Aamun uutiset tiesivät kertoa, että Etelä-Pohjanmaalle haalitaan työväkeä Vietnamista. Projekti on varmaan molempia osapuolia hyödyttävä — Vietnamia ja Etelä-Pohjanmaalta. Yhtä asiaa vain ihmettelen.
Etelä-Pohjanmaa on ollut pitkään muuttotappioaluetta. Olen lehdistä lukenut ja keskustalaisten kansanedustajien suusta kuullut, ettei kukaan haluaisi maakunnista Helsingin seudulle muuttaa, mutta pakko on, kun mitään työtä ei kotiseudulta löydy. Nyt tuntuu löytyvän. Miksi Etelä-Pohjanmaa ei rekrytoi noita pakkomuutettuja takaisin?
Hei, kyllähän sinäkin vastauksen tiedät, siihen eteläpohjolaisten takaisinhoukutteluun. Niille pitäsi maksaa palkkaa. Siinähän se ongelma on.
Oletteko muuten sopineet sielä “kansanedustuslaitoksessa” tästä sumutuspelistä. Kyllä sinäkin nämä jujut tiedät. Tiedät myös sen, että maassa on yli 500 000 työtöntä ja lisää tulee koko ajan.
Ja vielä. Eikös siinä EU-liitynnässä, johon syvimmässä lamassa suomipoika houkuteltiin, sovittu siitä, että korkeintaan sitä EU-halpatyövoimaa. Miten tässä näin on päässyt käymään, että se kaikkein houkuttelevin porukka löytyykin Pietarista, Vietnamista, Kiinasta, Filippiineiltä. Oliko siinä EU-sopimuksessa tavallista enemmän peiteltyä “rivinvälitekstiä”?
Ehkäpä vietnamilaiset integroituvat suomalaiseen yhteiskuntaan paremmin kuin pohjalaiset ja ovat siis halutumpaa työvoimaa myös Pohjanmaalla.
Jos maaseudulla tarjotaan 1000€/kk työtä 20–40km päässä kotoa, ja vaihtoehtona on 700€/kk tuet kotiin jäämällä, niin kaikki täysjärkiset valitsevat jälkimmäisen ja luopuvat vaikka autosta.
Varsinkin jos sattuu olemaan lapsia, lastenlapsia, kasvimaata, remonttia, harrastusta…
Siinä on vaan se, että 1000€/kk työ toimii astinlautana 2000€/kk työhön. Tuossa siis “täysijärkiseksi” määritellään muiden siivellä eläminen.
Onhan sillä 700€ tuilla eläjälläkin oikeus perustaa yritys ja palkata sinne ihmisiä haluamallaan palkalla (lakien puitteissa tietenkin), jos vaan kyvyt riittävät. Tai opetella homma 1000 €/kk palkalla ja perustaa kilpaileva yritys, jos palkka ei nouse kestävämmälle tasolle.
“Jos maaseudulla tarjotaan 1000€/kk työtä 20–40km päässä kotoa, ja vaihtoehtona on 700€/kk tuet kotiin jäämällä, niin kaikki täysjärkiset valitsevat jälkimmäisen ja luopuvat vaikka autosta.
Varsinkin jos sattuu olemaan lapsia, lastenlapsia, kasvimaata, remonttia, harrastusta…”
Tämäpäs hauska yhteensattuma Osmo! Et kenties usko, mutta kirjoitan tätä tekstiä parasta aikaa mökiltäni Kauhajoelta, joka sijaitsee eräässä jokilaaksossa Etelä-Pohjanmaan maisemallisesti kauneimmalla alueella.
Mutta asiaan, olen seurannut paikan päällä tätä keskustelua vietnamilaisista siirtotyöläisistä. Yllä olevista kommenteista käykin osaksi ilmi, miksi Suupohjan alueen metalliteollisuudella on ollut vaikeuksia palkata osaavia työntekijöitä.
Kauhajoelle saapuneet vietnamilaiset ovat suurimmaksi osaksi hitsaajia.
Paikalliset ihmiset ovat esittäneet melko ivallisia kommentteja palkkatasosta, jota vietnamilaiset palkanneet yritykset ovat tarjonneet suomalaisille työnhakijoille. En tiedä minkälaista palkkaa ko. yritykset vietnamilaisille maksavat mutta vaikea kuvitella suomalaisen luokkahitsaajan innostuvan työpaikasta, jossa ammatti-ihmiselle maksetaan alle 15 e/h.
Paikallisessa työvoiman “kohtaanto-ongelmassa” oli puhtaasti kysymys rahasta. Koska paikalliset metallialan yritykset eivät omasta mielestään saaneet kilpailukykyiseen hintaan ammattitaitoista työvoimaa, päätettiin Kauhajoen kaupunki värvätä avuksi. Kaupunginjohtaja ja muutama muu tekivät kaksi värväysreissua Vietnamiin hyvin tuloksin.
Tähän asti kaikki meni suht´koht hyvin. Sitten tuli taantuma ja viimeisenä pommina Kaskisten sellutehtaan lopettaminen. Suupohjan alueen työttömyys on lähtenyt nopeaan kasvuun.
Nyt päästään siihen, miksi olen ärtynyt ns. punavihreitä kohtaan. Eduskunnassa käydyssä keskustelussa 16.2.2008 vasemmistoliiton Minna Sirnö vastauspuheenvuorossaan sanoo humanitaarisen maahanmuuton olevan ratkaisu tulevaisuuden työvoimapulaan. Hän pistää iloisesti samaan säkkiin pakolaiset ja Nokian insinöörit — ja vihreitten Anni Sinnemäki säestää.
Täällä Kauhajoella olen kuullut ihmisten ilmaisevan suuttumustaan, miksi alueelle haetaan ihmisiä töihin Vietnamista, vaikka omastakin takaa on työttömiä. Omasta mielestäni nämä vietnamilaiset ovat juuri niitä oikeita maahanmuuttajia, joita Suomi tarvitsee, siis työperäisiä.
Kuitenkin näihin vietnamilaisiin liitetään niitä käsitteitä, joista puhutaan humanitaarisen maahanmuuton yhteydessä. Kuten jo edellä totesin, niin nyt joutuvat kärsimään ne ihmiset, joilla ei ole mitään tekemistä punavihreitten maailmaanhalaajien ideologian kanssa, jonka vuoksi humanitaarinen ja työperäinen maahanmuutto rinnastetaan keskenään.
Osoituksena yleisen mielipiteen voimasta mainittakoon, että Kauhajoen kaupunginjohtajan tarkoituksena oli tehdä kolmas värväysretki Vietnamiin mutta tämänhetkisen tietoni mukaan tästä on luovuttu.
Kaupan päälle tässä pienessä 15000 asukkaan kaupungissa ollaan tekemässä täsmälleen samaa virhettä kuin pääkaupunkiseudulla. Lähestulkoon kaikki ulkomaalaiset, ei siis pelkästään vietnamilaiset, on tungettu samaan kylänosaan.
Sanoit:
“Omasta mielestäni nämä vietnamilaiset ovat juuri niitä oikeita maahanmuuttajia, joita Suomi tarvitsee, siis työperäisiä.”
Kysyn toistamiseen, onko EU-sopimuksessa määritelty EU-työvoiman liikkuvuusalue Eurooppaa laajemmaksi maantieteelliseksi alueeksi? Oliko siinä EU-sopuksessa, jonka Paavo Väyrynenkin nyt vihdoin allekirjoitti, niitä rivinvälejä, siis ‘peiteltyjä’ ? Olisi hyvä saada varmuus asiaan.
Ja kuten sanottu, siitä todellista työvoiman tarvetta taas minun mielestäni EI ole ja sen osoittamiseen minulla on kättä pidempää, ja jos senkin paikkaamiseen jotain tarvitaan, virolaiset, polakit ja muu eu-työvoima pitäisi varmuudella riittää:
Kaikki yhteensä: 539 000
http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/06_tyoministerio/08_tyollisyyskatsaukset/08_2006/TAMMI06.pdf
Osmo Soininvaara:
“Miksi Etelä-Pohjanmaa ei rekrytoi noita pakkomuutettuja takaisin?”
Sinivihreä:
Näinhän juuri tapahtuukin. Esimerkiksi valtionhallinnon hajasijoittaminen maakuntiin antaa tähän yhden mahdollisuuden.
Tonni käteen kirjoitti:
“Siinä on vaan se, että 1000€/kk työ toimii astinlautana 2000€/kk työhön.”
Totta, kannatan aina yrittämistä. Mutta olen nähnyt millaista pompotusta ja kyykytystä nykyinen työelämä voi olla 50-vuotiaalle entiselle esimiehelle, joka laman aikana saneerattiin ja on sen jälkeen 10 vuotta yrittänyt ja ollut pikkukunnan “sekatyömiehenä”.
Monet ovat tuossa tilanteessa vain päättäneet että nyt sai pompotus riittää, ja keskittyneet elämään elämäänsä.
Perusongelma on tietysti se, että Suomen maaseutu ei ole ollut enää viime laman jälkeen aidosti elinvoimainen.
“Etelä-Pohjanmaa on ollut pitkään muuttotappioaluetta. Olen lehdistä lukenut ja keskustalaisten kansanedustajien suusta kuullut, ettei kukaan haluaisi maakunnista Helsingin seudulle muuttaa, mutta pakko on, kun mitään työtä ei kotiseudulta löydy.”
Veikkaan, että valehtelevat. Siltarumpurahoja ovat vailla.
Joo‑o, 15e/h liian vähän ammattimiehelle? Aloittavalle kioskimyyjälle maksettiin viime vuonna 7,42/h ja kokeneelle vajaat yhdeksän. Pääkaupunkiseudulla. Asiakkaista suurin osa on eläkeläisiä, työttömiä, työttömyyseläkeläisiä ja nuorisohuligaaneja.
Syntyperäisten suomalaisten joutenolon rahoittajiksi tarvitaan työperäistä maahanmuuttoa. Muuten lysti loppuu lyhyeen.
Sinivihreälle:
Jos Etelä-Pohjanmaalla on pulaa työvo0imasta, sinne pitää siirtää Helsingistä ihmisiä, ei työpaikkoja. Työpaikkojen siirtäminen vain pahentaa työvoimapulaa.
Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa on — ja ollut jo pitkään — Etelä-Suomen (ja Ahvenanmaan) jälkeen maan paras työllisyystilanne. Mitä tahansa työtä saadakseen muuttamaan joutuneet ovat todennäköisesti enimmäkseen kotoisin ihan muualta päin. Etelä-Pohjanmaalta pois on muutettu koulutuspaikan tai koulutusta vastaavan työn perässä.
Työvoimaa on yritetty rekrytoida paluumuuttajista eikä siinä aina ole epäonnistuttu, mutta ongelmana on se, että työvoimapulaa on lähinnä miesvaltaisilla aloilla (hitsarit ja insinöörit) eivätkä perheelliset halua muuttaa, jollei vaimollekin ole tiedossa työmahdollisuuksia. Sinivihreän kommentti valtionhallinnon hajasijoittamisesta ei siis tässä tapauksessa ole ihan niin epälooginen kuin miltä se päällisin puolin voi vaikuttaa.
Työvoimakoulutuksena on myös järjestetty muuntokoulutusta metallialalle — myös naisille. Omien työttömien työllistämistä ensisijaisena keinona pitävien olisi hyvä muistaa, että Kaskisten lomautuksista ja tehtaan sulkemisesta alettiin puhua vasta ihan loppusyksystä joten nuo ensimmäiset rekrytointireissut taidettiin joka tapauksessa tehdä ennen sitä. Miten nopeasti ja helposti paperimiehestä muuten saa metallimiehen?
Ei Suomesssa miään työvoimapulaa ole, nykyisä reservejä ei osata/haluta organioida työhön.
Meillä päättyy ja syntyy vuosittain 800000 työsuhdetta eli kolmasosa (30%) työsuhteista uudistuu.
Esim Tanskan työmarkkinoilla vastaava luku on n 20 % ja USA:ssa 15 % .
Näiden työsuhteiden luomiseen tarvitaan yrityksissä ja julkisella sektorilla n 50000 ihmistä.
Kun meillä muutetaan ennätysmaiseen tahtiin esim sisäinen muutto on suurempaa kuin 60-ja 70-lukujen taitteessa niin sekin tuhlaa työvoimaa suunnattomasti.
Eli ylidynaamiset työmarkkinat kuluttavat enemmän kuin tuottavat.
Lisäksi Suomessa työnnetään yli 57 ‑vuotiaat putkeen ja tuhlataan kaikilta 8 vuotta työaikaa.
Jostain syystä Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa ikääntyneet pysyvät työelämässä. Tuskin he niin paljon eri rotua ovat, että säilyttävät työkuntonsa paremmin kuin suomalaiset.
Kun meillä on varaa tuhlata huonoon työn organisointiin 800000 hlötyövuotta niin eipä pitäisi puhua työvoimapulasta.
Tosin muistan jo 50-luvulta kun työvoimapulasta puhuttiin ensi kerran, silloin väki muutti Austarliaan: Seurasi suuri työttömys.
Seuraavan kerran puhuttiin työvoimapulasta 60–70-lukujen taitteesa kun väki muutti Ruotsiin: Seurauksena jättityöttömyys.
Sama toistui 80-luvun lopulla.
Aina työvoimapula on päättynyt valtavaan joukkotyöttömyyteen
Siltä varalta, että mielipiteeni oli kenties epäselvä, niin olen huolissani, että vietnamilaiset siirtotyöläiset kohtaavat kenties epäasiallista kohtelua.
Taloudellinen taantuma on heistä riippumatonta.
“Jos Etelä-Pohjanmaalla on pulaa työvoimasta, sinne pitää siirtää Helsingistä ihmisiä, ei työpaikkoja. Työpaikkojen siirtäminen vain pahentaa työvoimapulaa.”
Ei se ihan noinkaan mene: kun ihmisiä siirretään, niin yleensä tarvitaan työpaikka molemmille puolisoille. Työpaikkoja siirtämällä saadaan monipuolistettua työpaikkojen tarjontaa, jolloin potentiaalisia (paluu)muuttajia on enemmän.
Totuus etelä-pohjalaisten rekrytointimatkoista on, että he ovat keksineet näppärän tavan päästä ulkomaille KVTES:n ehdoilla.
On naurussa ja itkussa pidättelemistä, millä kaikilla verukkeilla kuntien luottamushenkilöt yhdessä viranhaltijoiden kanssa matkustelevat. Luulen, että tätä ihmetellään ulkomaillakin, kun täältä vähän väliä ilmestyy ystävyyskaupunkiin tms. kymmenpäiset kielitaidottomat kunnallislaumat.
Katselin Kauhajoelta ja muualta pöytäkirjoja ja sieltä jäi matkojen motiivi todella epäselväksi. Olipa jonkun matka pantu päydällekin ja lopullinen matkaan lähtijä vaihtui.
Jos haluttaisiin ihan aidosti työvoimaan, niin monessa mielessä lämpimän Vietnamin sijaan olisi tässä ihan Itämeren piirissä osaavia ihmisiä.
Jos haluttaisiin ihan aidosti työvoimaan, niin monessa mielessä lämpimän Vietnamin sijaan olisi tässä ihan Itämeren piirissä osaavia ihmisiä.
Juu, mutta maahanmuuttaja tekee työn yleensä halvemmalla kuin suomalainen, sehän yrittäjää kiinnostaa myös 🙂
Miksi Osmo edes viitsit kysellä noin typeriä?
Eiköhän se nyt ole kaikille selvää että Vietnamista hankitaan halpatyövoimaa. Ennen 2000€/kk duuni saadaan hoidettua kehitysmaalaisilla 1000€/kk. Tai ennen 1500€/kk duuni, pian 700€/kk jne. Ehkä halvemmallakin mikäli valtio tulee avittamaan “työperäistä maahanmuuttoa” eli subventoimaan maahanmuuttajien elämistä erilaisin tukiaisin(täytyy kai vietnamilaisenkin syödä?)
Nyt kun lama pakottaa yrityksiä karsimaan kulurakennettaan on tietysti selvää että jokainen kynnellekykenevä firma yrittää korvata kalliit kotimaiset työntekijät halvoilla ulkolaisilla. Ja kun hallituksemme vieläpä avokätisesti tukee tätä toimintaa. Siis kaikki sellainen duuni joka vaan on mahdollista halpatyövoimaistaa. Ja tottahan yritykset tarttuvat täkyyn.
Omassa suvussanikin on rakennusyrittäjä joka nyt hankkii kaikki rakennusmiehensä ulkoa. Hän on 100% tuontityövoiman varassa vaikka kotimaista kirvesmiestä olisi tarjolla vaikka kuinka.
Mutta en minä sukulaismiestä tästä syytä. Tokihan yritys pyrkii maksimaaliseen kannattavuuteen ja hyödyntämään siinä kaikki lailliset keinot(markkinatalouden perusperiaatteita).
Varjopuolena tästä kaikesta on tietysti sitten se, ettei tätä kaavaa, jossa suomalaiset marssivat kortistoon ja työt korvataan ulkomaisella halpatyövoimalla, voi toteuttaa kovin pitkään ilman rajuja yhteiskunnallisia muutoksia. Työttömyysturvan romahdus nyt on ainakin lähivuosina edessä.
EP:llä on pari ongelmaa maakuntana: siellä ei ole teollisuutta nimeksikään ja se mitä on, on sitten sellaista matalan jalostusasteen ja matalapalkka-alojen nyhjäämistä: matonkutomoita, T‑paitojen silkkipainamista ja keinutuolinjalan vuolemista.
Kiuluja, härkkimiä, kapiokirstuja ja könninkelloja ei valmistettane enää laajassa mitassa. Eikä viedä lehtereitä ja kimröökiä eli poltettua tervaa Turkuun ainakaan suuremmin määrin, sillä ilmastonmuutos on pilannut keväiset rekikelit.
Koko EP:n alueella on kolme tunnetumpaa ja isompaa tehdasta: Atria, Alkon tehdas Koskenkorvalla ja Lillbacka.
Maatalous on sen sijaan vahva — sikäli kuin se Suomessa on, koska eihän täällä rehellisesti sanoen paljon mikään kasva. Sadot ovat kaikilla viljelykasveilla enintään puolet jo Etelä-Ruotsin tai Viron sadoista.
EP:llä ei siis ole mitään aitoa vahvuutta ja kun sellaiset puuttuvat, palkkatasokin voi olla vain vietnamilaisia tyydyttävä. Ja vaikka palkanmaksukykyä olisi, periaatteena on, että rengeille ja piioille ei mitään makseta. Joka sitä epäilee, katsokoon maatalousalan palkkatilastoja ja TESsejä. Maataloustyössä olevien palkansaajien asiot ovat ylivoimaisesti pienimmät. Naisilla alle 1400 euroa.
Sillä ei elä, vaikka saisi talosta puolisen ja kerran vuoteen kintaat, yhdet saapasvarret kumiteriin sekä kapan perunoita viikossa.
Ja koska asenne on tuo, ei EP:lle koskaan mitään teollisuutta voi syntyäkään. Sillä eihän työvoima pysy siellä muuten kuin naimalla taloon ja pitämällä sitten Talvet kengittä ja kesät paksuna. Tai nykyään maksamalla niin pientä palkkaa, että säästöt eivät riitä paluulentoon.
Mitkä ovat ne 1–5 pääasiallista syytä, jotka mahdollistavat kuvaillun halpatyövoiman käytön? Vai onko niitä / Tapahtuuko sitä?
Kuulostaa aika epätodennäköiseltä että metalli tai muut liitot sallisivat yleissitovan TES:n voimassa olessa minimipalkkojen karkean rikkomisen. Voidaanko TES jotenkin kiertää maahanmuuttajien osalta?
“Voidaanko TES jotenkin kiertää maahanmuuttajien osalta?
Ei vaadi kiertämistä eikä edes luovaa soveltamista, vaan homma hoituu jo jättämällä liukumat eli suomalaiselle täällä perheellisen elämiseen riittävän palkan maksamatta.
Maksaa siis vain kirjapalkkaa ja vain TES:n mukaiset vähimmäisedut.
Monilla aloilla liitot ovat jättäneet tuon nk. kirjapalkan hoitamatta ajan tasalle, sillä kysyntä eli markkinat on huolehtinut palkat kuntoon monen vuoden ajan.
Se kostautuu laskukauden aikana ja myös silloin, kun on olemassa maan ulkopuolelta tulevaa kilpailua työpaikoista.
Näin koska sinne matalapalkkamaahan palaava työntekijä vertaa palkkaansa ja siitä jääviä säästönmurusia kotimaansa hinta- ja palkkatasoon ja siksi minimikin usein riittää.
Ja varsinkin, jos tätä säästöä kasvattaakseen asuttaa perheettömät piikalikat muutaman hengen laumana (kunnan) yhteismajoitukseen, josta perii vain sen verran vuokraa päätä kohden, että saa kulunsa vain kolminkertaisena takaisin.
Tästähän kaikessa on kyse, ostovoima- ja elintasoeroista.
(Aikanaan Ruotsiin Volvon tehtaalle tai “vieterille” auton istuimia kasaamaan menneet finjeevelit vertasivat palkkojaan suomalaisrengin ja navettapiian palkkoihin. Kun tehdas vielä antoi sitouttaakseen uuden Amazonin velaksi alle, olikin leveää ajaa Ryömälän Röntysperälle peräkontti Våria, Kalles Romkrämiä, Vasa-näkkäriä ja Absolut-vodkaa pullistellen.
Sai olla kolme viikkoa kyläbaarin “miljuneeri” ja maailmanmies ja polttaa pössytellä kessujen sijaa “näitä neekeripojan käärimiä, heh heh” eli silloista Princeä. Ja sitten taas takaisin asentamaan kampinakseleita seuraavaksi 49 viikoksi, kunnes oli seuraava kesä ja lompakko täynnä “isävainaan valokuvia”.
Ja eikun Suomeen taas elvistelemään ja kertomaan tarinoita kiivaista jugoslaaveista, Trollhättanin yöelämästä ja semmoisista lystikkäistä taloista, joihin ei pikkupojilla ole asiaa. Ja tietenkin huoneista, joissa ei ole saunaa ollenkaan, ei koko talossa, vaan merkillinen emalinen “paatipunkka”, jonka pohjassa on hienon kettingin päässä tulppa kuin mehupullon korkki ja josta nykäisemällä vesi juoksee itsekseen likaojaan. Tämmöistä se oli meillä Suomessakin vain 30 vuotta sitten.)
Suomen eliitti haluaa tänne miljoona maahanmuuttajaa, silloin työvoimasta on ylitarjontaa.
Kun kansa on jakaantunut eri kulttuureihin niin se ei ole enää yhtenänäinen ja hajanaista laumaa on helpompi johtaa.Hyvä esimerkki on USA, joka on jakaantunut pieniin klikkeihin ja sitä voi hallita 20 % kannatuksella eikä kukaan haikaile yhteiskunnan yhteisöllisyyttä
Kyllä Soininvaarakin on Machiavellinsä lukenut
“Tämmöistä se oli meillä Suomessakin vain 30 vuotta sitten.)”
Hauska teksti nimimerkki nimeltä. Sen verran huomauttaisin kuitenkin että 30 vuoden takaisessa Ruotsissa elettiin voimakasta teollista kasvubuumia. Näinhän tilanne ei tämän päivän Suomessa ole jossa teollisuutta liputetaan kiihtyvällä tahdilla ulos maasta. Lisäksi meillä on meneillään voimakas taantuma ja edessä massatyöttömyys. Ei ole vaikea ennustaa mihin kehitys lopulta johtaa.
Setäni oli 70 luvulla töissä Scanian tehtaalla. Ei se palkka mikään huono ollut kun oli varaa ostaa uudenkarhea Volvo ja omakotitalokin vielä. Ehkä perussvenssoni eleli tuolloin kahta makeammin mutta kyllä suomalaisille siirtolaisille maksettiin kuitenkin ihan hyvinvointiin riittävä korvaus. Vertaus Suomeen nykyään rahdattavaan luku- ja kirjoitustaidottomaan kehitysmaalaiseen halpatyövoimaan ontuu siis tässäkin suhteessa pahasti.
Jos Vietnamista tulee Etelä-Pohjanmaalle nuoria naisia töihin, niin kohta suurta osaa Etelä-Pohjalaisista maatiloista emännöi vietnamilainen nainen.
Vähän tähän tyyliin on nääs käynyt venakkojen kanssa itärajan tuntumassa.
nimi on: Pieni minimipalkka koituu siunaukseksi laman aikana. Ihmiset eivät jää vaille työtä vain siksi, että heille ei saa maksaa tuottavuutensa mukaista palkkaa.
Olenko ymmärtänyt oikein, että Kauhajoen värvärit etsivät lähinnä metallialan ja muita pienteollisuuden työntekijöitä?
Siinä tapauksessa pohditaanpa vähän:
*Pienet puu- ja metallipajat eivät kai pysty maksamaan edes suomalaisittain keskinkertaisia palkkoja kuin poikkeustapauksissa (jokin erityinen menestystuote). Lopputulos on, että yrittäjä itse, lapset, miniät ja vävyt raatavat tai pannaan lappu luukulle.
*Pienellä minimipalkalla taas ei Suomessa elä. Ei edes pienellä paikkakunnalla. Tiedoksi vain, Artturi Björk & k:nit. Tai hengissä pysyy, jollain dickensiläisellä subsistenssitasolla,
mutta jos nyt ei kumminkaan…
*Seuraako tästä, että jonkinlainen perustulo olisi paikallaan? EI kansalaispalkka, mutta pitääkö tässä vanhan demarin alkaa miettiä ns. negatiivisen tuloveron mielekkyyttä? (Huom, tiedän toki että sen pääargumentit ovat muut kuin Kauhajoen kohtaanto-ongelmien ratkominen)
*Tai sitten ei; viivytettäänkö sillä väistämätöntä muutosta? Firmat jotka eivät nykyoloissa kannata eivät nykyaikaan kuulukaan?
*Ja taas toisaalta: on “peruspienteollisuutta” jonka tuotteet ovat a)yksinkertaisia b)painavia ja hankalia kuljettaa c)tarpeellisia.
Oden palstalle sopiva esimerkki: pyörätelineet:/
Pysyisikö sellainen kotimaassa ja suorastaan paikallisena jos jostakin kohtaa tuettaisiin (aluetuki, pk-yritysten tuki tai työvoiman perustulo)?
Jukka Siren: Meinaatko, että kaikki tulisivat Suomessa toimeen kunhan vaan minimipalkka tajuttaisiin nostaa riittävän suureksi?
Miten meillä on niin typeriä poliitikkoja, että ne eivät ikinä toteuta näitä parhaita ehdotuksia!?!?
Ei, Artturi Björk, en meinaa, vaan meinaan että pienimpien laillisten palkkojen muodostama toimeentuloloukku on osa pirullista, laajempaa häkkyrää. Joka kenties vaatii jonkinlaista perustuloa ratketakseen, tai sitten huvin erikoista ja kohdennettua (pien)yritystukea.
Minä en usko ollenkaan siihen, että vietnamilaiset tulisivat Etelä-Pohjanmaalle töihin elämänsä tappiin asti. En tiedä, mutta uskoisin, että heillä on aivan erityiset sopimukset omille työnantajillensa. Eli kun suomalaiselle yrityksille koittaa hunot ajat, niin aivan varmasti vieraat saavat poistua tuettuna maastamme. Tuskinpa kuntakaan hyvällä katsoo, kun näppeihinsä jäisi elätettäviä asumistuella ja toimeentulotuella.
Lisäksi uskoisin, että he saavat pientä palkkaa josta maksetaan verot Suomeen, mutta taustalla on heidän omat sopimuksensa joidenka perusteella saavat verovapaasti tai verotettuna tuloja tuloutetuna kotimaahansa. Tuskin vietnamilaiset ovat tulleet jäädänkseen kylmään ja vieraaseen kulttuuriin. Pääsääntöisesti ainkain näin.
Suomessa laillinen minimipalkka on 0 euroa. Sillä on työttömän lähdettävä töihin.
Enää ei puutu kuin, että se olis negatiivinen eli työttömän pitäisi maksaa työnantajalle.
Mutta varmaan Cronberg sen saa aikaiseksi , puuha ainakin on siihen suuntaan.
Artturi Björk: “nimi on: Pieni minimipalkka koituu siunaukseksi laman aikana. Ihmiset eivät jää vaille työtä vain siksi, että heille ei saa maksaa tuottavuutensa mukaista palkkaa.”
Niin, tärkeintähän on tehdä työtä työnantajalle, ei elää palkallaan…
Tuo tuottavuuden mukainen palkka on sinulla näköjään tuloksen mukainen palkka. Ihan muu asia kuin minimipalkka (jota sitäkään ei Suomessa ole aiemmin työttömälle henkilölle.)
nimi on: Minimipalkka ei mitenkään edesauta, että kukaan jonka tuottavuus on alle tämän eläisi palkallaan. Se takaa, että he eivät saa töitä. Työnantajia ei mitenkään voi pakottaa maksamaan työntekijöille enemmän palkkaa kuin mitä he tuottavat.
Minimipalkka vähentää kilpailua työntekijäpuolella. Se on ammattiliiton kartellisopimus ja jos työnantajapuoli tekisi jotain samanlaista tai hinnoittelisi hyödykkeensä samalla tavalla se olisi rikollista.
Minimipalkka on yksi keino estää työmarkkinoita toimimasta siten, että jotkut tekisivät töitä ja eläisivät silti suhteellisessa tai jopa absoluuttisessa kurjuudessa (OK, semantiikan riski leijuu…mutta Yhdysvalloissa on kai miljoonia working poor ‑ihmisiä?
Minimipalkka on keinona ajatuksellisesti vähän kuin kattonopeus tai alkoholin myyntirajoitukset; suoraviivainen ja joskus kömpelö. Mutta kertokaa oikeasti ja mieluummin testatusti parempi keino. Minimipalkassa on ainakin IMHO kysymys (vielä) tärkeämmistä asioista kuin viinansaannissa tai ajonopeuksissa.
Toki on ihmisiä jotka haluaisivat kohtuullisen innokkaasti tehdä töitä mutta joille ei löydy hommaa, jossa heidän tuottavuutensa olisi suurempi kuin minimipalkka.
Siihen minulla ei ole ratkaisua. Vain kysymyksiä ja koepalloja. Jonkinlainen negatiivinen tulovero (Apua! Friedman tulee!) tai hyvin spesifi yritystuki tai mikälie.
Alunperin Ode halusi keskustella E‑P:n houkuttelevuudesta ja työllisyydestä & työttömyydestä siellä. En tunne seutua kuin satunnaisena kävijänä — nouse pakkilaatikon päälle ja näe koko maakunta:/ mutta eiköhän se totuus löydy tuosta palkkatason kaurapuurosta.
Miten sitten lie vietnamilaiset pitkän päälle aikovat sillä palkalla elää, mitä huhujen mukaan heille aiotaan maksaa. Siis huhujen mukaan.
“nimi on: Minimipalkka ei mitenkään edesauta, että kukaan jonka tuottavuus on alle tämän eläisi palkallaan.”
Heh! Jos tuottaa 500 € ja saa 1000 € käteen, elää paremmin ja todennäköisesti pidempäänkin.
“Se takaa, että he eivät saa töitä.”
Yhtä hyvin se on taannut, että ei tarvitse tehdä töitä ilmaiseksi ja alojen sisällä kilpailu ei vääristy nälkäpalkkoihin.
“Työnantajia ei mitenkään voi pakottaa maksamaan työntekijöille enemmän palkkaa kuin mitä he tuottavat.”
Et ole sitten kuullut ammattiliitoista? Ja mites se jyvitys: hihnalla on ammattimies ja apumies. Jälkimmäinen ei “tuota”, koska ojentaa ruuveja ammattimiehelle, joka tuottaa. Apumiehelle ei makseta samaa palkkaa usein tuolla perusteella, vaikka hän on välttämätön. Eli tuottamisessakin on kyse useimmin vain arvostuksista ja vieläpä niin, että “apumiehen” tms. työ vaatii yhtä suuren ammattitaidon, mutta työ on epämiellyttävämpää.
“Minimipalkka vähentää kilpailua työntekijäpuolella.”
Mitähän kilpailua se tarkoittaa?
“Se on ammattiliiton kartellisopimus ja jos työnantajapuoli tekisi jotain samanlaista tai hinnoittelisi hyödykkeensä samalla tavalla se olisi rikollista.”
En ole nähnyt yhtään työnantajaa käräjillä sitoutumisesta itse haluamiinsa työehtosopimuksiin. Ai niin, sinähän luulet, että TE-neuvotelut käynnistyvät työntekijöiden yksipuolisesta aloitteesta. Vihjaan, että ne ovat myös työnantajan halussa: saadaan yksi neuvottelukumppani, parhaat neuvottelijat kummaltakin puolelta, yleissitova sopimus sekä työrauha ja yhtäläisen reilut tai epäreilut kilpailuolot erään resurssin suhteen. Usein on saatu maltillinen palkkasopimus, jota ei olisi saatu, jos väki vetäisi firmakohtaisesti perseet kentässä koko tuottavuuden kasvun ulos. Lisäksi yhden firman resursseja ei sitoudu liikaa palkkaneuvotteluihin ja kun sopimus annetaan ylhäältä, ei huono tulos jomman kumman kannalta pilaa henkeä.
Noh, nuo ovat sellaisia tosielmän seikoja, joita ei tarvitse ottaa huomioon etenkin jos haluaa omatekoisilla teorioilla todistaa, että duunarit nyt vain saavat liikaa liksaa. Ja että heidän palkkansa ja elintasonsa tulee olla ainoa joustokohta.
Sitten kun Artturi menee isona töihin ja haluaa omaa rahaa, selkeytyy se palkan merkitys. Minimipalkankin, jos työnantajasi huomaa sellaisen seikan, jota et itse huomaa: et olekaan niin fiksu, kuin 17-vuotiaana aina luulit.
Jukka Siren: Minimipalkka ei todellakaan ole sama kuin nopeusrajoitus!
Se on sama kuin vaikka asfalttifirmat sopivat keskenään, että hommia ei tehdä alle tietyn summan. Sen lisäksi valtio vielä määrää, että mikään muukaan asfalttifirma, joka ei sopimusta ole tehnyt, ei saa myydä asfalttia alle tämän sovitun hinnan.
Siitä ollaan tietysti samaa mieltä, että minimipalkka takaa sen, että kukaan ei voi tehdä töitä ja silti ansaita alle minimipalkan. Sehän se koko pointti onkin!
“Mutta kertokaa oikeasti ja mieluummin testatusti parempi keino.”
Parempi keino mihin?
Minimipalkka on törkeä kilpailunrajoituskeino ammattiliitoilta ja siitä kärsii niin työantajat, kuluttajat, kuin ammattiliittoihin kuulumattomat työntekijät. Se ei suojaa heikoimmassa asemassa olevia vaan heikentää heidän asemaansa entisestään.
Negatiivinen tulovero ja kansalaispalkka ilman mitään minimipalkkaa olisi aivan uskomaton parannus työmarkkinoilla.
Luulen, että lähimmäs oikeaa tulee osumaan nimimerkki (Juha kirjoitti 17.12.2008 kello 1:21).
Sama syy saattaa olla tuossa työvoiman haussakin eli kohtaanto: Maaseudulta taitaa löytyä poikamiehiä ja miksei naisiakin, joilla on ns. kohtaanto-ongelma eli vaatimukset ei vastaa tarjontaa. Tällä voi tätäkin vähän helpottaa. Kokemusta on toisen polven maahanmuuttajista (suomalaisen puolison kanssa) tuoltakin maailman suunnalta ja täytyy sanoa, että eipä tule heistä ongelmia. Olisi vaikea erottaa heitä muusta paikallisporukasta tavoilta tai oikein muutenkaan.
Ehkä hiukan karkea vertaukseni nopeus- (ja viinanmyynti-) rajoituksiin liikkui maanläheisellä tasolla; “johonkin on raja vedettävä heikompia suojellen” Siis jalankulkijoita, pyöräilijöitä, pienemmällä autolla vastaantulevia.
Kansantaloustieteellisesti toki sinun vertauskuvasi on parempi mutta ajattelin ihan toista näkökulmaa.
Artturi Björk kysyi:
“Parempi keino mihin?”
Parempi keino tuosta edeltä selviävään heikompien aseman turvaamiseen. Minimipalkan poisto vaatisi EHDOTTOMASTI (anteeksi että huudan:) jonkinlaisen perustulomallin ja sittenkin luultavasti — jos olen rehellinen — varmuuden vuoksi vastustaisin.
Hm. Asiaa pitäisi kokeilla jotenkin. Jossakin maakunnassa? Jollakin alalla? OK, tiedän itsekin että tuo oli aika epärealistista.
Jukka Siren: Minimipalkka heikentää heikoimpien asemaa entisestään. Sen poistaminen ei mitenkään vaadi ehdottomasti perustulomallia.
Nykyisin, jos kansalaisen tuottavuus on alle minimipalkan hän ei voi saada työtä. Miten tämä asema muka huononee, jos minimipalkka poistetaan, eli hänelle on mahdollista saada työpaikka, näin halutessaan?
Alhainen tuottavuus ei poistu minimipalkalla. Minimipalkka estää esim. työkokemuksen karttumisen niin, että tämä nykyisin välttämätön tuottavuuden taso jää ainiaaksi saavuttamatta heikoimmassa asemassa olevilta ja näin heidät syrjäytetään työelämästä koko loppu elämäksi.
Minimipalkka toimii kaikkea sitä vastaan, mitä luulet sen edistävän.
Minimipalkka (siis oikea minimipalkka, kun tutkii taulukoita) on jo nyt alhainen. Joku ylempänä jo kertoikin esim. kioskimyyjien ansiotasosta.
Sen poistaminen laskukauden uhatessa ja työvoiman ylitarjonnan tilanteessa olisi tulella leikkimistä ilman perustulouudistusta.
Yhteiskunnan asia on myös markkinataloudessa pitää huolta siitä että kaikki tulevat jotenkin toimeen. Asiallisesti todeten ja ilman vappupuhe-patetiaa.
Sillä palkkatasolla joka joillakin aloilla asettuisi käyväksi tasoksi minimipalkan poistamisen jälkeen, en voi vaatia ketään elämään — paitsi ehkä työntekoa opettelevaa koululaista tai esim. työllistymishaluista lievästi kehitysvammaista mutta he eivät pelkällä omalla palkalla eläisikään.
Jos jonkun tuottavuus ei todella ylitä nykyistä minimipalkkaa, on syytä miettiä jonkinlaisia tukitoimia eikä pelkkää minimipalkan poistoa, missään tapauksessa ilman perustulomallia.
Hänen asemansa ei välttämättä huonone minipalkan poistamisella ja sillä uudella palkalla työllistymisellä. Jos ei todennäköisesti paljon paranekaan (riippuu elämäntilanteesta ja mitä tukia nyt saa). Mutta monen muun huononee, IRL.
Alhainen tuottavuus ei tietenkään poistu minimipalkalla, kuten sanoitkin.
Minimipalkka ei kuitenkaan “toimi kaikkea sitä vastaan, mitä luulen sen edistävän” — jospa nyt ei leikitä meediota:) — vaan se on karkea ja kaksiteräinen mutta kokeilluista paras väline estää palkkatason lopullinen liukuminen alle itsensä elättävän ihmisen subsistenssitason
(ei nyt kirjaimellsesti malthuslaisessa mielessä mutta sanotaanko epätieteelliesti “nykyarjessa”).
Tosi tarpeellisista töistä aina sen verran maksetaan että ne joku tekee. Tuottavuudeltaan alle nykyisen minimipalkan hommia pitää harkita jonkin tukiaparaatin avulla, vaikka se kuinka olisi Puhtaan ja Kirkasotsaisen Markkina-ajattelun vastaista. Harkitaan pois; kokonaistyöllisyys voisi kasvaa ja ihan oikeasti työhaluisia ja sinänsä ‑kykyisiä työllistyä.
Jukka Siren sanoi:
“Minimipalkka (siis oikea minimipalkka, kun tutkii taulukoita) on jo nyt alhainen. Joku ylempänä jo kertoikin esim. kioskimyyjien ansiotasosta.”
Näyttäisi siltä että työvoimaministeriö (nyt TEM) on ryhtynyt neuvomaan työnantajia vähimmäispalkan tasosta.
Lähde:
http://www.mol.fi/mol/fi/06_tyoministerio/05_tiedotteet/00_2006/2006–04-20–01/index.jsp
Työnantajat kysyvät
.
.
.
Paljonko maksan palkkaa?
Vähimmäispalkka perustuu työehtosopimuksiin. Työnantaja, joka kuuluu työehtosopimuksen tehneeseen työnantajaliittoon, noudattaa liittonsa alalle tekemää työehtosopimusta. Työnantaja, joka ei kuulu työehtosopimuksen tehneeseen työnantajaliittoon, on velvollinen noudattamaan alan yleissitovaa työehtosopimusta.
Työnantaja ei saa sopia työntekijälle huonompia etuja kuin yleissitova työehtosopimus määrää. Tarkempia tietoja yleissitovista työehtosopimuksista saa omasta työnantaja- tai työntekijäliitosta tai työsuojelupiireistä.
Jos työnantaja ei kuulu työehtosopimuksen tehneeseen työnantajain yhdistykseen, eikä alalla ole häntä velvoittavaa yleissitovaa työehtosopimusta, työnantajan on maksettava työstä tavanomaisena ja kohtuullisena pidettävää palkkaa.
Jos alalla on jokin muu kuin yleissitova työehtosopimus, tavanomaisena ja kohtuullisena voidaan pitää siinä työstä määrättyä palkkaa. Jos alalla ei ole lainkaan työehtosopimuksia, tavanomainen ja kohtuullinen palkka voi perustua esimerkiksi alan järjestöjen palkkasuosituksiin. Ellei näitäkään ole, suositellaan, että kokoaikatyöstä maksettaisiin ainakin niin paljon, että työttömyysturvalain työssäoloehdon mukainen päivärahaoikeus täyttyy. Tämä tarkoittaa peruspäivärahan 40-kertaista määrää kuukaudessa. Palkan tulee tämän mukaan 1.1.2006 lukien olla vähintään 940 euroa kuukausipalkkana.
Annoin väärän linkin “Tavallinen teknikko kirjoitti 18.12.2008 kello 15:39” kommentissani. Tässä oikea linkki :
http://www.mol.fi/mol/fi/01_tyonantajat/08_tyonantajat_kysyvat/index.jsp
“Minimipalkka heikentää heikoimpien asemaa entisestään.”
Tämä pitää paikkansa tietyin osin kyseenalaisin oletuksin. Jos noiden heikoimpien työn tarjontakäyrä on taaksepäin kääntynyt (siis jos palkalla 5 euroa tunti haluaa istua mäkkärin kassalla 20 tuntia viikossa ja palkalla 8 euroa tunti vain 15 tuntia), niin ei voida enää tehdä tuota yksinkertaista kvalitatiivista analyysia, vaan joudutaan kvantitatiivisen analyysin kokeelliseen ja vaikeaan maailmaan, ja lopputulos saattaa olla, että heikkojen hyvinvointi ja työllisyys voi heikentyä tai parantua, riippuen työn tarjonnan ja kysynnän vivahteista.
(Ei, tämä ei ole mitään punavihertävää propagandaa, vaan tuon voi kuka tahansa todeta piirtelemällä erinäköisiä kysyntä- ja tarjontakäyriä paperille ja pohtimalla missä on tasapaino. Propagandaa voi olla väite, että heikkojen työn tarjontakäyrä olisi taaksepäin kallellaan, mutta minun mielestäni aika uskottavaa sellaista. En ainakaan uskaltaisi väittää, että niin varmasti tarjontakäyrä on normaali, ettei tarkempaa pohdintaa tarvittaisi.)
Jukka Siren: Miten minimipalkan poistaminen vaikuttaa negatiivisesti toimeentulotuella eläjään?
Minimipalkka aiheuttaa työvoiman ylitarjontaa. Jos hintojen annetaan sopeutua, niin työllisyyskin saavuttaa rakenteellisen minimin.
“- vaan se on karkea ja kaksiteräinen mutta kokeilluista paras väline estää palkkatason lopullinen liukuminen alle itsensä elättävän ihmisen subsistenssitason”
Miten palkkataso voisi liukua alle työn tuottavuuden? Missä on kokeiltu kansalaispalkkaa tai käänteistä tuloveroa ja niiden kokemukset ovat olleet huonompia kuin minimipalkan?
“Tosi tarpeellisista töistä aina sen verran maksetaan että ne joku tekee.”
Tämä paljastaa kyllä paljon. Mitään tosi tarpeellisia töitä ei ole. On vain töitä, jotka tyydyttävät ihmisten erilaisia tarpeita.
Nykyisetkin tulonsiirrot asettavat efektiivisen pohjan palkoille. Kenenkään ei ole pakko mennä töihin, vaan kuka tahansa voi nostaa toimeentulotukea yms. Minimipalkka kuitenkin riistää heikoimmassa asemassa olevilta vaihtoehdon. Se tuomitsee heidät elämää työelämän ulkopuolisina.
Minimipalkan poistaminen ei vaikuta välttämättä toimeentulotuella eläjän tulotasoon sitä tai tätä. En haluaisi heittää mutua kun en ole vuosikausiin kunnon laskelmiin perehtynyt (onko niitä)?
Arvioin nyt sitten mutulla, että palkkataso monissa alhaisen tuottavuuden JA huom: runsaan työvoiman tarjonnan töissä liukuisi niin alas, että lopputulos olisi suunnilleen työmarkkinatuen tasoa. Erona olisi että saisi/pitäisi käydä töissä.
Tässä on ehkä nyt sellainen lähtökohtien ero, että Artturi Björk ajattelee (leikin nyt minäkin meediota):
Minimipalkan poisto toisi lisää alhaisen tuottavuuden työpaikkoja tarjolle. Silloin ne jotka haluavat tehdä töitä eikä löhötä peruspäivärahalla (+ mahd muilla tuilla) saavat töitä ja esim. moni nuori (ja maahanmuuttaja?) saa ensimmäisen työpaikkansa.
Näin se varmaan on kauniissa talousteoreettisessa malissa (minulla oli pääaineena taloushistoria ja tärkein sivuaine kansantaloustiede joten tuo oli itseironiaa).
Pelkään vain pahoin että arkitodellisuudessa kävisi näin:
Monien jo olemassa olevien työpaikkojen palkkataso laskisi. Uusiakin työpaikkoja tulisi — todella matalapalkkaisia. Kun näitä uusia paikkoja sitten tulisi, työvoimatoimistot lähettäisivät (laki kun vaatii) työttömiä näihin paikkoihin, tai…
Vanhan skeptikon luut vain natisevat, että lopputulos olisi toki muutama onnellinen 700/kk työllistynyt nuori tai nyt vaikeasti työllistettävä. Kuten Artturi Björk sanoo.
Mutta samalla monen itsensä todella elättävän, ja mahdollisesti muitakin huoltavan palkkataso romahtaisi lopullisesti. On täysin mahdollista että se rapautuisi nykyisen työmarkkinatuen tasolle tai allekin. Varsinkin kun “pakollinen” osa-aikaisuus mahdollisesti lisääntyisi.
Minusta kenenkään omaa huushollia pyörittävän ei pitäisi nyky-Suomessa joutua tekemään työtä ja elämään sellaisilla summilla joita minimipalkan poistosta todennäköisesti monilla aloilla seuraisi.
Totta kai on hyvä kysymys, onko parempi löhötä peruspäivärahalla, varsinkin jos työkykyä ja
‑halua olisi.
Ei ole parempi. Koko asetelma on kuin IRA:n kysymys pettureiksi epäilemilleen:
Otatko luodin vatsaan vai polveen?
Eli olemme taas perustulomallissa, jota käsittääkseni palstan isäntäkin kannattaa:)
tcrown: En oo ihan varma ymmärränkö mitä tarkoitat, mutta itse ajattelen tätä juuri tuolla Osmon demonstroimalla graafilla kirjoituksessa:
http://www.soininvaara.fi/2008/12/18/minimipalkka-marginaalinen-tuottavuus-ja-perustulo/#comment-20813
Työpaikkojen tarjontahan ei ole mitenkään vakio. Työ ei voi loppua kesken, vaan sitä riittää kaikille, kunhan hinta on oikea. Jokainen, joka pystyy tuottamaan jotain minkä arvo on nollaa suurempi pystyy myös työllistymään palkalla, joka vastaa hänen tuottavuuttaan. Työ ei voi loppua kesken vaikka palkan alentaminen tarkoittaisikin sitä, että työntekijät haluavat tehdä työtä enemmän kuin korkeammalla palkalla. (Pidän tuota taaksepäin kallistunutta tarjontakäyrää kyllä aika epätodennäköisenä.)
“joka pystyy tuottamaan jotain minkä arvo on nollaa suurempi pystyy myös työllistymään palkalla, joka vastaa hänen tuottavuuttaan.”
Vaan miksi sijoittaisin pääomaani sellaiseen, josta saatava tuotto on huonompi, kuin inflaatio?
Yhteiskunta on yhtähuono ja heikko kuin sen heikoimman asukkaan asema on..
Yhteiskunnan tulisikin huolehtia heidän työkyvystään, nii-in myös niiden oikeushenkilöiden omistajien tulee kantaa vastuunsa. Ja ilman tätä vastuunkantoa kansallismielisten ääriaatteiden kannatus kasvaa.
Mutta ainoa mikä jää avoimeksi on, että kohdistuuko ääriliikkeiden vihanpurkaus yhteiskunnallisen aseman, ihonvärin vai uskonnon mukaan.
Tässä on yks mielenkiintoinen kirja, joka on julkaistu jo vuonna 2000. Kirjan nimi on Kohti vuotta 1929 ja missä tilanteessa onkaan maailman talous nyt vuonna 2008(8vuotta julkaisun jälkeen)?
http://www.rauhanpuolustajat.fi/pystykorvakirjat/kirjat/2001/kohti.html
“Vaan miksi sijoittaisin pääomaani sellaiseen, josta saatava tuotto on huonompi, kuin inflaatio?”
Sana pääomanomistajana puuttui!!
Eli lause näin:
“Vaan miksi pääomanomistajana sijoittaisin pääomaani sellaiseen, josta saatava tuotto on huonompi, kuin inflaatio?”
Nämä hitsarit tekävät työtä pääasiassa urakkapalkalla.
Nämä urakoidut hitsaustyöt maksetaan saman taulukon mukaan kansalaisuudesta riippumatta.
Ainoa etu meille on, että kun työt väliaikaisesti loppuvat lomautukset eivät koske suoraan yrityksiä, vaan työvoiman vuokraajaa.
Lisää hitsaajia tarvitaan! Tervetuloa.