Päästettäisiinkö pullonkerääjät töihin?

40 vastausta artikkeliin “Päästettäisiinkö pullonkerääjät töihin?”

1. Mik­seivät pul­lonkerääjät organ­isoi toim­intaansa esim. tyyli­in “haemme pul­lot kotioveltanne ma klo 18:00”?

   Hie­man asian vierestä:
   Huo­masin taan­noin val­in­tamyymälässä myyn­nis­sä val­tavia sak­salaisia muovip­ul­lo­ja jois­sa main­os­tet­ti­in ihan kyl­jessä: “kein Pfand!” Mik­si näitä pan­tit­to­mia pul­lo­ja saa edes myy­dä Suomes­sa pilaa­mas­sa luontoa?

   Vastaa

2. En näe kuin hyviä puo­lia. Työ­nan­ta­jalle mak­set­tavas­sa palkkat­ues­sa on sekin han­kalu­us, että työ­nan­ta­ja ei saa olla val­tion laitos. Vain kun­ta tai yksi­tyi­nen kel­paa­vat. (Menetin tämän pykälän takia jo sovi­tun työ­paikan yliopistolla.)

   Vastaa

3. Työ­nan­ta­jakin ilmeis­es­ti ajat­telee, että työstä on syn­nyt­tävä jotain hyötyä.

   Ruot­salaiset työ­nan­ta­jatkin aikoinaan sanoi­vat, että he eivät ota yhtään ylimääräistä työl­listä tehtaalleen työhön vaik­ka Ruotsin val­tio mak­saisi työt­tömän palkan kokon­aisu­udessaan. Mik­si ottaa nurkki­in­sa työn­tek­i­jöitä jot­ka eivät tuo­ta mitään.

   Ei tästä ajat­telus­ta puu­tu kuin se “oikea työ”. Jos lorvi­mal­la saa vähin­tään 800 euroa net­to (yksinelävä ja kun sitä oikea­ta työtä ei ole), niin kuin­ka sit­ten työ­nan­ta­ja ryhty­isi mak­samaan 850 + kulun­sa tyhjän teosta.

   Täy­ty­isikin muut­taa ajatuk­sia sille suun­nalle, että tyhjän tekemis­es­täkin mak­set­taisi­in ja tyhjän­tekem­i­nen hyväksyt­täisi­in oikeak­si työk­si. Eikö näin esim. Tan­skas­sa ole.

   Josko vaan julis­tet­taisi­in, että kaik­ki lap­si­in liit­tyvät työt ovat yhteiskun­nal­lis­es­ti erit­täin merk­i­tyk­sel­lisiä, niin kaik­ki työt­tömät välit­tömästi oli­si­vat tärkeitä kun­han edes ryhty­i­sivät teke­maan las­ten laulu­ja taik­ka ainakin ajat­tele­maan edes lapsimyönteisesti.

   Jokin tärkeä työ-sek­tori työt­tömille olisi luo­ta­va jol­la saisi­vat tuon Osmon 1400 bru­ton osalleen. Roskien ja jät­tei­den keru­u­takaan työnä ei kaikille työt­tömille riitä.

   Vastaa

4. Tut­ta­vani on mielenterveyspotilas(kaksisuuntainen mielialahäir­iö) ja on Klu­bitalo­toimin­nan kaut­ta päässyt kuntout­tavaan työhön — kol­me­na päivänä viikos­sa klo 7–10 raskas­ta roskien lajit­telua, jos­ta mak­se­taan noin 8,5 euroa tunnissa.

   Kuvit­telin, että hänen niuk­ka elin­ta­son­sa olisi tämän työn myötä paran­tunut hie­man, mut­ta toisin kävi. Kun asum­is­tu­ki pieneni ja palka­s­ta menee vero, niin net­toan­siot kasvoivat vain noin 100 euroa. Kun vielä ote­taan huomioon matkat(n.4€/pv), niin lop­putu­los on, että työilon lisäk­si käteen jäävä raha kasvoi vain noin 60 euroa.

   Pul­lo­ja keräämäl­lä olisi lop­putu­los ollut ainakin rahal­lis­es­ti parem­pi, eikä tarvit­sisi herätä kol­me­na aamu­na viikos­sa kel­lo viisi ehtiäk­seen kuu­den bussiin!

   Vastaa

5. Luin uusim­mas­ta Voimas­ta tätä samaa asi­aa käsit­televän pitkän haas­tat­telusi. Olen puolestani hyvil­läni, että sin­ul­la — läh­es ain­oana — on aitoa vään­töä aivan laitaköy­himpi­enkin asian puolesta. 

   Sivusitte toimit­ta­jien kera tätä pul­lonkerääjä-esimerkkiäsi puhu­mal­la heikko­lah­jai­sista. Pul­lonkerääjät ja muut nk. vapaan ammatin har­joit­ta­jat lienevät joskus sel­l­aisia — siis yksiä meistä luon­taisen vai­htelun mukaan.

   Eivät he opti­moi mitään talouden ja tukien näkökul­mas­ta. Tekevät mitä taita­vat ja täl­laista toimeli­aisu­ut­ta sopii arvostaa — se voi vaa­tia paljon enem­män viit­seliäisyyt­tä, velvol­lisu­u­den­tun­toa ja vaivo­jen­sa uno­htamista kuin nk. parem­pi työ koskaan.

   Mut­ta on toinenkin seik­ka: he ovat usein niin ääret­tömän syr­jäy­tyneitä, että kukaan ei sitä voi käsit­tää. Eivät he hae edes lehden­jaka­jan duu­nia. Eivät kehtaa, eivät uskalla, eivät ker­ras­saan voi: ovat olleet työelämästä ja kaikesta niin kauan syr­jässä, etteivät edes tiedä, miten työtä haetaan nykyään.

   He ovat luke­neet roskalaatikon lehdis­tä työelämän kovista vaa­timuk­sista, eivätkä usko ole­vansa kelvol­lisia edes Lei­jona-jakelulle, joka hakee reip­pai­ta ja ahk­e­ria lehdenjakajia.

   Eli ovat niin maa­han­pol­jet­tu­ja, että mielu­um­min keräävät pul­lo­ja anonyyminä kuin otta­vat riskin tul­la työhaas­tat­telus­sa nöyryyt­tävästi kohdel­luik­si palkkion­aan ei mitään. Sil­lä nöyryt­tävä kohtelu — edes kuvitel­tu ris­ki sel­l­ais­es­ta — on pahin­ta, mitä voi olla sel­l­aiselle, jol­la on edes pieni ripaus voimaa siihen, että vielä jak­saa nous­ta keräämään jät­teitä roskasäil­iöi­den liepeiltä.

   Kahdek­san euron päivä­pal­ka­lla tehdyt pakko­työl­listämiset ovat voineet vain nos­taa tätä työllistymiskynnystä. 

   Suo­ma­lais­es­ta yhteiskun­nas­ta on tul­lut niin äärim­mäisen iljet­tävä, kova ja syr­jivä ettei uskoa saata.

   Vastaa

6. Kiva kuul­la että perus­tu­loa (tai “kansalais­palkkaa”) ei ole kokon­aan uno­hdet­tu ja hylät­ty. Yri­tys­ten kela-mak­su saati­in pois­tet­tua jär­jestelmän yksinker­tais­tamiseen vedoten, eikä samal­la perus­teel­la yksi­ty­isih­mis­ten tuki‑, tulon­si­ir­to- ja verosekamel­skas­ta voitaisi siir­tyä pelk­iste­t­ym­pään järjestelmään?

   Vastaa

7. nimi on: “Eivät he opti­moi mitään talouden ja tukien näkökulmasta.”

   Mil­lä ihmeen perus­teel­la? Tätä aina väitetään tääl­lä. Ihan kuin osa ihmiskun­nas­ta olisi jotain ali-ihmisiä, jot­ka eivät pysty edes alkeel­liseen ajat­telu­un. Se, että joku ei aina pyörit­tele tuot­to-odotuk­sia yms. numeroi­ta päässä ei tarkoi­ta, etteikö hän pyrk­isi mah­dol­lisuuk­sien­sa rajois­sa elämään hyvin.

   Tästä seu­raa suo­raan se, että hän “opti­moi” ja siten reagoi kan­nus­timi­in ja niiden puutteisiin.

   ps. Pul­lonkerääjät voisi­vat muuten käy­dä hake­mas­sa palau­tus­pul­lot kotiovelta. Tämä on tosin luul­tavasti laiton­ta jostakin täysin älyt­tömästä syystä.

   Vastaa

8. Juuri näin Osmo! En voi käsit­tää mik­si Sata-komitea ei päässyt tältä osin mihinkään tulok­seen vaan jäi odot­ta­maan aikaa parem­paa (vuot­ta 2048???). Ei siihen tarvi­ta komiteaa, että nos­taa peruseläk­keen tasoa, tai muu­ta perus­tur­vaa. Se hoituu nor­maalin hal­li­tustyösken­te­lyn kaut­ta. Kuvit­telin Sata-komitean käsit­televän juuri Osmon mainit­se­maa ongel­maa. No, aikaa on vielä. (Rahat vaan uud­is­tuk­sil­ta vieti­in jo.) Pie­nil­lä / olemat­tomil­la avus­tuk­sil­la ja tuil­la ole­van ja elävän olisi hyödyl­listä päästä pieni­in / olemat­tomi­in ansio­tu­loi­hin. Tätä hyö­ty­suhdet­ta pitäisi kas­vat­taa. Pul­lonkerääjä säästää luul­tavasti myös ter­veyskeskus­mak­su­is­sa ym. kun pitää itsen­sä liik­keessä ja omis­sa ruti­ineis­saan. Kela-mak­sun pois­tol­la hyvä­tu­loisil­ta varastet­ti­in siis pul­lonkerääjään (kun val­tion vero­tus ei vielä ole auko­ton­ta) eikun ilmais­jakelule­hden­jakan rahat?

   Vastaa

9. Suosit­te­len kat­so­maan MOT:n ohjel­man, jos­sa oli myös lehden­jaka­jan ase­mas­ta vähän synkem­pää tietoa kuin tääl­lä esitet­ty. http://ohjelmat.yle.fi/mot/viime_viikon_mot

   Vastaa

10. Ter­ve­hdys Osmo

    Paransin neu­vostasi maail­maa ja avasin toisenkin olut­pul­lon. Kyl­lä hyvän­tekem­i­nen voi joskus olla ihka mukavaa.

    Vastaa

11. “ps. Pul­lonkerääjät voisi­vat muuten käy­dä hake­mas­sa palau­tus­pul­lot kotiovelta.”

    Tarkoitit: almut ovelta? Sil­lä sama­pa se on, mihin mak­su­vä­li­neeseen ne kytketään. Tyhjäk­si litkimääsi viinip­ul­loon tai kolikoi­hin, joi­ta pul­lo­jen sijaan voisit paiska­ta kohmelos­sasi porraseteen

    Vastaa

12. Nois­sa keikkatöis­sä ei edes ole pahin­ta se, että niistä ei jää juuri mitään käteen. Vihon­vi­imeis­in­tä on se, että tehdessään pienenkin keikan työtön joutuu sovitel­lun päivära­han tarkkailulistalle vähin­tään kuukaudek­si ja kas­savir­ta katkeaa. Muu­ta­maan kuukau­teen ei tiedä koskaan, kuin­ka paljon rahaa tulee tilille ja mil­loin. Lasku­jen ja vuokran­mak­sun eräpäivät sen sijaan ovat kiusal­lisen hyvin tiedossa.

    Vastaa

13. Hesarin tapais­ten lehtien jakami­nen on ihan kohtu­ullis­es­ti palkat­tu työ. Itel­la mak­saa jotain 1800 euroa kuus­sa tuos­ta hyötyli­ikun­nas­ta, tun­tipalk­ka on kai jos­sain 15–17 euron paikkeil­la. Suuri osa on yötyölisää — ja siten sitä, että lapset eivät kil­paile työmarkkinoilla.

    Saat­taapi olla esimerk­ki sitä, että työ­markki­noiden tiuk­ka sään­te­ly yllät­täen lisää hyv­in­voin­tia. Niitä ilmais­jakelu­ja jakaa nimit­täin lapset ja sel­l­aiset aikuiset, jot­ka ei tiedä palkka­neu­vot­teluista mitään. Siten palkkakin on liki olematon. 

    Näitä työ­paikko­ja lisää!

    Vai olisim­meko onnel­lisem­pia, jos Hesari tilaus olisi kympin halvem­pi, mut­ta lapsemme raa­hau­tu­isi­vat aamuyöstä jaka­maan niitä?

    Vastaa

14. Ei kai niitä pul­lo­ja tarvitse pitää “almuina”, jos joku ne mielel­lään kerää? Siinä on aikamoinen vai­va viedä pul­lo­ja kaup­paan, meil­läkin kerään­tyy kauheat kasat pikku hil­jaa, kun ei yksit­täistä pul­loa tule vietyä. 

    Jos olisi joku palvelu, että pul­lot haet­taisi­in vaik­ka pos­ti­laatikon tai rap­pukäytävän vier­estä, siitä hyö­ty­i­sivät molem­mat. Täl­laisen palvelun jär­jestämi­nen tosin olisi, kuten Björk huo­maut­ti, toden­näköis­es­ti laiton­ta tai ainakin verot­ta­ja tms. puut­tuisi siihen. Lisäk­si siihen liit­tyy kyl­lä käytän­nön ongelmia, kuten se, että jos pul­lo­ja olisi paljon yhdessä paikas­sa, lapset jne. hak­i­si­vat ne, pul­lonkerääjien kesken voisi tul­la jotain kärhämää (Tam­pereel­la mum­mot keräävät pul­lo­ja ja heil­lä on omat “revi­irin­sä” joi­ta vahdi­taan hyvin tarkkaan).

    Vastaa

15. Poikani ovat olleet viime vuosi­na main­osle­hden­jaka­ji­na. Työstä saa 2–8 euroa per ker­ta eli tun­tipalkak­si tulee 1–4 euroa.
    Työhön kuu­luu lehtien jakami­nen asi­akas­paketeik­si ja se edel­lyt­tää jotain kuiv­aa tilaa, samoin jaet­ta­vat lehdet toimite­taan vain johonkin osoit­teeseen , roskalaatikkoon tai Keskus­puiton laitaan niitä ei toimiteta
    Lehdet paina­vat 50–200 kg joten jakamista varten täy­tyy olla kär­ryt ja kär­ryjä pitää säi­lyt­tää jossakin.
    Työn jäl­keen jakelu pitää rapor­toi­da kän­nykäl­lä työ­nan­ta­jalle, Raport­ti edel­lyt­tää mon­imutkaista näppäilyä .

    Asun­not­toma­lle puhe­limet­toma­lle syr­jäy­tyneelle ylivoimainen tehtävä.

    Kun jakamista on pari­na päivänä viikos­sa niin eipä siitä oikein ole lisä­tu­lok­si syr­jäy­tyneellekään eli pul­lon keruu antaa parem­man tuo­ton eikä se alen­na tukia eikä siitä tarvitse mak­saa veroja.

    Poh­jat veti tästä lehden­jakelus­ta työmin­is­ter­iön ? Wallin, joka ker­toi , ettei lehden­jako ole oikeaa työtä, jos­ta pitäisi saa­da nor­maalia palkkaa.

    Kun vira­nomaiset ovat näin vier­aan­tuneet hallintoala­mais­ten elämästä niin eipä sieltä mitään huono-osaisen elämää helpot­tavaa ole odotettavíssa.

    Suomen virkamiehistöstä ei ole vieläkään kitket­ty tsaarin hallinnon asenteita

    Vastaa

16. Yllen­säkin nykyi­nen sosi­aalipoli­tik­ka tekee lisää syrjäytyneitä.
    Pitäisi lopet­taa näis­sä irti­sanomi­sisia puhu­mas­ta eläke­jär­jet­sly­istä. Virkamiehet eivät ole huo­man­neet, että 50-lul­u­laisil­la ei ole enää eläkeputkea ja eläkesään­nöt ovat sel­l­aiset, että 50-luvul­la syn­tyneen on roikut­ta­va 65-vuo­ti­aak­si saad­kseen sääl­lisen eläk­keen eli pahim­mas­sa tapauk­ses­sa 8 vuotta.

    Avo­vankikin on vapaampi kuin ikään­tynyt työtön

    Vastaa

17. “Mikä tässä on erona? Se, että tämä tuki toimii myös keikkatyössä, kos­ka se ei vaa­di byrokratiaa.”

    Kumpiako on enem­män: byrokra­ti­as­ta kär­siviä vai siitä riip­pu­vaisia. Jälkim­mäisil­lä (virkamiehillä ja koko koneis­tol­la) on var­masti kovem­pi vipu­voima, kun byrokra­t­ian purus­ta hiiskutaan.

    Jokaiselle byrokra­ti­as­ta elan­ton­sa naut­ti­valle pitäisi antaa porkkanaksi kaksinker­tainen perus­tu­lo, jos kek­sivät keinon, miten tekevät oman hom­mansa tarpeet­tomak­si ja muiden elämän samal­la helpommaksi.

    Sinäl­lään itse aja­tus perus­tu­losta ja tämä esimerk­ki sen havain­nol­lis­ta­jana on enem­män kuin hyvä.

    Vastaa

18. nimi on kirjoitti:
    “Tarkoitit: almut ovelta? Sil­lä sama­pa se on, mihin mak­su­vä­li­neeseen ne kytketään. Tyhjäk­si litkimääsi viinip­ul­loon tai kolikoi­hin, joi­ta pul­lo­jen sijaan voisit paiska­ta kohmelos­sasi porraseteen”

    Nyt pul­lon kerääjät kaivel­e­vat pul­lot roskik­sista kepeil­lä ja koukuil­la. Minä ajat­te­len että hei­dän olisi mukavampi noutaa ne pul­lot ihmis­ten kotiovil­ta ehjinä ja siis­teinä. Sinä siis halu­at pitää hei­dät roskisdyykkareina.

    Vastaa

19. Oman itsen­sä her­ra, var­tioi ja kokee ja suo­jelee revi­ir­iään, joskus kokeilee sen rajo­ja. Met­sästää, kokee pet­tymyk­set ja onnet. Mieli täyn­nä odotus­ta, pet­tymys­tä ja iloa.

    Ai te halu­at­te tämän tyypin töi­hin vai?

    Tun­net­teko te henkilöko­htais­es­ti yhtään pul­lo­jenkerääjää? Minä tunnen.

    Vastaa

20. Tuo Mirkan jut­tu on kyl­lä täyt­tä Kafkaa. Val­tio, eli me veron­mak­sa­jat, saa mak­saa siitä verora­hoil­la että Mir­ka tekee töitä yksi­tyisessä yri­tyk­sessä, mut­tei saa mak­saa samaa raa­ha siitä että hän tuot­taa verovaroin rahoitet­tu­ja palvelui­ta. Täh!?

    Vastaa

21. Ai niin. Mark­ka-ajan viimeis­inä vuosi­na tun­te­mani kerääjä ker­toi ansait­se­vansa täl­laisel­la toimin­nal­la vuodessa noin 40 000 mk.

    Vastaa

22. Keskustelijoille luet­tavak­si tässä on se Voima-lehdessä ole­va Osmon haas­tat­telu: http://www.voima.fi/content/view/full/2912

    Aivan lois­tavaa kom­ment­tia. Kiitos rehellisyy­destäsi, Osmo. Tuos­ta selviää hyvin mik­si Sata-komitea ei saa mitään järkevää aikaisek­si ja myös miten huono tilanne meil­lä oikeasti sosi­aalipoli­itikan sar­al­la on. Voi hyvinkin olla että tämä laman seu­rak­se­na sosi­aalisek­to­ril­la tulee todel­la rumaa jälkeä.

    Vastaa

23. “Ei kai niitä pul­lo­ja tarvitse pitää “almuina”, jos joku ne mielel­lään kerää? Siinä on aikamoinen vai­va viedä pul­lo­ja kaup­paan, meil­läkin kerään­tyy kauheat kasat pikku hil­jaa, kun ei yksit­täistä pul­loa tule vietyä.”

    Aivan kaikel­la kun­nioituk­sel­la; oletko var­ma tuos­ta “mielel­lään” ‑argu­men­tis­tasi?

    “Jos olisi joku palvelu, että pul­lot haet­taisi­in vaik­ka pos­ti­laatikon tai rap­pukäytävän vier­estä, siitä hyö­ty­i­sivät molemmat.”

    Siis sinä ja vaimosi?

    “Lisäk­si siihen liit­tyy kyl­lä käytän­nön ongelmia, kuten se, että jos pul­lo­ja olisi paljon yhdessä paikas­sa, lapset jne. hak­i­si­vat ne, pul­lonkerääjien kesken voisi tul­la jotain kärhämää (Tam­pereel­la mum­mot keräävät pul­lo­ja ja heil­lä on omat “revi­irin­sä” joi­ta vahdi­taan hyvin tarkkaan).”

    Huh. Koko viestisi olikin jäynä, johon menin. Vai oliko sittenkään?

    Vastaa

24. Minä tun­nen myös pullonkerääjän. 

    Hän on siivoo­ja, joten ei “vaikeasti työl­listyvä”, kos­ka on työssä. Ker­too saa­vansa kesäkaudel­la noin parisa­taa kuus­sa lisuket­ta huonoon palkkaansa parin tun­nin päivit­täisel­lä iltakierroksella. 

    Koko aloi­tus oli taas niin ällöt­tävän elit­isti­nen: “en vie koskaan pul­lo­ja Alkoon, olen hyvä ihmi­nen ja jätän ne vähäo­saisille, vieläpä muovi­pus­sis­sa roskik­sen viereen, ettei syr­jäy­tyneen raukan tarvitse poimia niitä lasinkeräyk­ses­tä”… että en oikeas­t­aan edes aikonut tähän keskustelu­un osal­lis­tua, mut­ta tuli­pa­han nyt osallistuttua.

    Vastaa

25. Sel­l­ainen mit­tari, jol­la roska­pos­tin levit­tämi­nen on kier­rä­tyk­sen tehostamista “tuot­tavam­paa” työtä on niin vinoutunut, etten oikein kek­si sem­moi­selle mitään järkevää käyttöä.

    Vastaa

26. KMH,

    Mitähän eri­tyisen rehellistä on epäon­nis­tut­tuaan omas­sa työssään sysätä syy tois­t­en niskoille? 

    Osmo oli paalu­paikalla Sadas­sa ja mitään järkevää ei perus­tur­va­jaos­tossa saatu aikaan.

    Vastaa

27. En nyt ymmär­rä, mitä ongel­maa siinä on. Joko ne pul­lot kerätään tai sit­ten ei. Ketään ei pakote­ta, joten joku tekee sitä mielel­lään, siis mielu­um­min kun on tekemättä.

    Jos joku toinen mielu­um­min vie pul­lon pois kuin on viemät­tä ja minä taas mielu­um­min olen viemät­tä, niin vai­h­ta­mal­la roole­ja molem­mat hyö­tyvät. Tässä ei pitäisi olla mitään kauhean vaikeaa.

    Isoäi­ti­ni on vienyt min­ut lapse­na kak­si ker­taa ulko­maille pul­lo­jenkeru­us­ta saamil­laan lisäansioilla.

    Vastaa

28. Kyl­lä se on juuri niin kuin sinä Osmo kir­joi­tat. Keikkatöistä pitäisi jäädä enem­män käteen ja samanaikaises­ti pitäisi voi­da saa­da tukea. Sil­lä taval­la pul­lonkerääjää kan­nuste­taan tekemään keikkoja. 

    Työt­tömien sovitel­tu päivära­haku­vio pitäisi saa­da mak­su­jen suh­teen toimi­vak­si. Sil­lä taval­la päästet­täisi­in osa työt­tömistäkin töihin.

    Vas­taavasti eläkeläisille pitäisi tehdä helpok­si tehdä keikkatöitä tulev­ina vuosi­na, kun työvoiman määrä läh­tee laskuun.

    Vastaa

29. Tässä on var­maan se aja­tus että jotkut asi­at ovat niin nöyryyt­täviä ettei kenenkään pitäisi joutua niitä tekemään. Esimerkik­si roskis­dyykkaami­nen, jon­ka piiri­in pul­lo­jen keräi­ly kuuluu.

    Ja mitä nopeam­min tähän maa­han saadaan perus­tu­lo nykyisen absur­din ja itseään tor­pe­doivan tukivi­idakon paikalle, sen parem­pi. Sitä vas­tuste­taan aivan kum­mallisil­la argu­menteil­la — ikäänkuin siitä aiheu­tu­isi val­ta­vat lisäkus­tan­nuk­set vaik­ka tarkoi­tus on tehdä juuri samaa asi­aa mitä jo nyt tehdään vähem­mäl­lä paperin­si­irte­lyl­lä — vaik­ka ain­oat todel­liset häviäjät oli­si­vat suo­jatyöl­lis­te­tyt virkamiehet.

    Ja Björkille: pait­si että eri­lais­ten palkko­jen, tukien, vero­jen ja avus­tusten keskinäis­ten riip­pu­vuuk­sien selvilleot­ta­mi­nen alkaa olla nykyään jo aidosti todel­la vaikeaa, tietyssä tilanteessa ole­vaa ihmistä ei yksinker­tais­es­ti enää kiin­nos­ta paljonko hän saa mis­täkin rahaa, vaik­ka henk­i­nen kap­a­siteet­ti talouden­pitoon riit­täisikin. Esimerkik­si henkko­ht kunn­ian rippei­den säi­lyt­tämi­nen voi painaa vaa’as­sa val­tavasti enem­män. Tätä voi tietysti olla talousti­eteil­i­jän mah­do­ton ymmärtää, sil­lä sille alalle hakeu­tuu vain porukkaa joka rakas­taa rahaa yli kaiken.

    Vastaa

30. TM: En nyt ymmär­rä, mitä ongel­maa siinä on. Joko ne pul­lot kerätään tai sit­ten ei. Ketään ei pakote­ta (nips)

    Jos joku dyykkaa roskik­sia, hänet on toden­näköis­es­ti muuten surkea talousti­lanne pakot­tanut siihen, kos­ka roskisten dyykkaami­nen on nöyryyt­tävää. Elos­s­apysymi­nen ei ole ilmaista ja jos tip­puu tukien väli­in, rahat vuokraan ja ruokaan on yksinker­tais­es­ti pakko raapia jostain. Tämä on funk­ti­oltaan aivan sama kuin aseel­la uhat­en pakot­ta­mi­nen, ja oikeis­ton käsit­tämät­tömim­pänä piir­teenä pidän sitä että hei­dän mielestään tätä ei ilmeis­es­ti tapah­du tarpeek­si usein.

    Vaik­ka tietysti poikkeuk­si­akin aina on. Eräs kokopäivä­työssä ole­va eksen­tri­nen kaveri­ni eli noin vuo­den keräämäl­lä van­hen­tunei­ta ruokia tavarat­alo­jen roskik­sista ilmeis­es­ti vain todis­taak­seen että sekin onnis­tuu. Mut­ta hän on ns. outo eikä sovel­lu yleisek­si säännöksi.

    Vastaa

31. Jotkut tun­tu­vat kuvit­tel­e­van, että sosi­aalipum­me­ja ovat ensisi­jais­es­ti nämä roskidyykkar­it tai yhteikun­nan laidal­ta aiko­ja sit­ten tipahtaneet.

    Henk. koht. lis­tai­in pum­mien kär­keen esim. töisä käyvät per­heti­eto­jaan tukien saamisek­si väären­tävät tai asuin­paikoil­laan keplot­tel­e­vat, kuten Katainen kuluko­r­vauk­sis­saan. Nämä eivät vält­tämät­tä teknis­es­ti tee mitään väärää mak­si­moidessaan oman etun­sa, mut­ta hävit­tävät oman moraalisen poh­jansa hyö­dyn­tämäl­lä poraan­reik­iä ja häm­men­tävän usein samanaikaises­ti kri­ti­soimal­la ns. hyv­in­voin­ti­val­tion kukkarol­la kävijöitä.

    Niil­lä, jot­ka ovat syr­jäy­tyneet ei vält­tämät­tä ole kiin­no­tu­ta ja ener­giaa mak­si­moi­da yhtään mitään. Mis­tä seu­raa hel­posti mihinkään tekemiseen tur­tu­mi­nen ja syrjäytyminen.

    Kiitos Osmolle tämän asian jatku­vas­ta eil­lä pitämisestä.

    Yksi tähän suo­ranais­es­ti liit­tymätön asia on, että eikö vähä­varaisille voitaisi jakaa pikku sum­mal­la liikun­taseteleitä? Aktivoisi ja edesaut­taisi ter­veyt­tä. Mon­et pien­im­mil­lä tuloil­la elävät eivät kat­so voivansa käyt­tää rahaa liikku­miseen, ja etenkin talvi­saikaan liikun­ta saat­taa jäädä melko vähälle. Tästä saat­taa jälleen syn­tyä niitä kus­tan­nuk­sia, jot­ka oli­si­vat ennal­taehkäisyä korkeampia.

    Vastaa

32. Vas­taavasti eläkeläisille pitäisi tehdä helpok­si tehdä keikkatöitä tulev­ina vuosi­na, kun työvoiman määrä läh­tee laskuun.

    Miten sitä vielä voisi helpot­taa? Jos on päässyt van­hu­useläk­keelle, saa ansai­ta palkkat­u­lo­ja niin paljon kuin halu­aa ilman että eläke pienenisi. On päin­vas­toin ongel­ma, että henkilö, joka päät­tää olla töis­sä 68-vuo­ti­aak­si, mak­si­moit tulon­sa jäämäl­lä töistä 63-vuo­ti­aana, otta­mal­la eläk­keen ja jatka­mal­la työn­tekoa saaden siis sekä eläket­tä että palkkaa. Lop­ulli­nen eläke jää vähän pienem­mäk­si, joten pitkään elävälle naiselle tämä ei kan­na­ta, mut­ta miehille yleen­sä kannattaa.

    Vastaa

33. Paljon näitä asioi­ta pohdiske­len sivuil­lani, blo­gis­sani: http://paskolammi.blogit.fi/

    Vastaa

34. sole­noi­di: No enhän minä nyt ole ollenkaan väit­tänyt, etteikö kun­nia tai oma­nar­von­tun­to painaisi vaa’as­sa, kun ihmi­nen pohtii val­in­to­jaan. Minähän juuri väitän, että me kaik­ki (niin köy­hät kuin rikkaatkin) yritetään elää mah­dol­lisim­man hyvin niiden rajoi­tusten mukaan mitkä meil­lä on. Jos joku elää parem­min jät­tämäl­lä pul­lot keräämät­tä, niin mikäs siinä. Kuitenkin jos joku halu­aa näitä pul­lo­ja kerätä, niin sekin on ihan yhtä ok.

    Pul­lo­jen keräämi­nen ei ole itsessään nöyryyt­tävää. Riip­puu ihan siitä miten siihen itse suh­tau­tuu. Siinä ei ole mitään väärää, että hengis­sä pysyäk­seen ihmiset joutu­vat tekemään työtä. Pul­lo­jen kerä­tys (tai vaik­ka roskis­dyykkaus) ei ole sen huonom­pi tapa kuin muutkaan pitää itsen­sä hengissä.

    Perus­tu­losta olen kanssasi samaa mieltä.

    “Tätä voi tietysti olla talousti­eteil­i­jän mah­do­ton ymmärtää, sil­lä sille alalle hakeu­tuu vain porukkaa joka rakas­taa rahaa yli kaiken.”

    En tiedä nyt viit­taako tämä min­u­un, mut­ta älähdän nyt silti. Sinä et tiedä mitään amma­tis­tani, koulu­tuk­ses­tani, etkä rakkaut­eni kohteista, joten pidät­täy­dy spekuloinneista.

    Vastaa

35. Jos perus­tu­lon olisi keksinyt jom­pikumpi suurem­mista hal­li­tus­puolueista, se olisi luul­tavasti jo toteutet­tu. Puolue­poli­ti­ikan tärkeim­pänä tavoit­teena ei vaiku­ta ole­van mikään yleinen hyvä, vaan oman viiteryh­män etu­jen ajami­nen ja muiden väheksymi­nen oman ase­man parantamiseksi.

    Vastaa

36. Ville, just näin. Kaik­ki puolueet tässä maas­sa on perustet­tu jonkin kan­natet­ta­van ihanteen ajamisek­si (pait­si RKP) ja kaik­ki van­hat puolueet ovat joskus saa­neet jotain hyvää aikaan (pait­si RKP), mut­ta tiet­tyyn ikään ehdit­tyään ne muut­tuvat kartelleik­si joiden ain­oa tarkoi­tus on ylläpitää omaa val­taansa, kansas­ta viis.

    Sel­l­ainen puolue joka 1) tosis­saan yrit­täisi paran­taa tätä maa­ta ja 2) tajuaisi että ongel­mat kuu­luu ratkaista eikä piilot­taa, saisi ääneni maail­man tap­pi­in saak­ka, mut­ta sel­l­aista ei vain tun­nu ole­van. Itse vaa­pun Per­su­jen ja Vihrei­den välil­lä, kah­den näen­näis­es­ti vas­takkaisen puolueen joil­la on yhteistä se että kum­mas­sakin on muu­ta­ma fik­su real­isti ja iso lau­ma juntteja/liimahippejä jot­ka eivät mielestäni mitenkään kuu­lu samaan porukkaan em. real­istien kanssa.

    Olisiko aika herät­tää uudelleen henki­in Nuor­suo­ma­laiset? Olen saanut sel­l­aisen kuvan että jos Osmo, Kasvi ja Hal­la-aho lukit­taisi­in samaan kahvi­huoneeseen muu­ta­mak­si tun­niksi her­rat löytäi­sivät paljonkin yhteistä. Jät­täisitte ne ääliöt taak­senne ja perus­taisitte sel­l­aisen puolueen jota kehtaa äänestää.

    Vastaa

37. Aika hyvä esimerk­ki tämä pul­lo­jut­tu. Myös Voiman haas­tat­telu oli asi­api­toista, joskin surullista luettavaa.

    Mar­jo­jen ja sie­nien poim­imi­nen on muuten täysin vero­ton­ta ja vapaa­ta tuloa ja jotkut työt­tömät tekevätkin sil­lä erit­täin hyviä tile­jä kesän pari­na kuukaut­e­na. Tiuk­ka työ­moraali tuot­taa jopa 10000e verot­toman tilin kesäl­lä, riip­puen tietenkin sados­ta, omista kyvy­istä ja työpäivän pitu­ud­es­ta. Tämä verot­to­muus on tietenkin ehdot­toman järkevä jär­jeste­ly, kos­ka nor­maali­na ansio­tu­lona verot­taen hom­mas­ta ei jäisi käteen kerääjälle juuri mitään, jol­loin se jäisi tekemät­tä. Jostain syys­tä tätä asianti­laa ei kri­ti­soi­da mitenkään, mut­ta vas­taavaa ajat­telua ei ilmeis­es­ti saisi ulot­taa muuhun työhön.

    Jaoin itse main­ok­sia use­am­man vuo­den ajan 1990-luvun puo­livälis­sä. Olin varsin nopea ja olin opti­moin­ut jakopi­iri­ni sijait­se­maan koti­ni vier­essä. Pystyin pyöräl­lä kul­jet­ta­maan suuren määrän main­ok­sia ker­ral­la. Laskin saa­vani silti tun­tipalkkaa selvästi alle tuol­loisen min­imi­palkan, joka oli muis­taak­seni noin 24mk/tunti, mut­ta nykyra­haan diskon­tat­tuna sain var­masti noin 4–5e/tunti. Alaikäiselle se oli ihan kelvolli­nen tun­tipalk­ka, etenkin kun siitä ei mak­set­tu val­tion­vero­ja (kokon­aisan­siot vuodelta jäivät alle pien­im­män verotet­ta­van tulon).

    Vastaa

38. Pul­lonkerääji­in pääsee tutus­tu­maan parhait­en Alkos­sa, joten suosit­tele­maan ajan viet­toa viinamyymälässä. Siel­lä myös selviää, mik­si kyseiset tyyp­it eivät jaa niitä main­ok­sia, vaan kiertelevät pul­lo­jen perässä. Yleen­sä he eivät pysty sitou­tu­maan esim main­os­ten­jakoon oman vaikean tilanteen­sa takia. Pul­lo­jen keräys on vapaa työ, jota voi tehdä, vaik­ka välil­lä sekoilee. Surullista tietysti.

    Osa kerääjistä tietysti tekee muu­takin esim siivoaa ja osa har­ras­taa pelkkiä keräyskeikko­ja vaikka­pa vapun ja uuden vuo­den aikoi­hin, mut­ta iso osa on tätä vaikeasti työl­listyvää ja monion­gel­maista porukkaa.

    Vastaa

39. “Pul­lonkerääjä” ei useim­miten kerää pulloja.

    Useim­miten tämän­päivän “pul­lonkerääjään” tör­mää vaik­ka tul­li­jonos­sa, jos­sa hän odot­taa suomeen­pääsyä jer­ry, votun ja röökin kanssa. Tai sit­ten “pul­lonkerääjä” on vai­h­tanut tyhjät pul­lot täysi­in kukkaruukkuihin.

    Sosi­aal­i­tur­vaa täy­den­netään monin eri tavoin.

    Vastaa

40. Tääl­lä Laut­tasaa­res­sa olen joskus ihme­tel­lyt kave­ria, joka pitkän vavan kanssa tökkii syvää jätesäil­iötä. Pienta­reel­la näkyy jo saal­ista: pari-kolme laival­ta ostet­tua pan­ti­ton­ta pul­loa. Ajan­hukkaa siis kaikki.

    Sää­lik­si käy.

    Alko on aivan lähel­lä, kau­pat samoin. Kuka ihme kehtaisi nykyään kuska­ta pul­lon­sa jät­teisi­in, kun meitä jo vuosikymmenet on opetet­tu palaut­ta­maan ne kaup­paan? Enpä siis tiedä ketään, joka ei veisi omi­aan itse kierrätykseen.

    Lai­hoik­si taita­vat jäädä pul­lon­tonki­jan tien­estit nykyään!

    “Val­is­tuk­sen vika!

    Vastaa