Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 19.2.2009

Ain­oana isona uute­na asiana on Oulunkylän liikun­ta­puis­ton ase­makaa­van muis­tu­tuk­set. Toinen jäähal­li raken­netaan ja curl­ing-hal­lia laa­jen­netaan. Kaikkea tätä varten tarvi­taan sata pysäköin­tipaikkaa lisää, yhteen­sä 359 paikkaa. Tästä asukkaat ovat valit­ta­neet ja tämän takia kaa­va oli pan­tu uuteen valmis­telu­un, joskaan pysäköin­tipaikko­jen määrä ei ollut siitä huoli­mat­ta pienen­tynyt. Pysäköin­tipaikat raken­netaan puis­toon viihty­isän met­sikön paikalle. En pidä tästä, eivätkä asukkaatkaan. Pysäköin­ti on todel­li­nen kaupunki­rak­en­teen syöpä. Täl­laises­sa paikas­sa pysäköin­ti pitäisi toteut­taa maanalaise­na,  mut­ta se olisi kuulem­ma liian kallista. Toisaal­ta nyt se on autoil­i­jalle aivan liian hal­paa, siis ilmaista. Jos jotain kallista hyödyket­tä jae­taan ilmaisek­si, sitä käytetään liikaa. Nykyiset pysäköin­tipaikat riit­täi­sivät alueel­la hyvin, jos pysäköin­nistä otet­taisi­in vaik­ka jokin sym­bo­l­i­nen mak­su, vaik­ka vain pari euroa tunnissa.

Autoilu­un pan­naan muutenkin rahaa. Nyt laite­taan Kivikon­tien ja Kehä I:n risteyk­seen 25 miljoo­nan euron eritasoliittymä.

Jotain tehdään joukkoli­iken­teenkin hyväk­si. Hyväksyt­tävänä on Jätkäsaaren joukkoli­iken­nesu­un­nitel­ma, jos­sa ratikkaa pukkaa vähän joka suunnasta.

Niin san­ot­tu Isonevantien kaa­va Etelöä-Haa­gas­sa  pan­naa var­maankin läpi, kos­ka siinä ei viikon pöy­dällepanon aikana ole ilmen­nyt ongelmia. Viras­tossa tehdään hyvää työtä!

Haa­gaan tulee noin 400 uut­ta asun­toa. Val­tu­us­ton hyväksymän asun­to-ohh­jel­man mukaan mei­dän pitäisi tuot­taa 5000 asun­toa . Torstain listal­la on myös 60 uut­ta asun­toa Viikki­in, joten enää puut­tuu 4540 asun­toa vuo­den tavoit­teesta. Pöy­däl­lä on Mus­tavuoren kaa­va, jos­sa olisi tar­jol­la 1000 asun­toa, mut­ta se on hyvin kiis­tanalainen juttu.

Tuo 5000 asun­toa vuodessa on aika kova tavoite. Lah­den ver­ran rak­en­tamista kymme­nessä vuodessa! Öster­sun­domin alue vas­taa kah­den vuo­den tuotan­nos­ta, mut­ta se tulee rak­en­teille vas­ta joskus ensi vuosikymme­nen lopulla.

14 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 19.2.2009”

  1. Luin alkusyksyl­lä kir­jasi Fil­lar­il­la Niz­za­an ja pidin sen asen­teesta: käytä polkupyörääsi ja siten samal­la myös järkeäsi.

    Ei ole mikään ihme, jos yhdyskun­tarak­en­t­a­mi­nen perus­tuu yksi­ty­isautoilulle. Jopa alak­oul­u­lais­ten koulunkäyn­nis­sä ote­taan henkilöau­toilun tarpeet ensisi­jais­es­ti huomioon.

    http://kaisaruokamo.blogspot.com/2008/12/lapset-tehk-autoille-tilaa.html

    http://kaisaruokamo.blogspot.com/2008/12/aikuisten-pyh-autoilu.html

    Yksi­ty­isautoilulle on ihan legi­t­i­im­iä tunkeu­tua kaikille elämä­nalueille hal­lit­se­vana ja mono­maanis­es­ti ain­oana mah­dol­lise­na toimin­nan normina. 

    Maaseu­tukaupungis­sa on jo rankasti normien vas­taista, jos ihmi­nen hyö­dyn­tää työ­matkoil­laan ja kaup­pa-asioin­neil­laan kevyen liiken­teen väyliä. Urbaanis­sa Helsingis­sä ollaan logis­ti­ikas­sakin hiukan sivistyneempiä.

  2. En ole oikein vaku­ut­tunut, tarvi­taanko erik­seen jotain kaupun­gin kus­tan­ta­mia kurlaushalle­ja ja lätkäkin on aika vas­ten­mielistä urheilua. Vielä jos met­sätkin kaade­taan lähet­tyviltä pysäköin­ti­tan­tereik­si, niin jo on luon­non­mukaista liikkumista.

  3. Eikös ne parkkipaikat saisi sinne jäähallin katolle? Vai eikö nykya­jan hal­li­rak­en­ta­jat anna taku­u­ta edes lumikuor­maan asti…?

  4. “Tuo 5000 asun­toa vuodessa on aika kova tavoite. Lah­den ver­ran rak­en­tamista kymme­nessä vuodessa! Öster­sun­domin alue vas­taa kah­den vuo­den tuotan­nos­ta, mut­ta se tulee rak­en­teille vas­ta joskus ensi vuosikymme­nen lopulla.”

    Laite­taan Turun­väylä tun­neli­in välille Kehä I — Huopalah­den­tie ja raken­netaan Ison Huopalah­den alue täy­teen asun­to­ja. No okei ei sekään var­maan niin nopeasti ehtisi.

  5. Vilka­isin lis­taa, Jätkäsaari kiin­nos­taa, mut­ta silmään pisti kansalaisa­loite ruuhka­mak­su­ista Hakamäen­tielle — Koske­lantiel­lä. Eril­lis­ru­uhka­mak­su on sinän­sä toteu­tuskelvo­ton yhdelle tien­pätkälle, mut­ta vas­taus on silti huono.

    Peru­songel­ma mis­tä valite­taan on liiken­teen määrä Koske­lantiel­lä, ja tämä on täysin aiheel­lis­es­ta val­i­tus­ta. Sitä voidaan niin halutes­sa vähen­tää valo-ohjauk­sel­la, eli säädel­lään val­oil­la Lah­den moot­tori­tien liit­tymässä ja toisaal­ta Hakamäen­tien päässä auto­jen määrää, logi­ikkalla näin mon­ta autoa min­uutis­sa.. Kyl­lä, se tuot­taa seiso­via auto­jono­ja, mut­ta on parem­pi että autot seiso­vat motar­il­la kuin keskel­lä asuinaluet­ta, jono­ja sinän­sä täl­lainen kap­a­siteet­inhallinta ei lisää. Samal­la tavoin voisi val­oil­la säädel­lä Tuusu­lan­väylän liiken­net­tä sekä ohja­ta sitä Maali­iken­nekeskuk­sen kaut­ta Pasilaan.

    Liiken­nesu­un­nit­teli­jan urpu­tus, että autot hakeu­tu­vat muille väylille on Koske­lantien osalta outo, mille muille väylille? Kumpu­lan siirtolapuutarhaan?

  6. Helsin­gin pitää keskit­tyä kaupunki­maiseen kehi­tyk­seen. Siihen eivät sovi Öster­sun­dom, eivätkä muutkaan Kehä III:n ulkop­uolel­la ole­vat alueet. Jos Haa­gaan laitet­taisi­in aluk­si 4000 asun­toaa lisää, niin päästäisi­in alku­un. Ikävä kat­sel­la menetet­tyjä mah­dol­lisuuk­sia mm. Ara­bi­an­ran­nas­sa. Ruo­ho­lah­to onnis­tui vähän parem­min, mut­ta paikoi­tus taas tyrit­ti­in sielä tuo­ma­l­la autot kaduille pitkäaikaissäilytykseen.

    Paikoituk­ses­ta olen Osmon kanssa osin samaa mieltä. Parkkipaikan rak­en­t­a­mi­nen raken­nuk­sen alle ei voi mak­saa liikaa. Jäähallin alle raken­net­tuna parkkipaikat ovat pois­sa ihmis­ten tieltä. Ote­taan vaik­ka vähän joukkoli­iken­teen tolkut­tomista tuista ja ohjataan rahat järkeväm­min ympäristön viihty­isy­den parantamiseksi.

  7. Töölön­lahti on poikkeustapaus, mut­ta silti: musi­ikki­talos­sa on raken­net­tu­ja neliöitä vesikat­to ja viherkan­si mukaan lukien noin 55000; koko Töölön­lah­den puis­to Kansalai­s­tor­ei­neen, vesialuei­neen ym. on suun­nilleen yhtä suuri. Kus­tan­nusarviotkin ovat yllät­täen suun­nilleen yhtä suuret. Eli ainakin jois­sain tapauk­sis­sa viher­alueen neliö mak­saa yhtä paljon kuin raken­nuk­sen neliö.
    Jos siis parkkipaikat laite­taan talon alle, sääste­tyn viher­alueen arvo kom­pen­soi kus­tan­nuk­sen. Jos parkkipaikat laite­taan talon katolle, voite­taan viheralue.

  8. Kuin­ka mon­ta uut­ta toimis­to­taloa olette Helsingis­sä näh­neet mis­sä pysäköin­tipaikat on sijoitet­tu jon­nekin muualle kuin talon alle tai pohjakerrokseen ? 

    Jos jäähallin paikalle oltaisi­in rak­en­ta­mas­sa toimis­to­taloa yksi­tyisel­lä rahoituk­sel­la, ei var­masti halut­taisi parkkipaikko­ja läheiseen met­sikköön vaan kuiv­aan ja lämpimään talon alle. Mik­si julk­i­sis­sa han­kkeis­sa pitäisi toimia vähem­män asiakaslähtöisesti ?

  9. “Pöy­däl­lä on Mus­tavuoren kaa­va, jos­sa olisi tar­jol­la 1000 asun­toa, mut­ta se on hyvin kiis­tanalainen juttu.”

    Kan­nat­taisi hau­da­ta tässä vai­heessa, mikään ei ole niin vaikeaa ennus­taa kuin tule­vaisu­us, jos täl­laisen han­kkeen kohdal­la epäi­lyt­tää, voisi kuvitel­la, että epäi­ly on aiheellinen.

    “Tuo 5000 asun­toa vuodessa on aika kova tavoite.”

    Mis­tä ihmeestä näitä luku­ja nap­ataan, ilmeiseti olete­taan, että kaik­ki muu vaikut­ta­va pysyy entisel­lään, mut­ta pysyyköhän.

    Taidan olla mee­dio, mut­ta olen hirveän yllät­tynyt, jos lamaa ei osat­tu ennus­taa ja Katainen kak­isteli vielä muu­ta­ma kuukausi sit­ten hölyn­pö­lyä suus­taan. Tilanteen näki sokea Reet­takin, intuitiivisesti.

    Mus­tavuori-intu­itio voi olla hyvin aiheelli­nen. En kyl­läkään tunne aluetta.

  10. Mus­tavuoren rak­en­tamises­sa ei ole mitään eri­ty­istä tule­vaisu­u­teen suh­tau­tu­vaa epä­var­muut­ta. Siitä tulisi eri­no­mainen ja halut­tu asuinalue ja kaa­va on hyvin korkeata­soinen. Kyse on siitä, että tuo alue on vuosaare­laisil­la eri­tyisen arvokas myös luon­non­ti­laise­na. Tässä on kyse arvovalinnasta.

  11. Ode kir­joit­ti

    “Mus­tavuoren rak­en­tamises­sa ei ole mitään eri­ty­istä tule­vaisu­u­teen suh­tau­tu­vaa epä­var­muut­ta. Siitä tulisi eri­no­mainen ja halut­tu asuinalue ja kaa­va on hyvin korkeata­soinen. Kyse on siitä, että tuo alue on vuosaare­laisil­la eri­tyisen arvokas myös luon­non­ti­laise­na. Tässä on kyse arvovalinnasta.”

    On se muillekin kuin vuosare­laisilel arvoks luon­non­ti­laise­na. Itse aikoinani krunikas­sa asues­sani kävin usein retkil­lä Mus­tavuoren alueel­la. J akäyn edelleenkin sil­loin tällöin.

    70-luvul­la mm. Helsin­ki-liik­keen piiris­sä kri­ti­soimem sitä, että puis­to­laueista kan­erre­taan pieni pala ker­ral­l­laan aluei­ta muuhun käyt­töön, esim. asum­iséen. Epäilemät­tä kaupun­gin kaunem­pi­i­in kuu­lu­va puis­toalue on myös erit­täin arvokas ja korkeata­soinen ton­tialue. On hyvin houkut­tel­e­vaa selit­tää, että Mus­tavuoren lehtoalue­han jää edelleen luonnonsuojelualueeksi.

    Idea on siinä, että mod­ernin kaupun­gin on tar­jot­ta­va myös visuaal­ista tilaa. Se tekee ympäristön eläväk­si. (Itse asi­as­sa van­hat ja ahtaatkin kapun­git tar­jo­si­vat sitä, sil­lä kaupunkialue oli niin rajat­tu, että sen ulkop­uolelle oli lyhyt matka.)

    Ketkä tämän pal­stalle kir­joit­ta­jista muuten ovat luke­neet Mum­fordin kaupunkikult­tuurin? Kir­ja on osit­tain van­hen­tunut, mut­ta Mum­fordin ajat­telu on kirkasta.

  12. Kalle Pyöränie­mi sanoi:
    Ote­taan vaik­ka vähän joukkoli­iken­teen tolkut­tomista tuista ja ohjataan rahat järkeväm­min ympäristön viihty­isy­den parantamiseksi.

    Joukkoli­iken­net­tä tue­taan juuri ympäristön viihty­isyy­den paran­tamisek­si. Ilman sitä eivät tiet vedä ja parkkipaikko­ja tarvi­taan vielä enem­män. Mikähän mah­taisi olla joukkoli­iken­net­tä parem­min ympäristön viihty­isyyt­tä paran­ta­va kohde näille rahoille.

    Antti, suuri­jän­nevä­li­nen hal­li ei kan­na ylimääräistä kuor­maa ainakaan hal­val­la. Kat­toparkkipaikko­jen rak­en­t­a­mi­nen mak­saa suuren pilarit­toman hallin kyseessä ollen aivan liikaa. Hallin alla voidaan käyt­tää pilare­i­ta ja lyhyem­piä jän­neväle­jä, jol­loin tila on halvempaa.

  13. Markku af Heurlin kirjoitti:

    “On se muillekin kuin vuosare­laisilel arvoks luon­non­ti­laise­na. Itse aikoinani krunikas­sa asues­sani kävin usein retkil­lä Mus­tavuoren alueel­la. J akäyn edelleenkin sil­loin tällöin.”

    Se mitä Helsin­ki aikoinaan oli, on aivan eri asia, kuin mitä Helsin­ki on nyt, ja muu­ta­man vuo­den päästä vielä jotain muu­ta. En ole yhtään vaku­ut­tunut, että suurkaupun­gin alueel­la on syytä säi­lyt­tää “vil­liä luon­to”, tai edes luon­non­suo­jelu­alueek­si luokitel­tua läm­päret­tä. Väistämät­tä kaupun­gin keskelle jäävien luon­toaluei­den luon­nol­lisu­us kär­sii ympäröivästä tiivi­istä raken­netus­ta ympäristöstä, ja niiden vuok­si asun­to­ja ja työ­paikko­ja raken­netaan kauem­mas, mikä lisää liiken­net­tä ym.
    Tämä on todel­la arvokysymys: onko kallioisen ran­nan suo­jelu arvokkaampi kuin vähen­tää autoilua tuhat tai miljoona kilo­metriä vuodessa tästä ikuisuuteen?

  14. “kallioisen ran­nan suo­jelu” oli vapaa assosi­aa­tio, sen voi lukea yleisem­min suo­jelukri­teer­it täyt­tävästä tai mui­ta arvo­ja sisältävästä rak­en­ta­mat­tomas­ta alueesta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.