Liian Vanhalla on jotenkin levy juuttunut päälle. Eräitä huomautuksia:
1) Asuintonttien kiinteistövero on korotuksen jälkeen Helsingissä siis 0,8 prosenttia maapohjan arvosta. Se on verotuksessa yleensä arvostettu noin puoleen todellisesta arvostaan, eli vero opn 0,4 prosenttia tontin todellisesta arvosta vuodessa. Siihen, että se söisi mummon omaisuudesta tontin arvon kokonaan, menisi 250 vuotta. Kun asuntoa vastaan saa käänteisen asuntolainan, tuntuu aika epätodennäköiseltä, että kukaan omistavasta luokasta tämän takia joutuisi kadulle.
2) Suurin osa asuintonteista sijaitsee kaupungin vuokramaalla, josta kaupunki perii vuokraa neljä prosenttia, eli viisinkertaisesti kiinteistöveron verran. Myös siinä tontit on arvostettu noin puoleen todellisesta arvostaan. Miksi Liian Vanha surkuttelee noita säälittäviä omistajia, mutta ei näitä etuoikeutettuja vuokralaisia.
3) Väite, että kiinteistövero ei alentaisi maan hintaa hyvillä alueilla vaan ainoastaan huonoilla, on suorastaan käsittämätön. Olisi kiva nähdä perustelut täsmällisinä, jokin lähde esimerkiksi piristäisi.
Kiinteistövero on tapa ottaa osa maapohjan ansiottomasta arvonnoususta yhteiskunnalle. Olisi hauska kuulla, miksi tämä arvonnousu kuuluisi maanomistajalle; niille maanviljelyssuvuille, joiden pellot ovat sattuneet olemaan radan varressa.
Helsinki on ottanut tämän arvonnousun suurimmalta osalta itselleen sillä, että se on ostanut raakamaan itselleen ennen kaavoitusta ja vuokraa maan käypään tai subventoituun hintaan sitä tarvitseville. Tämä toteuttaa kiinteistöveron idean ottaa arvonnousu yhteiskunnalle sataprosenttisesti. Onko tämäkin tuomittavaa?
Jos meillä olisi ollut korkea maapohjaan liittyvä kiinteistövero koko ajan, jolloin maan hinta ei olisi koskaan noussutkaan, eikä niitä jättiomaisuuksia, joita maata myymällä on ansaittu, olisi koskaan syntynyt. Asuminen olisi yhtä kallista kuin nytkin, mutta rahat, jotka nyt rikastuttavat joitain onnellisia perijöitä, olisivat menneet yhteiskunnalle ja jakautuneet kaikille alempana verotuksena tai parempina palveluina. kaikki olisi mielestäni hyvin. Nyt kun maan hinta on jo noussut, sitä ei voi painaa alas kovin rajuin toimin, vaan kiinteistöveroa on korotettava hitaasti ja ennustettavasti.
Ne heilahduksen maan hinnassa, joita kiinteistöveron hyvin maltilliset korotukset ovat aiheuttaneet, ovat aika vaatimattomia niihin heilahduksiin, joita rahapolitiikan muutokset ovat tuottaneet.
Espanjassa on tietääkseni mahdollista käyttää myös kohdennettua kiinteistöveroa: jos yhteiskunta rakentaa metroaseman, sen vaikutuspiiriin voidaan kohdistaa vero, joka verottaa pois aseman tuomnan hyödyn maanomistajalle, ja jota voi käyttää sen metroaseman rahoittamiseen.
Entä toisinpäin? Jos kaupunki kaavoittaa jotakin sellaista, mikä alentaa ympäröivän maan tai kiinteistöjen arvoa (vaikka kaatopaikan tai turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen), niin onko se vastaavasti velvollinen korvaamaan omistajille heidän omaisuutensa arvon alenemisen? Millä mekanismilla se tehdään, alennetulla kiinteistöverollako?
Vai kuuluuko kaupungin olla aika pelkästään voittavalla puolella? Haitat kärsikööt kukin itse?
Voisi tehdä niinkin, että kiinteistöjen arvoa laskevan toimenpiteen kompensaatioksi tehtäisiin jotain arvoa nostavaa – ja toisinpäin. Kiinteistöjen haltijoiden kanssa voitaisiin neuvotella, mikä olisi kulloinkin sopivin kompensaatio. Jos ei mitään muuta keksittäisi, alennettu kiinteistöverokin olisi mahdollinen. Ennen sitä kuitenkin parannettaisiin ympäristön tasoa ja palveluita.
Ns ansioton arvonnousu, jos semmoista on olemassa, otetaan yhteiskunnalle kaavoitusvaiheessa pääasiassa joko
– ostamalla tai lunastamalla maat ennen kaavoitusta
– maankäyttömaksuna
– kehittämiskorvauksena
Kaavoituksen jälkeen tapahtuvaa arvonnousua on aika vaikea enää kuvata ansiottomaksi arvonnousuksi. Lähinnä kyse on yleisestä arvonnoususta.
Kiinteistövero ei ole se elementti, jolla yhteiskunta leikkaa itselleen ns ansiotonta arvonnousua. Kiinteistöverolla pidetään kadut kunnossa.
Kaupungin harjoittama tonttikeinottelu, jonka Osmokin tuossa myöntää, on tuomittavaa. Se estää markkinoiden toiminnan ja nostaa kuluttajien maksamia hintoja. 🙁
Tätä argumentointia on vaikea seurata. Miten se, että kaupunki ottaa kaavoituyshyödyn itselleen eikä lahoita sitä rakennusliikkeille, njostaa kulttajien maksamia hintoja?
Kirjoitin asiasta kokonaan uuden postauksen?
Osmo Soininvaara vertaa kiinteistöveroa tontinvuokriin. Molempia asioita on tietenkin syytä tarkastella rinnakkain. Osmo kirjoittaa, että Helsinki perii neljä prosenttia vuokraa tontin arvosta. Ei se nyt aivan niin ole. Se on vanha valtuuston päättämä tavoite. Meillä monet tontinvuokrasopimukset ovat monikymmenvuotisia ja vielä pitkään voimassa paljon alhaisemmalla vuokralla. Valtuutettu Kauko Koskinen (kok) laski viime vuonna, että Helsingin tonttivarannosta peritään vuokraa 1%.En mene takuuseen tästä laskelmasta, mutta varmaan se on suuntaa antava.
Minusta tässä keskustelussa on unohtunut se, että hallituksen päätöksellä Helsingin pitää nostaa asuntojen veroa 0,22:sta 0,32 %:iin. Korotus on 45%. Että sen päälle vielä Helsingin omalla päätöksellä lykätään tonttiveroon 14,3% lisää, ei meidän demareiden mielestä ollut oikein.
Sinänsä olen samaa mieltä ansiottoman arvonnousun verottamisesta. Nyt kuitenkin on kyse asunnoissaan ja omakotitaloissaan asuvien ihmisten asumiskustannusten noususta. Viime mainittujen joukossa on paljon iäkkäitä ihmisiä, joiden tontin rakennusoikeus on vajaasti käytetty, mutta käyttämätöntäkin rakennusoikeutta verotetaan. Läheskään aina ei ole mahdollisuutta käyttää ylimääräistä rakennusoikeutta purkamatta taloa tai tekemällä jokin kovin erikoinen asumisviihtyvyyttä heikentävä ratkaisu.
Siitä nyt voisi edes sopia, että korotettaisiin kokonaan rakentamattomien tonttien kiinteistöveroa ja kunnolla, niin saataisiin keinottelijoiden jemmaamat tontit käyttöön.
”onko se vastaavasti velvollinen korvaamaan omistajille heidän omaisuutensa arvon alenemisen? ”
Tämä on hyvä kysymys ja jos tähän löytyisi kunnon vastaus, niin se vähentäisi NIMBYilyä merkkittävästi ja sitä kautta tekisi kaupungin päätöksenteon varmasti helpommaksi. Yksi tärkeä syyhän siihen, miksi ihmiset vastustavat suunnilleen kaikkea heidän lähelleen rakennettavaa, on se, että se laskee heidän omistamiensa asuntojensa arvoa. Veikkaan, että monen kohdalla tämä on jopa tärkeämmässä asemassa vastustamisessa kuin itse subjektiivisesti koettu haitta.
Dynaaminen kiinteistövero.
a) kiinteistöveron voisi sitoa peruskorkoon. Silloin kun taloudella menee lujaa, vero on korkeampi.
b) Kiinteistövero sidotaan poliittisesti päätettävään uusrakentamisen määrään. Vero nousee, jos uusrakentaminen alittaa poliittisesti päätetyn määrän.
Dynaamisen kiinteistöveron ensisijainen tarkoitus on ohjata maankäyttöä kunnan alueella. Viisas maankäyttö kyllä seurannaisvaikutuksineen huolehtii verokertymästä.
Käänteisiä asuntolainoja antaa tällä hetkellä tietääkseni ainoastaan Suomen Hypoteekkiyhdistys ja vain tarkkaan valikoiduille arvokiinteistöille, joten sitä ei voi esittää yleisenä keinona.
Korotettu kiinteistövero toimii erittäin hyvin silloin, kun sovelletaan lain sallimaa kattoa 3 %.
Helsingin soveltamalla rakentamattoman rakennusaikan korotetulla kiinteistöverolla ei ole käytännössä paljoakaan merkitystä, koska maan arvonnousu on ollut niin suurta. 3 % taasen alkaa jo ihan oikeasti tuntumaan kukkarossa ja sen avulla vajaakäyttöisiä kaava-alueita saadaan oikeasti rakentumaan.
Asumisen verottaminen on asumisen verottamista. Jos joku on sitä mieltä, että mm. ne eläkeläiset painukoon muualle asumaan niin sanokaa se ihmeessä suoraan. Demareista näköjään löytyy vielä joku tolkku sentään.
”Asumisen verottaminen on asumisen verottamista.”
Minusta kiinteistövero ei ole samalla tavoin asumisen verottamista kuin vaikkapa Thatcherin Britanniassa käyttöönottama ”community charge” (nykynimeltään council tax). Kiinteistövero kohdistuu kiinteistön tai tontin omistamiseen, ei sillä asumiseen. Vuokra-asuja ei maksa kiinteistöveroa (Britanniassa council taxia maksaa vuokralainen siinä, missä omistusasujakin).
Olen Artturin kanssa samaa mieltä siinä, että omistamisen verottamisessa ei ole erityisesti mitään väärää. Siitä tulevat seuraukset ainakin minusta ovat vähemmän haitallisia kuin työn tekekmisen verottamisesta. Kansakunnalle tulee paljon vähemmän haittaa siitä, että mummot ottavat asuntoihinsa asuntolainat, joilla maksavat kiinteistöveronsa ja jotka vähentävät perintöjä kuin siitä, että ihmiset jättävät tekemättä töitä tuloverojen vuoksi.
nos on oikeilla linjoilla.
Ei kiinteistöverosta saa tehdä arvovalintaista varallisuusveroa, sellaiset linjanvedot kuuluvat maan eduskunnalle.
Kiinteistövero on vero, jota peritään yleisten alueiden hoitokustannusten kattamiseksi, ja se pitää perustella siitä aiheutuvilla kustannuksilla. Muuten ollaan erikoisilla vesillä.
Korotettu kiinteistövero rakentamattomalle rakennuspaikalle on eri juttu, koska siinä taasen on kyse jo rakennetun kunnallistekniikan käyttöönotosta ja kaava-alueiden rakentumisen vauhdittamisesta.
Yleinen normiasukin kiinteistöverolla ei ole mitään tekemistä arvonnousun leikkaamisen tms kanssa, vaan se on vain asumiskustannus. Kiinteistöverolla kunta saa rahnaa yleisten alueiden hoitamiseen.
Jollei se raha riitä, sittenhän sitä voi ja pitää korottaa. Mutta muilla perusteilla siihen ei pitäisi kajota.
Tässä säikeessä puhutaan kiinteistöverosta taajamien ja erityisesti pääkaupunkiseudun kannalta. Laajentaisin asiaa vähän.
Kiinteistövero on maailmalla yleinen kiinteistötulojen verotusmuoto. Meillä verotetaan kiinteistötulojakin tuloslaskelmanan perusteella. Viimeksi siihen siirryttiin metsätaloudessa muutamia vuosia sitten. Nykyinen kiinteistövero tulee tuloveron päälle. Tosin on kyllä tulonhakkimismenona tuloverotusessa vähennyskelpoinen.
Kiinteistötulojen verotus on yleensä hyvin alhaista niissä maissa, joissa verotus perustuu kiinteistöjen arvoon. Eihän keskimääräislukuihin perustuva verotus yleensäkään tietysti voi kovin rankkaa olla. Luulisin, että luovutusvoitto-, perintö- yms. verot tekevät kiinteistöjen verotuksen aivan riittävälle tasolle pääkaupunkiseudullakin. Kuntien kukkaroon niistä ei tietysti kovin paljoa kerry.
Suomessa siis on siirrytty viime vuosisadan aikana tuloksen verottamiseen. Ilmeisesti lähinnä verotuksen oikeudenmukaisuussyistä. Onkohan edes kovin paljoa tutkittu, mitkä ovat olleet sen vaikutukset talouselämään? Siinä olisi taloushistorioitsijoille tutkimisen aihetta.
Paavo Häikiö
”Kiinteistövero on vero, jota peritään yleisten alueiden hoitokustannusten kattamiseksi, ja se pitää perustella siitä aiheutuvilla kustannuksilla. Muuten ollaan erikoisilla vesillä.”
Perintäänkö tuloveroa töissäkäynnin mahdollistamisen kustannusten kattamiseksi? Entä yhteistöveroa, pääomaveroa? Peritäänkö arvonlisäveroa yleisen kaupankäynnin hoitamisen kustannusten kattamiseksi?
Mikä tekee kiinteistöverosta spesiaalin? Sekö, että sinä joudut sitä maksamaan, mutta korotetut tuloverot maksaa joku muu, sellainen jolla on korkeammat tulot?
”Kiinteistöverolla kunta saa rahnaa yleisten alueiden hoitamiseen.
Jollei se raha riitä, sittenhän sitä voi ja pitää korottaa. Mutta muilla perusteilla siihen ei pitäisi kajota.”
Kannatat sitten varmaan myös täysimääräisä terveyskeskusmaksuja. Eihän se ole oikein, että työssäkäyviltä kuntalaisten veroilla katetaan jotain semmoista, jotka eivät kuulu yleisen työssäkäynnin hoitamiseen. Silloin ollaan erikoisilla vesillä.
Logiikallasi ainoastaan työterveyteen saisi käyttää tuloverorahoja.
Minulla on vain omakohtaista kokemusta maista, joissa kiinteistövero on korkeampi kuin Suomessa esim Latviassa kiinteistövero oli n 2 % , samoin Indonesiassa ja monessa muussa maassa.
Keskusteluissa tuli esiin se, että hyvätuloiset asuvat omilla alueillaan, koska köyhillä ei ole varaa maksaa korkeaa kiinteistöveroa ja että köyhät joutuvat myymään asuntonsa , kun alueelta ostetaan/rakennetaan kalliita asuntoja, koska koko alueen kiinteistöjen arvo nousee ja siten verotusarvot .
Kun suurimmat verotus% ovat 2-4 % maailmassa niin kalliistakin asunnosta maksetaan kuitenkin kohtalaisen vähän absoluuttista veroa esim 500000 asunnosta 10-20000 euroa eli 100000 euron tuloista 10-20 % eli vero on hyvätuloisille niin pieni, ettei se alenna kiinteistön hintaa, etenkin kun muut tuloverot ovat sitten alempia.
.
Ja kun kiinteistö/asuntokauppa on tunneasia , hyvätuloiset ovat valmiita maksamaan statuksesta eli alueesta ja naapureista.Kuten Kauppakorkean kouluttaja ansiokkaasti selosti muutama viikko sitten ansiokkaasti selosti.
Vaikka nämä maat eivät aivan suoraan vertailukelpoisia olekaan niin kyllä tuo mekanismi tuli selväksi ja kokemus on osoittanut sen oikeaksi
Tähän tietysti yhdistyvät suuret tuloerot, mutta Suomessakin gini-kerroin oli 2007 jo 29,5, jolla päästään jo OECD:n sille suurempien tuloerojen puolelle.
Äitini setä on asunut USA:ssa 50-luvulta ja myös hän kertoi samaa omien kokemustensa perusteella ja kuten tiedämme tästäkin kriisistä niin edes korkea kiinteistövero ei estänyt hintakuplaa USA:ssa.
Kiinteistöveron vaikutuksista on paljon teoretisointia, mutta ei sellaista tutkimusta, joka perustuisi johonkin toteutuneeseen malliin ja huomioisi myös sosiaaliset vaikutukset.
Yhden sivujuonteen Juhana Vartiainen kuitenkin kertoi:Korkea kiinteistövero ajaa pienipalkkaiset tekemään töitä 24/7/365 periaatteella , jotta selviäisvät veron maksusta.
Se oli yksi syy, miksi Bushin hallinto niin voimakkaasti markkinoi kiinteistöveron korotusta nykyiselle porvarihallituykselle.
Omakotitonttien verotusarvon todellisuutta Helsingissä Osmo voi helposti arvioida katsomalla montako kauppaa tehtiin , kuinka suuri määrä niitä tehtiin koko kantaan nähden ja mikä oli ostajien tulotaso keskimääräiseen nähden.
Itse asiassa perinteisessä tietoliikenteessä olemme joutuneet paljon perehtymään yhteiskunnan kaavoitukseen ja sosiaaliseen kehitykseen ja sen vaikutuksesta tietoliikenten kehitykseen , mutta samalla on selvinnyt paljon muuta yhteiskunnan mekanismeista.
Erityiseti haja-asutuksen ja kaupunkien ongelmat ja erot tulevat tutuiksi
Mobiilissa asiat ovat hieman erilaisia, mutta eihän se signaali sielläkään kulje kaupungiassa kuin kymmeniä- satoja metrejä langattomasti
Lähde puuttuu yhä
.
Pitää vielä lisätä, että olen ollut kohta 40 vuotta tietoliikenten palveluksessa, lähinnä verkkosuunnitteluun liittyvissä tehtävissä.
Niistä yli 10 vuotta ulkomailla, sellaisissa maissa kuin Malesia, Indonesia, Kenia, Pakistan, Sri Lanka, Latvia, Venäjä.
Puhelin ei ole ollut samalla tavalla yhteiskunnan välttämättömyys tuote kuin sähkö-vesi-tai viemäri ja niinpä sen rahoitus on tullut pääosin asiakkailta eikä yhteiskunta ole subventoidut puhelinta samalla tavalla kuin noita muita infra investointeja. Lisäksi yleisöpuhelimet korvaavat yksityisiä puhelimia tai mobiilin vuokraajat, joten korvaavia palveluita löytyy helpommin.
Sen vuoksi on aina pitänyt selvittää jokaisessa maassa monia yhteiskuntaan liittyviä asioita.
Kaavoitus, kiinteistömarkkinat ja niiden toiminta, maanomistusolot, rakentamis byrokratia, talouden koko ja sen kehitys , perheiden tulot ja tulojakaumat, tulot alueittain ja kehitys, yritysten määrä, niiden koko ja liikevaihto etc.
Eli pitää tiietää miten ihmiset tulevat toimeen ja siihen vaikuttavat tekijät
Jotta voi suunnitella tieliineneverkkoa tai arvioida projekteja niin täytyy tietää paljon yhteiskunnan toiminnasta
”Kun asuntoa vastaan saa käänteisen asuntolainan, tuntuu aika epätodennäköiseltä, että kukaan omistavasta luokasta tämän takia joutuisi kadulle.”
Tämä lisää varallisuuseroja, Varallisuuden kertyminen on hidas prosessi ja vaatii usiemmiten useiden sukupolvien ajan. Erityisesti pienituloisilla säästömahdollisuudet ovat pieniä ja kun se vaivalla pienistä tuloista säästetyt ainoa omaisuuskin eli asunto sosialisoidaan yhteiskunalla ja pankeille.
Käänteisestä asuntolainasta maksetaan kyllä markkinakorkoa, mutta se on korkeampi kuin normaali asuntolainakorko, koska se sisältää riskin, että elinikä nouseekin oletettua enemmän.
Ja osa omaisuudesta häipyy pankille korkoina joka tapauksessa.
Eli tämäkin kasvattaa yhteiskunnan kahtiajakoa ja omaisuuden keräämisen oikeus jää vain hyvätuloisille ja varakkaille perheille
Minä en oikein ymmärrä demarien linjauksia. Jos puolue ajaisi työtä tekevien asemaa, tulisi tuloverotusta pienentää ja omaisuuden verotusta vastaavasti nostaa. Nyt demarit ajavat päinvastaista politiikkaa.
Jotenkin on alkanut vaikuttaa siltä, että demarileirissä ei ajetakaan enää työntekijöiden asemaa, vaan suurten ikäluokkien asemaa. Työelämässä kauemmin olleiden verotusta pidetään matalampana ja heidän omistamiensa kiinteistöjen arvoa pidetään keinotekoisesti liian korkeana.
Onko tässä kuitenkin kyse enemmän ristiriidasta ikäluokkien välillä, eikä perinteisemmästä oikeisto – vasemmisto-asetelmasta? Nuorethan äänestänevät vihreitä paljon enemmän kuin demareita, jolloin vihreät sitten ymmärrettävästi ajavat näiden nuorten asiaa.
Kari
Kari saattaa olla enemmän oikeassa kuin uskoo itsekään.
”Kiinteistövero on tapa ottaa osa maapohjan asiattomasta arvonnoususta yhteiskunnalle.”
On myös muita tapoja mitata maan arvonnousu yhteiskunnalle kuin monimutkainen ja summittainen kiinteistövero,
Olen asunut myös pohjoisessa ja nyt etelässä, joten näen myös nämä strategiset erot.
Pohjoisessa arvon mitataan maanomistajilta siten, että kunta ostaa tai pakkolunastaa tonttimaata ns raakamaan hinnalla eli pellosta maksetaan pellon hinta, metsästä metsän hinta+ pieni bonus.
Kunta kaavoittaa maan ja rakentaa kunnallistekniikan ja myy tontit rakentajille pienellä voitolla.
Hyötyjä ovat kunnat ja asujat, mutta eivät maanomistjatkaan aivan korvauksetta jää
Etelässä taas suositaan suuria ja tärkeitä maanomistajia eikä heidän saavutettujen etuihinsa uskalleta koskea .
Tuo pohjoisen tapa suosii kansankapitalismia, etelän taas omaisuuden keskittämistä harvoille.
Kysymyksessä on poliittinen arvovalinta: Suositaanko kansankapitalismia eli omaisuuden karttumista laajoille joukoille vai amerikkalaista tapaa koota omaisuus harvoille.
Vihreät eivät aikuistu koskaan, siksi kiinteistövero tuntuu hyvältä.
Sylvesteri, ymmärsin tekstistäsi yksittäiset sanat, mutta en oikein käsittänyt, miten ne sanat liittyvät toisiinsa saatika minun kirjoitukseeni.
Onko se niin kauhean vaikeata ymmärtää, että jotakin maksua kerätään johonkin tarkoitukseen ja sitäpä ei sitten pidä kerätä laajentamalla kolmanteen?
Kiinteistövero ei ole varallisuusvero.
Kiinteistövero on VERO, ei maksu joistain asioista. Sitä ei kerätä johonkin tarkoitukseen vaan yleiskatteisesti kunnalle. Korvamerkittyjä maksuja kutsutaan maksuiksi.
Kiinteistövero korvasi v. 1993 katumaksun ym. Sen jälkeen kiinteistövero on noussut reippahasti moninkertaiseksi.
Toisin kuin maksut, kiinteistövero laajeni maksupohjaisesta koskemaan kaikkia, myös niitä joilla ei ole kunnallistekniikkaa ja jotka hoitavat katuosuutensa itse.
Syystäkin tarkinta kiinteistöveron seurantaa tekee Suomen omakotiliitto, joka suhtautuu kiinteistöveroon erittäin krittisesti. Yhdistys on laittanut alulle veroa vastustavan adressin:
http://www.adressit.com/ei-kiinteistoverolle
Kyllä aiheesta löytyy tutkimustietoa esim vuodelta 2007 .Tämä koskee kuitenkin vain tontteja, ei koko kiinteistö
http://www.maanmittauslaitos.fi/default.asp?docid=4435&action=publish_show
Käytännössä 4–6 muuttujaa selittävät valtaosan siitä hajonnasta, mikä voidaan selittää. Keskeisiä hinta tekijöitä ovat mm. asuntojen keskihinta kunnassa, tontin pinta-
ala, etäisyys keskuksiin ja kaupan ajankohta.
Kiinteistöveron vaikutus on pieni ja sekin johtunee siitä, että oletusarvona on sen vaikutus hintaan alentavasti
Tässä taas vähän vanhempi VATT keskustelualoite.
Siitä käy ilmi, että tutkijatkin ovat aika tavalla erimielisiä kiinteistöveron vaikutuksesta.
Riippunee enemmänkin tutkijan poliittisista intresseistä tai maksajasta kumpaan suuntaan on kallellaan.
Tutkijoilta voi aina ostaa sopivan tutkimuksen.
Keskeinen huomio on kuvaus Ruotsin tilanteeseen:
Kun kiinteistövero on summittainen eikä perustu omistajan maksukykyä niin on ajauduttu moniin erikois järjestelyihin, tietojärjestelmiin ja hankalaan byrokratiaan.
Porvarihallitus alensi sitten kalliiden kiinteistöjen verotusta 2007 siten, että jokaisesta kiinteistöstä/asunnosta peritään tasavero eli sama summa.
Se teki verosta regressiivisen.
Varmaan on tarkoitus kopioida Suomeen ??
Eli Wahlroos maksaisi kartanostaan saman summan veroa kuin peräkylän kansaneläkeläismuori ?
Tosin Nalle saa veron maksuun köyhäinapua yhteiskunnallista 100000 euroa .
Tässäkin tutkimuksessa pidetään ongelmana verotuksen keskeisien periaatteiden toteutumattomuutta eli oikeudenmukaisuutta ja maksukyvyn huomioimista.
Nämä asiat , samoin kuinsosiaaliset vaikutukset Osmokin kuittaa sivulauseella
http://www.vatt.fi/file/vatt_publication_pdf/k055.pdf
Kari:”Jotenkin on alkanut vaikuttaa siltä, että demarileirissä ei ajetakaan enää työntekijöiden asemaa, vaan suurten ikäluokkien asemaa. Työelämässä kauemmin olleiden verotusta pidetään matalampana ja heidän omistamiensa kiinteistöjen arvoa pidetään keinotekoisesti liian korkeana.”
Minusta tämä on vähän heikko selitys, koska ihmisten luonnollinen perheestä lähtevä solidaarisuus menee pitkittäin halki sukupolvien. Tämä tarkoittaa sitä, että 60-vuotias suurten ikäluokkien edustaja ei näe ”vihollisenaan” omaa 30-vuotiasta lasta siinä, missä duunari näkee kapitalistin. Duunari ei ole valmis tinkimään mistään omastaan sen kapitalistin hyväksi, mutta suurten ikäluokkien edustaja on kyllä valmis tinkimään sen hyväksi, että hänen lapsellaan menisi vähän paremmin.
Voi toki olla, että suurten ikäluokkien edustaja ei huomaa omaa etuaan ajaessaan monottavansa omaa lastaan, vaan luulee, että koska demarit ajavat hänen etuaan, hän on duunari ja hänen lapsensakin on duunari, niin demarit ajavat myös sen lapsen asemaa ja ne lapsen todellisuudessa kokemat vaikeudet ovat vain porvarien kampituksen tulosta.
Mitä suuriin ikäluokkiin tulee, niin heillä alkanee olla jo perittynä ne ”mummojen” asunnot. Heidän vanhempansa ovat jo reilusti yli 80-vuotiaita, joten joko jo haudan levossa tai jossain laitoksessa. He ovat itse jo asettuneet niihin asuntoihin, joissa tulevat eläkevuotensa asumaan. Heidän ei siis luulisi kantavan enää huolta siitä, mitä omistusasuntojen hinnoille käymään, jos siis ajattelevat vain itseään. Toki se virtuaalirahankin häviäminen voi jotain rassata, mutta tuskin sekään niin rankalta tuntuu.
Osmo: Oon tietysti samaa mieltä, että ansioton arvonnousu pitää ulosmitata maanomistajilta, mutta eikös samalla mene myös ansiollinen arvonnousu, jos käytetään kiinteistöveroa? Tietysti kyse on suuruusluokista, kiiteistövero on varmaankin nyt niin pieni, että se ei leikkaa koko ansiotonta arvonnousua pois, joten sitä voidaan nostaa toistaiseksi huoletta, mutta jossakin vaiheessa se voi nousta niin suureksi, että myös osa ansiollisesta arvonnoususta joutuu sen kohteeksi.
Jos kiinteistövero menee jonkin alueen keskimääräisten myyntihintojen mukaan, niin tämän ei pitäisi ansiollista arvonnousua juurikaan rapata. Jos parannat asunnon laatua niin, että sen arvo nousee 10 000 euroa, ei tämä vaikuta siitä maksettavaan kiinteistöveroon.
Toki sitten se, että myyt sen parantamasi asunnon, vaikuttaa naapurisi kiinteistöveroon 🙂
Toki tietenkin se pätee, että jos jollain alueella asukkaat kollektiivisesti pitävät huolta ympäristöstään ja tämä nostaa asuntojen hintoja, niin tämän huolenpidon arvo valuu osaltaan kiinteistöveroon. Uskon tämän kuitenkin olevan hyvin vähäistä siihen verrattuna, miten paljon nykyisin kollektiivisesti NIMBYillään ja sitä kautta estetään erinäköisiä hankkeita, jotka (ansiotta) laskevat lähistön asuntojen arvoa. Kiinteistövero osaltaan vähentäisi NIMBYilyintoa.
Samuli Saarelma:
Ilmeisesti et itse asu omakotitalossa, etkä maksa kiinteistöveroa, etkä ole koskaan täyttänyt veroilmoitusta omistamastasi kiinteistöstä?
Yllä sanomasihan ei ole totta.
Jos teet perusparannusta kiinteistöösi, se pitää ilmoittaa verottajalle veroilmoituksen yhteydessä annettavalla kiinteistöselvityksellä. Perusparannus nostaa kiinteistön verotusarvoa ikäalennuksen muutoksen kautta. Ja verotusarvon nousu nostaa suoraan kiinteistöveroa.
http://www.vero.fi kertoo enemmän.
Samaten varustetason nosto on ilmoitettava ja kiinteistövero nousee (esimerkiksi jos vanhaan puulämmitteiseen taloon vaihdetaan sähkölämmitys).
”Jos meillä olisi ollut korkea maapohjaan liittyvä kiinteistövero koko ajan, jolloin maan hinta ei olisi koskaan noussutkaan, eikä niitä jättiomaisuuksia, joita maata myymällä on ansaittu, olisi koskaan syntynyt.”
Maan hinta on pääsääntöisesti noussut jättiomaisuuksiin kaavoituksen seurauksena. Kiinteistöverolla ei ole asian kanssa mitään tekemistä – oli se matala tai korkea suhteessa maan aiemman käyttötarkoituksen mukaiseen arvoon. Tuskinpa ajattelit peltotonttia verottaa kerrostalotontin verolla, ennen kaavoitusta. Vai olisiko vero niin korkea, että kaatopaikka ja Eiran tontti olisivatkin yhtä arvokkaita.
Korkeasta kiinteistöverosta kärsisivätkin (ansiottomasti) jättiomaisuuden luonneilta tonttinsa ostaneet asuntovelkaiset (yleensä lapsiperheet).
Sinänsä koko keskustelu on melkoisen pahasti hakoteillä. Jos korkealla kiinteistöverolla halutaan niistää tontin omistajia – onnettomien perustelujen säestämänä – niin vero pitäisi kohdistaa vain ja ainoastaan rakentamattomaan maahan (pellot, metsät, vesi-alueet, asuntotontit jne.). Onhan päivänselvää, että rakennetun maan korkea kiinteistövero kohdistuu lopulta rakennuksen käyttäjälle / asukkaalle, oli hallintamuotona sitten omistus tai vuokraus.
Ai niin, sitten kun kiinteistöverot ovat tarpeeksi korkeita, menettävät kiinteistöt totta tosiaan arvonsa, mikä oli tarkoituskin. Mutta, totta tosiaan, käyvän arvon mukainen vero arvottomasta maasta, onkin pyöreä nolla! Eikö kyseessä ollutkaan ikiliikkuja.
Osmo: ”…korotettaisiin kokonaan rakentamattomien tonttien kiinteistöveroa ja kunnolla, niin saataisiin keinottelijoiden jemmaamat tontit käyttöön.”
Miten tuo vaikuttaisi kaikkein suurimpaan keinotelijaan Helsingissä eli Helsingin kaupunkiin? 😉
Petteri Virtanen:”Korkeasta kiinteistöverosta kärsisivätkin (ansiottomasti) jättiomaisuuden luonneilta tonttinsa ostaneet asuntovelkaiset (yleensä lapsiperheet).”
Et tainnut ymmärtää koko ideaa. Jos meillä on kiinteistövero, kaavoitetun maan arvo ei tietenkään ole yhtä korkea kuin se muuten olisi, koska juuri kiinteistöveron vuoksi siitä ei olla valmiita maksamaan yhtä paljoa. Pellot eivät siis muutu kaavoituksella jättiomaisuuksiksi.
Lapsiperheellä on tietty määrä rahaa, minkä se voi panna asumiseen. Nyt se menee kaikki asuntolainaan, koska kiinteistövero on alhainen. Asuntolainan koko taas riippuu siitä, mitä asunnot maksavat ja tämä taas riippuu siitä, mitä niillä kaikilla muilla lapsiperheillä on mahdollista panna asuntoon kiinni. Koska kiinteistöveron vuoksi kellään ei ole varaa panna siihen asunnon ostamiseen yhtä paljoa rahaa kuin ilman kiinteistöveroa, asuntojen hinta laskee. Keskimääräinen lapsiperhe kuluttaa siis edelleen saman verran asumiseen, mutta nyt osa siitä menee veroina kaupungille ja vain osa pankille.
Se kaavoitetun peltomaan omistaja saa käteensä pienemmän tukun rahaa.
Juuri ne nuoret lapsiperheet olisivat tässä voittajina, kun heidän palkoistaan kerättäisiin vähemmän veroa ja silti asuntojen halpenemisen vuoksi heidän asuinkulunsa pysyisivät samassa. Häviäjinä olisivat vähän tuloveroja maksavat asuntonsa kokonaan maksaneet eläkeläiset.
”Ai niin, sitten kun kiinteistöverot ovat tarpeeksi korkeita, menettävät kiinteistöt totta tosiaan arvonsa, mikä oli tarkoituskin. Mutta, totta tosiaan, käyvän arvon mukainen vero arvottomasta maasta, onkin pyöreä nolla! Eikö kyseessä ollutkaan ikiliikkuja.”
Ei. Hyvän asuinmaan arvo ei koskaan putoa nollaan, vaikka siitä joutuisikin maksamaan veroa. Se, mitä voi tapahtua, jos kiinteistövero nostetaan liian korkeaksi, eikä se kohdistu vain maahan vaan määräytyy itse kiinteistön arvon mukaan, on, että rakentaminen jossain vaiheessa loppuu. Tämä tapahtuu siinä vaiheessa, kun kiinteistövero laskettuna pelkästään rakentamisen kustannuksista on yhtä korkea kuin asuntolainanhoitokulut ovat nykyisin.
Pekka, aika tökerösti lainasit tekstiäni jättäen siitä yhden tärkeän lauseen kokonaan pois.
Totta, nykysysteemissä, jossa kiinteistön arvo määräytyy monimutkaisten kaavojen mukaan, ansiollinen arvonnousu voi tosiaan nostaa veroa. Mutta ei tähän nykysysteemiin pädekään se, että ansioton arvonnousu nostaa kiinteistöveroa, mistä tässä oli puhe.
Luepa siis uudestaan se postaukseni ensimmäinen lause ja mieti uudestaan kommenttisi.
Samulille.
Olen pahoillani jos ymmärsin tarkoituksesi väärin, kyllä luin tuon ensimmäisenkin lauseen, mutta ilmeisesti huonosti. Ymmärsin väärin sinun kirjoittavan, että nykyinen kiinteistövero perustuu kokonaan alueen keskimääräisiin myyntihintoihin. (jota se ei tee ainakaan rakennusten osalta).
Pahoitteluni.
”Lapsiperheillä on tietty määrä rahaa, minkä se voi panna asumiseen. Nyt se menee kaikki asuntolainaan, koska kiinteistövero on alhainen. Asuntolainan koko taas riippuu siitä, mitä asunnot maksavat ja tämä taas riippuu siitä, mitä niillä kaikilla muilla lapsiperheillä on mahdollista panna asuntoon kiinni.”
Mutta kun asunnon ostajia Helsingin keskustassa on enemmän kuin on myynnissä niin se vähentää jonkun verran ostajaehdokkaita, mutta ei laske asuntojen hintaa.Näkyvin vaikutus olisi myyntiaikojen pidentyminen parhailla alueilla, koska nyt asunnon saa nopein ja jos ostajaehdokkaat vähenevät niin kestää hieman pitempään, että löytyy ostaja, jolla on aika tutustua kohteeseen.
Jotta kiinteistövero laskisi asuntojen hintaa niin sen pitäisi olla merkittävä kuluerä.
Kun jostain Katajanokalta asunnon ostavan perheen tulot ovat 60000 euroa vuodessa niin asunnon hintaan ei vaikuta onko kiinteistövero 300 euroa vai 600 euroa.
Niin tarkkoja laskelmia ei kukaan normaali ihminen tee.
Vasta sitten kun se on tuhansia euroa tai erot eri asuinpaikkoja välillä ovat tuhansia/kymmeniä tuhansia euroja niin sen jälkeen se alkaa vaikuttaa asuntojen hintoihin.
Mutta se differoi myös asujakunnan eli köyhät siirtyvät asumaan omille alueilleen , varakkaat toisaalle.
Ruotsi on hyvä esimerkki, se on käyttänyt suhteellisen korkeaa kiinteistöveroa vuodesta 1985. Se on kerännyt 2,5 % verotuloista kiinteistöverolla.
Korkea kiinteistövero on jakanut asukkaat tulotason mukaan mikä näkyy esim maahanmuuttaja lähiöiden syntyminen, he kun ovat niitä pienituloisia .
Ja ongelmat ovat sen mukaisia.
Lisäksi Ruotsissa korkea kiinteistövero on ajanut monimutkaiseen asumistukijärjestelmän, koska kiinteistöjen arvoa tarkistetaan harvakseltaan ja alueiden arvon muuttuessa uusi vero olisi ajanut asukkaita massamuuttoon ja kapinaan
Tosin porvarihallitus muutti kiinteistöveroa siten, että siitä tuli tasavero eli kaikki maksavat saman 4500 kruunun kiinteistöveron asunnon arvosta riippumatta
Sama mekanismi näkyy selvemmin USA:n asumisessa, siellä 9 % verokertymästä tulee kiinteistöistä ja veroa maksetaan keskimäärin 4 % kiinteistön arvosta.
ja kun asunnon hinta tipahtaa tarpeeksi niin sitä ei kannata enää korjata ja syntyy slummi ja siitä ghetto.
Teidän kannattaisi lukea hieman psykologiaa niin ymmärtäisitte paremmin ihmisen käyttäytymistä. Asunto, enne kaikkea sen sijainti on arvon mitta useimmille ihmiseille ja siitä ollaan valmiit maksamaan muusta kulutuksesta luopumalla, joten kiinetsitöveron pitää olla korkea ,että sillä olisi vaikutusta asuntojen hintaan
Liian vanhalla on kyhllä ihan oma talousteoria. Pienet veroty eivät vaikuta hintaa, mutta suuret vaikuttavat. Jossakin on siis hyppäksenomainen kynnys, jota pienempi vaikuttaa nollan verran ja promillen sadasosan suurempi täydellä tehollaan.
kyllä tässä ollaan ihan neoklassisen taloustieteen perusparadoxien äärellä. yksi esimerkki on sokerimurusen lisääminen kahviin. ihminen ei maista eroa mustan kahvin ja yhdellä murulla makeutetun kahvin välillä. voidaan siis lisätä toinenkin muru, kolmaskin muru jne. kun on jatkettu tarpeeksi kauan kahvi maistuukin makealta. pidit sitten sokerilla maustetusta kahvista tahi et, niin on saavutettu kynnys, jossa sokerin lisäämin vaikuttaakin, mutta aiempien murujen lisääminen ei. tämä rikkoo neoklassisen taloustieteen olettamukset päätöksenteosta. vertaus asuntojen hintojen ei tosin ole yhtä hyvä, sillä pienikin ero asuntojen hinnoissa on havaittavissa, vaikka sillä ei juuri käytännössä merkitystä asunnonostopäätöksen olisikaan.
Liian vanha:”Mutta se differoi myös asujakunnan eli köyhät siirtyvät asumaan omille alueilleen , varakkaat toisaalle.”
Ensinnäkään kiinteistövero ei tätä tee yhtään sen enempää kuin asuntojen hinnat. Sille köyhälle on täysin yksi ja sama, onko hänen asumiskulunsa sillä kalliilla alueella hänen tuloihinsa nähden liian korkeat siksi, että asunnot ovat niin kalliita, ettei hänellä ole varaa ottaa tarpeeksi suurta lainaa vai siksi, että siellä kerätään korkeaa kiinteistöveroa.
Toiseksi, mikä olisi sitten sinusta se oikeudenmukainen tapa jakaa omistusasunnot, jos ei se, minkä mukaan ihmisillä on niistä varaa maksaa eli köyhät eivät hankkisi asuntoa sieltä, missä ne ovat halpoja (ja oletettavasti siten huonompia) ja rikkaat sieltä, missä ne ovat kalliita (ja siten todennäköisesti parempia)?
Perustele, että jokin muu kuin markkinamekanismi olisi tähän jakoon oikea tapa. Jos markkinamekanismia ei käytetä, seuraus on se, että jotkut joutuvat maksamaan huonosta asunnosta enemmän samaan aikaan, kun jotkut saavat hyvän asunnon halvalla. Millä perusteella valitaan ne köyhät, jotka saavat asua siellä hyvässä (ja markkinahinnoilla heidän tuloihin nähden liian kalliissa) asunnossa?
Miksi joidenkin pienituloisten pitää asua Jakomäessä, koska heidän varansa ei muualle riitä, mutta sitten jokin eliittiköyhien ryhmä on etuoikeutettu asumaan vaikka siellä mainitsemassasi Katajanokalla? Miksi Möttönen, muttei Miettusta?
Minä hyväksyn sen, että yhteiskunta siinä määrin puuttuu asuntomarkkinoihin, että pitää huolen, että kaikkein köyhimmilläkin on varaa saada katto päänsä päälle. Niin kylmässä maassa kuin Suomi, tämä on aika oleellinen asia, koska muuten ihmisiä kuolee talvisin. Mutta siihen, miten omasta asumisestaan maksamaan kykenevät jakavat ne paremmat asunnot, ei minusta ole tarpeen koittaa sotkea markkinamekanismia, koska se johtaa vain siihen, että jotain sorsitaan epäoikeudenmukaisesti.
Mitä siihen mainitsemaasi Ruotsin kiinteäsummaiseen kiinteistöveroon tulee, niin sillä ei ole mitään tekemistä tässä ketjussa keskustellun kiinteistöveron kanssa.
Maksukyky vaikuttaa eli jos ajattelet miten 6000 euron perustuloa käyttäytyy ja miten 60000 euron keskituloinen perhe käyttäytyy niin siinä on eroja.
Jos 6000 euron tuloilla vero nousee 300 eurosta 600 euron niin hänen taloutensa tila muuttuu olennaisesti, sen sijaan 60000 euron tuloilla ei normaalisti tarvitse tehdä mitään , muutetaan hieman kulutuksen rakennetta.
Jos taas vero nousee niin korkealle, esim USA;n tasolle tai Ruotsin entiselle tasolle niin yksiön 2000 -4000 euron vero vaikuttaa jo pienituloisen mahdollisuuksiin asua Helsingissä ja hän joutuu hakeutumaan muualle.
Sen sijan tuo 60000 euroa ansaitsevia kykenee maksamaan sen, etenkin jos muu kunnallisvero alenee .
Kun pienituloisia on paljon niin kyllä korkealla kiinteistöverolla on vaikutusta asuntojen hintaan jollain alueilla, kuten kerroin jo aikaisemmin
Esim Hakunilassa asunnot varmaan halventuisivat, mutta Katajanokalla ei
Mitä arvelet ,miksi USA:ssa rikkaat ja köyhät asuvat eri alueilla ??
Tai miksi Ruotsissa asunnot ovat/olivat kalliimpia kuin Suomessa vaikka vero oli korkea ?
On totta, että talousteoriat eivät yleensä ota huomioon pienten ja suurten muutosten vaikutuseroja eikä kynnyksiä ole. Se olisi vähän epätieteellistä. On helpompi ajatella lineaarisesti kuin miettiä kynnyksiä tai s-käyriä.
Mutta viisaat busineksen tekijät miettivät teorioita vähän eri tavalla. He usein joutuvat miettimään kynnyksiä.
Otetaan esimerkiksi mainonta. Mainoksen teho ei nouse lineaarisesti mainosbudjetin ja toistojen mukana. Tarvitaan riittävä määrä toistoja ennenkuin mainos puree. Eli on mentävä kynnyksen yli. Ja se osataan laskea jokaisessa mediatoimistossa.
Esimerkiksi telkkarimainoksia toistetaan vaikutuskynnyksen ylittämiseksi aivan älyttömästi.
Sen vuoksi uskon, että Liian vanhan teoria pitää ainakin jossain määrin paikkansa. Jos kiinteistövero on kovin pieni, niin sen tuplaaminen ei paljoa merkitse. Ihmiset jättävät sen pikkujuttuna huomioimatta.
Mutta jossakin tulee kipuraja vastaan, jossa kiinteistövero ryhtyy vaikuttamaan voimallisemmin. Raja tulee vastaan silloin, kun enemmistö ihmisistä ryhtyy kiinnittämään kiinteistöveroon huomiota.
Osmon teorian mukaan jokaisen myynnissä olevan asunnon hinnan pitäisi muuttua päivittäin kun korko vaihtuu jonkun promillen ylös- tai alaspäin.
Korko-odogtusten mukaan hinnat vaihtuvatkin, ei tietenkään juuri senhetkisen koron; eiväthän ihmiset tyhmiä ole.
Kuten kerroin olen ollut töissä yli 10 vuotta sellaisissa maissa kuin Indonesia , Malesia,Latvia, Pakistan, Kenia, Venäjä
Tietoliikenteessa joutuu tutustumaan väistämättä ihmisten käyttäytymiseen ja joutuu selvittämään paljon yhteiskunnan rakenntta ja toimintaa: Kaavoitusta, rakentamista. Väestöä: talouden kokoa, tuloja , menoja, verotusta ,tulojen ja menojen kehitystä , tuloeroja , alueettaisia tuloeroja.
Korruptiota
Esim Latviassa meillä oli 5000 työntekijää ja paikallisten palkat vaihtelivat 150 eurosta 5000 euroon kuussa,
Kun kaikki alempien tulotasojen työntekijät ottivat rahaa asiakkailta niin ongelma oli, miten se lopetetaan siististi. Ja niin ettei jouduta suosta toiseen
Sitä varten haastattelin muutamaa sataa työntekijää, jotta sain selville heidän selviytymiskeinona ja mitkä asiat vaikuttavat heidän elintasoona ja elämän valintoihin
Latviassakin veronkanto perustui korkeahkoon kiinteistöveroon, koska palkkoja ei rekisteröity niin, että valtio saiis tiedot
Kiinteistöveron taso oli luokkaa 2 %.
Näissä haastatteluissa tuli selväksi kiinteistöveron vaikutus: Plavnieki missä asui köyhiä asuntojen hinta oli halpa , 20-50000 euroa.
Mutta se oli niin halpa, että niiden korjaaminen ei kannattanut käyttää rahaa eli ne säilyivät rempallaan.
Toisena ongelmana mainittiin korkea kiinteistövero, joka vie rahat korjaamisesta
Jurmalassa kiinteistöjen hinnat olivat 400000 eurosta ylöspäin ja nämä henkilöt taas kertoivat , ettei kiinteistöverolla ole merkitystä, koska muu verotus on alhaisempaa ja toisaalta veron osuus jokapäiväisistä elinkustannuksista on vähäinen, joten suuretkaan muutokset eivät vaikuta talouteen paljoa.
Liian vanha:”Jos 6000 euron tuloilla vero nousee 300 eurosta 600 euron niin hänen taloutensa tila muuttuu olennaisesti, sen sijaan 60000 euron tuloilla ei normaalisti tarvitse tehdä mitään , muutetaan hieman kulutuksen rakennetta.”
Ja minkälaisen asunnon olit ajatellut sen 6000 euron tuloista nauttivan nykytilanteessa itselleen hankkivan vaikkapa pääkaupunkiseudulta? Mistä pankista hän saisi sellaisen asuntolainan, jolla saisi itselleen edes jonkinlaisen koirankopin asuttavakseen?
Ei mistään. Tai siis jos saisi, niin sen olisi pakko olla niin halpa, ettei kiinteistön hinnan mukaan määräytyvä kiinteistöverokaan häntä rappaisi.
Minusta tuntuu, ettet edelleenkään tajua, mistä tässä oikein on kyse, vaikka Osmo sen rautalangasta väänsi siellä toisessa esimerkissä.
”Jos taas vero nousee niin korkealle, esim USA;n tasolle tai Ruotsin entiselle tasolle niin yksiön 2000 -4000 euron vero vaikuttaa jo pienituloisen mahdollisuuksiin asua Helsingissä ja hän joutuu hakeutumaan muualle.”
Tuo 2000 euron vero sillä mainitsemallasi Ruotsin prosentilla (2.5%) tarkoittaisi 80 000 euron hintaista asuntoa. Sillä 6000 euroa hankkivalla ei ikimaailmassa olisi varaa ottaa 80 000 euron lainaa, vaikkei siis mitään kiinteistöveroa olisikaan. 4000 euron vero tarkoittaisi 160 000 euron hintaista asuntoa.
Lukusi ovat siis totaalisen pielessä, jos ajattelit niiden kuvaavan edes niitä asuntojen hintoja, joita pienituloiset nyt voivat ostella.
Ja lisäksi sinulta jäi edelleen vastaamatta siihen, että miten halusit omistusasunnot jaettavan, jos ei sen mukaan, miten ihmisillä on varaa maksaa niistä.
Liian vanha:”Latviassakin veronkanto perustui korkeahkoon kiinteistöveroon, koska palkkoja ei rekisteröity niin, että valtio saiis tiedot”
Tässä muuten yksi hyvä lisäsyy kerätä kiinteistöveroa. Sen kiertäminen on paljon vaikeampaa kuin tuloveron.
”Mutta se oli niin halpa, että niiden korjaaminen ei kannattanut käyttää rahaa eli ne säilyivät rempallaan.
Toisena ongelmana mainittiin korkea kiinteistövero, joka vie rahat korjaamisesta ”
Ei kannattanut korjata? Eikö ihmisten oman asumismukavuuden vuoksi niitä kannattaisi korjata eikä sen vuoksi, että niiden arvo siitä nousisi? Jos minulla olisi vuotava katto, niin kyllä satsaisin sen korjaamiseen, vaikkei se nostaisikaan asunnon arvoa.
Ja jälleen, jos kiinteistövero on niin korkea, ettei asuntoja kannata korjata, vaan ne rapistuvat nopeammin kuin muuten rapistuisivat, niin tietenkin niiden hinta laskee. Ne eivät siis ole ostajalle yhtä arvokkaita kuin olisivat muuten. Ja tämä sitten laskee sekä kiinteistöveroa että muun asumisen kustannusta.
Itse veikkaan korjaamattomuuteen ennemminkin olleen syynä sen, että ihmiset olivat vain kertakaikkiaan liian köyhiä. Köyhillä ihmisillä ei ole varaa samaan kuin rikkailla. Jos tulotaso on jotain 150 euroa kuussa, niin siitä iso osa menee ruokaan, jolloin asumiseen sijoittamiseen ei jää niin paljoa. Ja siksi ei ole varaa maksaa myöskään asunnon kunnossapitoa. Mitähän kiinteistöverot ovat jossain kehitysmaiden slummeissa? Tuskinpa erityisen korkeita, mutta silti niissä ovat talot todella huonossa kunnossa.
Kuten täällä on osoitettu kiinteistövero ei tätä asetelmaa mihinkään muuta. Se vain vaikuttaa siihen, kuinka suuri osa asumiskuluista menee valtiolle/kunnalle ja kuinka suuri osa pankille.
Samuli Saarelmalle sanoisin, että älä tuijota liikaa yksittäisten lukujen oikeellisuutta pääkaupunkiseudun nykytasossa, vaan mieti mekanismeja.
Sitä paitsi ikääntynyt henkilö, joka on jo maksanut työnteolla tai perintörahoilla asuntolainansa pois, mutta on joutunut työttömäksi (korvaukset 6000 euroa /vuosi, 500 euroa/kk), saattaa hyvinkin asua 150.000 euron kämpässä Helsingissä.
Kun tällaiselle ikääntyneelle määrätään kunnon kiinteistövero, niin kaveri pistää asuntonsa myyntiin.
Seppo S, juuri mekanismeja minä olen pääosin miettynyt ja osoittanut varsin selkeästi, miten homma yleisellä tasolla toimii. Minä en lukuja tuonut keskusteluun, vaan käytin vain Liian vanhan käyttämiä lukuja. Hänen tarkoituksensa oli selvästi lukuja käyttäen osoittaa jotain (ja kyllä 6000 euroa ansaitsevalle 300 euron lisämeno on iso), mutta luvut olivat selvästi niin tarkoitushakuisia, etteivät ne sanoneet enää itse asiasta mitään.
Nykytilanteessa työtön saa asumistukea suhteessa asumismenoihinsa, johon varmaan kiinteistöverokin kuuluu. Sen sijaan sitä ei saa asuntolainaan. Niinpä siis ihmisten turva asunnon menettämisen suhteen todennäköisesti paranisi sillä, että isompi osa asumismenoista menisi veroihin ja pienempi asuntovelkaan.
Ja lisäksi sillä työttömäksi putoavalla on ollut aikanaan töissä ollessaan ollut enemmän rahaa ja siten hän on voinut maksaa asunnon velan pois nopeammin kuin nyt. Sen jälkeen hän on voinut alkaa kerätä sukanvarteen pahan päivän varalle.
On totta, että asuntovelattoman asumiskulut kasvavat kiinteistöveron yhteydessä. Mutta tämän voi siis ajatella tulonsiirtona sieltä yleensä hyvän taloustilanteen keski- ja vanhuusiältä sinne tiukemman ajan nuoruuteen.
Ja lopeta tuo olkiukkomainen ”määrätään kunnon kiinteistövero” -heittely. Koko keskustelun perusta on siinä, että kiinteistöveroa hitaasti korotettaisiin, koska yhtäkkiseen suureen muutokseen liittyy merkittäviä epäkohtia sen suhteen, kuka juuri sillä hetkellä, kun veronnostosta päätetään, sattuu omistamaan asunnon.
Näiden veroasioiden kanssa on aina sama juttu… ihmettelen, miksi Ode tai kukaan muukaan ei ole ottanut esiin työmatkakulujen verovähennyksen asteittaista vähentämistä omaa autoa käyttäviltä? Nyt mietitään kiinteistöveron korottamista ja tietulleja sun muita… olisiko tehokkaamaan tietullin sijasta ottaa työmatkakulujen vähennyksista pois. Vai liekö tarkoitus, että tietulleistakin tulee aikanaan työmatkakuluina verovähennyskelpoisia. Tähän postaukseen innotti päivän hesarin autoilusivujen kolumn:)
Osmo, sulta puuttuu kysymys-vastauspalsta, joten kysyn täällä, kun liittyy aiheeseen.
Olet käsittääkseni kritisoinut asuinrakennuksiin kohdistuvaa kiinteistöveroa ja pitänyt maahan kohdistuvaa kiinteistöverotusta parempana.
Haluaisin kuitenkin kysyä, mitä mieltä olet asuinrakennusten kiinteistöverosta asuntotulon verottamisen muotona?
Ei, koska kiinteistövero on yhtäläinen vuokra-asunnolla ja omistusasunnolla, joten se ei poistaisi eroa vuokra-asumisen ja omistusasumisen verokohtelusta. Edelleen siitä, että asuu toisen omistamassa asunnossa vuokralla joutuu maksamaan veroa ja siitä, että asuu omassa asunnossaan ei joudu.
Tämä on vanha juttu, mutta kun näin tämän, en voi olla puuttumatta tähän. Älä äijä paskaa puhu. Omaisuuden verottaminen on kaikkein järjettömin ja epäoikeudenmukaisin vero. Se mikä omaa on, on omaa. Sitä ei enää toistakertaa pidä maksaa.