Ainoana isona uutena asiana on Oulunkylän liikuntapuiston asemakaavan muistutukset. Toinen jäähalli rakennetaan ja curling-hallia laajennetaan. Kaikkea tätä varten tarvitaan sata pysäköintipaikkaa lisää, yhteensä 359 paikkaa. Tästä asukkaat ovat valittaneet ja tämän takia kaava oli pantu uuteen valmisteluun, joskaan pysäköintipaikkojen määrä ei ollut siitä huolimatta pienentynyt. Pysäköintipaikat rakennetaan puistoon viihtyisän metsikön paikalle. En pidä tästä, eivätkä asukkaatkaan. Pysäköinti on todellinen kaupunkirakenteen syöpä. Tällaisessa paikassa pysäköinti pitäisi toteuttaa maanalaisena, mutta se olisi kuulemma liian kallista. Toisaalta nyt se on autoilijalle aivan liian halpaa, siis ilmaista. Jos jotain kallista hyödykettä jaetaan ilmaiseksi, sitä käytetään liikaa. Nykyiset pysäköintipaikat riittäisivät alueella hyvin, jos pysäköinnistä otettaisiin vaikka jokin symbolinen maksu, vaikka vain pari euroa tunnissa.
Autoiluun pannaan muutenkin rahaa. Nyt laitetaan Kivikontien ja Kehä I:n risteykseen 25 miljoonan euron eritasoliittymä.
Jotain tehdään joukkoliikenteenkin hyväksi. Hyväksyttävänä on Jätkäsaaren joukkoliikennesuunnitelma, jossa ratikkaa pukkaa vähän joka suunnasta.
Niin sanottu Isonevantien kaava Etelöä-Haagassa pannaa varmaankin läpi, koska siinä ei viikon pöydällepanon aikana ole ilmennyt ongelmia. Virastossa tehdään hyvää työtä!
Haagaan tulee noin 400 uutta asuntoa. Valtuuston hyväksymän asunto-ohhjelman mukaan meidän pitäisi tuottaa 5000 asuntoa . Torstain listalla on myös 60 uutta asuntoa Viikkiin, joten enää puuttuu 4540 asuntoa vuoden tavoitteesta. Pöydällä on Mustavuoren kaava, jossa olisi tarjolla 1000 asuntoa, mutta se on hyvin kiistanalainen juttu.
Tuo 5000 asuntoa vuodessa on aika kova tavoite. Lahden verran rakentamista kymmenessä vuodessa! Östersundomin alue vastaa kahden vuoden tuotannosta, mutta se tulee rakenteille vasta joskus ensi vuosikymmenen lopulla.
Luin alkusyksyllä kirjasi Fillarilla Nizzaan ja pidin sen asenteesta: käytä polkupyörääsi ja siten samalla myös järkeäsi.
Ei ole mikään ihme, jos yhdyskuntarakentaminen perustuu yksityisautoilulle. Jopa alakoululaisten koulunkäynnissä otetaan henkilöautoilun tarpeet ensisijaisesti huomioon.
http://kaisaruokamo.blogspot.com/2008/12/lapset-tehk-autoille-tilaa.html
http://kaisaruokamo.blogspot.com/2008/12/aikuisten-pyh-autoilu.html
Yksityisautoilulle on ihan legitiimiä tunkeutua kaikille elämänalueille hallitsevana ja monomaanisesti ainoana mahdollisena toiminnan normina.
Maaseutukaupungissa on jo rankasti normien vastaista, jos ihminen hyödyntää työmatkoillaan ja kauppa-asioinneillaan kevyen liikenteen väyliä. Urbaanissa Helsingissä ollaan logistiikassakin hiukan sivistyneempiä.
En ole oikein vakuuttunut, tarvitaanko erikseen jotain kaupungin kustantamia kurlaushalleja ja lätkäkin on aika vastenmielistä urheilua. Vielä jos metsätkin kaadetaan lähettyviltä pysäköintitantereiksi, niin jo on luonnonmukaista liikkumista.
Eikös ne parkkipaikat saisi sinne jäähallin katolle? Vai eikö nykyajan hallirakentajat anna takuuta edes lumikuormaan asti…?
”Tuo 5000 asuntoa vuodessa on aika kova tavoite. Lahden verran rakentamista kymmenessä vuodessa! Östersundomin alue vastaa kahden vuoden tuotannosta, mutta se tulee rakenteille vasta joskus ensi vuosikymmenen lopulla.”
Laitetaan Turunväylä tunneliin välille Kehä I – Huopalahdentie ja rakennetaan Ison Huopalahden alue täyteen asuntoja. No okei ei sekään varmaan niin nopeasti ehtisi.
Vilkaisin listaa, Jätkäsaari kiinnostaa, mutta silmään pisti kansalaisaloite ruuhkamaksuista Hakamäentielle – Koskelantiellä. Erillisruuhkamaksu on sinänsä toteutuskelvoton yhdelle tienpätkälle, mutta vastaus on silti huono.
Perusongelma mistä valitetaan on liikenteen määrä Koskelantiellä, ja tämä on täysin aiheellisesta valitusta. Sitä voidaan niin halutessa vähentää valo-ohjauksella, eli säädellään valoilla Lahden moottoritien liittymässä ja toisaalta Hakamäentien päässä autojen määrää, logiikkalla näin monta autoa minuutissa.. Kyllä, se tuottaa seisovia autojonoja, mutta on parempi että autot seisovat motarilla kuin keskellä asuinaluetta, jonoja sinänsä tällainen kapasiteetinhallinta ei lisää. Samalla tavoin voisi valoilla säädellä Tuusulanväylän liikennettä sekä ohjata sitä Maaliikennekeskuksen kautta Pasilaan.
Liikennesuunnittelijan urputus, että autot hakeutuvat muille väylille on Koskelantien osalta outo, mille muille väylille? Kumpulan siirtolapuutarhaan?
Helsingin pitää keskittyä kaupunkimaiseen kehitykseen. Siihen eivät sovi Östersundom, eivätkä muutkaan Kehä III:n ulkopuolella olevat alueet. Jos Haagaan laitettaisiin aluksi 4000 asuntoaa lisää, niin päästäisiin alkuun. Ikävä katsella menetettyjä mahdollisuuksia mm. Arabianrannassa. Ruoholahto onnistui vähän paremmin, mutta paikoitus taas tyrittiin sielä tuomalla autot kaduille pitkäaikaissäilytykseen.
Paikoituksesta olen Osmon kanssa osin samaa mieltä. Parkkipaikan rakentaminen rakennuksen alle ei voi maksaa liikaa. Jäähallin alle rakennettuna parkkipaikat ovat poissa ihmisten tieltä. Otetaan vaikka vähän joukkoliikenteen tolkuttomista tuista ja ohjataan rahat järkevämmin ympäristön viihtyisyden parantamiseksi.
Töölönlahti on poikkeustapaus, mutta silti: musiikkitalossa on rakennettuja neliöitä vesikatto ja viherkansi mukaan lukien noin 55000; koko Töölönlahden puisto Kansalaistoreineen, vesialueineen ym. on suunnilleen yhtä suuri. Kustannusarviotkin ovat yllättäen suunnilleen yhtä suuret. Eli ainakin joissain tapauksissa viheralueen neliö maksaa yhtä paljon kuin rakennuksen neliö.
Jos siis parkkipaikat laitetaan talon alle, säästetyn viheralueen arvo kompensoi kustannuksen. Jos parkkipaikat laitetaan talon katolle, voitetaan viheralue.
Kuinka monta uutta toimistotaloa olette Helsingissä nähneet missä pysäköintipaikat on sijoitettu jonnekin muualle kuin talon alle tai pohjakerrokseen ?
Jos jäähallin paikalle oltaisiin rakentamassa toimistotaloa yksityisellä rahoituksella, ei varmasti haluttaisi parkkipaikkoja läheiseen metsikköön vaan kuivaan ja lämpimään talon alle. Miksi julkisissa hankkeissa pitäisi toimia vähemmän asiakaslähtöisesti ?
”Pöydällä on Mustavuoren kaava, jossa olisi tarjolla 1000 asuntoa, mutta se on hyvin kiistanalainen juttu.”
Kannattaisi haudata tässä vaiheessa, mikään ei ole niin vaikeaa ennustaa kuin tulevaisuus, jos tällaisen hankkeen kohdalla epäilyttää, voisi kuvitella, että epäily on aiheellinen.
”Tuo 5000 asuntoa vuodessa on aika kova tavoite.”
Mistä ihmeestä näitä lukuja napataan, ilmeiseti oletetaan, että kaikki muu vaikuttava pysyy entisellään, mutta pysyyköhän.
Taidan olla meedio, mutta olen hirveän yllättynyt, jos lamaa ei osattu ennustaa ja Katainen kakisteli vielä muutama kuukausi sitten hölynpölyä suustaan. Tilanteen näki sokea Reettakin, intuitiivisesti.
Mustavuori-intuitio voi olla hyvin aiheellinen. En kylläkään tunne aluetta.
Mustavuoren rakentamisessa ei ole mitään erityistä tulevaisuuteen suhtautuvaa epävarmuutta. Siitä tulisi erinomainen ja haluttu asuinalue ja kaava on hyvin korkeatasoinen. Kyse on siitä, että tuo alue on vuosaarelaisilla erityisen arvokas myös luonnontilaisena. Tässä on kyse arvovalinnasta.
Ode kirjoitti
”Mustavuoren rakentamisessa ei ole mitään erityistä tulevaisuuteen suhtautuvaa epävarmuutta. Siitä tulisi erinomainen ja haluttu asuinalue ja kaava on hyvin korkeatasoinen. Kyse on siitä, että tuo alue on vuosaarelaisilla erityisen arvokas myös luonnontilaisena. Tässä on kyse arvovalinnasta.”
On se muillekin kuin vuosarelaisilel arvoks luonnontilaisena. Itse aikoinani krunikassa asuessani kävin usein retkillä Mustavuoren alueella. J akäyn edelleenkin silloin tällöin.
70-luvulla mm. Helsinki-liikkeen piirissä kritisoimem sitä, että puistolaueista kanerretaan pieni pala kerralllaan alueita muuhun käyttöön, esim. asumiséen. Epäilemättä kaupungin kaunempiiin kuuluva puistoalue on myös erittäin arvokas ja korkeatasoinen tontialue. On hyvin houkuttelevaa selittää, että Mustavuoren lehtoaluehan jää edelleen luonnonsuojelualueeksi.
Idea on siinä, että modernin kaupungin on tarjottava myös visuaalista tilaa. Se tekee ympäristön eläväksi. (Itse asiassa vanhat ja ahtaatkin kapungit tarjosivat sitä, sillä kaupunkialue oli niin rajattu, että sen ulkopuolelle oli lyhyt matka.)
Ketkä tämän palstalle kirjoittajista muuten ovat lukeneet Mumfordin kaupunkikulttuurin? Kirja on osittain vanhentunut, mutta Mumfordin ajattelu on kirkasta.
Kalle Pyöräniemi sanoi:
Otetaan vaikka vähän joukkoliikenteen tolkuttomista tuista ja ohjataan rahat järkevämmin ympäristön viihtyisyden parantamiseksi.
Joukkoliikennettä tuetaan juuri ympäristön viihtyisyyden parantamiseksi. Ilman sitä eivät tiet vedä ja parkkipaikkoja tarvitaan vielä enemmän. Mikähän mahtaisi olla joukkoliikennettä paremmin ympäristön viihtyisyyttä parantava kohde näille rahoille.
Antti, suurijännevälinen halli ei kanna ylimääräistä kuormaa ainakaan halvalla. Kattoparkkipaikkojen rakentaminen maksaa suuren pilarittoman hallin kyseessä ollen aivan liikaa. Hallin alla voidaan käyttää pilareita ja lyhyempiä jännevälejä, jolloin tila on halvempaa.
Markku af Heurlin kirjoitti:
”On se muillekin kuin vuosarelaisilel arvoks luonnontilaisena. Itse aikoinani krunikassa asuessani kävin usein retkillä Mustavuoren alueella. J akäyn edelleenkin silloin tällöin.”
Se mitä Helsinki aikoinaan oli, on aivan eri asia, kuin mitä Helsinki on nyt, ja muutaman vuoden päästä vielä jotain muuta. En ole yhtään vakuuttunut, että suurkaupungin alueella on syytä säilyttää ”villiä luonto”, tai edes luonnonsuojelualueeksi luokiteltua lämpärettä. Väistämättä kaupungin keskelle jäävien luontoalueiden luonnollisuus kärsii ympäröivästä tiiviistä rakennetusta ympäristöstä, ja niiden vuoksi asuntoja ja työpaikkoja rakennetaan kauemmas, mikä lisää liikennettä ym.
Tämä on todella arvokysymys: onko kallioisen rannan suojelu arvokkaampi kuin vähentää autoilua tuhat tai miljoona kilometriä vuodessa tästä ikuisuuteen?
”kallioisen rannan suojelu” oli vapaa assosiaatio, sen voi lukea yleisemmin suojelukriteerit täyttävästä tai muita arvoja sisältävästä rakentamattomasta alueesta.