UPM sähköbisnekseen

9 vastausta artikkeliin “UPM sähköbisnekseen”

1. Tyyp­illi­nen esimerk­ki, ettei aina kan­na­ta keskit­tyä vain ydi­nosaamiseen­sa. Kil­pail­i­ja Sto­ra myi mm. sähkön­tuo­ton­sa lähtiessään val­loit­ta­maan maail­maa sil­lä, minkä parhait­en osaa eli paper­in­te­ol­la. Miten kävikään?

   UPM kyke­nee varm­sti men­emään taval­la tai toisel­la yli laman juuri monipuolisuuten­sa ansios­ta. Laman jäl­keen tarvi­taan taas pape­ria, joten tule­vaisu­us on val­oisampi. Sil­loin tarvi­taan taas sähköäkin.

   Vastaa

2. Tässä kai oli ideana se että fir­man todel­li­nen ydi­nosaami­nen on sähkön­tuotan­non omis­t­a­mi­nen eikä niinkään paperin valmistaminen.

   Vastaa

3. Ei ole mitenkään pois­sul­jet­tua että met­säjätit siir­tyvät isom­mas­sa mit­takaavas­sa ener­giantuotan­toon, kuluneina vuosikym­meninä ymmärtääk­seni alan sovelta­va tutkimus (ansiokkaasti) keskit­tyi niin täysin kemi­al­lisen met­sä­te­ol­lisu­u­den ja paperi­te­ol­lisu­u­den pros­es­sei­hin että bioen­er­gian kehit­tämi­nen jäi vähemmälle. 

   Puupo­h­jais­es­ta biodieselistä ei ole vielä kuin hypetyk­sen aiheek­si mut­ta muu­ta­mas­sa vuosikymme­nessä tämäkin voi muut­tua. Kova poli­it­ti­nen vään­tö alkaa jos samas­sa pros­es­sis­sa voisi käyt­tää myös turvetta.

   Vastaa

4. fir­man todel­li­nen ydi­nosaami­nen on sähkön­tuotan­non omis­t­a­mi­nen eikä niinkään paperin valmistaminen.

   Toisin kuin Sto­ra Ensol­la, jol­la ei ollut osaamista edessähkön­tuotan­non omistamisessa.

   Vastaa

5. Van­ha jut­tu! Jo viime syksynä eräs perusinsinööri selvit­ti, miten puiden juuri­neen repimi­nen, pilkkomi­nen ja keit­tämi­nen sel­l­uk­si ja leipomi­men paperik­si sitoo niin paljon ener­giaa, että pelkäl­lä enr­gian myyn­nil­lä tekee parem­paa tulosta. 

   Vihrei­den kan­nat­taisi päivit­tää ener­giati­etoisuuten­sa ja lopet­taa prim­i­ti­ivi­nen pelko ydined­er­giaa kohtaan.

   Vastaa

6. Ei pas­saa uno­htaa sitä, että sotien jäl­keen kun pohjoisen joet oli saatu val­jastet­tua, niin nimen omaan ensim­mäiset työ­paikat syn­tyivät maamme län­si-ran­nikolle tehtaisi­in, jot­ka kävivät koskivoimalla.
   Tup­paa usein uno­h­tu­maan historia.

   Vastaa

7. Voihan siinä tietysti käy­dä niinkin, että jos kaik­ki met­säy­htiöt lopet­ta­vat ydi­nosaamisen­sa, eli paper­in­teon, rom­ah­taa sähkön kysyn­tä ja sen seu­rauk­se­na hin­ta, jol­loin on menetet­ty sekä ydi­nosaami­nen että sen yti­men ulkop­uo­li­nen “osaami­nen”.

   Vastaa

8. Van­ha juttu:

   “Vihrei­den kan­nat­taisi päivit­tää ener­giati­etoisuuten­sa ja lopet­taa prim­i­ti­ivi­nen pelko ydined­er­giaa kohtaan.”

   Sinivihreä:

   Käsit­tääk­seni näin on jo asial­lis­es­ti ottaen tehtykin. Nyt vain odote­taan sopi­vaa het­keä tul­la atom­ikaapista ulos. Vihreälle poli­ti­ikalle on vain luo­ta­va uusi ja myyvä sisältö, ennen kuin hyvästä vihol­lis­es­ta voidaan luopua.

   Vastaa

9. UPM taitaa tarkastel­la maail­maa varsin monipuolis­es­ti oma­l­ta kannal­taan ja pain­o­tuk­set ovat muut­tuneet, kuten hei­dän organ­isaa­tiomuu­tok­sen­sakin ker­too niin, että ener­gia­puoli on saa­mas­sa enem­män pain­oa luop­umat­ta kuitenkaan sinän­sä paperipuolestakaan.

   Minus­ta hei­dän ydi­nosaamisen­sa on kuitenkin paljolti puun ympäril­lä, muute­taan se sit­ten sel­l­uk­si, paperik­si, kar­tongik­si, raken­nu­saineek­si tai ener­giak­si. Ydin­sähkö tässä on pait­si resurssi, myös sijoi­tus. Lop­ul­ta kysymys on kuitenkin, miten käytet­tävis­sä ole­vista resurs­seista saadaan mak­sim­i­tuot­to. Kun pitkäl­lä tähtäimel­lä edelleen on kutakuinkin var­maa, että öljy lop­puu niin muiden ener­gialähtei­den, myös puu, kas­vaa, sil­loin voi olla houkut­tel­e­vaa muut­taa puu suo­raan ener­giak­si. Tästä syn­tyy taas mie­lenki­in­toinen yhtälö, mitä se vaikut­taa paperi­te­ol­lisu­u­teen raa­ka-aineen joutues­sa kovem­paan kilpailuun. 

   UPM on myös akti­ivis­es­ti sopeu­tunut / hyö­dyn­tänyt ener­gian kallis­tu­mista määrit­telemäl­lä esim. sanomale­hti­pa­peribusinek­sen paikallisek­si — ei kan­na­ta kul­jet­taa pape­ria maail­man laidal­ta toiselle (ener­gia -> kul­je­tuk­set) ja esim. Ran­skas­sa hyö­dyn­tää kak­sisu­un­taisia laivakul­je­tuk­sia. Tästä on sit­ten Kajaanikin saanut osansa.

   Sto­ra Enso on käsit­tääk­seni kulkenut vähän eri latu­ja luop­umal­la yhdessä vai­heessa sekä ener­gias­ta että met­sistään ja pankki­ir­i­mais­es­ti sijoit­teli tuot­to­jen toivos­sa USA:han (Här­mälä!), tun­ne­tu­in seu­rauksin. Toisaal­ta sit­ten kuuituhuoltoa on paikat­tu Brasil­ian edullisel­la sel­l­ul­la (UPM taas Uruguaysta).

   Joku viisas voisi mallintaa tämänkin globaalin peliken­tän, ehkä siitä tulisi vähän apu­ja myös Suomen val­taapitäville, jot­ka nyt tun­tu­vat roiski­van “elvy­tys­ra­haa” tuonne maakun­ti­in siinä toivos­sa, että sil­lä olisi joku posi­ti­ivi­nen vaikutus.

   Vastaa