Minä ja päihdeäidit

Kysymys päi­hdeäi­tien hoi­dos­ta oli yksi min­is­teri­u­rani suurim­mista epäon­nis­tu­mi­sista, tai siis asia, joka jäi paina­maan mieltäni. Havah­duin ongel­man laa­ju­u­teen, kun kaud­estani oli noin puo­let jäl­jel­lä. Pohdin sitäkin, ryhty­isinkö aja­maan pakko­hoit­o­m­ah­dol­lisu­ut­ta, mut­ta hylkäsin ajatuk­sen tois­taisek­si. Pidin sitä peri­aat­teessa oikeutet­tuna, toisin kuin jotkut muut, mut­ta en käytän­nössä toimi­vana, ainakaan vieläsi­inä vaiheessa.

Ei ollut kovin motivoitua ajaa pakko­hoitoa olo­suhteis­sa, jos­sa vapaae­htois­es­ti hoitoon hakeu­tuvillekaan ei ollut hoitoa tar­jol­la. Ensin riit­tävästi hoitopaikko­ja halukkaille ja vas­ta sit­ten pohdi­taan pitäisikö hoitoon pakottaa.

Toinen ongel­ma liit­tyi tähän pelkoon raskau­den salaamis­es­ta. En tosin usko, että tämä olisi ongel­mana kovin han­kala. Yleen­sä äiti, joka ei halua abort­tia, on motivoitunut syn­nyt­tämään ter­veen lapsen. Kaikil­la ei vain riitä tah­don­voimaa. Vain se halu­aa sala­ta raskau­den, joka myön­tää tah­don­voimansa heikkouden. Joka taas tämän myön­tää, saat­taa hakeu­tua aborttiin.

Joka tapauk­ses­sa kehitimme hoitoon houkut­telemisek­si kon­septin “viiden täh­den hotel­lista”. Tätä ei nyt pidä ottaa kir­jaimel­lis­es­ti, mut­ta tarkoi­tus oli tehdä hoitopaik­ka niin miel­lyt­täväk­si, että sinne tul­laan mielellään.

Ei puut­tunut kuin rahaa. Pidin itses­tään selvänä, että VM kan­taa min­ulle rahaa kas­sikau­pal­la, kun ker­ron heille, mitä sairaana syn­tyvä lap­si veron­mak­sajille mak­saa, mut­ta ere­hdyin. En saanut juuri mitään. Tämä sai min­ut vah­vasti epäilemään VM:n toimin­nan loogisu­ut­ta. Joskus tätä ennen olin STM:n virkamiehiltä salaa pitänyt VM:n kan­to­ja ankaru­ud­estaan huoli­mat­ta perusteltuina.

Sitä en pystynyt ymmärtämään, että lain­säädän­tömme kieltää myös poti­laan itsen­sä halu­a­man pakko­hoidon. Jos (yleen­sä huumeri­ip­pu­vainen) äiti ilmoit­tau­tuu hoitoon ja pyytää pitämään itseään siel­lä pakol­la sil­loinkin, kun vieroi­tu­soireet käyvät ylivoimaisek­si, näin ei voi tehdä, vaan on nou­datet­ta­va poti­laan kunk­in­hetk­istä tah­toa. Kun äidiltä pin­na katkeaa ja hän halu­aa lähteä ulos piikit­tämään, hänet on päästet­tävä. Tämän päätin muut­taa, mut­ta min­is­terikaut­eni päät­tyi kesken.

9 vastausta artikkeliin “Minä ja päihdeäidit”

  1. “Ei puut­tunut kuin rahaa. Pidin itses­tään selvänä, että VM kan­taa min­ulle rahaa kas­sikau­pal­la, kun ker­ron heille, mitä sairaana syn­tyvä lap­si veron­mak­sajille mak­saa, mut­ta ere­hdyin. En saanut juuri mitään. Tämä sai min­ut vah­vasti epäilemään VM:n toimin­nan loogisu­ut­ta. Joskus tätä ennen olin STM:n virkamiehiltä salaa pitänyt VM:n kan­to­ja ankaru­ud­estaan huoli­mat­ta perusteltuina.”

    Jos se säästää niin paljon, mik­set jär­jestänyt rajaa toimi­alasi sisäisel­lä siir­rol­la? Mik­sei raho­ja voi siir­rel­lä min­is­ter­iöi­den sisällä?

    Vastaa

  2. Ter­ve­hdys Osmo

    Onko tuo­ta “poti­laan itsen­sä halu­a­maa pakko­hoitoa” pyrit­ty lain­muu­tok­sel­la edistämään?
    Kuul­lostaa yhtä niistä äärim­mäisen har­voista asioista, jos­sa jopa kansane­dus­ta­jan tekemä lakialoite voisi men­nä läpi?
    Voisiko? Mik­si ja mik­si ei?

    Vastaa

  3. Tuo oikeus muut­taa mieltään on kyl­lä tosi han­kala juttu.

    Noin peri­aat­teessa­han siinä aikaisem­pi minä käyt­tää määräys­val­taa nykyisen minän puoles­ta. Sitä aikaisem­paa minää ei kuitenkaan ole enää nyky­isyy­dessä ole­mas­sa. Pitäisikö mei­dän antaa oikeus tehdä väki­val­taa ihmisille, jot­ka ovat suos­tuneet väki­val­taan aikaisem­min, mut­ta muut­ta­vat mieltään?

    Tämän voi toisaal­ta nähdä myös sopimu­soikeu­den rajoit­tamise­na. Mik­si mei­dän pitäisi estää ihmisiä tekemästä sopimuk­sia keskenään, vaik­ka nämä sopimuk­set koski­si­vatkin toisen ihmisoikeuk­sien rajoittamista?

    Vastaa

  4. Minus­ta äitei­hin voisi soveltaa ole­mas­sa ole­via lake­ja. Elikkä ryyp­päi­ly on törkeä pahoin­pite­ly. Sehän on. Äite­jä pitäisi puhal­lut­taa. Puhal­lute­taan­han autoil­i­joitakin. Vanki­lan sijaan pahoin­pitelijät voisi kyl­lä lait­taa mukavam­paan ympäristöön, vaik­ka auti­olle saarelle lomakylään.

    Vastaa

  5. Syn­tymät­tömien lap­sien oikeuk­sien paran­t­a­mi­nen on hyvä asia. Lap­sista pitäisi vas­taavasti kan­taa huol­ta myös syn­tymän jäl­keen. Jo syn­tyneille lap­sille pitäisi olla päivähoitoa, koulu­ope­tus­ta, ker­ho­ja ym. riit­tävästi tar­jol­la. Sel­l­aista kehi­tys­tä ei voi toivoa, jos­sa huostaan­otot kas­va­vat jatkuvasti.
    Eräil­lä kan­takaupun­gin alueil­la on tehty ennustei­ta, joiden peri­aat­teena on, että merkit­tävä osa lap­siper­heistä muut­taa pois ja tilalle tulee opiske­li­joi­ta, joil­la ei ole lap­sia. Tästä syys­tä resursse­ja on jo hie­man ennakoivasti leikat­tu las­ten palveluista. Joskus sit­ten pro­fe­ti­at eivät toteu­takaan itse itseään, ja sit­ten ollaan sor­mi suussa.

    Vastaa

  6. “Sitä en pystynyt ymmärtämään, että lain­säädän­tömme kieltää myös poti­laan itsen­sä halu­a­man pakko­hoidon. Jos (yleen­sä huumeri­ip­pu­vainen) äiti ilmoit­tau­tuu hoitoon ja pyytää pitämään itseään siel­lä pakol­la sil­loinkin, kun vieroi­tu­soireet käyvät ylivoimaisek­si, näin ei voi tehdä, vaan on nou­datet­ta­va poti­laan kunk­in­hetk­istä tah­toa. Kun äidiltä pin­na katkeaa ja hän halu­aa lähteä ulos piikit­tämään, hänet on päästet­tävä. Tämän päätin muut­taa, mut­ta min­is­terikaut­eni päät­tyi kesken.”

    Pakkokeinot, oli kyse mis­tä muo­dos­ta tahansa, ovat äärim­mäi­nen yksilön itsemäärämisoikeu­teen puut­tu­va tapah­tu­ma. Sik­si­hän niistä on säädet­ty niin yksi­tyisko­htaisen tarkasti ja perusteellisesti.
    Pakkokeinot ovat, pait­si hallinto-oikeudel­lista val­lan käyt­töä, myös, mitä suurim­mas­sa määrin, prosessioikeutta.
    Lainaa­mas­sai­ni esimerkissä huum­ri­ip­pu­vainen äiti pyytää päästä hoitoon. Asia täysin selvä. Äiti hakeu­tuu vapaae­htois­es­ti hoitoon ja hoito­laitos, myös vapaae­htois­es­ti hyväksyy tämän.
    Äidin pyytäessä päästä pois hoi­dos­ta on tähän viipymät­tä suos­tut­ta­va. Mikäli ei suos­tu­ta, ulospääsyn estävä henkilö tekee ratkaisun mihin hänel­lä ei, mitä suurim­mal­la toden­näköisyy­del­lä, ole oikeut­ta. Hoitolaitos/hoitaja, kieltäessään pois­tu­misen, tekee pait­si rikok­sen, ottaa itselleen päätän­tä­val­taa mikä on ain­oas­taan lain­säädän­nössä määritel­lyl­lä tahol­la. Mikäli näin tehdään laa­jem­maltikin on pelko anarki­aan luisumisesta.
    Lopuk­si lyhyt kommentti…
    hups kir­joit­ti 9.2.2009 kel­lo 18:09

    “Minus­ta äitei­hin voisi soveltaa ole­mas­sa ole­via lake­ja. Elikkä ryyp­päi­ly on törkeä pahoin­pite­ly. Sehän on.”
    Ei ole! Törkeästä pahoin­pitelystä tulee törkeä pahoin­pite­ly vas­ta kun eduskun­ta niin päät­tää ja val­tioneu­vos­to säätää.

    Vastaa

  7. “Äidin oikeus ryypätä on suurem­pi kuin lapsen oikeus syn­tyä ter­veenä”. Paras lause mitä aiheesta olen ikinä kuullut.

    Jokainen aikuinen joka sal­lii tämän tapah­tu­van nukkukoon huonos­ti. Se että STM ei saa asi­aa kun­toon ei voi olla VMn vika.

    Vastaa

  8. Miten voi olla mah­dol­lista, että vapaae­htois­es­ti pakko­hoitoon suos­tunut päi­hdeäi­ti pitää päästää vapaak­si heti tämän sitä vaaties­sa, mut­ta kuitenkin muista syistä on mah­dol­lista pitää poti­lai­ta pakko­hoi­dos­sa? Siis myös sel­l­aisia, joiden ei ole todet­tu ole­van muille vaaraksi. 

    Esimerkik­si masen­nuk­ses­ta kär­sivä henkilö, joka on kat­sot­tu itse­murha-alt­ti­ik­si voidaan määrätä pitkäk­sikin aikaa pakko­hoitoon. Hän on kuitenkin pahim­mas­sa tapauk­ses­sakin yleen­sä vaarak­si ain­oas­taan itselleen, mut­ta päi­hdeäi­ti on vas­tu­us­sa kahdes­ta elämästä. Mil­lä logi­ikalla edelli­nen voidaan määrätä pakko­hoitoon jo alun­perin ilman suos­tu­mus­ta, mut­ta jälkim­mäistä ei voi­da edes suos­tu­muk­sen kanssa?

    Vastaa

  9. En ole lukenut kuin osan viesteistä, mut­ta näin TV:ssä ohjel­man, jos­sa näytet­ti­in huumeri­ip­pu­vais­ten äitien syn­nyt­tämiä lap­sia. Ohjel­ma oli niin pahaa kat­sot­tavaa, että siitä jäi trauma.

    Ihmette­len, miltä laps­es­ta, joka on vam­mau­tunut äitin­sä huumaavien ainei­den käytön joh­dos­ta, mah­taa tun­tua elää tämän tiedon kanssa.

    Tämä on taas sitä kan­tapääti­etoa, jota han­ki­taan sitä kaut­ta, että hai­tat tule­vat super­su­urik­si. Tiedon super­val­tios­sa Suomes­sa ei taide­ta olla ihan niin fik­su­ja kuin luul­laan. Solkea Reetakin tietää tai Reetan pitäisi tietää monia asioi­ta ilman kantapääkoulua.

    Olen­pa­han taas ker­ran ollut aiem­min varot­tele­mas­sa aiheesta pahan ilman lin­tu­na, eli mitä minä aikanaan sanoin…

    Minus­ta las­ten syn­nyt­tämi­nen pitäisi tehdä luvan­varaisek­si (ei ihan tosissaan).

    Vastaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.