Eiu tai­da olla yhtään suo­ma­laista kiertämässä kehää ensivuo­den for­mu­la­radoil­la. Maikkari taisi ostaa oikeu­den For­mu­lak­isoi­hin aika kalliilla.

Pasi­lan poli­isi­talon kaava. 

Poli­isi keskit­tää toim­into­jaan Pasi­laan ja tarvit­see lisä tilaa. Ulospäin näkyy lähin­nä se, että nykyi­nen sisään­tu­lo muute­taan aidatuk­si pihaksi.

Asun­to­la­torne­ja Mar­i­an sairaalan eteen

Mar­i­an sairaalan eteen kaavoite­taan Paa­vo Nur­men säätiölle (!?) ilmeis­es­ti opiske­li­ja-asun­to­la (lis­tatek­sti ei todel­la pal­jas­ta käyt­tö­tarkoi­tus­ta!) yhdek­sänker­roksista asun­to­la­tor­nia. Kaava­muu­tos muut­taa alun perin vähän pienem­män ja yht­enäisen raken­nu­soikeu­den vähän korkeam­mak­si ja pis­temäisem­mäk­si. Samal­la raken­nu­soikeus vähän piene­nee. Jotenkin spon­taanisti pidin voimas­sa olev­as­ta kaavas­ta enem­män. Minus­ta kan­takaupunki­in sopi­vat kadun­var­teen rajoit­tuvat raken­nuk­set. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 19.11.2009”

Salon kaupung­in­jo­hta­ja valit­ti lauan­tain Helsin­gin sanomis­sa, että vasta­pe­ruste­tun Suur-Salon  on vaikea sopeut­taa talout­taan, kos­ka kymme­nen kun­nan yhdis­tymis­sopimuk­seen kir­joitet­ti­in, ettei ketään saa irti­sanoa tuotan­nol­li­sista ja taloudel­li­sista syistä. Kun­ta­jako­selvit­täjien piskuisen ammat­tikun­nan puoles­ta protestoin moista tulkintaa.

Ensin­näkin sopimuk­seen kir­joitet­ti­in niin, kos­ka laki niin määrää, mut­ta ei siitä silti ole kyse. Salon kaupungis­sa on jäänyt tänä vuon­na eläk­keelle pitkälti tois­tasa­taa henkeä. Vapau­tuneista vakans­seista on lakkautet­tu selvästi alta kymme­nen. Muut on täytet­ty uud­estaan. Lähempänä totu­ut­ta olisi sanoa, että kun­nan on vaikea sopeu­tua vero­tu­lo­jen vähen­e­miseen, kos­ka kun­nis­sa ei juuri ole ylimääräistä väkeä.

Pel­tomaa Uudel­la­maal­la mak­sa­nee jotain 20 000 euroa hehtaari eli kak­si euroa neliöltä. Eiran­ran­nas­sa asun­not mak­sa­vat noin 7000 euroa neliöltä. Kun talon rak­en­taa kahdel­la ton­nil­la neliöltä ja kun Eiran ran­nas­sa aluete­hokku­us  on yhden paikkeil­la, maan oikea hin­ta on suun­nilleen  5000 euroa neliötä. Kenelle tuo ero­tus kuu­luu ja miten tont­ti­maa pitäisi hinnoitella?

Raken­nus­li­ik­keet ovat valit­ta­neet, että korkea tont­ti­maan hin­ta tekee asun­noista kalli­ita. Jotkut ovat tähän hal­paan men­neetkin – esimerkik­si Helsin­gin Sanomien pääkir­joit­ta­jat – mut­ta perustelus­sa ei ole mitään järkeä. Jos asun­to­jen hin­to­ja ei ole sään­nöstel­ty, tont­ti­maan hin­nal­la ei ole mitään merk­i­tys­tä siihen ‚mil­lä hin­nal­la raken­nus­li­ike myy asun­non asukkaille: se myy eniten tar­joavalle, eikä tähän vaiku­ta mitenkään se, miten hin­ta jakau­tuu raken­nus­li­ik­keen ja kaupun­gin kesken. Jat­ka lukemista “Miten kaupunki­maa pitäisi hinnoitella?”

Sim­putin vähän EBook­er­sia ja kat­soin mitä mak­saisi lentolip­pu Helsingistä pois ja takaisin sat­un­nais­es­ti valit­tuina päiv­inä 13.1. – 17.1. Halusin kat­soa, miten Finnair pär­jää kotiken­täl­lään. Seu­raavas­sa halvin lentolip­pu ja Finnairin sijoi­tus kilpailussa

 

Lon­to

1. Easy­Jet                          133,64 €

       18. Finnair                          215,59 €

 

Pari­isi

1. Aus­tri­an Air­lines              158,36 €

60. Finnair                               254,32 €

 

Rooma

1. Finnair                              212,28 € (Hyvä Suomi!)

 

Brys­sel

1. Aus­tri­an Air­lines 158 €

88. Finnair                               282 €

 

Jat­ka lukemista “Entä jos Finnair kaatuu?”

Pres­i­dent­ti Halo­nen ilmoit­taa, että hänel­lä on oikeus osal­lis­tua Kööpen­ham­i­nan ilmas­tokok­ouk­seen (ilmeis­es­ti Suomen del­e­gaa­tion johta­jana?). Kyse on kuulem­ma ulkopoli­ti­ikas­ta, jota johtaa presidentti.

Ilmas­tokok­ouk­ses­sa tehdään ennen kaikkea taloudel­lisia sitoumuk­sia. Sen tulok­set vaikut­ta­vat (toiv­ot­tavasti) syväl­lis­es­ti koko Suomen yhteiskun­taan ja talouteen. Jotenkin tun­tu­isi luon­te­vam­mal­ta, että Suomen del­e­gaa­tio­ta johtaisi päämin­is­teri, joka on toimis­taan vas­tu­us­sa eduskunnalle.

Tämä kiis­tan nyt viimeistään luulisi osoit­ta­van, että olisi paras­ta lakkaut­taa koko presidentti-instituutio.

Postauk­sen otsikko oli kokoomuk­sen vaal­is­lo­gan vuodelta 1968. Kokoomus oli väärässä.

(Julka­istu kolumn­i­na Lääkärilehdessä)

Ter­vey­den­huolto­jär­jestelmämme jaet­ti­in alun perin logis­ti­sista syistä lähel­lä ole­vi­in yleis­lääkärin palvelui­hin ja matkan takana ole­vi­in sairaala- ja erikois­lääkäri­palvelui­hin. Taval­lisi­in tilanteisi­in riit­tivät yleis­lääkärin neu­vot. Kauem­mak­si kan­nat­ti lähteä vas­ta kun vai­va oli han­kalampi. Näin säästet­ti­in poti­laan matkakus­tan­nuk­sia, mut­ta suo­jelti­in myös erikois­sairaan­hoitoa poti­las­tul­val­ta. Kansan­ter­veyslakia valmis­teltaes­sa suo­ma­lais­ten enem­mistö asui maal­la ja hevosia oli enem­män kuin autoja.

 Nyt väestön enem­mistö asuu suuris­sa kaupungis­sa samal­la kun maaseudul­la asu­tus on yhä harvem­paa. Kaupungeis­sa ei ole syytä sijoit­taa peruster­vey­den­hoitoa fyy­sis­es­ti erilleen erikois­sairaan­hoi­dos­ta. Siitä vain tuli tapa, jota lain­säädän­nön kah­ti­a­jako vahvis­taa. Se, ettei ter­veyskeskuk­sis­sa juuri ole erikois­lääkäre­itä, johtaa jopa liial­liseen erikois­sairaan­hoidon käyt­töön. Yksi­ty­isil­lä ter­veysasemil­la erikois­lääkärit ja yleis­lääkärit toimi­vat saman katon alla. Rajaa erikois­sairaan­hoidon ja peruster­vey­den­hoidon välil­lä pitäisi siirtää niin, että erikois­lääkäre­itä toimisi ter­veyskeskuk­sis­sa, kos­ka lääketi­eteel­lisen tiedon lisään­tyessä yleis­lääkäriltä vaa­di­taan vähän liikaa. Mis­sä se vain on mah­dol­lista, ter­veyskeskuk­sen tulisi toimia samoissa tilois­sa erikois­sairaan­hoidon kanssa. Jat­ka lukemista “Muut­toli­ike ja ter­vey­den­huol­lon organisaatio”

Espan­jalais­syn­tyisen Manuel Castellsin mukaan taloudelli­nen toim­inta keskit­tyy suurkaupunkei­hin, kos­ka vain niis­sä voi olla riit­tävän monipuoliset työ­markki­nat. Hänen mukaansa alle viiden miljoo­nan asukkaan kaupunkien ei kan­na­ta edes ilmoit­tau­tua kisaan mukaan. Sit­tem­min, kun Sitra palkkasi hänet selvit­tämään tilan­net­ta Suomes­sa, hän otti hieno­tun­teis­es­ti luvus­ta pois kak­si nol­laa. Suomes­sa olikin tilanne, jos­sa kaik­ki alle 40 000 asukkaan kaupunkiseudut menet­tävät asukkai­ta. Mut­ta kaik­ki sitä suurem­mat eivät suinkaan kasva.

Castells on tutk­in­ut liikaa amerikkalaisia kaupunke­ja, sil­lä Kes­ki-Euroopas­ta löy­tyy men­estyviä keskisu­uria ja jopa pieniä kaupunke­ja. Suomes­sa kehi­tys näyt­tää kuitenkin ole­van keskit­tymässä viiteen men­estyvään kaupunkiseu­tu­un (Helsin­ki, Jyväskylä, Oulu Tam­pere ja Turku) Niiden alueel­la asuu melkein puo­let suo­ma­lai­sista (42 % vuon­na 2004) mut­ta peräti 71,5 pros­ent­tia aka­teemisen lop­pututkin­non suorit­taneista nuorista aikui­sista (25–34 –vuo­ti­aista )

Kaikki­aan asukaslu­vul­taan kas­vavia seu­tukun­tia on Suomes­sa noin kak­sikym­men­tä ja kui­h­tu­via noin kuusikym­men­tä. Jat­ka lukemista “Yhdyskun­tarak­en­teen hajoami­nen (5): kaupunkiseu­tu­jen pudotuspeli”

Kaik­ki hyväksyt­ti­in esi­tyk­sen mukaan. Eniten puhut­ti­in Munkkivuoren ostarin asemakaavasta.

Alueelle tulee pysäköin­tipaikko­ja lisää yli kolme­sa­taa. Se tietää myös lisää liiken­net­tä. Ostaria kehitetään palele­maan selvästi Munkkivuor­ta isom­paa asu­jaimis­toa; tulee­han 2000 neliön ruokakaup­po­ja kaksi.

Liiken­teen takkuami­nen on Munkkivuoren pahin ongel­ma. Ennen kuin kaik­ki menee lop­ullis­es­ti tukkoon, pitäisi Tar­von­tie (Turun väylä) vetää tun­nelis­sa Hakamäen­tielle. Tuol­lainen liiken­nemäärä on asuinalueel­la kohtu­u­ton. Aika paljon siel­lä tapah­tuu myös kevyen liiken­teen onnet­to­muuk­sia. Jos Tar­von­tie pan­taisi­in tun­neli­in ennen Pro­fes­sor­in­tien sil­taa, voitaisi­in nykyisen moot­toriten kohdalle rak­en­taa asun­to­ja (tai toimis­to­ja) , mikä yhdis­täisi Munkkivuoren ja Munkkiniemen toisiinsa.

Ratikkaakin Munkkivuoreen suun­nitel­laan, mut­ta vielä ei Eli­nan kan­na­ta men­nä pysäkille sitä odot­ta­maan. Joskus 2020-luvul­la. Nyky­is­ten suun­nitelmien mukaan Munkkivuoren ratik­ka kulk­isi Huopalah­den­ti­etä ja menisi Ostar­il­ta Ulvi­lanti­etä vastapäivää Tal­in asuin­läm­päreelle. Eikö kympin jatkami­nen Munkkivuoreen olisi parem­pi idea? Tai ratikan jatkami­nen Munkkivuor­ta sivuten Huopalah­den asemalle?