Vielä kiinteistöverosta

Lii­an Van­hal­la on joten­kin levy juut­tu­nut pääl­le. Eräi­tä huomautuksia:

1) Asuin­tont­tien kiin­teis­tö­ve­ro on koro­tuk­sen jäl­keen Hel­sin­gis­sä siis 0,8 pro­sent­tia maa­poh­jan arvos­ta. Se on vero­tuk­ses­sa yleen­sä arvos­tet­tu noin puo­leen todel­li­ses­ta arvos­taan, eli vero opn 0,4 pro­sent­tia ton­tin todel­li­ses­ta arvos­ta vuo­des­sa. Sii­hen, että se söi­si mum­mon omai­suu­des­ta ton­tin arvon koko­naan, meni­si 250 vuot­ta. Kun asun­toa vas­taan saa kään­tei­sen asun­to­lai­nan, tun­tuu aika epä­to­den­nä­köi­sel­tä, että kukaan omis­ta­vas­ta luo­kas­ta tämän takia jou­tui­si kadulle.
2) Suu­rin osa asuin­ton­teis­ta sijait­see kau­pun­gin vuo­kra­maal­la, jos­ta kau­pun­ki perii vuo­kraa nel­jä pro­sent­tia, eli vii­sin­ker­tai­ses­ti kiin­teis­tö­ve­ron ver­ran. Myös sii­nä ton­tit on arvos­tet­tu noin puo­leen todel­li­ses­ta arvos­taan. Mik­si Lii­an Van­ha sur­kut­te­lee noi­ta sää­lit­tä­viä omis­ta­jia, mut­ta ei näi­tä etuoi­keu­tet­tu­ja vuokralaisia.
3) Väi­te, että kiin­teis­tö­ve­ro ei alen­tai­si maan hin­taa hyvil­lä alueil­la vaan ainoas­taan huo­noil­la, on suo­ras­taan käsit­tä­mä­tön. Oli­si kiva näh­dä perus­te­lut täs­mäl­li­si­nä, jokin läh­de esi­mer­kik­si piristäisi.

Kiin­teis­tö­ve­ro on tapa ottaa osa maa­poh­jan ansiot­to­mas­ta arvon­nousus­ta yhteis­kun­nal­le. Oli­si haus­ka kuul­la, mik­si tämä arvon­nousu kuu­lui­si maa­no­mis­ta­jal­le; niil­le maan­vil­je­lys­su­vuil­le, joi­den pel­lot ovat sat­tu­neet ole­maan radan varressa.

Hel­sin­ki on otta­nut tämän arvon­nousun suu­rim­mal­ta osal­ta itsel­leen sil­lä, että se on osta­nut raa­ka­maan itsel­leen ennen kaa­voi­tus­ta ja vuo­kraa maan käy­pään tai sub­ven­toi­tuun hin­taan sitä tar­vit­se­vil­le. Tämä toteut­taa kiin­teis­tö­ve­ron idean ottaa arvon­nousu yhteis­kun­nal­le sata­pro­sent­ti­ses­ti. Onko tämä­kin tuomittavaa?

Jos meil­lä oli­si ollut kor­kea maa­poh­jaan liit­ty­vä kiin­teis­tö­ve­ro koko ajan, jol­loin maan hin­ta ei oli­si kos­kaan nous­sut­kaan, eikä nii­tä jät­tio­mai­suuk­sia, joi­ta maa­ta myy­mäl­lä on ansait­tu, oli­si kos­kaan syn­ty­nyt. Asu­mi­nen oli­si yhtä kal­lis­ta kuin nyt­kin, mut­ta rahat, jot­ka nyt rikas­tut­ta­vat joi­tain onnel­li­sia peri­jöi­tä, oli­si­vat men­neet yhteis­kun­nal­le ja jakau­tu­neet kai­kil­le alem­pa­na vero­tuk­se­na tai parem­pi­na pal­ve­lui­na. kaik­ki oli­si mie­les­tä­ni hyvin. Nyt kun maan hin­ta on jo nous­sut, sitä ei voi pai­naa alas kovin rajuin toi­min, vaan kiin­teis­tö­ve­roa on koro­tet­ta­va hitaas­ti ja ennustettavasti.

Ne hei­lah­duk­sen maan hin­nas­sa, joi­ta kiin­teis­tö­ve­ron hyvin mal­til­li­set koro­tuk­set ovat aiheut­ta­neet, ovat aika vaa­ti­mat­to­mia nii­hin hei­lah­duk­siin, joi­ta raha­po­li­tii­kan muu­tok­set ovat tuottaneet.
Espan­jas­sa on tie­tääk­se­ni mah­dol­lis­ta käyt­tää myös koh­den­net­tua kiin­teis­tö­ve­roa: jos yhteis­kun­ta raken­taa met­roa­se­man, sen vai­ku­tus­pii­riin voi­daan koh­dis­taa vero, joka verot­taa pois ase­man tuom­nan hyö­dyn maa­no­mis­ta­jal­le, ja jota voi käyt­tää sen met­roa­se­man rahoittamiseen.

55 vastausta artikkeliin “Vielä kiinteistöverosta”

  1. Entä toi­sin­päin? Jos kau­pun­ki kaa­voit­taa jota­kin sel­lais­ta, mikä alen­taa ympä­röi­vän maan tai kiin­teis­tö­jen arvoa (vaik­ka kaa­to­pai­kan tai tur­va­pai­kan­ha­ki­joi­den vas­taan­ot­to­kes­kuk­sen), niin onko se vas­taa­vas­ti vel­vol­li­nen kor­vaa­maan omis­ta­jil­le hei­dän omai­suu­ten­sa arvon ale­ne­mi­sen? Mil­lä meka­nis­mil­la se teh­dään, alen­ne­tul­la kiinteistöverollako?

    Vai kuu­luu­ko kau­pun­gin olla aika pel­käs­tään voit­ta­val­la puo­lel­la? Hai­tat kär­si­kööt kukin itse?

  2. Voi­si teh­dä niin­kin, että kiin­teis­tö­jen arvoa las­ke­van toi­men­pi­teen kom­pen­saa­tiok­si teh­täi­siin jotain arvoa nos­ta­vaa — ja toi­sin­päin. Kiin­teis­tö­jen hal­ti­joi­den kans­sa voi­tai­siin neu­vo­tel­la, mikä oli­si kul­loin­kin sopi­vin kom­pen­saa­tio. Jos ei mitään muu­ta kek­sit­täi­si, alen­net­tu kiin­teis­tö­ve­ro­kin oli­si mah­dol­li­nen. Ennen sitä kui­ten­kin paran­net­tai­siin ympä­ris­tön tasoa ja palveluita.

  3. Ns ansio­ton arvon­nousu, jos sem­mois­ta on ole­mas­sa, ote­taan yhteis­kun­nal­le kaa­voi­tus­vai­hees­sa pää­asias­sa joko

    - osta­mal­la tai lunas­ta­mal­la maat ennen kaavoitusta
    — maankäyttömaksuna
    — kehittämiskorvauksena

    Kaa­voi­tuk­sen jäl­keen tapah­tu­vaa arvon­nousua on aika vai­kea enää kuva­ta ansiot­to­mak­si arvon­nousuk­si. Lähin­nä kyse on ylei­ses­tä arvonnoususta. 

    Kiin­teis­tö­ve­ro ei ole se ele­ment­ti, jol­la yhteis­kun­ta leik­kaa itsel­leen ns ansio­ton­ta arvon­nousua. Kiin­teis­tö­ve­rol­la pide­tään kadut kunnossa.

  4. Kau­pun­gin har­joit­ta­ma tont­ti­kei­not­te­lu, jon­ka Osmo­kin tuos­sa myön­tää, on tuo­mit­ta­vaa. Se estää mark­ki­noi­den toi­min­nan ja nos­taa kulut­ta­jien mak­sa­mia hintoja. 🙁

    1. Kau­pun­gin har­joit­ta­ma tont­ti­kei­not­te­lu, jon­ka Osmo­kin tuos­sa myön­tää, on tuo­mit­ta­vaa. Se estää mark­ki­noi­den toi­min­nan ja nos­taa kulut­ta­jien mak­sa­mia hintoja.

      Tätä argu­men­toin­tia on vai­kea seu­ra­ta. Miten se, että kau­pun­ki ottaa kaa­voi­tu­ys­hyö­dyn itsel­leen eikä lahoi­ta sitä raken­nus­liik­keil­le, njos­taa kult­ta­jien mak­sa­mia hintoja?
      Kir­joi­tin asias­ta koko­naan uuden postauksen?

  5. Osmo Soi­nin­vaa­ra ver­taa kiin­teis­tö­ve­roa ton­tin­vuo­kriin. Molem­pia asioi­ta on tie­ten­kin syy­tä tar­kas­tel­la rin­nak­kain. Osmo kir­joit­taa, että Hel­sin­ki perii nel­jä pro­sent­tia vuo­kraa ton­tin arvos­ta. Ei se nyt aivan niin ole. Se on van­ha val­tuus­ton päät­tä­mä tavoi­te. Meil­lä monet ton­tin­vuo­kra­so­pi­muk­set ovat moni­kym­men­vuo­ti­sia ja vie­lä pit­kään voi­mas­sa pal­jon alhai­sem­mal­la vuo­kral­la. Val­tuu­tet­tu Kau­ko Kos­ki­nen (kok) las­ki vii­me vuon­na, että Hel­sin­gin tont­ti­va­ran­nos­ta peri­tään vuo­kraa 1%.En mene takuuseen täs­tä las­kel­mas­ta, mut­ta var­maan se on suun­taa antava.

    Minus­ta täs­sä kes­kus­te­lus­sa on unoh­tu­nut se, että hal­li­tuk­sen pää­tök­sel­lä Hel­sin­gin pitää nos­taa asun­to­jen veroa 0,22:sta 0,32 %:iin. Koro­tus on 45%. Että sen pääl­le vie­lä Hel­sin­gin omal­la pää­tök­sel­lä lykä­tään tont­ti­ve­roon 14,3% lisää, ei mei­dän dema­rei­den mie­les­tä ollut oikein.

    Sinän­sä olen samaa miel­tä ansiot­to­man arvon­nousun verot­ta­mi­ses­ta. Nyt kui­ten­kin on kyse asun­nois­saan ja oma­ko­ti­ta­lois­saan asu­vien ihmis­ten asu­mis­kus­tan­nus­ten nousus­ta. Vii­me mai­nit­tu­jen jou­kos­sa on pal­jon iäk­käi­tä ihmi­siä, joi­den ton­tin raken­nusoi­keus on vajaas­ti käy­tet­ty, mut­ta käyt­tä­mä­tön­tä­kin raken­nusoi­keut­ta vero­te­taan. Lähes­kään aina ei ole mah­dol­li­suut­ta käyt­tää yli­mää­räis­tä raken­nusoi­keut­ta pur­ka­mat­ta taloa tai teke­mäl­lä jokin kovin eri­koi­nen asu­mis­viih­ty­vyyt­tä hei­ken­tä­vä ratkaisu.

    1. Sii­tä nyt voi­si edes sopia, että koro­tet­tai­siin koko­naan raken­ta­mat­to­mien tont­tien kiin­teis­tö­ve­roa ja kun­nol­la, niin saa­tai­siin kei­not­te­li­joi­den jem­maa­mat ton­tit käyttöön.

  6. onko se vas­taa­vas­ti vel­vol­li­nen kor­vaa­maan omis­ta­jil­le hei­dän omai­suu­ten­sa arvon alenemisen? ”

    Tämä on hyvä kysy­mys ja jos tähän löy­tyi­si kun­non vas­taus, niin se vähen­täi­si NIM­BYi­lyä merk­kit­tä­väs­ti ja sitä kaut­ta teki­si kau­pun­gin pää­tök­sen­teon var­mas­ti hel­pom­mak­si. Yksi tär­keä syy­hän sii­hen, mik­si ihmi­set vas­tus­ta­vat suun­nil­leen kaik­kea hei­dän lähel­leen raken­net­ta­vaa, on se, että se las­kee hei­dän omis­ta­mien­sa asun­to­jen­sa arvoa. Veik­kaan, että monen koh­dal­la tämä on jopa tär­keäm­mäs­sä ase­mas­sa vas­tus­ta­mi­ses­sa kuin itse sub­jek­tii­vi­ses­ti koet­tu haitta.

  7. Dynaa­mi­nen kiinteistövero.

    a) kiin­teis­tö­ve­ron voi­si sitoa perus­kor­koon. Sil­loin kun talou­del­la menee lujaa, vero on korkeampi.

    b) Kiin­teis­tö­ve­ro sido­taan poliit­ti­ses­ti pää­tet­tä­vään uus­ra­ken­ta­mi­sen mää­rään. Vero nousee, jos uus­ra­ken­ta­mi­nen alit­taa poliit­ti­ses­ti pää­te­tyn määrän.

    Dynaa­mi­sen kiin­teis­tö­ve­ron ensi­si­jai­nen tar­koi­tus on ohja­ta maan­käyt­töä kun­nan alu­eel­la. Vii­sas maan­käyt­tö kyl­lä seu­ran­nais­vai­ku­tuk­si­neen huo­leh­tii verokertymästä.

  8. Kään­tei­siä asun­to­lai­no­ja antaa täl­lä het­kel­lä tie­tääk­se­ni ainoas­taan Suo­men Hypo­teek­kiyh­dis­tys ja vain tark­kaan vali­koi­duil­le arvo­kiin­teis­töil­le, joten sitä ei voi esit­tää ylei­se­nä keinona.

  9. Koro­tet­tu kiin­teis­tö­ve­ro toi­mii erit­täin hyvin sil­loin, kun sovel­le­taan lain sal­li­maa kat­toa 3 %.

    Hel­sin­gin sovel­ta­mal­la raken­ta­mat­to­man raken­nusai­kan koro­te­tul­la kiin­teis­tö­ve­rol­la ei ole käy­tän­nös­sä pal­joa­kaan mer­ki­tys­tä, kos­ka maan arvon­nousu on ollut niin suur­ta. 3 % taa­sen alkaa jo ihan oikeas­ti tun­tu­maan kuk­ka­ros­sa ja sen avul­la vajaa­käyt­töi­siä kaa­va-aluei­ta saa­daan oikeas­ti rakentumaan.

  10. Asu­mi­sen verot­ta­mi­nen on asu­mi­sen verot­ta­mis­ta. Jos joku on sitä miel­tä, että mm. ne elä­ke­läi­set pai­nu­koon muu­al­le asu­maan niin sano­kaa se ihmees­sä suo­raan. Dema­reis­ta näkö­jään löy­tyy vie­lä joku tolk­ku sentään.

  11. Asu­mi­sen verot­ta­mi­nen on asu­mi­sen verottamista.”

    Minus­ta kiin­teis­tö­ve­ro ei ole samal­la tavoin asu­mi­sen verot­ta­mis­ta kuin vaik­ka­pa Thatc­he­rin Bri­tan­nias­sa käyt­töö­not­ta­ma “com­mu­ni­ty char­ge” (nyky­ni­mel­tään council tax). Kiin­teis­tö­ve­ro koh­dis­tuu kiin­teis­tön tai ton­tin omis­ta­mi­seen, ei sil­lä asu­mi­seen. Vuo­kra-asu­ja ei mak­sa kiin­teis­tö­ve­roa (Bri­tan­nias­sa council taxia mak­saa vuo­kra­lai­nen sii­nä, mis­sä omistusasujakin). 

    Olen Art­tu­rin kans­sa samaa miel­tä sii­nä, että omis­ta­mi­sen verot­ta­mi­ses­sa ei ole eri­tyi­ses­ti mitään vää­rää. Sii­tä tule­vat seu­rauk­set aina­kin minus­ta ovat vähem­män hai­tal­li­sia kuin työn tekek­mi­sen verot­ta­mi­ses­ta. Kan­sa­kun­nal­le tulee pal­jon vähem­män hait­taa sii­tä, että mum­mot otta­vat asun­toi­hin­sa asun­to­lai­nat, joil­la mak­sa­vat kiin­teis­tö­ve­ron­sa ja jot­ka vähen­tä­vät perin­tö­jä kuin sii­tä, että ihmi­set jät­tä­vät teke­mät­tä töi­tä tulo­ve­ro­jen vuoksi.

  12. nos on oikeil­la linjoilla.

    Ei kiin­teis­tö­ve­ros­ta saa teh­dä arvo­va­lin­tais­ta varal­li­suus­ve­roa, sel­lai­set lin­jan­ve­dot kuu­lu­vat maan eduskunnalle.

    Kiin­teis­tö­ve­ro on vero, jota peri­tään yleis­ten aluei­den hoi­to­kus­tan­nus­ten kat­ta­mi­sek­si, ja se pitää perus­tel­la sii­tä aiheu­tu­vil­la kus­tan­nuk­sil­la. Muu­ten ollaan eri­koi­sil­la vesillä.

    Koro­tet­tu kiin­teis­tö­ve­ro raken­ta­mat­to­mal­le raken­nus­pai­kal­le on eri jut­tu, kos­ka sii­nä taa­sen on kyse jo raken­ne­tun kun­nal­lis­tek­nii­kan käyt­töö­no­tos­ta ja kaa­va-aluei­den raken­tu­mi­sen vauhdittamisesta.

    Ylei­nen nor­mia­su­kin kiin­teis­tö­ve­rol­la ei ole mitään teke­mis­tä arvon­nousun leik­kaa­mi­sen tms kans­sa, vaan se on vain asu­mis­kus­tan­nus. Kiin­teis­tö­ve­rol­la kun­ta saa rah­naa yleis­ten aluei­den hoitamiseen.

    Jol­lei se raha rii­tä, sit­ten­hän sitä voi ja pitää korot­taa. Mut­ta muil­la perus­teil­la sii­hen ei pitäi­si kajota.

  13. Täs­sä säi­kees­sä puhu­taan kiin­teis­tö­ve­ros­ta taa­ja­mien ja eri­tyi­ses­ti pää­kau­pun­ki­seu­dun kan­nal­ta. Laa­jen­tai­sin asi­aa vähän.
    Kiin­teis­tö­ve­ro on maa­il­mal­la ylei­nen kiin­teis­tö­tu­lo­jen vero­tus­muo­to. Meil­lä vero­te­taan kiin­teis­tö­tu­lo­ja­kin tulos­las­kel­ma­nan perus­teel­la. Vii­mek­si sii­hen siir­ryt­tiin met­sä­ta­lou­des­sa muu­ta­mia vuo­sia sit­ten. Nykyi­nen kiin­teis­tö­ve­ro tulee tulo­ve­ron pääl­le. Tosin on kyl­lä tulon­hak­ki­mis­me­no­na tulo­ve­ro­tuses­sa vähennyskelpoinen.
    Kiin­teis­tö­tu­lo­jen vero­tus on yleen­sä hyvin alhais­ta niis­sä mais­sa, jois­sa vero­tus perus­tuu kiin­teis­tö­jen arvoon. Eihän kes­ki­mää­räis­lu­kui­hin perus­tu­va vero­tus yleen­sä­kään tie­tys­ti voi kovin rank­kaa olla. Luu­li­sin, että luovutusvoitto‑, perin­tö- yms. verot teke­vät kiin­teis­tö­jen vero­tuk­sen aivan riit­tä­väl­le tasol­le pää­kau­pun­ki­seu­dul­la­kin. Kun­tien kuk­ka­roon niis­tä ei tie­tys­ti kovin pal­joa kerry.
    Suo­mes­sa siis on siir­ryt­ty vii­me vuo­si­sa­dan aika­na tulok­sen verot­ta­mi­seen. Ilmei­ses­ti lähin­nä vero­tuk­sen oikeu­den­mu­kai­suus­syis­tä. Onko­han edes kovin pal­joa tut­kit­tu, mit­kä ovat olleet sen vai­ku­tuk­set talous­e­lä­mään? Sii­nä oli­si talous­his­to­rioit­si­joil­le tut­ki­mi­sen aihetta.

  14. Paa­vo Häikiö
    “Kiin­teis­tö­ve­ro on vero, jota peri­tään yleis­ten aluei­den hoi­to­kus­tan­nus­ten kat­ta­mi­sek­si, ja se pitää perus­tel­la sii­tä aiheu­tu­vil­la kus­tan­nuk­sil­la. Muu­ten ollaan eri­koi­sil­la vesillä.”

    Perin­tään­kö tulo­ve­roa töis­sä­käyn­nin mah­dol­lis­ta­mi­sen kus­tan­nus­ten kat­ta­mi­sek­si? Entä yhteis­tö­ve­roa, pää­oma­ve­roa? Peri­tään­kö arvon­li­sä­ve­roa ylei­sen kau­pan­käyn­nin hoi­ta­mi­sen kus­tan­nus­ten kattamiseksi? 

    Mikä tekee kiin­teis­tö­ve­ros­ta spe­si­aa­lin? Sekö, että sinä jou­dut sitä mak­sa­maan, mut­ta koro­te­tut tulo­ve­rot mak­saa joku muu, sel­lai­nen jol­la on kor­keam­mat tulot?

    Kiin­teis­tö­ve­rol­la kun­ta saa rah­naa yleis­ten aluei­den hoitamiseen.

    Jol­lei se raha rii­tä, sit­ten­hän sitä voi ja pitää korot­taa. Mut­ta muil­la perus­teil­la sii­hen ei pitäi­si kajota.”

    Kan­na­tat sit­ten var­maan myös täy­si­mää­räi­sä ter­veys­kes­kus­mak­su­ja. Eihän se ole oikein, että työs­sä­käy­vil­tä kun­ta­lais­ten veroil­la kate­taan jotain sem­mois­ta, jot­ka eivät kuu­lu ylei­sen työs­sä­käyn­nin hoi­ta­mi­seen. Sil­loin ollaan eri­koi­sil­la vesillä.

    Logii­kal­la­si ainoas­taan työ­ter­vey­teen sai­si käyt­tää tuloverorahoja.

  15. Minul­la on vain oma­koh­tais­ta koke­mus­ta mais­ta, jois­sa kiin­teis­tö­ve­ro on kor­keam­pi kuin Suo­mes­sa esim Lat­vias­sa kiin­teis­tö­ve­ro oli n 2 % , samoin Indo­ne­sias­sa ja mones­sa muus­sa maassa.
    Kes­kus­te­luis­sa tuli esiin se, että hyvä­tu­loi­set asu­vat omil­la alueil­laan, kos­ka köy­hil­lä ei ole varaa mak­saa kor­ke­aa kiin­teis­tö­ve­roa ja että köy­hät jou­tu­vat myy­mään asun­ton­sa , kun alu­eel­ta ostetaan/rakennetaan kal­lii­ta asun­to­ja, kos­ka koko alu­een kiin­teis­tö­jen arvo nousee ja siten verotusarvot .
    Kun suu­rim­mat vero­tus% ovat 2–4 % maa­il­mas­sa niin kal­liis­ta­kin asun­nos­ta mak­se­taan kui­ten­kin koh­ta­lai­sen vähän abso­luut­tis­ta veroa esim 500000 asun­nos­ta 10–20000 euroa eli 100000 euron tulois­ta 10–20 % eli vero on hyvä­tu­loi­sil­le niin pie­ni, ettei se alen­na kiin­teis­tön hin­taa, eten­kin kun muut tulo­ve­rot ovat sit­ten alempia.
    .
    Ja kun kiinteistö/asuntokauppa on tun­nea­sia , hyvä­tu­loi­set ovat val­mii­ta mak­sa­maan sta­tuk­ses­ta eli alu­ees­ta ja naapureista.Kuten Kaup­pa­kor­kean kou­lut­ta­ja ansiok­kaas­ti selos­ti muu­ta­ma viik­ko sit­ten ansiok­kaas­ti selosti.

    Vaik­ka nämä maat eivät aivan suo­raan ver­tai­lu­kel­poi­sia ole­kaan niin kyl­lä tuo meka­nis­mi tuli sel­väk­si ja koke­mus on osoit­ta­nut sen oikeaksi

    Tähän tie­tys­ti yhdis­ty­vät suu­ret tuloe­rot, mut­ta Suo­mes­sa­kin gini-ker­roin oli 2007 jo 29,5, jol­la pääs­tään jo OECD:n sil­le suu­rem­pien tuloe­ro­jen puolelle.
    Äiti­ni setä on asu­nut USA:ssa 50-luvul­ta ja myös hän ker­toi samaa omien koke­mus­ten­sa perus­teel­la ja kuten tie­däm­me täs­tä­kin krii­sis­tä niin edes kor­kea kiin­teis­tö­ve­ro ei estä­nyt hin­ta­kuplaa USA:ssa.

    Kiin­teis­tö­ve­ron vai­ku­tuk­sis­ta on pal­jon teo­re­ti­soin­tia, mut­ta ei sel­lais­ta tut­ki­mus­ta, joka perus­tui­si johon­kin toteu­tu­nee­seen mal­liin ja huo­mioi­si myös sosi­aa­li­set vaikutukset.

    Yhden sivu­juon­teen Juha­na Var­tiai­nen kui­ten­kin kertoi:Korkea kiin­teis­tö­ve­ro ajaa pie­ni­palk­kai­set teke­mään töi­tä 24/7/365 peri­aat­teel­la , jot­ta sel­viäis­vät veron maksusta.
    Se oli yksi syy, mik­si Bus­hin hal­lin­to niin voi­mak­kaas­ti mark­ki­noi kiin­teis­tö­ve­ron koro­tus­ta nykyi­sel­le porvarihallituykselle.

    Oma­ko­ti­tont­tien vero­tusar­von todel­li­suut­ta Hel­sin­gis­sä Osmo voi hel­pos­ti arvioi­da kat­so­mal­la mon­ta­ko kaup­paa teh­tiin , kuin­ka suu­ri mää­rä nii­tä teh­tiin koko kan­taan näh­den ja mikä oli osta­jien tulo­ta­so kes­ki­mää­räi­seen nähden.

    Itse asias­sa perin­tei­ses­sä tie­to­lii­ken­tees­sä olem­me jou­tu­neet pal­jon pereh­ty­mään yhteis­kun­nan kaa­voi­tuk­seen ja sosi­aa­li­seen kehi­tyk­seen ja sen vai­ku­tuk­ses­ta tie­to­lii­ken­ten kehi­tyk­seen , mut­ta samal­la on sel­vin­nyt pal­jon muu­ta yhteis­kun­nan mekanismeista.
    Eri­tyi­se­ti haja-asu­tuk­sen ja kau­pun­kien ongel­mat ja erot tule­vat tutuiksi
    Mobii­lis­sa asiat ovat hie­man eri­lai­sia, mut­ta eihän se sig­naa­li siel­lä­kään kul­je kau­pun­gias­sa kuin kym­me­niä- sato­ja met­re­jä langattomasti

  16. Pitää vie­lä lisä­tä, että olen ollut koh­ta 40 vuot­ta tie­to­lii­ken­ten pal­ve­luk­ses­sa, lähin­nä verk­ko­suun­nit­te­luun liit­ty­vis­sä tehtävissä.
    Niis­tä yli 10 vuot­ta ulko­mail­la, sel­lai­sis­sa mais­sa kuin Male­sia, Indo­ne­sia, Kenia, Pakis­tan, Sri Lan­ka, Lat­via, Venäjä.

    Puhe­lin ei ole ollut samal­la taval­la yhteis­kun­nan vält­tä­mät­tö­myys tuo­te kuin säh­kö-vesi-tai vie­mä­ri ja niin­pä sen rahoi­tus on tul­lut pää­osin asiak­kail­ta eikä yhteis­kun­ta ole sub­ven­toi­dut puhe­lin­ta samal­la taval­la kuin noi­ta mui­ta infra inves­toin­te­ja. Lisäk­si ylei­sö­pu­he­li­met kor­vaa­vat yksi­tyi­siä puhe­li­mia tai mobii­lin vuo­kraa­jat, joten kor­vaa­via pal­ve­lui­ta löy­tyy helpommin.
    Sen vuok­si on aina pitä­nyt sel­vit­tää jokai­ses­sa maas­sa monia yhteis­kun­taan liit­ty­viä asioita.
    Kaa­voi­tus, kiin­teis­tö­mark­ki­nat ja nii­den toi­min­ta, maa­no­mis­tuso­lot, raken­ta­mis byro­kra­tia, talou­den koko ja sen kehi­tys , per­hei­den tulot ja tulo­ja­kau­mat, tulot alueit­tain ja kehi­tys, yri­tys­ten mää­rä, nii­den koko ja lii­ke­vaih­to etc.
    Eli pitää tii­etää miten ihmi­set tule­vat toi­meen ja sii­hen vai­kut­ta­vat tekijät

    Jot­ta voi suun­ni­tel­la tie­lii­ne­ne­verk­koa tai arvioi­da pro­jek­te­ja niin täy­tyy tie­tää pal­jon yhteis­kun­nan toiminnasta

  17. Kun asun­toa vas­taan saa kään­tei­sen asun­to­lai­nan, tun­tuu aika epä­to­den­nä­köi­sel­tä, että kukaan omis­ta­vas­ta luo­kas­ta tämän takia jou­tui­si kadulle.”

    Tämä lisää varal­li­suuse­ro­ja, Varal­li­suu­den ker­ty­mi­nen on hidas pro­ses­si ja vaa­tii usiem­mi­ten usei­den suku­pol­vien ajan. Eri­tyi­ses­ti pie­ni­tu­loi­sil­la sääs­tö­mah­dol­li­suu­det ovat pie­niä ja kun se vai­val­la pie­nis­tä tulois­ta sääs­te­tyt ainoa omai­suus­kin eli asun­to sosia­li­soi­daan yhteis­ku­nal­la ja pankeille.
    Kään­tei­ses­tä asun­to­lai­nas­ta mak­se­taan kyl­lä mark­ki­na­kor­koa, mut­ta se on kor­keam­pi kuin nor­maa­li asun­to­lai­na­kor­ko, kos­ka se sisäl­tää ris­kin, että eli­ni­kä nousee­kin ole­tet­tua enemmän.
    Ja osa omai­suu­des­ta häi­pyy pan­kil­le kor­koi­na joka tapauksessa.

    Eli tämä­kin kas­vat­taa yhteis­kun­nan kah­tia­ja­koa ja omai­suu­den kerää­mi­sen oikeus jää vain hyvä­tu­loi­sil­le ja varak­kail­le perheille

  18. Minä en oikein ymmär­rä dema­rien lin­jauk­sia. Jos puo­lue ajai­si työ­tä teke­vien ase­maa, tuli­si tulo­ve­ro­tus­ta pie­nen­tää ja omai­suu­den vero­tus­ta vas­taa­vas­ti nos­taa. Nyt dema­rit aja­vat päin­vas­tais­ta politiikkaa.

    Joten­kin on alka­nut vai­kut­taa sil­tä, että dema­ri­lei­ris­sä ei aje­ta­kaan enää työn­te­ki­jöi­den ase­maa, vaan suur­ten ikä­luok­kien ase­maa. Työ­elä­mäs­sä kau­em­min ollei­den vero­tus­ta pide­tään mata­lam­pa­na ja hei­dän omis­ta­mien­sa kiin­teis­tö­jen arvoa pide­tään kei­no­te­koi­ses­ti lii­an korkeana.

    Onko täs­sä kui­ten­kin kyse enem­män ris­ti­rii­das­ta ikä­luok­kien välil­lä, eikä perin­tei­sem­mäs­tä oikeis­to — vasem­mis­to-ase­tel­mas­ta? Nuo­ret­han äänes­tä­ne­vät vih­rei­tä pal­jon enem­män kuin dema­rei­ta, jol­loin vih­reät sit­ten ymmär­ret­tä­väs­ti aja­vat näi­den nuor­ten asiaa.

    Kari

  19. Kiin­teis­tö­ve­ro on tapa ottaa osa maa­poh­jan asiat­to­mas­ta arvon­nousus­ta yhteiskunnalle.”

    On myös mui­ta tapo­ja mita­ta maan arvon­nousu yhteis­kun­nal­le kuin moni­mut­kai­nen ja sum­mit­tai­nen kiinteistövero,
    Olen asu­nut myös poh­joi­ses­sa ja nyt ete­läs­sä, joten näen myös nämä stra­te­gi­set erot.

    Poh­joi­ses­sa arvon mita­taan maa­no­mis­ta­jil­ta siten, että kun­ta ostaa tai pak­ko­lu­nas­taa tont­ti­maa­ta ns raa­ka­maan hin­nal­la eli pel­los­ta mak­se­taan pel­lon hin­ta, met­säs­tä met­sän hin­ta+ pie­ni bonus.
    Kun­ta kaa­voit­taa maan ja raken­taa kun­nal­lis­tek­nii­kan ja myy ton­tit raken­ta­jil­le pie­nel­lä voitolla.
    Hyö­ty­jä ovat kun­nat ja asu­jat, mut­ta eivät maa­no­mist­jat­kaan aivan kor­vauk­set­ta jää

    Ete­läs­sä taas suo­si­taan suu­ria ja tär­kei­tä maa­no­mis­ta­jia eikä hei­dän saa­vu­tet­tu­jen etui­hin­sa uskal­le­ta koskea . 

    Tuo poh­joi­sen tapa suo­sii kan­san­ka­pi­ta­lis­mia, ete­län taas omai­suu­den kes­kit­tä­mis­tä harvoille.

    Kysy­myk­ses­sä on poliit­ti­nen arvo­va­lin­ta: Suo­si­taan­ko kan­san­ka­pi­ta­lis­mia eli omai­suu­den kart­tu­mis­ta laa­joil­le jou­koil­le vai ame­rik­ka­lais­ta tapaa koo­ta omai­suus harvoille.

  20. Vih­reät eivät aikuis­tu kos­kaan, sik­si kiin­teis­tö­ve­ro tun­tuu hyvältä.

  21. Syl­ves­te­ri, ymmär­sin teks­tis­tä­si yksit­täi­set sanat, mut­ta en oikein käsit­tä­nyt, miten ne sanat liit­ty­vät toi­siin­sa saa­ti­ka minun kirjoitukseeni.

    Onko se niin kau­hean vai­kea­ta ymmär­tää, että jota­kin mak­sua kerä­tään johon­kin tar­koi­tuk­seen ja sitä­pä ei sit­ten pidä kerä­tä laa­jen­ta­mal­la kolmanteen?

    Kiin­teis­tö­ve­ro ei ole varallisuusvero.

    1. Kiin­teis­tö­ve­ro on VERO, ei mak­su jois­tain asiois­ta. Sitä ei kerä­tä johon­kin tar­koi­tuk­seen vaan yleis­kat­tei­ses­ti kun­nal­le. Kor­va­mer­kit­ty­jä mak­su­ja kut­su­taan maksuiksi.

  22. Kiin­teis­tö­ve­ro kor­va­si v. 1993 katu­mak­sun ym. Sen jäl­keen kiin­teis­tö­ve­ro on nous­sut reip­pa­has­ti moninkertaiseksi.

    Toi­sin kuin mak­sut, kiin­teis­tö­ve­ro laa­je­ni mak­su­poh­jai­ses­ta kos­ke­maan kaik­kia, myös nii­tä joil­la ei ole kun­nal­lis­tek­niik­kaa ja jot­ka hoi­ta­vat katuo­suu­ten­sa itse.

    Syys­tä­kin tar­kin­ta kiin­teis­tö­ve­ron seu­ran­taa tekee Suo­men oma­ko­ti­liit­to, joka suh­tau­tuu kiin­teis­tö­ve­roon erit­täin krit­ti­ses­ti. Yhdis­tys on lait­ta­nut alul­le veroa vas­tus­ta­van adressin:
    http://www.adressit.com/ei-kiinteistoverolle

  23. Kyl­lä aihees­ta löy­tyy tut­ki­mus­tie­toa esim vuo­del­ta 2007 .Tämä kos­kee kui­ten­kin vain tont­te­ja, ei koko kiinteistö

    http://www.maanmittauslaitos.fi/default.asp?docid=4435&action=publish_show

    Käy­tän­nös­sä 4–6 muut­tu­jaa selit­tä­vät val­tao­san sii­tä hajon­nas­ta, mikä voi­daan selit­tää. Kes­kei­siä hin­ta teki­jöi­tä ovat mm. asun­to­jen kes­ki­hin­ta kun­nas­sa, ton­tin pinta-
    ala, etäi­syys kes­kuk­siin ja kau­pan ajankohta.

    Kiin­teis­tö­ve­ron vai­ku­tus on pie­ni ja sekin joh­tu­nee sii­tä, että ole­tusar­vo­na on sen vai­ku­tus hin­taan alentavasti

    Täs­sä taas vähän van­hem­pi VATT keskustelualoite.
    Sii­tä käy ilmi, että tut­ki­jat­kin ovat aika taval­la eri­mie­li­siä kiin­teis­tö­ve­ron vaikutuksesta.
    Riip­pu­nee enem­män­kin tut­ki­jan poliit­ti­sis­ta int­res­seis­tä tai mak­sa­jas­ta kum­paan suun­taan on kallellaan.
    Tut­ki­joil­ta voi aina ostaa sopi­van tutkimuksen.

    Kes­kei­nen huo­mio on kuvaus Ruot­sin tilanteeseen:
    Kun kiin­teis­tö­ve­ro on sum­mit­tai­nen eikä perus­tu omis­ta­jan mak­su­ky­kyä niin on ajau­dut­tu moniin eri­kois jär­jes­te­lyi­hin, tie­to­jär­jes­tel­miin ja han­ka­laan byrokratiaan.

    Por­va­ri­hal­li­tus alen­si sit­ten kal­lii­den kiin­teis­tö­jen vero­tus­ta 2007 siten, että jokai­ses­ta kiinteistöstä/asunnosta peri­tään tasa­ve­ro eli sama summa.
    Se teki veros­ta regressiivisen.
    Var­maan on tar­koi­tus kopioi­da Suomeen ??

    Eli Wahl­roos mak­sai­si kar­ta­nos­taan saman sum­man veroa kuin perä­ky­län kansaneläkeläismuori ?
    Tosin Nal­le saa veron mak­suun köy­häi­na­pua yhteis­kun­nal­lis­ta 100000 euroa . 

    Täs­sä­kin tut­ki­muk­ses­sa pide­tään ongel­ma­na vero­tuk­sen kes­kei­sien peri­aat­tei­den toteu­tu­mat­to­muut­ta eli oikeu­den­mu­kai­suut­ta ja mak­su­ky­vyn huomioimista.
    Nämä asiat , samoin kuin­so­si­aa­li­set vai­ku­tuk­set Osmo­kin kuit­taa sivulauseella 

    http://www.vatt.fi/file/vatt_publication_pdf/k055.pdf

  24. Kari:“Jotenkin on alka­nut vai­kut­taa sil­tä, että dema­ri­lei­ris­sä ei aje­ta­kaan enää työn­te­ki­jöi­den ase­maa, vaan suur­ten ikä­luok­kien ase­maa. Työ­elä­mäs­sä kau­em­min ollei­den vero­tus­ta pide­tään mata­lam­pa­na ja hei­dän omis­ta­mien­sa kiin­teis­tö­jen arvoa pide­tään kei­no­te­koi­ses­ti lii­an korkeana.”

    Minus­ta tämä on vähän heik­ko seli­tys, kos­ka ihmis­ten luon­nol­li­nen per­hees­tä läh­te­vä soli­daa­ri­suus menee pit­kit­täin hal­ki suku­pol­vien. Tämä tar­koit­taa sitä, että 60-vuo­tias suur­ten ikä­luok­kien edus­ta­ja ei näe “vihol­li­se­naan” omaa 30-vuo­tias­ta las­ta sii­nä, mis­sä duu­na­ri näkee kapi­ta­lis­tin. Duu­na­ri ei ole val­mis tin­ki­mään mis­tään omas­taan sen kapi­ta­lis­tin hyväk­si, mut­ta suur­ten ikä­luok­kien edus­ta­ja on kyl­lä val­mis tin­ki­mään sen hyväk­si, että hänen lap­sel­laan meni­si vähän paremmin. 

    Voi toki olla, että suur­ten ikä­luok­kien edus­ta­ja ei huo­maa omaa etu­aan ajaes­saan monot­ta­van­sa omaa las­taan, vaan luu­lee, että kos­ka dema­rit aja­vat hänen etu­aan, hän on duu­na­ri ja hänen lap­sen­sa­kin on duu­na­ri, niin dema­rit aja­vat myös sen lap­sen ase­maa ja ne lap­sen todel­li­suu­des­sa koke­mat vai­keu­det ovat vain por­va­rien kam­pi­tuk­sen tulosta. 

    Mitä suu­riin ikä­luok­kiin tulee, niin heil­lä alka­nee olla jo perit­ty­nä ne “mum­mo­jen” asun­not. Hei­dän van­hem­pan­sa ovat jo rei­lus­ti yli 80-vuo­tiai­ta, joten joko jo hau­dan levos­sa tai jos­sain lai­tok­ses­sa. He ovat itse jo aset­tu­neet nii­hin asun­toi­hin, jois­sa tule­vat elä­ke­vuo­ten­sa asu­maan. Hei­dän ei siis luu­li­si kan­ta­van enää huol­ta sii­tä, mitä omis­tusa­sun­to­jen hin­noil­le käy­mään, jos siis ajat­te­le­vat vain itse­ään. Toki se vir­tu­aa­li­ra­han­kin häviä­mi­nen voi jotain ras­sa­ta, mut­ta tus­kin sekään niin ran­kal­ta tuntuu.

  25. Osmo: Oon tie­tys­ti samaa miel­tä, että ansio­ton arvon­nousu pitää ulos­mi­ta­ta maa­no­mis­ta­jil­ta, mut­ta eikös samal­la mene myös ansiol­li­nen arvon­nousu, jos käy­te­tään kiin­teis­tö­ve­roa? Tie­tys­ti kyse on suu­ruus­luo­kis­ta, kii­teis­tö­ve­ro on var­maan­kin nyt niin pie­ni, että se ei leik­kaa koko ansio­ton­ta arvon­nousua pois, joten sitä voi­daan nos­taa tois­tai­sek­si huo­let­ta, mut­ta jos­sa­kin vai­hees­sa se voi nous­ta niin suu­rek­si, että myös osa ansiol­li­ses­ta arvon­nousus­ta jou­tuu sen kohteeksi.

  26. Jos kiin­teis­tö­ve­ro menee jon­kin alu­een kes­ki­mää­räis­ten myyn­ti­hin­to­jen mukaan, niin tämän ei pitäi­si ansiol­lis­ta arvon­nousua juu­ri­kaan rapa­ta. Jos paran­nat asun­non laa­tua niin, että sen arvo nousee 10 000 euroa, ei tämä vai­ku­ta sii­tä mak­set­ta­vaan kiinteistöveroon. 

    Toki sit­ten se, että myyt sen paran­ta­ma­si asun­non, vai­kut­taa naa­pu­ri­si kiinteistöveroon 🙂

    Toki tie­ten­kin se pätee, että jos jol­lain alu­eel­la asuk­kaat kol­lek­tii­vi­ses­ti pitä­vät huol­ta ympä­ris­tös­tään ja tämä nos­taa asun­to­jen hin­to­ja, niin tämän huo­len­pi­don arvo valuu osal­taan kiin­teis­tö­ve­roon. Uskon tämän kui­ten­kin ole­van hyvin vähäis­tä sii­hen ver­rat­tu­na, miten pal­jon nykyi­sin kol­lek­tii­vi­ses­ti NIM­BYil­lään ja sitä kaut­ta este­tään eri­nä­köi­siä hank­kei­ta, jot­ka (ansiot­ta) las­ke­vat lähis­tön asun­to­jen arvoa. Kiin­teis­tö­ve­ro osal­taan vähen­täi­si NIMBYilyintoa.

  27. Samu­li Saarelma:

    Jos paran­nat asun­non laa­tua niin, että sen arvo nousee 10 000 euroa, ei tämä vai­ku­ta sii­tä mak­set­ta­vaan kiinteistöveroon.

    Ilmei­ses­ti et itse asu oma­ko­ti­ta­los­sa, etkä mak­sa kiin­teis­tö­ve­roa, etkä ole kos­kaan täyt­tä­nyt veroil­moi­tus­ta omis­ta­mas­ta­si kiinteistöstä?

    Yllä sano­ma­si­han ei ole totta.

    Jos teet perus­pa­ran­nus­ta kiin­teis­töö­si, se pitää ilmoit­taa verot­ta­jal­le veroil­moi­tuk­sen yhtey­des­sä annet­ta­val­la kiin­teis­tö­sel­vi­tyk­sel­lä. Perus­pa­ran­nus nos­taa kiin­teis­tön vero­tusar­voa ikä­alen­nuk­sen muu­tok­sen kaut­ta. Ja vero­tusar­von nousu nos­taa suo­raan kiinteistöveroa.
    http://www.vero.fi ker­too enemmän.

    Sama­ten varus­te­ta­son nos­to on ilmoi­tet­ta­va ja kiin­teis­tö­ve­ro nousee (esi­mer­kik­si jos van­haan puu­läm­mit­tei­seen taloon vaih­de­taan sähkölämmitys).

  28. Jos meil­lä oli­si ollut kor­kea maa­poh­jaan liit­ty­vä kiin­teis­tö­ve­ro koko ajan, jol­loin maan hin­ta ei oli­si kos­kaan nous­sut­kaan, eikä nii­tä jät­tio­mai­suuk­sia, joi­ta maa­ta myy­mäl­lä on ansait­tu, oli­si kos­kaan syntynyt.”

    Maan hin­ta on pää­sään­töi­ses­ti nous­sut jät­tio­mai­suuk­siin kaa­voi­tuk­sen seu­rauk­se­na. Kiin­teis­tö­ve­rol­la ei ole asian kans­sa mitään teke­mis­tä — oli se mata­la tai kor­kea suh­tees­sa maan aiem­man käyt­tö­tar­koi­tuk­sen mukai­seen arvoon. Tus­kin­pa ajat­te­lit pel­to­tont­tia verot­taa ker­ros­ta­lo­ton­tin verol­la, ennen kaa­voi­tus­ta. Vai oli­si­ko vero niin kor­kea, että kaa­to­paik­ka ja Eiran tont­ti oli­si­vat­kin yhtä arvokkaita.

    Kor­keas­ta kiin­teis­tö­ve­ros­ta kär­si­si­vät­kin (ansiot­to­mas­ti) jät­tio­mai­suu­den luon­neil­ta tont­tin­sa osta­neet asun­to­vel­kai­set (yleen­sä lapsiperheet).

    Sinän­sä koko kes­kus­te­lu on mel­koi­sen pahas­ti hako­teil­lä. Jos kor­keal­la kiin­teis­tö­ve­rol­la halu­taan niis­tää ton­tin omis­ta­jia — onnet­to­mien perus­te­lu­jen säes­tä­mä­nä — niin vero pitäi­si koh­dis­taa vain ja ainoas­taan raken­ta­mat­to­maan maa­han (pel­lot, met­sät, vesi-alu­eet, asun­to­ton­tit jne.). Onhan päi­vän­sel­vää, että raken­ne­tun maan kor­kea kiin­teis­tö­ve­ro koh­dis­tuu lopul­ta raken­nuk­sen käyt­tä­jäl­le / asuk­kaal­le, oli hal­lin­ta­muo­to­na sit­ten omis­tus tai vuokraus.

    Ai niin, sit­ten kun kiin­teis­tö­ve­rot ovat tar­peek­si kor­kei­ta, menet­tä­vät kiin­teis­töt tot­ta tosi­aan arvon­sa, mikä oli tar­koi­tus­kin. Mut­ta, tot­ta tosi­aan, käy­vän arvon mukai­nen vero arvot­to­mas­ta maas­ta, onkin pyö­reä nol­la! Eikö kysees­sä ollut­kaan ikiliikkuja.

  29. Osmo: “…koro­tet­tai­siin koko­naan raken­ta­mat­to­mien tont­tien kiin­teis­tö­ve­roa ja kun­nol­la, niin saa­tai­siin kei­not­te­li­joi­den jem­maa­mat ton­tit käyttöön.”

    Miten tuo vai­kut­tai­si kaik­kein suu­rim­paan kei­no­te­li­jaan Hel­sin­gis­sä eli Hel­sin­gin kaupunkiin? 😉

  30. Pet­te­ri Virtanen:“Korkeasta kiin­teis­tö­ve­ros­ta kär­si­si­vät­kin (ansiot­to­mas­ti) jät­tio­mai­suu­den luon­neil­ta tont­tin­sa osta­neet asun­to­vel­kai­set (yleen­sä lapsiperheet).”

    Et tain­nut ymmär­tää koko ide­aa. Jos meil­lä on kiin­teis­tö­ve­ro, kaa­voi­te­tun maan arvo ei tie­ten­kään ole yhtä kor­kea kuin se muu­ten oli­si, kos­ka juu­ri kiin­teis­tö­ve­ron vuok­si sii­tä ei olla val­mii­ta mak­sa­maan yhtä pal­joa. Pel­lot eivät siis muu­tu kaa­voi­tuk­sel­la jättiomaisuuksiksi. 

    Lap­si­per­heel­lä on tiet­ty mää­rä rahaa, min­kä se voi pan­na asu­mi­seen. Nyt se menee kaik­ki asun­to­lai­naan, kos­ka kiin­teis­tö­ve­ro on alhai­nen. Asun­to­lai­nan koko taas riip­puu sii­tä, mitä asun­not mak­sa­vat ja tämä taas riip­puu sii­tä, mitä niil­lä kai­kil­la muil­la lap­si­per­heil­lä on mah­dol­lis­ta pan­na asun­toon kiin­ni. Kos­ka kiin­teis­tö­ve­ron vuok­si kel­lään ei ole varaa pan­na sii­hen asun­non osta­mi­seen yhtä pal­joa rahaa kuin ilman kiin­teis­tö­ve­roa, asun­to­jen hin­ta las­kee. Kes­ki­mää­räi­nen lap­si­per­he kulut­taa siis edel­leen saman ver­ran asu­mi­seen, mut­ta nyt osa sii­tä menee veroi­na kau­pun­gil­le ja vain osa pankille. 

    Se kaa­voi­te­tun pel­to­maan omis­ta­ja saa käteen­sä pie­nem­män tukun rahaa. 

    Juu­ri ne nuo­ret lap­si­per­heet oli­si­vat täs­sä voit­ta­ji­na, kun hei­dän pal­kois­taan kerät­täi­siin vähem­män veroa ja sil­ti asun­to­jen hal­pe­ne­mi­sen vuok­si hei­dän asuin­ku­lun­sa pysyi­si­vät samas­sa. Häviä­ji­nä oli­si­vat vähän tulo­ve­ro­ja mak­sa­vat asun­ton­sa koko­naan mak­sa­neet eläkeläiset. 

    Ai niin, sit­ten kun kiin­teis­tö­ve­rot ovat tar­peek­si kor­kei­ta, menet­tä­vät kiin­teis­töt tot­ta tosi­aan arvon­sa, mikä oli tar­koi­tus­kin. Mut­ta, tot­ta tosi­aan, käy­vän arvon mukai­nen vero arvot­to­mas­ta maas­ta, onkin pyö­reä nol­la! Eikö kysees­sä ollut­kaan ikiliikkuja.”

    Ei. Hyvän asuin­maan arvo ei kos­kaan putoa nol­laan, vaik­ka sii­tä jou­tui­si­kin mak­sa­maan veroa. Se, mitä voi tapah­tua, jos kiin­teis­tö­ve­ro nos­te­taan lii­an kor­keak­si, eikä se koh­dis­tu vain maa­han vaan mää­räy­tyy itse kiin­teis­tön arvon mukaan, on, että raken­ta­mi­nen jos­sain vai­hees­sa lop­puu. Tämä tapah­tuu sii­nä vai­hees­sa, kun kiin­teis­tö­ve­ro las­ket­tu­na pel­käs­tään raken­ta­mi­sen kus­tan­nuk­sis­ta on yhtä kor­kea kuin asun­to­lai­nan­hoi­to­ku­lut ovat nykyisin.

  31. Pek­ka, aika töke­rös­ti lai­na­sit teks­tiä­ni jät­täen sii­tä yhden tär­keän lauseen koko­naan pois. 

    Tot­ta, nyky­sys­tee­mis­sä, jos­sa kiin­teis­tön arvo mää­räy­tyy moni­mut­kais­ten kaa­vo­jen mukaan, ansiol­li­nen arvon­nousu voi tosi­aan nos­taa veroa. Mut­ta ei tähän nyky­sys­tee­miin päde­kään se, että ansio­ton arvon­nousu nos­taa kiin­teis­tö­ve­roa, mis­tä täs­sä oli puhe. 

    Lue­pa siis uudes­taan se pos­tauk­se­ni ensim­mäi­nen lause ja mie­ti uudes­taan kommenttisi.

  32. Samu­lil­le.
    Olen pahoil­la­ni jos ymmär­sin tar­koi­tuk­se­si vää­rin, kyl­lä luin tuon ensim­mäi­sen­kin lauseen, mut­ta ilmei­ses­ti huo­nos­ti. Ymmär­sin vää­rin sinun kir­joit­ta­van, että nykyi­nen kiin­teis­tö­ve­ro perus­tuu koko­naan alu­een kes­ki­mää­räi­siin myyn­ti­hin­toi­hin. (jota se ei tee aina­kaan raken­nus­ten osalta).
    Pahoitteluni.

  33. Lap­si­per­heil­lä on tiet­ty mää­rä rahaa, min­kä se voi pan­na asu­mi­seen. Nyt se menee kaik­ki asun­to­lai­naan, kos­ka kiin­teis­tö­ve­ro on alhai­nen. Asun­to­lai­nan koko taas riip­puu sii­tä, mitä asun­not mak­sa­vat ja tämä taas riip­puu sii­tä, mitä niil­lä kai­kil­la muil­la lap­si­per­heil­lä on mah­dol­lis­ta pan­na asun­toon kiinni.”

    Mut­ta kun asun­non osta­jia Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa on enem­män kuin on myyn­nis­sä niin se vähen­tää jon­kun ver­ran osta­jaeh­dok­kai­ta, mut­ta ei las­ke asun­to­jen hintaa.Näkyvin vai­ku­tus oli­si myyn­tiai­ko­jen piden­ty­mi­nen par­hail­la alueil­la, kos­ka nyt asun­non saa nopein ja jos osta­jaeh­dok­kaat vähe­ne­vät niin kes­tää hie­man pitem­pään, että löy­tyy osta­ja, jol­la on aika tutus­tua kohteeseen.

    Jot­ta kiin­teis­tö­ve­ro las­ki­si asun­to­jen hin­taa niin sen pitäi­si olla mer­kit­tä­vä kuluerä.

    Kun jos­tain Kata­ja­no­kal­ta asun­non osta­van per­heen tulot ovat 60000 euroa vuo­des­sa niin asun­non hin­taan ei vai­ku­ta onko kiin­teis­tö­ve­ro 300 euroa vai 600 euroa.
    Niin tark­ko­ja las­kel­mia ei kukaan nor­maa­li ihmi­nen tee.
    Vas­ta sit­ten kun se on tuhan­sia euroa tai erot eri asuin­paik­ko­ja välil­lä ovat tuhansia/kymmeniä tuhan­sia euro­ja niin sen jäl­keen se alkaa vai­kut­taa asun­to­jen hintoihin.

    Mut­ta se dif­fe­roi myös asu­ja­kun­nan eli köy­hät siir­ty­vät asu­maan omil­le alueil­leen , varak­kaat toisaalle.

    Ruot­si on hyvä esi­merk­ki, se on käyt­tä­nyt suh­teel­li­sen kor­ke­aa kiin­teis­tö­ve­roa vuo­des­ta 1985. Se on kerän­nyt 2,5 % vero­tu­lois­ta kiinteistöverolla.
    Kor­kea kiin­teis­tö­ve­ro on jaka­nut asuk­kaat tulo­ta­son mukaan mikä näkyy esim maa­han­muut­ta­ja lähiöi­den syn­ty­mi­nen, he kun ovat nii­tä pienituloisia .
    Ja ongel­mat ovat sen mukaisia.
    Lisäk­si Ruot­sis­sa kor­kea kiin­teis­tö­ve­ro on aja­nut moni­mut­kai­seen asu­mis­tu­ki­jär­jes­tel­män, kos­ka kiin­teis­tö­jen arvoa tar­kis­te­taan har­vak­sel­taan ja aluei­den arvon muut­tues­sa uusi vero oli­si aja­nut asuk­kai­ta mas­sa­muut­toon ja kapinaan
    Tosin por­va­ri­hal­li­tus muut­ti kiin­teis­tö­ve­roa siten, että sii­tä tuli tasa­ve­ro eli kaik­ki mak­sa­vat saman 4500 kruu­nun kiin­teis­tö­ve­ron asun­non arvos­ta riippumatta

    Sama meka­nis­mi näkyy sel­vem­min USA:n asu­mi­ses­sa, siel­lä 9 % vero­ker­ty­mäs­tä tulee kiin­teis­töis­tä ja veroa mak­se­taan kes­ki­mää­rin 4 % kiin­teis­tön arvosta.
    ja kun asun­non hin­ta tipah­taa tar­peek­si niin sitä ei kan­na­ta enää kor­ja­ta ja syn­tyy slum­mi ja sii­tä ghetto.

    Tei­dän kan­nat­tai­si lukea hie­man psy­ko­lo­gi­aa niin ymmär­täi­sit­te parem­min ihmi­sen käyt­täy­ty­mis­tä. Asun­to, enne kaik­kea sen sijain­ti on arvon mit­ta useim­mil­le ihmi­seil­le ja sii­tä ollaan val­miit mak­sa­maan muus­ta kulu­tuk­ses­ta luo­pu­mal­la, joten kii­net­si­tö­ve­ron pitää olla kor­kea ‚että sil­lä oli­si vai­ku­tus­ta asun­to­jen hintaan

    1. Lii­an van­hal­la on kyhl­lä ihan oma talous­teo­ria. Pie­net vero­ty eivät vai­ku­ta hin­taa, mut­ta suu­ret vai­kut­ta­vat. Jos­sa­kin on siis hyp­päk­sen­omai­nen kyn­nys, jota pie­nem­pi vai­kut­taa nol­lan ver­ran ja pro­mil­len sadas­osan suu­rem­pi täy­del­lä tehollaan.

  34. kyl­lä täs­sä ollaan ihan neoklas­si­sen talous­tie­teen perus­pa­ra­doxien äärel­lä. yksi esi­merk­ki on soke­ri­mu­rusen lisää­mi­nen kah­viin. ihmi­nen ei mais­ta eroa mus­tan kah­vin ja yhdel­lä murul­la makeu­te­tun kah­vin välil­lä. voi­daan siis lisä­tä toi­nen­kin muru, kol­mas­kin muru jne. kun on jat­ket­tu tar­peek­si kau­an kah­vi mais­tuu­kin makeal­ta. pidit sit­ten soke­ril­la maus­te­tus­ta kah­vis­ta tahi et, niin on saa­vu­tet­tu kyn­nys, jos­sa soke­rin lisää­min vai­kut­taa­kin, mut­ta aiem­pien muru­jen lisää­mi­nen ei. tämä rik­koo neoklas­si­sen talous­tie­teen olet­ta­muk­set pää­tök­sen­teos­ta. ver­taus asun­to­jen hin­to­jen ei tosin ole yhtä hyvä, sil­lä pie­ni­kin ero asun­to­jen hin­nois­sa on havait­ta­vis­sa, vaik­ka sil­lä ei juu­ri käy­tän­nös­sä mer­ki­tys­tä asun­no­nos­to­pää­tök­sen olisikaan.

  35. Lii­an vanha:“Mutta se dif­fe­roi myös asu­ja­kun­nan eli köy­hät siir­ty­vät asu­maan omil­le alueil­leen , varak­kaat toisaalle.”

    Ensin­nä­kään kiin­teis­tö­ve­ro ei tätä tee yhtään sen enem­pää kuin asun­to­jen hin­nat. Sil­le köy­häl­le on täy­sin yksi ja sama, onko hänen asu­mis­ku­lun­sa sil­lä kal­liil­la alu­eel­la hänen tuloi­hin­sa näh­den lii­an kor­keat sik­si, että asun­not ovat niin kal­lii­ta, ettei hänel­lä ole varaa ottaa tar­peek­si suur­ta lai­naa vai sik­si, että siel­lä kerä­tään kor­ke­aa kiinteistöveroa. 

    Toi­sek­si, mikä oli­si sit­ten sinus­ta se oikeu­den­mu­kai­nen tapa jakaa omis­tusa­sun­not, jos ei se, min­kä mukaan ihmi­sil­lä on niis­tä varaa mak­saa eli köy­hät eivät hank­ki­si asun­toa siel­tä, mis­sä ne ovat hal­po­ja (ja ole­tet­ta­vas­ti siten huo­nom­pia) ja rik­kaat siel­tä, mis­sä ne ovat kal­lii­ta (ja siten toden­nä­köi­ses­ti parempia)? 

    Perus­te­le, että jokin muu kuin mark­ki­na­me­ka­nis­mi oli­si tähän jakoon oikea tapa. Jos mark­ki­na­me­ka­nis­mia ei käy­te­tä, seu­raus on se, että jot­kut jou­tu­vat mak­sa­maan huo­nos­ta asun­nos­ta enem­män samaan aikaan, kun jot­kut saa­vat hyvän asun­non hal­val­la. Mil­lä perus­teel­la vali­taan ne köy­hät, jot­ka saa­vat asua siel­lä hyväs­sä (ja mark­ki­na­hin­noil­la hei­dän tuloi­hin näh­den lii­an kal­liis­sa) asunnossa? 

    Mik­si joi­den­kin pie­ni­tu­lois­ten pitää asua Jako­mäes­sä, kos­ka hei­dän varan­sa ei muu­al­le rii­tä, mut­ta sit­ten jokin eliit­ti­köy­hien ryh­mä on etuoi­keu­tet­tu asu­maan vaik­ka siel­lä mai­nit­se­mas­sa­si Kata­ja­no­kal­la? Mik­si Möt­tö­nen, mut­tei Miettusta? 

    Minä hyväk­syn sen, että yhteis­kun­ta sii­nä mää­rin puut­tuu asun­to­mark­ki­noi­hin, että pitää huo­len, että kaik­kein köy­him­mil­lä­kin on varaa saa­da kat­to pään­sä pääl­le. Niin kyl­mäs­sä maas­sa kuin Suo­mi, tämä on aika oleel­li­nen asia, kos­ka muu­ten ihmi­siä kuo­lee tal­vi­sin. Mut­ta sii­hen, miten omas­ta asu­mi­ses­taan mak­sa­maan kyke­ne­vät jaka­vat ne parem­mat asun­not, ei minus­ta ole tar­peen koit­taa sot­kea mark­ki­na­me­ka­nis­mia, kos­ka se joh­taa vain sii­hen, että jotain sor­si­taan epäoikeudenmukaisesti. 

    Mitä sii­hen mai­nit­se­maa­si Ruot­sin kiin­teä­sum­mai­seen kiin­teis­tö­ve­roon tulee, niin sil­lä ei ole mitään teke­mis­tä täs­sä ket­jus­sa kes­kus­tel­lun kiin­teis­tö­ve­ron kanssa.

  36. Mak­su­ky­ky vai­kut­taa eli jos ajat­te­let miten 6000 euron perus­tu­loa käyt­täy­tyy ja miten 60000 euron kes­ki­tu­loi­nen per­he käyt­täy­tyy niin sii­nä on eroja.
    Jos 6000 euron tuloil­la vero nousee 300 euros­ta 600 euron niin hänen talou­ten­sa tila muut­tuu olen­nai­ses­ti, sen sijaan 60000 euron tuloil­la ei nor­maa­lis­ti tar­vit­se teh­dä mitään , muu­te­taan hie­man kulu­tuk­sen rakennetta.
    Jos taas vero nousee niin kor­keal­le, esim USA;n tasol­le tai Ruot­sin enti­sel­le tasol­le niin yksiön 2000 ‑4000 euron vero vai­kut­taa jo pie­ni­tu­loi­sen mah­dol­li­suuk­siin asua Hel­sin­gis­sä ja hän jou­tuu hakeu­tu­maan muualle.
    Sen sijan tuo 60000 euroa ansait­se­via kyke­nee mak­sa­maan sen, eten­kin jos muu kun­nal­lis­ve­ro alenee .
    Kun pie­ni­tu­loi­sia on pal­jon niin kyl­lä kor­keal­la kiin­teis­tö­ve­rol­la on vai­ku­tus­ta asun­to­jen hin­taan jol­lain alueil­la, kuten ker­roin jo aikaisemmin
    Esim Haku­ni­las­sa asun­not var­maan hal­ven­tui­si­vat, mut­ta Kata­ja­no­kal­la ei

    Mitä arve­let ‚mik­si USA:ssa rik­kaat ja köy­hät asu­vat eri alueilla ??
    Tai mik­si Ruot­sis­sa asun­not ovat/olivat kal­liim­pia kuin Suo­mes­sa vaik­ka vero oli korkea ?

  37. On tot­ta, että talous­teo­riat eivät yleen­sä ota huo­mioon pien­ten ja suur­ten muu­tos­ten vai­ku­tuse­ro­ja eikä kyn­nyk­siä ole. Se oli­si vähän epä­tie­teel­lis­tä. On hel­pom­pi aja­tel­la line­aa­ri­ses­ti kuin miet­tiä kyn­nyk­siä tai s‑käyriä.

    Mut­ta vii­saat busi­nek­sen teki­jät miet­ti­vät teo­rioi­ta vähän eri taval­la. He usein jou­tu­vat miet­ti­mään kynnyksiä.

    Ote­taan esi­mer­kik­si mai­non­ta. Mai­nok­sen teho ei nouse line­aa­ri­ses­ti mai­nos­bud­je­tin ja tois­to­jen muka­na. Tar­vi­taan riit­tä­vä mää­rä tois­to­ja ennen­kuin mai­nos puree. Eli on men­tä­vä kyn­nyk­sen yli. Ja se osa­taan las­kea jokai­ses­sa mediatoimistossa. 

    Esi­mer­kik­si telk­ka­ri­mai­nok­sia tois­te­taan vai­ku­tus­kyn­nyk­sen ylit­tä­mi­sek­si aivan älyttömästi.

    Sen vuok­si uskon, että Lii­an van­han teo­ria pitää aina­kin jos­sain mää­rin paik­kan­sa. Jos kiin­teis­tö­ve­ro on kovin pie­ni, niin sen tuplaa­mi­nen ei pal­joa mer­kit­se. Ihmi­set jät­tä­vät sen pik­ku­jut­tu­na huomioimatta. 

    Mut­ta jos­sa­kin tulee kipu­ra­ja vas­taan, jos­sa kiin­teis­tö­ve­ro ryh­tyy vai­kut­ta­maan voi­mal­li­sem­min. Raja tulee vas­taan sil­loin, kun enem­mis­tö ihmi­sis­tä ryh­tyy kiin­nit­tä­mään kiin­teis­tö­ve­roon huomiota.

  38. Osmon teo­rian mukaan jokai­sen myyn­nis­sä ole­van asun­non hin­nan pitäi­si muut­tua päi­vit­täin kun kor­ko vaih­tuu jon­kun pro­mil­len ylös- tai alaspäin.

    1. Kor­ko-odog­tus­ten mukaan hin­nat vaih­tu­vat­kin, ei tie­ten­kään juu­ri sen­het­ki­sen koron; eivät­hän ihmi­set tyh­miä ole.

  39. Kuten ker­roin olen ollut töis­sä yli 10 vuot­ta sel­lai­sis­sa mais­sa kuin Indo­ne­sia , Malesia,Latvia, Pakis­tan, Kenia, Venäjä
    Tie­to­lii­ken­tees­sa jou­tuu tutus­tu­maan väis­tä­mät­tä ihmis­ten käyt­täy­ty­mi­seen ja jou­tuu sel­vit­tä­mään pal­jon yhteis­kun­nan rakennt­ta ja toi­min­taa: Kaa­voi­tus­ta, raken­ta­mis­ta. Väes­töä: talou­den kokoa, tulo­ja , meno­ja, vero­tus­ta ‚tulo­jen ja meno­jen kehi­tys­tä , tuloe­ro­ja , alu­eet­tai­sia tuloeroja.

    Kor­rup­tio­ta

    Esim Lat­vias­sa meil­lä oli 5000 työn­te­ki­jää ja pai­kal­lis­ten pal­kat vaih­te­li­vat 150 euros­ta 5000 euroon kuussa,
    Kun kaik­ki alem­pien tulo­ta­so­jen työn­te­ki­jät otti­vat rahaa asiak­kail­ta niin ongel­ma oli, miten se lope­te­taan siis­tis­ti. Ja niin ettei jou­du­ta suos­ta toiseen
    Sitä var­ten haas­tat­te­lin muu­ta­maa sataa työn­te­ki­jää, jot­ta sain sel­vil­le hei­dän sel­viy­ty­mis­kei­no­na ja mit­kä asiat vai­kut­ta­vat hei­dän elin­ta­soo­na ja elä­män valintoihin
    Lat­vias­sa­kin veron­kan­to perus­tui kor­keah­koon kiin­teis­tö­ve­roon, kos­ka palk­ko­ja ei rekis­te­röi­ty niin, että val­tio saiis tiedot

    Kiin­teis­tö­ve­ron taso oli luok­kaa 2 %.

    Näis­sä haas­tat­te­luis­sa tuli sel­väk­si kiin­teis­tö­ve­ron vai­ku­tus: Plav­nie­ki mis­sä asui köy­hiä asun­to­jen hin­ta oli hal­pa , 20–50000 euroa.
    Mut­ta se oli niin hal­pa, että nii­den kor­jaa­mi­nen ei kan­nat­ta­nut käyt­tää rahaa eli ne säi­lyi­vät rempallaan.
    Toi­se­na ongel­ma­na mai­nit­tiin kor­kea kiin­teis­tö­ve­ro, joka vie rahat korjaamisesta 

    Jur­ma­las­sa kiin­teis­tö­jen hin­nat oli­vat 400000 euros­ta ylös­päin ja nämä hen­ki­löt taas ker­toi­vat , ettei kiin­teis­tö­ve­rol­la ole mer­ki­tys­tä, kos­ka muu vero­tus on alhai­sem­paa ja toi­saal­ta veron osuus joka­päi­väi­sis­tä elin­kus­tan­nuk­sis­ta on vähäi­nen, joten suu­ret­kaan muu­tok­set eivät vai­ku­ta talou­teen paljoa.

  40. Lii­an vanha:“Jos 6000 euron tuloil­la vero nousee 300 euros­ta 600 euron niin hänen talou­ten­sa tila muut­tuu olen­nai­ses­ti, sen sijaan 60000 euron tuloil­la ei nor­maa­lis­ti tar­vit­se teh­dä mitään , muu­te­taan hie­man kulu­tuk­sen rakennetta.”

    Ja min­kä­lai­sen asun­non olit aja­tel­lut sen 6000 euron tulois­ta naut­ti­van nyky­ti­lan­tees­sa itsel­leen hank­ki­van vaik­ka­pa pää­kau­pun­ki­seu­dul­ta? Mis­tä pan­kis­ta hän sai­si sel­lai­sen asun­to­lai­nan, jol­la sai­si itsel­leen edes jon­kin­lai­sen koi­ran­ko­pin asuttavakseen? 

    Ei mis­tään. Tai siis jos sai­si, niin sen oli­si pak­ko olla niin hal­pa, ettei kiin­teis­tön hin­nan mukaan mää­räy­ty­vä kiin­teis­tö­ve­ro­kaan hän­tä rappaisi. 

    Minus­ta tun­tuu, ettet edel­leen­kään tajua, mis­tä täs­sä oikein on kyse, vaik­ka Osmo sen rau­ta­lan­gas­ta vään­si siel­lä toi­ses­sa esimerkissä. 

    Jos taas vero nousee niin kor­keal­le, esim USA;n tasol­le tai Ruot­sin enti­sel­le tasol­le niin yksiön 2000 ‑4000 euron vero vai­kut­taa jo pie­ni­tu­loi­sen mah­dol­li­suuk­siin asua Hel­sin­gis­sä ja hän jou­tuu hakeu­tu­maan muualle.”

    Tuo 2000 euron vero sil­lä mai­nit­se­mal­la­si Ruot­sin pro­sen­til­la (2.5%) tar­koit­tai­si 80 000 euron hin­tais­ta asun­toa. Sil­lä 6000 euroa hank­ki­val­la ei iki­maa­il­mas­sa oli­si varaa ottaa 80 000 euron lai­naa, vaik­kei siis mitään kiin­teis­tö­ve­roa oli­si­kaan. 4000 euron vero tar­koit­tai­si 160 000 euron hin­tais­ta asuntoa. 

    Lukusi ovat siis totaa­li­sen pie­les­sä, jos ajat­te­lit nii­den kuvaa­van edes nii­tä asun­to­jen hin­to­ja, joi­ta pie­ni­tu­loi­set nyt voi­vat ostella. 

    Ja lisäk­si sinul­ta jäi edel­leen vas­taa­mat­ta sii­hen, että miten halusit omis­tusa­sun­not jaet­ta­van, jos ei sen mukaan, miten ihmi­sil­lä on varaa mak­saa niistä.

  41. Lii­an vanha:“Latviassakin veron­kan­to perus­tui kor­keah­koon kiin­teis­tö­ve­roon, kos­ka palk­ko­ja ei rekis­te­röi­ty niin, että val­tio saiis tiedot”

    Täs­sä muu­ten yksi hyvä lisä­syy kerä­tä kiin­teis­tö­ve­roa. Sen kier­tä­mi­nen on pal­jon vai­keam­paa kuin tuloveron. 

    Mut­ta se oli niin hal­pa, että nii­den kor­jaa­mi­nen ei kan­nat­ta­nut käyt­tää rahaa eli ne säi­lyi­vät rempallaan.
    Toi­se­na ongel­ma­na mai­nit­tiin kor­kea kiin­teis­tö­ve­ro, joka vie rahat korjaamisesta ”

    Ei kan­nat­ta­nut kor­ja­ta? Eikö ihmis­ten oman asu­mis­mu­ka­vuu­den vuok­si nii­tä kan­nat­tai­si kor­ja­ta eikä sen vuok­si, että nii­den arvo sii­tä nousi­si? Jos minul­la oli­si vuo­ta­va kat­to, niin kyl­lä sat­sai­sin sen kor­jaa­mi­seen, vaik­kei se nos­tai­si­kaan asun­non arvoa. 

    Ja jäl­leen, jos kiin­teis­tö­ve­ro on niin kor­kea, ettei asun­to­ja kan­na­ta kor­ja­ta, vaan ne rapis­tu­vat nopeam­min kuin muu­ten rapis­tui­si­vat, niin tie­ten­kin nii­den hin­ta las­kee. Ne eivät siis ole osta­jal­le yhtä arvok­kai­ta kuin oli­si­vat muu­ten. Ja tämä sit­ten las­kee sekä kiin­teis­tö­ve­roa että muun asu­mi­sen kustannusta. 

    Itse veik­kaan kor­jaa­mat­to­muu­teen ennem­min­kin olleen syy­nä sen, että ihmi­set oli­vat vain ker­ta­kaik­ki­aan lii­an köy­hiä. Köy­hil­lä ihmi­sil­lä ei ole varaa samaan kuin rik­kail­la. Jos tulo­ta­so on jotain 150 euroa kuus­sa, niin sii­tä iso osa menee ruo­kaan, jol­loin asu­mi­seen sijoit­ta­mi­seen ei jää niin pal­joa. Ja sik­si ei ole varaa mak­saa myös­kään asun­non kun­nos­sa­pi­toa. Mitä­hän kiin­teis­tö­ve­rot ovat jos­sain kehi­tys­mai­den slum­meis­sa? Tus­kin­pa eri­tyi­sen kor­kei­ta, mut­ta sil­ti niis­sä ovat talot todel­la huo­nos­sa kunnossa. 

    Kuten tääl­lä on osoi­tet­tu kiin­teis­tö­ve­ro ei tätä ase­tel­maa mihin­kään muu­ta. Se vain vai­kut­taa sii­hen, kuin­ka suu­ri osa asu­mis­ku­luis­ta menee valtiolle/kunnalle ja kuin­ka suu­ri osa pankille.

  42. Samu­li Saa­rel­mal­le sanoi­sin, että älä tui­jo­ta lii­kaa yksit­täis­ten luku­jen oikeel­li­suut­ta pää­kau­pun­ki­seu­dun nyky­ta­sos­sa, vaan mie­ti mekanismeja.

    Sitä pait­si ikään­ty­nyt hen­ki­lö, joka on jo mak­sa­nut työn­teol­la tai perin­tö­ra­hoil­la asun­to­lai­nan­sa pois, mut­ta on jou­tu­nut työt­tö­mäk­si (kor­vauk­set 6000 euroa /vuosi, 500 euroa/kk), saat­taa hyvin­kin asua 150.000 euron käm­päs­sä Helsingissä. 

    Kun täl­lai­sel­le ikään­ty­neel­le mää­rä­tään kun­non kiin­teis­tö­ve­ro, niin kave­ri pis­tää asun­ton­sa myyntiin.

  43. Sep­po S, juu­ri meka­nis­me­ja minä olen pää­osin miet­ty­nyt ja osoit­ta­nut var­sin sel­keäs­ti, miten hom­ma ylei­sel­lä tasol­la toi­mii. Minä en luku­ja tuo­nut kes­kus­te­luun, vaan käy­tin vain Lii­an van­han käyt­tä­miä luku­ja. Hänen tar­koi­tuk­sen­sa oli sel­väs­ti luku­ja käyt­täen osoit­taa jotain (ja kyl­lä 6000 euroa ansait­se­val­le 300 euron lisä­me­no on iso), mut­ta luvut oli­vat sel­väs­ti niin tar­koi­tus­ha­kui­sia, ettei­vät ne sano­neet enää itse asias­ta mitään. 

    Nyky­ti­lan­tees­sa työ­tön saa asu­mis­tu­kea suh­tees­sa asu­mis­me­noi­hin­sa, johon var­maan kiin­teis­tö­ve­ro­kin kuu­luu. Sen sijaan sitä ei saa asun­to­lai­naan. Niin­pä siis ihmis­ten tur­va asun­non menet­tä­mi­sen suh­teen toden­nä­köi­ses­ti para­ni­si sil­lä, että isom­pi osa asu­mis­me­nois­ta meni­si veroi­hin ja pie­nem­pi asuntovelkaan. 

    Ja lisäk­si sil­lä työt­tö­mäk­si putoa­val­la on ollut aika­naan töis­sä olles­saan ollut enem­män rahaa ja siten hän on voi­nut mak­saa asun­non velan pois nopeam­min kuin nyt. Sen jäl­keen hän on voi­nut alkaa kerä­tä sukan­var­teen pahan päi­vän varalle. 

    On tot­ta, että asun­to­ve­lat­to­man asu­mis­ku­lut kas­va­vat kiin­teis­tö­ve­ron yhtey­des­sä. Mut­ta tämän voi siis aja­tel­la tulon­siir­to­na siel­tä yleen­sä hyvän talous­ti­lan­teen kes­ki- ja van­huusiäl­tä sin­ne tiu­kem­man ajan nuoruuteen. 

    Ja lope­ta tuo olkiuk­ko­mai­nen “mää­rä­tään kun­non kiin­teis­tö­ve­ro” ‑heit­te­ly. Koko kes­kus­te­lun perus­ta on sii­nä, että kiin­teis­tö­ve­roa hitaas­ti koro­tet­tai­siin, kos­ka yhtäk­ki­seen suu­reen muu­tok­seen liit­tyy mer­kit­tä­viä epä­koh­tia sen suh­teen, kuka juu­ri sil­lä het­kel­lä, kun veron­nos­tos­ta pää­te­tään, sat­tuu omis­ta­maan asunnon.

  44. Näi­den vero­asioi­den kans­sa on aina sama jut­tu… ihmet­te­len, mik­si Ode tai kukaan muu­kaan ei ole otta­nut esiin työ­mat­ka­ku­lu­jen vero­vä­hen­nyk­sen asteit­tais­ta vähen­tä­mis­tä omaa autoa käyt­tä­vil­tä? Nyt mie­ti­tään kiin­teis­tö­ve­ron korot­ta­mis­ta ja tie­tul­le­ja sun mui­ta… oli­si­ko tehok­kaa­maan tie­tul­lin sijas­ta ottaa työ­mat­ka­ku­lu­jen vähen­nyk­sis­ta pois. Vai lie­kö tar­koi­tus, että tie­tul­leis­ta­kin tulee aika­naan työ­mat­ka­ku­lui­na vero­vä­hen­nys­kel­poi­sia. Tähän pos­tauk­seen innot­ti päi­vän hesa­rin autoi­lusi­vu­jen kolumn:)

  45. Osmo, sul­ta puut­tuu kysy­mys-vas­taus­pals­ta, joten kysyn tääl­lä, kun liit­tyy aiheeseen.

    Olet käsit­tääk­se­ni kri­ti­soi­nut asuin­ra­ken­nuk­siin koh­dis­tu­vaa kiin­teis­tö­ve­roa ja pitä­nyt maa­han koh­dis­tu­vaa kiin­teis­tö­ve­ro­tus­ta parempana.

    Haluai­sin kui­ten­kin kysyä, mitä miel­tä olet asuin­ra­ken­nus­ten kiin­teis­tö­ve­ros­ta asun­to­tu­lon verot­ta­mi­sen muotona?

    1. Ei, kos­ka kiin­teis­tö­ve­ro on yhtä­läi­nen vuo­kra-asun­nol­la ja omis­tusa­sun­nol­la, joten se ei pois­tai­si eroa vuo­kra-asu­mi­sen ja omis­tusa­su­mi­sen vero­koh­te­lus­ta. Edel­leen sii­tä, että asuu toi­sen omis­ta­mas­sa asun­nos­sa vuo­kral­la jou­tuu mak­sa­maan veroa ja sii­tä, että asuu omas­sa asun­nos­saan ei joudu.

  46. Samu­li Saa­rel­ma:
    “Asu­mi­sen verot­ta­mi­nen on asu­mi­sen verottamista.”

    Minus­ta kiin­teis­tö­ve­ro ei ole samal­la tavoin asu­mi­sen verot­ta­mis­ta kuin vaik­ka­pa Thatc­he­rin Bri­tan­nias­sa käyt­töö­not­ta­ma “com­mu­ni­ty char­ge” (nyky­ni­mel­tään council tax). Kiin­teis­tö­ve­ro koh­dis­tuu kiin­teis­tön tai ton­tin omis­ta­mi­seen, ei sil­lä asu­mi­seen. Vuo­kra-asu­ja ei mak­sa kiin­teis­tö­ve­roa (Bri­tan­nias­sa council taxia mak­saa vuo­kra­lai­nen sii­nä, mis­sä omistusasujakin). 

    Olen Art­tu­rin kans­sa samaa miel­tä sii­nä, että omis­ta­mi­sen verot­ta­mi­ses­sa ei ole eri­tyi­ses­ti mitään vää­rää. Sii­tä tule­vat seu­rauk­set aina­kin minus­ta ovat vähem­män hai­tal­li­sia kuin työn tekek­mi­sen verot­ta­mi­ses­ta. Kan­sa­kun­nal­le tulee pal­jon vähem­män hait­taa sii­tä, että mum­mot otta­vat asun­toi­hin­sa asun­to­lai­nat, joil­la mak­sa­vat kiin­teis­tö­ve­ron­sa ja jot­ka vähen­tä­vät perin­tö­jä kuin sii­tä, että ihmi­set jät­tä­vät teke­mät­tä töi­tä tulo­ve­ro­jen vuoksi.

  47. Tämä on van­ha jut­tu, mut­ta kun näin tämän, en voi olla puut­tu­mat­ta tähän. Älä äijä pas­kaa puhu. Omai­suu­den verot­ta­mi­nen on kaik­kein jär­jet­tö­min ja epä­oi­keu­den­mu­kai­sin vero. Se mikä omaa on, on omaa. Sitä ei enää tois­ta­ker­taa pidä maksaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.