RKP:n uusi huumelinja

Ruotsalainen kansanpuolue näyttää aloittaneen kampanjan nuuskan laillistamiseksi Suomessa tai ainakin ruotsinkielisten keskuudessa. Perusteena on, että nuuska on kuulemma tupakkaa vaarattomampi huume. Analysoidaanpa vähän tätä.
Kannattaa muistaa, ettei nikotiini ole mikä tahansa vaaraton nautintoaine, vaan erittäin voimakkaan riippuvuuden aiheuttava huume, joka kiellettäisiin hetkeäkään miettimättä, jos se keksittäisiin nyt. Sen aiheuttama riippuvuus on lähes heroiinin luokkaa.

Onko RKP:n huumelinja tulkittava niin, että koska tupakka ja alkoholi ovat sallittuja huumeita, kaikki näitä vaarattomammat huumeet on puolueen logiikan mukaan sallittavaa. Lista vapautettavista olisi aika pitkä. Joukkoon tulisi myös kannabis.

Lievempi tulkinta RKP:n uudesta huumelinjasta on, että se keskittyy vain nikotiiniin. Koska nikotiinin nauttiminen tupakoimalla on sallittua, saman huumeen nauttimisen tulee olla sallittua myös muin keinon. Heidän mukaansa on vaarattomampaa imeä mälliä kuin polttaa tupakkaa. Näin on, mutta lisääkö vai vähentääkö nuuskaaminen tupakointia?

Times New Roman;”>Nuuskaa ei voi perustella korvaushoitolääkkeeksi tupakoijille, koska tähän tarkoitukseen on olemassa turvallisempia korvaushoitolääkkeitä, nikotiinilaastareita ja nikotiinipurukumia. Jos haluamme auttaa ihmisiä luopumaan tupakoinnista, emme tarvitse rinnalle enää nuuskaa.
Times New Roman;”>Nikotiinilaastarilla kukaan ei aloita nikotiinin käyttöä, eikä se ole kovin suosittua myöskään nikotiinipurukumin kanssa. Mahdotonta se ei ole, enkä siksi ymmärrä sitä, että nämä korvaushuumeet siirrettiin karkkikaupasta myytäviksi.

Times New Roman;”>Nuuskalla sen sijaan moni aloittaa. Kun nikotiiniriippuvuus on ensin hankittu nuuskaamalla, on aika todennäköistä alkaa myös tupakoida. Siksi nuuska ei vähennä vaan lisää tupakointia. Erityisen ikävä piirre nuuskassa on, että sitä käytetään keskenkasvuisten urheilussa suorituskykyä parantavana laillisena dopingaineena. Toki nikotiinin voisi hankkia tupakkoimallakin, mutta keuhkojen päällystämien tervalla heikentää suorituskykyä. Myönnettäköön, että sama ongelma liittyy tähän nikotiinipurukumien karkkikappajakeluun. Valmentajat hankkivat lapsukaisille myös nikotiinipurukumia.
Lapsukaisten aloitushuumeena nuuska on hankala, koska vanhemmat eivät haista sen käyttöä kuten haistavat tupakan.

45 vastausta artikkeliin “RKP:n uusi huumelinja”

  1. Nuuskassa on nikotiinia aika vähän ja huomattavasti huonommin imeytyvässä muodossa. Nuuskalla ei edes tehokkaasti voi käyttää tupakasta vieroittamiseen.
    Ei aiheuta psykososiaalia haittoja.
    Saattaa itse asiassa olla niin, että hyödyt voivat olla haittoja suuremmat.
    Nyt on kyllä tehty härkäsestä melkoinen kärpänen.
    Taitaa muuten tupakan suurin haitta olla keuhkosairaudet, jota taas nuuska ei aiheuta. Riippuvuus itsessän lienee pieni ongelma.
    Kai nyt ihmisille voisi suoda edes jotain nautintoja…
    Jos joskin haitallisen asian puolesta haluaa tehdä töitä ja politiikkaa tässä maassa, niin se olisi ihan varmasti viina.

  2. Junnukiekkoilijat käyttävät nuuskaa yleisesti ja valmentajat katsovat tätä läpi sormien, mikä on ikävää. Lisäksi nämä velikullat sotkevat paikat heittämällä nuuskat seiniin, kattoon yms. Ehdoton ei nuuskalle, ja minun puolestani myös tupakalle.

  3. Mikä on Osmo henkilökohtainen suhteesi huumeisiin ja päihteisiin, oletko joskus kokeillut nuuskaa, tupakkaa, kannabista, LSD:tä, amfetamiinia, tms.?

  4. Tuo kirjoittamasi kuullostaa uskottavalta. Jätit kuitenkin käsittelemättä nuuskan vaikutukset silloin, kun se korvaa tupakan. On varmasti olemassa tupakoitsijoita, jotka eivät lopeta tupakointia siirtyäkseen purukumiin tai laastariin, mutta jotka korvaisivat tupakan nuuskalla. Voi olla, että tämä ryhmä ei ole kovin suuri.

    Tuleeko nuuskan käytöstä muuten niin paljon kustannuksia yhteiskunnalle, että meidän edes tarvitsee olla huolissamme? Kyllähän sekin on hyvä, että ihmiset jotka harrastavat urheilua pääsevät nauttimaan nikotiinista, kunhan eivät maksata päihteiden käyttönsä seurauksia muilla.

  5. Ode: ”Sen [nikotiinin] aiheuttama riippuvuus on lähes heroiinin luokkaa.”

    Olen usein ihmetellyt, mihin tämä väite perustuu. Piti sitten käyttää vartti googlaillen. Tämä Everett Koopin

    http://en.wikipedia.org/wiki/C._Everett_Koop

    raportti

    http://profiles.nlm.nih.gov/NN/B/B/Z/D/

    lienee se paperi, josta tämä meemi on lähtenyt liikkeelle.

    En ehtinyt sitä selata kokonaan, mutta löysin kohdan, jossa sanottiin nikotiinin addiktoivan mekanismin olevan samanlainen, similar to, kuin kokaiinin tai heroiinin. Mutta onko se todella yhtä potentti addiktoimaan?

    En oikein usko.

    Itse asiassa uskoin löytäväni joitakin vertailevia tutkimuksia, mutten ainakaan lyhyellä surffailulla löytänyt. Veikkasin nimittäin, että niistä olisi löytynyt jotakin sen tyyppistä, että verrattaisiin, kuinka monen yritys luopua tupakasta / heroiinista / kokaiinista epäonnistuu. Tupakasta (nikotiinista) on tietysti vaikeampi luopua, koska sen saatavuus on edelleen aika hyvä, joten tämä tutkimusmenetelmän heikkous olisi selittänyt mistä käsitys on peräisin.

    Mutta jos tupakkaa olisi saatavilla vain huumekauppiaalta parikymmentä euroa savuke, tekisivätkö ketjupolttajat tosiaan asuntomurtoja tai väkivaltaisia ryöstöjä rahoittaakseen nikotiiniannoksensa?

    Tämä vain sivuhuomautuksena tähän väitteeseen nikotiinin ja heroiinin addiktoivuudesta, jota väitettä en ole koskaan nähnyt lähteytettynä ja jota olen usein ihmetellyt. Nuuskaa en ole vapauttamassa.

  6. Heh… Teemu Koohan keksii hauskoja.

    Oletko Osmo joskus kokeillut tupakkaa vai esitätkö vain kovaa poikaa? Kerro!

  7. Samaa mieltä nuuskasta, mutta mitä merkitystä sillä on, myydäänkö nikotiinipurukumia karkkikaupassa vai apteekissa, jos se on jälkimmäisessäkin käsikauppatuote?

    Kroonisena tupakoinninlopettajana arvostan sitä, että purkkaa on helposti saatavilla. Kun se loppuu hankalassa paikassa, eikä apteekkia ole mailla halmeilla, on liian helppoa ostaa tupakkaa, jota saa joka paikasta.

  8. ”Onko RKP:n huumelinja tulkittava niin, että koska tupakka ja alkoholi ovat sallittuja huumeita, kaikki näitä vaarattomammat huumeet on puolueen logiikan mukaan sallittavaa. Lista vapautettavista olisi aika pitkä. Joukkoon tulisi myös kannabis.”

    Enpä usko, että näin on. Eiköhän kyseessä ole ruotsdinkieliseen kulttuuriin juurtuneista käytännöistä, joita RKP ei pidä kovin vaarallisina ja jota puolustetaan vähän samalla tavalla kuin tervaa.

    Voisi kuvitella, että sallittu huumelista halutaan ja kannattaa pitää lyhyenä jo pelkän hallittavuuden vuoksi. Muuten voidaan joutua samanlaiseen viidakkoon kuin on kiellettyjen aineiden kohdalla urheilussa.

    Olen kuullut sanottavan, että alkoholi nautintoaineena ei enää löisi itseään läpi, sen käytöstä tehtäisiin rangaistavaa. Poikalapsien tyttöjä hitaampi kehittyminen altistaa nuoret pojat alkoholin haitoille aivojen osalta tyttöjä enemmän.

    Oma nuuskakokemukseni: kävelin syvällä ruotsalaisessa kansallismaisemassa Taalainmaalla tuttavien luokse kylään. Tiellä oli rasia, joka sisälsi mustaa mönjää. Haistoin sitä, kun tulin kylään, isäntäväki sai makeat naurut mustan nenäni vuoksi.

    Intuitiivisesti ajatellen nuuska tuntuu vähemmän vaaralliselta kuin tupakka.

    Heitto: voisiko nuuskan käyttöä käsitellä yhteiskunnallisen vähemmistöryhmän kulttuurisena käytäntönä? Kait asiaa kannattaisi tutkia?

    Johtaako nuuskan käyttö häiriköimiseen?

    Taalainmaalainen yhteisö, jonka jäsen lienee pudottanut nuuskarasiansa, koostui absolutisteista.

  9. RKP käyttäytyy edelleekin Tukholmaa kohtaan kuin SKP joskus aikoinaan Moskovaa kohtaan.

  10. ”Oma tuontini ei ole kaupallista” toteaa Eurooppaministeri Astrid Thors (r) Helsingin Sanomien mukaan.
    Maahanmuutto- ja eurooppaministeri rikkoo lakeja miten hänelle sopii. Ei, tämä ei sovi.

  11. rkm kirjoitti 9.12.2008 kello 16:27 ”RKP käyttäytyy edelleekin Tukholmaa kohtaan kuin SKP joskus aikoinaan Moskovaa kohtaan.”

    Pitäneeköhän paikkansa, en todellakaan usko tällaista. Olen tekemisissä aika paljon kielellisen vähemmistömme kanssa, kokemukseni mukaan suomenruotsalaiset ryhmänä ovat yksinäisiä sissejä esimerkiksi Ruotsissa.

    Tätä käsitystä tukevat myös jotkut lukemani tutkimukset esimerkiksi Kanadasta, näin on etenkin vanhemman sukupolven kohdalla.

    Minusta termin suomenruotsalainen voisi korvata termillä ruotsinkielinen suomalainen, miksi ihmeessä ja milloin on mahdettu alkaa puhua suomenruotsalaisista.

    Norjassa on ilmeisesti samanhenkinen suhtautuminen ruotsalaisiin kuin Suomessakin. Luin vuosituhannen vaihteessa Trondheimin lähellä sijaitsevassa paperitehtaassa suomalaisten asenteista ulkomaalaisiin. Kerroin, että Suomessa ulkomaalaisten suosituimmuuslistalla norjalaiset ovat korkealla, johon sain nopean vastakysymyksen, että ovatko he korkeammalla kuin ruotsalaiset, tämä tuntui olevan tärkeää. Ovathan he.

    Nuuskasta vielä, vaikka se ei tunnu kovin vaaralliselta, jos se lisää pikkujunnujen tupakointia (porttiteorianko mukaan) ja Suomessa kun ollaan, paikkojen tuhrimista ym. tylsää, kannattaa miettiä kahdesti.

    Eikö tällainen tuhriminen kerro freudilaisittain anaaliseen vaiheeseen taantumisesta tai pysähtymisestä.

    Kun rajoja rikotaan ties millä järjettömällä tavalla, päädytään lopulta kummallisuuksiin.

    Eli kait nuuskatessa pitäisi osata käyttäytyä, se todellakin tuhrii.

  12. Mielenkiintoista, että Thorsin näkyvimmät ”avaukset” viime aikoina liittyvät ruotsalaisen tupakkateollisuuden tukemiseen EU-kansalaisten terveyden kustannuksella ja kasvavan maahanmuuton edistämiseen. Ilm. valtaväestön murheet taantumasta alkaen ovat ko. tädille aavistuksen vieraita.

  13. Tiedoksi, nuuskassa on aivan hemmetisti nikotiinia ja se menee melko lailla suoraan jakeluun. Pikkukossina kun vetäisi painiharjoitusten jälkeen kunnon mällin huuleen, niin loppuilta meni pahoinvoidessa.

    Sitten pari vuosikymmentä myöhemmin tuli havaittua, että 4 mg nikotiinipurukumi saa kokeneenkin savuttajan lattian keinumaan. Loppuupi happi jos tupakasta yrittää saada yhtä suuren nikotiiniannoksen.

    Huumehia, sano.

  14. Stakes-puheita…

    Yhden nuuskaaminen ei ole toiselta pois (paitsi ehkä esteettisenä haittana koululuokkien takarivien katoissa, mutta silloinkin ongelma ilkivalta, ei nuuskaaminen).

    Vakiovastakysymys: entäs terveydenhoitomenot?

    Vastaus: hyvinvointiyhteiskunta ei saa olla tekosyy pehmeällekään tyrannialle… ko perusteella kiellettävää ja säädeltävää riittää (kalteva pinta). Aloitetaan vaikka rasvasta, sokerista ja vaarallisista urheilulajeista.

  15. Käytetäänkö suomessa nuuskaa nyt enemmän vai vähemmän kuin aikana, jolloin se oli sallittua?

  16. Osmon aloitusteksti ainakin omassa selaimessani näkyi sen verran pienenä, että enpä juttua kokonaan lukenut. Enkä minä ainakaan tupakkaa enkä nuuskaa käytä sotkemaan näkökykyäni.

    Mitä tuohon nuuskaan tulee, niin nuuskaahan on valmistettu aikoinaan ainakin Pietarsaaressa. Ja Pietarsaarelainen hiljaittain tuomittiin nuuskan laittomasta myynnistä käräjäoikeudessa aika pitkään vankeustuomioon – n. 2 vuotta ehdotonta. Tosin tarkempi syy vankeustuomioon ei ole tiedossani.

    Että kuka lie tuomittu oli, niin voisi kuvitella, että hänellä on suhteita RKP:hen Thorsiin Pietarsaari-yhtälön kautta.

    Eikä tämäkään lie ole ihan tuulesta temmattu asia jos väitän, että aikoinaan betonielementtiteollisuudella oli oma ministeri hallituksessa jonka myötävaikutuksella puurakentaminen vaikeutui tuon aikaisen ministerin lobbauksen myötä.

  17. ”Piippu avaa tien filosifien viisauteen ja sulkee tyhmän suun.” Thackerayn ajatelmaa noudatellen (omaksuttu pakinoitsija Aapelilta)ja samoin seuraten Russelin, Sartren,Sherlock Holmesin, kapteeni Haddockin ja monien muiden esikuvallisten henkilöiden antamaa esimerkkiä alotin aikoinani piipunpolton. Ja sikarit (Brechtiä).

    Lienee tarpeetontaa mainita, että kypsemmässä iässä vihdoin ymmärsin minun kohdallani tarkoitettavan jälkimmäistä funktiota.

    Lopetin 16 vuotta sitten. Siis lopullisesti

    Eikös nuuskaa voisi sallia, vaikka emme asiaa pitäisikään suositeltavana. tutut jumppamaikat muuten käyttivät nuuskaa opiskeluaikoinaan. Kuulemma hyvä piriste.

    Seuraavaksi otetaan sitten esille purutupakka.”Mikäs oli kovin myrsky , johon olitte joutunut”, kysyi reportteri vanhalta merikapteenilta, moninkertaiselta Kap Hoornin kiertäjältä. ” Noo. Se oli pian naimisiin mentyäni, kun sylkäsin mällin vastapestylle lattialle.”

  18. Minusta Osmo on nyt ymmärtänyt jotain perustavanlaatuista väärin: Ei huumeet ole laittomia siksi että ne ovat epäterveellisiä, vaan siksi että ne ovat epäsosiaalisia. Tarkoitan tätä sekä psykologisesti että normativiisesti.

    Laittomien katsottujen huumeiden uskotaan, enemmän tai vähemmän perustellusti, johtavan rikollisuuteen, riehumiseen, sekoiluun, tms. kanssaihmisiä vahvasti häiritsevän käyttäytymiseen. Ja tämä on myös eettisesti ihan järkevä lähestymistapa, vaikka toki se mitkä huumausaineet näin tekevät on empiirinen asia eikä mielipidekysymys.

    On selvää ettei nuuska ole tämmöinen huume.

  19. ”Että kuka lie tuomittu oli, niin voisi kuvitella, että hänellä on suhteita RKP:hen Thorsiin Pietarsaari-yhtälön kautta.”

    Pietarsaaressa on muuten paljon demareita, mahanmuuttajat siellä silloin tällöin käydessäni vaikuttavat yllättävän sopeutuneilta.

    Liekkö Pietarsaari ihan sellainen kaupunki kuin luullaan mielikuvissa.

    Kahden vuoden ehdollinen nuuskajutussa kuulostaa hurjalta. Helsingin ja Pohjanmaan seudun suomenruotsalaisuus ovat oma erillinen juttunsa ja Pohjanmaan ruotsinkieliset jo kielellisestikin mutta muutenkin hajanaista joukkoa ihan siinä kuin suomenkielisetkin.

    Jakolinjoja on niin paljon, että en kyllä usko Astrid Thorsilla olevan sormiaan pelissä ensimmäistäkään.

  20. Tavallinen teknikko:
    Osmon aloitusteksti ainakin omassa selaimessani näkyi sen verran pienenä, että enpä juttua kokonaan lukenut

    Pyöritä hiiren rullaa samalla kun painat Ctrl-näppäintä muuttaaksesi tekstin kokoa.

  21. Ruso(21:04)
    Yhden nuuskaaminen ei ole toiselta pois (paitsi ehkä esteettisenä haittana koululuokkien takarivien katoissa, mutta silloinkin ongelma ilkivalta, ei nuuskaaminen).

    Vakiovastakysymys: entäs terveydenhoitomenot?

    Vastaus: hyvinvointiyhteiskunta ei saa olla tekosyy pehmeällekään tyrannialle…

    Noin voi tietysti ajatella. Koskeeko se myös heroiinia?

  22. ”On selvää ettei nuuska ole tämmöinen huume.”

    Jengi, jossa tutustuin nuuskamuikkusiin, oli erittäin sosiaalista, heidän kanssaa oli todella kiva olla, en kyllä tiennyt, kuka käyttää, kuka ei.

    Alkoholia ei käytetty, jotkut polttivat mutta ei ilmeisesti häiritsevän paljon, kun ei ole jäänyt mieleen.

    On lähes koomisen tuntuista, että nuuskasta nousee niinkin iso melu kuin on noussut. Ei kait sentään ole alettu puhua nuuskaa tuovasta länsimafiasta.

    Lienevätkö nuuskasta moraalista närkästystä tuntevat samoja vai eri ihmisiä kuin he, jotka ovat tuomassa kuninkaanlinnamme viereen hotellia ja asuntolaivoja.

    Tänne saa tulla melkein mitä tahansa, kunhan se tuodaan englanninkielellä.

    Aidosti oman kulttuurimme puolesta kuuluu hyvin vähän puolustavia ääniä, repiviä ääniä senkin edestä.

  23. Jos nyt nuuskaa lähdetään johonkin aineeseen vertaamaan, niin lähin lienee vaikutuksiltaan kahvi. Pitäisiköhän sekin kieltää Osmon mielestä? Aiheuttaa riippuvuutta, vieroitusoireita, piristää ja vähentään ruokahalua.
    Nuusta on muuten erinomainen aine painonhallinnassa. Mm. siksi sitä monet urheilijat käyttävät.

  24. Osmolle: minulla ei ole heroiinista kokemuksia, mutta tpyyluomaan viitaten yleisen käsityksen mukaan ns kovien huumeiden käyttö katsotaan vaaraksi myös muille. Toisaalta osa vaarallisuudesta johtunee myös laittomuudesta johtuvasta rikollisuudesta (eikä vain aineiden pehmentämistä aivoista). Mitä sekopäiseen käytökseen tulee, niin alkoholin tulisi olla nuuskan edellä tulilinjalla. En kuitenkaan usko laittomuuden tiehen siinäkään.

  25. Artturi Björkin linkki

    http://en.wikipedia.org/wiki/Image:Rational_scale_to_assess_the_harm_of_drugs_(mean_physical_harm_and_mean_dependence).svg

    ei sisältänyt viitettä tutkimukseen, jossa tähän käsitykseen olisi päädytty.

    B.J.:n linkissä

    http://www.ktl.fi/org/esittely/huttunen/huumeiden-addiktiopotentiaali.pdf

    oli haastateltu asiantuntijoita.

    Edelleenkin olisin kiinnostunut tietämään mahdollisesta tutkimuksesta, joka osoittaisi, että heroiinikoukusta on helpompi päästä kuin tupakoinnista.

    Nikotiiniin kyllä jää koukkuun hyvin nopeasti, jos on geneettisesti altis. Siinä suhteessa nikotiini on lähempänää heroiinia kuin esimerkiksi alkoholia.

  26. Jos nuuskaa olisi laillisesti saatavilla, sen käyttö luultavasti lisääntyisi Suomessa, mikä ei liene tavoiteltavaa.

    Alkoholi kannattaisi kieltääkin, jos sen kieltämisestä aiheutuvat haitat ja saadut hyödyt eivät olisi taseeltaan negatiivisia. Nuuskan kieltämisestä ei sen sijaan ole syntynyt vastaavia ongelmia, mikä nykytilannetta arvioimalla on ilmeistä.

  27. Artturi Björkin linkki: http://en.wikipedia.org/wiki/Image:Rational_scale_to_assess_the_harm_of_drugs_(mean_physical_harm_and_mean_dependence).svg

    sisälsikin linkin tutkimukseen, jossa tähän käsitykseen oli päädytty:

    http://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(07)60464-4/fulltext

    Rekisteröitymättä sen voi lukea:

    http://www.antiproibizionisti.it/public/docs/thelancet_20070323.pdf

    Sen lisäksi Artturin linkki sisälsi myös koottuna sen datan, jonka perusteella tähän käsitykseen oli päädytty.

    (En ota kantaa siihen, onko tutkimuksen menetelmä ollut järkevä. Laitoin tuon linkin, koska se liittyi aiheeseen.)

    ps. Tuon graafin mukaan nikotiini on riippuvuuden aiheuttajana lähempänä alkoholia kuin heroiinia…

  28. ”Sen aiheuttama riippuvuus on lähes heroiinin luokkaa. ”

    Heroiinista tai edes hasiksesta minulla ei ole kokemuksia, mutta tupakasta sitäkin enemmän ja voin sanoa, että riippuvuus on erittäin vahva. Tupakoinnista ei ”parane” koskaan lujatahtoisinkaan, vaan 15 vuoden tauon jälkeen kuka tahansa saattaa aloittaa uudelleen.

    ”Nikotiinilaastarilla kukaan ei aloita nikotiinin käyttöä, eikä se ole kovin suosittua myöskään nikotiinipurukumin kanssa. Mahdotonta se ei ole, enkä siksi ymmärrä sitä, että nämä korvaushuumeet siirrettiin karkkikaupasta myytäviksi.”

    Heh! Ravintoloilla oli vaikeuksia saada nikotiinivalmisteet hyllyynsä ja myös tupakkalain muutoksen myötä.

    ”Nuuskalla sen sijaan moni aloittaa. Kun nikotiiniriippuvuus on ensin hankittu nuuskaamalla, on aika todennäköistä alkaa myös tupakoida. Siksi nuuska ei vähennä vaan lisää tupakointia. Erityisen ikävä piirre nuuskassa on, että sitä käytetään keskenkasvuisten urheilussa suorituskykyä parantavana laillisena dopingaineena. Toki nikotiinin voisi hankkia tupakkoimallakin, mutta keuhkojen päällystämien tervalla heikentää suorituskykyä. Myönnettäköön, että sama ongelma liittyy tähän nikotiinipurukumien karkkikappajakeluun. Valmentajat hankkivat lapsukaisille myös nikotiinipurukumia. ”

    Onpas mielenkiintoinen tieto! Tietänet mistä puhut. Se kuitenkin tiedetään, että urheilijat todellakin nuuskaavat paljon ja urheilevat nuoret käyttävät alkoholia ”juopottelevia” nuoria enemmän.

    Nikotiini ilmeisesti nopeuttaa aineenvaihduntaa ja suorituskyky nousee tuota kautta. Itse muuten laihduin tupakoinnin (jälleen) aloitettuani yli 10 kiloa parissa kuukaudessa. Minkä painossa voitin, yleiskunnossa menetin moninverroin, joten ”dieetti” on ollut tuhoisa.

    ”Lapsukaisten aloitushuumeena nuuska on hankala, koska vanhemmat eivät haista sen käyttöä kuten haistavat tupakan.”

    Lisäksi vanhemmat eivät ainakaa ”ennenvanhaan” mieltäneet nuuskaa kovinkaan pahaksi. Itse olen saanut tupakasta tukkapöllyjä – liian vähän kylläkin – mutta nuuskakokeilu katsottiin viattomammaksi.

  29. Ministeri Astrid Thors osoitti huonoa harkintakykyä ryhtymällä ruotsalaisen nuuskateollisuuden mannekiiniksi. Tään päivän HBL:ssä on pari debattikirjoitusta, joissa molemmissa viitataan siihen, että nuuskan myynti lisää nikotiiniriippuvaisten kokonaismäärää, eikä aiheuta siirtymää polttamisesta nuuskaamiseen. Niinpä ruotsalaisista miehistä on 37 % nikotiiniriippuvaisia, kun suomessa luku on 24 % ja laskee hitaasti, kun tupakointi tulee hankalaksi. Ruotsalaisista miehistä suurempi osa oli nuuskaajia, tosin paljon sekakäyttäjiä. Perusteita nuuskan myynnin sallimiselle ei ole; nuuskaamistahan ei ole kielletty, mutta tässä onkin kysymyksessä ihmisten terveydelle haitallisen tuotteen kaupasta ja nuuskan myyntikielto on aivan linjassa.

    Kysymys addiktion voimakkuudesta on kiinnostava, eikä varmaan parhaiten tutkittuja seikkoja. Oma kokemukseni puhuu vahvan addiktion puolesta. Poltettuani ketjussa yli 30 vuotta lopetin ”cold turkey” eli ilman purukumeja tai laastareita. Fyysisetkin oireet jatkuivat viikkoja ja oli hyvin vaikea keskittyä muuhun kuin tupakasta pidättäytymiseen. Tärkeätä olisi supistaa uusien käyttäjien saamista köukkuun, etenkin naisten näyttää olevan vaikeata päästä tupakasta eroon, vaikka olisi vahva motivaatio.

  30. Rehellisyyden nimissä on todettava, että nuo esitetyt päihteiden vertailut mitannevat vieroituksen vaikeutta todellisessa, ei ideaalisessa maailmassa, jolloin puhtaasti fyysisten vieroitusoireiden lisäksi myös sosiaaliset seikat vaikuttavat. Laittomien huumeiden käyttöön liittyy tällä hetkellä sosiaalinen stigma, joka on erityisen rankka jos kyseessä on suonensisäinen käyttö. Siksi esimerkiksi heroiinin täysi laillistaminen voisi ”lisätä” sen addiktiivisuutta siten kuten sitä näissä tutkimuksissa on arvioitu. Puhtaasti laboratoriokokeinhan asiaa ei oikein voi kattavasti selvittää (johtuen siitä miten monimutkainen ilmiö päihderiippuvuus on) joten siksi nämä asiantuntijoiden subjektiivisiin arvioihin perustuvat mittaukset lienevät ainoita tapoja saada suuntaa-antava kokonaiskuva asiasta.

    Alkoholi, tupakka ja kahvi eivät ole laillisia ja useimmat muut päihteet laittomia siksi, että ensinmainitut olisivat jotenkin kategorisesti vähemmän haitallisia. Alkoholi on millä hyvänsä mittarilla (addiktiivisuus, akuutti toksisuus, pitkäaikaisen käytön terveydelliset haittavaikutukset, epäsosiaalista ja aggressiivista käytöstä päihtyneessä aiheuttava vaikutus…) mitaten vaarallisempi kuin moni, ellei jopa useimmat yleisimmistä laittomista huumeista. Aivan kuten alkoholinkin kohdalla, myös huumeiden käytön vakavimmat ongelmat kohdistuvat pieneen käyttäjien joukkoon, tosin laittomien huumeiden kohdalla lisäongelmia kaikille käyttäjille seuraa itse aineen laittomuudesta jolloin käyttäjät sekaantuvat rikollisuuteen eikä laittomasti levitetyn aineen puhtaudesta ole takeita; kokaiinia tiedetään esimerkiksi jatketun myyntiin jopa rotanmyrkyllä.

    Vertailtaessa laittomien huumeiden käyttöä eri maissa rangaistusasteikon kovuus ei vaikuta korreloivan käytön yleisyyden kanssa. Tämä ei ole toki aivan sama asia, kuin että itse kriminalisoinnin status ei vaikuttaisi huumeiden käytön yleisyyteen (tosin kannabiksen kohdalla siihen suuntaan viittaavaa aineistoa on olemassa, niissä muutamissa maissa jossa sen käyttö on depenalisoitu käyttö ei ole sen yleisempää kuin muissa maissa), mutta viittaa kovasti samaan suuntaan. Herää siis kysymys, mitä kieltopolitiikalla saavutetaan, paitsi houkutteleva bisnes rikollisille ja sosiaalisia haittoja käyttäjille.

    Valitettavasti huumeortodoksian kyseenalaistaminen on valtakunnanpolitiikassa poliittinen itsemurha, joten toistaiseksi vaikuttaa siltä että vain epäpoliittiset asiantuntijat ja yksittäiset kansalaiset voivat käydä huumekeskustelua vapaasti. Poliitikkojen on toistettava nykyjärjestelyn erinomaisuutta tai vaadittava siihen kiristyksiä välttyäkseen äänestäjien pyhältä raivolta, riippumatta siitä mikä oma arvio järjestelmän toimivuudesta on. Tämä on valitettavaa. En sano, että avoin keskustelu väistämättä johtaisi dramaattisiin muutoksiin, mutta on huolestuttavaa ettei sitä ole mahdollista käydä. Tässä mielessä RKP:n avaus on kiinnostava, joskaan ei mullistava kun ottaa huomioon nuuskan käytön ja salakaupan yleisyyden myös konservatiivisemmissa piireissä ja sen, että nuuskan nikotiinivalmisteena voi selittää analogiseksi tupakalle joka jo on laillista, eikä laittomaksi huumeeksi mitä se teknisesti ottaen kuitenkin taitaa nykyisin olla.

  31. tpyyluoma: Kirjoituksesi laillisuudesta ja laittomuudesta taitaa ainakin jossain määrin osua oikeaan. Oikeaan osuessaan se vain tarkottaa sitä, että päättäjillä ei ole minkäänlaista käsitystä siitä, mitä eri päihteet ovat.

    Pohditaampa hieman pidemmälle. Esittämälläsi tavalla päätettäessä kiellettyjä pitäisi olla:

    – Alkoholi
    – Piristeet
    – Hallusinogeenit varauksella

    Sallittujen listalle jäisi varmaankin:

    – Kannabis
    – Opiaatit
    – Tupakka

  32. Tupakoitsija altistaa myrkylliselle savulle lähipiirinsä; nuuskaaja sottaa vain omat hampaansa. Wikipedian mukaan passiivinen tupakointi on kolmanneksi suurin syy keuhkosyöpään sairastumiseen.

    Jos sitä nikotiiniä on myytävä, niin jaettakoon se mahdollisimman suuressa määrin sellaisissa muodoissa, joista on haittaa vain sen nauttijalle.

  33. Oikaisu Astrid Thorsin suhteen:

    Kirjoittelin aiemmin, että en usko Astrid Thorsillas olevan näppinsä pelissä.

    Näkyy lehtien mukaan olevan, eli hän on ostanut tuliaisiksi ystävilleen nuuskaa ja kommentoi muutoinkin naurettavaa sääntöä.

    Luen kahta päälehteämme jälkijunassa, siksi vaje tiedoissa.

  34. Olen samaa mieltä kuin e.e.maa: Nikotiini jakeluun siinä muodossa, jossa käyttäjä pääasiassa kantaa haitat. Lisäksi voisi hankaloittaa tupakan saantia sen sijaan, että nikotiinipurukumia saa kaikkialta.

    Kokemuksesta voin sanoa, että nuuskan käytön lopettaminen oli huomattavasti helpompaa kuin tupakan polton. Vieroitin itseni nuuskan avulla tupakasta noin 20 vuotta sitten.

    Nuuska ”nousee päähän”, kuten nikotiinipurukumikin, mutta eihän vaikutus kestä kuin hetken (minuutteja) ja aivot tottuvat nopeasti. Lyhyen säännöllisen käytön jälkeen vain aamun ensimmäinen tuntuu, kuten tupakassakin.

  35. Juuso Koponen kirjoitti:
    ”Valitettavasti huumeortodoksian kyseenalaistaminen on valtakunnanpolitiikassa poliittinen itsemurha”

    Tuota tuota, onko yhäkin? Allaolevassa videokoosteessa Bill Clinton selittelee v. 1992 kannabiksen poltostaan:

    ”Didn’t inhale, and never tried it again”

    Myöhemmin, ilmeisesti vuonna 2006, Barack Obama puolestaan sanoo omasta polttelustaan:

    ”I inhaled, frequently. That was the point.”

    http://www.youtube.com/watch?v=cpBzQI_7ez8

    Siinä missä tuo Clintonin seliseli on voinut 90-luvulla olla ihan järkevä strategia, nykyään se vaikuttaa säälittävältä ja/tai koomiselta, ja Obaman rehellisempi lausunto ei millään tavalla laske miehen arvostusta.

    Kun se, että on nuorena polttanut kannabista, on jo täysin hyväksyttävä asia Yhdisvaltojen presidenttiehdokkalle tunnustaa, voiko se enää pysyä poliittisena tabuna Suomessakaan?

  36. Yhdysvallathan on kaksinaismoralismin luvattu maa. Paikoin maata voi saada vielä tänäkin päivänä useiden vuosien vankeustuomion kannabiksen käytöstä. Jos Obama olisi joskus jäänyt kiinni käytöstään ja saanut rikosmerkinnän, ei häntä olisi valittu presidentiksi, tuskin olisi ollut edes ehdolla, välttämättä ei edes senaatissa. Kuitenkaan se jääkö kiinni vai ei, ei muuta tekoa.

    Mutta onhan täällä Suomessakin nyt jotain sai…, että aseen saat hankkia ja sillä räiskiä yksilön vapauden nimissä, mutta rentoutuminen miedolla huumeella on kiellettyä, paheksuttua vaikka ihmisellä on luontainen vietti päihtymiseen. No ei se sinänsä haittaa, kotikasvattaa voi.

    Vihreät voisivat silti lieventää tekopyhyyttään tässä kysymyksessä. Kymmeniä prosentteja vihreistä olisivat valmiit kannabiksen laillistamista ajamaan, jos ilmapiiri olisi toisenlainen. Aiheesta vaikeneminen ja sen teennäinen arvostelu on silkkaa pragmatismia, eikä mitään muuta.

  37. Vihreiden päihdepoliittinen ohjelma, johtopäätökset:

    Edellä mainituista huumeiden käytön rankaisemattomuuden perusteista tärkein on kysymys hoitoon ohjautumisesta. Vaikka periaatteessa syytteeltä huumausaineiden käytöstä välttyy, jos hakeutuu hoitoon, käytännössä rangaistuksen pelko usuttaa salaamaan huumeongelman. Hoitoon ohjauksen kannalta toimivimpia vaihtoehtoja ovat joko syyttämättä ja tuomitsematta (RL 50 luku 7§) jättäminen tai lainsäädännön muuttaminen siten, että käytön ja pienten määrien hallussapidon rangaistavuudesta luovutaan (dekriminalisaatio).

    Huumeiden myyntiä ei tule laillistaa. Edes kannabiksen laillistaminen ei ole ajankohtaista Suomessa.

    Sen sijaan olisi viisainta seurata muiden EU-maiden esimerkkiä ja pyrkiä erottamaan kannabiksen ja muiden huumeiden markkinat toisistaan esimerkiksi porrastamalla huumeiden myynnistä määrättävät rangaistukset aineen vaarallisuuden mukaan. Jos heroiinin ja kannabiksen myynnistä saa saman rangaistuksen, samalta huumekauppiaalta voi ostaa molempia, jolloin siirtyminen aineesta toiseen helpottuu.

  38. Sampo, on eri asia myöntää käyttäneensä joskus nuoruudessaan huumeita, kuin 1) myöntää tekevänsä edelleen niin tai 2) ehdottaa muutoksia huumepolitiikkaan. Väittäisin näppituntumalta myös, että paradoksaalisesti USA:ssa on sosiaalisesti vapaampi suhtautuminen huumeisiin kuin Suomessa, vaikka laki onkin ankarampi. Ainakin kannabiksen käyttö on huomattavasti yleisempää (42,4 % vs. 12,9 % aikuisista on käyttänyt joskus, Wikipedian mukaan). Ja jos katsoo millaista kohtelua vaikka Rosa Meriläinen sai myönnettyään satunnaisen kannabiksen käytön siihen miten Barack Obaman ja kumppaneiden poltteluun Amerikassa suhtaudutaan, ainakin median asenteissa on eroa.

    B.J.: Suomessa saa kannabiksesta ja muutamasta muusta huumeesta, joita ei ole katsottu ”erittäin vaarallisiksi huumausaineiksi” (myös ainakin khat kuuluu tähän lievempään kategoriaan) lievempiä rangaistuksia. Varsin kovia nekin tuomiot suomalaisessa mittakaavassa ovat silti rikoksen vakavuuteen nähden.

    Omaan oikeustajuuni ei oikein istu, miten (tuoreisiin uutisiin viitaten) ystävilleen kokaiinia ilman voitontavoittelua tarjonnut ensikertalainen voidaan tuomita 2 vuodeksi ja 10 kuukaudeksi linnaan (toki kyse on ns. erittäin vaarallisesta huumeesta ja pitkään jatkuneesta toiminnasta, mutta silti). Vertailun vuoksi: äskettäisessä oikeustapauksessa 2 v 6 kk saaneen rikoksenuusijan ”katsottiin syyllistyneen törkeään pahoinpitelyyn, kahteen vapaudenriistoon, laittomaan uhkaukseen ja huumausainerikokseen. Tuomiota kasvatti aiemman ehdonalaisen täytäntöönpano.”

  39. Itse en näe nuuska kieltoon mitään järkevää syytä, jos otetaan huomioon että savukkeiden poltto ja myynti on sallittua.

    Nuuska ei tietenkään ole mitenkään terveellistä, mutta kuitenkin selvästi vähemmän vaarallista kuin savukkeiden poltto. Harva henkilö on myöskään sairastunut passiivisen nuuskaamisen seurauksena.

    Täydellisessä maailmassa sekä nuuskaaminen ja savukkeet olisivat kiellettyjä, mutta koska näin ei ole, en näe mitään syytä kieltää tätä selvästi vähemmän haitallista tapaa nauttia tupakasta.

    PS. Nuuskaajien hampaat muuten reikiintyvät selvästi huonommin kuin nuuskaamattomilla, nuuskan käyttö muuttaa suun ph:ta karieksen kannalta huonompaan suuntaan. 😉

  40. Höh, olipas naiivi kirjoitus. Tottakai nikotiini aiheuttaa riippuvuutta, mutta nykyisin savukkeet ovat sallittuja. Korvaustuotteet taas ovat kalliimpia kuin nuuska, eli joku tekee niilläkin bisnestä.

    Mitä tulee syöpäriskiin, niin nuuskahan on melko harmitonta sauhutteluun verrattuna, vaikka haimasyövän riski hieman kasvaakin. Suu- ja vatsasyövän osalta taas alkoholi on pahempi karsinogeeni.

    Muutenkin alkoholi aiheuttaa yhteiskunnallemme suunnattomasti kuluja, toisin kuin nuuskan mahdollisesti aiheuttamat vähäiset syöpätapaukset.

    Ajatteleeko Soininvaara utilitaristisesti, että alkoholin käyttö tulisi esim. verotulojen tähden tai kulttuurillisista syistä johtuen hyväksyä? Ja voisiko vastaavia perusteluja käyttää myös vaarattomammasta aineesta?

  41. ”Sen aiheuttama riippuvuus on lähes heroiinin luokkaa.”

    Osmo, joku tästä mainitsikin, mutta huomaa, että nikotiinin aiheuttama riippuvuus on kovempi kuin heroiinin.

    Turha sitä on länkyröidä: jos tupakka on sallittua, tulee heroiini (tahi jonkin siihen verratava toinen, miedompi opiaatti) laillistaa viihdekäyttöön.


    Jari Mustonen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.