Kun oikeusistuimet päättivät, ettei yksityinen pysäköinninvalvoja saa periä hintaa yksityiselle tontille pysäköinnistä, on silkkaa rahanhaaskausta maksaa taloyhtiön pysäköintipaikasta. Naapurin paikalle voi nyt rauhassa pysäköidä. Kunnallinen pysäköinninvalvoja tulee paikalle, jos isännöitsijä kutsuu ja jos isännöitsijä on itse paikalla todistamassa, että tämä auto on väärällä paikalla. Kun taloyhtiö teki sopimuksen yksityisen kanssa, se antoi sille luettelon pysäköintipaikkojen ”omistajista”. Tähän luetteloon valvoja vertasi pysäköityjä, ja sakotti naapurin paikan varastanutta.
Miksi kunnallinen pysäkölinninvalvoja ei voisi toimia kuten yksityinen toimi?
On muutenkin kummallista säästämistä Helsingin kaupungilta, että nyls pysäköinnin valvojissa säästetään, vaikka nämä tuovat palkkansa moninkertaisesti takaisin.
Pysäköinninvalvonnan kannattaisikin keskittyä nimenomaan valvomaan taloyhtiöiden pysäköintipaikkoja tähän tapaan. Paikkakohtaiset luvat on helppo tarkastaa, siitä ei synny paljon mitään kuluja.
Tosin tässä on nyt ongelma, että jos minulla on oma paikka, niin onko minulla vaiko eikö ole oikeutta antaa kaverin käyttöön vaikka siksi aikaa kun olen kesällä mökillä? Jos se on autokohtainen, en näe tämän kieltämisessä mitään järkeä. Siksi tuo tarkastelu voi olla vaikeaa.
Sensijaan auton ikkunaan laitettavien lupien tarkastus ei pitäisi olla mikään ongelma.
Toisaalta, autotonta keskustaa ajavien kannattaa muistaa, että tehostunut pysäköintivalvonta lisää parkkipaikkojen kiertoa ja siten lisää autoilua keskustassa.
Tiedemies: ”Toisaalta, autotonta keskustaa ajavien kannattaa muistaa, että tehostunut pysäköintivalvonta lisää parkkipaikkojen kiertoa ja siten lisää autoilua keskustassa.”
Ei välttämättä. Väärinpysäköinti ei ole pelkästään autopaikan viemistä joltain toiselta autolta vaan tilan viemistä jostain, mihin auto ei kuulu lainkaan, kuten jalkakäytävältä, suojatien vierestä tai mistä milloinkin. Kekseliäisyydellä ei ole rajoja, kun autoa työnnetään pahimmillaan esim. sporakaistan ja ajoradan väliselle korokkeelle Forumin kohdalla. Näissä tapauksissahan pysäköintikapasiteettia kasvatetaan omavaltaisesti, kun auto on ajettu kaupunkiin, mutta se ei kuluta luvallisten paikkojen rajallista määrää. Jos tällainen anarkia saadaan tehovalvonnalla kuriin, kynnyksen lähteä autolla keskustaan pitäisi kaiken järjen mukaan nousta, kun paikan saamisen epävarmuus lisääntyy.
Ei toisen tontille saa pysäköidä eikä ole koskaan saanutkaan. Kohtuullisen pessimistinen näkemys kanssaihmisestä, että kukaan ei noudata lakeja sekä hyviä tapoja, jos tietää, että niiden rikkomisesta ei tule sanktioita.
Suurin osa taloyhtiöiden parkkipaikoista on valvomattomia eikä tällaista väärinkäyttöä esiinny (en ole koskaan Espoossa tällaiseen törmännyt, onko Helsingissä toisin?).
Miksi siis väärinkäyttö lisääntyisi nyt?
”Naapurin paikalle voi nyt rauhassa pysäköidä”
Ei kannata yrittää ainakaan mun paikalle vakituisesti, saattaa nimittiän renkaista karata ilmat 😉
”Ei kannata yrittää ainakaan mun paikalle vakituisesti, saattaa nimittiän renkaista karata ilmat”
Myös autottomille sisäpihoille pysäköijälle saattaa käydä niin, että auton kylkeen ilmestyy avaimilla vedetty skraidu…
Puudeli ei usko, että autoilijoissa olisi niin huonosti käyttäytyviä, että pysäköisivät toisen tontille, vaikka siitä ei rankaistaisikaan.
Mitenkähän luulet tuon pysäköinninvalvontayhtiön saaneen tulonsa, jos kukaan ei koskaan pysäköi toisen tontille? Eräs kantakaupungissa asuva tuttani valitti, että heidän pihansa on nyt aivan täynnä ulkopåuolisten autoja, kun kaikki tietävät, että yksityisille pihoille pysäköiminen on ilmaista, mutta kadulla pitää maksaa pysäköintimaksu.
Emma London:
”Myös autottomille sisäpihoille pysäköijälle saattaa käydä niin, että auton kylkeen ilmestyy avaimilla vedetty skraidu…”
Sinivihreä:
Korkealuokkainen lainsäädäntö/-tulkinta näyttää elvyttävän vanhoja kunnon anarkismiperinteitä.
Kyllä tässä vielä maalaisjärki löytyy, kunhan kyllin monta lakihenkilöä on ensin joutunut solmuun pykäläviidakossa.
Yhteiskunnan kehitys menee outoon suuntaan, jos julkisten resurssien puutteen vuoksi enenevissä määrin valvontaa siirretään yksityisille tahoille (vrt. Lex Nokia). Tämän lisäksi vierastan voimakkaasti ajatusta, että nämä toimijat määrittelevät itse myös sanktiot.
Eikös samalla tavalla voitaisi kohdella myös esim. talonvaltaajia tai murtovarkaita: ”Avaamalla tämän oven ilman asianmukaista, talon käyttöön oikeuttavaa lupaa, sitoudut maksamaan 1000 euroa jokaiselta alkavalta vuorokaudelta.”
Onko jollain tietoa siitä, miten nuo pysäköinninvalvonta firmat on rahoittaneet toimintansa, eli tulivatko niiden tulot pääsääntöisesti niistä pysäköintivirheistä, vai maksoiko palvelun tilaajat niistä minkä verran?
Koitin joskus etsiä niiden sivuilta hinnastoa, mutta yllättäen ei löytynyt hintaa sille, kuinka paljon niiden kylttien pystyttämisestä ja paikalla käynnistä kiinteistön omistajalta veloitettiin.
Meidän taloyhtiössä ei maksanut tuo pysäköinninvalvonta mitään. Kertoivat kysyttäessä, että virhemaksuista saatavilla tuloilla pyörii.
Haluaisin laajentaa keskustelua kunnallisen pysäöinninvalvonnan kannattavuuteen. Jokainen meistä näkee, että autoja seisoo ihan missä tahansa, eikä niissä monestikaan näe lappuja ikkunoissa.
Haluaisin siis kysyä onko kunnallinen pysäköinninvalvonta kannattavaa toimintaa ja kannattaisiko sinne palkata lisää väkeä. Missähän mahtaa kulkea ”kyllästymispiste”, jolloin lisäväen palkkaaminen muuttuu kannattamattomaksi?
Oma tuntumani on, että vielä ei tehokkuudessa olla lähelläkään maksimia. Luvaton pysäköinti olisi oman käsitykseni mukaan helposti rahastettavissa roimemmin.
Ja tarkennuksena vielä, että puhun nyt ihan julkisista virhepysäköinneistä. Pihoja ja tontteja sivullinen ei pysty silmämääräisesti havainnoimaan.
Jossakin vaiheessa kiinnijäämisen riski kasvaisi oletettavasti niin suureksi, että pysäköinti muuttuisi lähemmäksi laillista ja kunnan tuloja ei saisi enää kasvatettua. Eikä uusia työpaikkoja enää valvontaan kannattaisi myöskään lisätä. Minusta nyt ei olla lähelläkään tuota. Tuo tilanne toki johtaisi (omasta mielestäni) viihtyisyyden lisääntymiseen, mikä olisi ihan arvo sinänsä.
Tietääkö kukaan näitä tehokkuuslukuja ja onko niistä missään mitään julkista tietoa?
Täällä meillä on paljon yksityisteitä. Saisinko sakottaa omalle tilille, jos ostan tutkan? Pitänee varmaan ostaa veropörssikin, niin osaa laskea päiväsakot.
”On muutenkin kummallista säästämistä Helsingin kaupungilta, että nyls pysäköinnin valvojissa säästetään, vaikka nämä tuovat palkkansa moninkertaisesti takaisin.”
Trendi on ilmeisesti muuttumassa, Helsingin talousarviossa 2009 pysäköintivirhemaksukehoituksia kaavaillaan jaettavaksi 230000, kun luku 2007 on ollut 194761, ja arvio 2008 190000.
Yksityisessä valvonnassa tulee mukanaan monta arvaamatonta oikeusturvaseikkaa. Käytännössä yksityisen maksun saaja on huonommassa asemassa kuin kunnan tai poliisin maksuttama.
Ks vaikka nuo kohdat:
”12 §
Pysäköinninvalvoja voi, milloin siihen on pakottavia syitä, myöntää maksuajan pidennystä.
13 §
Ajoneuvon kuljettajalla, omistajalla tai haltijalla, joka katsoo pysäköintivirhemaksua koskevan maksukehotuksen tai maksumääräyksen taikka maksun korotuksen aiheettomaksi, on oikeus säädetyn maksuajan kuluessa esittää vastalause pysäköinninvalvojalle. Tämän on viivytyksettä ratkaistava asia ja annettava päätös asianomaiselle tiedoksi.
Jos pysäköinninvalvoja hyväksyy vastalauseen, hänen on peruutettava maksukehotus tai maksumääräys taikka maksun korotus ja milloin maksu jo on suoritettu, määrättävä liikaa maksettu määrä asianomaiselle heti palautettavaksi.
14 §
Pysäköinninvalvojan vastalauseen johdosta antamaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla lääninoikeuteen 30 päivässä päätöksen tiedoksisaannista noudattaen, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) on säädetty. Valituskirjelmään on sen lisäksi, mitä siitä on erikseen säädetty, liitettävä todistus vaaditun maksun suorittamisesta määräajassa uhalla, että valitus muuten jätetään tutkimatta. Ennen asian ratkaisemista lääninoikeuden on hankittava asiassa pysäköinninvalvojan lausunto. Valituskirjelmän saa toimittaa myös pysäköinninvalvojalle, jonka tulee silloin oman lausuntonsa ohella toimittaa se lääninoikeudelle. Lääninoikeuden päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. (10.3.1989/254) ”
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1970/19700248
Ymmärtääkseni yksityisten firmojen käytännöistä ja virheiden oikaisuista – niitäkin voi sattua vai? – ei ole säädetty mitenkään. Asiat siis ratkotaan käräjillä, kuten on jo tehty. Se on liian kallis ja riskaabeli käytännössä ensisijainen oikaisunhakupaikka.
On oikein hyvä, että nämä parkkifirmat häädettiin huis pois. Toivottavasti päätös pysyy myös korkeimmassa, jos asia sinne päätyy. Joku sakko tai pieni tai miksei suurikin vankeusrangaistus lainrikkomisesta eli tekona kuvaten ihmisten luvattomasta sakottamisesta olisi ihan jees.
Osmo lienee rehtinä miehenä samaa mieltä? Pannaako muieluummin kolme vai neljä vuottaa häkkiä, ehdota?
”Yhteiskunnan kehitys menee outoon suuntaan, jos julkisten resurssien puutteen vuoksi enenevissä määrin valvontaa siirretään yksityisille tahoille (vrt. Lex Nokia). ”
Lex Nokian tapaus eroaa merkittävästi sen vuoksi, että siinä puututaan yksityisyyden suojaan. Virheellinen pysäköinti ei ole oikein sama asia. Enkä oikein osaa nähdä tällaista asiaa ongelmana, julkinen valta on tunnetun kankea toimimaan niin, että sitä valvontaa olisi silloin siellä missä sitä tarvitaan.
”Tämän lisäksi vierastan voimakkaasti ajatusta, että nämä toimijat määrittelevät itse myös sanktiot. ”
Kohtuuttomien ylilyöntien suhteen olen samaa mieltä. Mutta miksi taloyhtiö ei voisi itse päättää olisiko 40 vai 50 euroa parempi sakko? Eikö taloyhtiön kannattaisi (ja sillä olisi oikeus) asettaa sakko sellaiseksi, että taloyhtiön kokema haitta väärin parkkeeraajista ja sakoista saatavat tulot ovat balanssissa?
Kysymyshän ei ole muusta kuin nykyisen lainsäädännön tulkinnasta, ja lakeja voi aina muuttaa.
Sinänsä mielestäni voisi olla fiksu ajatus laillistaa yksityinen pysäköinninvalvonta (ja miksei vaikka ulkoistaa kunnallinen valvonta yksityisille), kunhan jotkin yksityiskohdat mietitään ensin loppuun. Kuten esimerkiksi kuinka suuri tarkastusmaksu saa olla, kuinka näkyvästi sakkoalue pitää merkitä ja miten huolehditaan, että kilpailu valvontayrittäjien kesken toimii hiukan paremmin kuin katsastusyrittäjien välillä.
B.Wisser: Yhteiskunta ei mene ollenkaan outoon, vaan enemmänkin hyvään suuntaan, jos jokaiseen asiaan ei tarvita valtion virkamiestä. Hommat kannattaa hoitaa mahdollisimman tehokkaasti resursseja haaskaamatta. Jos kaupungeilla ei ole halua eikä kykyä järjestää pysäköinninvalvontaa ja yksityinen yritys siitä suoriutuu, niin tämähän on yhteiskunnalle valtavan hieno asia.
Opa: Jättämällä pysäköinninvalvonta yksityiselle sektorille se etsii itse tuon tasapainotilan, Tieto on kyllä mielenkiintoinen, mutta ei tarpeellinen.
nimi on: Jos nuo samat lakipykälät sitois yksityistä pysäköinninvalvontaa, niin sulla ei olis mitään sitä vastaa?
Oikeushan teki sen mitä oikeuden tulee tehdä eli luki lakia. Sen sijaan Helsingin kaupungin johtavat puolueet ovat tosiaan ilmeisesti sopineet, ettei toisen paikalle pysäköintiin puututa, vaikkei puuttuminen kaupungille mitään maksa.
Tämä on selkeästi kunnallispoliittinen päätös. Voisitko valottaa meille mahdollisten neuvottelujen taustaa, kuka vaati mitä?
Osmo, eivätkös pysäköinninvalvontafirmat saaneet tulonsa enimmäkseen ostoskeskusten, virastojen ja muiden kaupalliseen tarkoitukseen varattujen parkkipaikkojen valvonnasta? Tilastoja em. yritykset eivät varmasti paljasta, mutta oma perstuntuma näki valvonnasta ilmoittavia tauluja vain virastojen (mm. Helsingin oikeustalo sic!), ostoskeskusten, huoltamoiden, hampurilaisravintoloiden ja kauppojen parkkiksillä. Siis lähinä yhteisöjen, joilla on kaupalliset intressit pelissä.
Ja Espoossa yksityiset firmat eivät pahemmin valvo taloyhtiöiden parkkipaikkoja ja tämän takia liitin kommenttiin kysymyksen onko Helsingissa asiat toisin?
Kantakaupungissakin voitaneen rajoittaa asiattomien pääsyä esimerkiksi sähköisin puomein. Näin ainakin tehtiin edellisen taloyhtiuömme pihalla Espoossa, erään suuren kauppakeskuksen välittömässä läheisyydessä.
Se mitä asiasta maallikkona ymmärrän on että maksut voi jättää maksamatta kahdesta syystä (tietoni ovat aiemmasta Vantaan käräjäoikeuden päätöksestä joka kai nyt jäi voimaan):
1. Vaikka (yksityisoikeudellinen) sopimus syntyisikin, on sopimusrikkomuksen näyttötaakka kantajalla, vastaaja voi aina sanoa ettei kuljettanut ajoneuvoa.
2. Sopimussanktio rinnastetaan pysäköintivirhemaksun määräämiseen siksi että ne kumpikin perustuvat samaan tieliikennelain pykälään, ja ovat maksun saajan kannalta samankaltaisia. Tällä on se seuraus että maksun määrääminen edellyttää laissa määriteltyä viranomaisen toimivaltaa jota ei yksityisellä voi olla ilman että asiasta on olemassa laki.
Koko episodi sinänsä tuo esille jälleen kerran sen ikävän tosiseikan että suuri osa ihmisistä noudattaa sopimuksia vain silloin kun rikkomuksesta kiinnijäämisen riski on riittävän suuri. Käräjäoikeushan oli nimenomaisesti sitä mieltä että sopimus voi syntyä ajoneuvon pysäköimisellä, eli luvattomasti pysäköijä olisi näin syyllistynyt sopimusrikkomukseen.
Kaupungille tämä antaisi uutta lakia odotellessa oivan mahdollisuuden kartuttaa kassaansa muutamalla lisämiljoonalla jo vuodelle 2009 budjetoitujen lisäksi kun nyt markkinoilla on selvästikin lakisääteisille pysäköintivirhemaksuille kasvavaa kysyntää.
”nimi on: Jos nuo samat lakipykälät sitois yksityistä pysäköinninvalvontaa, niin sulla ei olis mitään sitä vastaa?”
Ei tietenkään. Laissahan on säädetty maksujen suurin summa ja että rahat saa kunta. Lisäksi asukeilla olisi tarpeelliset oikeussuojakeinot.
Kunta voisi tosiaankin sopia jonkun firman kanssa, että provikka on vitonen/lappu, joten siinä business ja valvonta painottuisi aina oikein niille alueille, jossa saalis tuoksuu. Eli pysäköidään väärin.
Kun kunta ja virallinen pysäköinninvalvoja olisivat vastuulliset, ei bisness olisi edes liian hyvä sikäli, että ”hyvä” otettaisiin oikeudettomasti maksutellen, kun kunta ja vallesmanni joutuisivat vastaamaan valituksiin. Vallesmanni työlääntyisi kumminkin väärinmaksuttajiin ja potkisi ulos, kun ei jaksaisi seisoa viikot pitkät leivättömän pöydän edessä vastaamassa kolttosista, joita ei ole itse tehnyt.
Viitonen/lappu olisi ihan jees: 10 lappusta tunnissa kattaa hyvin kulut ja tuottaa jo pikkuisen voittoa, jolla saa uudet puolipohjat. Vielä 25 euroa (5 lappua/h) pitää hengissä: isojenkin sivukulujen 1,5 jälkeen jää 2666 euron bruttoansio, noin suomalaisen keskipalkka. Tämä varmasti toteutuisi, sillä olemmehan nyt lukeneet, että virhepysäköinti on tavattoman suuri ja yleinen ongelma.
Puudelille.
Kyllä Helsingissä moni asunto-osakeyhtiö on joutunut tilaamaan tuon valvontapalvelun, koskas näitä pummilla pysäköijiä pyrkii taloyhtiöiden pihoille aivan pilvin pimein. Kaikkialla se ei ole niin helposti portilla suljettavissa, koska aina voi koukata nurmikon ja kukkaistutusten yli. Katajanokan kärjessä, jonne laivamatkustajat tuovat autojaan mielellän säilöön – ja tämän ilmaiseksi julistamisen jälkeen varmaankin entistä enemmän – tuo taloyhtiön pysäköintipaikka näyttää aivan tavalliselta pysäköintipaikalta, johon on lukuisia sisäänkäyntejä.
Puudelin ajatus perustuu myös tuollaiseen ”uhri maksaa” ajatukseen. Ei tuollainen sähköportti ole mitenkään halpa.
Tämä tuomioistuimen julistama oikeus käytännössä pysäkiöidä vaikka toisen toisen kukkapenkkiin pitää lopettaa heti. Joko lakia on muutettava tai Helsingin pysäköinninvalvonnan on otettava tehdäkseen ne tehtävät, jotka yksityiseltä nyt jäävät tekemättä. Asiaa hankaloittaa se, että pummilla pysäköiviä suojeleva kokoomus on estänyt pysäköinninvalvonnan resursoinnin, vaikka laitos tuottaa roimasti voittoa ja jokainen pysäköinninvalvoja maksaa enemmän kuin kokonaan oman palkkansa. Ehkä mieli muuttuu nyt, kun villi pysäköinti uhkaa töölöläistalojen rauhaa. Envi suoden budjetti on kuitenkin jo tehty, joten ilman lisäbudjettia ei mitään ole tehtävissä ennen vuotta 2010.
(Koskas uusi keskustelusofta tulee ajankohtaiseksi, sillä näiden omien aivopierujen post scriptumit ovat hieman hankalia. Olisi helpompaa, jos omia kirjoituksia voisi editoida ja täydentää suoraan.)
Tarkennuksena tuohon edelliseen taloyhtiöömme, että sen isolta parkkipaikalta oli Isoon Omenaan matkaa alle 40 metriä, jolloin kaukaa viisaasti parkkipaikalle asennettiin mekaaninen este. Tämä on mielestäni siis poikkeustapaus, jossa älyttiin ottaa huomioon väärinkäytön lisääntyminen sijainnin vuoksi. Parkkipaikan omistajilla oli magneettilätkä, jolla portti avattiin.
Ja sitten takaisin asiaan.
Yksityiseen pysäköinninvalvontaan liittyy monia ongelmallisia asioita, joista suurin on ”hiljainen sopiminen”, sillä siinä on sian mentävä aukko. Jos yksityinen pysäköintimaksu annetaan aina auton omistajalla, ei voida varmistua onko hän parkkeerannut väärin. Sama ongelma koskee automaattisia ylinopeussakkoja, joita pitää pystyä tunnistamaan kuljettaja.
Onko tässä mainitsemassa kantakaupungin ongelmia kokeneessa taloyhtiössä tilastoa millaista parkkipaikkojen väärinkäyttö oli ennen yksityistä pysäköinnin valvontaa ja millaista sen aikana? Vai onko kyseessä vain subjektiivinen kommentti, joka nousee ongelmaksi, koska sen kertoi tuttu henkilö?
Pysköintiongelmat ratkeavat helpoiten tekemällä pysäköinnistä maksullinen ja/tai estämällä kulku mekaanisin estein. Kuten on tehty erittäin toimivasti pysäköintlaitoksissa jo kauan.
Katutilan väärinkäyttö voidaan tehdä inhottavammaksi nostamalla parkkisakon enimmäismäärää ja lisäämällä valvontaa.
Katajannokallekkin voitaneen laittaa muutama isohko kivi kukkapenkkin, joka ei ole edes ruma ratkaisu, niin siitä ei enää auto vauriotta tule. Portinkaan ei tarvitse olla mekaaninen, metrin mittainen lukittava puomi riittää, siitäkään ei enää autolla mahdu. Pieni vaiva tietenkin avaamisesta tulee, mutta halpa hinta vapaasta pysäköintipaikasta.
En siis mitenkään väheksy tai hyväksy laitonta pysäköintia ja sen tuomia ongelmia. En nykyisellä lainsäädännöllä näe yksityistä valvontaa ratkaisuna. Hiljaista sopimusta en tosin hyväksyisi edes lakimuutoksen jälkeen.
Muistanko minä ihan väärin vai onko laki yksityisestä pysäköinninvalvonnasta jo tekeillä?
Kunnallisessa pysäköinnissä on jo se pereiaate, että auton omistaja on vastuussa sakoista, pysäköi kuka tahansa. Hän sitten selvittää asian auton lainaajan kanssa.
On aika huono tekosyy parkkisakkoja (ja myös ylinopeussakkoja) vastaan, ettei autonomistaja muka tiedä, kuka hän autollaan ajaa. Pitää jopa tietää, koska on laitonta luovuttaa auto ajokortittomalle tai humalaiselle.
Yksinkertaisinta olisi, että kunnat ottaisivat hoittaakseen myös yksityisalueiden valvonnan. Jos omat rahkeet eivät siihen riitä, sen voisi hankkia ostopaoveluna kilpailutuksen jälkeen. Kuka laputtaa pienintä provikkaa vastaan. Nykyisenä digikameroiden aikana muuten voitaisiin hyvin mennä siihen, että valvoja ottaisi väärin pysäköidystä autosta valokuvan, niin ei tulisi jälkipeliä siitä, oliko pysäköity väärin.
Ode: ”Asiaa hankaloittaa se, että pummilla pysäköiviä suojeleva kokoomus on estänyt pysäköinninvalvonnan resursoinnin, vaikka laitos tuottaa roimasti voittoa ja jokainen pysäköinninvalvoja maksaa enemmän kuin kokonaan oman palkkansa.”
Niin, eihän siitä mitään tulisi, jos joka päivä/ilta rapsahtaisi yksi pysäköintisakko. Täällä Krunikassahan tuo näyttäisi olevan niin, että samat autot päivästä/illasta toiseen pysäköivät sekä ”Pysäköinti kielletty”-paikalla että pihakaduille, parhaimmillaan suojatielle (sepä oivallinen paikka, aika usein löytyy vapaana!:)). On se niín perhanan väärin, jos joutuisi rantaan rahvaan autojen viereen hienon (no, aika harva noista oikeasti hienoja on) autonsa viemään ja mikä pahinta 150 metriä kotiinsa kävelemään… ei saamari:)
Mutta, senpä lauluja laulat, jonka kelkassa olet.
Ja eikös Töölössäkin ala vihreitä olla jo aika merkittävä osa asukkaista?
Ode: ”Nykyisenä digikameroiden aikana muuten voitaisiin hyvin mennä siihen, että valvoja ottaisi väärin pysäköidystä autosta valokuvan, niin ei tulisi jälkipeliä siitä, oliko pysäköity väärin.”
Mullahan noita kuvia (ihan vain itseäni olen hauskuuttanut, vaikka You Tubiinkin olen joskus ajatellut, että niitä voisi viedä) kamerakännykällä napauttu useampiakin:) Mutta joo, saako edes autoa kuvata tuohon tarkoitukseen, siis parkkisakkojen paikkansa pitävyyden todentamiseen?
”Miksi kunnallinen pysäkölinninvalvoja ei voisi toimia kuten yksityinen toimi?”
Olen ihmetellyt pitkään monen muun tavoin HTY:n Saariniemenkadulla Paasitornin seinustalla olevien autojen merkillisiä pysäköintipaikkoja ja tapoja. Muutaman metrin paikassa seisoo autoja, joiden takapuskuri ulottuu niin pitkälle, että jalankulkija joutuu pahimmillaan ohittamaan kadun kautta.
Luulisi moraalisia kannanottoja harrastavan, ihmisläheisenä itseään pitävän puolueen pystyvän parempaan etenkin, kun sama puolue lupasi muutama vuosi sitten parkkihallia Hakaniemen torin alle.
”On muutenkin kummallista säästämistä Helsingin kaupungilta, että nyls pysäköinnin valvojissa säästetään, vaikka nämä tuovat palkkansa moninkertaisesti takaisin.”
Olen jutellut toisinaan pysäköinninvalvojien kanssa. Mahtaako heillä olla selustanaan työnantajansa tuli.
He vaikuttavat vähän hampaattomilta keinovalikoimansa suhteen. Helsingin kaupunkia ei raha tässä yhteydessä taida lainkaan kiinnostaa.
Nykyaikana varmaan suosituimpiin väärinpysäköintipaikkoihin voisi ihan julkisin varoin rakentaa automaattisen pysäköinninvalvontajärjestelmän joka automaattisen nopeusvalvonnan tapaan perustuisi rekisterikilven optiseen lukemiseen. Näin pysäköinninvalvojille jäisi aikaa keskittyä muihin kohteisiin.
Provisioperusteisessa pysäköinninvalvonnassa on se ongelma, että silloin valvojalla on taloudellinen insentiivi [i]edistää[/i] väärinpysäköintiä esimerkiksi epäselvillä ohjeilla, rajatapauksia (muutaman minuutin pysäköintiajan ylityksiä) kyttäämällä jne., koska hän saa tulonsa siitä. Parempi tapa olisi kiinteä palkkio johon maksettaisiin bonus joka olisi sitä suurempi, mitä vähemmän väärin pysäköityjä autoja valvojan alueelta pistokokeessa löytyy.
Ehkä myös kauppakeskukset ja muut paljon pysäköinninvalvonnan palveluita tarvitsevat voisivat rahoittaa pysäköinninvalvojien virkoja, hieman yliopistojen lahjoitusprofessuurien tapaan. Nämä ”lahjoitusvalvojat” sitten velvoitettaisiin käyttämään tietty osa työajastaan lahjoittajan määrittelemien kohteiden valvontaan. Villinä heittona voisi visioida vastaavaa järjestelmää myös järjestyspoliisin toiminnan rahoitukseen: nythän yritykset palkkaavat yksityisiä vartijoita jotka ovat vastuussa toiminnastaan vain palkan maksajalle, lahjoitusvaroin palkatut poliisit kuitenkin olisivat ensisijaisessa vastuussa yhteiskunnalle ja tarvittaessa käytettävissä muuallakin, vaikka heidän normaaliksi päivystysalueekseen määriteltäisiinkiin esimerkiksi tietty kauppakeskus. Luonnollisesti on erittäin kriittistä suunnitella järjestely niin, että poliisin – tai pysäköinninvalvojan – riippumattomuus turvataan eikä rahoittaja pääse vaikuttamaan tämän toimintaan sen enempää kuin professuurin lahjoittaja professorin viranhoitoon.
EI ASEITA NILKKIEN KÄTEEN
HO:n päätös ei suinkan laillistanut laitonta pysäköintiä toisen tontille. Valvonta tosin on sitten asia erikseen.
Taloyhtiön hall. puheenjohtajana asia on minulle ossain määrin tuttu
En pidä onnistuneena ajusta, että yksityinen voittoa tavoitteleva, julkisoikeduellisen vastuun ulkopuolinen yritys saisi sakotusvaltuuksia. Se antaa tilaa jos ei väärinkäytöksille niin kohtuuttomuuksille.
En voi olla huomautamatta, että sellaista heti rikkeistä kiinni ja rapsut – nilkkiasennetta ei ole mikään vaikeus löytää tämän palstan kirjoituksista, kuten ei mistään muualtakaan.
Pysäköinninvalvonnan ensisijainen tehtävä on ylläpitää pysäköintikuria, joka tämän vaatimattoman henkilön kapean kokemuksen perusteella vaikuttaa kaupungissa jokseenkin hyvältä. Tietysti ongelmia on, esim. Urheilukadun seutu jääkiekkoiltoina.
Tulot kaupungille ovat toissijainen seikka. Mitä tiukemmaksi valvonnan tekee, sitä helpommin mennään liiallisuuksiin, jotka vievät pois pohjaa todelliselta lainkunnioitukselta.
Väärinpysäköintiä on erilaatuista: on aivan eri asi pysäköidä 9-18 parkkikieltoalueelle klo 17.40 kuin pysäköidä ratikkakiskoille (joka muuten jo on liikenteen vaarantamista)
Jos jossian pihassa toistuvasti väärinpysäköidyt autot ovat ongelma, niin ensiksi voi ja tulee otta yhteyttä omistajaan. Se voi tuoda jo kuria. Ja sitten poliisi paikalle jos asiaan ei tule parannusta. Tämä myös osoittaa, että asiaa pidetään tärkeänä.
Eipaikalle muuten tarvita isännöitsijää. Käsittääkseni taloyhtiön edustaja, siis hallituksen jäsen tai huoltoliikeen edustaja riittää.
Pysäköinninvalvoja ottaa jo kuvan.
Sakottaminen ei voi olla yksityisen oikeus.
Tämän toteaminen ei voi tarkottaa sitä, että toisen paikalle saisi pysäköidä.
Mielestäni paikallaan olisi ennemminkin auton pois hinaaminen kunnan varikolle. Sieltä saisi sitten lunastaa hinausmaksua ja säilytyskuluja vastaan. Samoin risteysalueilta ja pysähtymiskieltopaikoilta pitäisi hinata autot välittömästi pois. Loppuisi se ruudunvaltaus.
Tuosta digikamera-ehdotuksesta: eikö voitaisi siirtyä käytäntöön, että kuka vain voisi olla yksityinen pysäköinninvalvoja saaden esim. 50% provision parkkisakoista, jos ottaa valokuvalla varustetun todisteen väärin pysäköinnistä. Joku taisi ehdottaa tätä tässä blogissa, ehkä puolileikillään, mutta miksei tätä voisi kokeilla? Vaaroina tietenkin ovat esim. kuvien (kohtalaisen helppo) väärennettävyys.
Tiedemies, aivan ja toimiva ruuhkamaksu lisää autoliikennettä, koska ruuhka vähentää tien välityskykyä. Juuri tästä syystä minua ihmetyttää että eniten pysäköinninvalvontaa, tuntuvia pysäköintimaksuja ja ruuhkamaksuja vastustaa nimenomaan se kaasujalkaporukka, ammattiautoilijat tosin yllättävän usein kannattavat.
Autottomassa keskustassa on kuitenkin kyse kaupunkisuunnittelusta eikä ohjausmaksuista, vaan betoniporsaista. Ja raitiovaunuihin pitäisi saada Lucky Lukesta tutut karja-aurat.
Sakottaminen ei saa olla mikään superoikeus!
Ongelma on se, että yksityinen pysäköintifirma tienaa rahaa ja pyrkii siis ”sakottamaan” mahdollisimman monia.
Tuttavani sai yksityiseltä pysäköintifirmalta ”sakon” kun unohti kiekon pistäytyessään kaupassa, jonka edessä olevat asiakaspaikat oli yksityisen parkkifirman hallinnassa ja puolen tunnin ilmainen pysäköinti olisi ollut mahdollista kiekolla.
Tässä tapauksessa itse asiassa pysäköintifirman ja kaupan edut ovat ristiriidassa. Kaupan kannalta on tärkeää, että sen edessä on vapaita paikkkoja kaupassa asioiville, eikä siihen pesiydy pitkäaikaisparkkeerajia. Mutta kaupan kannalta taas on typerää, jos kaupassa asioivaa sakotetaan siksi, että hän unohti asettaa pysäköintikiekon viiden minuutin kaupassa pistäytymisen takia. Ja jättäessään autonsa juuri kaupassa asioiville tarkoitetulle paikalle.
Yksityinen parkkifirma kun tienaa rahansa sakottamalla, ei sitä kiinnosta pysäköintirajoitusten varsinainen tarkoitus.
Tämäntyyppisten, samoin kuin useimpien muidenkin julkisten palvelujen yksityistäminen on ongelmallista. Yksityisen yrityksen tarkoituksena kun ei ole tuottaa palvelua, vaan tienata rahaa. Sillä ei ole minkäänlaista ”virkavastuuta” toiminnastaan. Riitatilanteet joudutaan ratkomaan viimekädessä aina oikeudessa.
Pitäisikö uudessa laissa lopettaa pysäköintivirheestä määrättävä sakko ja korvata se juuri tällaisella hiljaisella pysäköintisopimuksella ja sen rikkomisesta seuraavalla virhemaksulla?
Loppuis ainakin tämä ihmeen ”yksityisellä yrityksellä ei saa olla sakotusoikeutta”-argumentin käyttäminen.
Saisivat yritykset sitten ihan rauhassa määräillä virhemaksuja. On jotenkin niin triviaalia, että kutsutaanko sitä sakoksi vai virhemaksuks.
Lukemalla tämän suostut maksamaan allekirjoittaneelle 0,50 euroa tilille xxx-xxxxxx.
Artturi, sopimukseen pitää saada tietoinen suostumus ja siitä pitää voida kieltäytyä.
Kenelle voin yksityisen valvonnassa olevalla parkkipaikalla ilmoittaa etten hyväksy sopimusta? Kieltäytymisen jälkeen pysäköidessäni syyllistyn korkeintaan pysäköintirikkeeseen, mutta en sopimusrikkomukseen. Entä jos en huomaa kylttiä parkkipaikalla?
Hiljaiseen sopimiseen ei voi riittää yksipuolinen ilmoitus esimerkiksi kyltin muodossa. Siihen liittyy liikaa ongelmia, esimerkiksi tuo em. kieltäytyminen. Nämä ongelmat on ratkaistava ennen kuin siitä voi tulla yksityisen valvonnan väline. Helpompaa olisi rajoittaa pysäköintitila fyysisesti.
Jussi Laari: Vapailla markkinoilla on se hieno puoli, että kauppa voi halutessaan vaihtaa pysäköinninvalvontafirmaa, jos he kokevat, että se aiheuttaa haittaa heidän liiketoiminnalleen.
Jos kunta yksityistää ja kilpailuttaa pysäköinninvalvonnan provisiopalkalla, tällainen exit-strategia ei ole mahdollinen. Poliitikot uhraisivat yhteisen hyvän valvontayrityksen ja oman etunsa hyväksi.
Osmolle ei ole tullut mieleen että oikeusministeri on hukannut etsikkoaikansa, mutta edelleen voisi potkia vauhtia lainsäädäntöön, nyt tilanne on:
”Lainsäädäntöneuvos Jaakko Rautio oikeusministeriöstä arvioi, että laki voidaan saada voimaan aikaisintaan vuonna 2010. Asiaa pohtiva työryhmä voisi aloittaa työnsä ensi keväänä.”
Kuka se oikeusministeri olikaan? Helpommalta näyttää Osmolle olevan haukkua poliittisia vastustajia riippumattoman tuomioistuimen päätösten vaikutuksista kuin puhua omalle puoluekaverille.
ei sen välttämättä tarvitse olla puomi, briteissä on kehitetty turvatolppia jotka nousevat ja laskevat tarvittaessa. Kestävimmät versiot kestävät ison rekan törmäyksen.
Ne on käytössä julkisilla alueilla joihin joskus tarvitsee päästä autolla, ja puomit ei ole toimiva ratkaisu kun ihmisten pitää päästä kulkemaan läpi.
http://www.atgaccess.com/
Muutama kehitysehdotus lainsäädännön muuttamiseksi. En ota kantaa voisivatko nämä toimia niin kunnallisella kuin yksityiselläkin puolella:
1) Kaikki kustannukset tulisivat aina ajoneuvon omistajan maksettavaksi. Kuljettajalla ei olisi mitään merkitystä.
2)Määritellään selkeästi vaaralliset paikat, joista ajoneuvo siirretään aina automaattisesti pois. Näitä olisivat ainakin suojatien edustat, risteysalueet, raitiovaunukiskot ja porttikonkien edustat. Mahdollisesti muitakin. Kulut toteutuneen mukaan.
3) Pyörälukot käyttöön. Vähemmän vaarallisille paikoille pysäköityihin autoihin aina pöyrälukot. Näitä paikkoja olisivat myös yksityiset pihat. Lukon saisi pois maksamalla kulut. Maksupisteinä voisivat toimia vaikkapa R-kioskit. Lukkojen avaaminen olisi yksityistetty ja laki säätelisi avausten palveluajan ja myös pisimmän mahdollisen odotusajan.
4) Lappujen sijoittelu tuulilasiin lopetataan. Valvonta nopeutuisi oleellisesti jos sitä voisi tehdä autosta nousematta. Virhemaksu lähetettäisiin aina ajoneuvon omistajan osoitteeseen. Nykyiset tietojärjestelmät ja tekniikka muutenkin sallisi täysautomaattisen ”skannauksen”. Satelliittipaikannuksen ja älykkään kamerajärjestelmän avulla riittäisi kun ajaisi katua pitkin. Järjestelmä tietäisi mikä ajoneuvo on pysäköintikieltoalueella. Massat havaittaisiin tuolla tavalla, mutta toki valvoja käyttäisi myös omia silmiään ja merkitsisi loput väärin pysäköidyt manuaalisesti järjestelmään.
5) Pysäköintimaksut täysin automaattisiksi. Kuljettajan ei tarvitsisi enää kävellä automaatista hakemaan lappua ja sijoittamaan sitä tuulilasille. Automaattinen järjestelmä havaitsisi mikä ajoneuvo on aktivoinut pysäköinnin kuljettajan painettua nappia ”aloita pysäköinti”. Kuljettaja lopettaisi pysäköinnin lähtiessään liikkeelle. Järjestelmä laskisi minuutin tarkkuudella pysäköintiajan ja lähettäisi ajoneuvon omistajalle kerran kuukaudessa laskun erittelyineen. Pysäköinnin ollessa käynnissä tieto olisi myös valvojien skannerin tiedossa, eli ohiajettaessa ajoneuvo ei rekisteröityisi virhemaksun saajaksi.
Ainakin noilla eväillä tulisi kaupunkiin lisää turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Oletettavasti pysäköintitulot kasvaisivat. Edelleen olisi titysti joukko autoilijoita, joita kiinnijäämisen riski ei pelottaisi. Niitä olisivat ainakin riittävän varakkaat, joilla olisi varaa pysäköidä minne tahansa ja milloin tahansa. Ja kaipa löytyisi elämäänsä jännitystäkin hakevien joukko. Jonkin ajan kuluttua virhemaksuista saadut tulot kaupungille pienenisivät, mutta se tapahtuisi asumismukavuuden kasvaessa, eli olisi hyväksyttävää.
Puudeli: Käyttämällä tapahtuva sopimuksen hyväksyminen on yksi Internetissä olevien palvelujen sopimustekniikan kulmakivistä, esimerkiksi http://www.google.com/accounts/TOS, http://www.youtube.com/t/terms.
Aivan samalla tavalla kuin voit olla kirjoittamatta hakuehtoa googlen palveluun, voit olla ajamatta yksityisen maanomistajan omistamalle parkkipaikalle.
Pysäköinninvalvontayhtiöiden juridinen umpikuja johtuu vain siitä ettei asiaa säätelevää lakia vielä ole, ja sen valmistelu kestää aikansa. Sitä odotellessa varmaankin nuo pari firmaa hakeutuvat selvitystilaan ja omistajat perustavat uudet.
Itse olen saanut aivan tarpeekseni tästä ”uhri maksaa” -mentaliteetista. Missä vaiheessa ihmiset ovat alkaneet pitää normaalitilana sitä että omaisuus pitää aidata ja/tai kiinnittää paikoilleen ja vielä valvoa kameroiden kanssa jotta luvaton käyttö voidaan estää ?
Väärinpysäköinti johtuu pysäköinnin halpuudesta.
Kannattaa siis maksaa tuo virhemaksu, että voi pysäköidä auton vaikka maksu on nykyistä pysäköintimaksua kalliimpi.
Eli markkinatalous ei toimi,pysäköinti on liian halpaa.
Kun pysäköinnin hinta nostetaan niin korkealle, että köyhät tulevat kävellen töihin niin silloin on tilaa ja minäkin voin pysäköidä rauhassa.
Puolalaisessa keskiaikaisessa kaupungissa Torunissa on paljon kirkkaasti puettuja pysäköinninvalvojia (kunnallisia, luulisin). Heitä näkyi aina katukuvassa, ja idea oli, että he toimivat samalla pysäköinnin neuvojina: Ohjasivat peruutuksissa, kyselivät kännykällä kolleegoilta, mistä löytyy lähin vapaa paikka. Näin väheni turha kortteliralli vapaan paikan etsimisestä. Hieno systeemi minusta.
”Ongelma on se, että yksityinen pysäköintifirma tienaa rahaa ja pyrkii siis “sakottamaan” mahdollisimman monia. ”
Tämä on se keskinen ongelma, sakotusyhtiön tulos riippuu siitä , miten paljon se kirjoittaa sakkoja eli saa rahaa.
Samoin sakottajat ovat provikkapalkkaisia.
Tuottavin on siis se, joka kirjoittaa eniten sakkoja, ei se joka kirjoittaa niitä aiheesta.
Sakotusyhtiöt eivät myöskään tarkista työntekijöiden taustoja.
Kun autoilija on käytännössä puolustuskyvytön: Maksulliseen numeroon soitettu valitus on kallimpi kuin itse sakko ja oikeuteen vienti voi maksaa 20000 euroa.
Autoilija ei voi myöskään todistaa esim kiekon paikallaoloa eikä kiekon ajan alitusta, joten oikeusturvaa ei ole.
Liian Vanha: Yksityinen pysäköinninvalvonta pitää tietysti olla ”tasa-arvoista” julkisen valvonnan kanssa, eli että asiasta pitää voida valittaa kohtuudella kuten nykyäänkin. Perutaanko sakko muuten nykyään, jos väittää, että kiekko oli paikoillaan? Jos ei, niin miksi se pitäisi perua jos yksityinen on sakottanut?
puudeli: Minä voin kieltäytyä ehdottamastasi sopimuksesta jättämällä tekstisi lukematta. Tietysti esimerkissäsi se on mahdotonta, koska en voi kieltäytyä suostumatta, mutta pysäköinnissä tätä paradoksia ei ole, joten arvostelusi menee ohi.
”Kenelle voin yksityisen valvonnassa olevalla parkkipaikalla ilmoittaa etten hyväksy sopimusta?”
Sinun ei tarvitse ilmoittaa siitä kenellekkään. Sinulla on vaihtoehtoina jättää pysäköimättä kieltoalueelle (voit halutessasi hyväksyä tai jättää sopimuksen hyväksymättä) tai hyväksyä sopimus ja pysäköidä kieltoalueelle ja maksaa valintasi kustannukset. Sinulla ei siis ole vaihtoehtoa, että pysäköit kieltoalueelle ja et hyväksy sopimusta. Vapaan yhteiskunnan yksi olennaisimmista tehtävistä on omistuoikeuden turvaaminen. Miksi haluat säilyttää mahdollisuuden omistusoikeuden rikkomiseen?
Ihmiset ymmärtävät, että toisen omaisuutta ei saa käyttää ilman lupaa. On saivartelua väittää, että tällainen pysäköintikielto ja sen noudattamattomuuden seuraukset tulisivat ihmisille yllätyksenä.
Spottu, noita click-wrap lisenssejä on testattu hyvin vähän oikeudessa, ja yleinen arvio on että eurooppalainen/suomalainen tuomari heittäisi moisen sopimuksen saman tien roskiin…
”Spottu, noita click-wrap lisenssejä on testattu hyvin vähän oikeudessa”
Mitä enemmän käytäntö vastaa yleistä oikeustajua, sitä vähemmän ja hitaammin saadaan ennakkotapauksia. Suomalainen sanamuoto on siksi usein ehdollinen, esimerkiksi: ”Sopimus voi syntyä myös kun käyttäjä ryhtyy MTV:n hyväksymällä tavalla käyttämään palvelua tai kun asiakas maksaa laskun tilaamastaan maksullisesta palvelusta.”
”..ja yleinen arvio on että eurooppalainen/suomalainen tuomari heittäisi moisen sopimuksen saman tien roskiin…”
Suomalainen oikeusistuin ei automaattisesti sopimusperusteita tarkastellessaan kiistä implisiittisesti palvelua käyttämällä syntynyttä sopimussuhdetta. Asia tuli erikseen todetuksi ParkComin tapauksessa: ”Kanteessa tarkoitettu yksityisoikeudellinen sopimus valvontamaksun suorittamisesta maksun asettajan ja ajoneuvon kuljettajan välillä voi sinänsä syntyä
tosiasiallisin toimin eli ajoneuvon pysäköimisellä.”
Saako harrastaa omankädenoikeutta, jos viralliset lainnoudattamisen valvojat eivät toimi?
En kannata villiä pysäköintiä, mutta en myöskään tilannetta jossa lainvalvoja toimii provikkapalkalla sakottaen mahdollisimman ahnaasti sääntöjen rajoja hipoen.
Eli vaikka nyt tulisi millaisia ongelmia pysäköinnin suhteen, niin näen kuitenkin tärkeämpänä lain noudattamisen ja vaikka julkishallinto voi ulkoistaa joitakin toimintojaan niin ei mielestäni lain valvontaa, eikä ainakaan rangaistusten määräämistä.
Ja jos tilanne nyt riistäytyy käsistä, niin eiköhän kunnalliselle valvonnalle tai vaikka poliisille jostakin löydy resursseja. Viimeistään sitten seuraavien kunnalisvaalien jälkeen, jos eivät nykyiset valtuustot kykene näin yksinkertaista ongelmaa ratkaisemaan.
Hovioikeuden päätös oli ainoa mahdollinen. Laki ei anna mahdollisuutta yksityiseen pysäköinninvalvontaan ”pysäköimällä hyväksyt ehdot” kyltin perusteella.
Vai miettikääpä seuraavia kylttejä vaikka kaupan tai ravintolan ovessa:
”Tästä kaupasta varastamista yrittävä sitoutuu maksamaan 200 € sakkoa kaupan omistajalle, astumalla kauppaan hyväksyt ehdot”
”Tässä ravintolassa asiattomasti tai häiritsevästi tai muuten ravintoloitsijan mielestä epäsopivasti käyttäytyvä henkilö on velvollinen maksamaan ravintoloitsijalle 1000 € sakkoa. Saapumalla ravintolaan hyväksyt ehdot.”
Sen sijaan on tosiaan ihan aiheellinen kysymys miksei samaa valvontaa voitaisi järjestää julkisena palveluna. ParkComin ja ParkPatrollin toiminta perustui pelkästään kerätyihin sakkoihin ja oli voitollista. Miksi siis ei voitaisi palkata kunnallisia pysäköinninvalvojia enemmän tekemään samaa mitä nuo yritykset tekivät. Hehän maksaisivat itse itsensä ja rahaa tulisi vielä kunnallekkin. Pysäköinnin valvonta tehostuisi, saataisiin lisää työpaikkoja ja kunnat vielä rahaa. Onko tätä selvitetty ja jos ei niin miksi ei?
Kalle: Olen samaa meiltä, että hovioikeuden päätös olis ainoa mahdollinen. Hovioikeudellahan ei ole valtaa ottaa kantaa siihen minkälainen laki olisi järkevä, vaan nimen omaan siihen mitä laki tarkoittaa.
Tämä ei missään nimessä tarkoita etteikö meillä voisi olla lakia, joka mahdollistaa juuri tuollaiset kuvailemasi sopimukset. Ihminen voi hyväksyä sopimuksen käytännössä millä tahansa vapaaehtoisella toimellaan. Ei nimen pistäminen paperiin tai suullinen sopimus ole ainoita tapoja.
Miksi kauppiaalla tai ravintoloitsijalla ei saisi olla oikeutta tehdä tällaisia sopimuksia asiakkaidensa kanssa? Mikä muuttuisi, jos ravintoloitsijan pitäisi kerätä ovella nimet paperiin? (Ainoastaan transaktiokustannukset!)
Samaa (pysäköinnin)valvontaa ei onnistuta järjestämään julkisena palveluna, koska julkisella sektorilla ei ole samoja kannustimia kuin yksityisellä. Poliitikot voivat haluta lakeja, jotka hyödyttävät heitä itseään tai helpottaa heidän uudelleenvalintaa, byrokraatit voivat haluta helppoja työtehtäviä, suurempaa palkkaa, varmuutta työn jatkumisesta, suurempaa budjettia organisaatiolleen yms. Nämä julkisen sektorin kannustimet voivat toimia tehokkaan pysäköinninvalvonnan järjestämistä vastaan.
Eikö oikeusjärjestelmämme perustu kolmijakoon, eli siihen, että lainsäädäntövalta, tuomiovalta ja toimeenpanovalta on erotettu toisistaan?
Hiljaisten sopimuksien kautta toimivassa yhteiskunnassa lakien (ts. sopimuksien) säätäminen sekä tuomiovalta (esim. sanktio 1000e) ovat samassa kädessä. Vain sopimusrikkomuksen toteaminen olisi ulkopuolisella elimellä.
Jos pelkkä kyltti riittää laillisesti pätevän sopimuksen tekemiseen (eli tahdon ilmaisuksi riittää esimerkiksi astuminen johonkin tiettyyn tilaan), näemme aivan varmasti oikeusjärjestelmän ylikuormittumisen, kun oikeudessa ratkotaan sopimusrikkomuksia absurdeista tapauksista, joissa toinen osapuoli käveli kylttiä huomaamatta nurmikon poikki rikkoen sopimusta, jossa ylikävelijä sitoutuu maksamaan nurmikon yli kävelemisestä sanktiota 1000e.
Jos ravintoloitsijan pitää pyytää nimi paperiin, ei tällaista sopimusta voi tehdä huomaamattaan! Entä iltaa viettävä, lievästi humaltunut mies, joka menee kylttiä huomaamatta ravintolaan? Tai huononäköinen? Tämä rohkaisee ihmisiä tekemään rahaa pelkästään sopimusrikkomuksilla tekemällä sopimuksesta kieltäytymisesta mahdollisimman vaikeaa, sillä perusteeksihan riittää että kyltti oli näkyvilä ja se olisi pitänyt huomata.
Mikä on loppujen lopuksi tällaisessa järjestelmässä tarpeeksi vahva tahdonilmaisu sopmuksen hyväksymiseen?
Meidän insinöörivaltaisessa keskustafirmassa kahvitunnilla keskustelivat äijät siitä maksavatko pysäköintimaksuja (ei siis virhemaksuja). Kuulemma sakko on niin pieni ja säästää niin paljon aikaa kun ei tarvitse hakea mittaria, että yleensä eivät koskaan maksa. Ja pysäköintimaksujen nosto tietysti vain lisää tätä porukkaa.
Miksi joukkoliikenteen tarkastusmaksu on 80 euroa ja pysäköintivirhemaksu 40 euroa?
puudeli: oikeusjärjestelmä ja sopimusjärjestelmä ovat kaksi eri asiaa. Sopimusjärjestelmämme perustuu (hyvin löyhästi) siihen, että täysissä sielun ja ruumiin voimissa olevat voivat keskenään sopia mitä haluavat. Esim. minä voin sopia kaverini kanssa, että minä laadin säännöt, valvon niiden noudattamista ja rankaisen niiden noudattamattomuudesta.
Minä veikkaan, että mitä enemmän näitä voidaan ratkoa yksityisellä sektorilla sitä vähemmän oikeusjärjestelmä kuormittuu. En usko, että yksityiset päätyvät rahastamaan näillä ”huomaamattomilla” sopimuksilla, koska ihmiset lakkaavat käyttämästä näiden rahastajien palveluita. (+ ei kohtuuttomien juttujen tarvitse edes päätyä oikeuteen…)
Näillä sopimuksillahan ei kuitenkaan voi rikkoa kenenkään itsemääräämisoikeutta tai omistusoikeutta. (Eli sinä et voi laatia sopimusta, että saat 50 euroa aina, kun avaan oman kotioveni ja että hyväksyn tämän sopimuksen avaamalla kotioveni.)
Tällaisessa järjestelmässä tarpeeksi vahva tahdonilmaus on sellainen, jota ei voi helposti tehdä vahingossa ja joka on selvästi tunnistettavissa muista tekemisistä. Pysäköintiä esim. on hyvin hankalaa tehdä sattumalta ja sen tunnistaa helposti muista tekemisistä.
Pysäköinnissähän on kuitenkin kyse siitä, että toisen omaisuutta ei saa käyttää ilman sopimusta, eli pysäköinti toisen maalle on kielletty, jos siitä ei erikseen päästä sopimukseen. Autoilija ei voi väittää, että ei huomannyt kylttiä, koska tällöin hän ei ole myöskään voinut hyväksyä sopimusta, eli hänellä ei ole oikeutta pysäköidä.
Meillä voisikin olla laki, että ilman lupaa pysäköinnistä saa sakkoa vaikka 10k. Jos autoilija haluaa väittää, että ei nähnyt kylttiä niin rapsahtaisi tuo ja sitten jos näki kyltin, mutta pysäköi vastoin sopimusta, niin kyltin määräämä sopimussakko.
Ajatus täydellisestä sopimusvapaudesta perustuu oletukselle tasaveroisista sopimusosapuolista. Todellisuudessa vaikkapa luonnollisen monopolin haltija ja tavallinen kuluttaja eivät ole tasaveroisia, vaan ensinmainitulla on huomattava etulyöntiasema. Tästä syystä on lainsäätäjä katsonut tarpeelliseksi rajoittaa sopimusvapautta.
Toinen keskeinen oletus on osapuolten rationaalisuus, joka ajatuksena lienee jo aikoja sitten heitetty romukoppaan taloustieteessäkin. Ihmiset EIVÄT ole rationaalisia klassisen talousteorian tarkoittamassa mielessä, vaan tekevät huonoja sopimuksia.
Ongelmallisia tekijöitä on muitakin. Yksi on sopimuksen syntymisen toteennäyttäminen, toinen mieleen juolahtava on epäsuhta, joka seuraa siitä, että sopimuksen rikkominen yleensä ei ole tarkoituksellista, joten sopimusta tehdessä ei vielä tiedä että joutuukin rikkomaan sitä eikä siten tule punninneeksi ehtoja riittävästi. Esimerkiksi: suomalaiset tutkimusten mukaan yleensä haluavat maksaa laskut ajallaan. Näin ollen ei pitäisi olla mitään merkitystä sillä, millaisia sanktioita niiden maksamisesta myöhässä seuraa. Mutta entäpä jos vastoin kaikkia odotuksia tulee vaikkapa ryöstetyksi, jolloin ei ole varaa maksaa laskuja ajallaan? Tällöin esimerksi tuhannen prosentin viivästyskorko ei enää tunnukaan kovin kohtuulliselta sopimusehdolta.
Kiistämällä esittämäni väitteet sitoudut maksamaan 100 € sakkoa minulle. Vastaamalla tähän viestiin hyväksyt ehdot.
Artturi, pysäköinnissä auton ajaminen parkkipaikalle on minustakin tarpeeksi vahva ilmaisu tahdosta pysäköidä, mutta kuten Juuso edellä hienosti perusteli (vastaan Artturille, täten vältän mahdolliset sopimussakot Juusolle) vaikeita ongelmia täysin vapaassa sopimusyhteiskkunnassa on paljon.
Sopimusten rationaalisuuden, esimerkiksi sanktioiden epäsuhta aiheutettuun haittaan nähden (vrt. kävelit nurmikon yli, sanktio 10ke), nimenomaan lisäisi oikeuskäsittelyitä.
Sopimuksien pienellä printatut klausuulit jäävät tälläkin hetkellä lukematta hyvin monelta. Kuinkakohan moni on yllättynyt kivan soittoäänen tilatessaan, että tuli vahingossa tilattua kuukausimaksullinen palvelu? Harhaanjohtava markkinointi (mutta laillinen, pienellä präntätty on siellä sopimuksessa jossain) olisi sopimusyhteiskunnassa vielä isompi ongelma kuin tässä säädellyssä mallissa.
Ihminen on, jos ei nyt tyhmä, niin ainakin kovin irrationaalinen olento 😉
”Kiistämällä esittämäni väitteet sitoudut maksamaan 100 € sakkoa minulle. Vastaamalla tähän viestiin hyväksyt ehdot.”
Jup. Olen nyt todisteellisesti nähnyt tuon ja välillämme on ”ParkCom” – laatua oleva sopimus. Suojan kohteeksi voimme ajatella puoleltasi vaikka sitten tekijänoikeuden alaisen materiaalin – kirjoituksesi – jota lainasin tuohon ylle.
Tavannemme käräjillä, sillä en aio maksaa tuosta hengentuotteestasi, vaikka pidän sitä loistavana ja vaikka sen käyttöä rajoitti julkaisijan ehto, johon sait minut omasta näkökulmastasi katsoen pitävästi sitoutumaan. Nimittäin minä katson, että minulla on sitaattioikeus.
Tuo pysäköimällä hyväksyt sopimuksen olisi erityisen heikko, ellei sama autoilija olisi pysäköimällä hyväksynyt sitä, että paikalle tulee kunnallinen pysäköinninvalvoja ja kirjoittaa sakon- tai siis kunnallisen pysäköintivirhemaksun. Sehän on edelleen mahdollista.
”Tuo pysäköimällä hyväksyt sopimuksen olisi erityisen heikko, ellei sama autoilija olisi pysäköimällä hyväksynyt sitä, että paikalle tulee kunnallinen pysäköinninvalvoja ja kirjoittaa sakon- tai siis kunnallisen pysäköintivirhemaksun. Sehän on edelleen mahdollista.”
Ja ”mahdollista” perustuu eri lainsäädäntöön ja eri oikeuskäytäntöihin. Parkkisakkofirmat yrittävät nähdäkseni kikailla sopimusoikeudellisilla seikoilla ja soveltaa pysäköintivirheisiin – ei erikoislakiaan – vaan lähinnä oikeustoimilakia.
Ne kyllä johtavat oikeutuksekseen pysäköintivirhemaksulaista sen idean, että virheellinen pysäköinti on yleensä rangaistavaa mutta tekevät itsensä vastoin em. lakia valvojiksi ja maksun saajiksi viittaamalla yksityisoikeudelliseen sopimukseen. (Jonka synnystäkin jollakin teolla voi kiistellä yksityiskohtana.)
Silloin ne menettelevät mielestäni väärin. Samaa ”väärää mieltä” on ollut hovi (ratkaisuaan lukematta).
Raivio kirjoitti: ”Miksi joukkoliikenteen tarkastusmaksu on 80 euroa ja pysäköintivirhemaksu 40 euroa?”
Tätä minäkin ihmettelen. Ja vielä enemmän ihmettelen sitä, että pysäköinti kielletty -alueille ja suojateiden eteen pysäköiminen näyttää olevan myös tuon pysäköintivirhemaksun arvoinen rikos. Miksi ihmeessä meillä on edes tuollainen ”pysäköinti kielletty”-liikennemerkki, jos sillä ei ole oikeastaan mitään merkitystä?
Oikeasti lähettämällä pysäköinninvalvoja klo 21 Liisankadun pohjoispuolelle hän todennäköisesti voisi kirjoittaa n. 20-30 pysäköintivirhemaksua joka ilta… siis kaupungilla on varaa hukata tuollakin alueella 800-1200 € joka ilta. Luulen, että kantakaupungin alueella tuon voisi hyvinkin kertoa ainakin 10:llä (ellei 20:lläkin) eli joka ilta menee kymppitonni hukkaan… vuodessahan se olisi n. 4 miljoonaa euroa. Vastaavaan lukuun päästään 100000 auton asukaspysäköintimaksulla, joten siitä voi vetää johtopäätöksensä itse kukin.
Juuso Koponen: Luonnollisen monopolin haltijalla ei ole etulyöntiasemaa. Kumpi tahansa sopimusosapuolista voi kieltäytyä aivan yhtä helposti kuin jos palvelutarjoaminen olisi kilpailtu.
Välillämme ei ole parkComin kaltaista sopimusta, koska sinulla ei ole omistusoikeutta tähän blogiin.
Minusta on erittäin kyseenalaista se, että yksityiselle toimijalle annettaisiin oikeus määrätä rangaistuksia – olkoonpa se kuinka käytännöllistä hyvänsä. Eihän pankitkaan saa periä kohtuuttomia sakkoja vaikka tilinylityksistä. Vielä ongelmallisempaa on, jos rangaistusmaksut ovat jollekin yritykselle merkittävä tulonlähde ja jos kyseinen yritys itse arvioi onko jokin teko ollut rangaistava ja onko sakko oikein määrätty. En siis kannata yksityisiä sakkofirmoja, en pysäköintiin enkä mihinkään muuhunkaan.
Minusta ei ole tullut esiin mitään periaatteellisia syitä, miksi kunnallinen valvonta ei voisi olla tehokasta myös yksityisillä alueilla. Kiinteistöt voivat tehdä sopimuksen valvonnasta kunnallisen valvojan kanssa. Jos väärinpysäköinti on jossain/joskus ongelma, niin silloin kunnallista valvontaa on tehostettava ja kohdennettava paremmin. Kyse on hyvin pitkälle demokraattisista, poliittisista valinnoista. Jos nykytilanne ei miellytä, niin on parasta ottaa yhteyttä omaan valtuutettuun… ja pitää asia mielessä vaaleissa.
Autoilija: ”Eihän pankitkaan saa periä kohtuuttomia sakkoja vaikka tilinylityksistä.”
Eli olisko se ihan ok, jos pysäköintifirmat sais periä kohtuullisia sakkoja?
Julkinen pysäköinninvalvonta ei voi olla tehokasta, koska se ei toimi markkinoilla. Sillä ei ole hintamekanismia käytössä, joka välittäisi sille tietoa siitä, minkä arvoista sen tarjoama palvelu on ja miten paljon sille on kysyntää.
Äänestäjille tämä asia voi olla melkein itikan pissa meressä, eivätkä he voi muuttaa äänestymiskäyttäytymistä tämän perusteella, kun tärkeämpiäkin asioita on… Tämä on silti sen verran tärkeä asia, että monet ovat ilmeisesti yrittäneet saada asian hoitoon markkinoilla.
Helsingin-Sanomissa on juttu, jonka mukaan järki voittaa ja kaupunki alkaa panostamaan valvontaan tosissaan. Oikein. Se on kaupungin tehtävä, eikä yksityisen.