Tekni­ik­ka ja talous-lehti tietää ker­toa, että UPM-Kymmene on siir­tynyt sähkön myyjäk­si. Tämä tietysti johtuu siitä, ettei se tarvitse sähköä paperite­htais­saan entiseen malli­in. Yhtiö omis­taa joitakin omia vesivoimaloi­ta ja ennen kaikkea neljän­nek­sen TVO:n ydinvoimaloista. 

Firma­han voisi oikeas­t­aan lopet­taa kaiken muun toimin­nan ja keskit­tyä vain omis­ta­mansa sähkön myymiseen. TVO:n sähköstä se mak­saa noin 15 €/MWh ja Nord­poolis­sa sähköstä saa esimerkik­si tänään 38 € /MWh. Viime­vuo­den keskiar­vo taisi olla paljon yli neljänkympin. Jos yhtiö lopet­taisi muun toimin­nan kokon­aan, se saisi pelkästään omis­ta­mas­taan TVO:n sähköstä 70 miljoon­aa euroa vuodessa — ja vesisähkö sen päälle. 

Ain­oana isona uute­na asiana on Oulunkylän liikun­ta­puis­ton ase­makaa­van muis­tu­tuk­set. Toinen jäähal­li raken­netaan ja curl­ing-hal­lia laa­jen­netaan. Kaikkea tätä varten tarvi­taan sata pysäköin­tipaikkaa lisää, yhteen­sä 359 paikkaa. Tästä asukkaat ovat valit­ta­neet ja tämän takia kaa­va oli pan­tu uuteen valmis­telu­un, joskaan pysäköin­tipaikko­jen määrä ei ollut siitä huoli­mat­ta pienen­tynyt. Pysäköin­tipaikat raken­netaan puis­toon viihty­isän met­sikön paikalle. En pidä tästä, eivätkä asukkaatkaan. Pysäköin­ti on todel­li­nen kaupunki­rak­en­teen syöpä. Täl­laises­sa paikas­sa pysäköin­ti pitäisi toteut­taa maanalaise­na,  mut­ta se olisi kuulem­ma liian kallista. Toisaal­ta nyt se on autoil­i­jalle aivan liian hal­paa, siis ilmaista. Jos jotain kallista hyödyket­tä jae­taan ilmaisek­si, sitä käytetään liikaa. Nykyiset pysäköin­tipaikat riit­täi­sivät alueel­la hyvin, jos pysäköin­nistä otet­taisi­in vaik­ka jokin sym­bo­l­i­nen mak­su, vaik­ka vain pari Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 19.2.2009”

(Julka­istu kolumn­i­na Suomen Kuvale­hdessä 7/2009) Kat­so myös tästä
Suurten ikälu­okkien van­hen­e­m­i­nen aiheut­taa kymme­nessä vuodessa hoitoalalle tilanteen, jos­sa han­kalin­ta ei ole meno­jen kasvu vaan henkilökun­nan riit­tävyys. Samal­la kun hoitoa tarvit­se­vien van­hus­ten määrä kas­vaa, hoita­jia jää nopeu­tu­vas­sa tahdis­sa eläkkeelle.

Sosi­aali- ja ter­veysmin­is­ter­iössä teh­dyn laskel­man mukaan työvoimatarpeen täyt­tämisek­si pitäisi sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon oppi­laitok­si­in ottaa vuosit­tain sisään noin 18 000 opiske­li­jaa, val­taosa näistä hoitoalalle. Enem­män kuin joka toisen perusk­oulun päät­tävän tytön pitäisi siis hakeu­tua alalle, jos hoito­työ pysyy yhtä nais­val­taise­na kuin tähän asti. Ammat­tien sukupuoli­jako on tasoit­tumas­sa, mut­ta lähin­nä niin, että naisia hakeu­tuu enem­män per­in­teisi­in miesten ammat­tei­hin. Lähi­hoita­jan työ ei poikia houkut­tele. Jat­ka lukemista “Van­huk­set hoidokeista asiakkaiksi”

Voisiko lamas­ta nous­ta ren­to jouti­laaan yltäkyl­läisyy­den yhteiskun­ta? Kan­nat­taisiko siihen pyrk­iä? Jat­ka lukemista “Lamas­ta ulos ren­toon elämään?”

Suomen val­ti­ol­la on meneil­lään äärim­mäisen salainen oper­aa­tio koulut­taa bud­ha­laisia munkke­ja tais­tele­maan Myarmarin soti­lasjunt­taa vas­taan. Kuvas­sa soti­lask­oulu­tuk­sen­sa päät­täneet munkit van­no­vat tekevän­sä kaikken­sa kaataak­seen kansaa orju­ut­ta­van sotilashallinnon. 

En ole vuosi­in palaut­tanut pul­lo­ja Alkoon. Vien ne paikallisen lasinkeräyspis­teen luo, mut­ta en pudo­ta pyöreän keräysas­t­ian uumeni­in, vaan jätän muovikas­sis­sa sen viereen. Ei kestä kauankaan, kun kas­si on kadon­nut. Joskus pul­lonkerääjä sat­tuu paikalle ja kiit­tää kohteliaasti, että säästin häneltä vaivan onkia pul­lot koukul­la astiasta.

Ammat­ti­maisia pul­lonkerääjiä Kata­janokalla on liik­keel­lä use­ampia. Eivät pult­sare­i­ta; he ovat aina selvin päin, mut­ta var­maankin kuu­lu­vat joukkoon “vaikeasti työllistyvä”.

Pul­lon keräämis­es­tä ei mon­ta euroa päivässä heru, mut­ta niukkaa toimeen­tu­loa se avit­taa edes vähän.

Mik­si pul­lonkerääjä ei jaa vaikka­pa main­ok­sia pos­tiluukus­ta, joka olisi sen­tään moninker­tais­es­ti tuot­tavam­paa? Jat­ka lukemista “Päästet­täisi­inkö pul­lonkerääjät töihin?”

Puo­lus­tusvoimil­la on ongel­mana se, että kut­sun­toi­hin tule­vat ikälu­okat ovat liian suuria. Maan puo­lus­tamiseen riit­täisi eri lähtei­den mukaan 10 000 — 15 000 alokas­ta vuosit­tain, mut­ta poli­itikot eivät suo­tu luop­umaan yleis­es­tä asevelvoll­su­ud­es­ta ide­ol­o­gi­sista syistä. Nyt vaa­di­taan puo­lus­tusvoimille lisää rahaa reaalis­es­ti kak­si pros­ent­tia vuodessa. Muuten pitää luiop­ua yleis­es­tä asevelvol­lisu­ud­es­ta, sanoo puo­lus­tus­min­is­teri Häkämies, joka aiem­min sanoi, että yleinen asevelvol­lisu­us tekee maan­puo­lus­tuk­ses­ta halvan.

Tämä rahan haaskaus ja sen mukanaan tuo­ma puo­lus­tuskyvyn sabotoin­ti ei kokoomuk­selle riitä.  Nyt Häkämies vaatii pakol­lisia kut­sun­to­ja — joskin vapaae­htoista axsevelvol­lisu­ut­ta — myös naisille, jot­ta armei­jan kiusak­si tulisi lisää turhaan koulutet­tavia. Kepu ei ole ain­oa, jon­ka ide­ol­o­giset pint­tymät tule­vat veron­mak­sajille kalliiksi.

Nyt kun hov­ioikeus on antanut tuomion­sa Van­hasen oikeu­denkäyn­nis­sä, on minus­ta syytä vähän miet­tiä sitä, kävikö kaik­ki Käräjäoikeudessa kuten piti. Käräjäoikeus äänesti asi­as­ta 2–2 ammat­ti­tuo­marin jäädessä vähem­mistöön — tai ei vähem­mistöön vaan tap­pi­olle, sil­lä tasat­u­lok­sen sattues­sa syyt­tömyys voit­taa ja zsxyytet­tynä oli Kuro­nen ja hänen kustantajansa.

Voit­ta­neel­la puolel­la oli kak­si akti­ivipoli­itikkoa, joista ennen kaikkea demarien piirin vara­puheen­jo­hta­ja Ris­to Kola­nen on tun­net­tu kepuan­tipa­tiois­taan. Toinen Van­has­ta vas­taan äänestänyt oli kokoomuk­sen Tilkan osas­ton puheen­jo­hta­ja Antti-Jus­si Räi­hä. Jat­ka lukemista “Lau­tami­esten jääviys”

Tässä tärkeim­mät uudet asiat

Esikaupunkien renes­sanssi-raport­ti. Noin pääl­lisin puolin vaikut­ti hyvin kan­natet­taval­ta ihan kuin olisi itse kir­joit­tanut. Ehkä koira on hau­dat­tuna jon­nekin raportin keski­vai­heen 37 alavi­it­teeseen. Sinän­sä hyvin tärkeä paperi

==========

Etelä-Haa­gan Ison­nevan alueen ase­makaa­van muu­toslu­on­nos. Alue on Vihd­in­tiehen ja Turun radan välis­sä. Se on lähel­lä Huopalah­den ase­maa. Jok­er­il­in­ja kul­kee sen läpi. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 12.2.2009”

Kysymys päi­hdeäi­tien hoi­dos­ta oli yksi min­is­teri­u­rani suurim­mista epäon­nis­tu­mi­sista, tai siis asia, joka jäi paina­maan mieltäni. Havah­duin ongel­man laa­ju­u­teen, kun kaud­estani oli noin puo­let jäl­jel­lä. Pohdin sitäkin, ryhty­isinkö aja­maan pakko­hoit­o­m­ah­dol­lisu­ut­ta, mut­ta hylkäsin ajatuk­sen tois­taisek­si. Pidin sitä peri­aat­teessa oikeutet­tuna, toisin kuin jotkut muut, mut­ta en käytän­nössä toimi­vana, ainakaan vieläsi­inä vai­heessa. Jat­ka lukemista “Minä ja päihdeäidit”