Kepulaisten kallis pakkomielle

Keskusta­lais­ten pakkomielle alen­taa ruuan arvon­lisäveroa alkaa raivos­tut­taa. Han­kkeessa ei ollut järkeä, sil­loin kuin siitä hal­li­tu­so­hjel­mas­sa sovit­ti­in, mut­ta tässä talousti­lanteessa koko han­ke on tolku­ton. Olen kir­joit­tanut tästä aiem­minkin, mut­ta ker­rat­takoon vielä:

Ruuan arvon­lisäveron alen­nus ei hyödytä suo­ma­laisia maanvil­jeli­jöitä, kos­ka se tuskin saa tämän yli­pain­oisen kansan syömään aiem­paa enem­män. Se hyödyt­tää jonkin ver­ran eines­te­ol­lisu­ut­ta ja jonkin ver­ran sil­lä tue­taan kalli­ita tuon­ti­herkku­ja. Han­ke on kansan­ter­vey­del­lis­es­ti arve­lut­ta­va, kos­ka alen­nus kohdis­tuu myös makeisi­in ja virvoitusjuomiin.

Kun kau­pas­ta oste­tun piz­zan alv on 12% ja pizze­ri­as­sa syö­dyn 22%, vääris­tetään markki­noi­ta ja tuho­taan työ­paikko­ja rav­in­to­la-alal­la. Rav­in­to­lat alka­vat var­maankin myy­dä innokkaasti annok­sia ulos, jol­loin nekin pää­sevät alem­paan verokan­taan. Jat­ka lukemista “Kepu­lais­ten kallis pakkomielle”

Tunteita nostavasta maataloustuesta

Kysymys maat­aloustues­ta näyt­tää nos­tat­ta­van tun­tei­ta maitotilo­jen tukea koskevas­sa postauk­ses­sa. Alku­peräi­nen postauk­seni ei ollut tarkoitet­tu arvostele­maan tuen tasoa vaan sitä, että tue­taan yli­tuotan­non säi­lymistä. Joitakin kom­ment­te­ja: Jat­ka lukemista “Tun­tei­ta nos­tavas­ta maataloustuesta”

Miksi Nova Group rahoittaa ulkoministerin synttärit?

Jyr­ki Katainen paljok­sut­tuaan Nova Groupin lahjoi­tus­ta Ilk­ka Kan­er­van synt­täreille rauhoit­teli kuitenkin MTV3:n uuti­sis­sa kohua sanom­al­la, että Ilk­ka Kan­er­va oli ulko­min­is­teri, eikä sen vuok­si syn­tynyt mitään jääviystilannetta.

Entä jos nuo kaup­pakeskuskaavo­ja manku­vat eivät rahoit­ta­neetkaan ulko­min­is­teri Kan­er­van synt­täre­itä vaan Varsi­nais-Suomen liiton hal­li­tuk­sen puheen­jo­hta­ja Kan­er­van synttäreitä?

Rajakustannukset, hintamekanismi, voimavarojen allokointi ja hintadifferointi

Kansan­talousti­eteen oppikir­jois­sa opetet­ti­in ainakin ennen, että markki­namekanis­mi ohjaa voimavaro­jen käyt­töä oikein, kun tas­apain­oti­las­sa tuot­teen hin­ta vas­taa sen valmis­tamisen mar­gin­aa­likus­tan­nuk­sia. Tämä tun­tui jo sil­loin vähän arve­lut­taval­ta, sil­lä jos tuotan­tokus­tan­nuk­set jae­taan kiin­teisi­in ja muut­tuvi­in, pelkil­lä muut­tuvil­la kus­tan­nuk­sil­la myyvä yri­tys menee konkurssi­in. Teo­ria pelastet­ti­in olet­ta­mal­la, että läh­estyt­täessä kap­a­siteetin ylära­jaa, muut­tuvat kus­tan­nuk­set alka­vat nous­ta. Oppikir­jois­sa mainit­ti­in myös rautati­et toim­intana, jos­sa kiin­tei­den kus­tan­nusten osu­us on niin suuri, että oikea hin­noit­telu mar­gin­aa­likus­tan­nusten mukaan johtaa –  ja sen tuleekin johtaa – toimin­nan tappiollisuuteen.

 Infor­maa­tioy­hteiskun­nas­sa tör­mätään yhä use­am­min tilanteeseen, jos­sa valmis­tuk­ses­ta aiheutuu oikeas­t­aan van kiin­teistä kus­tan­nuk­sia ja mar­gin­aa­likus­tan­nuk­set ovat nol­la. Jos tuote­taan kallis tele­vi­sio-ohjel­ma, sen kus­tan­nusten kannal­ta on yhden­tekevää, kuin­ka moni sitä kat­soo. Sik­si olisi jär­jetön­tä hin­noitel­la osa kat­so­jista ulos korkeal­la hin­nal­la. Sik­si radio- ja tele­vi­sio aloit­ti­vat Euroopas­sa mak­sut­tom­i­na yleis­ra­dioina. (Kat­somi­nen on mar­gin­aal­i­hin­nan kannal­ta mak­su­ton­ta lupa­mak­sus­ta huoli­mat­ta, kos­ka lupa­mak­su pitää mak­saa, vaik­ka ei kat­soisi) Jat­ka lukemista “Rajakus­tan­nuk­set, hin­tamekanis­mi, voimavaro­jen allokoin­ti ja hintadifferointi”

Kamerat ja hintadifferointi

Ostin itsel­leni parem­man kam­er­an, kos­ka val­oku­vaus on van­ha into­hi­moni ja kos­ka olen hul­laan­tunut niistä mah­dol­lisuuk­sista, joi­ta digiku­vaus suo kuvien trim­maamiseen. Omi­naisu­us, jon­ka kam­er­aani halusin, on 14 bit­ti­nen A/D‑muunnin. Tämä tarkoit­taa, että pik­se­lei­den tuot­ta­ma infor­maa­tio muute­taan dig­i­taalisek­si 14 bitin tarkku­udel­la (16 000 eri kirkkaus­vai­h­toe­htoa) kun kar­va­hat­tumalleis­sa on yleen­sä 8 bitin muun­nin (256 eri vai­h­toe­htoa). Noil­la ylimääräisil­lä biteil­lä ei tee mitään, ellei kuvia käsit­tele mitenkään, sil­lä mikään näyt­tö ei toista sävyjä noin tarkasti. Ylimääräiset bitit ovat tarpeen, jos kuvan sävyjä halu­aa raw-kuvien ”kehi­tyk­sessä” muut­taa. Voin lyhyen koke­muk­sen perus­teel­la vaku­ut­taa, että omi­naisu­us on ihana.

On selvää, että parem­mas­ta kam­eras­ta joutuu mak­samaan enem­män, mut­ta tuo yksi A/D muun­nin mak­soi kyl­lä tolkut­tomasti. Epäilen, ettei sen valmis­t­a­mi­nen mak­sa olen­nais­es­ti enem­pää kuin kahdek­san bit­tisen, mut­ta kam­er­aan tulee yli ton­ni hin­taa enem­män. Jat­ka lukemista “Kam­er­at ja hintadifferointi”

Maataloustuessa miljoonat ovat halpoja

Sirk­ka-Liisa Antti­la vaatii jo ensi vuo­den bud­jet­ti­in rahaa maid­on­tuotan­non tukemisek­si, kos­ka maid­on yli­tuotan­to Euroopas­sa ja maail­mas­sa on ajanut maitoti­lat kan­nat­tavu­uskri­isi­in. Tukea saa jakaa 15 000 euroa maitoti­laa kohden – tilan koos­ta riip­pumat­ta(!). Suomes­sa maitotilo­ja on 12 000, joten Antti­la on pyytämässä 180 miljoon­aa euroa. SATA-komite­as­sa me yritämme tor­jua köy­hyyt­tä, mut­ta ei mei­dän käytet­tävis­sämme ole tuol­laisia raha­sum­mia. Maat­alous­poli­ti­ikas­sa raha on halpaa.

Jos ahdinkoon joutunei­ta maid­on tuot­ta­jia pitää tukea yli­tuotan­toti­lanteessa, eikö olisi järkeväm­pää jakaa luop­umis­tukea markki­noiden tas­apain­ot­tamisek­si kuin tukea yli­tuotan­non jatkumista?

Euroopan maid­on­tuotan­non tukea on perustel­tu sil­lä, että maanosa on ker­takaikkises­ti huono paik­ka tuot­taa maitoa, kos­ka maail­mas­sa on niin paljon parem­min maid­on­tuotan­toon sovel­tuvia aluei­ta. Täl­lä argu­men­til­la voisi joku toinen perustel­la myös maid­on­tuotan­non vähen­tämistä Euroopas­sa. Tuore­maitoa ei pidä kul­jet­taa maanosas­ta toiseen, mut­ta juus­to­ja ja maito­jauhet­ta kyl­lä siinä mis­sä pape­ri­akin. Se aut­taisi kehi­tys­mai­ta paljon parem­min kuin viralli­nen kehitysapu.

Outlookin korjaaminen?

Mikrosoft out­looki­ni on men­nyt epäkun­toon, ja sen takana almanakkani. Vält­tyäk­seni liial­ta vapaa-ajal­ta, se pitäisi jotenkin saa­da toim­i­maan. Ohjel­maa käyn­nis­tet­täessä tulee virheil­moi­tus “Out­lookia ei voi ava­ta. Out­look-ikku­nan avaami­nen ei onnistu”

Tietääkö joku, miten tämä korjataan?

============================

Sain oma­l­ta osaltani asian kor­jatuk­si vel­jeni avul­la. Ongel­ma on sähkö­postiprofi­ilis­sa. Google näyt­tää lähet­tävän epä­toivisia out­lookin käyt­täjiä blogilleni tasaise­na vir­tana. Muil­lakin on siis sama ongel­ma; ter­veisiä vain Microsoft­in väelle!  Panen tähän nim­imerk­ki Tomin kor­jau­so­hjeen, kos­ka se kuulem­ma toimii:

Ongel­ma kor­jaan­tui kuitenkin sil­lä, että tein var­muusko­pi­on .PST-tiedos­tos­ta. Poistin Ohjaus­pa­neel­in MAIL-valin­noista sähkö­postiprofi­ilin ja loin uuden eri nimellä.
Tämän jäl­keen toin viestit takaisin tyhjään Out­looki­in varmuuskopiosta.

Kiinteistöliitto vaatii peiteltyä osingonjakoa

Kiin­teistöli­it­to on keksinyt, että kun­tien ener­gialaitosten voitot ovat piilovero­ja.  Voisi­vat ollakin, jos ener­gian hin­ta on kallis eikä kulut­ta­jal­la ole muu­ta vai­h­toe­htoa. En tunne muiden kun­tien tilan­net­ta, mut­ta tarkastel­laan­pa vähän Helsinkiä

Helsin­gin ener­gia tuot­taa voit­toa ja korkoa pääo­ma­lle (jok­seenkin sama asia) noin 300 miljoon­aa euroa vuodessa. Ilman sitä Helsin­gin kun­nal­lisvero olisi liki 20 pros­ent­tia. Kiin­teistöli­iton mukaan olisi parem­pi jakaa ener­giaa hal­val­la ja nos­taa kun­nal­lisveroa. Jat­ka lukemista “Kiin­teistöli­it­to vaatii peit­el­tyä osingonjakoa”

Missä on Helsingin heinäkuun kulttuuritarjonta?

Olin vuosi sit­ten Pra­has­sa. Tur­is­teille oli tar­jol­la jos jonkin­laista kult­tuu­ri­o­hjel­maa yhden hen­gen kitarakon­sertista val­oil­la leikkivään mus­taan teat­teri­in. Lip­pu­jen hin­nat vaikut­ti­vat sel­l­aisil­ta, ettei yhteiskun­nan tukea tarvit­tu kuin korkein­taan tilo­jen ylläpi­don osalta.

Helsin­gin Sanomien minne men­nä tänään pal­stal­la ei ole juuri mitään. Yksi ilmaiskon­sert­ti Temp­pelin­aukion kirkos­sa ja urku­vi­ikko­jen ohjelmaa.

Mik­si teat­ter­i­tar­jon­ta on palkkaa kesäteat­te­ria automatkan päässä tur­istin tavoit­ta­mat­tomis­sa? Suomenkielistä teat­te­ria ei tur­is­teille oikein kan­na­ta esit­tää, mut­ta suo­ma­lainen mod­erni tanssi esimerkik­si olisi kan­sain­välistä huip­puta­soa. Ja onhan tääl­lä lois­tavia muusikoita.

Sen ver­ran paljon tur­is­te­ja Helsin­gin keskus­tas­sa pyörää, että pienet teat­teri- tanssi- ja muusikko­ryh­mät voisi­vat hyvinkin tien­ata juus­toa leivän päälle heitä viihdyttämällä.

Lokin moraali

Kat­selin mökki­ran­nas­sa lokke­ja. Kun yksi niistä onnis­tui nap­pa­maan mer­estä kalan, muut hyökkä­sivät paikalle ja yrit­tivät anas­taa saali­in urhean kalas­ta­jan suusta.

Mik­si evoluu­tio ei ole tuot­tanut lokeille parem­paa omis­tu­soikeu­den kun­nioi­tus­ta. Nyt niiden pon­nis­tuk­sista huo­mat­ta­va osa haaskau­tuu keskinäiseen tap­pelu­un saal­is­te­tus­ta kalas­ta sen sijaan, että ne keskit­ty­i­sivät saal­is­ta­maan lisää kalo­ja? Tai sit­ten evoluu­tio on kokeil­lut tätäkin, mut­ta kan­ta on rom­ah­tanut ylikalas­tuk­sen vuoksi.

Ihmisy­hteisö­jen kehi­tyk­sessä kult­tuurievoluu­tio on ajanut lokin moraalin ohi. Jär­jestäy­tyneet yhteiskun­nat ovat olleet paljon suurem­pi men­estys kuin lokin logi­ikalla toimi­vat. Jat­ka lukemista “Lokin moraali”