Lokin moraali

Kat­se­lin mök­ki­ran­nas­sa lok­ke­ja. Kun yksi niis­tä onnis­tui nap­pa­maan meres­tä kalan, muut hyök­kä­si­vät pai­kal­le ja yrit­ti­vät anas­taa saa­liin urhean kalas­ta­jan suusta.

Mik­si evo­luu­tio ei ole tuot­ta­nut lokeil­le parem­paa omis­tusoi­keu­den kun­nioi­tus­ta. Nyt nii­den pon­nis­tuk­sis­ta huo­mat­ta­va osa haas­kau­tuu kes­ki­näi­seen tap­pe­luun saa­lis­te­tus­ta kalas­ta sen sijaan, että ne kes­kit­tyi­si­vät saa­lis­ta­maan lisää kalo­ja? Tai sit­ten evo­luu­tio on kokeil­lut tätä­kin, mut­ta kan­ta on romah­ta­nut yli­ka­las­tuk­sen vuoksi.

Ihmi­syh­tei­sö­jen kehi­tyk­ses­sä kult­tuu­rie­vo­luu­tio on aja­nut lokin moraa­lin ohi. Jär­jes­täy­ty­neet yhteis­kun­nat ovat olleet pal­jon suu­rem­pi menes­tys kuin lokin logii­kal­la toimivat.

Kyse ei ole vain ryös­te­lyl­tä suo­jau­tu­mi­ses­ta. Feo­da­lis­mi oli jär­jes­täy­ty­nyt­tä ryö­väys­tä, joka piti koko Euroo­pan ali­ke­hit­ty­nee­nä.  Good gover­nance on oikeas­ti tär­keä asia.

Por­va­ril­li­nen val­lan­ku­mous, joka suis­ti aate­lin ryö­vää­mäs­tä talon­poi­kien ja käsi­työ­läis­ten työn tulok­set, vas­ta mah­dol­lis­ti talou­del­li­sen nousun. Monen kehi­tys­maan vit­sauk­se­na on yhä lois­tos­sa elä­vä jou­ti­las ylä­luok­ka ja hal­li­tuk­set, jot­ka kes­kit­ty­vät lähin­nä oman lois­ton­sa pönkittämiseen.

54 vastausta artikkeliin “Lokin moraali”

  1. Nyt nii­den pon­nis­tuk­sis­ta huo­mat­ta­va osa haas­kau­tuu kes­ki­näi­seen tap­pe­luun saa­lis­te­tus­ta kalas­ta sen sijaan, että ne kes­kit­tyi­si­vät saa­lis­ta­maan lisää kaloja?”

    Äkkiä aja­tel­len toi näyt­tää juu­ri noin jär­jet­tö­mäl­tä, kuin Osmo tos­sa kir­joit­taa­kin, mut­ta asian voin näh­dä myös toi­sin. Itsea­sias­sa sii­nä on käyn­nis­sä luon­nos­sa val­lit­se­va kil­pai­lu, ne omi­nai­suu­det, jot­ka tuke­vat pär­jää­mis­tä jalos­tu­vat. Vah­vem­pi voit­taa ja sii­tä vah­vuu­des­ta on hyö­tyä karus­sa elä­mäs­sä. Vah­vem­mat ja sel­viy­ty­mis­ky­kyism­mät syö­vät ensin ja hei­koim­mat sit­ten jos jotain jää, tai enää saa­lis­ta löytyy.

    Täs­tä on myös poik­keuk­sia. Esim. Hyee­na­koi­ril­la esiin­tyy sel­lais­ta käyt­täy­ty­mis­tä, jos­sa nuo­ri ja vah­va koi­ra vah­tii jot­ta van­ha ja heik­ko­ham­pai­nen saa syö­dyk­si, eikä kukaan toi­nen koi­ra varas­ta sil­tä suupalaa.

    Eli nämä täy­sin eri­lai­set käyt­täy­ty­mis­mal­lit ilmei­ses­ti joh­tu­vat, että käyt­täy­ty­mi­nen on joil­tain osin seu­raus­ta myös kilpailusta.

    Näi­tä luon­non asioi­ta olen itse­kin jos­kus poh­dis­kel­lut. Mui­ta mie­len­kiin­toi­sia ilmiöi­tä on esim. Japa­ni­lai­sil­la Maka­ki-api­noil­la on tut­kit­tu suur­kau­pun­gis­tu­mi­sen aiheut­ta­mia sosi­aa­lis­ta muu­tos­ta käyt­täy­ty­mi­ses­sä. Perus­tet­tiin vain riit­tä­vän iso lau­ma, niin jo alkoi näky­mään ettem­me ole lop­pu­jen lopuk­si kau­ak­si pääs­seet apinoista.

    Kää­piö­sim­pans­seil­la esiin­tyy saman­lais­ta poli­ti­koin­tia ja liit­tou­tu­mis­ta kil­pai­lus­sa val­las­ta kuin ihmisillä.

    Ihmi­syh­tei­sö­jen kehi­tyk­ses­sä kult­tuu­rie­vo­luu­tio on aja­nut lokin moraa­lin ohi. Jär­jes­täy­ty­neet yhteis­kun­nat ovat olleet pal­jon suu­rem­pi menes­tys kuin lokin logii­kal­la toimivat.”

    Jär­je­täy­ty­neen yhteis­kun­nat kehit­ty­vät kokoa­jan joten ei tie­dä miten menes­ty­mi­sen käy.

    Por­va­ril­li­nen val­lan­ku­mous, joka suis­ti aate­lin ryö­vää­mäs­tä talon­poi­kien ja käsi­työ­läis­ten työn tulok­set, vas­ta mah­dol­lis­ti talou­del­li­sen nousun. Monen kehi­tys­maan vit­sauk­se­na on yhä lois­tos­sa elä­vä jou­ti­las ylä­luok­ka ja hal­li­tuk­set, jot­ka kes­kit­ty­vät lähin­nä oman lois­ton­sa pönkittämiseen.”

    Se mikä täs­sä on eri­kois­ta on, että aate­lin val­las­sao­lo lopul­ta perus­tui talon­po­jil­ta ja käsi­työ­läi­sil­tä saa­maan­sa kan­na­tuk­seen. Sii­tä on esi­merk­ke­jä mitä tapah­tuu kun kan­na­tus­ta ei enää ole. Ennen kunin­kaik­si ym. vali­koi­tui päte­vää poruk­kaa, sit­ten kun val­ta rupe­si periy­ty­mään suvus­sa ja suvut kävi­vät sisä­siit­toi­sik­si, alkoi esiin­ty­mään ongel­mia. Aate­li­set oli­vat sisä­siit­tois­ta poruk­kaa, joten se var­mas­ti näkyi hei­dän kyvyk­kyy­des­sä toi­mia sen ajan hallinnossa.

  2. En sit­ten tie­dä onko ali­ke­hit­ty­neen yhteis­kun­nan merk­ki vai ei, kun muu­ta­ma päi­vä sit­ten Rau­ta­tien­to­ril­la jaet­tiin tila­tai­de­teok­sen kuk­kia ylei­söl­le. Jopa siel­lä oli jou­kos­sa mies perä­kär­ryi­neen ja nai­sia enem­män kuin kah­den kas­sin kans­sa. Kas­ve­ja oli kui­ten­kin 100000, joten oli­si niis­tä riit­tä­nyt vähem­mäl­lä­kin hamstraamisella.

    Samaa käy­tös­tä voi havai­ta esi­mer­kik­si Stoc­kan Hul­lu­jen päi­vien yhtey­des­sä. Tava­ras­ta ei oikeas­ti ole pulaa, mut­ta kamp­pai­lu on raivoisaa.

  3. Osmo kir­joit­ti: “Monen kehi­tys­maan vit­sauk­se­na on yhä lois­tos­sa elä­vä jou­ti­las ylä­luok­ka ja hal­li­tuk­set, jot­ka kes­kit­ty­vät lähin­nä oman lois­ton­sa pönkittämiseen.”

    On se monen Poh­jois­maan­kin vit­sauk­se­na sama asia…

  4. Osmo:
    Mik­si evo­luu­tio ei ole tuot­ta­nut lokeil­le parem­paa omis­tusoi­keu­den kun­nioi­tus­ta. Nyt nii­den pon­nis­tuk­sis­ta huo­mat­ta­va osa haas­kau­tuu kes­ki­näi­seen tap­pe­luun saa­lis­te­tus­ta kalas­ta sen sijaan, että ne kes­kit­tyi­si­vät saa­lis­ta­maan lisää kaloja?

    Ole­tet­ta­vas­ti lokil­le kalan varas­ta­mi­nen kave­ril­ta on hel­pom­paa kuin sen nap­paa­mi­nen vedes­tä. Jos lok­ki­po­pu­laa­tios­sa kaik­ki yksi­löt kes­kit­tyi­si­vät kalas­ta­mi­seen, yksi­lö joka alkai­si varas­tel­la kave­reil­ta sai­si huo­mat­ta­van valin­tae­dun nii­hin “rehel­li­siin” kalas­ta­jiin ver­rat­tu­na ja ros­vo­lok­ki tuot­tai­si toden­nä­köi­sem­min enem­män jäl­ke­läi­siä. Toi­saal­ta jos kaik­ki yksi­löt kes­kit­tyi­si­vät vain tois­ten kyt­tää­mi­seen varas­tet­ta­van kalan toi­vos­sa, varas­ta­mi­seen kes­kit­ty­mi­nen ei enää oli­si hyvä stra­te­gia. Eli evo­lu­tii­vi­ses­ti opti­maa­li­nen tasa­pai­no­ti­la löy­tyy siel­tä näi­den ääri­vaih­toeh­to­jen välistä.

    Jos lokeil­la oli­si enem­män ymmär­rys­tä, ne voi­si­vat rek­ry­toi­da kala­pal­kal­la meri­kot­kan polii­sik­si pitä­mään ne var­kaat kuris­sa ja nuh­tees­sa. Sil­loin kaik­kien lok­kien kan­nat­tai­si kes­kit­tyä kalas­ta­mi­seen ja popu­laa­tion totaa­li­ka­lan­saa­lis oli­si suurempi.

  5. Mie­tin tuo­ta samaa kuin Mar­kus. Suo­mes­sa on saman­lai­nen jou­ti­las ylä­luok­ka ja hal­li­tus, joka kes­kit­tyy lähin­nä oman lois­ton­sa pönkittämiseen.

  6. Monen kehi­tys­maan vit­sauk­se­na on yhä lois­tos­sa elä­vä jou­ti­las ylä­luok­ka ja hal­li­tuk­set, jot­ka kes­kit­ty­vät lähin­nä oman lois­ton­sa pönkittämiseen.”

    Eikös ennen jou­ti­lai­suu­des­ta oli jotain hyö­tyä­kin, kreik­ka­lai­set filo­so­fit, tai­si­vat edus­taa nimen omaan jou­ti­las­ta ylä­luok­kaa. Nyky­ään kun ihmis­ten on pak­ko koval­la kii­reel­lä työ­muu­ra­hai­si­na sän­nä­tä sin­ne sun tän­ne ja olla tehok­kai­ta, ei ole enää sil­lee aikaa poh­dis­kel­la mer­kit­tä­viä asioi­ta. Slow life on alkan­tut ihmi­siä entis­tä enem­män kiin­nos­ta­maan, kun se yhteis­kun­ta ei näy­täk­kään sii­tä parem­mak­si tule­van vaik­ka kuin­ka pal­jon teki­si työ­tä. Jos useam­mal­la pro­pel­li­pääl­lä oli­si aikaa vähän aset­tua aloil­leen ja pääs­tää luo­vaa hul­luut­ta esiin, voi­si syn­tyä mer­kit­tä­viä­kin ideoita.

  7. Nyt nii­den pon­nis­tuk­sis­ta huo­mat­ta­va osa haas­kau­tuu kes­ki­näi­seen tap­pe­luun saa­lis­te­tus­ta kalas­ta sen sijaan, että ne kes­kit­tyi­si­vät saa­lis­ta­maan lisää kaloja

    Mitä muu­ta­kaan lok­ki voi­si muka teh­dä? Eihän lokil­la ole edes käsiä tai puhe­ky­kyä. Lok­ki voi vain len­tää tai sei­soa pai­kal­laan ja pyö­ri­tel­lä pää­tään. Jos oli­sin lok­ki, en kek­si­si mitään teke­mis­tä. Luo­pui­sin mie­lel­lä­ni suu­rem­mas­ta kala­saa­liis­ta jos sai­sin tilal­le jotain puu­haa, kuten kamppailua.

  8. Heh, eikös ihmi­sel­lä ole vie­lä fik­sum­pi tapa: vero­tus. Kun joku saa kalan, sitä ei napa­ta pois kalas­ta­jal­ta, mut­ta kalas­ta­ja pis­te­tään mak­sa­maan vero­ja. Tätä ryö­väys­tä pide­tään hyvin­kin sivistyneenä.

  9. Kat­se­lin mök­ki­ran­nas­sa lok­ke­ja. Kun yksi niis­tä onnis­tui nap­pa­maan meres­tä kalan, muut hyök­kä­si­vät pai­kal­le ja yrit­ti­vät anas­taa saa­liin urhean kalas­ta­jan suusta.

    Mik­si evo­luu­tio ei ole tuot­ta­nut lokeil­le parem­paa omis­tusoi­keu­den kun­nioi­tus­ta. Nyt nii­den pon­nis­tuk­sis­ta huo­mat­ta­va osa haas­kau­tuu kes­ki­näi­seen tap­pe­luun saa­lis­te­tus­ta kalas­ta sen sijaan, että ne kes­kit­tyi­si­vät saa­lis­ta­maan lisää kalo­ja? Tai sit­ten evo­luu­tio on kokeil­lut tätä­kin, mut­ta kan­ta on romah­ta­nut yli­ka­las­tuk­sen vuoksi.”

    Mitä jos kalan saa­nut lok­ki onkin tun­net­tu buli­mik­ko mui­den lok­kien kes­kuu­des­sa? Sinul­le ryö­väys­tä har­ras­ta­neet lokit oli­vat­kin tosia­sias­sa kave­rin­sa paras­ta ajat­te­le­via ja yrit­ti­vät estää tätä ahmi­mas­ta TAAS uut­ta kalaa?

  10. Heh, eikös ihmi­sel­lä ole vie­lä fik­sum­pi tapa: vero­tus. Kun joku saa kalan, sitä ei napa­ta pois kalas­ta­jal­ta, mut­ta kalas­ta­ja pis­te­tään mak­sa­maan vero­ja. Tätä ryö­väys­tä pide­tään hyvin­kin sivistyneenä.

    Todel­la ontu­va ver­taus. Kalas­ta­mis­ta omiin tar­pei­siin (vrt. lok­ki) ei vero­te­ta miten­kään, vaan vas­ta kalan myyn­tiä muille.

  11. Tom­mi Uschanov:“Todella ontu­va ver­taus. Kalas­ta­mis­ta omiin tar­pei­siin (vrt. lok­ki) ei vero­te­ta miten­kään, vaan vas­ta kalan myyn­tiä muille.”

    Erit­täin hyvä huo­mio! En ollut­kaan aikai­sem­min aja­tel­lut asi­aa sil­tä kan­nal­ta, että vero­tus kan­nus­taa ihmi­siä elä­mään oma­va­rais­ta­lou­des­sa. Pelk­kä vero­tus siis hait­taa työn­ja­koa ja aiheut­taa lisää hyvinvointitappioita.

    Taval­laan vero­tus siis rajoit­taa mark­ki­noi­den leviä­mis­tä. Se ei toi­mi suo­ra­nai­ses­ti niin, että se estäi­ti jotain mark­ki­noi­ta toi­mi­mas­ta koko­naan (kuten esim. omis­tusoi­keu­den puut­tu­mi­nen), mut­ta se rajoit­taa sitä.

    Adam Smit­hin sanoin:“division of labor is limi­ted by the extent of the market.”

    nos:“Kilpailuyhteiskunta vaa­tii lokin aivot”

    Tämä on taval­laan tot­ta. Vapail­la mark­ki­noil­la pär­jää myös hei­kom­pi­lah­jai­set, kun taas suun­ni­tel­ma­ta­lou­des­sa sel­viy­tyäk­seen tar­vi­taan huo­mat­ta­vas­ti kek­se­liäi­syyt­tä, luo­vuut­ta ja kon­tak­te­ja pää­tök­sen­te­ki­jöi­hin (=poliit­tis­ta valtaa).

  12. Muu­ta­ma päi­vä sit­ten kat­se­lin kun mök­ki­ni yli len­si meri­kot­ka jota lokit ahdis­te­li­vat ja ajoi­vat takaa. Lie­kö ollut sama kova­naa­ma joka varas­te­li kol­le­gal­taan Osmon mökillä… 😉

    Minuun on aina teh­nyt vai­ku­tuk­sen aja­tus japa­ni­lai­sis­ta samu­rais­ta joi­ta kylä ruok­kii vuo­sia mut­ta jot­ka ros­vo­jou­kon ryn­nä­tes­sä pelas­ta­vat päi­vän. Nyky-yhteis­kun­nan ongel­ma onkin että emme hen­ki­ses­ti hyväk­sy / sal­li eri­lai­suut­ta vaik­ka evo­luu­tio­mie­les­sä jokin pie­ni pää­hän­pot­kit­tu ryh­mä saat­taa sopi­vas­sa tilan­tees­sa olla avai­na­se­mas­sa. Sel­ven­net­tä­köön kui­ten­kin että en nyt tar­koi­ta mitään tukia tai avus­tuk­sien jaka­mis­ta näil­le ryh­mil­le vaan vapaut­ta elää omal­la tavallaan.

  13. Tai sit­ten evo­luu­tio on kokeil­lut tätäkin(tehokasta kalas­tus­ta sovus­sa), mut­ta kan­ta on romah­ta­nut yli­ka­las­tuk­sen vuoksi.”

    Moni eliö kil­pai­lee revii­ris­tä ja uhraa suun­nat­to­mas­ti ener­gi­aa sen puo­lus­ta­mi­seen (mm. lin­tu lau­laa ympä­ri vuo­ro­kau­den revii­ris­tään ilmoit­taak­seen). Omal­la revii­ril­lä voi sit­ten saa­lis­taa rau­has­sa laji­to­ve­reil­ta. Monil­la vesi­lin­nuil­la, kuten lokeil­la, ulap­paa on vai­kea jakaa revii­reik­si, ja sitä­pait­si on suo­ras­taan pak­ko pesiä kolo­niois­sa siel­lä, mis­sä on sopi­via kare­ja ja saa­ria. Sik­si lokit jou­tu­vat tap­pe­le­maan saa­liis­ta eikä revii­reis­tä — sii­nä on lokin moraa­lin tausta.

    Revii­rin tar­koi­tus on tur­va­ta ravin­non­tuo­tan­to lii­ka­käy­töl­tä, tur­va­ta kes­tä­vä kehitys. 

    Revii­ri on usein ryh­mä­re­vii­ri kuten susi­lau­man oma saa­lis­tusa­lue. Sil­loin yksi­löi­den yhteis­työs­tä on olta­va jokai­sel­le etua, se tur­vaa kal­toin­koh­del­lul­le­kin rep­pa­nal­le hen­kiin­jää­mi­sen — sii­nä on myös ihmi­sen moraa­lin taus­ta. Ja mikä tär­kein­ta, vaik­kem­me sitä tie­dos­tai­si, se tur­vaa edel­leen ravin­non uusiu­tu­mi­sen lii­ka­käy­töl­tä, kos­ka revii­ri on evo­luu­tion tulok­se­na kyl­lin iso. 

    Ihmi­nen on vais­toil­taan tyy­pil­li­nen ryh­mä­re­vii­rie­läin. Suvun jäsen­ten välil­lä on jo ammoin ollut yhteis­työ­tä, sit­ten suvut muo­dos­ti­vat yhteis­työn paran­ta­mi­sek­si hei­mon, sit­ten tuli kan­so­ja ja val­tioi­ta. Nyt tavoit­te­lem­me kan­so­jen välis­tä yhteis­työ­tä — sehän on myös EU:n idea. Kui­ten­kin EU:n idea on olla perim­mäl­tään kil­pai­lun työ­ka­lu: muo­dos­ta­mal­la Euroo­pas­ta yhteis­työ­ky­kyi­nen, se voi pär­jä­tä Yhdys­val­to­ja, Kii­naa ja Venä­jää vastaan. 

    Juh­la­pu­heis­sa vilah­taa “kes­tä­vä kehi­tys”, mut­ta voi­ko se toteu­ta, jol­lei ole sel­lais­ta kil­pai­lua, joka kar­sii pakol­la ihmis­kun­taa jos­sain muo­dos­sa niin, että resurs­sit ehti­vät uusiu­tua? Vas­ta jos sii­hen pys­tym­me, voim­me sanoa, että “Jär­jes­täy­ty­neet yhteis­kun­nat ovat olleet pal­jon suu­rem­pi menes­tys kuin lokin logii­kal­la toi­mi­vat”. Ns. jär­jes­täy­nyt yhteis­kun­ta on pal­jon pal­jon nuo­rem­pi kuin lokin elämäntapa.

  14. Suo­ma­lai­sen jou­ti­laan ja hal­lit­se­van yhteis­kun­ta­luo­kan osuus brut­to­kan­san­tuot­tees­ta on mitä­tön ver­rat­tu­na kehi­tys­mai­hin. Olkoon­kin, että jul­ki­nen sek­to­ri kier­rät­tää liki puo­let kan­san­tuot­tees­ta, mut­ta se sil­ti raken­taa sil­lä aika pal­jon tei­tä, kou­lut­taa ja hoi­taa ihmi­siä. Sii­vu, joka menee elii­tin omaan por­sas­te­luun on pie­ni ver­rat­tu­na kokonaisuuteen.

    Jos­sain kehi­tys­maas­sa kan­san­tu­los­ta saat­taa men­nä luok­kaa kym­me­niä pro­sent­te­ja jon­kun hal­lit­si­ja­su­vun hen­ki­lö­koh­tai­siin pro­jek­tei­hin. Ero on aika massiivinen.

  15. Kai­kil­le asias­ta kiin­nos­tu­neil­le suo­sit­te­len Kurt Von­ne­gu­tin kir­jaa “Gala­pa­gos”. Muun muas­sa se sisäl­tää aika hyvän näkö­koh­dan kysy­myk­seen “mik­si evo­luu­tio ei ole tuot­ta­nut lokeil­le parem­paa omis­tusoi­keu­den kun­nioi­tus­ta” sekä ker­too ihmi­se­lä­män ongel­mien perim­mäi­sen syyn. Yhtä hyvin tii­vis­tet­ty lop­pu­tu­le­ma kuin 42.

  16. Tääl­lä Kok­ko­las­sa meren ran­nal­la lokit ovat eri­lai­sia kuin Hel­sin­gis­sä. Ne eivät rii­te­le joka palas­ta, mitä niil­le hei­te­tään, vaan sen sijaan, että söi­si­vät yksin, huu­ta­vat kaik­ki muut alu­een lokit pai­kal­le ja syö­vät yhdessä.

    Puo­li­so­ni mukaan ne huu­ta­vat muut pai­kal­le, kos­ka on tyl­sää syö­dä yksin.

    Oli­si­ko kui­ten­kin niin, että alu­eel­la, jos­sa lok­ke­ja on suh­teel­li­sen vähän, on ruo­an saan­nin kan­nal­ta edul­li­sem­paa huo­leh­tia koko jen­gin ruo­as­ta. Lokit voi­vat päi­vys­tää laa­jaa aluet­ta ja kokoon­tu­vat yhdes­sä ate­rial­le, kun joku löy­tää ruokaa.

    Miten pit­käl­le lokit ovat bio­lo­gi­aa ja miten pit­käl­le kult­tuu­ria, voi­vat­ko samat lokit ehkä käyt­täy­tyä eri taval­la eri ympäristöissä.

    Van­gin dilem­ma, yhteis­työ vai omaan pus­siin pelaa­mi­nen voi­si antaa aihee­seen uusia näkökohtia.

    Uskon yhteis­työ­hön, jos asi­aa kat­so­taan koko elä­män pitui­se­na jatkumona.

  17. Suo­ma­lai­sen jou­ti­laan ja hal­lit­se­van yhteis­kun­ta­luo­kan osuus brut­to­kan­san­tuot­tees­ta on mitä­tön ver­rat­tu­na kehi­tys­mai­hin. Olkoon­kin, että jul­ki­nen sek­to­ri kier­rät­tää liki puo­let kan­san­tuot­tees­ta, mut­ta se sil­ti raken­taa sil­lä aika pal­jon tei­tä, kou­lut­taa ja hoi­taa ihmisiä.”

    Kier­rät­tää, kyl­lä. Net­to­ve­roas­te tulon­siir­to­jen jäl­keen on n. 24 %. Sekin palaa vii­meis­tään inves­toin­tei­na ja palk­ko­jen kaut­ta avoi­mel­le sektorille.

  18. Art­tu­ri: “Erit­täin hyvä huo­mio! En ollut­kaan aikai­sem­min aja­tel­lut asi­aa sil­tä kan­nal­ta, että vero­tus kan­nus­taa ihmi­siä elä­mään oma­va­rais­ta­lou­des­sa. Pelk­kä vero­tus siis hait­taa työn­ja­koa ja aiheut­taa lisää hyvinvointitappioita.”

    Näin on. Tämä näkyy mm. siten, että haja-asu­tusa­lueil­la, mis­sä asun­not ja ton­tit ovat hal­po­ja, raken­nel­laan usein koti­vers­tai­ta ja keräil­lään työ­vä­li­nei­tä ja romua nurk­kiin. Kaik­ki mah­dol­li­nen remon­teis­ta har­ras­tus­vä­li­nei­siin ja ruu­an kas­vat­ta­mi­seen teh­dään itse. Tämän seu­rauk­se­na pal­ve­lut eivät kehi­ty, vero­tu­lo­ja ei ker­ry, yhteis­kun­ta on talou­del­li­ses­ti teho­ton ja ihmi­set köy­hiä (tosin he voi­vat olla onnellisia).

  19. Evo­luu­tio ei piit­taa popu­laa­tion / lajin edus­ta. Tra­ge­dy of the com­mons on ihan taval­li­nen tilan­ne luon­nos­sa ja joh­taa usein sii­hen, että popu­laa­tio tuh­laa hir­veäs­ti resurs­se­ja eikä siis ole niin run­sas­lu­kui­nen kuin voi­si olla — ja jos­kus jopa sukupuuttoon. 

    Var­sin haus­ko­ja esi­merk­ke­jä löy­tyy Kat­ja Bar­gu­min ja Han­na Kokon kir­jas­ta Kutis­tu­va turska.

    http://www.tiede.fi/blog/2009/02/16/joko-kreationismista-pitaisi-huolestua/

    http://www.tiede.fi/kirjat/kirja.php?id=39

  20. Soi­ni­vaa­ran teks­ti jää roik­ku­maan ilmaan: entä nyt; mikä on tule­vai­suu­den visio; mikä on seu­raa­va moraa­lin taso?

    Vaik­ka kehi­tys­mais­sa onkin se rikas ylhäi­sö ja län­si­mais­sa kil­pai­lu­yh­teis­kun­ta, arvo­maa­il­ma on jo nyt sel­väs­ti muut­tu­mas­sa. Vas­tuu­ta halu­taan kan­taa ei vaan lähei­sis­tä, mut­ta myös kehi­tys­mais­ta; Rie­lun kau­pan nousu­joh­tei­nen menes­tys on täs­tä sel­vä merk­ki. Ostok­sia teh­täes­sä eet­ti­syys mer­kit­see myös lähi­tuo­tan­non puolella. 

    Työ­elä­mäs­sä ihmi­set ovat yhä halut­to­mam­pia juok­se­maan ora­van­pyö­räs­sä ja etsi­vät mer­ki­tyk­sel­lis­tä työ­paik­kaa. Raha ei enää rat­kai­se kaik­kea, vaan työ­pai­kan moraa­li, etiik­ka ja arvot saat­ta­vat­kin olla ne rat­kai­se­vat teki­jät, mik­si työ­pai­kal­la viih­dy­tään. Sosi­aa­li­ta­lous ja yhteis­kun­nal­li­set yri­tyk­set näyt­tä­vät­kin esi­merk­kiä tule­vai­suu­den työelämästä. 

    Lokeis­ta en tie­dä pal­joa­kaan, mut­ta tuli­pa vain mie­lee­ni, että ken­ties siel­tä par­ves­ta löy­tyy joku joonatankin.

  21. Lok­ki­han on maa­il­man menes­ty­nei­piä ja laa­ji­ma­mal­le levin­nei­tä lajeja.

  22. hupsnuköpynkapsunkoikun...lopsunpopun tai siis popsun sanoo:

    Evo­luu­tion sal­li­man alt­ruis­min mää­rä on hyvin tun­net­tu ja voi­daan las­kea aika tark­kaan muu­ra­hai­sil­la ja muil­la­kin. Kehit­ty­neim­mil­lä eläi­mil­lä tulee kult­tuu­rie­vo­luu­tio vie­lä mukaan. Ihmi­set ovat enem­män kult­tuu­rie­läi­miä kuin mit­kään eläi­met (sic) ja mones­sa käyt­täy­ty­mi­ses­sä pel­käs­tään kult­tuu­rie­läi­miä. Kult­tuu­rie­vo­luu­tion etu on se, että ihmi­set ymmär­tä­vät moni­mu­kai­sia men­nei­syy­teen ja tule­vai­suu­teen liit­ty­viä, vaih­tu­vas­sa­kin tilan­tees­sa päte­viä mut­ta tar­vit­taes­sa vaih­tu­via “moraa­li­sia” aja­tuk­sia. Että täm­möi­siä­kin täy­tyy poh­tia … Osta­kaa evo­luu­tion perus­op­pi­kir­ja ja kulttuurin!

  23. hupsnuköpynkapsunkoikun...lopsunpopun tai siis popsun sanoo:

    Ja siis jos ei vie­lä­kään val­jen­nut: lokin aivoil­la ei teh­dä niin moni­mut­kai­sia “moraa­li­sia” aja­tus­kul­ku­ja kuin ihmis­ten aivoil­la ja lokil­la ei ole ihmis­ten aivo­ja kos­ka se on pär­jän­nyt ihan hyvin ilman­kin ja aivo­jen kehit­tä­mi­nen oli­si muu­ten­kin lokil­le mah­do­ton tai aina­kin tur­ha teh­tä­vä, vaik­ka kalo­jen syön­ti kuu­lem­ma kehit­tää älyk­kyyt­tä. Äly, tie­toi­suus ja sen sel­lai­set ovat kyl­lä se, mihin evo­luu­tio ei pyri mut­ta ajau­tuu. Min­kä tahan­sa kuvi­tel­ta­vis­sa ole­van evo­luu­tion lop­pu­tu­los on bio­lo­gi­nen äly ja sit­ten … kyl­lä te tie­dät­te: hen­ki­lö­koh­tai­nen vir­tu­aa­li­nen maa­il­ma ilman pidäk­kei­tä ja täy­si moraalittomuus.

  24. hupsnuköpynkapsunkoikun...lopsunpopun tai siis popsun sanoo:

    Mik­si elvik­ses­sä ihmi­set eivät sit­ten ole kaik­ki tois­ten­sa kave­rei­ta? Sehän tei­tä ihme­tyt­tää. Feo­da­lis­mi oli yksi paran­nus mat­kal­la orjayh­teis­kun­nas­ta. Feo­daa­li­ruh­ti­nas taka­si rau­han alu­eel­laan kei­sa­ri­kun­nan sor­rut­tua mut­ta huo­nos­ti. Onnek­si tuli kunin­gas ja sit­ten rau­ha. Sit­ten demo­kra­tia ja hir­veä sotien kausi. Sit­ten demo­kra­tia vakiin­tui meil­lä päin ja mark­ki­noi­den hil­lit­ty vapaus ja his­to­rian lop­pui noin suu­rin pii­rein. Nyt ongel­mat on maa­il­man­laa­jui­sia ja rat­kai­su­jen­kin täy­tyy olla. Poli­tiik­ka ei ole kuol­lut! Sit­ten kun edel­li­nen on upon­nut tei­kä­läis­ten tie­defriik­kien kaa­liin, ker­ron mik­si kult­tuu­rie­vo­luu­tio on aika sur­kea käsi­te ihmis­ten käyt­täy­ty­mis­tä seli­tet­täes­sä. Mut­ta täy­tyy pyy­tää kau­niis­ti, muu­ten ette kuu­le minus­ta enää koskaan.

  25. Voi­si­ko­han lokin moraa­lia ver­ra­ta ulos­ot­to­mie­hen käy­tän­töi­hin ja ken­ties ulos­ot­to­mie­hen moraaliin.

    Kun velal­li­sel­la on mon­ta vel­kaa “pys­tys­sä” ja sama ulos­ot­to­mies ulos­mit­taa mitä saa ulos­mi­tat­tua esim. veron­pa­lau­tuk­sis­ta ja muis­ta pie­nis­tä mak­suis­ta velal­li­sen tilil­tä, niin onko se lok­ki­mais­ta, että ulos­ot­to­mies saa ottaa par­haim­man rahal­li­sen hyö­dyn itse­ään aja­tel­len, eikä lyhen­nä­kään vel­kaa velal­li­sen hyödyksi.

  26. Lok­ki­han on maa­il­man menes­ty­nei­piä ja laa­ji­ma­mal­le levin­nei­tä lajeja.”

    Ihmi­sel­lä­hän on sama stra­te­gia kuin lokilla

  27. Esko Niemi:“ihmiset köy­hiä (tosin he voi­vat olla onnellisia).”

    heh… voi­vat he olla onnel­li­sia, mut­ta eivät tie­ten­kään niin onnel­li­sia kuin oli­si­vat ilman, että vero­tus ohjaa hei­dät omavaraistalouteen.

  28. Lok­ki­han on maa­il­man menes­ty­nei­piä ja laa­ji­ma­mal­le levin­nei­tä lajeja.”

    “Ihmi­sel­lä­hän on sama stra­te­gia kuin lokilla””

    Onnek­si kaik­kien kehi­tys ei pysäh­dy freu­di­lai­sit­tain aja­tel­len ruo­kaa (elä­myk­siä ym.) hot­ki­vik­si rin­ta­lap­sik­si, jot­ka eivät ota huo­mioon sitä, että muil­la ihmi­sil­lä on saman­tyyp­pi­set tar­peet kuin heil­lä (vau­voil­la). Vau­van maa­il­ma pyö­rii sen oman navan ja tar­pei­den ympärillä.

    Ver­rat­kaa­pa kah­ta super­ri­kas­ta ihmis­tä, eli Ilk­ka Her­li­niä ja Nal­le Wahl­roo­sia toi­siin­sa. Ilk­ka Her­lin 500 mil­joo­ni­neen on sitä miel­tä, että on hyvä olla rikas sikä­li, että voi toteut­taa eri­lai­sia pro­jek­te­ja yhtei­sek­si hyväk­si. Hän on kun­niak­si ihmislajille.

    Nal­lea en kom­men­toi, mut­ta jos on kiin­nos­tus­ta, voit­te tutus­tua hen­ki­löi­hin itse.

  29. Mikä ero on hen­ki­lö­koh­tai­sen vau­rau­den luo­mi­sel­la ja isil­tä peri­tyn vau­rau­den tuhoamisella? 

    Vas­taus: Nal­le ja Ilkka.

  30. a m‑b: “Ilk­ka Her­lin 500 mil­joo­ni­neen on sitä miel­tä, että on hyvä olla rikas sikä­li, että voi toteut­taa eri­lai­sia pro­jek­te­ja yhtei­sek­si hyväksi.”

    hihi­hi­hi­hi­hi… joo ja samal­la taval­la, kun minä tuh­laan raho­ja­ni, niin minä­kin vaan toteu­tan eri­lai­sia pro­jek­te­ja yhtei­sek­si hyväk­si, enkä suin­kaan vaan tuh­laa resursseja.

    JOS Ilk­ka Her­lin toteut­tai­si pro­jek­te­ja, jois­ta ihmi­set hyö­tyi­si­vät, niin hänen varal­li­suu­ten­sa kas­vai­si, kuten Björn Wahl­roo­sin omai­suus. Sen sijaan hän toden­nä­köi­ses­ti toteut­taa pro­jek­te­ja omak­si ilok­seen ja näin käyt­tää resurs­se­ja oman hyvin­voin­tin­sa kohot­ta­mi­seen, sen sijaan, että lai­nai­si nämä resurs­sit tuot­ta­vaan käyttöön.

  31. Art­tu­ril­le: Plu­tark­hos teok­ses­saan “Kuu­lui­sien mies­ten elä­mä­ker­to­ja” kir­joit­ti Cice­ros­ta jota­kin tähän tyy­liin, että voi­ko mies (Cice­ro) olla rehel­li­nen, kun se syn­tyi kovin köy­hä­nä ja on nyt niin rikas.

    Aina ei var­maan­kaan ole näin, mut­ta pel­kään, että mat­kal­la rik­kau­teen on usein tapah­tu­nut asioi­ta, jot­ka ovat olleet ja ovat ympä­ris­töl­le vahin­gol­li­sia oli­pa kyse ihmi­sis­tä tai luonnosta.

  32. Kalas­ta­mis­ta omiin tar­pei­siin (vrt. lok­ki) ei vero­te­ta miten­kään, vaan vas­ta kalan myyn­tiä muille.”

    Otta­mat­ta asi­aan miten­kään muu­ten kan­taa, eikö kalas­tus­lu­pa­mak­sua voi pitää verona?

  33. Otta­mat­ta asi­aan miten­kään muu­ten kan­taa, eikö kalas­tus­lu­pa­mak­sua voi pitää verona?”

    Onkia voi ilman lupaakin

  34. Eikö taval­laan tähän “lok­kien toi­min­ta vas­taan yhteis­kun­nan toiminta”-kysymykseen vas­taus pii­le juu­ri evo­luu­tion ja kult­tuu­rie­vo­luu­tion erois­sa? Lok­kiyk­si­löl­le on evo­lu­tii­vi­ses­ti kan­nat­ta­vaa varas­taa kala jos tilai­suus tulee. Iso ja vah­va lok­ki saa toden­nä­kö­ses­ti ruo­kaa hel­pom­min näin kun jää­mäl­lä kyt­tää­mään omaa kalan­saa­lis­ta. Lokeil­la ei ole tii­vii­tä ja kes­ke­nään kil­pai­le­via yhtei­sö­jä joten yhtei­sön etu ei täs­sä ole mer­kit­tä­vä teki­jä. Eli yhtei­sön puut­tues­sa mer­ki­tys­tä on lähin­nä yksilöllä.

    Ihmi­sel­lä taas yhtei­sö on niin voi­ma­kas sel­viy­ty­mi­seen vai­kut­ta­va teki­jä, että jois­sain tilan­tees­sa yksi­lön välit­tö­män edun ohit­ta­mi­nen yhtei­sön hyväk­si on myös yksi­lön pit­kän täh­täi­men etu. Kyse on myös kul­tuu­rien evo­luu­tios­ta. Yhteis­työ­hön kyke­ne­mä­tön kult­tuu­ri oli­si toden­nä­köi­ses­ti hyvin heik­ko kes­tä­mään parem­min toi­mi­van naa­pu­ri­kult­tuu­rin kult­tuu­ris­ta tai soti­laal­lis­ta pai­net­ta ja pyyh­kiy­tyi­si pois. Jos vie­rek­käin ovat yhteen hii­leen puhal­ta­va yksi­kult­tuu­ri­nen kylä 1 ja yltiöin­di­vi­dua­lis­ti­nen anar­kias­sa elä­vä “kylä” 2, niin aika pian kylän 2 asuk­kaat löy­täi­si­vät itsen­sä sei­pään nokas­ta tai kylän 1 orji­na kuok­ki­mas­ta pel­toa. Tai mikä­li kylä 1 oli­si rau­han­omai­nen, niin toden­nä­köi­ses­ti kylän 2 hei­kom­mat asuk­kaat (ne jot­ka häviä­vät anar­kis­ti­ses­sa ros­vo­yh­tei­sös­sä) hakeu­tui­si­vat kylään 1 ja kylän 2 vah­voil­le ei enää jäi­si ketään jol­ta ryös­tää ruokansa.

    Kult­tuu­rit ja yhtei­söt ovat aina kes­ke­nään myös kil­pai­lu­ti­lan­tees­sa ja tuol­loin vah­vim­mat pär­jää­vät ja hei­koim­mat katoavat.

  35. Sii­nä mie­les­sä evo­luu­tio on jo eden­nyt lok­kien­kin koh­dal­la, että niil­le kel­paa tuo­reen kalan sijas­ta dege­ne­roi­tu­neem­pi eines kuten liha­pii­rak­ka Kaup­pa­to­rin kul­ki­jan kädestä/suusta. Lisäk­si ne hal­lit­se­vat pääl­le­me­kas­ta­mi­sen tai­don kuin polii­ti­kot vaalitentissä.

  36. JOS Ilk­ka Her­lin toteut­tai­si pro­jek­te­ja, jois­ta ihmi­set hyö­tyi­si­vät, niin hänen varal­li­suu­ten­sa kas­vai­si, kuten Björn Wahl­roo­sin omai­suus. Sen sijaan hän toden­nä­köi­ses­ti toteut­taa pro­jek­te­ja omak­si ilok­seen ja näin käyt­tää resurs­se­ja oman hyvin­voin­tin­sa kohot­ta­mi­seen, sen sijaan, että lai­nai­si nämä resurs­sit tuot­ta­vaan käyttöön.”

    Täs­sä kitey­tyy hyvin Art­tu­rin aja­tus­maa­il­ma. Hänen mie­les­tä ihmi­set eivät hyö­dy Itä­me­ren pelas­ta­mi­ses­ta vaan sii­tä, että he saa­vat itsel­leen esim. jotain roi­naa tai tyh­jän­päi­väis­tä sijoi­tus­neu­von­ta­pal­ve­lua. Oli­si­ko ennem­min niin että Nal­le haa­lii omai­suut­ta omak­si ilok­seen ja Her­li­nin arvot ovat hie­man toisenlaiset.

  37. Feo­da­lis­mi oli jär­jes­täy­ty­nyt­tä ryö­väys­tä, joka piti koko Euroo­pan alikehittyneenä.”

    Meil­lä­hän on yhä feo­da­lis­mi. Vuo­kria ja asun­to­lai­no­ja maas­ta mak­sel­laan aivan samaan mal­liin, ryös­te­tyt maan ryös­tä­neil­le. Yksin­val­tiu­den feo­da­lis­mis­sa oli hyviä­kin puo­lia. Sil­loin oli vain yksi vero kunin­kaal­le ja val­tiol­le. Maa­ve­ro eli vuo­krat. Siel­lä kehit­tyi rene­sans­si, luos­ta­ri­feo­daa­lin vero­tu­loil­la. Nykyi­sin on sekä maa­ve­ro yksi­tyi­sel­le “maa-aate­lil­le”, että lisäk­si kun­nal­lis­ve­ro, yhtei­sö­ve­ro, ansio­tu­lo­ve­ro, arvon­li­sä­ve­ro, tupak­ka­ve­ro, autovero..

  38. [–]Sen sijaan hän toden­nä­köi­ses­ti toteut­taa pro­jek­te­ja omak­si ilok­seen ja näin käyt­tää resurs­se­ja oman hyvin­voin­tin­sa kohot­ta­mi­seen, sen sijaan, että lai­nai­si nämä resurs­sit tuot­ta­vaan käyttöön.”

    “Täs­sä kitey­tyy hyvin Art­tu­rin aja­tus­maa­il­ma. Hänen mie­les­tä ihmi­set eivät hyö­dy Itä­me­ren pelas­ta­mi­ses­ta vaan sii­tä, että he saa­vat itsel­leen esim. jotain roi­naa tai tyh­jän­päi­väis­tä sijoitusneuvontapalvelua.””

    Tuot­ta­va käyt­tö rahal­le: en esi­mer­kik­si ymmär­rä tääl­lä kesä­kau­pun­gis­sa­ni Kok­ko­las­sa, että aina­kin ulos­päin hyvän näköi­nen raken­nus jää tyh­jil­leen, samaan aikaan raken­ne­taan uut­ta. Näin­hän on myös Helsingissä.

    Pro­jek­tit tai­ta­vat olla tuot­ta­via vain raken­ta­jan ja sijoit­ta­jien kan­nal­ta ja nyt ei enää sitäkään.

    Maan­vil­je­li­jät ovat ker­ta toi­sen­sa jäl­keen täh­täi­mes­sä. Kui­ten­kin hel­sin­ki­läi­nen maan­vil­je­li­jäk­si siir­ty­nyt pank­kii­ri tote­si, että maan­vil­je­lyk­seen sijoit­ta­mi­nen on vai­keam­paa kuin pank­kii­ria­jat­te­lu. Maan­vil­je­li­jöi­den on konei­ta hank­kies­saan pyrit­tä­vä enna­koi­maan sijoi­tuk­sen­sa kan­nat­ta­vuut­ta 15 vuot­ta eteen­päin. Pank­kii­ri kvart­taa­li­kan­nat­ta­vuusa­jat­te­lus­saan taas voi vetäy­tyä suh­dan­tei­den taak­se, kun menee pieleen.

    En edel­leen­kään ymmär­rä sitä, että esi­mer­kik­si val­tio­va­rain­mi­nis­te­ri Katai­sel­la ei ollut har­main­ta aja­tus­ta sii­tä, että ovel­la on lama. Yks sun toi­nen finans­si­maa­il­man nero vakuut­taa yllät­ty­nei­syyt­tää. Pitäi­si­kö hei­tä uskoa?

    Toi­vot­ta­vas­ti Ilk­ka Her­li­ne­jä löy­tyy lisää.

    Ehkä Nal­le­kin oli­si toi­mi­nut parem­min, jos ymmär­täi­si bio­lo­gi­aa. Ehkä Nal­len ongel­ma on se, että hän pää­tyi oppiai­ne­va­lin­nois­saan psy­ko­lo­gian opis­ke­luun ja jät­ti bio­lo­gian väliin. Hän on sen ikäi­nen, että ei kou­luo­pe­tuk­ses­sa jou­tu­nut pereh­ty­mään ihmi­seen osa­na luon­non kiertokulkua.

  39. Tääl­lä Kok­ko­las­sa meren ran­nal­la lokit ovat eri­lai­sia kuin Hel­sin­gis­sä. Ne eivät rii­te­le joka palas­ta, mitä niil­le hei­te­tään, vaan sen sijaan, että söi­si­vät yksin, huu­ta­vat kaik­ki muut alu­een lokit pai­kal­le ja syö­vät yhdessä.
    Oli­si­ko kui­ten­kin niin, että alu­eel­la, jos­sa lok­ke­ja on suh­teel­li­sen vähän, on ruo­an saan­nin kan­nal­ta edul­li­sem­paa huo­leh­tia koko jen­gin ruoasta.
    Miten pit­käl­le lokit ovat bio­lo­gi­aa ja miten pit­käl­le kult­tuu­ria, voi­vat­ko samat lokit ehkä käyt­täy­tyä eri taval­la eri ympäristöissä.
    Van­gin dilem­ma, yhteis­työ vai omaan pus­siin pelaa­mi­nen voi­si antaa aihee­seen uusia näkökohtia”.

    Täs­sä poh­din­nas­sa­si tai­dat osua hyyy­vin lähel­le oikeaa.
    Näy­tä yli­jää­mäi­set ruo­ka­va­rat ja minä osoi­tan tien kehit­ty­mi­sel­le sivis­ty­neek­si yhteis­kun­nak­si yhteis­työl­lä. Kan­soi­ta se mie­les­sä­si bio­lo­gi­sel­la lisään­ty­mis­vie­til­lä mak­si­min yli ja luon sinul­le mie­li­ku­van rai­voi­sas­ta ruu­an­va­ras­te­lu­kil­vas­ta bar­baa­ri­mai­ses­sa eloon­jää­mis­kamp­pai­lus­sa (ennen niin sivis­ty­nees­sä kulttuurissa).

    Lope­te­taan ruu­an­tuo­tan­non tuke­mi­nen kaik­kial­la ja ei rajoi­te­ta miten­kään ihmis­po­pu­laa­tion kas­vua mis­sään ja kat­so­taan miten käy kun ruu­as­ta tulee pula.
    Ellei sit­ten usko­ta Roo­ma­lais­ta satii­rik­ko Juve­na­lis­ta, joka kri­ti­soi Rooman(kaupungin) asuk­kai­ta, joil­la ennen oli kaik­ki val­ta käsis­sään mut­ta luo­pui poliit­ti­sis­ta oikeuk­sis­ta vaa­tien pel­käs­tään ilmais­ta “lei­pää ja sirkushuveja”.

  40. Ihmi­syh­tei­sö­jen kehi­tyk­ses­sä kult­tuu­rie­vo­luu­tio on aja­nut lokin moraa­lin ohi. Jär­jes­täy­ty­neet yhteis­kun­nat ovat olleet pal­jon suu­rem­pi menes­tys kuin lokin logii­kal­la toimivat.”

    Edis­tyk­sen iha­nuut­ta tar­kas­tel­les­sa kan­nat­taa kui­ten­kin muis­taa myös se, että met­säs­tä­jä-keräi­li­jät osa­si­vat yhteis­työn monin ver­roin parem­min kuin moni nyky-yhteis­kun­ta. Hait­ta­na oli­vat jat­ku­vat konflik­tit hei­mo­jen välillä.

    Maa­ta­lous­yh­teis­kun­nan myö­tä tasa-arvo vähe­ni ja luok­kae­rot kas­voi­vat. Maa­omai­suus kasau­tui. Toi­saal­ta luo­tiin edel­ly­tyk­siä nykyi­sen­lai­sel­le sivistykselle.

    Omis­tusoi­keu­den syn­ty oli tär­keä inno­vaa­tio — tosin omis­tusoi­keus ei edel­ly­tä lain­sää­dän­töä. Revii­ri­lin­nuil­le­kin on omistusoikeus.

    Yhteis­työn kyky on kult­tuu­rie­vo­luu­tios­sa välil­lä nous­sut välil­lä las­ke­nut. Yhteis­työn kehi­tys ei tie­ten­kään kui­ten­kaan ole ollut mikään “ran­dom walk”. Talous­tie­tei­li­jä Samuel Bow­les on tut­ki­nut asi­aa ‑hyvin monen­lai­sia sään­nön­mu­kai­suuk­sia yhteis­työn kehi­tyk­ses­tä on löydettävissä.

  41. Lainaus:”“Ottamatta asi­aan miten­kään muu­ten kan­taa, eikö kalas­tus­lu­pa­mak­sua voi pitää verona?”

    Onkia voi ilman lupaa­kin” Lai­naus päättyy.

    Jos ostat ongen, sii­maa tai kou­kun, mak­sat niis­tä arvonlisäveroa.
    Sanot “ne voi teh­dä itse”.
    Onnek­si olkoon, olet se lok­ki joka sai pitää oman kalan­sa ilman, että varas­te­le­va vero­lok­ki onnis­tui juu­ri sinul­ta saa­maan mitään. Onnek­si sil­le riit­tää varas­tet­ta­vaa mui­den ei yhtä tai­ta­vien eikä ahke­rien saa­liis­ta. Eikös se noin mene?

    Ja jos kär­jis­te­tään kun­nol­la, niin tyh­jä maha se lait­taa joka päi­vä kaik­ki liik­keel­le. Ruo­kaa on saa­ta­va jotenkin.
    Jos emme itse halua tai voi ruo­kaam­me tuot­taa, niin joku kons­ti on kek­sit­tä­vä jot­ta saa oman palan kakus­ta, on se sit­ten kiva näy­tel­mä, pape­rei­den siir­te­ly tai vaik­ka pre­si­dent­ti­nä pomppiminen.
    Tar­ve toi­min­nan taka­na on ruu­an saan­ti on toi­min­nan perus­te­lu kuin­ka äly­käs tahansa.
    Täs­sä tapo­ja on sit­ten eri­lai­sia: toi­set tyy­ty­vät pää­se­mään hel­pom­mal­la tai ajau­tu­maan­sa tapaan(työhön) ja toi­set var­mis­te­le­vat ravin­to­aan vaik­ka riit­tä­vän kor­keal­la poliit­ti­sel­la ase­mal­la tai vau­rau­del­la ja osa ei sel­viä ilman (sos)tukea. Kär­jis­tin­kö liikaa?

  42. Omis­tusoi­keu­den syn­ty oli tär­keä innovaatio..”

    Aina­kin maa­no­mis­tusoi­keu­den syn­ty. Sil­lä saa­tiin yhteis­kun­ta toi­mi­maan tuol­la lokin moraa­lil­la. Ja lop­pua ei näy. Annet­tiin veloi­tusoi­keus tois­ten työ­pon­nis­tuk­sin hank­ki­miin tuloi­hin. Kun­pa oli­si työ­hön omis­tusoi­keu­den suoja.

  43. Kjr63:“Sillä saa­tiin yhteis­kun­ta toi­mi­maan tuol­la lokin moraalilla.”

    Juu­ri päin vas­toin. Maa­no­mis­tusoi­keus vapaut­ti ihmi­set täs­tä yhtei­sen maan tra­ge­dias­ta, että on kaik­kien oman edun mukais­ta, mut­ta koko­nai­se­dun vas­tais­ta lai­dun­taa yhtei­nen maa pilal­le. Omis­tusoi­keus tar­koit­ti, että jol­la­kin tahol­la oli mah­dol­li­suus ja tar­ve sää­del­lä lai­dun­ta niin, että sitä lai­dun­ne­taan juu­ri sen ver­ran kuin se kas­vaa ja näin pysyy tuot­ta­vas­sa käytössä.

    Maa­no­mis­tusoi­keus ei ole vero­tusoi­keus. Se, että ihmi­set mak­sa­vat vapaa­eh­toi­ses­ti vuo­kria ei tar­koi­ta, ettei­kö työl­lä oli­si aivan sama omis­tusoi­keu­den luo­ma suoja.

    (Mitä nyt tie­tys­ti maa­no­mis­ta­mi­ses­ta mak­se­tut verot on alhai­sem­pia, että sii­nä mie­les­sä kyl­lä työ on hei­kom­min suojattu.)

  44. Maa­no­mis­tusoi­keus vapaut­ti ihmi­set täs­tä yhtei­sen maan tra­ge­dias­ta, että on kaik­kien oman edun mukais­ta, mut­ta koko­nai­se­dun vas­tais­ta lai­dun­taa yhtei­nen maa pilalle.”

    Mut­ta toi vapau­den maa­no­mis­ta­jal­le lai­dun­taa maa pilal­le. Tämä oli taval­lis­ta Yhdys­val­lois­sa, mis­sä kar­jan­kas­vat­ta­jat esti­vät hedel­mäl­li­sen maan käy­tön vil­je­ly­tar­koi­tuk­siin. Kali­for­nias­ta tuli USA:n ja koko maa­il­man­kin vil­ja-ait­ta, vas­ta kun suurm­maa­no­mis­tus lope­te­tiin vero­tuk­sel­la. Mark­ki­nat eivät sitä saa­neet aikaan.

    Omis­tusoi­keus tar­koit­ti, että jol­la­kin tahol­la oli mah­dol­li­suus ja tar­ve sää­del­lä lai­dun­ta niin, että sitä lai­dun­ne­taan juu­ri sen ver­ran kuin se kas­vaa ja näin pysyy tuot­ta­vas­sa käytössä.”

    Tar­koit­ti vain sitä, että näil­lä tahoil­la oli mah­dol­li­suus verot­taa kaik­ki työn ja pää­oman tuot­ta­ma yli­jää­mä. Eli tuho­ta se pää­oma (ja motii­vi), mil­lä maa pide­tään tuot­ta­va­na ja kehit­ty­vä­nä. Tämä joh­taa tehot­to­muu­teen ja luon­non riistoon.

    Se, että ihmi­set mak­sa­vat vapaa­eh­toi­ses­ti vuo­kria ei tarkoita,”

    Eivät ihmi­set mak­sa vapaa­eh­toi­ses­ti vuokria.

  45. Kjr63:“Mutta toi vapau­den maa­no­mis­ta­jal­le lai­dun­taa maa pilalle. ”

    Kyl­lä toi vapau­den, mut­ta samal­la pois­ti kan­nus­ti­men. Samal­la taval­la kun met­sä­no­mis­ta­jan­kaan ei kan­na­ta haka­ta tai­mik­koa polt­to­puik­si vaan antaa sen kas­vaa met­säk­si ei lai­dun­maan­kaan omis­ta­jan kan­na­ta antaa kar­jan­sa lai­dun­taa maa­ta niin, että se kär­sii eroo­sios­ta eikä sitä voi enää käyt­tää. (Pait­si tie­tys­ti jos todel­li­set korot ovat erit­täin korkeilla.)

    Tar­koit­ti vain sitä, että näil­lä tahoil­la oli mah­dol­li­suus verot­taa kaik­ki työn ja pää­oman tuot­ta­ma yli­jää­mä. Eli tuho­ta se pää­oma (ja motii­vi), mil­lä maa pide­tään tuot­ta­va­na ja kehit­ty­vä­nä. Tämä joh­taa tehot­to­muu­teen ja luon­non riistoon.”

    Maa­no­mis­tus ei anna mah­dol­li­suut­ta verot­taa työ­tä eikä pää­oman tuot­ta­maa yli­jää­mää. Tämä on itses­tään sel­vää, kos­ka pää­oma ja työ todel­la­kin tuot­ta­vat ylijäämää.

    Maa­no­mis­tusoi­keus ei tuhoa pää­omia ja se antaa maan omis­ta­jal­le kan­nus­ti­men pitää se tuot­ta­va­na ihan samal­la taval­la kun pää­oman omis­ta­jal­la on kan­nus­tin säi­lyt­tää sijoi­tuk­sen­sa arvo. 

    ks. http://en.wikipedia.org/wiki/Tragedy_of_the_commons

    Omis­tusoi­keu­den puut­tu­mi­nen joh­taa resurs­sien käyt­töön siten, että ne eivät kyke­ne uusiutumaan.

    Eivät ihmi­set mak­sa vapaa­eh­toi­ses­ti vuokria.”

    Kukaan ei pako­ta ihmi­siä mak­sa­maan vuo­kria = ihmi­set mak­sa­vat vuo­kria vapaaehtoisesti.

  46. Kyl­lä toi vapau­den, mut­ta samal­la pois­ti kan­nus­ti­men. Samal­la taval­la kun met­sä­no­mis­ta­jan­kaan ei kan­na­ta haka­ta tai­mik­koa polt­to­puik­si vaan antaa sen kas­vaa met­säk­si ei lai­dun­maan­kaan omis­ta­jan kan­na­ta antaa kar­jan­sa lai­dun­taa maa­ta niin, että se kär­sii eroo­sios­ta eikä sitä voi enää käyt­tää. (Pait­si tie­tys­ti jos todel­li­set korot ovat erit­täin korkeilla.)”

    Ei ketun­met­säs­tyk­sen har­ras­ta­ja halua tuho­ta hyviä ket­tu­met­siä. Point­ti on se, että heil­lä ei yleen­sä ole “kan­nus­ti­mia” resurs­sien tuh­laus­ta vas­taan. Met­sä­ta­lous on toki kan­nat­ta­vaa. Mut­ta jos met­sä­no­mis­ta­ja antaa met­sän­hoi­don yrit­tä­jäl­le ja aloit­taa hänen vero­tuk­sen, se on työn ja pää­omien tuhoa.

    Maa­no­mis­tus ei anna mah­dol­li­suut­ta verot­taa työ­tä eikä pää­oman tuot­ta­maa yli­jää­mää. Tämä on itses­tään sel­vää, kos­ka pää­oma ja työ todel­la­kin tuot­ta­vat ylijäämää.”

    Täyt­tä hölyn­pö­lyä. Maa­no­mis­tus nime­no­maan mah­dol­lis­taa kai­ken yli­jää­män vero­tuk­sen. Kaik­ki klas­si­set eko­no­mis­tit, Adam Smit­his­tä alkaen, kir­joit­ti­vat täs­tä. Ehkä he eivät ymmär­tä­neet “itses­tään­sel­vyyk­siä”. Nyt­kin arvoi­daan asun­to­jen ja vuo­krien hin­ta­ta­soa sil­tä poh­jal­ta, mikä riit­tää työn­te­ki­jäl­le ela­tus­va­roik­si. Ei sil­tä poh­jal­ta, verot­taa­ko se ylijäämää.

    Maa­no­mis­tusoi­keus ei tuhoa pää­omia ja se antaa maan omis­ta­jal­le kan­nus­ti­men pitää se tuot­ta­va­na ihan samal­la taval­la kun pää­oman omis­ta­jal­la on kan­nus­tin säi­lyt­tää sijoi­tuk­sen­sa arvo. ”

    Tot­ta kai se tuho­aa pää­omat, jos maa­no­mis­ta­ja ei maa­ta itse käy­tä. Vaik­ka maa­no­mis­ta­ja ei verot­tai­si­kaan yrit­tä­jäl­tä tai työn­te­ki­jäl­tä kaik­kea yli­jää­mää, jou­tu­vat he sit­ten mak­sa­maan yli­jää­mäs­tään ne pal­ve­lut, mitä eivät itse pys­ty tuot­ta­maan. Infra­struks­tuu­rin, polii­sin, papin ja tuo­ma­rin eli val­tion. Puhu­mat­ta­kaan niis­tä kus­tan­nuk­sis­ta min­kä spe­ku­loin­ti ja kor­rup­tio, mit­kä maan omis­tuk­seen ovat aina liit­ty­neet, aiheuttavat.

    Omis­tusoi­keu­den puut­tu­mi­nen joh­taa resurs­sien käyt­töön siten, että ne eivät kyke­ne uusiutumaan.”

    Päin­vas­toin. Kun verot vie­vät yli­jää­män, maa­ta ja tuo­tan­toa ei hoi­de­ta hyvin, yleen­sä huo­nos­ti. “Omis­tusoi­keus” ja resurs­sien allo­koin­ti hin­ta­me­ka­nis­min avul­la eivät ole sama asia. Resurs­sit pitäi­si allo­koi­da vero­tuk­sen kaut­ta, jol­loin yrit­tä­jät ja työn­te­ki­jät sai­si­vat pitää tuot­ta­man­sa yli­jää­män ja kehit­tää taloutta.

    Kukaan ei pako­ta ihmi­siä mak­sa­maan vuo­kria = ihmi­set mak­sa­vat vuo­kria vapaaehtoisesti.”

    Koi­ta jät­tää vuo­kra­si maksamatta.

  47. Taken­nus:

    Resurs­sit pitäi­si allo­koi­da vero­tuk­sen kautta,”

    Tähän tie­tys­ti “val­tion­ve­ro­tuk­sen” kaut­ta. Täl­löin veroil­le saa­daan vastike.

  48. Minä olen ymmär­tä­nyt tämän lok­kien käyt­täy­ty­mi­sen niin, että se on niil­le lajin omi­nais­ta käy­tös­tä. Lok­kien väri on val­koi­nen ilmei­ses­ti juu­ri sik­si, että ilmas­sa lii­hot­te­le­vat lokit pys­ty­vät näke­mään laji­to­ve­rin­sa saa­liil­la hel­pom­min. Tut­tu ilmiö on se, että löy­täes­sään ruo­kaa lok­ki alkaa kir­ku­maan mui­ta lok­ke­ja pai­kal­le. Tämä tapah­tuu myös sil­loin, kun ruo­kaa on vähän, kuten yksi pie­ni kala. Ehkä se lok­ki on vaan niin tyh­mä, ettei osaa teh­dä eroa sen suh­teen onko ruo­kaa vähän vai paljon.

    Toi­nen seli­tys lokin väri­tyk­sel­le voi olla kalas­tus, jos­sa vaa­lea väri antaa hyök­käyk­sel­le suo­jaa. Vas­taa­vas­ti kalat­han ovat usein vaa­lei­ta ala­puo­lel­ta ja tum­mia ylä­puo­lel­ta. Vaa­lea ei näy syvyyk­sis­tä niin hel­pos­ti pin­taa vas­ten ja tum­ma ei näy pin­nal­ta niin hel­pos­ti tum­maa poh­jaa vasten. 

    Ehkä molem­pi parem­pi. Väri osoit­taa lokeil­le ruo­ka­pai­kan ja se aut­taa kalastuksessa.

  49. Kukaan ei pako­ta ihmi­siä mak­sa­maan vuo­kria = ihmi­set mak­sa­vat vuo­kria vapaaehtoisesti.”

    Pitää­kin soit­taa tosi­aan asu­muk­se­ni omis­ta­jal­le ja ker­toa täs­tä. Ei nii­tä vero­ja­kaan tosi­aan ole kaik­kial­la pak­ko maksaa.

    Maa­no­mis­tusoi­keus ei tuhoa pää­omia ja se antaa maan omis­ta­jal­le kan­nus­ti­men pitää se tuot­ta­va­na ihan samal­la taval­la kun pää­oman omis­ta­jal­la on kan­nus­tin säi­lyt­tää sijoi­tuk­sen­sa arvo. 

    ks. http://en.wikipedia.org/wiki/Tragedy_of_the_commons

    Erit­täin nopeal­la sil­mäyk­sel­lä­hän tuo puol­taa nimen omaan yhteis­ten sään­tö­jen tai sopi­mus­ten puo­les­ta yksi­lön vapaut­ta vas­taan. Näyt­ti sil­tä että vapaa­na ihmi­set yli lyp­sä­vät pal­loa kun­nes tapah­tuu romah­dus sopu­lien tapaan.

  50. aate­li­nen: “Pitää­kin soit­taa tosi­aan asu­muk­se­ni omis­ta­jal­le ja ker­toa täs­tä. Ei nii­tä vero­ja­kaan tosi­aan ole kaik­kial­la pak­ko maksaa.”

    Ei kan­na­ta. Niin kau­an kuin haluat hal­li­ta asun­toa, niin tot­ta­kai jou­dut vas­ti­neek­si mak­sa­maan vuo­kraa. Tämä perus­tuu sinun ja vuo­kra­nan­ta­ja­si yhtei­seen sopi­muk­seen. Jos onnis­tut neu­vot­te­le­maan sopi­muk­sen, jos­sa sinun ei tar­vit­se mak­saa vuo­kraa vas­ti­neek­si asun­non käy­tös­tä, niin kukaan ei pako­ta sinua.

    Vero­jen mak­sua ei voi vält­tää, kos­ka se ei perus­tu yhtei­sel­le sopi­muk­sel­le, vaan kerä­tään väki­val­lan uhalla.

    Erit­täin nopeal­la sil­mäyk­sel­lä­hän tuo puol­taa nimen omaan yhteis­ten sään­tö­jen tai sopi­mus­ten puo­les­ta yksi­lön vapaut­ta vastaan.”

    Sehän tämän kes­kus­te­lun koko point­ti onkin, että se puol­taa yhtei­siä sään­tö­jä ja sopi­muk­sia omis­tusoi­keu­den osal­ta. Kjr63 kiel­tää tämän täy­sin ylei­ses­ti hyväk­sy­tyn ja loo­gi­sen lop­pu­pää­tel­män. Ilman omis­tusoi­keut­ta ihmi­sil­lä ei ole kan­nus­tin­ta säi­lyt­tää resursseja.

  51. Ei kan­na­ta. Niin kau­an kuin haluat hal­li­ta asun­toa, niin tot­ta­kai jou­dut vas­ti­neek­si mak­sa­maan vuo­kraa. Tämä perus­tuu sinun ja vuo­kra­nan­ta­ja­si yhtei­seen sopi­muk­seen. Jos onnis­tut neu­vot­te­le­maan sopi­muk­sen, jos­sa sinun ei tar­vit­se mak­saa vuo­kraa vas­ti­neek­si asun­non käy­tös­tä, niin kukaan ei pako­ta sinua.

    Vero­jen mak­sua ei voi vält­tää, kos­ka se ei perus­tu yhtei­sel­le sopi­muk­sel­le, vaan kerä­tään väki­val­lan uhalla.”

    Tämä vai­kut­ta aika hedel­mät­tö­mäl­tä mutta… 🙂

    Kyl­lä sii­nä var­maan jotain toi­men­pi­tei­tä ilme­nee jos jätän mak­sa­mat­ta ja jat­kan täs­sä asu­mis­ta. Minun mie­les­tä­ni tämä ei vai­ku­ta kovin­kaan eri­lai­sel­ta tilan­teel­ta kuin sinun muut­ta­mi­se­si soma­li­aan. Minun on myös erit­täin han­ka­la vai­kut­taa vuo­kran mää­rään kos­ka sen taso rip­puu tekiöis­tä joi­hin en voi vai­kut­taa sen enem­pää kuin sinä­kään vero­jen määrään.

    Vaik­ken omis­tak­kaan tätä niin kyl­lä mul­la sil­ti riit­tä moti­vaa­tioi­ta tän kun­nos­sa pitä­mi­seen toi­sin kuin omis­ta­jal­la. Tää tai­taa päteä myös pape­ri­teh­taan omis­ta­jien ja työ­läis­ten väli­seen suh­tee­seen, vaik­ka en tur­haa pape­rin tuo­tan­toa kan­na­tak­kaan vaan kun­nol­lis­ta perus­tur­vaa jot­ta ei tar­vit­si­si jokais­ta raken­ne muu­tos­ta vas­tus­taa hen­keen ja vereen.

    Sehän tämän kes­kus­te­lun koko point­ti onkin, että se puol­taa yhtei­siä sään­tö­jä ja sopi­muk­sia omis­tusoi­keu­den osal­ta. Kjr63 kiel­tää tämän täy­sin ylei­ses­ti hyväk­sy­tyn ja loo­gi­sen lop­pu­pää­tel­män. Ilman omis­tusoi­keut­ta ihmi­sil­lä ei ole kan­nus­tin­ta säi­lyt­tää resursseja.”

    Ai. No minä ymmär­sin että sun mie­les­tä on paras­ta kai­kil­le että par­haal­le tai haluk­kaim­mal­le näis­tä esi­mer­kin leh­män lai­dun­ta­jis­ta anne­taan koko maa kos­ka se hoi­taa sen tod.näk. tehoik­kai­min. Jon­ka jäl­keen maan koh­te­lu ja tuo­tos­ten jaka­mi­sen logiik­ka on tän yhden ihmi­sen har­kin­nan varas­sa vaik­ka kaik­ki on yhä riip­pu­vai­sia kysei­ses­tä län­tis­tä. Sit­ten jos se päät­täi­si että tei­dän on teh­tä­vä mul­le sado­ma­so­viih­det­tä ja super­pal­lo­ja (ja pal­jon) jos mei­naat­te syö­dä ja mä lyp­sän tän län­tin elin­ai­ka­na­ni kui­viin kun ker­ta sii­tä saa niin pal­jon sir­kus­hu­ve­ja vas­ti­neek­si, niin se on voivoi.

  52. Ilman omis­tusoi­keut­ta ihmi­sil­lä ei ole kan­nus­tin­ta säi­lyt­tää resursseja.”

    Juu­ri näin. Sik­si kai­kil­le pitäi­si taa­ta omis­tusoi­keus käyt­tä­miin­sä resurs­sei­hin. Mut­ta vain itse käyt­tä­miin­sä resurs­sei­hin, ei tois­ten käyt­tä­miin resurs­sei­hin. Maan yksi­tyi­nen vero­tusoi­keus on “ylei­ses­ti hyväk­syt­ty ja loo­gi­nen lop­pu­pää­tel­mä” feo­da­lis­mis­sa. Adam Smit­hil­tä tuol­lais­ta saa hakea.

  53. Ensiyön oikeu­den moraa­li” kuvai­si ehkä parem­min val­lit­se­vaa ajat­te­lua. Ennen van­haan feo­daa­li­her­rat sai­vat ensiyön jokai­sen nai­mi­siin mene­vän talon­poi­kais­nai­sen kans­sa. Orwell käyt­ti ver­taus­ta mai­nios­ti 1984:ssä kapi­ta­lis­mia kuvatessaan.

    Työn teke­mi­nen on eriy­tet­ty tuot­ta­vuu­den “omis­ta­mi­ses­ta”, ja Roc­ke­fel­le­rin pojan­po­jan­poi­ka perii tuon oikeu­den teke­mät­tä päi­vää­kään työtä.
    Mm. hil­jan meil­lä­kin jul­kais­tu Robin Hah­ne­lin “Poliit­ti­sen talous­tie­teen ABC” poh­tii tätä kiinnostavasti.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.