Yleinen käsi­tys on, että teknologi­nen kehi­tys on lisän­nyt ihmis­ten välisiä tuot­tavu­usero­ja. Mod­ernin tietotekni­ikan avul­la jotkut pystyvät entiseen näh­den val­tavi­in työmääri­in ja joidenkin osaamisen ja markki­na-arvo on rom­ah­tanut. Täl­lai­sis­sa olo­suhteis­sa sol­i­daari­nen palkkapoli­ti­ikkaa tuot­taa rak­en­teel­lista työt­tömyyt­tä.  Ris­tiri­ita taloudel­lisen tasa-arvon ja työl­lisyy­den välil­lä on ratkaistavis­sa negati­ivisel­la tuloverol­la, pieni­palkkaisia suo­sivil­la ver­ou­ud­is­tuk­sil­la tai palkkat­uel­la. Jat­ka lukemista “Min­imi­palk­ka, mar­gin­aa­li­nen tuot­tavu­us ja perustulo”

Veden hin­noit­telu on pääkaupunkiseudul­la väärämielistä. Suurin vääryys ei suinkaan ole se, että vesi­laitosten (ehkä) yhdis­tyessä helsinkiläiset tuke­vat espoolaisia vaan se, että ker­rostaloa­sukkaat tuke­vat omako­ti­a­sukkai­ta ja paljon.

Ensim­mäi­nen vääryys on, että veden hin­noit­telus­sa veden käytöstä mak­se­taan aivan liikaa ja kiin­teät mak­sut eli mak­sut johtoy­htey­destä ovat aivan liian pieniä. Veden hin­ta on 74 sent­tiä kuu­ti­ol­ta. Yhdessä jäteves­i­mak­sun kanssa 1,96 euroa kuu­ti­ol­ta. Ves­i­mak­su ylit­tää omakus­tan­nushin­nan noin 20-ker­tais­es­ti. Helsin­ki käyt­tää samaa vesi­jo­htovet­tä Töölön­lah­den puhdis­tamiseen. Tämän pro­jek­tin hin­nas­sa veden hin­ta on arvioitu viidek­si pros­en­tik­si sen myyn­ti­hin­nas­ta. Jat­ka lukemista “Veden väärä hinnoittelu”

Viimeisen työ­nan­ta­jan vas­tuu työkyvyt­tömyy­seläkkeistä johtaa diskrim­i­noin­ti­in työhön oto­ssa. Tätä on yritet­ty kor­ja­ta vuosia, ellei vuosikym­meniä, mut­ta vaikea­ta se on. Kaik­ki rak­en­teel­lisen muu­tok­set ovat näköjään kolmikan­nalle vaikeita.

Työ­nan­ta­jia kan­nuste­taan huole­hti­maan henkilöstön­sä ter­vey­destä sil­lä, että työ­nan­ta­ja joutuu tosi­asi­as­sa mak­samaan työkyvyt­tömyy­seläk­keet. Jos henkilö joutuu eläk­keelle 55-vuo­ti­aana, työ­nan­ta­jalle tulee hel­posti yli sadan ton­nin lasku. Jos työkyvyt­tömyys iskee 30-vuo­ti­aana, lasku voi olla sato­ja tuhan­sia. Alle 50-hern­gen yri­tyk­set jaka­vat riskin keskenään ja yli 500 hen­gen yri­tyk­set mak­sa­vat työkyvyt­tömyy­den kokon­aan itse. Työ­nan­ta­jan vas­tuu kas­vaa lin­eaaris­es­ti henkilökun­nan määrän kas­vaes­sa 50:stä 500:aan. Jat­ka lukemista “Kuka palkkaisi MS-tautisen?”

Mik­si päästöoikeuskaup­pa tuot­taa ansiot­to­mia voit­to­ja sähköntuottajille.

Sähkön hina muo­dos­tuu läh­es aina kivi­hi­ililau­teen tuotan­tokus­tan­nusten mukaan. Kun sähköä myy­dään pörssis­sä, hin­nan on nous­ta­va niin korkeak­si, että kalleinkin tarvit­tu tuo­tas­nto­muo­to pysyy mukana. Jos hin­ta lask­isi kivi­hi­il­isähkön mar­gin­aal­i­hin­nan ala­puolelle, kivi­hi­ililaitok­set sul­jet­taisi­in. Huo­mat­takoon, että pelkäl­lä mar­gin­aal­i­hin­nal­la taas nuo kivi­hi­ililaitok­set eivät lop­ut­tomi­in pysy pystyssä, kos­ka investoin­nitkin pitäisi rahoit­taa. Jat­ka lukemista “Päästöoikeuskaup­pa ja ansiot­tomat voitot”

Päiv­itin selain­o­hjel­mani Fire­fox 3:een, minkä seu­rauk­se­na menetin oikolukuo­hjel­man. Sen lisäk­si parikin ker­taa on käynyt niin, että Wordil­la kir­joit­ta­mani postauk­set eivät näy Exploreril­la. Pahoit­te­len pait­si lisään­tyneitä kir­joi­tusvirheitä, myös näitä peit­toon jääneitä kirjoituksia.

Saako sen van­han ver­sion takaisin?

Aamun uutiset tiesivät ker­toa, että Etelä-Poh­jan­maalle haal­i­taan työväkeä Viet­namista. Pro­jek­ti on var­maan molem­pia osa­puo­lia hyödyt­tävä — Viet­namia ja Etelä-Poh­jan­maal­ta. Yhtä asi­aa vain ihmettelen.

Etelä-Poh­jan­maa on ollut pitkään muut­to­tap­pioaluet­ta. Olen lehdis­tä lukenut ja keskusta­lais­ten kansane­dus­ta­jien suus­ta kuul­lut, ettei kukaan halu­aisi maakun­nista Helsin­gin seudulle muut­taa, mut­ta pakko on, kun mitään työtä ei kotiseudul­ta löy­dy. Nyt tun­tuu löy­tyvän. Mik­si Etelä-Poh­jan­maa ei rekry­toi noi­ta pakko­muutet­tu­ja takaisin?

EU on päät­tänyt kieltää sähköä haaskaavien hehku­lamp­pu­jen myyn­nin vuodes­ta 2012 alka­en. Mil­lä hehku­lam­put kor­vataan. Nämä nykyisen­tyyp­piset ener­gian­säästölam­put, jol­laisen  puner­tavas­sa tai kellertävässä val­os­sa nytkin kir­joi­tan, kan­nat­taisi ehkä jät­tää väli­in ja siir­tyä suo­raan LED-valaisimiin.

Tuliko päätös liian aikaisin? Onko LED-tekni­ik­ka kun­nos­sa ja ovatko suun­nit­teli­jat suun­nitelleet kelvol­lisia valaisi­amia? Tietysti päätös panee vauh­tia kehi­tystyöhön. LED-val­oon siir­tymi­nen ei kuitenkaan ole mikään pikku­jut­tu, kos­ka opti­maa­li­nen LED-valaisin on aivan erinäköi­nen kuin opti­maa­li­nen hehku­lam­pul­la toimiva.

Kan­nat­taisiko asun­to­jen sisään vetää 12 voltin vir­taa, ettei joka valaisimes­sa tarvi­ta omaa muun­ta­jaa? Osaako joku paremm in insinööri­ti­etei­jä hal­lit­se­va ker­toa, kuin­ka tiheästi niitä muun­ta­jia tarvi­taan, ettei syn­ny suuria hävikke­jä mata­la­jän­nit­teiseen vir­taan kohdis­tu­van suuren vas­tuk­sen takia?

EU:n päästökau­pan vesi­tys nos­ti taas täl­läkin blogilla esille ajatuk­sen, että päästökaup­pa pitäisi kor­va­ta hiilid­iok­sidi­verol­la. Mitä eroa näi­den välil­lä on? Jos päästöoikeudet huu­tokau­pataan ja ja niiden markki­nahin­ta aset­tuu tasolle p, (vaikka­pa 30 euroa/tonni) hiilid­iok­sidi­vero tasol­la p tuot­taa peri­aat­teessa saman tulok­sen, mut­ta ei ihan. Jat­ka lukemista “Hiilid­iok­sidi­vero vai päästökauppa?”

len lehti­ti­eto­jen varas­sa EU:n tuoreen ilmastopäätök­sen suh­teen, joten tietoni voivat olla myös vääriä. Sen mukaan EU olisi pyörtänyt päätök­sen­sä huu­tokau­pa­ta päästöoikeudet ja on pää­tynyt jaka­maan ne — ymmärtääk­seni — tuotan­non suh­teessa käyt­täen perus­teena sitä, kuin­ka paljon päästöjä kyseinen tuotan­to syn­nyt­tää parhaal­la teknologialla.

(Tämä tulk­in­ta voi olla väärä. Aamun Hesari keskit­tyi kuvaa­maan sitä, mitä mieltä kukin oli päätök­ses­tä, mut­ta ei pitänyt tarpeel­lise­na ker­toa, mitä päätettiin)

Tämä on se tavoite, juo­ta ener­giasyöp­pö teol­lisu­us on ajanut koko ajan. Teol­lisu­u­den ei kan­nat­taisi tästä “voitostaan” iloi­ta, kos­ka tämä jär­jeste­ly on taloudel­lis­es­ti teho­ton. Jos asete­tut päästövähen­nys­tavoit­teet kuitenkin pitää saavut­taa, menet­te­lyn tehot­to­muus merk­it­see sitä, että ilmastopoli­ti­ikan kokon­aish­in­ta nousee ja paljon.

Vaik­ka ympäristön­suo­jeli­jat ovat päätök­ses­tä raivois­saan, ilmas­to ei tästä kär­si, jos EU kuitenkin pitää kiin­ni päästö­tavoit­teestaan. Kulut­ta­jat kär­sivät, palvelu­am­matit kär­sivät ja suurin osa teol­lisu­ud­es­ta kärsii.

Jat­ka lukemista “EU val­it­si kalli­im­man tien”

Osatyökyky­isiä varten on ole­mas­sa eri­laisia osatukia. Jos henkilön työkyky on esimerkik­si alen­tunut 40 — 60 pros­ent­tia, hän voi päästä osit­taiselle työkyvyt­tömyy­seläk­keelle ja saa­da noin puo­let siitä työkyvyt­tömyy­seläk­keestä, jon­ka hän saisi, jos olisi kokon­aan työkyvytön. Vas­taavasti hän saa tehdä työtä osa-aikaises­ti niin, että palk­ka saa olla korkein­taan 60 % aiem­mas­ta palka­s­ta. Kaik­ki hyvin pait­si tuo osa-aikaisu­u­den vaatimus.

 Osaeläke­jär­jestelmä läh­tee siitä ajatuk­ses­ta, että henkilö on sat­apros­ent­tis­es­ti työkykyi­nen osan ajas­ta ja lop­un ajas­ta työkyvytön. Ei kel­paa, että hän pystyy tekemään työtä alen­tuneel­la tehokku­udel­la, siis hitaam­min ja saa­da sen mukaises­ti pienem­pää tun­tipalkkaa. Niin­pä osatyökyvyt­tömyy­seläk­keel­lä ole­vat eivät yleen­sä pääse osatyöhön ja joutu­vat sen vuok­si elämään köy­hyy­dessä.  Puo­litet­tu työkyvyt­tömyy­seläke on aika pieni. Jat­ka lukemista “Osatyökykyi­nen vai osa-aikaises­ti työkykyinen?”