Tässä tärkeimmät uudet asiat
Esikaupunkien renessanssi-raportti. Noin päällisin puolin vaikutti hyvin kannatettavalta ihan kuin olisi itse kirjoittanut. Ehkä koira on haudattuna jonnekin raportin keskivaiheen 37 alaviitteeseen. Sinänsä hyvin tärkeä paperi
==========
Etelä-Haagan Isonnevan alueen asemakaavan muutosluonnos. Alue on Vihdintiehen ja Turun radan välissä. Se on lähellä Huopalahden asemaa. Jokerilinja kulkee sen läpi.
Kyse on tiivistämishankkeesta vanhassa ja asukkailtaan vanhenevassa kaupunginosassa, jossa asuntojen keskikoko on 44 neliötä. Kaavassa halutaan lisää erityisesti suuria perheasuntoja. Hankkeen luonteesta kertoo eniten se, että kohde on valittu ympäristöministeriön tutkimukseen “Maankäytön ristiriitojen käsittely — uudet työtavat ja menetelmät”
Nykyisessä kaavassa on asuinkerrosalaa 124 000 kerrosneliötä. Uutta pukkaa 36 600 kerrosneliötä eli liki kolmannes lisää. Puistoa muutetaan asuinalueiksi ja näin tehdään myös yhdelle urheilukentälle.
Kaava suojelee Haagan peruskoulun rakennuksen, josta koulu ei pidä, koska tarvittaisiin lisää tilaa.
On ainakin kuultu kansalaisia; tai siis ovat kansalaiset ainakin antaneet 108 mielipidettä.
====
Pohjois-Vuosaaren kaavaluonnos
Alueelle kaavaillaan 2000 asukasta. Tämä vastaa siis 1/5 vuotuisesta rakentamistarpeesta. Vuosaarelaiset eivät pidä virkistysalueen nakertamisesta, vaikka kaava on yrittänyt nakertaa sitä taiten.
Tämä ei ole raideliikenteen varteen rakentamista eikä aluetta siksi minusta ole välttämätöntä rakentaa lainkaan, tai ainakin voisi aluetta rajata. Toisaalta Pohjois-Vuosaaren ostari voisi saada lisää elinvuosia uusista asiakkaista.
Vuosaaressa on paljon viheralueita, mutta niiden tosiasiallista pinta-alaa rajoittaa suljettu golf-rata. Tässä sitä taas ollaan. Golf ei sovi kaupunkiin.
Olemme toisaalta sitoutuneet 5000 asuntoon vuodessa. Tässä niistä on tuhat. Itse kaava on todella hyvin tehty.
Blogillani moni kommentoija on vaatinut kaupunkia kaavoittamaan paljon lisää asuntoja tontin hintojen alentamiseksi. Kehotan näin esittäviä menemään vaikkapa Vuosaareen asukasiltaan!
===
Muuta sälää:
Bulevardilla rakennetaan pysäkkikorokkeet kaventamalla ajorataa. Pyöräilijä minussa kiittää!
Kauppatorin pyörätie merkitään nyt suoraan pohjoisrantaan, kun aiemmin pyöreät ohjattiin sillan kautta Katajanokalle m/s Runebergilta purkautuvien turistimassojen läpi. Hurraa!
Ehdotus tieliikenneasetukseen muutosehdotuksen, joka sallisi valo-ohjatuissa risteyksissä pyöräilijöille ryhmittymisalueen autojen eteen. Tämähän on yhtä juhlaa!
Ehdotapa siellä kaupunkisuunnittelulautakunnassa että lopetetaan tuo piperrys ja vedetään putki Helsingistä Tallinaan. EU on jo luvannut 300 miljoonaa sähköjohdon vetämiseksi. Kyllä sieltä lamantappotarkoitukseen irtoaa varmaan joku miljoona lisää junatunnelia varten. Pistetään samaan putkeen sähkön ja junan kanssa vielä maakaasukin, niin saksalaiset maksavat loput.
“Esikaupunkien renessanssi-raportti.”
Upea nimi, kuka on nimen antaja.
“Kaava suojelee Haagan peruskoulun rakennuksen, josta koulu ei pidä, koska tarvittaisiin lisää tilaa.
On ainakin kuultu kansalaisia; tai siis ovat kansalaiset ainakin antaneet 108 mielipidettä.”
Kansalaisia kannattaisi kuunnella ja heidän kanssaan kannattaisi keskustella. Kyse voi olla myös ihmisten itsemääräämisoikeudesta, ihmiset haluavat, että heillä on sanansa sanottavana kotiympäristönsä asioissa.
En ota kantaa itse asioihin, en tunne. Kuulostaa pahalta, jos urheilukenttä jyrätään.
Euroopan ja Suomen parhaassa työpaikassa ydinkysymys oli vuorovaikutus, jonka nimeen olen vannonut pitkään. Vuorovaikutuksen oppiminen olisi keino päästä eroon monesta Suomi-ongelmasta.
Valtaeliitin ja asukkaiden vuoropuhelu kyllä, eikä vain näennäisesti. Jos päättäjä on hankkeineen mennyt metsään, olisi syytä osata myöntää se.
====
Pohjois-Vuosaaren kaavaluonnos
” Vuosaarelaiset eivät pidä virkistysalueen nakertamisesta, vaikka kaava on yrittänyt nakertaa sitä taiten.”
Ensi vaiheessa tehdään asiat taiten, sitten siirrytään tositoimiin (Huvilateltta, Kaisaniemen laivasuunnitelma).
Kun päästää jalan sisään, perässä tulee kohta puolin koko sarvikuono. Sarvikuonot tunnetusti ryntäävät muista piittaamatta koko isolla ruhollaa. Iso joukko ihmisiä muodostavat yhdessä sarvikuonolauman.
” Tässä sitä taas ollaan. Golf ei sovi kaupunkiin.”
Vaatiiko kukaan oikeasti kaupunkilainen normaali järjellä varustettu ihminen, että golf-radan pitää olla kaupungissa.
Minusta kaiken, mikä vie liian paljon tilaa ja kaupunkilaisten rahoja, pitää olla muualla tai ei sitten missään. Jakajia on monta, vaikka eiväthän superegoistit siitä piittaa.
Hienoa, että tuo kauppatorin järjetön pyörätielinjaus viimein oikaistaan.
“ihmiset haluavat, että heillä on sanansa sanottavana kotiympäristönsä asioissa.”
Asukasillat ovat kuitenkin tarpeettomia koska tiedetään jo valmiiksi että “hanke on sinänsä hyvä mutta tämä paikka on sille aivan väärä”.
Miltei ajattelin tänään kirjoitti 10.2.2009 kello 12:14 “ihmiset haluavat, että heillä on sanansa sanottavana kotiympäristönsä asioissa.”
Muuten he vieraantuvat ympäristöstään ja kaupungistaan ja siitä ei hyvä seuraa (esim. opittu avuttomuus, sotkeminen, välinpitämättömyys, sairastuminen, masentuneisuus)…maksukykyisimmät tai muutoin aikaansaavat muuttavat pois.
“Asukasillat ovat kuitenkin tarpeettomia koska tiedetään jo valmiiksi että “hanke on sinänsä hyvä mutta tämä paikka on sille aivan väärä”.”
Nyt en ymmärrä, avaisitko hieman.
Mikset Osmo kerro täällä siitä, miten makasiineille tulee käymään? Millainen lehmänkauppa tehtiin, jotta vihreät saatiin hiljaiseksi. Pajamäen Osku demareista hiukan tekee nimellistä vastarintaa, mutta eipä paljon muut. Miksiköhän sitä tanssimakasiinia ei voi siirtää 10m ja säästää makasiinia?
Hyvin on sdp ja kokkarit pelanneet taas pelinsä.
Koska raportoin kaupunkisuunnittelulautakunnasta. Poikkeamislupa makasiinin loppuosankin suojelun purkamisesta on kaupunginhallituksessa. Makasiineista monikossa puhuttaessa ne on jo menetetty. Nyt on kyse siitä viimeisestä päädystä.
Yhden pihasiiven kohottaminen on liian iso asia poikkeamisluvalle, mutta tanssimakasiini, se ei ole.
Aiemminkin on tullut kommentoiduksi, että mitähän ikuisesta Roomasta olisi jäljellä, jos SUOMAALAISET olisivat olleet päättämässä kaavasta. Sinne on tullut ja tulossa modernia arkkitehtuuria, mutta ei modernia sijoiteta tuosta vain mihin tahansa.
Ketä mahtavat olla nousukaspuolueet, jotka sijoittavat mitä vain mihin vain. dEMARIT JA KOKOOMUSKO JNE.. HESARIN MUKAAN MARI MUOSKARI JA VIHREÄT VASTUSTIVAT???
SuomalAinen provinssi on pilattu ensin, nyt näiden pilaajien lapset tulevat tänne Hesaan ja suunnittelevat kaupunkia vissiin henkisen tulitikun valossa.
Ehkä he ovat reilanneet pitkin Eurrooppaa ja muuallakin, mutta liekö oleskeltu makuupussissa kaupunkien puistoissa ja rautatieasemilla. Kovin vähän on tällä matkustaneella sukupolvella jäänyt kaupunkikuvallista henkistä pääomaa.
Tehdään seuraavaksi Tuomiokirkon eteen muumimaa, tyhjä tila kaipaa ELÄVÖITTÄMISTÄ.
Eivät hesalaiset ole ääliöitä, kuten tuntuu, kun kuuntelee näiden paljasjalkavirtuoosien (vrt. paljasjalkalääkäri) perusteluja.
Mielestäni kevyenliikeenteen tilanne on Helsingissä hyvinkin valitettavalla tasolla mikäli Kaupunkisuunnittelulautakunnan “aktiivisesti pyöräilevä” Vihreiden jäsen juhlii muutaman sadan metrin muutoksia katuihin. Tämä ei ole hyökkäys Osmoa kohti, mutta toivoisin että jokainen avaisi Google Mapsin ja tarkastelisi esimerkiksi Kööpenhaminaa (mikä kohta tahansa). Tämä ainoastaan esimerkkinä kaavoituksesta. Itse liikennekulttuuri vaatii varmaan muutaman sukupolven vaihdoksen muuttuakseen.
Kauppatorista:
Veikkaan että näkyvin muutos pyöräilijöille on että pyöräpoliisit ei enää parkkeera Kauppatorin kohtaan pitämään sakkoratsiaa.
Tarkennuksena vielä Köpiksestä niille jotka vaivautuivat että ne auton leveysmitan täyttävät väylät molemmilla puolilla jokista ajorataaa ovat ykssuuntaisia pyöräteitä. Ei parkkipaikkoja. 😉
Pyörätien turhista mutkista kandee muistuttaa Urheilukatu-Lääkärinkadun mutkasta. Siellä vaaditaan, että Nordenskiöldinkadulta Mannerheimintielle pohjoiseen kääntyvä joutuu polkemaan ensiksi jyrkkää mäkeä (Urheilukatua) ylös ja sitten jarrut vinkuen laskettelemaan alas (Lääkärinkatua) takas Mannerheimintielle. Tämä “parannus” tehtiin jo 1980-luvulla.
Nuorempana mulla oli tosiaan ylikuntoa senverran, että krapulan parantamiseksi tämmöset hikivedätykset olivat ihan tervetulleita. Nykyään ajan aina jalkakäytävällä suoraan Mannerheimin tielle ja maksan vaikka sakot.
“On ainakin kuultu kansalaisia; tai siis ovat kansalaiset ainakin antaneet 108 mielipidettä.”
Mjoo, riippuu vähän siitä missä ko. tilaisuus on pidetty.
Elävöitän tätä vähän esimerkillä Herttoniemestä. Herttoniemen keskustan liikennejärjästelyt ovat menossa uusiksi eikä aiheetta.
Asukasilta ev. lut. kirkon jäsenille pidettiin 19.01.2009 Herttoniemen kirkossa. Tasapuolisuuden vuoksi olisi myös muille uskonnollisille ryhmille pidettävä oma tiedotustilaisuus. (Tai siirtää koko roska ns. puoluettomalle maaperälle.)
Protestoin aikani, hyvissä ajoin, Herttoniemen kaupunginosasaitilla, mutta turhaahan se on, tietenkin.
Osmo ja muut valtuutetut, tästä mallia!
http://www.streetsblog.org/2006/10/04/notes-on-bicycling-in-copenhagen/
Helsingissä on valtavasti potentiaalia vastaavalle kehitykselle.
Pyöräilyä helpottava ehdotus:
1. yhtenäiset yksisuuntaiset pyörätiet pääväylille (mechelininkatu,mansku,hämeentie sekä sörnäistenrantie). näiden rakenne on oltava mallia köpis, eli sitä luokkaa että niillä voi ajaa esteettää vähintää 25km/h.
2. näille väylille johtavat pienemmät pyörätiet voivat olla improvisoituja, mutta ovat niidenkin on oltava yksisuuntaisia
3. hiekoitus pyöräteillä lopetettava
4. olisiko mahdollista hakea asiantuntijoita pyöräilykaupungeista opettamaan pyöräteiden suunnittelua ja rakentamista. tuntuu että tätä tietoa ja taitoa ei löydy täältä.
Tällä hetkellä lähimpänä keskustaa olevat osuudet jotka muistuttavat eniten pyörätietä (täyttää yllä olevat ehdot) tuntuvat alkavan Pasilan kohdalla ja jatkuvan raiteita pitkin eri suuntiin.
Yritin katsoa netistä, mitä Makasiinien jäännökselle on tapahtumassa, voisiko joku kertoa. Kuka nyt on ostanut ketä hiljaiseksi, mitä Eduskuntatalon edessä oikein tulee olemaan vastaisuudessa.
Ilmeisesti Katri-Helena, naulan kantaan sopiva suomalaisuuden symboli, tulee rallattelemaan Niskan tanssipaviljongissa. Eduskunta säätelee lakejaan letkajenkan tahdissa.
Oletteko muuten huomanneet, että Kampin ostoskeskus on ainakin Töölönlahdelta katsottuna korkeampi kuin Eduskuntatalo.
Makasiinit on järkyttävä tragedia, niistä lopuista tiiliskivista pitäisi rakentaa muistomerkki sen pystyssä olevan makasiiniosan viereen sille Helsingille, jota on tuhottu milloin rahasta milloin ymmärtämättömyydestä tai muuten vain ajattelemattomuuttaan.
Suomesta puuttuu ominaisuus, jota kutsutaan termillä “dignity” englanninkielisessä kirjallisuudessa.
Päättäjien pitäisi olla esimerkkeinä kansalle. Vaikka Kokoomus isänmaallisuudella hehkuttaakin, sillä taholla ollaan myyty ja oltu valmiita myymään Suomea milloin mihinkin suuntaan.
Anne M‑B
Asukasillan, minkä tahansa asukasillan siis, mielestä suurempi hanke, mikä tahansa suurempi hanke siis, on hyvä vain jos se sijoitetaan johonkin muualle kuin omalla alueelle.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Nimby
Asukasiltojen paradoksi on siinä että jos halutaan ihmisille miellyttäviä vaikuttamisen ja osallistumisen kokemuksia, pitää käsiteltävien asioiden olla harmittomia ja vähäpätöisiä kuten leikkikentän keinujen väritys tai puiston uudet istutukset.
Paikalle tulee hyvin vähän ihmisiä osallistumaan ja kokemaan yhteisöllisyyttä, koska vähäpätöiset asia eivät ihmisiä määritelmänkin mukaan liikkeelle saa, mikä on aivan ymmärrettävää ja jopa oikein.
Suuret asiat saavat ihmiset liikkeelle. Näissä asioissa kuten uusien asuntojen tai teiden kaavoituksessa ja erilaisten toimintojen sijoittelussa asukasilloissa ei ole tarjolla vaikuttamisen kokemuksia vaan pelkkä mielipiteenilmaisumahdollisuus joka päättyy huijatuksi tulemisen kokemukseen — luotiin illuusio siitä että asioihin voi vaikuttaa mutta paikalla olleiden lähes yksimielisestä vastustuksesta huolimatta hanke toteutetaan joka tapauksessa.
Näin on koska yleinen etu vaatii että lähiympäristön pomminvarmasta vastustuksesta huolimatta alkoholisteille pitää olla asuntoloita, kehitysvammaisille ja liikuntarajoitteisille uimapaikalla järeitä laitureita ja uusia asuntoja sekä teitä pitää välillä rakentaa.
Huomauttaisin vielä että ennen kaikkea ympäristön kannalta uutta kaupunkirakennetta on ehdottoman järkevääkin rakentaa tiiviisti, ehkä juuri aivan siihen viereen missä sinä asut. Vaikka se paikka onkin aivan väärä, onhan sitä hyvänen aika paljon parempiakin paikkoja.
Makasiinista on suunnitelmassa jätetty jäljelle yksi tiiliseinä lasiseinäisen “tanssipaviljongin” viereen. Muutamassa vuodessa tuollainen raunioseinä rapautuu ja on vaarallinen ihmisille, joten se pitää purkaa. Tanssipaviljongin osalta ongelmallisin asia on, että se täyttää koko puiston ja tulee kovin lähelle (keskustakirjastolle kaavailtua) olemassaolevaa tonttia. Paloturvallisuuden osalta se voi tuottaa ongelmia.
Tässä kartta:
http://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunkisuunnittelulautakunta/Suomi/Esitys/2008/Ksv_2008-12–11_Kslk_36_El/2E59922A-F477-4B1D-9694-F7EECECC6066/5710–7.pdf
“… uutta kaupunkirakennetta on ehdottoman järkevääkin rakentaa tiiviisti, ehkä juuri aivan siihen viereen missä sinä asut. Vaikka se paikka onkin aivan väärä, onhan sitä hyvänen aika paljon parempiakin paikkoja.
Taitaa olla insinööri tai kauppatieteilijä asialla.
Eivät asiat ole ihan noin yksinkeraisia, ihmiset, niillä, joilla on varaa, pakotetaan hankkimaan monta asuntoa eri vuodenaikoja varten. Näin on tehnyt moni.
Kaupunkisuunnitteluun tarvittaisiin todellakin poikkitieteellistä ajattelua. Niinhän se pakkaa usein olemaan, että nuorimmat, vähiten kokeneet, yksiniittisimmät ja tietty kateellisimmat ovat varmimpia mielipiteissään, he myöskin tykkäävät kontrolloida muita. Maailman pitää kait olla niin yksiselitteinen, että hekin ymmärtävät.
Helsinki on ajanut tiivistämispolitiikallaan nimenomaan vähiten palveluita tarvitsevia pois Helsingistä.
Helsingissä ja Otaniemessä on arkkitehtejä, jotka osaavat ottaa ihmisen tarpeineen ja ympäristöasiat kokonaisuutena, kannattaisi paljasjalka-arkkitehtien kuunnella heitä.
Tietty, monet vallan kahvassa olevat tykkäävät varmaankin kiusata ihmisiä ja osoittaa valtaansa tieten tahtoen.
Suomi taitaa olla kiusaamisen luvattu maa, kaikilla tasoilla. Eivät taida koulu- eivätkä perhesurmat pysäyttää päättäjiä ja muita ihmisiä miettimään vai pysäyttävätkö.
Makasiinien pääty on myös vihreiden suostumuksella ja sdp-kok lehmänkaupalla tarkoitus purkaa, vaikka alunperin ne oli tarkoitus jättää. Kaupunginhallitus käsitteli asiaa 9.2.2009 ja jätti asian Pajamäen pyynnöstä pöydälle. Vihreät ovat asiasta hiljaa, koska taustalla lehmänkauppa. Tuskinpa se, että Osmo on kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen, estää häntä pitämästä esillä asiaa, jonka KH käsittelee. Vai mitä? jos olen partiolainen, enkö saa puhua ´valtioneuvoston päätöksistä, kun en ole sen jäsen?
En ole kaupunginhallituksessa, mutta valtuustoryhmässä asiaa käsiteltiin ja suhtauduttiin kielteisesti. Jos asiasta on jokin kok-dem sopu, Pajamäki tietänee siitä enemmän.
Sinänsä tuo pääty on aika huono jäänne hyvistä makasiineista.
On aikamoinen ihme, jos ei ko. seinää saada tuetuksi, kun miettii, mitä hankkeita Helsingillä on. Puuttuneeko motivaatiota vai mitä.
Jos ei saada tuetuksi, mitä en usko, seinästä voi tehdä muistomerkin Helsingin tuhotuille arvorakennuksille.
Kävin taannoin Ateenassa hautausmaalla, sinne oli haudattu Peloponnesolaissotien ensimmäiset uhrit. Siellä itse Perikles oli pitänyt muistopuheen. muistokseen. Paikalla oli harmaa kiviröykkiö, mutta hieman mielikuvitusta käyttämällä kasan sai elämään.
Firenzessä on purettu 1800-luvulla roomalaisaikaista asutusta. Opas sureksi asiaa vielä nytkin. Minusta olisi ollut hienoa ja kekseliästä, jos roomalaisasutuksen puretusta rakennusmateriaalista olisi pystytetty puretun alueen muistomerkki ja muistomerkkiin kuva, mitä paikalla oli muinoin ollut.
Kun Helsingin rakennuskanta on kovin nuorta, pitäisi keksiä keinoja säilyttää se vähä tai ainakin jälkiä siitä.
Muutoin annamme muualta tulleille kuvan, että olemme juuri äskettäin kiivenneet alas puusta.
Jo kaavaan kompromissina saadut makasiinien fragmentit olivat huono ja teennäinen ratkaisu. Niiden välistä olisi kuitenkin päässyt sentään kulkemaan ja puisto olisi joten kuten jatkunut. Vesiallasta on nyt näköjään kutistettu ja se ehkä katoaa kokonaan, joten se hieman helpottaa ahtautta. Kokonaisuutena Töölönlahti taitaa olla menetetty mahdollisuus. Katseen voisi suunnata toisaalle. Tulli- ja pakkahuone vaikuttaa seisovan tyhjän panttina Katajanokalla. Saisiko sinne herätettyä henkiin makasiineilla virinneen toiminnan, jota aikanaan kovin pidettiin arvossa?
Todella surullista, että Etelä-Haagakin rakennetaan umpeen epäviihtyisäksi slummiksi.
Edes urheilukenttää ei säästetä.
Uskon, että vastaisku itää. Ihmiset lähtevät kivikylistä pakoon melua ja saastetta muutaman vuosikymmenen sisällä. Mutta lyhytnäköisyys on vallitseva mielentila… ja tyhmyys.
Nyt tyhjennetään maaseutu aktiivisella politiikalla, kohta asuminen pääkaupunkiseudulla tehdään sietämättömäksi. Kukaan ei tunnu olevan huolissaan tuhlauksesta, jota rakennuskantaan on sidottuna ympäri Suomen.
Katsoin vielä kerran Töölönlahden liikennesuunnitelmaa ja pisti silmään, että pyörätie ja jalkakäytävä katkeavat musiikkitalon edessä taksien saattoliikennealueen vuoksi. Pyöräilyn voisi mielestäni laittaa etusijalle ja siirtää taksit syrjemmälle:)
Ville: “Tulli- ja pakkahuone vaikuttaa seisovan tyhjän panttina Katajanokalla. Saisiko sinne herätettyä henkiin makasiineilla virinneen toiminnan, jota aikanaan kovin pidettiin arvossa?”
Varjele, jos joku keksii tavoitella omaehtoisuutta: pelkäänpä, että omaehtoiset hankkeet ovat tuhoon tuomittuja. Tuntuu, että omaehtoisuus aina rassaa jotakuta.
Rakel Hiltunen oli kuulemani mukaan ihmetellyt makasiineja ja niiden säilyttämishalua, liekö totta. Toivottavasti demarit heräävät ja ovat oppineet jotakin (Osku Pajamäki), vai ovatko.
Ihminen aktiivisena toimijana taitaa olla monille päättäjille punainen vaate.
Makasiinit todella keräsivät ihmisiä yhteen. Paikasta muodostui hesalaisten olohuone. Saas nähdä, miten käy steriilille uudelle hankkeelle, ottavatko ihmiset hankkeen omakseen vai ei.
Elinalle: Ehkä meillä olisi pitänyt olla natsimiehitys Norjan tapaan, emme olisi niin piittaamattomia muun kuin pääkaupunkiseudun ja muutamien muiden asukaskeskittymien asuttamisen suhteen.
Moni viisas on sanonut, että Suomeen mahtuu vain yksi ajatus kerrallaan ja kaikki vannovat sen nimeen, niinköhän.
“Saas nähdä, miten käy steriilille uudelle hankkeelle, ottavatko ihmiset hankkeen omakseen vai ei.”
Kansalaistori ‑nimitys on ilmeisesti jonkun hankkeeseen osallistuneen mustaa huumoria. Suunnittelun punaisena lankana kun on monumentaaliaukio jossa ei ole tarkoituskaan oleskella vaan katsella aukion laidan rakennuksista käsin.
Eipä oikeastaan haittaa, keskittyypähän spontaani selvinpäin tapahtuva ajanvietto jatkossakin tänne eteläisiin kaupunginosiin vaikka olemmekin viime aikoina saaneet osamme kaupungin “symmetrisesti istutettuja puuryhmiä, laajoja
kovapintaisia jalankulkualueita ja vesiallas” ‑puistosuunnittelusta (Pyhiinvaeltajanpuisto).
“Blogillani moni kommentoija on vaatinut kaupunkia kaavoittamaan paljon lisää asuntoja tontin hintojen alentamiseksi.”
Jos kaupunki pystyy tonttien hintoja alentamaan, se olisi pitänyt jo tehdä. Tonttien hinnat alentavat kysyntää ja nostavat myös esim. kaikkien liiketilojen vuokria. Kaikki ylimäärinen maavuokra mikä menee vakuutusyhtiöille, sijoitusyhtiöille jne. on poissa kotitalouksien ja yrittäjien palkkapussista. Ja syö myös koulutuksen ja teknologian edistysaskeleiden aiheuttaman tuottavuuden kasvun hedelmät. Maakorot kuuluvat niille, jotka sen tuottavat ja aikaansaavat eli työlle ja pääomalle, ei maanomistajille.
spottu:“olemmekin viime aikoina saaneet osamme kaupungin “symmetrisesti istutettuja puuryhmiä, laajoja kovapintaisia jalankulkualueita ja vesiallas” ‑puistosuunnittelusta (Pyhiinvaeltajanpuisto).”
Sanna Hellström (vihr) ehdotti, että vesialtaasta olisi tehty lasten kahluuallas, mutta Pekka Sauri (vihr) tyrmäsi ajatuksen, koska “asemakaavassa olisi ollut mahdollisuus päättää altaan kahlaamistarkoituksesta, mutta kaupunginhallitus ei niin päättänyt”
Ovatko hankkeitten käytännön toteuttajat yksityisiä urakoitsijoita vai ketä.
Säästöpankinrannan lastenpuistosta kaadettiin iso puu, jonka kaatamista ihmettelin, koska puun runko vaikutti paloiteltaessa terveeltä.
Paikalla seisoi suuria koneita päivätolkulla, itse toimenpide tapahtui nopeasti.
Paljonko kyseisen puun kaataminen mahtoi tulla kaiken kaikkiaan maksamaan veronmaksajille.
Saako tällaista tietoa jostakin, olisi kiinnostavaa.
Kaupunkilaisten kannattaisi kulkea kamera kädessä ja kuvata hankkeita, jotka vaikuttavat hassuilta.
En ymmärrä sitä, että käytettävät koneet ovat suuria rohjoja, vaikka tehtävä on pieni.
Huomasin Barcelonassa kävellessäni, että katutöitä tehtiin pienesti, katua otettiin auki rajoitetusti ja työ tehtiin siististi.
Katalaanit, siis barcelonalaiset ovat oppaitten mukaan säästäväisiä. Miten mahtaa olla Helsingin asianomaisten päättäjien laita.
Monet ihmiset ovat sitä mieltä, että toisten, siis veronmaksajien varoja käytetään holtittomasti nimenomaan rakentamispuolella.
Anne M‑B
Minkälaisella lähidemokratian, ihmisten kuulemisen ja ympäristöstään määräämisprosessin avulla ehdotat että esimerkiksi alkoholistien palvelut sijoitellaan? Olethan toki johdonmukainen, niin että prosessissa ei saa harrastaa kenenkään koulukiusaamiseksi kokevaa toimintaa, sellaista siis missä joku valtaapitävä kävelee yhteisön tahdon yli.
Kysymys on vain osaksi sarkastinen, odotan siihen oikeasti vastauksia koska asia on tärkeä. Kuten tarkkaavaiset lukijat huomaavat olen varsin kyyninen nykykäytäntöjen suhteen. Jospa silti yllättyisin, kun pyydän täten konkreettisia ehdotuksia missä epäsuosittujen toimintojen tai uudisrakentamisen sijoittelun käytäntöjä on pohdittu itseäni vähemmän “yksiniittiseltä” kannalta.
Miten kapunginsuunnittelulautakunta toimii suhteessa muihin lautakuntiin?
Jos asia menee läpi kaupunginsuunnittelulautakunnassa, ovatko muut lautakunnat pakollinen osa prosessia vai kuunnellaanko muiden lautakuntien ääntä?
Jos ja kun kaupunginsuunnittelulautakunta on kokoomusvetoisessa Helsingissä oletettavasti taloudellisen ajattelun läpilyömä, oletettavasti moni tärkeä näkökulma jää huomiioon ottamatta.
Jos päättäjä on ensimmäisen polven helsinkiläiset, on etenkin Helsingin kantakaupungille tiedossa huonot ajat, huonot ajat alkoivat 1960-luvulla.
Integroituminen fyysiseen ympäristöön Helsingin kokoisessa kaupungissa vienee yleensä aikaa.
Raha pelkästään ei voi mielestäni ratkaista etenkin, kun rakennettua ympäristöä on kohdeltu kovalla kädellä ympäri Suomen niemen joitakin poikkeuksia lukuunottamatta.
Miltei ajattelin tänään: “Minkälaisella lähidemokratian, ihmisten kuulemisen ja ympäristöstään määräämisprosessin avulla ehdotat että esimerkiksi alkoholistien palvelut sijoitellaan?”
Tässä pelkään, että lähidemokratia ei toimi. Minusta Helsingin kaupungin tulee pyrkiä oikeudenmukaisuuteen tämänkaltaisten rasitteiden jakamisessa ympäri kaupunkia.
Oikeudenmukaisuus ja tieto siitä, että rasitus jakautuu koko kaupungin kesken, auttaa suhtautumaan asiaan. Tämä tieto pitäisi pystyä jakamaan asukkaille. Alkoholisteille voisi ehdottaa tapakoulua, olen nähnyt Pariisissa, kun rappioalkoholisti otte syömään ryhtyessään esiin lautasliinan.
“Olethan toki johdonmukainen, niin että prosessissa ei saa harrastaa kenenkään koulukiusaamiseksi kokevaa toimintaa, sellaista siis missä joku valtaapitävä kävelee yhteisön tahdon yli.”
Edellinen ei oikein onnistu, asioita joutuu tarkastelemaan eri viitekehyksissä, tässä johdonmukaisuus voisi merkitä sitä, että kaikkia helsinkiläisiä pyritään rasittamaan yhtä paljon. Kaikilla on yhteinen vastuu ikävistäkin asioista.
‘Ehkä meillä olisi pitänyt olla natsimiehitys Norjan tapaan, emme olisi niin piittaamattomia muun kuin pääkaupunkiseudun ja muutamien muiden asukaskeskittymien asuttamisen suhteen.’ (Anne M‑B)
Älä unohda öljyä. Jos meillä olisi sitä yhtä paljon kuin Norjalla, voisimme maksaa ihmisille pelkästä asumisesta. Minä apustaisin jonkin Suomenlahden saaren, jonka päätoimisesta asuttamisesta nauttisin mielelläni kohtuullista korvausta.
Osmo Soininvaaraako on kiittäminen: Kelluva golf-ratahanke on haudattu ainakin tässä vaiheessa.
Valistuneet helsinkiläiset tuntuvat olevan sitä mieltä, että golf-radat merkitsevät kaiken kaikkiaan niin suurta tuhlausta, että niitä ei pitäisi ylläpitää yleensäkään eikä ainakaan Helsingin kaupungissa.
Jos rakennusmaasta on pula siinä määrin, että helsinkiläisten lenkkipolut (Kaisaniemen rantakaistale) ja urheilukentät (Haaga) ovat vaarassa, pitäisi kaiken järjen mukaan ensin ottaa yhteiseen käyttöön nämä pienten piirien leikkipaikat, joihin tarvitaan julmettu määrä makeaa kasteluvettä.
Elääkö golf-radalla mikään elollinen. Golf-viheriöt vaikuttavat rumasti parturoiduilta ja luonnonvastaisilta.
Eräässä keskisuuressa merenrantakaupungissa lahden kummallakin puolella on asutusta, toisella puolella on parturoituja piha-alueita, toinen on hyvin luonnonvarainen.
Parturoidulla viheriöpuolella on paljon tappajapunkkeja, siellä toisella puolella en ole tavannut ainoatakaan. Miksihän?
Kannattaa kiittää äänestäjiä. Moni asia muuttui Helsingin kunnallispolitiikassa viime vaaleissa. Tämänkaltaisia pieniä ja vähän isompiakin muutoksia tullaan näkemään jatkossa — ei vain siksi, että vihreillä on enemmän sananvaltaa vaan myös siksi, että muiden puolokueiden käsitys tavoiteltavasta politiikan suunnasta muuttui voimasuhteiden muuttuessa. Tehtiinhän tämä päätöshän kelluvan golf-radan torppaamisesta yksimielisesti.
Todella surullista, että Etelä-Haagakin rakennetaan umpeen epäviihtyisäksi slummiksi.
Tämä nyt kyllä on aikamoista liitoittelua. Siitä tulee Helsingin halutuimpia asuinalueita. Jos mitään ei tehtäisi, tuo pienistä aswunnosita, keskikoko 44 neliötä — koostuva alue sammuisi täysin. Haagasta muutetaan vilkkaasti pois, ei maalle vaan hautausmaalle.
“Todella surullista, että Etelä-Haagakin rakennetaan umpeen epäviihtyisäksi slummiksi.”
““Tämä nyt kyllä on aikamoista liitoittelua. Siitä tulee Helsingin halutuimpia asuinalueita.””
Eikö uudet alueet kannattaisi rakentaa niin, että esimerkiksi sinne Etelä-Haagaan jätettäisiin se urheilukenttä ja katsottaisiin, miten viihtyisä alueesta tulee, onko “kanahäkkiä” mahdollista tehdä myöhemmin pienemmäksi ja käytetäänkö urheilukenttää.
Käsittääkseni uusilla alueilla lapset ovat sikäli ongelma, että saavat kasvaessaan aikaan yhtä ja toista ei toivottua.
Jos ne tenavat olisivat siellä urheilukentällä, potkisivat ja pelaisivat palloa tms. Tuntuu aika hassulta, että vanhemmat kuljettavat lapsiaan autoilla pitkienkin matkojen päähän harrastuksiin.
Mitä, jos asian voisi tehdä hieman helpommin, kun kenttä olisi maisemissa ja jos ne vanhemmat ja muut kynnelle kykenevät tyytyisivät vähän vähempään suomalaisessa välineuskovaisessa maailmassa.
Joku italialainen tai espanjalainen oli jo 1800-luvulla huomannut, että suomalaiset tykkää vempaimista.
Pohjois-Vuosaaren kaavaluonnoksesta. Kaupunki voisi kaavoittaa ne pientalot ainutlaatuisen Mustavuoren sijaan läheiselle Vartiokylän ja Mellunmäen väliselle kesantopellolle nimeltään Tankovainio. Nyt kaupunki on näköjään herännyt asiassa ja kaavoitus Tankovainion osalta on jo käynnissä. Kuitenkin tämä koskee vain pientä osaa koko alueesta.
Ylipäänsä asuinrakentamisen sijaan kaupunki voisi muistaa meitä vuosaarelaisia ja itähelsinkiläisiä välillä myös työpaikoilla. Itä-Helsingin työpaikkaomavaraisuus on surkea ja tämä on ollut tiedoissa kauan. Asialle ei ole kuitenkaan tehty mitään. Täytyisi huomioida, että kaupungin keskipiste itä-länsisuunnassa on tällä hetkellä Itäkeskuksen kohdalla.
Vuosaaren satama ja kaupungin vetämä Vuosaaren markkinointihanke antavat tietysti toivoa paremmasta. Eikö Helsinkikin voisi harjoittaa aluepolitiikkaa ja sijoittaa kaupungin virastoja hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle itään? Näin houkuteltaisiin myös yksityisiä toimijoita alueelle.
Olen asunut vuosikausia Etelä-Haagassa. Ennen vanhaan Kylännevantien kupeessa oli pieni metsikkö, jossa oli pururata. Kun tarvitsi pikaisen happihyppelyn kiireisenä, niin paikka oli mitä mainioin keidas keskellä asuinaluetta. Nyt se on rakennettu umpeen rumia taloja.
Nyt rakennusten alle jäävällä urheilukentällä kävin usein luistelemassa lasten kanssa.
En ymmärrä mitä vihreätä on politiikassa, jossa viheralueet rakennetaan umpeen ja urheilulliset ihmiset pakotetaan matkustamaan autoilla liikuntapaikalle. Tämä voi olla jopa auton hankkimisen syy. Jos laduille ei pääse kätevästi kävellen sukset kainalossa, niin ei kukaan lähde bussilla välineitä roudaamaan. Tai ehkä joku “vuoden masokisti” ‑kisan kärkikolmikkoon kuuluva.…
Sitten taivastellaan, kun varusmiehet ovat löysiä läskejä ja samaan aikaan viedään lasten luonnolliset leikkipaikat. Ei hiekkalaatikkoiän ohittaneet lapset näillä nykyisillä postimerkin kokoisilla pihoilla viihdy.
Voi olla, että Haaga on uudisrakentamisenkin jälkeen haluttu paikka, mutta kyllä se vielä halutumpi on laajoine viheralueineen.
Eikö niitä kaksioita voisi yhdistellä isommiksi asunnoiksi?
“En ymmärrä mitä vihreätä on politiikassa, jossa viheralueet rakennetaan umpeen ja urheilulliset ihmiset pakotetaan matkustamaan autoilla liikuntapaikalle.”
MINÄ: …tai kaikilla pitää olla oikeus mennä Helsingin keskustanniemelle, nopeasti, jota elävöitetään ravintoloilla, hotelleilla ja asuntolaivoilla.
Paljon ravintolapalveluita käyttävänä olen joutunut toteamaan, viimeksi eilen, että hyväksi koettu ravintola on kadonnut maailmankartalta. Jos menen Pariisiin, on todennäköisempää tai ainakin yhtä todennäköistä, että kantapaikka on säilynyt.
Tai jos ei muuta muutosta keksitä, ruokalista vaihtaa muotoaan ja hyväksi tarjoilijankin mielstä todettu ateria katoaa listalta.
Helsinkiläisillä/ suomalaisilla suunnittleijoilla on hirttäytynyt muutoskaasu päälle maassa, joka jo muutoinkin on muuttunut maailmanennätysvauhtia.
Historian ja kulttuurintaju/tietoisuus taitaa kirjoitetun kulttuurin Suomessa olla surkeampi kuin suullisen kulttuurin maissa, esimerkiksi Somaliassa.
Anne M‑B kirjoitti 15.2.2009 kello 10:41
“MINÄ: …tai kaikilla pitää olla oikeus mennä Helsingin keskustanniemelle, nopeasti, jota elävöitetään ravintoloilla, hotelleilla ja asuntolaivoilla.
Paljon ravintolapalveluita käyttävänä olen joutunut toteamaan, viimeksi eilen, että hyväksi koettu ravintola on kadonnut maailmankartalta. Jos menen Pariisiin, on todennäköisempää tai ainakin yhtä todennäköistä, että kantapaikka on säilynyt.”
Olen tehnyt saman havainnon. Helsinki on pullollaan ravintoloita, mutta se laatu ja juuri tuo mainittu pakko vaihtaa hyväksi havaittu ruokalista.
Kun haluan hyvää pizzaa tai pastaa se on mentävä Turkuun, sorry vaan.
“Helsinkiläisillä/ suomalaisilla suunnittleijoilla on hirttäytynyt muutoskaasu päälle maassa, joka jo muutoinkin on muuttunut maailmanennätysvauhtia.”
Spontaanin muutoksen tukemisella keinotekoisen sijaan saataisiin aikaan oleellisesti parempaa kaupunkia. Mikrotason viihtyvyys on vaikea asia, suuria linjoja osaa kuka tahansa virkamies tai poliitikko hahmotella. Valitettavasti mikrotason viihtyvyyttä saa aikaan vain meritokraattisella järjestelmällä, ja edellyttää vahvaa itsetuntoa antaa asiat pätevämpien hoidettavaksi.
Kantakaupungissa tämä mikrotason painottaminen sai merkittävän erävoiton suurista linjoista kun Smith-Polvisen suunnitelma hylättiin. Tilalle on saatu pieniä ilonaiheita kuten nyt vaikka tämä Ratakatu 6A-6B:n välirakennus (Sebastian ja Tuua Cedercreutz) joka sopii paikalleen kuin nenä päähän. S‑P ‑vaihtoehdossa Norssista aukeaisi näkymä mottoritielle tai sen tukirakenteisiin.
Mikrotason spontaaneja muutoksia kantakaupungissa ovat esimerkiksi kiinteistöjen muuttaminen asuinkäyttöön, ullakkorakentaminen ja sosiaalinen erityminen, omasta mielestäni siksi että alue on S‑P:n kaatamisen jälkeen saatu pääosin rauhoitettua poliittiselta suurten linjojen suunnittelulta. Kaupunki luonnollisesti pyrkii jarruttamaan kaikkia näitä ilmiöitä. Toimistoja ei voi muuttaa asunnoiksi parkkipaikkanormin takia, ullakkoja ei voi rakentaa kun pitää noudattaa ullakkorakentamisohjeen ohjeita jotka eivät millään tavalla liity itse ullakon rakentamiseen ja sosiaalinen erityminenkin pitäisi jollain tavalla saada estettyä ja tämä tapa ei varmaankaan ole suunnittelun tason nostaminen ns. huonommilla alueilla.
“Valitettavasti mikrotason viihtyvyyttä saa aikaan vain meritokraattisella järjestelmällä, ja edellyttää vahvaa itsetuntoa antaa asiat pätevämpien hoidettavaksi.”
Tämä käy päivän vitsistä. Onkohan kommentti esitetty ihan tosissaan tämän lauseen osalta. Jos on, olen entistä huolestuneempi monen muun kanssasisaren ja ‑veljen kanssa.
Rakenteet ratkaisevat, mitäs ihmisistä siellä rakenteissa, pärjäilköön ja jos eivät pärjää, omapahan on asiansa, tuntuu olevan monen hallinnossa olevan viesti helsinkiläisille. Lisätään mielialalääkitystä tai juodaan lisää kaljaa, jos stressipisteet kaiken ympärillä keikkuessa nousevat liian korkeiksi.
Entä helsinkiläinen tai helsinkiläiset, joilla on paljon erilaista kokemusta, koulutusta ja ulkoimaillakin on asuttu, juuri he ovat kauhuissaan kaupunkisuunnittelusta.
Monet helsinkiläiset luulevat, että päättäjät ovat seonneet päästään, jotkut hankkeet ovat siinä määrin outoja. Toisaalta arvellaan, että muitten rahoja on niin kiva käytellä, että niitä heitellään vauhtisokeudessa mihin sattuu.
Olen Niinistön kanssa samaa mieltä, että silloin kun käytetään toisten rahoja, pitää olla erityisen tarkka.
EHKÄ KUNTAHALLINNON KESKEISIMMÄT TEHTÄVÄT PITÄÄ SIIRTÄÄ TAKAISIN KIRKOLLE.
HELSINKIIN PITÄÄ SAADA JOUKKOON KEPULAISIA VALTUUTETTUJA. KEPULAISET ELÄINTEN HYVINVOINTIIN PEREHTYNEINÄ YMMÄRTÄISIVÄT EHKÄ PAREMMIN IHMISTEN PERIMMÄISIÄ TARPEITA JA RAKENNUSTEN KUNNOSSAPITOTARVETTA.
(puolueeton ja sitoutumaton)
Anne M‑B kirjoitti 15.2.2009 kello 16:33
“EHKÄ KUNTAHALLINNON KESKEISIMMÄT TEHTÄVÄT PITÄÄ SIIRTÄÄ TAKAISIN KIRKOLLE.
HELSINKIIN PITÄÄ SAADA JOUKKOON KEPULAISIA VALTUUTETTUJA. KEPULAISET ELÄINTEN HYVINVOINTIIN PEREHTYNEINÄ YMMÄRTÄISIVÄT EHKÄ PAREMMIN IHMISTEN PERIMMÄISIÄ TARPEITA JA RAKENNUSTEN KUNNOSSAPITOTARVETTA.”
Voih!
Nautiskelin hetki sitten lasillisen teetä ja hieman Carola Standertskjöldn sensuellia ääntä postuumisti julkaistulta jazzlevyltä.
Olen kyllä miehenä oppinut, että nautinnoista joutuu maksamaan, mutta kirkko ja kepu. Ei, tätä minä en ole ansainnut.
“Tämä käy päivän vitsistä. Onkohan kommentti esitetty ihan tosissaan tämän lauseen osalta. Jos on, olen entistä huolestuneempi monen muun kanssasisaren ja ‑veljen kanssa.”
Sen perusteella mitä olen käytännössä nähnyt ja kuullut olen vakuuttunut siitä että suunnittelulähtöisellä rakennuttamisella syntyy laadukkainta kaupunkia. Suunnittelulähtöisyys on parhaimmillaan erittäin meritokraattista.
Kaupunki sen sijaan on jo aikoja sitten siirtynyt rakennuttajavetoiseen järjestelmään, jonka ainoa toimiva kannustin on “all you can save, you can keep”, ja tämä näkyy.
Katajanokan hotellihanke on hyvä esimerkki äärimmäisyyksiin viedystä antimeritokratiasta. Joukko diletantteja haluaa nimenomaisesti arkkitehtuurikysymyksissä ohittaa tietoisesti koko ammattikunnan näkemyksen tyystin. Syytä en ymmärrä.
Kaupunkisuunnittelussa elitistisyys tarkoittaa että päästetään eliitti töihin sen sijaan että huitaistaan kasaan jotain juuri sen verran että saadaan rakennusoikeudet huutokaupattua suurimmille rakennuttajille jonka jälkeen näiden renkeinä toimivat arkkitehdit ja rakennesuunnittelijat yrittävät pelastaa mitä pelastettavissa on (jos osaavat).
“Olen kyllä miehenä oppinut, että nautinnoista joutuu maksamaan, mutta kirkko ja kepu. Ei, tätä minä en ole ansainnut.”
Miten hyvin mahdatte tuntea kumpaakaan ja miten paljon kyseessä ovat mielikuvat ja ennakkoluulot. En sanonut loppujen lopuksi yhtään mitään, mitä heitollani tarkoitin.
Kaksi terveyden- ja vanhustenhoidon puolella tuntemaani kaupunkia ovat kepuvetoisia, vanhukset ja sairaat näytään hoitavan hyvin ja toisen ympäristöpäällikkö esiintyi äskettäin TV:ssä ja kertoi kaupunkinsa varautumisesta odotettavaan meren pinnan kohoamiseen.
Toisessa niistä on vanha kaupunki pelastettu, joku rahastamaan pyrkivä ehti purkaa muutaman talon puukaupungin reunoilta.
Toisessa niistä on kaupunkiympäristöä ruhjottu yhtälailla kuin muuallakin Suomessa, mutta vanhuksille rakennetaan ja laajennetaan palvelutaloa somasti suunnitellen. Kyseisessä kunnassa on paikallisen pankinjohtajan mukaan ne asiat, joita ollaan nyt ajamassa terveyden-ja vanhustenhuoltoon ja sosiaalitoimeen, tehty jo 20 vuotta sitten ja kuntatalous on kunnossa.
Kummassakin kunnassa kirkkolla lienee kohtuullisen paljon vaikutusvaltaa.
Kepua en ole kuitenkaan äänestänyt koskaan.
spottu kirjoitti:
“Kaupunki sen sijaan on jo aikoja sitten siirtynyt rakennuttajavetoiseen järjestelmään, jonka ainoa toimiva kannustin on “all you can save, you can keep”, ja tämä näkyy.”
Tältä se näyttää ulospäinkin.
“Katajanokan hotellihanke on hyvä esimerkki äärimmäisyyksiin viedystä antimeritokratiasta. Joukko diletantteja haluaa nimenomaisesti arkkitehtuurikysymyksissä ohittaa tietoisesti koko ammattikunnan näkemyksen tyystin. Syytä en ymmärrä.”
Tältäkin näyttää, ja syytä on todellakin vaikeaa ymmärtää.
“Kaupunkisuunnittelussa elitistisyys tarkoittaa että päästetään eliitti töihin sen sijaan että huitaistaan kasaan jotain juuri sen verran että saadaan rakennusoikeudet huutokaupattua suurimmille rakennuttajille jonka jälkeen näiden renkeinä toimivat arkkitehdit ja rakennesuunnittelijat yrittävät pelastaa mitä pelastettavissa on (jos osaavat).”
Huh, huh, Helsinki-parka, Itämeren tyttärellä ei pyyhi hyvin.
Siispä, ymmärsin viestin väärin, eli että olette puolustamassa nykymenoa. Sorry.
“En ymmärrä mitä vihreätä on politiikassa, jossa viheralueet rakennetaan umpeen ja urheilulliset ihmiset pakotetaan matkustamaan autoilla liikuntapaikalle.”
“Tuntuu aika hassulta, että vanhemmat kuljettavat lapsiaan autoilla pitkienkin matkojen päähän harrastuksiin.”
Nyt haloo!! Varmin tapa lisätä autoilua ja lasten kuljettamista oman liikkumisen sijaan, on rakentaa uusia asuntoja kaupungin laidoille Sipoon ja Nurmijärven pelloille!!!
Jos uusia asuntoja tarvitaan niin vaihtoehdot ovat joko tiivistäminen tai levittäminen, ja kyllä se on levittäminen missä tulee enemmän autoilua! Jos teidän mielestä uusia asuntoja ei pääkaupunkiseudulle saa rakentaa lainkaan niin sanokaa se sitten ääneen!!
“Jos uusia asuntoja tarvitaan niin vaihtoehdot ovat joko tiivistäminen tai levittäminen, ja kyllä se on levittäminen missä tulee enemmän autoilua!”
Ei lähiympäristön viimeistä ulkoilupaikkaa saa viedä jollakin kummallisella verukkeella.
Maahanmuuttajatutkimusta, jonka oppeja voidaan hyvin soveltaa maaltamuuttajiin, liian nopea muuttoliike saa aikaan suuria ongelmia. Sehän nähtiin aikoinaan Amerikoissa, jossa oli myös alussa vallalla ideologia, että tervetuloa tänne kaikki kynnelle kykenevät. Erään tutkijan mukaan muuttajat, jotka tulivat usein köyhältä euroop0palaiselta maaseudulta, olivat usein rajatilassa eli suomeksi sanottuna ajoittain psykoosin kaltaisessa tilassa.
Mikrotasolla niiden muuttavien ihmisten pitäisi integroitua ympäristöönsä ja he, joiden joukkoon tulijat muuttavat, pitäisi myöskin pärjäillä.
Insinööriopit ja täyteen kaavoittaminen eivät riitä Helsingin asumisongelmia ratkaisemaan. Mukana suunnittelemassa pitäisi olla liuta sosiaalitieteilijöitä ym., jotka ymmärtävät ihmisiä muuttuvissa elämänoloissa.
Nyt on näköjään Helsingissä vallalla perimmäisenä totuutena ja fundamentalistisena ajattelutapana se, että ihmiset pakataan tiiviisti vieri viereen.
Aikamoista sopeutumista tällainen asuminen vaatii erityisesti niiden kohdalla, jotka muuttavat haja-asutusalueilta ja joiden kulttuurin taustalla ei ole edes kyläkulttuuriasuminen.
Makasiinien pääty on myös vihreiden suostumuksella ja sdp-kok lehmänkaupalla tarkoitus purkaa, vaikka alunperin ne oli tarkoitus jättää. Kaupunginhallitus käsitteli asiaa 9.2.2009 ja jätti asian Pajamäen pyynnöstä pöydälle.
Jottei asiasta jäisi blogille väärää tietoa elämään, todettakoon, että tuo tanssipaviljongin laajennuksen hyväsyvä ja viimeisetkin makasiinin rippeet purkava poikkeamislupa meni kaupunginhallituksessa läpi 8–7, enemmistön koostuessa kokoomuksesta, demarien enemmistölstä ja rkp:stä, vihreiden, vasemmistoliiton ja Osku Pajamäen vastustaessa.
Tämä oli riittävän pieni poikkeama kaavasta hyväksyttäväksi poikkeamisluvalla, 110 neliön laajennus pihasiipeen Kalevankadulla taas oli liian suuri.
Onpa hienoa päätöksentekoa, luottamuspääoma lisääntyy helsinkiläisten keskuudessa vauhdilla. Se on sitä pääomaa, jolla ei sekularitoituneessa maailmassa kannattaisi leikkiä.
Saamme parlamentimme eteen rakennuksen, joka tulee olemaan paikallaan varsin sumean tapahtuma- ja päätöksentekoketjun seurauksena.
Jos Rooman Pantheon olisi Suomessa, se olisi varmaankin purettu ja sitä olisi kutsuttu röttelöksi, kuten eräs itseään kulturelliksi kutsunut HS:n keskustelupalstalainen makasiineja nimitti.
Aikamoista symboliikkaa asiassa voi nähdä: tanssipaviljonki tulee olemaan eduskuntatalon edessä ja Kampin ostoskeskus nousee korkeammalle kuin Eduskuntatalo konsanaan.
Tanssipaviljongin avajaisiin ehdottaisin kutsuttavan sinivalkoisen Katri-Helenan laulamaan ja rallattelemaan letkajenkkaa ja julki-kokoomuslaisen Hannele Laurin lausumaan.
Onneksi Anne M‑B:n ihannesuunnittelijoiden, kirkko & keskustapuolue, toteuttamia idyllisiä kirkonkylänraitteja pesubetonipintaisine prismoineen, osuuskauppaväen huoltoasemilla ja tehoviljelijöiden sikaloineen sijoitettuna heti asutuksen reunaan voi ihailla jokseenkin jokaikisessä maalaiskunnassa.
“Aikamoista sopeutumista tällainen asuminen vaatii erityisesti niiden kohdalla, jotka muuttavat haja-asutusalueilta ja joiden kulttuurin taustalla ei ole edes kyläkulttuuriasuminen.”
Nykyinen haja-asutus on suurelta osin taajamiin pendelöivien perheiden heiniä — perinteistä 1950-luvun maaseutuidylliä pullossa kasvaneine heinähattuineen tuskin monesta paikasta löytää. Helsingin ulkopuolisenkin Suomen aluerakenne on muuttunut radikaalisti, vaikka se joiltain metropolin sykkeessä asuvilta on saattanutkin jäädä huomioimatta.