Nyt kun hovioikeus on antanut tuomionsa Vanhasen oikeudenkäynnissä, on minusta syytä vähän miettiä sitä, kävikö kaikki Käräjäoikeudessa kuten piti. Käräjäoikeus äänesti asiasta 2-2 ammattituomarin jäädessä vähemmistöön – tai ei vähemmistöön vaan tappiolle, sillä tasatuloksen sattuessa syyttömyys voittaa ja zsxyytettynä oli Kuronen ja hänen kustantajansa.
Voittaneella puolella oli kaksi aktiivipoliitikkoa, joista ennen kaikkea demarien piirin varapuheenjohtaja Risto Kolanen on tunnettu kepuantipatioistaan. Toinen Vanhasta vastaan äänestänyt oli kokoomuksen Tilkan osaston puheenjohtaja Antti-Jussi Räihä.
Minusta jo valla kolmijaon kannalta on arveluttavaa, että aktiivisesti politiikassa toimivat henkilöt toimivat käräjäoikeuden lautamihinä. Vielä oudompaa on, etteivät he ymmärrä jäävätä itseään, kun oikeudessa asianosaisena on heidän poliittinen kilpailijansa.
En ole ihan varma, onko nykykäytäntö, jossa käräjäoikeuden jäsenet valitaan puolueide3n listoilta kovin hyvä; onko koko käräjäoikeusjärjestelmä edes hyvä.
Hovioikeuden ratkaisu oli sinänsä odotettu. Kun maallikot äänestävät ammattituomarin nurin, yleensä ammattituomari voittaa hovissa.
Myös itse päätöstä pidin hyvänä. Ei voi olla oikein, että ihmiusten yksityisyyden suojaan kuuluvilla asioilla tehdään rahaa. Rahan tekemisestähän oli kyse. Miksi muuten olisi järjestetty erillinen lehdistötilaisuus, jossa kirjasta pystyttiin esittelemään vasta kansi.
Kuinkahan hovin päästös kestää päivänvalon. Eikö hovi istunut suljetuin ovin. Minun mielestä ei voi olla niin, että PM saa oikeutta julkisuuden tietämättä miten asiat prosessissa etenivät. Miksi oikeudenkäynti piti ”salata” julkisuudelta. PM on virassaan 24 tuntia vuorokaudessa ja sillä sipuli.
Eivätköhän jääviysongelmat ole nyt muualla?
Istuva pääministeri vastassa köyhä yksinhuoltaja ja pienkustantaja. Toivon totisesti, että valituslupa heltiää korkeimmasta oikeudesta.
Etkö myös näe siinä ongelmaa, että ammattituomarin sana ratkaisee aina hovissa. Mitä virkaa lautamiehillä sitten ylipäänsä on?
Ilmeisen asiantuntijan kommentin on kirjoittanut Jyrki Virolainen blogissaan:
http://jyrkivirolainen.blogspot.com/2009/02/hovioikeuden-tuomio-paaministerin.html
Ei kai kukaan tosissaan uskonut, että kulissien takana ei olisi vaikutettu tuomioon? Eniten kuitenkin ihmetyttää, miten Suomi jatkuvasti EIT:ssa ja saa sieltä paljon tuomioita. Viimeksi tänään Hesarissa oli esitelty eräs tapaus. Toivottavasti tämä Vanhanen – Ruusunen -keissi menee KKOhon ja sieltä edelleen Eurooppalaiseen tuomioistuimeen.
Jotta Elinan väite ei jäisi elämään, Vanhanen kävi oikeutta kustantajaa ja yleinen syyttäjä Ruususta ja kustantajaa vastaan.
Se, että ammattituomarin kanta menestyy hovissa paremmin saattaa tietysti olla tekemisissä sen kanssa, että ammattituomari tuntee lain paremmin.
Voisiko joku tuomioon tyytymätön kertoa, miksi kaupallisessa hyötymistarkjoituksessa olisi lainmukaiusta levitellä tietoja yksityisen ihmisen sukupuolielämästä ja alaikäisten lasten tunteista?
Ei edes yksinhuoltajalla ole oikeutta kirjoittaa pääministerin seksielämästä. Se on halpaa.
Ja on helppo nähdä ne lautamiehet poliittisesti motivoituneina. Lautamiesinstituutio menetti jotain arvokasta tässä farssissa.
Vanhanen on hyvällä asialla hakiessaan oikeutta.
Kun Juhantaloa aikoinaan haastateltiin sotkuistaan, niin YLE olikin koostanut katsojille setin hänen silloisista moraalivalinnoistaan.
Yhdessä tapauksessa KJ kertoi, että hän tomii kansanedustajan moraalin mukaan.
Toisessa tapauksessa KJ kertoi, että hän toimii ministerin moraalin mukaan.
Kolmannessa tapauksessa KJ kertoi, että hän toimii juristin moraalin mukaan.
Nejännessä tapauksessa KJ kertoin, että hän toimii kansalaisen moraalin mukaan. Samasta asiasta häntä kuitenkin haastateltiin.
Kuinka sitten PM:n moraali on. Onko hän itsekkään enää tietoinen tämän 2009-02-10 oikeudenkäynnin jälkeen milloin on virassaan vaiko onko virassaan silloin kuin mieli tekee.
Ei. PM on virassaan 24 tuntia vuorokaudessa per kautensa.
En minä väittänyt mitään. Totta kai Vanhanen tiesi, että Ruusustakin syytetään tässä yhteydessä eikä pelkkää Ojalaa. Kyllä hän aivan varmasti kävi perusteellisia keskusteluja etukäteen juristin kanssa.
Aika härskiä muuten ilman mitään tietoa arvailla lautamiesten motiiveja kantaansa. Aivan varmasti työtään voi tehdä ilman kytkentöjä politiikkaan.
Ehkä Osmo ei pysty, mutta sellaisiakin ihmisiä on. Kaikki eivät ole vuosikymmeniä ryvettyneet korruption keskellä, vaan selkärankakin voi olla olemassa. Aivan varmasti lautamiehet pääsääntöisesti aivan vilpittömästi pyrkivät oikeudenmukaiseen ratkaisuun. Asiasta vain oltiin eri mieltä. Lakihan ei ollut mitenkään yksiselitteinen, vaan tulkinnasta oli kyse.
Outo perustelu on myös, ettei kirjaa saa kirjoittaa rahasta. Pitäisikö ihmisten kirjoittaa kirjoja hyväntekeväisyystyönä pelkästä hengen palosta? Entä muu kulttuuri? Ruususen kirjan ei varmaankaan ollut tarkoitus olla vuosisadan taiteellinen merkkiteos.
Totuus on, että koko kirjan kuumin paljastus on Vanhasen erikoiset ruokailutottumukset. Lapsista on yksi maininta, jossa heidän kerrotaan pelaavan tietokoneella. Seksiä kirjassa on saman verran kuin Anni Polvan Tiina-kirjoissa. Tällaisella jutulla ei olisi ollut mitään menestymismahdollisuuksia ilman Vanhasen asemaa.
Onko niin, että yksinhuoltajuus katsotaan sellaiseksi vammaksi, että normaalit tapasäännöt eivät ole voimassa. Jos niin on, olisin yksinhuoltajana aika loukkaantunut, minuahan ei otettaisi täydestä.
Satuin olemaan Helsingin käräjäoikeuden ala-aulassa, kun Ruusunen purjehti sisään kuin filmitähti ikään, tunnelma oli kuin Victoria Beckhamin saapuessa.
Lautamiehenä olin tuomiosta hämmästynyt, tuomio ei istunut minun lautamies- eikä muuhunkaan oikeustajuntaani.
En jaksa uskoa, että hovioikeuteen olisi vaikutettu kulisseissa, en millään.
Uskon suomalaiseen oikeuslaitokseen, jos todistajat malttavat pysyä totuudessa. Todistajat saisivat miettiä monesti vähän pidempään puheitaan.
Kaipaisin suomalaisilta enemmän oikeusinstituution kunnioittamista. Jos oikeudenkäynteihin suhtaudutaan kepeästi ja oikeuteen tullaan, jos tulaan ja puhutaan, mitä puhutaan, mitä yhteiselämästämme tulee.
(Erään oikeuteen noudetun saapumatta jääneen syytetyn mukaan oli asioita, jotka ajoivat edelle.)
Pekka Niskan tanssipaviljonki Eduskuntatalon edessä ja lakien säätäminen letkajenkan tai muun vastaavan musiikin tahdissa symboloivat ja tavoittavat jotakin oleellista monien suomalaisuudesta.
Oikeuslaitos jauhaa tyhjää, kun enempää kantajat, vastaajat kuin todistajatkaan eivät välttämättä tule oikeuteen muutoin kuin uhkasakon pakottamina tai viime kädessä noudettuina.
Lisää rahaa oikeuslaitokseen, niin eiköhän tuomioita ala tulla säädetyssä ajassa. Kalliiksi se tulee.
Minusta lautamiehet eivät ole perusongelma, todellinen ongelma on muualla. Minusta on sääli, että lautamiesten väheneminen vähentää kommunikaatiota oikeudesta yhteiskunnan ja yhteiskunnasta oikeuden suuntaan.
Enpä ole yleensä Vanhasen kanssa juuri mistään samaa mieltä, mutta tästä hovioikeuden päätöksestä olen todella iloinen ja mielestäni on hieno asia, että Vanhanen on viitsinyt lähteä tähän oikeusprosessiin. Minun oikeustajuni mukaan on päivänselvää, että Ruusunen ja kustantaja toimivat väärin, siitäkin huolimatta, että Vanhasella on pelottavan paljon valtaa ja hän on julkisuuden henkilö. PM on PM 24/7, ja hänen sukupuolielämänsäkin kuuluu julkisuuteen silloin, kun sillä on relevanssia hänen tehtäviensä tai hänen uskottavuutensa kannalta. Esim. jos hän olisi julkisesti kieltänyt harrastaneensa lihan iloja Ruususen kanssa, jos hän olisi profiloitunut perhearvojen kannattajana ja Ruusunen olisi ollut hänen avioliiton aikainen salarakkaansa, tai jos hän olisi laiminlyönyt tehtäviään sukupuolielämänsä vuoksi etc. Näin ei selvästikään ollut, vaan kyseessä oli tavallisen sinkkupääministerin tavallinen seurustelusuhde, siihen ei sisältynyt mitään sellaista, minkä vuoksi suhteen sukupuoliasiat kuuluisivat julkisuuteen. Toivoisin kovasti, että jokainen moista törkykirjallisuutta ja -journalismia omilla ostopäätöksillään rahoittava henkilö joutuisi kerran elämässään tilanteeseen, jossa hänen omia makuukamariedesottamuksiaan puitaisiin julkisesti mediassa.
Mitä ihmettä Elina? Mitä väliä sillä on, että kuka on yksinhuoltaja ja kuka on pääministeri? Eihän se nyt voi niin mennä, että yksinhuoltajille on jotenkin eri laki kuin muille.
Jääviydestä ei voi puhua niiden kohdalla, jotka ajavat määritelmällisesti omaa etuaan, vaan niiden kohdalla joiden on määrä puolueettomasti päättää kumman etu on ”laillisempi”.
Minusta on erittäin kummallista, että lautamiehiä on käräjillä mutta ei hovissa. Loogista olisi, jos olisi joko molemmissa tai ei kummassakaan.
Mitä taas ammattituomarin parempaan laintuntemukseen tulee … yksi lainoppineen puheenjohtajan tehtävistä lautamieskokoonpanossa on selostaa asiaan liittyvä laki lautamiehille.
Minusta nykyistä parempi tapa jakaa lautamiespaikat olisi julistaa paikat yleiseen hakuun, karsia hakijoista muodollisesti kelvottomat ja arpoa jäljellejääneistä lautamiehet. Jonkinlaisen tavan ohittaa arvonta sallisin kyllä lautamiehenä aiemmin toimineille. Tämän käyttöön ottaminen ei vaadi lakimuutosta, jokainen kunta voi siihen itsenäisesti siirtyä.
Itse tuomioon en ota kantaa, koska en ole kumpaankaan tuomioon (toisin kuin niistä tehtyihin uutisiin) tutustunut.
”Kyöhä yksinhuoltaja” tekstissäni vain symboloisoi asetelman epäsymmetrisyyttä. En tietenkään ajattele, että yksinhuoltajuus oikeuttaisi rikoksiin tai että yksinhuoltajaa pitäisi kohdella oikeusistuimen edessä toisin kuin muita.
Nyt pitää erottaa moraalinen paheksunta ja rikos. Minäkin pidän typeränä ja mauttomana Ruususen avautumista kirjassaan. Silti en voi pitää sitä rikoksena. Ruusunen kertoi itselleen merkittävän episodin elämästään, jossa Vanhanen ja seksi hänen kanssaan olivat pääosassa. Rikollista?
Jokaisella oli tiedossa, että Vanhasen ja Ruususen suhde oli intiimi. Mitään uutta ja hätkähdyttävää kirja ei kenenkään tietolaariin tuonut.
Nyt on siis linjattu, että maininta esim. elämäkerrassa seksisuhteesta on rikos. Suomi on täytenään tällaisia kirjoja, joten ruuhkaa odotettavissa syyttäjille.
Osmo tuo aika suorasti aloituksessaan julki epäilynsä, että lautamiehet ovat rikkoneet valansa ja toimineet vilpillisesti. Tämä on minun oikeustajuni mukaan kunnianloukkaus, ei se, että täällä kerrottaisiin mainituilla herroilla olevan sukupuolielämää.
Vihreät ovat kunnostautuneet viime aikoina ristiretkellään sananvapautta vastaan. Osmokin on liittynyt Vihreiden naisten tiukkanutturaiseen porukkaan.
Anne:
”Oikeuslaitos jauhaa tyhjää, kun enempää kantajat, vastaajat kuin todistajatkaan eivät välttämättä tule oikeuteen muutoin kuin uhkasakon pakottamina tai viime kädessä noudettuina.
Lisää rahaa oikeuslaitokseen, niin eiköhän tuomioita ala tulla säädetyssä ajassa. Kalliiksi se tulee. ”
Ja ehdottomasti lisää rahaa vankilalaitoksille.
Nykyinen tuomiokäytäntö etenkin väkivaltarikoksista lähentelee jo naurettavaa.
Miten on mahdollista että kanaali-Koskisen tapainen tyyppi toikkaroi edelleen vapaalla? Eihän hän ole tappanut vasta kuin neljä ihmistä ja tehtailee astaloilla suoritettuja pahoinpitelyjä kuin liukuhihnalta!
Jos kaupungilla joku lyö minua turpaan, en minä mene siitä polisille soittamaan, se on ihan yhtä tyhjän kanssa, sensijaan lyön takaisin ja lujaa.
”Outo perustelu on myös, ettei kirjaa saa kirjoittaa rahasta.”
Älä nyt vääristele! Ruususen kustantaja yritti rahastaa kertomalla pääministerin yksityisasioita, joita tämä ei halunnut julkisuuteen. Poliitikollakin on oikeus yksityisyyteensä ja lyhyt seurustelu jonkun naisihmisen kanssa ei sitä oikeutta vie.
Ja kyllä, käräjäoikeuden lautamiesten valitseminen poliittisin perustein on minustakin vähintäänkin arveluttavaa.
Elina kirjoitti:
”Aika härskiä muuten ilman mitään tietoa arvailla lautamiesten motiiveja kantaansa. Aivan varmasti työtään voi tehdä ilman kytkentöjä politiikkaan”
Éikö tältä arvailulta ole helpointa välttyä siten, että lautamiehiksi ei oteta poliittisesti sitoutuneita henkilöitä? Ihmiset eivät tietenkään ikinä kykene tekemään 100% objektiivisia päätöksiä, joihin heidän omat näkemyksensä/elämänkokemuksensa eivät lainkaan vaikuttaisi. Puolueiden jäsenillä voidaan kuitenkin olettaa olevan selkeä poliittinen motiivi, jonka takia heidät olisi hyvä rajata pois tuomioistuimista.
Jos oletetaan, että esim. Halla-ahon case menisi käräjäoikeuteen asti, niin oletko sitä mieltä, etteivät Vihreiden ja RKP:n jäsenet olisi jäävejä päättämään tuomiosta?
Osmo Soininvaara:
”Voittaneella puolella oli kaksi aktiivipoliitikkoa, joista ennen kaikkea demarien piirin varapuheenjohtaja Risto Kolanen on tunnettu kepuantipatioistaan. Toinen Vanhasta vastaan äänestänyt oli kokoomuksen Tilkan osaston puheenjohtaja Antti-Jussi Räihä.”
Sinivihreä:
Herää kysymys, ovatko leipätuomarit vapaita antipatioista ja siitä, että ovat joskus äänestäneet jollain tietyllä tavalla.
Haluaisinpa nähdä ei jäävin henkilön, jos noita kriteereitä alettaisiin käyttää.
+ oon Elinan kanssa samaa mieltä, että kirjan kirjoittamisen motiivilla ei pitäis olla mitään tekemistä tuomion kanssa.
Yleisesti olen sitä mieltä, että kirjoissa ei tulisi ruotia toisen ihmisen yksityiselämää ilman kyseisen henkilön lupaa. Rajanveto on tosin lakiteknisesti varmaankin melko vaikeaa, koska parisuhde ei sinänsä nauti mitään täydellistä yksityisyyden suojaa eivätkä suhteen osapuolet ole vaitiolovelvollisia suhteessa tapahtuvista asioista.
Useimmiten ihmisillä on kuitenkin jonkinlainen kohtuullisuuden taju ja suhteen sisäisistä asioista lörpötellään lähinnä kavereille. Ruususen tapauksessa kirjoittamisen motiivina on tietysti ollut Vanhasen aseman mahdollistama raha ja julkisuus. Tilanteen hyväksikäyttö on mielestäni ollut Ruususen taholta törkeää ja tuomio sinänsä kuulostaa kohtuulliselta. Lain näkökulmasta on tietysti mahdoton sanoa mitään ilman tarkempaa tietoa.
Elina sotkee jäävikyden vääriin motiiveihin. Jos on toiminut tuomarina veljensa asiassa, on jäävi, vaikka antaisi kuinka oikeamielisen tuomion. Sama koskee julkista vihamiestä.
En ota kantaa juuri tähän tapaukseen, mutta kommentoin oikeuslaitosta yleisesti oman näkemykseni mukaan.
Oikeuslaitos on demokraattinen. Se voittaa, jolla on eniten kavereita.
Näkemykseni perustan siihen, että jokaisessa oikeudessa olleessa tapauksessa, mistä minulla on tietoa on tuomittu syytön. Syytön on myös jättänyt jokaisessa tapauksessa valittamatta, sillä suurin ongelma eli itse asia on saatu hoidettua.
Sinivihreä kirjoitti:
”Herää kysymys, ovatko leipätuomarit vapaita antipatioista ja siitä, että ovat joskus äänestäneet jollain tietyllä tavalla.
Haluaisinpa nähdä ei jäävin henkilön, jos noita kriteereitä alettaisiin käyttää”
Ei kukaan varmaankaan ole ”vapaa antipatioista”. Poliittinen sitoutuneisuus muodostaa kuitenkin selkeän ongelman tuomioista päättämisen kannalta ja poliittisesti sitoutuneet henkilöt olisi teknisesti helppoa rajata pois tuomioistuimista ilman kummempaa taustojen kartoitusta.
En mitenkään iloitse tästä päätöksestä tai laista, koska pidän sananvapautta kovin tärkeänä asiana. Ymmärrän kyllä, että ihmisillä on tietty yksityisyydensuoja ja laki on ilmeisestikin tässä kohtaa se, että yksityisyys vetää rajan sananvapaudelle niin, että Ruususen kirja oli väärällä puolella.
Jääviys on minusta täysin päivänselvä. Olen Osmon kanssa samaa mieltä siitä, että lautamiesten valinta poliittisista puolueista on täysin vallan kolmijaon vastainen. Jos lautamiehiä käytetään (en oikein ymmärrä, miksi; ilman olisi parempi kuin nykyinen poliittisesti valittujen lautamiesten käytäntö) niin eikä heidän kuuluisi olla siellä antamassa ”maallikon” ääniä?
Nythän tilanne on se, että lautamiehet ovat puolueiden terävimmästä kärjestä jääneitä, esimerkiksi kunnallisvaaleissa pudotettuja tms., joille annetaan tämmöinen lohdutuspalkinto, siis että pääsee pätem… eikun päättämään edes jostain.
Puututtiinko hovioikeuden päätöksessä lautamiesten jääviyteen? Jääviyden arviointi kuuluu tuomioistruimelle, ei akttivipoliitikolle.
Nyt kyllä Soininvaara esittää tosiasissa aika arveluttavan syytöksen, jonka mukaan lautamiesten ratkaisun perusteena olisi ollut poliittinen antipatia Vanhasta kohtaan. Rohkea väite, jota itse pitäisin räikeän loukkaavana, jos olisin jompi kumpi lautamiehistä. Tuskinpa kumpikaan miehistä on jääviysperusteiden tarkoittamana Vanhasen julkinen vihamies!
Samalla logiikalla pitäisi aina selvittää jokaisen tuomarin poliittinen kanta ja henkilökohtainen mielipide jutun osapuoliin.
Lautamiesjärjestelmä on kyllä huono ja poliittiset valinnat vielä huonompia, mutta kun järjestelmä on olemassa, sen mukaan eletään. On melkoisen epäkunnoittavaa oikeuslaitosta kohtaan nostaa lautamiesten äänin tehdyt ratkaisut asiallisesti huonommiksi kuin juristituomarien. Onko Soininvaara siis sitä mieltä, että lautamies voi olla oikeassa vain silloin kun on samaa mieltä kuin juristituomari!?
Jotenkin tuntuu että Soininvaraa sotkee nyt puurot ja vellit tässä asiassa.
Tosiaankaan sillä, mikä on tiedon julkaisemisen motiivi, ei ole tässä asiassa mitään rikosoikeudellista merkitystä.
Siis mitähän vääristelin?
Tietysti kustantaja yritti ansaita Ruususen kirjalla kuten varmasti kaikilla muillakin kustantamillaan kirjoilla.
Pitäisikö Riitan moraalikoodiston mukaan juuri kustannusalalla toimia tappiolliset projektit päämääränään?
Voitto nyt sattuu olemaan liike-elämässä toiminnan tavoite. Sormi pystyssä voi olla sitten keinoja moralisoimassa tai niistä voi tulla jopa rikostuomio kuten tässä tapauksessa. Mutta se on sitten täysin toinen juttu.
Osmo,
En sekoita jääviyttä ja tuomion perusteita. Ymmärrän kyllä, että jäävikin voi toimia oikeusperiaatteiden mukaisesti ja toisin päin.
Nyt vain asenteesi on sellainen, että niin tai näin, niin väärin äänestetty. Eli jälkikäteen on röyhkeätä mennä vihjailemaan äänestämisen motiiveita poliittisiksi. Siitä ei ole mitään tietoa tai jos sinulla on siitä jotain tietoa, niin kerro se toki meillekin. Olisit avautunut jo vuosi sitten asiasta, koska sehän on ilman muuta tuomion purkuperuste.
Minusta demarien Helsingin piirin varapuheenjohtaja (nyt jo puheenjohtaja, mutta tapahtumahetkellä varapuheenjohtaja) ei ole sopiva toimimaan tuomarina jutussa, jossa osapuolena on keskustapuolueen puheenjohtaja.
Ei saa tarttua yksityiskohtiin ja alkaa spekuloida niiden pohjalta. Asia kannattaa pitää yksinkertaisena, Rotwang oli oikeassa. Vaikka PM on julkisuuden henkilö ei tässä tapauksessa ole mitään syytä kirjoittaa hänen intiimielämästään ja lapsista. Seksijuttuja tärkeämpänä linjanvetona näen juuyri lapset: lapsi ei valitse vanhempiaan tai kasvuympäristöään ja ainoastaan huoltajilla on oikeus määritellä minkälaista julkisuutta lapsen tekemisille, ajatuksille ja tunteille annetaan.
Elina kirjoitti:
”Eli jälkikäteen on röyhkeätä mennä vihjailemaan äänestämisen motiiveita poliittisiksi”
Ei siinä ole mitään röyhkeää tai henkilökohtaista, että ilmaisee pitävänsä politiikassa toimivia henkilöitä sopimattomina tuomitsemaan muita politiikassa toimivia henkilöitä.
Suomessa sananvapaus on oikeastaan vain sensuurin kieltämistä, vaikka oikeaan sananvapauteen kuuluu myös oikeus sanoa sanottavansa ilman seuraamuksia.
Suomen perustuslaki:
”Sananvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita viestejä kenenkään _ennakolta_ estämättä.”
Eli siis ”emme sensuroi, mutta saat sapiskaa”.
Euroopan ihmisoikeussopimus:
”Tämä oikeus sisältää vapauden pitää mielipiteitä sekä vastaanottaa ja levittää tietoja ja ajatuksia alueellisista rajoista riippumatta ja viranomaisten siihen puuttumatta”
Eli ei erikseen mainita mitään ennakkoa, vaan yleisesti sanotaan että viranomaiset ei siihen puutu. Siis ihan oikea sananvapaus.
Toki tämäkin on pitänyt ryssiä heti perään:
”[sananvapautta voidaan rajoittaa] terveyden tai moraalin suojaamiseksi, muiden henkilöiden maineen tai oikeuksien turvaamiseksi”
En vain voi käsittää miksi kenenkään mainetta pitäsi ikinä missään turvata toisen sananvapautta rajoittamalla. Enkä todellakaan voi käsittää miksi jotain moraalia pitäisi suojella toisten perusoikeuksia rajoittamalla.
Elina kirjoitti 11.2.2009 kello 3:27
”Aika härskiä muuten ilman mitään tietoa arvailla lautamiesten motiiveja kantaansa. Aivan varmasti työtään voi tehdä ilman kytkentöjä politiikkaan.
Ehkä Osmo ei pysty, mutta sellaisiakin ihmisiä on. Kaikki eivät ole vuosikymmeniä ryvettyneet korruption keskellä, vaan selkärankakin voi olla olemassa. Aivan varmasti lautamiehet pääsääntöisesti aivan vilpittömästi pyrkivät oikeudenmukaiseen ratkaisuun. Asiasta vain oltiin eri mieltä. Lakihan ei ollut mitenkään yksiselitteinen, vaan tulkinnasta oli kyse.”
Lopetin kommettien lukemisen ym. nimimerkki Elinan vuodatukseen. Vuodatukset alkoivat olemaan niin tunnepitoisia, että asia tuntuu välistä unohtuvan.
En ole tutustunut ko. oikeuden ratkaisuun, mutta noin yleisesti. Mikäli käräjäoikeuden kokoonpano tosiaan oli tuo mitä Osmo alustuksessaan mainitsi koko asia olisi kaatunut aikoinaan tehtyyn prosessiväitteeseen. Oikeuden jäsenen on pystyttävä jääväämään itsensä silloin kun siihen on aihetta, nyt näyttää olleen.
Muutoin olen sitä mieltä, että nimimerkki Elina voisi tulla kaapista ulos ja alkaa kirjoittamaan omalla nimellään.
Soininvaara:
”Minusta demarien Helsingin piirin varapuheenjohtaja (nyt jo puheenjohtaja, mutta tapahtumahetkellä varapuheenjohtaja) ei ole sopiva toimimaan tuomarina jutussa, jossa osapuolena on keskustapuolueen puheenjohtaja.”
”Sopiva” onkin hyvä muotoilu tässä asiassa, sen voisi kääntää niin, että de lege ferenda tulisi vastaavan tilanteen olla jääviyden piriissä.
Ongelma on vaan se, että miksi poliittinen hierarkinen asema tässä ratkaisisi? Eikö poliittinen kanta asemasta riipumattaa olisi merkityksellinen seikka? Ja miten puoluekanta sitten asiaan vaikuttaa? Niin kuin arvon bloggaaja varsin hyvin tietää politiikassa pahimmat viholleset ovat usein saman puolueen ja kunnan miehiä ja naisia! Tässä ajan takaa sitä, ettäj ääviys on vakava asia ja sitä on voitava arvioida juridisesti riittävän selkeästi. Yleiset poliittiset, maaailmankatsomukselliset yms. asetelmat eivät voi olla jääviyden perusta, koska silloin jääviysinstituutiolta katoaa pohja.
Olen ratkaisua vastaan, koska kirjahan on täysin harmiton ja herttainen kuvaus lyhyestä irtosuhteesta.
Kustantajan ammattitaidottomuutta on se, että kirja kirjoitettiin muistelmatyyliin ja nimiä muuttamatta. Kukaan ei olisi puuttunut asiaan, jos minä-muotoisen romaaniteoksen päähenkilöinä olisivat olleet yksinhuoltaja Sini Puronen ja pääministeri Pekka Korhonen.
Ajattelin aivan samaa kuin Juha Jalkanen.
Yleensähän harmaalla alueella liikkuvat teokset puetaan fiktiiviseen muotoon ja näin kierretään koko yksityisyyden suojan pykälä. Nimenomaan ammattitaidottomuutta oli olla tekemättä tässä tapauksessa niin.
En myöskään ymmärrä mitä erityistä yksityisyyden suojaa tarvitaan sille, että aikuisilla ihmisillä on seksisuhde. Tuliko jollekin yllätyksenä, että Vanhanen ja Ruusunen naiskentelivat saunan jälkeen. Voi ei, apua… eivätkö he pelanneetkaan lautapelejä?
Pekka Vitikainen,
Nimimerkkikeskustelu on täällä jo moneen kertaan käyty, mutta lyhyesti:
Olen kirjoittanut pitkin matkaa OIKEASTI yksityisyyden alueelle kuuluvia asioita lähipiiristäni mm. lapsistani, tuttavistani ja naapurustostani. En katso, että olen oikeutettu paljastamaan heidän henkilöllisyyttään netissä.
Jos alun perin olisin kirjoittanut nimelläni, tilanne olisi tietysti toinen ja olisin rajannut aiheen käsittelyt toisin. Mutta nyt on näin.
Mikäli jostain kumman syystä olen niin kiinnostava, että henkilöllisyyteni on tiedettävä, niin Osmo lähettää kyllä meilistään minulle osoitetut viestit sähköpostiosoitteeseeni.
Vastaan sitten harkintani mukaan nimelläni.
tietokone ei tottele nappaimistoa!!!
Osmo Soininvaara kirjoitti 11.2.2009 kello 10:09 Minusta demarien Helsingin piirin varapuheenjohtaja (nyt jo puheenjohtaja, mutta tapahtumahetkellä varapuheenjohtaja) ei ole sopiva toimimaan tuomarina jutussa, jossa osapuolena on keskustapuolueen puheenjohtaja.
Minusta edellisen pitaisi olla itsestaanselvyys, eli jos voidaan epailla lautamiehen ennakkoluuloisuutta, ei lautamieheksi juttuun. Jos lautamiesten arpoja ei huomaa kommmahdusta, hyva lautamies jaavaa itse itsensa.
Se, voivatko puolueiden nokkamiehet olla lautamiehia yleensakaan, kannattaisi ehka miettia erikseen.
Ei lautamiesten puoluekantaa voi yleensa arvata, taytyy yrittaa loutaa tieto netista, jos on kiinnostunut. Puoluepolitiikka on asinakin Helsingin raastuvanoikeudessa tabu aihe.
Jotkut sovinistiherrat juttuineen paljastavat puheillaan puoluekantansa, mutta heidan kautensa taitaa olla ohi kevaan lautamiesvaihdossa.
Ihmisen objektiivisuus on aika kinkkinen juttu. Lienen saanut HYn yhta parhaimmista metodiopetuksista sosiaalitieteiden alalla. Useinhan jo pelkka aiheen valinta on arvovalinta.
Juha J. Olen ratkaisua vastaan, koska kirjahan on täysin harmiton ja herttainen kuvaus lyhyestä irtosuhteesta.
Kait ihmisillä, poliitikoillakin, täytyy olla jonkinlainen mahdollisuus päättää, mitä he itsestään haluavat kerrottavan julkisesti ja vielä rahastamistarkoituksessa. Joku tolkku sentaan meillakin.
Tuomarit ja lautamiehet yrittavat ratkaista jutut sen todistusaineiston perusteella, mita heille esitetaan. Ihmeen lahjomattomia karajatuomarit ovat esimerkiksi suhteessa asianajajien palopuheisiin. Minulle oikeuden toiminta on ollut tassa suhteessa myonteinen yllatus.
Jotkut asianajajat ja heidan asiakkaansa harrastavat vippaskonstein amerikkalaistyylisesti vetoamista, ainakaan minuun temput eivat pure.
Oikeus toimisi huomattavasti tehokkaammin, jos huumejutuissa mukana olevat sanoisivat hieman harvemmin, etta eivat tieda mitaan ja tekonsa kannissa tehneet muistaisivat paremmin, mita on tullut kannipaissaan touhunneeksi.
Eiko kannattaisi tutkia nykyjarjestelman heikkoudet ensin. Hegelin teesi, antiteesi ja synteesi Giddensin mukaan sovellettuna tarkoittanee, etta jokainen uudistus sisaltaa tuhonsa siemenen eli suomeksi, suo siella, vetela taalla.
Juuri muutettua lautamiesjarjestelmaa kuuluu valmistellun 20 vuotta. Ettei nyt joku virkamies olisi rapeltanut yon tunteina tekstimuutoksia, joiden oheisvaikutuksia ei ole riittavasti tutkittu.
”Nyt kun hovioikeus on antanut tuomionsa Vanhasen oikeudenkäynnissä, on minusta syytä vähän miettiä sitä, kävikö kaikki Käräjäoikeudessa kuten piti. Käräjäoikeus äänesti asiasta 2-2 ammattituomarin jäädessä vähemmistöön – tai ei vähemmistöön vaan tappiolle, sillä tasatuloksen sattuessa syyttömyys voittaa ja zsxyytettynä oli Kuronen ja hänen kustantajansa.”
Viimeinen alioikeusuudistus oli aikanaan tervetullut ja tarpeellinen, mutta ei kaikilta osin loppuun asti harkittu.
Siinähän lopetettiin kihlakunnanoikudet (maalaiskunnat ja uudet kaupungit) sekä raastuvuvanoikeudet (vanhat kaupungit), tilalle saatiin käräjäoikudet.
Käräjäoikeuden heikkoutena on, anteeksi vaan, lautamiehet. Kuten monasti on nähty lautamiehet äänestävät sen ainoan ammattituomarin nurin ja usein pelkästään tunnepitoisella ratkaisulla.
Kritisoin kerran uutta alioikeusysteemiä erräälle juuri eläkkeelle jääneelle alioikeuden puheenjohtajalle. Hän myönsi minun olevan oikeassa. Totesi, että eihän se nyt niin vaarallista ole koska käräjäoikuden ratkaisut menevät lähes poikkeuksetta hovioikeuden ratkaistavaksi.
Niinhän ne menevätkin, mutta kun alioikeuden päätös on vain ”valmisteleva lausunto” jää hovioikeus käytännössä ainoaksi varsinaiseksi oikeusistuimeksi missä asia käsitellään. Korkeimpaan oikuteen valittaminen tehtiin, samoihin aikoihin, luvanvaraiseksi ja sitä lupaa ei pääsääntöisesti irtoa kuin ennakkotapaus luonteisissa jutuissa.
Summa summarum; asiat käsitellään yhdessä ainoassa todellisessa oikeusasteessa (Hovioikeudessa) ilman valitusoikeutta.
Minusta tämä on täysin kestämätön tila. Käräjäoikeudessa asia ratkeaa sen mukaan miltä lautamiehistä sattuu tuntumaan. Ei, oikeuden ratkaisuja ei tehdä tunnetilojen perusteella. Ei yleisen mielipiteen perusteella.
Oikeus ratkaisee asian siitä säädettyjen lakien ja asetusten perusteella aivan riippumatta siitä mitä ulkona ulvova roskaväki vaatii.
Rogue:
”Poliittinen sitoutuneisuus muodostaa kuitenkin selkeän ongelman tuomioista päättämisen kannalta ja poliittisesti sitoutuneet henkilöt olisi teknisesti helppoa rajata pois tuomioistuimista ilman kummempaa taustojen kartoitusta.”
Sinivihreä:
En voi ymmärtää, miten poliittinen ryhmäytyminen tässä kohtaa eroaa muusta ryhmäytymisestä. Onko siis myös niin, että kuulumalla esim. tiettyyn urheiluseuraan, et ole kykenevä arvioimaan saman tai kilpailevan urheiluseuran jäsenen tekemisiä lautamiehenä. Jos näitä erilaisia ryhmiä aletaan laajemminkin pitämään jääviyden perusteena huomataan äkkiä, että kukaan ei voi toimia kenenkään lautamiehenä. No, leipätuomarien valtaa kai ollaankin lisätty huomattavasti, joten suunta onkin tuo.
Tuo että poliittisesti sitoutuneet ihmiset rajataan lautamiestehtävistä pois, kuulostaa mielestäni siltä että yhdistymisvapaus ei koske lautamiehiksi haluavia. Taas oltaisiin yksilönvapauksia nakertamassa yhdestä kulmasta.
En ole lukenut kaikkia kommentteja, mutta lautamiehenä tässä pari mieleen tullutta asiaa. Jos päätöksestä äänestetään, niin vastaajalle edullisempi ratkaisu (ei siis syyttömyys) voittaa.
Rutiininomaisessa lautamiestyössä sattuu aika harvoin kohdalle juttu, jossa kyseenalaista olisi syyttömyys/syyllisyys. Syyttäjät yleensä arvioivat näyttönsä riittävän hyvin ennen syyttämispäätöstä. Olen kyllä ollut päättämässä syyttömyydestäkin.
Useimmiten oikeuden jäsenten kesken neuvotellaan rangaistuksista ja niitä pohdittaessa lautamiesten arvomaailman mahdollinen erilaisuus ja elämänkokemus tulevat esiin. Antoisimpia ovat keskustelut, joissa pohditaan, miten erilaiset vaihtoehdot tulevat vaikuttamaan vastaajan, esimerkiksi nuoren elämään; millainen ratkaisu olisi paras niin yhteiskunnan kuin kyseisen yksilönkin kannalta.
Lautamiespaikkojen puoluepoliittinen jako toimii sikäli hyvin, että sitä kautta lautamiehiksi tulee yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneita ja niistä kokemusta omaavia ihmisiä. En ole koskaan osallistunut istuntoon, jossa puoluepolitiikka olisi vedetty esiin syyllisyydestä päätettäessä tai rangaistusta määrättäessä.
Rogue,
Halla-ahosta Vihreät naiset ovat tehneet tutkintapyynnön. On selvä, että vihreät ovat omassa asiassaan jäävejä.
Sen sijaan poliittinen kanta sinällään ei tee ketään jääviksi ja kuten hintola toteaa, vihamiehet voivat löytyä (ja usein löytyvätkin) nimenomaan omasta puolueesta.
En kuitenkaan puolla poliittisin perustein valittuja lautamiehiä, pois se minusta.
Mielestäni vain näkemys, että puolueeseen kuuluva ihminen automaattisesti toimisi valan velvoittamana oikeudellisissa kysymyksissä ainoastaan politiikka ohjenuoranaan, on alkeellinen ja herjaava.
Jos itse ei pysty irrottautumaan politiikasta, niin sitä ei pidä yleistää muihin.
Elina kirjoitti:
”Nyt on siis linjattu, että maininta esim. elämäkerrassa seksisuhteesta on rikos.”
Minä en kyllä lehtitiedoista ymmärtänyt näin. Minusta vaikutti että oikeus ei ollut missään tapauksessa näin yksiselitteinen, ja hyvä niin.
Sillä eikö tuomiossa nimen omaan linjattu että raja yksityisyytta tai henkilöä loukkaavan tekstin ja sanavapauden välillä pitää käydä tapauskohtaisesti? (mielestäni aivan oikein)
Ja tässä nimenomaisessa tapauksen kontekstissa sukupuolielämän ja lasten asiat menivät oikeuden mielestä rajan loukkaavalle puolelle. (en tiedä kun en ole lukenut)
Varmaankin tämä vastaa myös yleistä oikeustajua. Harva on varmasti sitä mieltä jos asiaa oikein ajattelee että kuka tahansa saa paljastaa kenestä tahansa minkä tahansa asian jos sen vain saa tietoonsa?
Useimmat ovat varmasti sitä mieltä että johtavista poliitikoista on oikeudenmukaista voida saada paljastaa enemmän mutta ei pelkkä asema saa viedä kaikkea suojaa. Usemmat lienevät myös sitä mieltä että pitkäaikaisen avioliiton eläneen elämäkerrassa on oikeudenmukaista saada paljastaa enemmän kuin lyhyestä suhteesta. Sekä siitä että alaikäisten asiat ja intiimiasiat ovat listan kärjessä, kun mietitään minkälaisista asioista vaaditaan enemmän asiayhteyksiä jotta niistä kertominen olisi oikeudenmukaista?
Eikö oikeus nimen omaan linjannut että tämänkaltaisilla asioilla on merkitystä kun rajaa vedetään, eikä suinkaan niin että ”seksielämästä ei saa mainita”.
Se on sitten eri juttu että menikö rajanveto tässä tapauksessa oikein. En osaa ottaa kantaa kun en ole Ruususen kirjaa lukenut.
Sinivihreä kirjoitti:
”En voi ymmärtää, miten poliittinen ryhmäytyminen tässä kohtaa eroaa muusta ryhmäytymisestä”
Eroaa esim. siitä syystä, että lait määrätään poliitikkojen toimesta. Tällöin näen ongelmallisena sen, että tuomioiden päättämisestä vastaavat henkilöt, jotka ovat suurella todennäköisyydellä suorassa kontaktissa lakien säätäjiin. Sen sijaan laeista ei päätetä esim. mainitsemissasi urheiluseuroissa.
Elina kirjoitti:
”Halla-ahosta Vihreät naiset ovat tehneet tutkintapyynnön. On selvä, että vihreät ovat omassa asiassaan jäävejä.
Sen sijaan poliittinen kanta sinällään ei tee ketään jääviksi ja kuten hintola toteaa, vihamiehet voivat löytyä (ja usein löytyvätkin) nimenomaan omasta puolueesta”
Eivät Vihreät naiset käsittääkseni edusta Vihreitä kokonaisuudessaan sen enempää kuin SDP:n Helsingin piirin puheenjohtaja edustaa koko SDP:tä.
Entä mitä mieltä olet RKP:läisten jääviydestä Halla-ahon tapauksessa? Tai Perussuomalaisten? Tietysti oman puolueen jäsenten pitäisi myös olla jäävejä antamaan tuomiota.
Miltei ajattelin tänään kirjoitti:
”Harva on varmasti sitä mieltä jos asiaa oikein ajattelee että kuka tahansa saa paljastaa kenestä tahansa minkä tahansa asian jos sen vain saa tietoonsa?”
Kyllä meitäkin on, yllättävänkin paljon.
Elina: Mielestäni vain näkemys, että puolueeseen kuuluva ihminen automaattisesti toimisi valan velvoittamana oikeudellisissa kysymyksissä ainoastaan politiikka ohjenuoranaan, on alkeellinen ja herjaava.
Minusta näyttää siltä, että ymmärrät jääviyssyytöksen sisällön väärin. Jääviys ei tarkoita sitä, että jäävi ihminen toimisi politiikka ohjenuoranaan.
Jääviydestä on kyse silloin, kun on syytä epäillä, että henkilön puolueettomuus on vaarassa. Se ei tarkoita, että jäävi olisi ”automaattisesti” tai edes aktuaalisesti milloinkaan ollut puolueellinen. Useimmiten riittää, että tällaista on jotenkin perusteltua epäillä.
Kilpailevien puolueiden johtohahmot ovat nähtävästi Osmon mielestä – ja myös minusta – jäävejä päättämään toisiinsa liittyvistä oikeudellisista asioista. En ymmärrä mitä ”herjaavaa” tai ”alkeellista” tässä muka on.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Herjaus
Elina kirjoitti:
”Mielestäni vain näkemys, että puolueeseen kuuluva ihminen automaattisesti toimisi valan velvoittamana oikeudellisissa kysymyksissä ainoastaan politiikka ohjenuoranaan, on alkeellinen ja herjaava”
Ei kukaan ole väittänyt, että näin tapahtuisi ”automaattisesti”. Olen kuitenkin sitä mieltä, että puolueeseen kuuluminen nostaa puolueellisuuden todennäköisyyttä liikaa ja liian monien asioiden suhteen, jotta se voitaisiin jättää huomiotta. Etenkin silloin, kun syytettynä on toinen politiikassa toimiva henkilö.
Korjaus aikaisempaan:
Halla-aho ei taida olla PS:n jäsen. Ollut vain ehdolla heidän listoiltaan.
Lisätään nyt edelliseen vielä se, että jos sovin lääkärini kanssa (tai se sopimus on puolestamme tehty esim. lain kautta) ettei potilastietojani saa antaa eteenpäin, niin silloin niitä ei saa antaa eteenpäin. Eli jos ei muutoin ole sovittu, niin kyllä mielestäni yksityishenkilö saa sanoa ihan mitä tykkää.
Oon kaikkien kanssa samaa mieltä siitä, että lautamiespaikkoihin ei pitäisi olla poliittisia mandaatteja.
Lautamiehet vois valita vaikka arvalla, jos niitä nyt yleensä ottaen tarvitaan.
Olen kuitenkin Elinan kanssa samaa mieltä, että kyseiset lautamiehet eivät olleet jäävejä pelkästään siksi, että toimivat aktiivisesti politiikassa. Minusta he ovat kuitenkin niin kaukana keskinäisestä kilpailusta, että jos heidät jäävättäisiin tällä perusteella, niin se tarkottaisi suunnilleen, että Kuopiolaista leipäkauppiasta ei saisi olla tuomitsemassa Helsinkiläinen mansikanmyyjä.
Tämä rajan veto tapahtuu kuitenkin aina fiilispohjalta ja tärkeää on tietysti sekin, että ulkopuoliset ja asianosaiset itse kokevat, että lautamiehet ovat toimineet oikeustajunsa -eivätkä oman etunsa mukaan.
Sitten itse tuomioon: Kysymys yksityisyydestä on erittäin hankala, koska näissä jutuissa ei ole ikinä kyse pelkästään toista osapuolta koskevista asioista -kyse on aina suhteesta. Susan Ruususella on oikeus suhteen osapuolena kertoa siitä. Ei suhde ole pelkästään Matti Vanhasen omaisuutta, eikä se ole myöskään pariskunnan yhteistä omaisuutta, josta kertomisesta täytyy päästä yhteisymmärrykseen.
Noin ylipäänsä minusta vaikuttaa epäoikeudenmukaiselta, että yksityisyyde suoja ei ole sama kaikille. (Eli siis että julkisuuden henkilöillä on jotenkin alentunut yksityisyyden suoja.)
”En voi ymmärtää, miten poliittinen ryhmäytyminen tässä kohtaa eroaa muusta ryhmäytymisestä. Onko siis myös niin, että kuulumalla esim. tiettyyn urheiluseuraan, et ole kykenevä arvioimaan saman tai kilpailevan urheiluseuran jäsenen tekemisiä lautamiehenä.”
No esimerkiksi sillä tavalla, että urheiluseurat eivät kilpaile keskenään äänestäjistä, joiden mielipiteeseen ja äänestyskäyttäytymiseen tällainen tuomio saattaa vaikuttaa. Jos oikeudessa olisi tapaus, jossa päätetään, joutuuko jääkiekkojoukkueen tähtihyökkääjä vankilaan vai ei, niin silloin luonnollisesti vastustajaseuran edustaja olisi lautamiehenä jäävi.
En vain voi käsittää miksi kenenkään mainetta pitäsi ikinä missään turvata toisen sananvapautta rajoittamalla. Enkä todellakaan voi käsittää miksi jotain
Onko Heikki Paavola nyt ihan varma asiasta. Sananvapauden nimissä saa pitäisi siis saada levitellä sairauskertomuksia tai naapurin makuuhuoneesta salaa kuvattuja videoita. Jotta Paavola ei selviäisi tästä helpolla sanomalla, että on laitonsa kuvata salaa, saanko minä levitellä salaa kuvattua videota, jos kuvaaja panee sen minun postiluukustani tarkoitusella, että alan levitellä sitä.
Paavolan kanta kumoaisi paitsi yksityisyyden suojan myös tietosuojan kokonaan.
Heikistä en tiedä, mutta Harri Paavola on 😉
Vähän kuin varastetuksi oletetun tavaran ostaminen on laitonta, tulisi oletettavasti laittomasti hankitun tiedon levittäminekin olla laitonta. Ei siihen kuulu minun maineeni mitenkään.
Eli makuuhuonemateriaalit voidaan olettaa hankitun laittomasti. Jos taasen joku kuvaa kadulla ihmisiä, liittää sieltä naamani pornokuvaan ja levittää netissä, niin siinäpähän levittää.
Sama koskee potilastietojani. Jos joku itse keksii että Harrilta on poistettu piilokives ja sen takaraivosta kasvaa näkkileipä, niin aivan vapaasti voi lähettää ne nettiin.
Paavola: En kyllä haluaisi, että minun naamani olisi laitettu johonkin uskomattoman hupaisaan juttuun joka kiertää kaikki Suomen ja ulkomaiden s-postit ja vastaavat. Ihmiset nyt kuitenkin on sellaisia, että asiat vaikuttaa mielipiteisiin ja asenteisiin… Joskus on ihan kiva, että joku vielä ottaa vakavastikin.
Jos painuisi väärän tiedon levityksestä johtuen ihmisten mieliin sellaisena tyyppinä jonka päälle kuuluu kadulla sylkeä, niin ei sekään mitään mukavaa olisi.
Ihmiset on hölmöjä… uskovat mitä sanotaan.
Tuo Harrin sanavapaus periaate lähtee kai oletuksesta että vapaus on itseisarvo. Eli kun tavoitteena ei ole hyvä yhteiskunta, niin sillä ei ole väliä että rajoittamattomasta sananvapaudesta aiheutuisi merkittävää harmia.
Tällainen periaatteellinen vapauden puolustus tietysti täysin utopista haaveajattelua, eikä sitä kai ole kukaan koskaan tosissaan yrittänyt toteuttaa. Yhdysvalloissakaan sananvapaus ei ole oikeasti pyhä asia. Käytännössä asioita päätetään enemmän kustannus-hyöty näkökulmasta kuin periaatteellisin perustein.
Jos, kuten yleensä ajatellaan, tavoitteena on yhteiskunta missä ihmisten on hyvä olla, niin lienee selvää että yksityisyyden suoja on tärkeä asia. Ei niin ettei sananvapaus ole tärkeä. Se on ehdottoman tärkeä esimerkiksi demokratian toteutumisen kannalta, mutta pääministerin seksielämällä repostelu ei demokratiaa edistä. Sen sijaan esimerkiksi Halla-ahon blogin syynääminen vaikuttaa sellaiselta sananvapauden rajoitukselta josta olisi jotain haittaa.
Matti Vanhanen haki oikeutta sille, että myös julkisuuden henkilöllä on oltava yksityisyyden suoja. Hän voitti asiansa. Olen tyytyväinen päätökseen. Kun kyse on yksityisyyden intiimeistä asioista, jokaisen on oltava samalla viivalla oikeuden edessä.
Kertomus numero kaksi liittyy lautamiehiin. Sen verran olen ollut politiikassa mukana, että ymmärrän täysin Osmon näkemyksen ko tapauksen lautamiehistä.
Jos Halla-Aho joutuu käräjille, jokainen täyspäinen tajuaa, että lautamieheksi ei ole hyvä valita vihreää naispoliitikkoa.
En ymmärrä lautamiesten mollaamista yhtään enempää kuin että mollattaisiin ammattituomareita.
En ole vakuuttunut että lautamiehet pitäisi kokonaan korvata ammattituomareilla. Lakejahan heidänkin pitää tuomioistuintoiminnassaan noudattaa. Ihan samalla tavoin kuin ammattituomarin. Ja ammattituomarin on neuvottava lautamiehiä mitä laki asiassa sanoo.
Loppu onkin sitten ns vapaata todistusharkintaa eikä siinä ammattituomarit ole yhtään sen enempää puolueettomia tai ennakkoluulottomampia kuin lautamiehet. Miksi olisivat jos vain noudattavat lakeja? Ihan kuten lautamiehetkin.
Sokea ammattituomareiden rehtiyteen tai puolueettomuuteen uskominen ja luottaminen ei ole mielestäni perusteltua. Ihan samanlaisia ihmisiä ovat ennakkoluuloillaan. Ja lakeja on molempien noudatettava.
Lautamiehet ovat pitkään närästäneet ammattituomareita sen jälkeen kun he saivat ammattituomareiden kanssa saman äänioikeuden. ja koko järjestelmää on siitä lähtien yritetty romuttaa.
Aikaisemminhan usein naureskeltiin että lautamieheksi sopi kahvirahoja tarvitseva puolueosaston eläkeläinen joka osaa kuorsaamatta ja häiritsemättä ammattituomaria nukkua tuomioistuimen istunnossa silmät auki. Olisihan se tuomarille aina helpompaa kun saisi helpommin oman näkemyksensä lopputulokseksi.
Että hovioikeudet ottavat kumotakseen lautamiesten läpiajamia tuomioita voi olla myös taktista. Mitä enemmän saadaan lautamiestuomiot näyttämään ”vääriltä” sitä helpompi on saada myöhemmin ymmärrystä koko lautamiesjärjestelmän alasajolle. Raadollinen mutta ihan mahdollinen skenaario 😉
Vähän kuin varastetuksi oletetun tavaran ostaminen on laitonta, tulisi oletettavasti laittomasti hankitun tiedon levittäminekin olla laitonta. Ei siihen kuulu minun maineeni mitenkään.
Tämä Harri Paavolaisen esitys rajaa lehdistönvapautta suuresti. Lehdet julkaisevat yhtenään laittomasti vuodettuja tietoja.
Toinenkin ongelma hänen kannassaan on. Jos joku saa psyykkisen kohtauksen julkisella paikalla, tästä saa kertoa sanoin ja kuvin rajattomasti?
Osmo kirjoitti:
”Toinenkin ongelma hänen kannassaan on. Jos joku saa psyykkisen kohtauksen julkisella paikalla, tästä saa kertoa sanoin ja kuvin rajattomasti?”
Mikä on ”psyykkinen kohtaus”?:D
Tuollaisista julkisella paikalla tapahtuvista kohtauksista lienee melko mahdotonta vaatia vaitiolemista, mutta muuten kyllä kannatan yksityisyydensuojaa tietyissä asioissa.
Yksityisyyden suojan ja sananvapauden tulisi olla tasavahvoja oikeuksia, mistä johtuen niistä varmaan päädytään käräjöimään jatkossakin.
Ne, jotka puolustavat hanakimmin sanavapautta, voinevat ihan mielenkiinnosta ilmaista kantansa esim. valvontakameroihin ja niiden kuvamateriaalin mahdolliseen viihdekäyttöön. Tässä kelkka kääntyy helposti toisin päin.
Jos olisi julkaistu kotona aikuisten viihdekäyttöön kuvattua materiaalia, jossa pääministeri olisi esiintynyt, mikä olisi ollut ”kansalaisen oikeus tietää”?
Ja niin edelleen. Maalaisjärjellä tulisi päästä melko pitkälle. Myös itsensä jääväämisessä. Mutta kuinka hanakasti poliitikot ylipäänäs jääväävät itseään, paitsi silloin, kun ollaan tekemässä epämieluisia päätöksiä, joista saattaisi saada äänestäjäkunnan vihat niskoilleen?
Käsittääkseni julkisesti tunnetuista ihmisistä kirjoitettujen paljastavien muistelmateosten / päiväkirjojen tms. kanssa on toimittu joskus niin, että elleivät elossaolleet elämänkumppanit ym. elämäntarinaan liittyneet henkilöt ole antaneet lupaa kertoa kaikkea itsestään, heistä on kerrottu vasta postuumisti. Mielestäni tämä on hyvä käytäntö, perikuntaa edesmenneen kunnian mahdollinen loukkaaminen ei kohtuuttomasti haittaa.
”Jos Halla-Aho joutuu käräjille, jokainen täyspäinen tajuaa, että lautamieheksi ei ole hyvä valita vihreää naispoliitikkoa”
Pitäisikö sitten valita perussuomalainen lautamieheksi?
Ei kukaan ole vailla mielipiteitä ja puoluetttoman pidetään vain henkilöä, joka ei osaa päättää tai on muiden vietävissä.
Normaalilla ihmisellä on antipatioita ,a sympatioita ja poliittisia mielipiteitä, ei niistä kukaan ole vapaa eikä silloin ole puolueetonta lautamiestäkään tai tuomaria.
Nykyajan päättäjät lähtevät siitä, että heillä pitää olla rajattomat mahdollisuudet tutkia kansalaisten yksityiselämää ja luokitella kansalaisia.
Mutta päättäjistä ei saa antaa samoja tietoja kansalaisille.
Oikeus on sokea, myös pahassa
Tässä Soininvaaran ketjussa on monta mielipidettä, jossa uskotaan oikeuden toteutuvan Suomessa. Soininvaara itse uskoo vahvasti oikeustieteellisten opintojen voimaan.
Näin uskoin minäkin vuosikymmeniä. Viimeisen 10 vuoden aikana olen nähnyt läheltä niin monta käsittämätöntä oikeuden päätöstä, että usko on rapautunut. Eräs suomalainen arvostettu huippujuristi sanoikin minulle, että etenkin yritysriitojen ratkaisut käräjäoikeuksissa ovat hyvin sattumanvaraisia. Usein jutun voittaa se, jolla on paremmat todistajat.
Nettikirjoituksista annetuissa päätöksissä nähdään järjestelmän mahti. Kun valtakunnan syyttäjä lähtee ajamaan oikeutta sopimatonta nettikirjoittelua vastaan, syytetyllä ei ole mitään mahdollisuutta voittaa. On mahdotonta uskoa, että käräjäoikeuden tuomari ja lautamiehet edes kehtaisivat olla eri mieltä kuin valtakunnan ylin syyttäjä. Halla-ahollekin taitaa käydä köpelösti juuri tämän takia.
Professori Jyrki Virolainen onkin oikeassa blogissaan, jossa hän hyvin argumentoiden tuo esille, ettei kirjajutussa syytetyillä ollut mahdollisuutta menestyä hovioikeudessa. On selvää, että pääministeri saa oikeutta helpommin kuin yksinhuoltaja. Tuomaritkin ovat ihmisiä.
Kirjanoppineet oikeustieteilijät ovat liian usein vieraantuneet tosielämästä, mikä heikentää tavallisen kansalaisen oikeusturvan toteutumista merkittävästi. Monasti kansan suusta kuulee parempaa oikeudenkäyttöä kuin oikeusistuinten päätöksissä.
Tässä vanhas-jutussa on monta yhteiskunnallisesti hankalaa asiaa. Jos elävä ihminen voi saada vahingonkorvausta tavallisen perhe-elämän kuvaamisesta, niin missä menee raja. Saako enää kirjoittaa seksistä edes sen vertaa, että perheen esikoinen syntyi kun olimme niin rakastuneita ja kävimme niitylle rakastelemaan. Entä mikä ero on elävällä ja kuolleella henkilöllä, koska kuolleen jälkeläiset voivat kokea ahdistusta isoisovanhempien rakkauskirjeiden julkaisemisesta. Saako enää kirjoittaa muistelmia omasta lapsuudestaan. Vanhasen voitto hovioikeudessa oli monen hyvän asian tappio.
Suullisia käsittelyjä pitäisi lisätä, eikä vähentää. Jos perustelet asiassa hyvin paperilla, tulee oikaisuvaatimuksesta niin pitkä, etteivät juristit edes jaksa niitä lukea, saatikka perustella. Kerran sain suullisen käsittelyn KHO:n valituslupaa anottaessa. Suullinen käsittely tuli, kun EU oli huomauttanut Suomea suullisten käsittelyjen vähyydestä. Verojuttu, joka oli hävitty kaikissa oikeusistuimissa, voitettiin hallinto-oikeuteen palautetussa suullisessa käsittelyssä 6-0. Voitto oli itse asiassa helppo kun todistajaksi tullut verotarkastaja joutui tunnustamaan käyttäneensä jutun alkulähteenä vääräksi osoittautunutta todistusta, jota ei koskaan oltu näytetty verovelvolliselle. Ilman suullista käsittelyä tätä ei olisi koskaan tullut esille. Mutta ilman tätä väärää todistustakin juttu olisi voitettu, koska suullisessa käsittelyssä pystyy esittämään faktat perusteellisesti ja tarvittaessa uudestaan eri sanoin.
Pauli Vahtera
”Myös itse päätöstä pidin hyvänä. Ei voi olla oikein, että ihmiusten yksityisyyden suojaan kuuluvilla asioilla tehdään rahaa.”
Miten voit pitää hyvänä päätöstä jossa rangaistaan henkilön _omasta_ elämästä kirjoittamisesta? Lisäksi, mitä tekemistä rahan tekemisellä on koko asian kanssa? Tuolla periaattellahan kirjoittamansa kirjan myyminen olisi rikos, koska sillä tekee rahaa.
Kysehän ei ole siitä mikä on moraalisesti paheksuttavaa (kosta se on mielipidekysymys), vaan siitä, mikä on rikos ja mikä ei. Omasta elämästään ja ihmissuhteistaan kirjoittaminen ei voi olla rikos millään mittakaavalla.
Lautamiehistä noin yleensä. Olen itse sellainen – valittu Vihreän liiton mandaatilla, vaikka en ollut jäsen enkä aktiivi – muuten vain tuttu. En myöskään ole koskaan maksanut puolueveroa.
Kun ruvettiin puhumaan, että lautamiehet ovat turhia, nyökyttelin, koska vain harvoin juttu on oikeasti sellainen, että ”monipuolinen harkinta ja eri näkökulmat” juurikaan kirkastavat asiaa. Selvää pässinlihaa yleensä ja mittaamisen hienomekaniikkaa hämärtää toisaalta rangaistusten ehdollisuus toisessa päässä ja taparikollisuus toisessa päässä.
Mutta sitten: Heureka! Jos oikeuden istunnot jätettäisiin vain niiden harteille, jotka ao. apparaatilta saavat palkkansa ja hommaa pyörittää vallan kolmijako-opin mukaisesti hän, jota ei hevillä eroteta, niin voimme olla varmoja, että oikeudenkäynnin tehokkuus ei lähiaikoina yhtään nouse. Ja voin vakuuttaa, että oikeuslaitos on minun tapaamistani institutioista ylivoimaisesti tehottomin. Hyvä jos kolmasosa jutuista saadaan päätettyä.
Menkääpä joskus käräjäoikeuteen seuraamaan esim. yhden salin juttuja: Oblomov vaikuttaa sen jälkeen James Bondilta. Voisi ajatella, että lautamiesten läsnäolo ainakin nuoremmisssa oikeushenkilöissä aiheuttaa sen, että juttu ainakin yritetään päättää. Lautamiehet sentään aktiivisesti kohottelevat kulmiaan ja joskus jopa huomauttavat huonosti laadituista syytteistä tai onnettomasta haastamisesta. Eli kansalaiskontrolliahan se on. Ja aika halpaa.
Valinta toki voisi olla epäpoliittisempikin. EN kuitenkaan ole salissa juuri politiikkaan törmännyt. Pikemminkin ikä ja sukupuoli ennustavat asenteita.
Touko Mettinen
Touko Mettinen:
”Menkääpä joskus käräjäoikeuteen seuraamaan esim. yhden salin juttuja: Oblomov vaikuttaa sen jälkeen James Bondilta.”
Verraton vertaus. Tosin minusta tilanne on muuttunut alun oblomovilaisuuden jälkeen paljon, välillä on melkein paiskittu töitä.”
”Voisi ajatella, että lautamiesten läsnäolo ainakin nuoremmisssa oikeushenkilöissä aiheuttaa sen, että juttu ainakin yritetään päättää.”
En ole huomannut tuollaista piirrettä. Sen sijaan käsitykseni mukaan nämä nuorehkot lautamiehet ovat olleet ongelma sikäli, että eivät ole vaivautuneet saapumaan käräjäpaikalle. Myöskään esteestä ei ole ilmoitettu. Odottamassda onb saattanut olla aikamoinen joukko ihmisä.
Suomi on siitä jännä maa, että monien ihmiskuvaan kuuluu oletus, että ihminen on syntyessään ja nuorena fiksu ja ennakkoluuloton ym. ja että kaikki paha liittyy iän lisääntymiseen.
Oman nuoruuden superrohkeuden ja ennakkoluulottomuuden lasken kokemattomuuden piikkiin.
Miltähän Obaman ministerikaarti olisi mahtanut näyttää suomalaisena versiona.
Mitä, jos osa näistä yhteiskuntaamme vaivaavista ongelmistamme johtuukin siitä, että monien päättäjien kultuurinen pääoma on kovin ohutta, mikä johtaa päätöksiin ja muutoksiin, joissa seurausvaikutuksia ei ole pohdittu riittävästi.
Suomessahan on tultu ”maalta kaupunkiin ja pellolta tehtaaseen” maailmanennätysvauhtia.
Olen Toukon kanssa tehottomuudesta samaa mieltä. Toivottavasti uudistus tuo siihen parannuksen.
Mahtavatko muuten kaikki ei-lautamiehet tietää, että jokainen lautamies joutuu ennen toimeen ryhtymistä vannomaan tuomarin valan, sen saman kuin se ammattituomarikin. Jos ei ole valmis toimimaan tuon valan mukaisesti, ei ole sopiva lautamieheksi. En tiedä, kuinka tällainen vala-asia esimerkiksi voitaisiin järjestää, jos lautamiehet valittaisiin arvalla jokaiseen istuntoon erikseen – pitemmäksi aikaa arpominen olisi mahdotonta. Nythän kausi on neljä vuotta.
TM,
Ymmärrän kyllä jääviyden käsitteen. Esteellisyys syntyy puhtaasti aseman, esim. sukulaissuhteen perusteella eikä sillä ole mitään tekemistä sen kanssa kuinka oikein tai väärin, huonosti tai hyvin ko. henkilö päättää tai toimii.
Jos jostain kommentistani saa käsityksen, etten tätä ole ymmärtänyt, olen vain ilmaissut asiani sitten huonosti.
Kyse oli siitä, että jälkikäteen on vähintäänkin arveluttavaa, jopa herjaavaa vihjailla päätösten olevan muilla motiiveilla tehty kuin olisi pitänyt. Osmo ei usko, että joku voi aidosti olla ilmaisunvapauden puolella senkin uhalla, että valtaapitäjien yksityisyyttä raotetaan. Minulla ei ole minkään maan jäsenkirjaa, mutta silti olisin äänestänyt kuten Räihä ja Kolanen.
Koska asia ei mitenkään ollut poliittinen, niin minusta esteellisyyttä ei edes syntynyt. Eihän lautamies ole oikeudessa poliittinen toimija eikä käytä poliittista valtaa.
Jussi Halla-ahon tapaus on täällä vedetty esiin ikään kuin verrannoillisena tapauksena ja minulta on kyselty hyväksyisinkö ruotsalaisen tai vihreän päättämään Halla-ahon tuomiosta.
Tilanne on kuitenkin aivan eri. Halla-ahon syyte on nostettu poliittisen ajojahdin tuloksena ja hänen kirjoituksensa käsittelevät usein vihreätä ja ruotsalaista politiikkaa kielteisessä valossa. Keissi sinänsä on siis poliittinen.
Näin ollen näiden puolueiden edustajat ovat jäävejä asiassa, joka koskee heitä itseään.
Poliittisena ajojahtina Halla-ahon käräjille joutumista pidän siksi, että syytteeseen johtaneet kirjoitukset ovat olleet vuosikausia aivan rauhassa Scriptassa, kunnes ne yhtäkkiä alkoivat perussuomalaisten/Halla-ahon vaalimenestyksen myötä kiihottaa vihreitä naisia.
Ei tehottomuus siitä mun mielestäni johdu, että tuomarit eivät haluaisi ratkaista juttuja, vaan siitä, että joku asianosainen ei tule paikalle. Turhautuneitahan monet ovat, kun jälkeä ei synny.
Helsingin käräjäoikeus tuntuu olevan kroonisessa keikkumisen tilassa. On tehty yhtä sun toista muutosta kuten tämä lautamiestenkin määrän vähentäminen, mutta muutokset lienee aikataulutettu väärin eikä niistä kaiken kaikkiaan ole tiedotettu asianosaisille.
Kait tämän tapaiset organisaatiomuutokset pitäisi tehdä sellaisessa aikataulussa, että ihmiset on ehditty kouluttaa uuteen systeemiin.
Ole sitten motivoitunut keikkuvassa systeemissä, jossa tietoa ei tule eikä sitä saa pyydettäessäkään, jos ei kukaan oikein tiedä, kuka sitä tietoa jakaisi.
Välinpitämättömyys lienee tapa suojautua tällaista systeemiä vastaan, jos eivät välitä ne, jotka puitteita luovat, miksi minäkään. Edellinen on spekulaatiota, mutta jos oma palli keikkuisi koko ajan johonkin suuntaan ja työrauha puuttuisi, aika vasikeaa tilanteessa olisi motivoitua itse pääasiaan.
Jos burn out uhkaa, ehkä hidastelu on tapa pysyä työkuntoisena.
Jotkut asianosaiset kertovat etukäteen, että eivät tule sairastuttuaan juuri kyseisenä aamuna. Toiset taas ovat sairastuneet juuri kyseisenä aamuna ja kertovat asian jälkikäteen, ilman lääkärintodistusta.
Tietenkin oikeuteen meneminen on rankka juttu olipa missä roolissa tahansa.
Ehkä amerikkalainen systeemi, käsiraudat käteen heti alkupeleissä esitutkinnan ajaksi voisi olla ratkaisu niin, että ihmisiä ei tarvitsisi haeskella ja odotella. Sellainen ei vain taida istua suomalaiseen kulttuuriin.
Käräjäpäivät tehokkuuden ja tehottomuuden suhteen ovat olleet kaiken kaikkiaan hurjan erilaisia, mutta viime aikoina tahti on parannut kovasti.
Jukka Hankamäki kirjoittaa aiheesta blogissaan:
—clip—
Tiesittekö muuten, että hovioikeuden tuomarit nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston eli käytännössä Matti Vanhasen omasta esityksestä.
—clip—
Onko asia noin, ja jos on, niin:
Ovatko hovioikeuden tuomarit jäävejä tuomitsemaan esim. pääministeriä tai presidenttiä?
Elina kirjoitti:
”Jussi Halla-ahon tapaus on täällä vedetty esiin ikään kuin verrannoillisena tapauksena ja minulta on kyselty hyväksyisinkö ruotsalaisen tai vihreän päättämään Halla-ahon tuomiosta.
Tilanne on kuitenkin aivan eri. Halla-ahon syyte on nostettu poliittisen ajojahdin tuloksena ja hänen kirjoituksensa käsittelevät usein vihreätä ja ruotsalaista politiikkaa kielteisessä valossa. Keissi sinänsä on siis poliittinen.”
Hyväksyisitkö vihreän naisen Halla-ahon lautamieheksi, jos Halla-aho olisi syytettynä jostain ihan muusta asiasta kuin kirjoituksistaan?
Mielestäni pelkästään se, että henkilöidden välillä voidaan olettaa olevan ”poliittista skismaa” pitäisi riittää jääväämisen perusteeksi, vaikka jutussa käsiteltäisiin politiikkaan liittymätöntä asiaa. Hyvä nyrkkisääntö voisi olla, että puolueiden jäsenet eivät ole tuomitsemassa omansa tai muiden puolueiden jäseniä.
”Minusta jo valla kolmijaon kannalta on arveluttavaa, että aktiivisesti politiikassa toimivat henkilöt toimivat käräjäoikeuden lautamihinä.”
Todellakin. Voisihan lautamiehenä olla joku poliitikkokin, mutta että valinta tapahtuu [i]puolueiden listoilta[/i] on tietysti mahdonton yhtälö.
Saska Saarikoski kirjoittaa torstain hesarissa aiheesta varsin osuvasti.
Muistelmateokset ovat tästä lähin sallittuja vain erakoille. Vahingossakaan ei saa kuvailla julkisuudessa tai kirjallisuudessa ihmissuhteitaan, eikä _varsinkaan_ vihjailla harrastaneensa joskus poliitikon kanssa seksiä! Sehän on kuin rikokseen yllyttämistä.
Kuinkas muuten lautamieheksi käytännössä pääsee?
Useiden kirjoittajien naiivi lapsenusko ammattituomareiden kaikkivoipuuteen on jokseenkin pelottavaa.
Suomessa on viisas sananlasku asiasta: laki on niinkuin se luetaan so. tuomarin tehtävä on soveltaa oikeutta. Ei lakikirjaa lueta kuin aapista, vaan se jättää tilaa monille hyvinkin erilaisille tulkinnoille.
Vallan kahvassa roikkuvat olisivat varmasti hyvin mielissään, jos kaikki olisivat pekkavitikaisia — nöyriä ja kuuliaisia korkea-arvoisempien edessä. Pekka sanoo:
”Oikeus ratkaisee asian siitä säädettyjen lakien ja asetusten perusteella aivan riippumatta siitä mitä ulkona ulvova roskaväki vaatii. ”
Pekalta on tainnut unohtua, että laki ja tuomarit ovat kyllä kansaa varten ja mikäli laki ei vastaa yleistä oikeudentuntoa, niin lakia tulee muuttaa. Siihen saatetaan tarvita kansalaisten mielipiteen ilmaisua eli roskaväen ulvontaa.
Miten muuten tilanteessa, jossa korkeimman oikeuden päätös syntyy äänin 5-4? Ovatko nämä neljä toisinajattelijaa roskaväkeä? Eikö Pekka ymmärrä, että oikeuskin on paljolti ihan mielipiteitä ja asenteita, ei pelkkiä pykäliä?
Nythän esim. lainkäytön professori Jyrki Virolainen on ottanut voimakkaasti kantaa hovioikeuden ratkaisua vastaan Vanhnasen jutussa.
Että sellainen roskaväen edustaja…..
Kaksi kysymystä blogin pitäjälle
– Missä tapauksessa on lautamiesten päätös kumottu hovissa?
– Oletko itse lukenut sen kirjan, josta annettuun tuomioon otat kantaa?
Toivoisin, että keskusteluun osallistuvat kertoisivat ovatko lukeneet kirja tai ei. Kirja on minun kotisivullani siltä osin kun pääministerin pitää sitä rikollisena
Henkinen insinööri kirjoitti 12.2.2009 kello 10:50
Jukka Hankamäki blogissaan:
”Tiesittekö muuten, että hovioikeuden tuomarit nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston eli käytännössä Matti Vanhasen omasta esityksestä.”
Olen ollut hovioikeudessa tutustumiskäynnillä, ei jäänyt mieleen, kuka nimittää hovioikeuden tuomarit, mutta se jäi mieleen, että aikamoisen keskustelun jälkeen päätöksiä annetaan.
Joskus käräjäoikeudessa on pohtinut ennen tuomiota, että liekö tuomittavalla ja tuomarilla liian paljon yhteistä. Olen yllättynyt tässä suhteessa myönteisesti, ei ole näkynyt hyväveli -ajattelua, melkeinpä päinvastoin.
Minusta nyt menee paranoidean puolelle. Vanhanen on ajojahdin ja kiusaamisen kohde, selvästi. Hän joutuu syyniin joka asiasta.
En ole koskaan äänestänyt Vanhasen puoluetta, lähes kaikkia muita olen äänestänyt, eli tämä ei ole puoluepolitiikkaa.
Mua on pitkään tympinyt Vanhas-jahti. Otetaan välillä joku muu suurennuslasin alle, vaikka alettaisiin tarkastella Jyrki Kataisen otteita vallan tikapuilla.
Olin alunperin yllättynyt tuomiosta, siksi koen, että hovioikeuden päätös oli oikea. Vanhanen odotteli tuomiotaan yhtä inhottavan kauan kuin muutkin. Eikö voisi vähitellen jatkaa eteenpäin.
”Useiden kirjoittajien naiivi lapsenusko ammattituomareiden kaikkivoipuuteen on jokseenkin pelottavaa.”
Jos tuolla viitattiin minuun, olin hyvin ennakkoluuloinen käräjäoikeuteen mennessäni juristien suhteen. Kun on ollut yli 20 vuotta avioliitossa juristin kanssa ja tuntenut liudan juristeja, ei taida olla naiivimmasta päästä.
Juristeja on niin moneen junaan, käräjätuomarit ovat itselleni olleet myönteinen yllätys ja kiva niin.
Seppo Isotalo: En ollut opusta aiemmin lukenut, mutta kahlasin nyt sita linkkaamaasi tekstia lapi ja kylla mun aani menee edelleen sellaisen lain kannalle, jonka perusteella toi kirja loukkaa Vanhasen yksityisyytta. En haluaisi, etta kenenkaan muistelmissa minusta paljastettaisiin vastaavia asioita ilman suostumustani. En myoskaan nae, etta rajan vetaminen tahan kohtaan rajoittaisi sananvapautta siina maarin, etta siita olisi haittaa – vaikka kyseessa olisi paaministeri. Luonnollisesti, jos intiimiasioilla on relevanssia hanen asemansa kannalta, niin silloin asia on taysin toinen. Tassa tapauksessa ei ollut.
Sinkku kautta eronnut Matti Vanhanen voitti oikeustaistelun yksityiteensä puolesta. Minusta tämä oli hyvä ennakkotaus siitä, että myös julkisuuden henkilö voi elää työnsä ulkopuolella tavallista elämää.
Rotwang: ”En haluaisi, etta kenenkaan muistelmissa minusta paljastettaisiin vastaavia asioita ilman suostumustani.”
Ehdottomasti paras syy kriminalisoida jotain…
”Ehdottomasti paras syy kriminalisoida jotain…”
Vaannetaanpa Artturi rautalangasta. Meilla kaikilla on omat preferenssimme mm. yksityisyyden suhteen ja se varmastikin vaikuttaa siihen millaisia yksityisyytta suojaavia lakeja haluamme kotimaassamme olevan. Koska haluan, etta Suomen laki kieltaa minun yksityiselamani julkaisemisen ja koska koen myos etta se on yleisella tasolla oikein, haluan omalla aanestyskayttaytymisellani moisen lain olemassaoloa tukea. Siihen minulla lienee oikeus?
Kuluttajansuoja on lainsäädännön osalta sangen heikko.
Lakeja (elämän käyttöohjeita) alkaa olla niin paljon ja suuri osa niistä on hutiloiden ja huonoin tuloksin laadittu, että lainsäädäntö alkaa muistuttaa vahvimman oikeutta. Päätetään ensin lopputulema ja pyöritetään epämääräistä pykälistöä aikansa halutun lopputuloksen saamiseksi. Oikeusistuinten toiminta alkaa muistuttaa Delfoin oraakkelia. Oraakkeleita ei kuitenkaan yhden tapauksen parissa voi olla useita, joten maallikkojäsenistä on hyvä päästä eroon johdonmukaisen vaikutelman luomiseksi. Mielikuvistahan on paljolti kyse.
Joku voi, ehkä hyvinkin perustellusti sanoa, että tilanne ei ole edellä kuvattu. Sillä ei kuitenkaan ole lopulta väliä onko vai ei, jos kansalaisten silmissä tilanne siltä näyttää, alkaa suhtautuminen lainsäädäntöön muuttua. Ilmeisesti näin on jo käynytkin ja sen seurauksena laintuotantokoneisto jauhaa yhä lisää ohjeistusta siitä, miten ihmisten pitää elämäänsä elää.
Rotwang: Minulla on ainakin preferenssit aika monen asian suhteen, mutta nämä eivät vaikuta oikeastaan ollenkaan siihen mitä minä haluan muilta kieltää.
Minusta omien preferenssien yleistäminen muihin on oikeastaan aika ylimielistä. Yhteiskunta, jossa yksilöillä ei olisi oikeutta rajoittaa muiden elämää omien mielipiteidensä perusteella olisi parempi.
Artturi:
Juu, mä taidan sitten ehkä olla vaan sua itsekkäämpi ja ylimielisempi. Ei se mitään, pystyn kyllä elämään sen kanssa. Olen jopa niin itsekäs, että aion jatkossakin äänestää sellaisen lainsäädännön puolesta, joka mm. rajoittaa yksilöiden vapautta pölliä mun omaisuutta tai riistää multa hengen.