Minimipalkka, marginaalinen tuottavuus ja perustulo

Ylei­nen käsi­tys on, että tek­no­lo­gi­nen kehi­tys on lisän­nyt ihmis­ten väli­siä tuot­ta­vuuse­ro­ja. Moder­nin tie­to­tek­nii­kan avul­la jot­kut pys­ty­vät enti­seen näh­den val­ta­viin työ­mää­riin ja joi­den­kin osaa­mi­sen ja mark­ki­na-arvo on romah­ta­nut. Täl­lai­sis­sa olo­suh­teis­sa soli­daa­ri­nen palk­ka­po­li­tiik­kaa tuot­taa raken­teel­lis­ta työt­tö­myyt­tä.  Ris­ti­rii­ta talou­del­li­sen tasa-arvon ja työl­li­syy­den välil­lä on rat­kais­ta­vis­sa nega­tii­vi­sel­la tulo­ve­rol­la, pie­ni­palk­kai­sia suo­si­vil­la vero­uu­dis­tuk­sil­la tai palkkatuella.

Ohei­ses­sa kuvas­sa on fik­tii­vi­nen mar­gi­naa­li­sen tuot­ta­vuu­den jakau­ma ennen (sini­nen käy­rä) ja nyt (kel­tai­nen käy­rä). Hen­ki­löt on mer­kit­ty parem­muus­jär­jes­tyk­seen tuot­ta­vim­mat vasem­mal­le ja vähem­män tuot­ta­vat oikeal­le. En ryh­dy täs­sä mää­rit­te­le­mään mar­gi­naa­lis­ta tuot­ta­vuut­ta, mut­ta sil­lä tar­koi­te­taan osa­puil­leen sitä, mikä tuli­si itse kun­kin pal­kak­si, jos työ­voin­ma huu­to­kau­pat­tai­siin ker­ran vuo­des­sa pes­tuu­mark­ki­noil­la. Hen­ki­lön mar­gi­naa­li­nen tuot­ta­vuus on hin­ta, joka työ­nan­ta­jan kan­nat­taa hänes­tä kor­kein­taan maksaa.

Kuvas­sa mini­mi­palk­ka on mer­kit­ty punai­sel­la vaa­ka­vii­val­la. Jos hen­ki­lön tuot­ta­vuus on alle mini­mi­pal­kan, hänen palk­kaa­mi­sen­sa tuot­taa työ­nan­ta­jal­le tap­pio­ta. Nämä jää­vät työt­tö­mik­si yri­tys­ten huo­leh­ties­sa kan­nat­ta­vuu­des­taan. Sini­sel­lä pys­ty­vii­val­la on mer­kit­ty pis­tet­tä, jon­ka oikeal­le puo­lel­le sijoit­tu­vat jäi­vät työt­tö­mik­si ja kel­tai­sel­la tilan­net­ta nyt tuot­ta­vuuse­ro­jen kasvettua.

Työl­li­syyt­tä voi­daan paran­taa alen­ta­mal­la mini­mi­palk­kaa, mut­ta sii­nä ovat omat ikä­vät puo­len­sa. Mini­mi­pal­kan alen­ta­mi­nen ei paran­na työl­li­syyt­tä, ellei sosi­aa­li­tur­vaa alen­ne­ta myös. Ei kenen­kään kan­na­ta men­nä töi­hin, ellei palk­ka yli­tä sitä sum­maa, jon­ka sai­si sosi­aa­li­tur­va­na. Työl­li­syy­den hoi­to köy­him­piä köyh­dyt­tä­mäl­lä on minun sil­mis­sä­ni pois­sul­jet­tu vaihtoehto.

Jos haluam­me tukea työl­li­syyt­tä aiheut­ta­mat­ta köy­hyyt­tä, pie­ni­pak­kais­ten ase­maa on joten­kin parannettava.

1) Pien­ten ansio­tu­lo­jen vero­tus­ta on alen­net­ta­va samal­la kun mini­mi­palk­ka voi jous­taa vähän alas­päin. Jos­kus EU:ssa esi­tet­tiin suo­si­tus, ettei mini­mi­pal­kan tasol­la perit­täi­si mitään vero­ja eikä myös­kään työ­nan­ta­jan sosi­aa­li­tur­va­mak­su­ja. (Dre­se, J. and Malin­vaud, E. (1994) “Growth and Emplo­y­ment: the Sco­pe of a Euro­pean Ini­tia­ti­ve”, Euro­pean Eco­no­mic Review, 38, 3/4, April.)

2) Mak­se­taan työ­nan­ta­jal­le palk­ka­tu­kea pie­ni­palk­kai­si­ta. Rans­kas­sa on pie­ni­palk­kais­ten työ­nan­ta­ja­mak­su­ja alen­net­tu mer­kit­tä­väs­ti. Hei­dän mukaan­sa se on paran­ta­nut työl­li­syyt­tä. Myös Suo­mes­sa sovel­le­taan vaa­ti­ma­ton­ta työ­nan­ta­jien mata­la­palk­ka­tu­kea (Holm-Vih­riä­lä ‑mal­li)

3) Anne­taan mini­mi­pal­kan alen­tua, mut­ta tue­taan pie­ni­palk­kais­ta mata­la­palk­ka­tuel­la, esi­mer­kik­si nega­tii­vi­sel­la tulo­ve­rol­la. Yhdys­val­lois­sa on erit­täin mer­kit­tä­vä auto­maat­ti­nen mata­la­palk­ka­tu­ki (Ear­ned Inco­me Tax Cre­dit) joka on lisän­nyt työl­li­syytt­tä mer­kit­tä­väs­ti ja pie­nen­tä­nyt tuloeroja.

Vaik­ka nämä vaij­kut­ta­vat eivan eriu­lai­sil­ta rat­kai­suil­ta, ne vai­kut­ta­vat samal­la taval­la. Jotain täl­lais­ta tart­tis teh­dä, mitä vain.

53 thoughts on “Minimipalkka, marginaalinen tuottavuus ja perustulo”

  1. Ylei­nen käsi­tys on, että tek­no­lo­gi­nen kehi­tys on lisän­nyt ihmis­ten väli­siä tuot­ta­vuuse­ro­ja. Moder­nin tie­to­tek­nii­kan avul­la jot­kut pys­ty­vät enti­seen näh­den val­ta­viin työ­mää­riin ja joi­den­kin osaa­mi­sen ja mark­ki­na-arvo on romahtanut”

    Tek­no­lo­gi­nen kehi­tys kun oli tul­lut tiet­tyyn pis­tee­seen “teh­tai­den lattioilla”,
    koit­ti­kin työn lop­pu­mi­nen niil­le, jot­ka esim. elekt­ro­niik­ka­teol­li­suu­des­sa aiemm­min oli­vat aiem­min teh­neet ns. käsi­työ­tä. Tek­ni­kot käyt­töö­not­ti­vat uudet tuo­tan­to­lait­teet ja ryh­tyi­vät nii­den yllä­pi­tä­jik­si ja käyt­tä­jik­si. Siis 1 tek­nik­ko kor­va­si yri­tyk­sen konein­ves­toi­nil­la n. 20 perin­teis­tä työ­paik­kaa (oma arvio). Saa­tiin hävi­tet­tyä hele­ve­tis­ti pien­palk­kais­ta nais­ten työ­tä koneau­to­maa­tion avul­la ja til­lal­le tuli n. 1 tek­nik­ko per 20 entis­tä elekt­ro­niik­ka-alan työn­te­ki­jää. No tämä on jo historiaa.

    Bill Gates­kin aikoi­naan kun toi Officea mark­ki­noil­le, mai­nos­ti ohjel­mis­to­aan siten, että Office vapaut­taa perin­tei­sen pape­rin­pyö­rit­tä­jän luo­vem­paan työ­hön. Min­nek­kä­hän nämä enti­set pape­rin pyö­rit­tä­jät sit­ten työl­lis­tyi­vät, kun eivät kos­kaan aiem­min olleet kuin pape­rin pyö­ri­tys­tä teh­neet. Kou­lu­tus kysy­mys tietenkin.

    Ris­ti­rii­ta talou­del­li­sen tasa-arvon ja työl­li­syy­den välil­lä on rat­kais­ta­vis­sa nega­tii­vi­sel­la tulo­ve­rol­la, pie­ni­palk­kai­sia suo­si­vil­la vero­uu­dis­tuk­sil­la tai palkkatuella”

    Näin­hän se on kuten yo. lai­nauk­ses­sa tode­taan. Ennen vaan ammat­tiyh­dis­tys­lii­tot mää­rit­ti­vät vähim­mäis­palk­ka­ta­son työ­nan­ta­ja­jär­jes­tö­jen kans­sa työ­eh­to­so­pi­muk­sil­la. Nyt sen teke­vät polii­ti­kot ja työnantajat. 

    No, no hätä ei ole vie­lä duu­na­rin talou­des­sa. Asu­mis­tu­ki + työt­tö­myys­kor­vaus + toi­meen­tu­lo­tu­ki pitä­vät huo­len sii­tä, että työt­tö­mien­kin kodeis­sa käy­te­tään sham­poo­ta, pesey­dy­tään muu­ten­kin, ollaan läm­pi­mäs­sä kun­nan ker­ros­ta­los­sa, syö­dään koh­tuul­li­sen ter­veel­li­ses­ti, ei palel­la ulko­na kyl­mäs­sä (kii­tos toi­meen­tu­lo­tuen), lap­set pää­se­vät kou­luun las­ten van­hem­pien varak­kuu­des­ta riip­pu­mat­ta (aina­kin näin vie­lä vah­vas­ti luul­laan), auton­kin per­he saa pitää jos auto on sos­sun mie­les­tä “hal­pa” ja pal­jon muu­ta­kin työ­tön saa osak­seen jota ei täs­sä ja nyt heti muista.

    Onko nyt sit­ten tilan­ne tule­vai­suu­des­sa varattomien/työttömien kan­nal­ta sel­lai­nen, että hei­dän ase­maan­sa tul­laan paran­ta­maan joil­la­kin kons­tein vai­ko muut­ta­mas­sa huo­nom­mak­si enti­seen näh­den työt­tö­män kan­nal­ta kat­soen. Pitää­kö työt­tö­män ryh­tyä raa­haa­maan lui­tan­sa jon­nek­kin “töi­den talol­le” voi­dak­seen saa­da kor­vauk­sen­sa kuten aiem­min vas­tik­keet­to­mas­ti on saa­nut. Töi­den talol­la tar­koi­tan sitä, että kun tuet tule­vat täy­sin vas­tik­keel­li­suu­den pii­riin, niin mitä ihmet­tä se työ­tön, joka ei enää kel­paa oike­aan palk­ka­työ­hön, voi sit­ten antaa panok­se­naan töi­den talon osoit­ta­maan “vaa­ti­vaan” työhön.

    Sel­ven­nys:
    Töi­den talo = sosi­aa­li­nen yri­tys jon­ka toi­min­taan työt­tö­män on osal­lis­tut­ta­va läki­sää­teis­ten­sä tukien mene­tyk­sen uhalla

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Onko kansalaispalkka/perustulo hau­dat­tu vaih­toeh­dois­ta koko­naan? Sehän on aika saman­lai­nen kuin nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro sil­lä ero­tuk­sel­la, että sitä saa­vat kaik­ki sii­tä riip­pu­mat­ta, onko palk­ka­tu­lo­ja vai ei.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Tämä on hie­no ja oikea idea. Mut­ta kuin­ka ajaa se läpi poliit­ti­ses­sa ja vir­ka­mies­ken­täs­sä? Jos vii­me laman aika­na ei saa­tu aikaan raken­teel­li­sia muu­tok­sia vero‑, palk­ka- ja etuus­po­li­tiik­kaan, niin onnis­tui­si­ko alka­van laman aikana…

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Olet aivan oikeas­sa sii­nä, että jotain tart­tis teh­dä. Mut­ta jos­tain syys­tä laa­jas­ti hyväk­syt­ty­jä kei­no­ja ei tah­do löy­tyä. Minul­la ei vali­tet­ta­vas­ti ole var­maa resep­tiä asian hoi­ta­mi­sek­si. Nuo mai­nit­se­ma­si asiat olet tuo­nut aiem­min­kin esiin, mut­ta kovin laa­jaa innos­tus­ta ne eivät ole herät­tä­neet. Jotain ongel­mia niis­sä siis täy­tyy olla, vai onko niin, että jos­sain halu­taan pitää hei­koim­min tuot­ta­vat pois työmarkkinoilta? 

    En usko että näin on, kos­ka juu­ri näi­den hei­koim­min tuot­ta­vien saa­mi­nen töi­hin vähen­täi­si käsit­tääk­se­ni kaik­kein tehok­kaim­min huo­no-osai­suut­ta, syr­jäy­ty­mis­tä, rikol­li­suut­ta ja sosi­aa­li­tur­va­me­no­ja ym. Eikö kaik­kiin noi­hin kei­noi­hin lii­ty iso ris­ki tulo­louk­ku­jen syn­ty­mi­ses­tä, pie­ni­tu­lois­ten tosi kovas­ta vero­progres­sion kas­vus­ta tai työ­nan­ta­jal­le insen­tii­vi pyr­kiä pitä­mään työn­te­ki­jöi­den pal­kat tasol­la johon saa­daan val­tion tuki. Ja eikö tuo­ta mata­la­palk­ka­tu­kea ole tosi­aan kokeil­tu Suo­mes­sa, mut­ta aika hei­koin tuloksin. 

    Maa­il­mal­la mat­ka­tes­sa olen huo­man­nut, että ihmi­siä työl­lis­te­tään monin eri tavoin. Jos­sain on pal­ve­luam­me­teis­sa monin­ker­tai­ses­ti se mää­rä väkeä kuin Suo­mes­sa. Esi­mer­kik­si niin että kau­pun­geis­sa pysä­köin­ti­mit­ta­rei­den sijas­ta jokai­sel­la kadun­pät­käl­lä oli erik­seen pysä­köin­ti­mak­su­ja kerää­vä hen­ki­lö. Var­mas­ti hyvä kei­no työl­lis­tää ihmi­siä, tosin kulut pysä­köin­ti­mak­su­jen kerää­mi­ses­tä ovat var­maan suu­rem­mat kuin mit­ta­reil­la. Mut­ta jos pyri­tään työl­lis­tä­mään ja sääs­tä­mään sosi­aa­li­tur­va­me­nois­sa, niin jotain täl­lais­ta­kin voi­si aja­tel­la. Suo­mes­sa tosin sää­olo­suh­teet tai­ta­vat olla suu­ren osan vuot­ta niin sur­keat, että miten­kö­hän ihmi­set viit­tis olla tol­la­ses­sa työssä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Eihän läh­tö­koh­tai­ses­ti työn puu­te sinän­sä ole se ongel­ma vaan ihmis­ten toi­meen­tu­lo, ts. työt­tö­myys on nime­no­maan tulon­jaol­li­nen ongel­ma. Sik­si pitem­män pääl­le ei ole miel­tä lait­taa ihmi­siä kai­va­maan kuop­pia ja sit­ten täyt­tä­mään nii­tä tai muu­hun näen­näis­työ­hön tai kei­no­te­koi­ses­ti alen­taa auto­maa­tion astet­ta että kai­kil­le riit­täi­si hom­mia. Yhteis­kun­ta­kaan ei tuol­lai­ses­ta “temp­pu­työl­lis­tä­mi­ses­tä” hyö­dy mitään, jos joku saa­daan­kin pois Kelan luu­kul­ta niin koko kan­san­ta­lou­den tasol­la ei mitään paran­nus­ta tapah­du jos hyö­dyl­li­sen työn mää­rä ei lisään­ny, raha vain kier­tää eri kautta.

    Mie­les­tä­ni työt­tö­myys on ongel­ma kol­mes­sa mie­les­sä, jot­ka suu­ruus­jär­jes­tyk­ses­sä ovat:

    1) Työt­tö­mien talou­del­li­nen toimeentulo
    2) Huol­to­suh­teen heikkeneminen
    3) Työt­tö­mien syr­jäy­ty­mi­nen sosiaalisesti

    Kol­mos­koh­ta on seik­ka johon voi­daan tart­tua monel­la muul­la­kin taval­la, esi­mer­kik­si ihmi­siä vapaa­eh­tois­työn, opis­ke­lun ja kult­tuu­ri­toi­min­nan kaut­ta, että näki­sin että työt­tö­myyt­tä pitäi­si lähes­tyä ensi­si­jai­ses­ti talou­del­li­se­na ongel­ma­na. Täs­tä näkö­kul­mas­ta mie­les­tä­ni paras rat­kai­su on perus­tu­lo tai nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro (joka lie­nee käy­tän­nös­sä useim­mis­sa mal­leis­sa sama asia eri nimellä).

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Osmo on erit­täin oikeas­sa sii­nä, että halu­aa esit­tää par­haak­si ymmär­tä­mi­ään rat­kai­su­ja tär­ke­ään asi­aan ja mie­les­tä­ni vää­räs­sä sii­nä, että ymmär­tää ken­ties etu­kä­teen sel­lai­set työt mata­la­tuot­toi­sik­si, joi­den tuot­ta­vuus ei ihmis­työ­val­tai­suu­den vuok­si ole kovin nous­sut esi­mer­kik­si vuo­si­sa­das­sa. Eli otta­nee mukaan näkö­kul­ma­vir­heen, joka seu­raa van­haa perua ole­vis­ta arvostuskysymyksistä.

    Täl­lai­sia alo­ja ja töi­tä on nyky­ään pal­ve­luis­sa ja arvos­tuk­sen puu­te liit­tyy eri­tyi­ses­ti töi­hin, jot­ka on usein miel­let­ty nais­ten töik­si ja jot­ka per­heis­sä teh­dään perä­ti pal­kat­ta. (Sii­nä­kö eräi­den alo­jen mata­la­palk­kai­suu­den yksi his­to­rial­li­nen lähde?) 

    Kui­ten­kin Osmon ehdo­tuk­sel­le oli­si pal­jon käyt­töä: hei­ken­ty­neen työ­ky­vyn omaa­vien työl­lis­tä­mi­sen ja työl­lis­ty­mi­sen moti­voi­ja­na. “Hei­ken­ty­nyt työ­ky­ky” lie­nee hyväk­syt­tä­väs­ti mitat­ta­vis­sa ja mää­ri­tel­tä­vis­sä? Aina­kin sel­lai­ses­ta on tääl­lä puhuttu.

    Mut­ta esi­mer­kik­si koko­nai­sia alo­ja, vaik­ka­pa pal­ve­lua­lo­ja (en las­ke kul­je­tus­ta mukaan) ei pitäi­si raken­taa yhteis­kun­nan tuel­le ja sil­le olet­ta­mal­le, että alat ja sen ihmi­set eivät juu­ri­kaan tuo­ta, kos­ka ne eivät tosi­aan­kaan ole koneel­lis­ta­mi­sen mah­dot­to­muu­den vuok­si voi­neet tehos­taa toi­min­taan­sa kuin suh­teel­li­sen vähän (ja että po. töi­tä teh­dään kodeis­sa ilmaiseksi). 

    Kui­ten­kin nämä alat käyt­tä­vät kal­li­sar­vois­ta ihmis­työ­tä mut­ta ovat tois­tai­sek­si onnis­tu­neet hin­noit­te­le­maan ker­to­mia­ni arvos­tus­seik­ko­ja käyt­tä­mäl­lä työn hin­nan matalaksi. 

    Mie­les­tä­ni täl­lai­set näkö­kul­ma­vir­heet oli­si hylättävä. 

    Tois­ten alo­jen ja töi­den mata­la­palk­kai­suut­ta voi tie­ten­kin perus­tel­la työn vähäi­sel­lä vaa­ti­vuu­del­la. Usein puhu­taan myös kou­lu­tus­tar­pees­ta mut­ta jäte­tään hie­no­va­rai­suu­des­ta mai­nit­se­mat­ta lah­jak­kuuse­rot. Kat­so­taan kui­ten­kin, että ihan ne fik­suim­mat — lisen­si­aat­tiai­nes — ei hank­kiu­du ker­ros­sii­voo­jan kun­nial­li­seen ammattiin. 

    Mut­ta täs­sä­hän kyse vain eri lah­jak­kuus­tyyp­pien arvos­tuk­ses­ta, kuten arva­ta saat­taa. Näi­den vaik­ka­pa pal­ve­lua­lo­jen töi­den lah­jak­kuus­vaa­ti­muk­sia ei lie­ne tut­kit­tu kuin kapeas­ta näkö­kul­mas­ta, jos­sa pää­osa­sa lie­nee sit­ten ollut loo­gis-mate­maat­ti­nen päättelykyky.

    Voi­nem­me siis kat­soa, että Osmo ehdot­taa palk­ka­tu­kea aloil­le, joil­le työl­lis­ty­vät ylei­ses­tä ajat­te­lu­ta­vas­ta kat­soen vain type­ryk­set. Noin ei voi­ne sil­ti aja­tel­la, vaik­ka pal­ve­lua­loil­le hakeu­tu­mi­nen ei tie­ten­kään ole nyt hyvä valin­ta sel­lai­sel­le, joka ajan­koh­taan sopi­vam­mas­ta lah­jak­kuus­pro­fii­lis­taan joh­tuen voi­si hakeu­tua toisaalle.

    Mut­ta ajan­koh­tai­sis­ta arvos­tuk­sis­tam­me huo­li­mat­ta kaik­ki työ ja kaik­ki ihmi­set ovat sama­nar­voi­sia. Joo, idea­lis­tis­ta ja naii­via. Mut­ta niin se vaan on ja pitää tosi­aan­kin oma­ta jo hie­man arro­gans­sia, että voi unoh­taa tuon ja kek­siä jopa vas­ta­pe­rus­te­lu­ja. Yleen­sä ne naa­mioi­daan prag­maat­ti­suu­dek­si, nii­tä pön­ki­te­tään kir­jal­li­suus­viit­tein ja jos­kus tuol­lais­ten aja­tus­ten tuke­mi­seen käy­te­tään grafiikkaa… 🙂

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Ai niin, ennem­min kuin varoa­lea tai vero­ra­has­ta mak­set­ta­vaa tukea pitäi­si siis poh­tia otsa rypys­sä sitä, miten niil­tä nk. kor­kean tuot­ta­vuu­den aloil­ta siir­ret­täi­siin rahaa sin­ne toi­seen päähän.

    Nyt­hän pal­ve­lua­lat sel­keäs­ti rahoit­taa tin­ki­mäl­lä pal­kas­taan näi­tä kor­kean tuot­ta­vuu­den aloi­na pidet­ty­jä sek­to­rei­ta teke­mäl­lä edul­li­ses­ti mm. osan näi­den alo­jen toi­mi­joi­den ja hen­ki­löi­den muu­ten itse teh­tä­väk­si jää­väs­tä työ­tä. Sii­vous, ruo­an­lait­to jne.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Osmo: Sosia­li­tur­vaa ei ole edes pak­ko alen­taa. Toki mini­mi­pal­kan pudot­ta­mi­sen työl­lis­tä­mis­vai­ku­tus jää sil­loin pie­nem­mäk­si, mut­ta se sil­ti paran­taa huo­nos­sa ase­mas­sa ole­vien kan­sa­lais­tem­me ase­maa. Sen yhden vaih­toeh­don (työt­tö­myy­den) sijaan heil­lä on nyt kak­si: työt­tö­myys tai työn teke­mi­nen, vaik­ka työn­te­ke­mi­ses­tä ei jääk­kään mitään käteen. Osa var­mas­ti valit­si­si mie­luum­min jäl­kim­mäi­sen vaihtoehdon.

    Tuloe­ro­jen kas­vu joh­tuu var­mas­ti myös osal­taan eri­kois­tu­mi­sen lisään­ty­mi­ses­tä. Mitä tehok­kaam­min ihmi­set voi­vat käy­dä kaup­paa, sitä hie­no­ja­koi­sem­min työn­te­ki­jät voi­vat eri­kois­tua näin kas­vat­taen omaa tuot­ta­vuut­taan. Epäi­len, että suu­res­sa osas­sa mata­la­palk­kai­sia töi­tä eri­kois­tu­mi­nen ei ole eden­nyt lähes­kään samal­la taval­la kuin korkeapalkkaisissa.

    Muu­ten oon kir­joi­tuk­ses­ta samaa miel­tä. (Nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro tai kan­sa­lais­palk­ka vai­kut­taa aika yli­ver­tai­sil­ta noi­hin kah­teen muu­hun vaih­toeh­toon nähden.)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Tulin jo kom­men­toi­neek­si tätä aihe­pii­riä E‑P:n viet­na­mi­lai­sia käsi­tel­lees­sä ket­jus­sa ennen kuin ehdin lukea mitä uut­ta Osmo on kirjoittanut. 

    Se kir­joi­tus odot­taa paras­ta aikaa hyväk­syn­tää joten nyt vain lyhyesti:

    Nega­tii­vi­nen tulo­ve­ro on mie­les­tä­ni paras kei­no. Sen ver­ran pro­tes­tant­ti­nen tiuk­ka­pi­po olen, että kan­sa­lais­palk­ka Nal­le Wahl­roos & vasu­rit ‑mer­ki­tyk­ses­sä juut­tuu kurkkuun.
    Lisää myöhemmin:)

    Hyvä Ode ja var­sin­kin las­ku­kau­den alla tär­keä uusi ketju!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. On tur­ha odot­taa ymmär­rys­tä, jos antaa ymmär­tää, että mer­kit­tä­vä osa ihmi­sis­tä on tuo­mit­tu alle “mini­mi­palk­ka­ra­jan”.

    Eli mie­les­tä­ni on parem­pi sanoa joten­kin näin: “ensi­si­jai­nen kei­no on paran­taa työn­ha­ki­joi­den osaa­mis­ta, mut­ta kos­ka se ei ihan kaik­kien koh­dal­la onnis­tu, voi­daan teh­dä a, b tai c …” 

    Mai­ni­tus­sa kuvit­teel­li­ses­sa työ­huu­to­kau­pas­sa pitää siis pyr­kiä sii­hen, että laa­tua arvos­ta­va osta­ja herää huu­ta­maan, kun myyn­tiin tulee suo­ma­lai­nen työn­te­ki­jä. Höl­möä oli­si yrit­tää hou­ku­tel­la hal­pa­työ­voi­maa huu­ta­via. Alhai­sen tuot­ta­vuu­den töi­den sub­ven­tio uhkaa hou­ku­tel­la juu­ri näi­tä vää­riä osta­jia, koti- ja ulkomaalaisia.

    Suo­mes­sa ei muu­ten ole mini­mi­palk­kaa vaik­ka lais­sa “tavan­omai­nen ja koh­tuul­li­nen palk­ka” mai­ni­taan­kin. Pie­ni­tu­lois­ten “lii­an” hyväs­tä pal­kas­ta pitää­kin kiit­tää — tai kiro­ta — ammattiliittoja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Siir­rän kom­ment­ti­ni edel­li­ses­tä tähän sopi­vam­paan ketjuun.

    tcrown: En oo ihan var­ma ymmär­rän­kö mitä tar­koi­tat, mut­ta itse ajat­te­len tätä juu­ri tuol­la Osmon demon­stroi­mal­la graa­fil­la kirjoituksessa:

    http://www.soininvaara.fi/2008/12/18/minimipalkka-marginaalinen-tuottavuus-ja-perustulo/#comment-20813

    Täs­sä graa­fis­sa ole­te­taan, että työn­te­ki­jöil­le mak­se­taan palk­kaa mar­gi­naa­li­sen tuot­ta­vuu­den mukaan. Mikä jäl­leen ker­ran pitää paik­kan­sa tie­tyin ole­tuk­sin. Yksi niis­tä ole­tuk­sis­ta on, että työn tar­jon­ta­käy­rä on nor­maa­li. Ellei, ei enää voi­da sanoa, että työs­tä mak­set­tai­siin mar­gi­naa­li­tuot­ta­vuu­den verran. 

    Seli­te­tään tämä edel­li­ses­sä ket­jus­sa esit­tä­mä­ni piir­ros­teh­tä­vä rau­ta­lan­gas­ta. (Esi­merk­ki on monel­ta koh­din epä­rea­lis­ti­nen, mut­ta kuvan­nee pääpointin)

    Piir­re­tään taval­li­seen xy-koor­di­naa­tis­toon kak­si suoraa:

    y=-x+2 (työn tar­jon­ta, joka nyt poik­keuk­sel­li­ses­ti on kal­lel­laan taaksepäin)

    ja

    x=1 (työn kysyn­tä, kyl­lä, on epä­rea­lis­tis­ta, että se oli­si kiinteä)

    Perin­tei­seen tapaan y‑akselilla on hin­ta (palk­ka) ja x‑akselilla työn määrä.

    Pikai­sel­la kuvan kat­so­mi­sel­la näkee, että työn tar­jon­ta ja kysyn­tä ovat yhtä suu­ret, kun hin­ta on 1 (täl­löin työ­tä teh­dään yksi yksik­kö). Onko tämä tasa­pai­no? Ei. Kuva ker­too, että hin­nal­la 0,9 tar­jol­la on 1,1 yksik­köä työ­tä. Se tar­koit­taa, että jos hin­ta alun­pe­rin oli­si 1, niin joku tuli­si pian ker­to­maan työ­nan­ta­jal­le, että voi­si tul­la teke­mään töi­tä hin­nal­la 0,9. Mik­si työ­nan­ta­ja ei suos­tui­si tähän? 

    Mis­sä sit­ten on tasa­pai­no? Tuos­sa kuvas­sa ei mis­sään. Tosie­lä­mäs­sä tasa­pai­no löy­tyy kun työn hin­ta pai­nuu niin alas, että työn tar­jon­ta taas pie­ne­nee. Mar­gi­naa­li­sel­la tuot­ta­vuu­del­la ei taas ole mitään teke­mis­tä tämän kans­sa. Jos työt­tö­myys ymmär­re­tään työn tar­jon­nan ja kysy­nän ero­tuk­se­na, niin tuos­sa kuvas­sa­ni mikä tahan­sa mini­mi­palk­ka joka on kor­kein­taan 1, pie­nen­tää työt­tö­myyt­tä ja paran­taa työn­te­ki­jöi­den palkkaa.

    (Pidän tuo­ta taak­se­päin kal­lis­tu­nut­ta tar­jon­ta­käy­rää kyl­lä aika epätodennäköisenä.)”

    Sen kun. Tuo ei vain ole mikään syy jät­tää sel­vit­tä­mät­tä asi­aa ja olla ymmär­tä­mät­tä mah­dol­lis­ta ongel­maa. Minä taas näki­sin, että nime­no­maan nois­sa alhai­sen kou­lu­tuk­sen töis­sä (sii­voo­ja, ham­pu­ri­lais­ra­vin­to­lan kas­sa), oli­si mel­ko toden­nä­köis­tä, että aina­kin yksi­lön työn tar­jon­ta­käy­rä oli­si taak­se­päin kal­lis­tu­nut. Jos rahoi­tat opis­ke­lusi mäk­kä­rin kas­sal­la, mik­si teki­sit töi­tä yhtään enem­pää kuin on pak­ko, jot­ta val­mis­tui­sit koh­tuul­li­ses­sa ajassa?

    Todet­ta­koon lop­puun, että mini­mi­palk­ka ei tie­ten­kään ole ainoa tapa hoi­taa tämä mah­dol­li­nen ongel­ma. Perus­tu­lo muo­kan­nee työn tar­jon­ta­käy­rää nime­no­maan tulos­kaa­lan ala­pääs­sä niin, että tuo mah­dol­li­nen taak­se­päin kal­lis­tu­nut tar­jon­ta­käy­rän koh­ta hävi­ää. Mitä tulee vaa­ti­muk­siin kol­man­nen maa­il­man tuo­tan­to­lai­tos­ten mini­mi­pal­kois­ta, niin ne eivät vält­tä­mät­tä (en siis tie­dä, mut­ta asia pitäi­si sel­vit­tää) ole­kaan niin huo­no idea kuin mitä mark­ki­na­fun­da­men­ta­lis­tit yleen­sä anta­vat ymmärtää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Mie­les­tä­ni on hie­man har­jaan­joh­ta­vaa puhua nega­tii­vi­ses­ta tulo­ve­ros­ta EITC:n yhtey­des­sä. Luki­ja sekoit­taa sil­loin hel­pos­ti EITC-mal­lin nega­tii­vi­sen tulo­ve­ron mal­liin, joka on perus­tu­lo­mal­lin kal­tai­nen. Nämä mal­lit ovat ovat läh­tö­koh­dil­taan kui­ten­kin täy­sin erilaisia.

    EITC-tyy­li­set in-work-tuet ovat lisään­ty­neet huo­mat­ta­vas­ti myös muis­sa mais­sa Yhdys­val­to­jen lisäksi. 

    EITC:n vuok­si pie­ni­tu­lois­ten mar­gi­naa­li­ve­rot saat­ta­vat olla jopa negatiivisia.
    Tuen on havait­tu lisän­neen työl­li­syyt­tä pie­ni­tu­loi­sil­la, var­sin­kin yksinhuoltajaäideillä.
    Tulon­jaon tasoit­ta­mi­ses­sa EITC on hie­man ongel­mal­li­nen työ­ka­lu, kos­ka sii­tä eivät hyö­dy kai­kis­ta köy­him­mät (=sosi­aa­li­tur­van varass­sa elä­vät). Yhdys­val­lois­sa suu­rim­mat hyö­dyt EITC:stä saa­vat toi­sek­si alim­paan tulo­de­sii­liin kuuluvat. 

    Suo­mes­sa on tavoi­tel­tu EITC-jär­jes­tel­män hyö­ty­jä kun­nal­li­sen ansio­tu­lo­vä­hen­nyk­sen avul­la (joka muut­tuu työ­tu­lo­vä­hen­nyk­sek­si). Suo­mes­sa tuki on kui­ten­kin peri­aat­teil­taan eri­lai­nen, eikä se aiheu­ta nega­tii­via mar­gi­naa­li­ve­ro­ja pienituloisille.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. Täs­sä kes­kus­te­lus­sa lii­ku­taan jota­kuin­kin lähes rajat­to­mal­la alu­eel­la. Se on joka tapauk­ses­sa niin laa­ja, ettei voi edes olet­taa kaik­kien pysy­vän samas­sa asiassa.
    Juuso Kopo­nen tuo yllä jul­ki yhden erit­täin olen­nai­sen, mut­ta har­vem­min mai­ni­tun, asian eli sen, että ei työ ihmis­tä elä­tä, vaan sii­tä saa­tu palk­ka tai muu toimeentulo.
    Olen muu­ta­man ker­ran “haa­veil­lut” sii­tä, että poli­tii­kan alu­eel­la toi­mi­via työn arvos­tuk­sel­laan reh­vas­te­le­via hyvin pal­kat­tu­ja pan­tai­siin todel­la töihin.
    Muu­ta­mia sato­ja met­re­jä ojaan kai­vet­tu­aan moni var­maan hok­sai­si, ettei hän var­si­nai­ses­ti työ­tä tar­vit­se­kaan, vaan ravin­toa tai rahaa, jon­ka voi vaih­taa ruo­kaan ja muu­hun tarpeelliseen.
    Ensi­si­jai­ses­ti onkin pyrit­tä­vä sii­hen, että ihmi­sil­lä on toi­meen­tu­lo. Sen jäl­keen voi­daan edel­lyt­tää, toi­voa tai sal­lia myös työnteko.
    Työn käsi­te on jotain, min­kä sisäl­tö vaih­te­lee sitä pait­si hyvin pal­jon käyt­tä­jäs­tä riippuen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Kii­tos tcrown, sanoit ele­gan­tis­ti sen mitä minä­kin halusin sanoa. 

    Vaik­ka mar­gi­naa­li­sel­la tuot­ta­vuu­del­la on toki myös teke­mis­tä sen kans­sa, pal­ka­taan­ko lisää väkeä vai ei, eivät työ­mark­ki­nat käy­tän­nös­sä toi­mi niin yksioikoisesti. 

    Tasa­pai­no löy­tyy todel­la­kin sil­loin kun palk­ka­ta­so pai­nuu niin alas että ketään ei enää “huvi­ta” tul­la sil­lä pal­kal­la töi­hin. Ei sii­tä koh­taa, mis­sä raja­tuot­ta­vuus menee mii­nuk­sel­le — vaik­ka se työ­nan­ta­jal­le tilan­ne­koh­tai­ses­ti tär­keä point­ti onkin. 

    Tämä “epä­nor­maa­li” työn tar­jon­ta­käy­rä on todel­la­kin parem­min­kin se nor­maa­li, aina­kin hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nas­sa mis­sä työ­tä teke­mät­tö­mäl­le­kin on tur­va­verk­ko­ja (ja hyvä sit­ten­kin niin) ja/tai kau­pun­geis­sa jois­sa on pal­jon opis­ke­li­joi­ta ym.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. nimi on: Mata­la­palk­kai­sis­ta töis­tä saa vähän rahaa ja ne tuot­ta­vat vähän, kos­ka ihmi­set eivät arvos­ta nii­den tuo­tok­sia. Jokai­sel­la ihmi­sel­lä on oikeus arvos­taa mitä halu­aa. Tähän ei tule puut­tua mil­lään asennekasvatuksella.

    Ihmis­työ” ei ole kal­li­sar­vois­ta. Sen arvo mää­räy­tyy mark­ki­noil­la. Mitä suu­rem­pi tuot­ta­vuus sen arvok­kaam­paa työ on.

    Pal­ve­lua­lat eivät tin­gi pal­kois­taan yhtään sen enem­pää tai vähem­pää kuin mit­kään muut alat. Ihmi­set ovat yhtä ahnei­ta riip­pu­mat­ta sii­tä ovat­ko he R‑kioskilla myy­mäs­sä tai ter­veys­kes­kuk­ses­sa lääkäreinä.

    tcrown ja Juk­ka Siren: Ok ymmär­rän nyt mitä tar­koi­tat­te. Työn tar­jon­nan olet­ta­mi­nen vakiok­si tekee ana­lyy­sis­tä täy­sin arvot­to­man. Työn tar­jon­nan mää­rä ei ole tie­ten­kään vakio. Kaik­ki tuot­ta­va työ kan­nat­taa teh­dä. Ole­tat­te, että on vaan tiet­ty mää­rä tuot­ta­vaa työ­tä, eli että ihmis­ten halut ja tar­peet ovat joten­kin rajal­li­set ja sit­ten kun ne on tyy­dy­tet­ty, mitään ei ole enää teh­tä­vis­sä. Täl­le ei ole mitään todis­tei­ta tai perus­te­lui­ta. Ihmis­kun­ta on tähän men­nes­sä aina “kek­si­nyt” uusia tar­pei­ta sitä mukaa, kun van­ho­ja tyydytetään.

    Työn kysyn­tä on vakio. Jokai­sen on poten­ti­aa­li­nen työntekijä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Progres­sii­vi­nen vero­tus on aika jees tuloe­ro­jen tasoi­tuk­seen. On ongel­ma, että toi­set ammattiryhmät(esim. ahtaa­jat ja ter­vey­den­huol­lon väki) pys­ty­vät koh­tuut­to­mas­ti kiris­tä­mään omia palk­ko­jaan. On se ennen­kin näh­ty, että mui­den pal­kat seu­raa­vat perässä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Työn tar­jon­nan olet­ta­mi­nen vakiok­si tekee ana­lyy­sis­tä täy­sin arvottoman.”

    En minä ole tie­tääk­se­ni olet­ta­nut sen enem­pää työn tar­jon­taa kuin kysyn­tää vakiok­si. Kuvaan piir­sin yksin­ker­tai­suu­den vuok­si työn kysyn­nän (siis tar­jol­la ole­vien työ­teh­tä­vien mää­rän) vakiok­si, jot­ta tämä hiu­kan epäin­tui­tii­vi­nen point­ti tuli­si sel­väk­si. Voit piir­rel­lä eri näköi­siä kysyn­nän ja tar­jon­nan kom­bi­naa­tioi­ta(*), ja saat eri­lai­sia tulok­sia. Mikä oli­kin var­si­nai­nen point­ti­ni, jos työn tar­jon­nan anne­taan kään­tyä taak­se­päin, nai­vi teo­ria “mini­mi­palk­ka aiheut­taa työt­tö­myyt­tä” ei vält­tä­mät­tä pidä paik­kan­sa. Siis voi olla, että jos­kus, yleen­sä tai jopa aina pitää paik­kan­sa, mut­ta sen osoit­ta­mi­seen ei rii­tä kva­li­ta­tii­vi­nen analyysi.

    (*) jos sinua häi­rit­see kuvas­sa työn kysyn­nän hin­ta­jäyk­kyys, niin piir­rä vii­van x=1 sijaan y=-3x+4. Saat saman tulok­sen jous­ta­val­la kysyn­näl­lä ja tarjonnalla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Art­tu­ri, luin kom­ment­ti­si vie­lä uudes­taan, ja vai­kut­taa sil­tä, että kun puhut sii­tä että työn tarjonta/kysyntä ei ole/on vakio, tar­koi­tat jota­kin muu­ta kuin hin­nan funk­tio­na vakio. Voit­ko sel­ven­tää mitä tar­koi­tat kun sanot, että työn kysyn­tä on vakio? Vakio min­kä suh­teen? Kos­ka hin­nan suh­teen se ei var­mas­ti ole vakio. 

    Lisäk­si en ole var­ma käy­täm­me­kö ter­me­jä samal­la taval­la. Kun minä puhun työn tar­jon­nas­ta, tar­koi­tan sitä, että minä myyn työ­tä­ni, ts. tar­joan työ­tä, ja kun työ­nan­ta­ja­ni palk­kaa minut, hän ostaa työ­tä, ts. työl­le­ni on kysyntää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Osmo, ongel­man tun­nis­tus on oikea ja ehdot­ta­ma­si lääk­keet ovat oikei­ta. Pidän sekä perus­tu­lo­mal­lis­ta että nega­tii­vi­sen tulo­ve­ron mallista.

    Man­powe­rin kal­tais­ten yri­tys­ten suo­sio ker­too myös sii­tä, että Suo­mes­sa työ­voi­man palk­kaa­mi­seen liit­tyy ris­ke­jä ja vai­vaa, joi­den kaih­ta­mi­ses­ta ollaan val­mii­ta mak­sa­maan. Voi­si­ko olla niin, että se, mitä yri­tys mak­saa Man­powe­ril­le, kuvas­taa työn todel­lis­ta arvoa, ja sen mitä palk­ka­työ­läi­nen saa, on sum­ma­na palk­kaa­mi­sen ris­kien kus­tan­nuk­sen ver­ran pienempi?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. tcrown: Joo siis minus­ta me puhu­taan nyt vähän eri asiois­ta. (Mikä on siis minun vika, kun en mää­ri­tel­lyt tar­kem­min vas­ta­tes­sa­ni kir­joi­tuk­see­si.) En myös ymmär­tä­nyt tuo­ta esi­merk­kiä­si täy­sin aikai­sem­min, mut­ta luu­len, että valais­tuin juuri!

    Minus­ta tuos­sa taak­se­päin kal­lel­laan ole­vas­sa työn tar­jon­ta­käy­räs­sä on se ongel­ma, että työn tuot­ta­vuus ei oikeas­ti pysy vakio­na. Toki siis tuo­tet­ta X tuo­te­taan mää­räl­li­ses­ti yhtä pal­jon, mut­ta sen hin­ta las­kee sitä mukaa kuin työl­lis­tä­mis­kus­tan­nuk­set pie­ne­ne­vät (tuot­teen tar­jon­ta kas­vaa kysyn­nän pysyes­sä ennallaan.)

    Voi­si­ko tämä muu­ten olla yksi meka­niik­ka, joka aiheut­taa mata­la­palk­ka-alo­jen työn tuot­ta­vuu­den jun­naa­mi­sen pai­kal­laan. Peri­aat­tees­sa­han esim. ter­vey­den arvon pitäi­si kas­vaa sitä mukaa kuin ihmis­ten kes­ki­mää­räi­nen tuot­ta­vuus kas­vai­si, eli jos­sa­kin mää­rin ylei­sen vau­ras­tu­mi­sen muka­na. Käsit­tääk­se­ni ter­vey­den­huol­lon tuot­ta­vuus on kui­ten­kin pysy­nyt ennallaan.

    Jot­ta työn tar­jon­ta­käy­rä voi­si olla kal­lel­laan taak­se­päin tämä tar­koit­tai­si, että joku arvos­taa ensim­mäi­siä vapaa­tun­te­jaan vähem­män kuin seu­raa­via. Tämä on var­mas­ti mah­dol­lis­ta jos­sain eri­tyis­ta­pauk­ses­sa (esim. halu­aa vetää kah­dek­san tun­nin kän­nit, mut­ta tulee vihai­sek­si pie­nes­tä tis­sut­te­lus­ta), mut­ta voi­ko tätä yleis­tää var­sin­kin vapaa-ajan tapai­sen resurs­sin olles­sa kyseessä?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. + en oikeas­taan itsek­kään tie­dä mitä tar­koi­tin, kun kir­joi­tin, että työn kysyn­tä on vakio.

    Työn tar­jon­ta lähe­nee mak­si­mia, kun työn hin­ta lähe­nee ääre­tön­tä ja nol­laa, kun työn hin­ta lähe­nee nol­laa. Työn kysyn­tä lähe­nee ääre­tön­tä, kun hin­ta lähe­nee nol­laa ja nol­laa, kun työn hin­ta lähe­nee ääretöntä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Hen­ki­lös­tö­vuo­kraus­fir­mat myös har­joit­ta­vat erään­lais­ta arbit­raa­sia lain­sää­dän­nön por­saan­rei­kien kans­sa. Vuo­kra­työn­te­ki­jän oikeu­det eivät ole vas­taa­vat kuin suo­raan yri­tyk­seen töi­hin pal­ka­tun, joten vuo­kra­työ­voi­may­ri­tyk­sen kus­tan­nuk­set ovat pie­nem­mät kuin mui­den työ­nan­ta­jien. Täs­tä syys­tä­hän esi­mer­kik­si Sedu Kos­ki­nen on perus­ta­nut oman hen­ki­lös­tö­vuo­kraus­fir­man jon­ne on par­kin­nut työn­te­ki­jän­sä. (Toki ko. mal­lil­la on mui­ta­kin etu­ja, mut­ta uskoi­sin että suu­rin syy on nime­no­maan työ­nan­ta­jan vel­vol­li­suuk­sis­ta lais­ta­mi­nen. Ravin­to­la-ala on muu­ten­kin hyvä työ­maa jos halu­aa etsiä esi­merk­ke­jä työn­te­ki­jöi­den vedät­tä­mi­ses­tä, siel­lä on kaik­ki lail­li­set ja tuk­ku lait­to­mia­kin kei­no­ja ylei­ses­sä käytössä…)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. Juuso Kopo­nen: Nii siis just tuo oli Riku Öster­ma­nin point­ti. Eli että ne pal­jas­ta­vat miten arvo­kas­ta työ on työ­nan­ta­jal­le ilman nii­tä “työn­te­ki­jän oikeuk­sia” mitä vuo­kra­fir­mat onnis­tu­vat kiertämään.

    Se sum­ma min­kä joku fir­ma mak­saa työn­vuo­kraus­fir­mal­le työn­te­ki­jäs­tä ker­too sii­tä miten pal­jon palk­kaa työn­te­ki­jä voi­si saa­da, jos val­tio ei rajoit­tai­si hänen sopi­musoi­keut­taan. Osa työn­vuo­kraus­fir­mal­le mene­väs­tä rahas­ta kuluu tie­tys­ti välityspalveluun.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. Minus­ta tuos­sa taak­se­päin kal­lel­laan ole­vas­sa työn tar­jon­ta­käy­räs­sä on se ongel­ma, että työn tuot­ta­vuus ei oikeas­ti pysy vakio­na. Toki siis tuo­tet­ta X tuo­te­taan mää­räl­li­ses­ti yhtä pal­jon, mut­ta sen hin­ta las­kee sitä mukaa kuin työl­lis­tä­mis­kus­tan­nuk­set pie­ne­ne­vät (tuot­teen tar­jon­ta kas­vaa kysyn­nän pysyes­sä ennallaan.)”

    En nyt kyl­lä ymmär­rä mitä yri­tät sanoa täs­sä kap­pa­lees­sa. Työn kysyn­tä (eli lop­pu­tuot­teen kysyn­tä) on jon­kun­lai­nen työn hin­nan funk­tio, eli jos työ­tä saa­daan hal­val­la, tuo­tet­ta mah­dol­li­ses­ti kysy­tään enem­män, jos työ mak­saa pal­jon, mah­dol­li­ses­ti vähem­män. Mut­ta tämä on esi­tet­ty kuvas­sa työn kysyn­tä­käy­räl­lä y=-3x+4. Jos työn hin­ta on nol­la, työ­tä halu­taan ostaa 4/3 yksik­köä (tar­jol­la on 2 yksik­köä -> työt­tö­myyt­tä. Mini­mi­palk­ka 1 pois­taa tämän työt­tö­myy­den.) Jos työn hin­ta on 4, kukaan ei enää halua ostaa työtä.

    Jot­ta työn tar­jon­ta­käy­rä voi­si olla kal­lel­laan taak­se­päin tämä tar­koit­tai­si, että joku arvos­taa ensim­mäi­siä vapaa­tun­te­jaan vähem­män kuin seuraavia.”

    Enkä oikein ymmär­rä tätä­kään. Voit­ko vään­tää rau­ta­lan­gas­ta esi­mer­kin­omai­sil­la nume­roil­la mitä tar­koi­tat? Onko vuo­ro­kau­den ensim­mäi­nen vapaa­tun­ti se, jon­ka mene­tät kun teet yhden tun­nin työ­tä, vai se, jon­ka mene­tät kun teet vie­lä sen 24:nnenkin tunnin?

    Työn tar­jon­ta lähe­nee mak­si­mia, kun työn hin­ta lähe­nee ääre­tön­tä ja nol­laa, kun työn hin­ta lähe­nee nollaa. ”

    No jos tämä sinun koh­dal­la­si pitää paik­kan­sa, niin aika eri­koi­set pre­fe­rens­sit sinul­la. Väi­tät, että mitä enem­män ojan­kai­vuus­ta mak­se­taan, sitä enem­män sitä haluai­sit teh­dä. Eli jos ojan­kai­vuus­ta mak­set­tai­siin mil­jar­di tun­nil­ta, niin kun minä läh­ti­sin eläk­keel­le niis­tä hom­mis­ta aivan vii­meis­tään päi­vän parin jäl­keen, sinä teki­sit töi­tä 21 tun­tia vuo­ro­kau­des­sa hau­taan asti? Tai jos ote­taan sosi­aa­li­tur­va pois, ja ojan­kai­vuus­ta (ainoa saa­ta­vil­la ole­va työ) sai­si euron tun­nil­ta, niin sinä kiel­täy­tyi­sit työs­ken­te­le­mäs­tä enem­pää kuin puo­li tun­tia päi­väs­sä ja kuo­li­sit näl­kään, kun minä taas var­maan teki­sin aika pit­kää päi­vää, jot­ta pysyi­sin joten­ku­ten hengissä?

    (en väi­tä, että työn tar­jon­ta, var­sin­kaan aggre­gaat­ti, oli­si jat­ku­vas­ti taak­se­päin kal­lel­laan. väi­tän, että on mah­dol­lis­ta, että jos­sain koh­dis­sa se on kal­lel­laan taak­se­päin, aina­kin yksilötasolla.)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. Björ­kil­le ja tcrownille:
    Lyhyes­ti tuo­hon tei­dän kes­kus­te­luun voi­sin kui­ta­ta, että on näyt­töä sii­tä, että vapaa-aika on nor­maa­li­hyö­dy­ke, ts. vapaa-aikaan sat­saus lisään­tyy käy­tet­tä­vis­sä ole­vien tulo­jen kasvaessa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. tcrown:

    heh… en minä­kään tai­da oikein ymmär­tää, mitä taas­kaan tar­koi­tan tuos­sa… Miten­kä­hän tämä hom­ma pis­tää aja­tuk­set näin solmuun?

    Minus­ta mei­dän pitäi­si mää­ri­tel­lä nuo akse­lit vähän tar­kem­min, kun tun­tuu, että tuo X akse­lin työ voi olla niin mon­ta eri asi­aa: yhden työn­te­ki­jän työ­tun­nit, työ­paik­ko­jen luku­mää­rä, koko talou­den työtunnit…

    Esim. Y on tun­ti­palk­ka ja X on työ­paik­ko­jen / haluk­kai­den työn­te­ki­jöi­den lukumäärä.

    Mitä pie­nem­pi palk­ka, sitä enem­män mah­dol­li­sia töi­tä, jois­sa tuot­ta­vuus on palk­kaa suu­rem­pi. (Kun palk­ka on nol­la, niin sitä enem­män tuot­ta­via työ­paik­ko­ja on ääret­tö­mäs­ti, jos ole­tam­me, että ihmis­ten tar­peet ei iki­nä tule tyy­dy­te­tyik­si.) Mitä pie­nem­pi palk­ka, sitä vähem­män haluk­kai­ta työn­te­ki­jöi­tä. (Kun palk­ka on nol­la, kukaan ei halua teh­dä kyseis­tä työ­tä.) Mitä suu­rem­pi palk­ka sitä enem­män haluk­kai­ta työn­te­ki­jöi­tä. (Kun palk­ka on ääre­tön, kaik­ki halua­vat teh­dä työ­tä.) Mitä suu­rem­pi palk­ka sitä vähem­män töi­tä, jois­sa tuot­ta­vuus on palk­kaa suurempi.

    “Jot­ta työn tar­jon­ta­käy­rä voi­si olla kal­lel­laan taak­se­päin tämä tar­koit­tai­si, että joku arvos­taa ensim­mäi­siä vapaa­tun­te­jaan vähem­män kuin seuraavia.””

    Täl­lä tar­koi­tin siis seuraavaa:

    Päi­väs­sä on 24 tun­tia poten­ti­aa­lis­ta työ­re­surs­sia / työn­te­ki­jä. Ensim­mäi­sil­lä resurs­seil­la tyy­dy­te­tään ensik­si tär­keim­mät tar­peet ja seu­raa­vil­la resurs­seil­la vähem­män tär­keät. Vapaa-ajan suh­teen ensim­mäi­nen vapaa-aika tyy­dyt­tää tär­keäm­pia tar­pei­ta kuin sitä seuraava.

    Esi­mer­kis­säm­me: “siis jos pal­kal­la 5 euroa tun­ti halu­aa istua mäk­kä­rin kas­sal­la 8 tun­tia päi­väs­sä ja pal­kal­la 8 euroa tun­ti vain 6 tun­tia” (muu­tin vii­kot päiviksi.)

    Työ hin­nan olles­sa 5 euroa kuu­den­nen­tois­ta vapaa­tun­nin arvo ylit­tää 5 euroa.

    Työn hin­nan olles­sa 8 euroa kah­dek­san­nen tois­ta vapaa­tun­nin arvo ylit­tää 8 euroa.

    Näyt­täi­si siis sil­tä, että täl­le hen­ki­löl­le vapaa-aika on sitä arvok­kaam­paa mitä enem­män sitä hänel­lä on, eli että hän käyt­täi­si ensim­mäi­set vapaa­tun­nit tyy­dyt­tä­mään tar­pei­ta, jot­ka ovat vähem­män tär­kei­tä kuin ne mitä hän tyy­dyt­tää myö­hem­mil­lä vapaa­tun­neil­la. Tämä on ris­ti­rii­tais­ta. Ongel­mak­si ana­lyy­sis­sä­ni muo­dos­tuu tie­tys­ti se, että pidän rahan arvoa muut­tu­mat­to­ma­na, mitä se ei tie­ten­kään ole vaan muut­tuu ihan samal­la taval­la kuin vapaa-ajan­kin arvo, eli että ensim­mäi­set eurot ovat arvok­kaam­pia kuin seuraavat.

    Takai­sin graa­fiin: Nyt mie­len­kiin­toi­nen kysy­mys on, että onko mah­dol­lis­ta, että työn tar­jon­ta kas­vai­si nopeam­min kuin työn kysyn­tä sil­loin kun työn hin­ta lähe­nee nol­laa. Tun­tuu, että tätä ei voi todis­taa suun­taan tai toi­seen aukot­to­mas­ti, mut­ta tämän spe­ku­loin­ti on aina­kin minus­ta mielenkiintoista.

    Minus­ta on muu­ten vähän omi­tuis­ta, että esi­mer­kis­sä­si sekä työt­tö­myys, että teh­dyt työt kasvavat.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. Suo­mes­sa ei ole mini­palk­ka­la­kia ja työt­tö­män sosi­aa­li­tur­va on vas­tikklkleis­ta eli työ­mark­ki­na­tuel­la+ 8 euron kulu­kor­vauksl­la on teh­tä­vä työtä.

    Se on madal­ta­nut enti­ses­tään työs­tä mark­ki­noil­la mak­set­ta­vaa palkkaa.

    Ver­tai­lun vuok­si, saman elin­ta­son EU-mais­sa minim­pal­kat ovat 1200–1600 euroa kuus­sa, Suo­mes­sa tuo n 600 euroa.

    Ja tätä alin­ta tuloa vih­reät halua­vat lei­ka­ta lisää osal­lis­tu­mal­la porvarihallitukseen.

    Jos pie­ni­tu­lois­ten asi­aa ajet­tai­siin iin ensim­mäi­se­nä pitäi lope­taa pien­ten eläk­kei­den, mui­den etuuk­sien ja palk­ko­jen verotus

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. työ­mark­ki­na­tuel­la+ 8 euron kulu­kor­vauksl­la on teh­tä­vä työtä.”

    Ehkä teo­rias­sa, mut­ta ei käy­tän­nös­sä. Työ­nan­ta­jan kan­nat­taa har­voin pal­ka­ta ketään, joka ei ole sii­hen itse halukas.

    Jos pie­ni­tu­lois­ten asi­aa ajet­tai­siin, niin ammat­ti­lii­toil­ta otet­tai­siin pois val­ta neu­vo­tel­la mini­mi­pal­kois­ta liit­toon kuu­lu­mat­to­mien osalta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. Jos pie­ni­tu­lois­ten asi­aa ajet­tai­siin, niin ammat­ti­lii­toil­ta otet­tai­siin pois val­ta neu­vo­tel­la mini­mi­pal­kois­ta liit­toon kuu­lu­mat­to­mien osalta.”

    Hyvin­hän nuo näyt­tä­vät kel­paa­van, Kus­taan­kar­ta­no­kin pyö­rii näil­lä työ­mark­ki­na­tuen työn­te­ki­jöil­lä, hei­tä oli siel­lä töis­sä jopa 300 pahin­paan aikaan.Samalla Hel­sin­ki sääs­ti suu­ret sum­mat kun ei tar­vin­nut pal­ka­ta päte­viä hoitajia

    Suo­mes­sa ei ole mini­mi­palk­kaa ja liit­to­jen­kin työ­eh­to­so­pi­mus­ten mini­mi­pal­kat ovat luok­kaa 3–6 euroa tunti..

    Toi­sa­lat ei Indo­ne­sias­sa­kaan ihmi­sä saa­nut töi­hin ehdolla/palkalla mil­lä tahan­sa vaik­ka siel­lä ei tun­net­tu työttömyysturvaa.
    Kyl­lä jokai­nen haas­ta­tel­ta­va har­kit­si, onko pal­kas­ta hyö­tyä vai onko ker­juu parem­pi vaihtoehto

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. Ja jäi vie­lä totea­mat­ta, että nois­ta liit­to­jen­kin mini­mi­pal­kois­ta saa mää­rä­ai­kais­ta alen­nus­ta 20–40 % eli uut­ta työn­te­ki­jää voi pitää muu­ta­man kuu­kau­den ‑puo­li vuot­ta todel­la pie­nel­lä pal­kal­la tösi­ää aivan laillisesti.

    Ja kuu­kau­den voi teet­tää työ­tä 250 eurol­la eli n puo­lel­la työmarkkinatuesta

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  31. Suo­mes­sa pitäi­si ker­jää­min­ne lail­lis­taa, sil­loin jokai­nen voi­si osoit­taa soli­daa­ri­suut­taan köy­hil­le heit­tä­mäl­lä kolokon/setelin ker­jä­läi­sen kuppiin.

    Kela voi jakaa viral­li­sia ker­juu­kup­pe­ja köyhille

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  32. Suo­mes­sa on nykyi­sin vähim­mäis­palk­ka, jos­kaan sen tasoa ei ole laki­sää­täi­ses­ti mää­rät­ty vaan se on ainoas­taan (ylei­ses­ti nou­da­tet­tu) suositus:

    http://www.tyosuojelu.fi/fi/palkanmaksu

    Jos työ­nan­ta­ja ei kuu­lu työ­eh­to­so­pi­muk­sen teh­nee­seen työ­nan­ta­jain yhdis­tyk­seen, eikä alal­la ole hän­tä vel­voit­ta­vaa yleis­si­to­vaa työ­eh­to­so­pi­mus­ta, työ­nan­ta­jan on mak­set­ta­va työs­tä tavan­omai­se­na ja koh­tuul­li­se­na pidet­tä­vää palkkaa.

    Jos alal­la on jokin muu kuin yleis­si­to­va työ­eh­to­so­pi­mus, tavan­omai­se­na ja koh­tuul­li­se­na voi­daan pitää sii­nä työs­tä mää­rät­tyä palk­kaa. Jos alal­la ei ole lain­kaan työ­eh­to­so­pi­muk­sia, tavan­omai­nen ja koh­tuul­li­nen palk­ka voi perus­tua esi­mer­kik­si alan jär­jes­tö­jen palk­ka­suo­si­tuk­siin. Ellei näi­tä­kään ole, suo­si­tel­laan, että kokoai­ka­työs­tä mak­set­tai­siin aina­kin niin pal­jon, että työt­tö­myys­tur­va­lain työs­sä­oloeh­don mukai­nen päi­vä­ra­ha­oi­keus täyt­tyy. Tämä tar­koit­taa perus­päi­vä­ra­han 40-ker­tais­ta mää­rää kuu­kau­des­sa. Pal­kan tulee tämän mukaan 1.1.2008 lukien olla vähin­tään 980,40 euroa kuu­kausi­palk­ka­na, 45,60 euroa päi­vä­palk­ka­na tai 5,70 euroa tuntipalkkana.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  33. Minus­ta mei­dän pitäi­si mää­ri­tel­lä nuo akse­lit vähän tar­kem­min, kun tun­tuu, että tuo X akse­lin työ voi olla niin mon­ta eri asi­aa: yhden työn­te­ki­jän työ­tun­nit, työ­paik­ko­jen luku­mää­rä, koko talou­den työtunnit…”

    Olen puo­li­tie­toi­ses­ti ollut mää­rit­te­le­mät­tä tar­kem­min mitä tar­koi­tan. Osin sik­si, että perin­tei­ses­sä­kään ana­lyy­sis­sä tuo­ta ei yleen­sä jos­tain syys­tä teh­dä, osin sik­si, että välil­lä tar­koi­tan yksi­lön tar­jon­ta­käy­rää ja välil­lä aggre­gaat­tia. Oma logiik­ka­ni menee joten­kin seu­raa­vas­ti: Yksi­lön tar­jon­ta­käy­rä voi olla pai­koin taak­se­päin kal­lis­tu­nut. Täs­tä seu­raa, että emme voi sul­kea pois sitä mah­dol­li­suut­ta, että aggre­gaat­ti­käy­rä oli­si pai­koin taak­se­päin kään­ty­nyt. Täs­tä taas seu­raa, että jou­dum­me poh­ti­maan mitä tapah­tuu jos aggre­gaat­ti­käy­rä oli­si taak­se­päin kal­lis­tu­nut. Ja näyt­tää sil­tä, että tapah­tuu perin­tei­sen työn teo­rian tulok­siin ver­rat­tu­na mel­ko kum­mal­li­sia asioi­ta. Yri­tän jat­kos­sa tar­kem­min sanoa mitä mil­loin­kin tarkoitan.

    Esim. Y on tun­ti­palk­ka ja X on työ­paik­ko­jen / haluk­kai­den työn­te­ki­jöi­den lukumäärä.”

    Näin­kin voi tie­tys­ti aja­tel­la, mut­ta täl­lai­nen ana­lyy­si jät­tää koko­naan pois sen aspek­tin kuin­ka pal­jon kukin halu­aa teh­dä töi­tä päivässä.

    Näyt­täi­si siis sil­tä, että täl­le hen­ki­löl­le vapaa-aika on sitä arvok­kaam­paa mitä enem­män sitä hänel­lä on, eli että hän käyt­täi­si ensim­mäi­set vapaa­tun­nit tyy­dyt­tä­mään tar­pei­ta, jot­ka ovat vähem­män tär­kei­tä kuin ne mitä hän tyy­dyt­tää myö­hem­mil­lä vapaa­tun­neil­la. Tämä on ristiriitaista.”

    Niin kuin tai­sit itse­kin jo huo­ma­ta, eri tulo­ta­soil­la ihmi­set halua­vat samaa asi­aa eri mää­rän. Opis­ke­li­ja ei pidä tuo­re­pu­ris­tet­tua appel­sii­ni­me­hua 3,5 euron arvoi­se­na, mut­ta val­mis­tut­tu­aan sama opis­ke­li­ja pitää tuo­ta appel­sii­ni­me­hua arvok­kaam­pa­na kuin 3,5 euroa. Eikä täs­sä ole mitään kovin kum­mois­ta ris­ti­rii­taa. Jos tie­naat vähän, voit pitää vuo­ro­kau­den kym­me­net­tä vapaa­tun­tia vähem­piar­voi­se­na kuin palk­kaa, mut­ta jos tie­naat pal­jon, tilan­ne voi olla toisinpäin. 

    Jaak­ko Hir­vo­sen kom­ment­ti vapaa-ajan nor­maa­liu­des­ta herät­ti mie­len­kin­toi­sen aja­tuk­sen. Työn tar­jon­ta voi pikai­ses­ti aja­tel­tu­na olla nor­maa­li vain jos vapaa-aika on infe­rio­ri­nen hyö­dy­ke (eli mitä enem­män tie­na­taan sitä vähem­män sitä halu­taan). Mik­si ihmees­sä kan­san­ta­lous­tie­teen perus­kurs­sil­la ensin ker­ro­taan, että oikeas­taan täl­lai­sia infe­rio­ri­sia hyö­dyk­kei­tä ei juu­ri kos­kaan havai­ta (peru­na irlan­nin nälän­hä­dän aika­na yli sata vuot­ta sit­ten on ilmei­ses­ti lähin todis­tet­ta­va esi­merk­ki mitä ovat kek­si­neet), ja seu­raa­val­la luen­nol­la impli­siit­ti­ses­ti väi­te­tään, että vapaa-aika on infe­rio­ri­nen hyö­dy­ke? Ja kukaan ei edes ihmettele. 

    Nyt mie­len­kiin­toi­nen kysy­mys on, että onko mah­dol­lis­ta, että työn tar­jon­ta kas­vai­si nopeam­min kuin työn kysyn­tä sil­loin kun työn hin­ta lähe­nee nol­laa. Tun­tuu, että tätä ei voi todis­taa suun­taan tai toi­seen aukot­to­mas­ti, mut­ta tämän spe­ku­loin­ti on aina­kin minus­ta mielenkiintoista.”

    No, tämä on ollut point­ti­ni alus­ta asti, että tätä ei voi tie­tää yhtä­löi­tä rat­kai­se­mal­la, vaan tämä pitäi­si sel­vit­tää ihan mark­ki­na­koh­tai­ses­ti. Itse olen intui­tii­ves­ti mel­ko var­ma, että on molem­man­lai­sia työ­mark­ki­noi­ta. Kuin­ka pal­jon, mis­sä, ja mit­kä mark­ki­nat ovat min­kä­lai­sia, en tie­dä. Mut­ta kuten tote­sin, pitäi­si tutkia.

    Minus­ta on muu­ten vähän omi­tuis­ta, että esi­mer­kis­sä­si sekä työt­tö­myys, että teh­dyt työt kasvavat.” 

    Eikö ole mie­len­kiin­tois­ta? Muu­te­taan yksi pie­ni ole­tus teo­rias­sa ja ale­taan saa­da kai­ken­lai­sia todel­la kum­mal­li­sia tulok­sia. Kokeil­laan sovit­taa tätä ei yhtä­löi­hin, vaan hiu­kan ymmär­ret­tä­väm­pään muotoon.

    Kyläs­sä on ravin­to­la ja kym­me­nen opis­ke­li­jaa, jot­ka halua­vat työl­lis­tyä osa-aikai­ses­ti. Ravin­to­la on ainoa paik­ka johon nämä opis­ke­li­jat voi­vat työl­lis­tyä. Nyt ravin­to­la voi vali­ta, mak­saa­ko se palk­kaa 5 vai 10 euroa tun­nil­ta. Jos ravin­to­loit­si­ja jou­tuu mak­sa­maan 10 euroa, työn­te­ki­jöi­tä tar­vi­taan 40 tun­tia päi­väs­sä. Jos vito­nen riit­tää, hal­vem­mat ham­pu­ri­lai­set mene­vät parem­min kau­pak­si, ja töi­tä on 50 tun­tia päivässä. 

    Entä opis­ke­li­jat? Jos opis­ke­li­jat saa­vat palk­kaa 5, jokai­nen haluai­si työs­ken­nel­lä 6 tun­tia päi­väs­sä. (yhteen­sä 30 euroa päi­väs­sä). Jos palk­ka onkin 10, opis­ke­li­jat halua­vat olla töis­sä vain 4 tun­tia. Opis­ke­li­jat tie­naa­vat sil­ti päi­väs­sä enem­män (40 euroa), ja opis­ke­li­joil­la on enem­män aikaa opis­kel­la ja istua hampurilaisella.

    Mitä siis tapah­tuu? Ole­te­taan ensin, että ravin­to­loit­si­ja on hyvä­sy­dä­mi­nen ja halu­aa mak­saa opis­ke­li­joil­le 10 euroa. Jokai­nen opis­ke­li­ja pää­see töi­hin juu­ri halua­mak­seen ajak­si, eli ei ole työt­tä­myyt­tä. Entä jos ravint­loit­si­ja on itse­käs ja tar­jo­aa opis­ke­li­joil­le vain vito­sen? Opis­ke­li­jat edel­leen suos­tu­vat tule­maan töi­hin, töi­tä ja ham­pu­ri­lai­sia teh­dään enem­män, mut­ta nyt opis­ke­li­jat haluai­si­vat teh­dä tuol­la pal­kal­la 60 tun­tia, mut­ta ravin­to­loit­si­jal­la on töi­tä vain 50 tun­tia. Eli yksi opis­ke­li­ja jää ilman töi­tä ja toi­nen­kin jou­tuu teke­mään vain 4 tun­tia päivässä. 

    Mitä opis­ke­li­jat voi­vat teh­dä? Esi­mer­kik­si Perus­taa AY-lii­ton, ja sopia, että myy­vät työ­tään vain kym­pil­lä. Ongel­ma on, jos joku naa­pu­ri­ky­läs­tä tulee tar­joa­maan työ­tään vito­sel­la, tämä kar­tel­li hajo­aa. Jakaa työt tasan? Ravin­to­loit­si­ja tus­kin suos­tuu työl­lis­tä­mään useam­pia hen­ki­löi­tä kuin on pak­ko. Kou­lu­tus­kus­tan­nuk­set yms, joten täl­lai­nen­kin kar­tel­li hajo­aa, kun naa­pu­ri­ky­län asuk­ki tulee tar­joa­maan täyt­tä panosta.

    Huo­maa, että työ­nan­ta­ja (ja ravin­to­lan asiakkaat)ovat sel­väs­ti huo­nom­mas­sa ase­mas­sa jos työ mak­saa kym­pin. Ham­pu­ri­lai­sia menee kau­pak­si huo­nom­min ja palk­ka on kovem­pi. Kysees­sä ei siis ole pare­to-paran­nus kum­paan­kaan suun­taan, vito­ses­ta kymp­piin eikä kym­pis­tä vito­seen. Mark­ki­noi­den tasa­pai­no on vito­ses­sa, mut­ta jos jos­tain syys­tä olem­me sitä miel­tä, että kymp­pi oli­si “oikein” se pitää pakot­taa. Ja edel­leen, ei vält­tä­mät­tä voi­da sanoa, että mini­mi­palk­ka huo­non­tai­si työn­te­ki­jöi­den ase­maa. Jos halu­taan toi­mi­vat ja rei­lut työ­mark­ki­nat, pitää pitää huo­li sii­tä, että työn tar­jon­ta­käy­rä on nor­maa­li (sosi­aa­li­tur­va aut­ta­nee tähän jon­kun ver­ran). Jos tuo­hon ei pys­ty­tä, eivät työ­mark­ki­nat­kaan ole reilut.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  34. Tämä tar­koit­taa perus­päi­vä­ra­han 40-ker­tais­ta mää­rää kuu­kau­des­sa. Pal­kan tulee tämän mukaan 1.1.2008 lukien olla vähin­tään 980,40 euroa kuu­kausi­palk­ka­na, 45,60 euroa päi­vä­palk­ka­na tai 5,70 euroa tuntipalkkana.”

    Tämä voi­daan kier­tää vetoa­mal­la noi­hin työ­eh­to­so­pi­muk­siin , jot­ka anta­vat pal­jon alem­pia palkkoja.
    Tai vetoa­mal­la työ­mark­ki­na­tuen vas­tik­keel­li­suu­teen tai työvoimakoulutukseen .
    Käy­tän­nös­sä Suo­mes­sa ei ole kos­kaan kiis­tel­ty suo­ma­lais­ten lii­an pie­nes­tä palk­kauk­ses­ta, kos­ka lain­sää­dän­tö ja sopi­mus­käy­tän­tö on seka­va eikä ole sel­vää kri­tee­rio­ta mil­lä vois menes­tyä oikeudessa .

    Joi­tain ulko­mai­seen työ­voi­maan liit­ty­viä jut­tu­ja on menes­ty­nyt oikeudessa

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  35. Meil­lä on jo 100000 ihmi­sen lau­ma, joka jou­tuu teke­mään töi­tä tuol­la 500 eurol­la kuus­sa, voi olla, että tämä­kin on alakanttiin”

    Itse asias­sa alin mah­dol­li­nen “palk­ka” on 160 euroa kuus­sa. Näin käy, jos työ­mark­ki­na­tu­ki on sää­det­ty nol­laan ja mak­se­taan pelk­kää päivärahaa.

    Nämä ilmais­työt, eli suo­mek­si “akti­voin­nit” lie­nee mer­kit­tä­vin Soi­nin­vaa­ran-Fila­tof­fin hal­li­tuk­sen sosi­aa­li­po­liit­ti­nen saa­vu­tus. Kor­jat­koon joku jos olen väärässä.

    Aikai­sem­min 90-luvul­la “har­joit­te­lus­ta” piti mak­saa joku har­joit­te­lu-TES. Olis­ko ollu 80%, joka tapau­kess­sa aina­kin viis ker­taa enemmän. 

    Työt­tö­myys toki vähe­ni, mut­ta työl­li­syys ei paran­tu­nut. Tämä on aika puh­taak­sei­ve­det­ty Ame­ri­kan Mal­li, jos­sa työk­kä­riin ei kan­na­ta enää ilmot­tau­tua, kun ei siel­tä saa työ­tä eikä rahaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  36. Noin ei kai sen­tään voi käy­dä, kos­ka työ­mark­ki­na­tuen tar­ve­har­kin­ta­sa ei sovel­le­ta akti­voin­nin aikana.

    En mie­lel­lä­ni ottai­si kun­ni­aa täs­tä nyky­jär­jes­tel­mäs­tä itsel­le­ni. Lie­nee ylei­ses­ti tun­net­tua, että kan­na­tan perus­tu­lon kal­tais­ta jär­jes­tel­mää hou­kut­te­le­maan ihmi­siä töi­hin ehkä tätä sank­tio­lin­jaa, kos­ka se ei joh­da työl­lis­ty­mi­seen avoi­mil­le työ­mark­ki­noil­le; kukaan ei ota töi­hin vas­ten­tah­toi­ses­ti tule­vaa, joka ei muu­ta toi­vo kuin että sai­si potkut.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  37. tcrown: No niin. Nyt ollaan samal­la sivulla!

    Vai­kut­tai­si sil­tä, että tuos­sa normaali/inferiorinen hyö­dy­ke ana­lyy­sis­sä meil­lä menee taas iloi­ses­ti sekai­sin varal­li­suus, tun­ti­palk­ka, työn teki­jöi­den tar­jon­ta ja työ­tun­tien tar­jon­ta per työntekijä.

    Noin yleen­sä rahan arvo vähe­nee mitä enem­män sitä on. Sama on tot­ta vapaa-ajal­le. Vapaa-aika voi siis olla infe­rio­ri­nen hyö­dy­ke, jos sii­tä saa­ta­van kor­vauk­sen arvo las­kee nopeam­min kuin vapaa-ajan arvo. Toi­saal­ta, jos yli­mää­räi­sen vapaa-ajan arvo las­kee nopeam­min kuin yli­mää­räi­sen rahan, niin sil­loin se on nor­maa­li hyödyke.

    His­to­rian valos­sa vai­kut­tai­si sil­tä, että yli­mää­räi­sen rahan arvo las­kee nopeam­min kuin vapaa-ajan, kos­ka työ­ai­ka on jat­ku­vas­ti lyhen­ty­nyt, kun tuot­ta­vuus on kasvanut.

    Tuos­ta ravin­to­lae­si­mer­kis­tä: Tämä ei mie­les­tä­ni oo ihan riit­tä­vän dynaa­mi­nen. Kun työn hin­ta las­kee 5 euroon, niin useat muut­kin lii­kei­deat tule­vat mah­dol­li­sik­si toteut­taa, eli työn lisään­ty­mi­nen ei joh­du pel­käs­tään sii­tä, että ham­pu­ri­lai­set hal­ven­tu­vat ja nii­tä oste­taan lisää vaan sii­tä, että työn on yli­pään­sä hal­vem­paa. Kan­nat­taa pal­ka­ta koi­ran ulkoi­lut­ta­jia, peset­tää pai­dat pesu­las­sa etc. Eikös muu­ten täs­tä työn hin­nan las­kus­ta hyö­dy pel­käs­tään kulut­ta­jat, kun työ­nan­ta­jat jou­tu­vat kil­pai­le­maan kes­ke­nään ja näin työn hin­nan las­ku siir­tyy hin­toi­hin? Kulut­ta­jien hyö­ty­mi­nen taas tar­koit­taa, että heil­lä on enem­män varal­li­suut­ta käy­tet­tä­väk­si muu­hun, eli uudet lii­kei­deat tule­vat kannattavammiksi.

    Minus­ta vai­kut­tai­si intui­tii­vi­ses­ti, että työn kysyn­tä lisään­tyi­si nopeam­min kuin työn tar­jon­ta, mut­ta ehkä on ole­mas­sa mark­ki­noi­ta, joil­la työn tar­jon­ta lisään­tyy nopeam­min. Tulis­ko sinul­le mie­leen esimerkkiä?

    Mark­ki­noi­den tasa­pai­no on vito­ses­sa, mut­ta jos jos­tain syys­tä olem­me sitä miel­tä, että kymp­pi oli­si “oikein” se pitää pakottaa.”

    Minä en oikein ymmär­rä mit­kä ne perus­te­lut voi­si­vat olla, joil­la pää­täm­me, että joku palk­ka oli­si “oikein”? Eikös Tuo­mas Akvi­no­lai­nen jo sano­nut, että oikeu­den­mu­kai­nen hin­ta mää­räy­tyy markkinoilla.

    Jos halu­taan toi­mi­vat ja rei­lut työ­mark­ki­nat, pitää pitää huo­li sii­tä, että työn tar­jon­ta­käy­rä on nor­maa­li (sosi­aa­li­tur­va aut­ta­nee tähän jon­kun ver­ran). Jos tuo­hon ei pys­ty­tä, eivät työ­mark­ki­nat­kaan ole reilut.”

    Eihän sosi­aa­li­tur­va vält­tä­mät­tä tee työ­mark­ki­nois­ta nor­maa­lim­pia. Jos ajat­te­lem­me, että epä­nor­maa­liu­den syy on se, että ihmis­ten on saa­ta­va syö­däk­seen, niin sil­loin tämä toki pätee, mut­ta jos syy­nä on se, että raha menet­tää arvo­aan vapaa-aikaa nopeam­min, niin sil­loin sosi­aa­li­tur­va lisää epänormaaliutta.

    Mitä tar­koi­tat rei­luil­la työ­mark­ki­noil­la ja mik­si työ­mark­ki­nat eivät voi­si olla täy­sin toi­mi­vat, vaik­ka työn tar­jon­ta­käy­rä ei oli­si­kaan nor­maa­li? Mitä muu­ten tar­koi­tat toi­mi­vil­la markkinoilla?

    Minus­ta rei­lut mark­ki­nat tar­koit­taa mark­ki­noi­ta, joil­la jokai­sel­la on samat oikeu­det ja vel­vol­li­suu­det. Toi­mi­vat mark­ki­nat voi­si tar­koit­taa mark­ki­noi­ta, joil­la käy­dään pal­jon kaup­paa ja jois­sa ei ole estei­tä kaupankäynnille.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  38. Eikös Tuo­mas Akvi­no­lai­nen jo sano­nut, että oikeu­den­mu­kai­nen hin­ta mää­räy­tyy markkinoilla.”

    Kom­ment­ti­na tähän, että minus­ta vai­kut­taa sil­tä, että hin­taan (työn) vai­kut­taa se, mis­tä oppi­lai­tok­ses­ta on valmistunut. 

    Kaup­pis­lai­set eivät epäi­le hin­no­tel­la työ­tään kor­keal­le. Kir­jas­ton­hoi­ta­jat, jot­ka ovat läh­tö­koh­tai­ses­ti kaup­pis­lai­sia kou­lu­te­tum­pioa, teh­ne­vät pal­kan pie­nuu­den perus­teel­la kut­su­mus­työ­tä, jos­ta ei tar­vit­se maksaa.

    Yhden kaup­pa­kor­kea­lai­sen kou­lu­tus tulee yhteis­kun­nal­le erit­täin kalliiksi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  39. Kei­jo-Figa­ro: Var­mas­ti niin­kin, mut­ta on myös mah­dol­lis­ta, että kaup­pis­lai­set teke­vät tuot­ta­vam­paa työ­tä. Kou­lu­tus­han ei sinäl­lään ker­ro sii­tä miten pal­jon muut ihmi­set hyö­ty­vät teh­dys­tä työstä.
    On vai­kea uskoa, että kaup­pis­lai­sen kou­lu­tus mak­sai­si pal­joa­kaan enem­pää kuin yhden kir­jal­li­suus­tie­teel­lies­tä val­mis­tu­neen. Yleen­sä, mitä suu­rem­pi palk­ka, sitä hyö­dyl­li­sem­pi on yhteiskunnalle.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  40. Tuos­ta ravintolaesimerkistä:”

    Tuon ravin­to­lae­si­mer­kin ei ollut tar­koi­tus­kaan havain­nol­lis­taa yleis­tä tasa­pai­noa, vaan ainoas­taan kum­mal­li­suut­ta taak­se­päin kään­ty­nyt tar­jon­ta -> sii­tä voi seu­ra­ta enem­män työ­tä ja saman­ai­kai­ses­ti enem­män työt­tä­myyt­tä. Ja että mini­mi­palk­ka voi paran­taa jois­sain olo­suh­teis­sa sekä työl­li­syyt­tä (siis mon­ta­ko ihmis­tä on töis­sä) että palkkaa.

    Ylei­sen tasa­pai­non ajat­te­lu maa­il­mas­sa jos­sa työn tar­jon­ta on taak­se­päin kään­ty­nyt menee sit­ten jo niin moni­mut­kai­sek­si, että sii­tä en osaa täl­lä oppi­mää­räl­lä sanoa mitään kovin kum­mal­lis­ta. Todet­ta­koon kui­ten­kin, että jo H. Ford aika­naan tote­si, että työn­te­ki­jöil­le pitää mak­saa kun­non palk­kaa jot­ta niil­lä on varaa ostaa auto­ja. Eli jos ham­pu­ri­lais­baa­ri mak­sai­si­kin kym­pin, niin on täy­sin mah­dol­lis­ta, että opis­ke­li­joil­la oli­si varaa ja aikaa istua kave­rei­neen enem­män osta­mas­sa nii­tä kal­liim­pia­kin ham­pu­ri­lai­sia, joten voi olla, että työn kysyn­tä­kin oli­si nurin päin. Sit­ten oltai­siin­kin jo todel­la kum­mal­li­ses­sa maa­il­mas­sa, jos­sa mini­mi­palk­ka voi lisä­tä tuo­tan­toa, vähen­tää työt­tö­myyt­tä ja paran­taa palk­kaa, kaik­ki samaan aikaan.

    Tulis­ko sinul­le mie­leen esimerkkiä?”

    No täs­sä on sel­lai­nen pie­ni ongel­ma, että en tie­dä miten voi­si osoit­taa, että työn (aggregaatti)tarjonta oli­si taak­se­päin kal­lel­laan. Tämän kes­kus­te­lun argu­ment­tien perus­teel­la voi­sin kuvi­tel­la, että kol­man­nen maa­il­man tuo­tan­to­lai­tos­ten työn­tek­jöi­den yksi­löl­li­nen tar­jon­ta­käy­rä tuntia/päivä oli­si täl­lai­nen. Aggre­gaat­ti­ta­sol­la taas jos palk­ka tupla­taan, niin voi­sin kuvi­tel­la, että tuol­la entis­tä kau­em­paa tul­tai­siin jonot­ta­maan teh­taan oven taak­se. Mut­ta pikai­ses­ti aja­tel­tu­na jo se, että yksi­lön tar­jon­ta oli­si taak­se­päin kal­lel­laan, riit­täi­si sii­hen, että mini­mi­pal­kan muka­na työl­li­syys (työl­lis­tet­ty­jen ihmis­ten luku­mää­rä) kasvaisi. 

    Minä en oikein ymmär­rä mit­kä ne perus­te­lut voi­si­vat olla, joil­la pää­täm­me, että joku palk­ka oli­si “oikein”? Eikös Tuo­mas Akvi­no­lai­nen jo sano­nut, että oikeu­den­mu­kai­nen hin­ta mää­räy­tyy markkinoilla.”

    Tuo­mas ei var­mas­ti ollut vii­mei­nen joka noin on sano­nut. Oikeu­den­mu­kai­suus ei ole mark­ki­na­tuo­te vaan sub­jek­tii­vi­nen asia. Jos minun t‑paidan ompe­li­jal­le mak­se­taan t‑paidan ompe­le­mi­ses­ta 4 sent­tiä 3 sen­tin sijaan, tämän seu­rauk­se­na useam­mal­le ompe­li­jal­le on töi­tä, ompe­li­jal­la on enem­män vapaa-aikaa ja minä jou­dun mak­sa­maan pai­das­ta 29,50 euroa 29 euron sijaan, niin minun mie­les­tä­ni se on oikein. Ja oli­sin jopa ilol­la val­mis demo­kraat­ti­sin kei­noin väki­val­lal­la uha­ten pakot­ta­maan muut­kin mak­sa­maan tuon 29,50. Jos mini­mi­palk­ka joh­tai­si sii­hen, että useam­pi ompe­li­ja oli­si työt­tö­mä­nä, niin se tus­kin oli­si mie­les­tä­ni oikein. Koros­tan edel­leen, että en tie­dä miten asia on, ja jon­kun pitäi­si asia joten­kin sel­vit­tää. Pelk­kä kva­li­ta­tii­vi­nen teo­ria ei tähän riitä.

    Eihän sosi­aa­li­tur­va vält­tä­mät­tä tee työ­mark­ki­nois­ta normaalimpia.”

    Ei työ­mark­ki­nois­ta, vaan työn tarjontakäyrästä.

    Mitä tar­koi­tat rei­luil­la työmarkkinoilla ”

    Jotain sel­lais­ta epä­mää­räis­tä kuin että ihmi­sil­le mak­set­tai­siin palk­kaa joten­kin suh­tees­sa sii­hen min­kä ver­ran he tuot­ta­vat lisä­ar­voa muil­le ihmi­sil­le. Jos työn tar­jon­ta­käy­rä on nor­maa­li, niin tuo voi joten­kin pitää paik­kan­sa, ellei, niin ei ole mitään meka­nis­mia mikä takai­si tuon, päinvastoin.

    Minus­ta rei­lut mark­ki­nat tar­koit­taa mark­ki­noi­ta, joil­la jokai­sel­la on samat oikeu­det ja velvollisuudet.”

    Tie­dän. Minua kiin­nos­taa myös se, onko lop­pu­tu­los rei­lu. Täy­sin sub­jek­tii­vi­ses­sa mielessä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  41. Jos minun t‑paidan ompe­li­jal­le mak­se­taan t‑paidan ompe­le­mi­ses­ta 4 sent­tiä 3 sen­tin sijaan, tämän seu­rauk­se­na useam­mal­le ompe­li­jal­le on töi­tä, ompe­li­jal­la on enem­män vapaa-aikaa ja minä jou­dun mak­sa­maan pai­das­ta 29,50 euroa 29 euron sijaan, niin minun mie­les­tä­ni se on oikein.”

    Tämä on se ongel­ma eli kun tuot­teen lop­pu­hin­ta on 29,50 euroa ja sen teki­jä saa 4 tai 3 cent­tiä niin ei kulu­tus muu­tu jos tuot­teen hin­ta las­kee palkn ale­nuk­sen vuok­si 29,49 euroon.
    Tuo­tan­non palk­ko­jen osuus lop­pu­tuot­teen hin­nas­ta alkaa olla jo niin pie­ni, että sil­lä ei ole mer­ki­tys­tä kulutukseen

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  42. Yleen­sä, mitä suu­rem­pi palk­ka, sitä hyö­dyl­li­sem­pi on yhteiskunnalle.

    Eli trei­daa­jan tai vaik­ka mai­non­nan suun­nit­te­li­jan (oma ammat­ti­ni) on hyö­dyl­li­sem­pää yhteis­kun­nal­le kuin sai­raan­hoi­ta­jan, polii­sin, opet­ta­jan tai jopa insi­nöö­rin? Tai että sama työ on Dubais­sa kym­me­niä tai sato­ja ker­to­ja hyö­dyl­li­sem­pää kuin Nige­ri­aas­sa. Epäi­len­pä suuresti. 

    Mark­ki­na­me­ka­nis­mi ei toi­mi ide­aa­lis­ti kos­ka emme elä ide­aa­lis­sa maa­il­mas­sa. Ihmi­set eivät toi­mi kulut­ta­ji­na tai edes sijoit­ta­ji­na ratio­naa­li­ses­ti eivät­kä pää­omat ole maa­il­mas­sa jakau­tu­neet meri­to­kraat­ti­ses­ti, saa­ti opti­maa­li­ses­ti. Toki huo­nos­ti orga­ni­soi­tu sään­te­ly vie­lä pahen­taa tilan­net­ta enti­ses­tään, mut­ta itse aina­kin uskon vah­vas­ti että mark­ki­nat eivät pää­dy opti­maa­li­seen lop­pu­tu­lok­seen itses­tään. (Jos näin oli­si, mikä tahan­sa val­lit­se­va tilan­ne maa­il­mas­sa oli­si väis­tä­mät­tä parem­pi kuin sitä edel­tä­vät, ellei sit­ten usko Juma­lan tai alie­nien ohjan­neen ihmis­kun­nan vapaa­ta kehi­tys­tä ulkopuolelta.) 

    Yhteis­kun­nan on ase­tet­ta­va ne puit­teet, jois­sa vapaa kil­pai­lu joh­taa par­haa­seen lop­pu­tu­lok­seen. Pää­asias­sa tämä tar­koit­taa ulkois­vai­ku­tus­ten kus­tan­nus­ten tai tuot­to­jen saat­ta­mis­ta nii­den tuot­ta­jan kon­tol­le. Täl­lä on mer­ki­tys­tä myös palk­ko­jen mää­räy­ty­mi­ses­sä. Esi­mer­kik­si trei­daa­jien pos­ket­to­mat ansiot ovat osit­tain seu­raus­ta sii­tä, että palk­kio on sidot­tu lyhyen aika­vä­lin las­ken­nal­li­seen tulok­seen, joten pit­kän aika­vä­lin tap­pioi­ta joi­ta isol­la ris­kil­lä pelaa­mi­nen aiheut­taa ei ole kun­nol­la huo­mioi­tu. Toi­saal­ta jul­ki­sen sek­to­rin töi­den posi­tii­vi­sia ulkois­vai­ku­tuk­sia ei ole riit­tä­väs­ti dis­kon­tat­tu palkkoihin.

    On myös huo­mioi­ta­va, että raha ei ole ainut moti­vaat­to­ri työl­le. Jos kaik­ki valit­si­vat työn­sä yksi­no­maan pal­kan perus­teel­la, pitäi­si esi­mer­kik­si rahoi­tusa­lan työn­te­ki­jöi­den olla maa­il­man älyk­käim­piä ihmi­siä, aina­kin monin ver­roin esi­mer­kik­si yli­opis­to­jen tut­ki­joi­ta fik­sum­pia, tai­tei­li­jois­ta nyt puhu­mat­ta­kaan. Moni pitää kui­ten­kin kyseis­tä alaa moraa­li­ses­ti kysee­na­lai­se­na, huo­nos­ti pal­kit­se­va­na ja/tai kulut­ta­va­na ja sik­si valit­see mie­luum­min toi­sen, huo­nom­min pal­ka­tun amma­tin. Palk­ka ei siis edes ide­aa­lis­sa maa­il­mas­sa mit­taa ainoas­taan työn hyö­dyl­li­syyt­tä: vas­ten­mie­li­ses­tä, kulut­ta­vas­ta ja vaa­ral­li­ses­ta työs­tä pitää mak­saa enemmän.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  43. tcrown:

    Ylei­sen tasa­pai­non ajat­te­lu sil­loin, kun työn tar­jon­ta­käy­rä on taak­se­päin kal­lel­laan ei vält­tä­mät­tä ole niin moni­mut­kais­ta. Jos työn kysyn­tä­käy­rä on enem­män kal­lel­laan (niin kuin itse ole­tan), niin kaik­ki työllistyvät!

    Juuso Kopo­nen: Olen toki samaa miel­tä, että palk­kaan vai­kut­taa sekä kysyn­tä, että tar­jon­ta. Kysyn­nän puo­lel­ta mitä hyö­dyl­li­sem­pää työ­tä, sitä enem­män sii­tä ollaan val­mit­ta mak­sa­maan. Tar­jon­nan puo­lel­la onkin sit­ten moni­mut­kai­sem­paa, kun työn omi­nai­suu­det vai­kut­taa sii­hen, mil­lä hin­nal­la joku on val­mis nii­tä teke­mään ja kil­pai­lu alen­taa palk­ko­ja eri taval­la. Sik­si kir­joi­tin­kin: “YLEENSÄ, mitä suu­rem­pi palk­ka, sitä hyö­dyl­li­sem­pi on yhteiskunnalle.”

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  44. Minä yhteis­kun­ta­luo­kan vero­tus­ta kiris­te­tään, jos kan­sa­lais­palk­ka tulee voi­maan? Täy­tyi­si olla aika poik­keuk­sel­li­nen tilan­ne, jot­ta kes­ki­luok­ka luo­pui­si eduis­taan. Jos­kus ennen puhut­tiin ns. huip­puo­saa­jis­ta, jot­ka muka muut­ta­vat ulko­mail­le, jos ylim­pien palk­ka­luok­kien vero­tus­ta kiris­te­tään. Itse en ole eläes­sä­ni tavan­nut täl­läis­tä huip­puo­saa­jaa, joka ei oli­si kor­vat­ta­vis­sa jol­la­kin nuo­rel­la näl­käi­sel­lä jan­nul­la. Jo koti­mai­siin­kin huip­pu­paik­ko­jen luu­li­si ole­van tun­kua, jos osa osaa­jis­ta päät­täi­si läh­teä muil­le mail­le. Sta­lin tap­poi oma­na aika­naa eliit­tiä, min­kä ker­ke­si. Uusi suku­pol­vi kui­ten­kin val­mis­tui yli­opis­tos­ta ja ava­ruu­teen men­tiin niin että vilahti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  45. Jos työn kysyn­tä­käy­rä on enem­män kal­lel­laan (niin kuin itse ole­tan), niin kaik­ki työllistyvät!”

    Ei vält­tä­mät­tä. Työn tar­jon­ta on y = ‑x + 2 ja kysyn­tä y= ‑x/2 + 1/2. (Kyl­lä, täl­löin mini­mi­palk­ka kas­vat­taa työt­tö­myyt­tä mää­ri­tel­ty­nä tar­jon­ta-kysyn­tä. Se kas­vat­taa­ko vai vähen­tää­kö se työl­li­syyt­tä mää­ri­tel­ty­nä ihmis­ten luku­mää­rä töis­sä riip­puu yksi­löi­den tarjontakäyrästä)

    Har­joi­tus­teh­tä­vä: Arvioi edel­li­sen osta­ma­si vaa­te­kap­pa­lee­si, joka on tuo­tet­tu kol­man­nes­sa maa­il­mas­sa, teke­mi­seen vaa­di­tut palk­ka­kus­tan­nuk­set (esim t‑paita, 29,50 euroa, 4 sent­tiä). Tämän jäl­keen arvioi pal­jon­ko tuo­te oli­si mak­sa­nut, jos nämä palk­ka­kus­tan­nuk­set puo­li­tet­tai­siin. (29 euroa) Seu­raa­vak­si mie­ti, kuin­ka mon­ta vaa­te­kap­pa­let­ta oli­sit osta­nut täl­lä uudel­la hin­nal­la (minä oli­sin osta­nut tasan yhtä mon­ta t‑paitaa). Jos tämä uusi kysyn­tä on yli kak­sin­ker­tai­nen alku­pe­räi­seen osto­mää­rää­si näh­den, usko­muk­se­si “Jos työn kysyn­tä­käy­rä on enem­män kal­lel­laan (niin kuin itse ole­tan)” voi pitää paikkansa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  46. tcrown: Eikös tuos­sa tar­jon­ta y=-x ja kysyn­tä y=-x/2 niin tuo kysyn­tä­käy­rä ole juu­ri vähem­män kal­lel­laan kuin tar­jon­ta? Minä uskon siis, että kun työn hin­ta las­kee niin sen kysyn­tä kas­vaa voi­mak­kaam­min kuin sen tarjonta.

    Tämä ei joh­du sii­tä, että t‑paitojen kysyn­tä kor­rel­loi­si voi­mak­kaas­ti työn hin­nan kans­sa. Työ-resur­sia käy­te­tään enem­män, kun sen hin­ta hal­pe­nee suh­tees­sa mui­hin resurs­sei­hin. Tämä mah­dol­lis­taa uusia tapo­ja ihmis­ten halu­jen ja tar­pei­den tyy­dyt­tä­mi­sel­le. Minä uskon, että tämä luo enem­män työ­mah­dol­li­suuk­sia kuin kas­vat­taa yksi­löi­den halua teh­dä enem­män töitä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  47. Talou­tem­me, siis maa­il­man­ta­lou­den, perus­on­gel­ma on se, aivan kuten Juuso Kopo­nen edel­lä kir­joit­ti, että nykyi­set mark­ki­nat mit­taa­vat täy­sin vää­rin sitä, kuin­ka hyö­dyl­lis­tä meil­le, siis ihmis­kun­nal­le, mikin talou­del­li­nen toi­min­ta on. 

    Ylei­nen usko­mus, jon­ka mukaan ”yleen­sä, mitä suu­rem­pi palk­ka, sitä hyö­dyl­li­sem­pi on yhteis­kun­nal­le” on ker­ta­kaik­ki­sen vää­rä. Juuso Kopo­sen oival­lis­ten huo­mioi­den lisäk­si voi­daan tode­ta, että yleen­sä mitä suu­rem­pi palk­ka jol­lain on, sitä enem­män hänen toi­men­sa kulut­ta­vat luon­non­va­ro­ja, likaa­vat vesiä ja muut­ta­vat ilmastoa. 

    Mark­ki­noi­den mita­tes­sa vää­rin työn hyö­dyl­li­syyt­tä, kaik­ki ne käy­rät ja yhtä­löt, jois­sa yhte­nä muut­tu­ja­na on työn tuot­ta­vuus tai hin­ta, jou­ta­vat romu­kop­paan. Nii­den poh­ti­mi­nen ja apuun luot­ta­mi­nen joh­taa aja­tuk­set har­ha­teil­le ja tulok­se­na on vain enem­män tai vähem­män huo­no­ja ratkaisuja. 

    Entä mik­si nykyi­set mark­ki­nat mit­taa­vat vää­rin työn yleis­tä hyö­dyl­li­syyt­tä? Pää­syy on se, ettei­vät nyky­mark­ki­nat mit­taa vain sitä kuin­ka ihmi­set kulut­ta­ji­na tuot­tei­ta arvos­ta­vat, niin kuin nii­den teo­rian mukaan pitäi­si, vaan ne mit­taa­vat myös ja eri­tyi­ses­ti sitä, kuin­ka arvok­kai­ta tuo­tan­nol­li­set tuot­teet ovat kil­pail­taes­sa yhtei­sis­tä talou­del­li­sis­ta resurs­seis­ta. Siten mark­ki­nat anta­vat posi­tii­vi­sen arvon myös niil­le tuot­teil­le, joi­ta käy­te­tään talou­den nol­la­sum­ma­kil­pai­lui­hin kuten mai­non­taan, oikeuk­sien han­kin­taan ja rahoi­tuk­seen, ja mii­nus­sum­ma­kil­pai­lui­hin kuten sotimiseen. 

    Tuot­tei­den kil­pai­luar­vol­la on tai­pu­mus nous­ta tek­nii­kan kehit­ty­mi­sen ja talou­den laa­je­ne­mi­sen myö­tä sii­tä yksin­ker­tai­ses­ta syys­tä, että mitä enem­män on voi­tet­ta­vaa, sitä enem­män kil­pai­luun kan­nat­taa panos­taa. Näin kove­nee kil­pai­lu myös rahoi­tuk­ses­ta ja sil­lä kil­pai­lul­la on tai­pu­mus joh­taa – raha­han on vain lupauk­sin sidot­tu sopi­mus – laa­je­ne­vaan lupaus­ten vyyh­tiin, jol­le lopul­ta ei ole reaa­lis­ta toteu­tu­mis­mah­dol­li­suut­ta. Sil­loin talout­ta yllä­pi­tä­vät sopi­muk­set mur­tu­vat toi­nen toi­si­aan kaa­taen, kuten juu­ri nyt on käy­mäs­sä. Seu­raa suu­rien omai­suusar­vo­jen haih­tu­mi­nen, lama ja reaa­lio­mai­suuk­sien uudel­leen jako.

    Jos talous­ro­mah­duk­sen aiheut­ta­mat tuhot ovat suu­ret, ihmi­set saat­ta­vat ottaa täs­tä oppia. Omis­ta­mi­sen ja kau­pan sään­nöt muu­te­taan sel­lai­sik­si, ettei­vät ne nykyi­ses­sä mää­rin pal­kit­se nol­la­sum­ma­ta­lout­ta ja miinussummataloutta. 

    Se ei kui­ten­kaan voi mer­ki­tä poliit­ti­sen ohjauk­sen lisää­mis­tä, kos­ka se aiheut­tai­si poliit­ti­seen kil­pai­luun sisäl­ty­vän mii­nus­sum­ma­ta­lou­den voi­mis­tu­mi­sen. Rat­kai­su on päin­vas­tai­sel­la suun­nal­la, omis­ta­mi­sen ja kau­pan sään­tö­jen muut­ta­mi­ses­sa lähem­mäk­si mark­ki­noi­den ide­aa­lia, sitä, että talous ohjau­tuu kulut­ta­jien eikä tuot­ta­jien tar­pei­den mukaan. 

    Ensim­mäi­nen askel tähän suun­taan on se, että mark­ki­na­tie­to­ja, siis tie­to­ja tuot­tei­den laa­duis­ta, hin­nois­ta ja teh­dyis­tä kau­pois­ta, ei enää pide­tä yksi­tyi­ses­ti omis­tet­ta­vi­na vaan jul­ki­si­na tie­toi­na. Huo­mion arvois­ta on, ettei tämä muu­tos edel­ly­tä laeil­la tapah­tu­van ohjauk­sen lisää­mis­tä vaan päin­vas­toin. Se riit­tää pit­käl­le, että mark­ki­na­tie­to­jen yksi­tyi­so­mis­tuk­sel­li­suu­del­ta pois­te­taan lain suo­ja ja jo nyt viran­omai­sil­le annet­ta­vat tie­dot tule­vat julkisiksi.

    Mitä tulee mark­ki­na-arvois­ta riip­pu­mat­to­man toi­meen­tu­lon jär­jes­tä­mi­seen, kan­sa­lais­palk­ka on vähi­ten yhtei­siä voi­ma­va­ro­ja kulut­ta­va ratkaisu.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  48. tcrown: Eikös tuos­sa tar­jon­ta y=-x ja kysyn­tä y=-x/2 niin tuo kysyn­tä­käy­rä ole juu­ri vähem­män kal­lel­laan kuin tar­jon­ta? Minä uskon siis, että kun työn hin­ta las­kee niin sen kysyn­tä kas­vaa voi­mak­kaam­min kuin sen tarjonta.”

    Piir­rä ne nyt sii­hen pape­ril­le ja mie­ti vie­lä toi­sen ker­ran. Hin­ta on y‑akselilla ja mää­rä x‑akselilla. (Unoh­da tuo vii­mei­nen t‑paita esi­merk­ki, oioin sii­nä vähän liikaa)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  49. tcrown: No niin. Minä todel­la­kin menin sekai­sin noi­den käy­rien kans­sa. Point­ti oli siis kui­ten­kin se, että tar­jon­ta­käy­rän taak­se­päin kal­lis­tu­mi­nen ei ole ongel­ma, jos kysyn­tä kas­vaa tar­jon­taa nopeammin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  50. Gc: Perus­tu­lo voi­daan toteut­taa mel­ko vero­neut­raa­lis­ti, riip­puen sen vali­tus­ta tasos­ta. Tämä tosin mer­kit­see sit­ten sosi­aa­li­tur­van tason las­ke­mis­ta nykyi­ses­tä. Koh­tuul­li­nen kom­pro­mis­si­rat­kai­su­kin on löy­det­tä­vis­sä. Kar­kea esimerkki:

    Suo­mes­sa ker­tyi (2005, tämä vuo­si on valit­tu kos­ka se on uusin jos­ta Tilas­to­kes­kuk­sen sivul­ta löy­tyi käyt­tö­kel­pois­ta dataa, 2006 tie­dois­sa on vir­he kun­nal­lis­ve­ron ker­ty­mäs­sä) ansio­tu­lo­ja yhteen­sä 87,9 mil­jar­dia euroa ja vero­ker­ty­mä täs­tä val­tiol­le, kun­nil­le, seu­ra­kun­nil­le, Kelal­le ja työ­elä­ke­lai­tok­sil­le oli yhteen­sä 24,1 mil­jar­dia. (läh­de: http://www.stat.fi/til/tvt/2005/tvt_2005_2007-03–30_tie_001.html) Kelan mak­sa­mat etuu­det eläke‑, työttömyysturva‑, asu­mis- ja opin­toe­tuu­det sama­na vuon­na oli­vat yhteen­sä 10,5 mil­jar­dia. (läh­de: http://www.kela.fi/it/kelasto/kelasto.nsf/alias/Tasku_05/$File/Tasku_05.pdf?OpenElement)

    Sama­na vuon­na kes­ki­mää­räi­nen tulo­ve­ro­pro­sent­ti sisäl­täen val­tion tulo­ve­ron, kun­nal­lis­ve­ron, kir­kol­lis­ve­ron, sv-mak­sun ja työn­te­ki­jän työ­elä­ke­mak­sun oli eri tulo­luo­kis­sa seu­raa­va (läh­de: http://www.veronmaksajat.fi/fi-FI/tutkimuksetjatilastot/tuloverotus/palkansaajantuloveroaste/):

    1 834 €/kk — 25,0 %
    2 751 €/kk — 31,5 %
    4 585 €/kk — 38,9 %
    7 336 €/kk — 45,2 %

    Nol­la­tu­loil­la saa­ta­vien sosi­aa­lie­tuuk­sien mää­rä vaih­te­lee suu­res­ti riip­puen tulo­la­jis­ta, asuin­kun­nas­ta, menois­ta jne. mut­ta jos ote­taan likiar­vok­si vaik­ka­pa 800 euroa (tätä suu­ruus­luok­kaa on tyy­pil­li­nen työ­mark­ki­na­tu­ki + asu­mis­tu­ki Helsingissä).

    Jos aja­tel­laan yksin­ker­tais­taen että perus­tu­lo kor­vai­si kaik­ki Kelan mak­sa­mat etuu­det eikä mitään kun­tien mak­sa­mia, kai­kil­le 4,1 mil­joo­nal­le suo­ma­lai­sel­le 18 vuot­ta täyt­tä­neel­le mak­set­ta­va, hie­man nykyis­tä tasoa mata­lam­pi 715 €/kk perus­tu­lo lisäi­si sosi­aa­li­me­no­ja nykyi­ses­tä suun­nil­leen 24,7 mil­jar­dil­la. Tämän ero­tuk­sen kat­ta­mi­sek­si tasa­ve­rol­la vero­pro­sen­tik­si tar­vit­tai­siin 55,5 %, mikä mer­kit­si­si seu­raa­via efek­tii­vi­siä vero­pro­sent­te­ja (eli pal­jon­ko vähem­män net­to­palk­ka + perus­tu­lo on kuin bruttopalkka):

    1 834 €/kk — 16,5 %
    2 751 €/kk — 29,5 %
    4 585 €/kk — 40,1 %
    7 336 €/kk — 45,8 %

    Eli kah­des­sa alim­mas­sa tulo­luo­kas­sa vero­tus las­kee, kol­man­nes­sa hie­man kiris­tyy ja kaik­kein suu­rim­mas­sa pysyy suun­nil­leen ennal­laan. Huo­mio­nar­vois­ta on, että vero­progres­sio säi­lyy nimel­li­ses­tä tasa­ve­ros­ta huolimatta.

    55,5 % on kui­ten­kin mel­koi­sen rapea mar­gi­naa­li­ve­ro­pro­sent­ti ja voi myös olla että kaik­kein hei­koim­mas­sa ase­mas­sa ole­vien, siis pelk­kien tukien varas­sa elä­vien, talou­del­lis­ta ase­maa ei halu­ta enti­ses­tään hei­ken­tää. Help­po rat­kai­su on yksin­ker­tai­ses­ti las­kea perus­tu­lon tasoa ja lisä­tä kaik­kein köy­him­mil­le tar­ve­har­kin­tais­ta tukea, mut­ta se taas sotii koko perus­tu­lo­mal­lin kunin­gas­a­ja­tus­ta vas­taan vaik­ka var­mas­ti oli­si­kin nyky­sys­tee­miä sel­keäm­pi ratkaisu. 

    Jos pää­te­tään perus­tu­lon tasok­si 800 €/kk ja vero­pro­sen­tik­si vaik­ka­pa 48 % (joka siis de fac­to mer­kit­see huo­mat­ta­via veron­ke­ven­nyk­siä, kes­ki­tu­lois­ten tulo­luo­kas­sa yli 12 %), lisä­ra­hoi­tus­tar­ve oli­si 10,7 mil­jar­dia. Vero­ker­ty­mä kas­vaa nykyi­sel­lään n. mil­jar­din vuo­si­vauh­tia, joten vajaus kurou­tui­si itses­tään­kin, mut­ta vas­ta var­sin pit­kän ajan kulues­sa. Luon­nol­li­ses­ti­kin yksi koko perus­tu­lon kan­ta­vis­ta ideois­ta on sen talou­del­lis­ta toi­me­liai­suut­ta kan­nus­tin­louk­ku­ja pois­ta­mal­la lisää­vä vai­ku­tus, joten ole­tet­ta­vas­ti vero­ker­ty­mä lisään­tyi­si mer­kit­tä­väs­ti myös tätä kaut­ta. Lisäk­si har­maan talou­den osuus saat­tai­si hyvin­kin hie­man kaven­tua ja tie­ten­kin myös veron­ke­ven­nyk­sil­lä on itses­sään usein jon­kin ver­ran talout­ta piris­tä­vä vai­ku­tus. Itse läh­ti­sin hake­maan näi­den lisäk­si kor­vaa­via vero­tu­lo­ja tämän­ta­pai­sis­ta lähteistä:

    - Pää­oma­tu­lo­ve­ron tuo­mi­nen samaan vero­kan­taan ansio­tu­lo­jen kans­sa. (Tämän tuot­to ei kui­ten­kaan oli­si niin dra­maat­ti­nen kuin äkki­sel­tään olet­tai­si, sil­lä mak­se­tut yhtei­sö­ve­rot huo­mioo­not­taen pää­oma­tu­lois­ta mak­se­taan suu­rem­paa veroa kuin pelk­kiin vero­ka­len­te­rei­hin tui­jot­ta­mi­nen antai­si olet­taa. Muu­ta­mia kym­me­niä, ehkä jopa sato­ja mil­joo­nia mah­dol­li­ses­ti kui­ten­kin voi­si tätä­kin kaut­ta tulla.)
    — Edel­li­seen liit­tyen: Suo­men tuli­si huu­to­kau­pa­ta saa­man­sa pääs­tö­kiin­tiöt eikä jakaa nii­tä ilmai­sek­si teol­li­suu­del­le. Täl­le on toki päte­väm­pi­kin syy kuin val­tion vero­tu­lo­jen kar­tut­ta­mi­nen (nimit­täin se mark­ki­naoh­jaa­vuus), mut­ta toki lisä­ra­ha­kin var­mas­ti on hyödyksi.
    — Vero­vä­hen­nys­jär­jes­tel­män rank­ka per­kaus. Eri­tyi­ses­ti työ­mat­ka­ku­lu­jen vero­vä­hen­ny­soi­keus ja autoe­dun vero­tus pitäi­si ottaa suu­ren­nus­la­sin alle, nykyi­sel­lään verot­ta­ja tukee aika mojo­vas­ti eko­lo­gi­ses­ti kysee­na­lais­ta Nurmijärvi-mallia.
    — Kulu­tuk­seen liit­ty­vien vero­jen nos­ta­mi­nen. Yli­pään­sä oli­si hyvä saa­da vero­tuk­sen pain­opis­tet­tä tuo­tan­nos­ta kulu­tuk­seen. Polt­toai­ne- ja (var­sin­kin) säh­kö­ve­roa oli­si varaa nos­taa, alv Suo­mes­sa on jo sii­nä mää­rin kor­kea että sen suh­teen on vähem­män peli­va­raa, tosin puo­len­kin pro­sent­tiyk­si­kön veron­nos­to toi­si jo sato­ja mil­joo­nia lisää val­tion kassaan.
    — Kiin­teis­tö­ve­ron taso on Suo­mes­sa kan­sain­vä­li­ses­ti ihmeel­li­sen alhai­nen. Pel­käs­tään sen nos­ta­mi­nen OECD-mai­den kes­ki­ta­sol­le toi­si usei­ta mil­jar­de­ja lisää yhteis­kun­nan pussiin.
    — Kir­kol­lis­ve­ros­ta luo­pu­mi­nen ja eril­li­seen kir­kon jäsen­mak­suun siir­ty­mi­nen. Jos­sain mää­rin näen­näi­nen muu­tos, mut­ta peri­aat­teel­li­ses­ti tärkeä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.