Salon talousvaikeudet

Salon kaupunginjohtaja valitti lauantain Helsingin sanomissa, että vastaperustetun Suur-Salon  on vaikea sopeuttaa talouttaan, koska kymmenen kunnan yhdistymissopimukseen kirjoitettiin, ettei ketään saa irtisanoa tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Kuntajakoselvittäjien piskuisen ammattikunnan puolesta protestoin moista tulkintaa.

Ensinnäkin sopimukseen kirjoitettiin niin, koska laki niin määrää, mutta ei siitä silti ole kyse. Salon kaupungissa on jäänyt tänä vuonna eläkkeelle pitkälti toistasataa henkeä. Vapautuneista vakansseista on lakkautettu selvästi alta kymmenen. Muut on täytetty uudestaan. Lähempänä totuutta olisi sanoa, että kunnan on vaikea sopeutua verotulojen vähenemiseen, koska kunnissa ei juuri ole ylimääräistä väkeä.

27 vastausta artikkeliin “Salon talousvaikeudet”

  1. Saloon liittyneiden kuntien työntekijöiden palkat harmonisoitiin Salon tasolle. Siellä oli sopimusten päälle maksettu henkilökohtaisia palkanlisiä. Kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja, JHL:n valttuston jäsen ja itsekin kunnan palkkalistoilla; hän sanoi liitoksen alla että porkkanoista on varattu 2,5 miljoonaa palkankorotuksiin, mikä ei sekään vielä riitä kaikkien tehtäkohtaisten + henkilökohtaisten pakkojen harmonisointiin.

    Palkankorotukset ovat tarkoin varjeltu ja vaiettu ”maan tapa” ostaa työntekijät liitoksen taakse. Valtio maksaa korotukset kerran ja sen ne jäävätkin budjetin pohjiin ja kerrannaiskuluiksi.

    Kaikki liitoskunnat ovat erinäisten liitoskulujen takia järkeensä joutuneet veronkorotuksiin – jopa erinomaisessa talouskunnossa ollut Hämeenlinna.

  2. Onkohan kukaan kuntaliitosselvittäjä tullut siihen johtopäätöksen, ettei kuntajakoa kannata tehdä?

  3. Salon kaupunginjohtaja tarkastelee asioita kovin lyhyellä tähtäimellä.

    Kunnista lähtee lähivuosina huikea määrä ihmisiä eläkkeelle. Ja epäilempä, että muutaman vuoden päästä Salonkin kaupunginjohtaja etsii työntekijöitä kissojen ja koirien kanssa.

  4. ”Kunnista lähtee lähivuosina huikea määrä ihmisiä eläkkeelle. Ja epäilempä, että muutaman vuoden päästä Salonkin kaupunginjohtaja etsii työntekijöitä kissojen ja koirien kanssa”

    Tuo on aika suuri vitsi, minä olen kuunnellut tuota juttua 50-luvulta lähtien ja aina on seurauksena ollut entistä suurempi työttömyys ja työtunteja on ethty aina vain vähemmän.

  5. Hyvä esimerkki työvoimapulasta on vienti: Vielä 80-luvulla vaahdottiin viennin tyrehtyvän työvoimapulaan. Kuitenkin vuoden 1992 jälkeen olemme viisinkertaistaneet viennin volyymit , mutta väkimäärä vientiteollisuudessa on vähentynyt merkittävästi.

    Ja jos haluamme lisätä vientiä niin sitä on tehostettava edelleen samalla tavalla eli väen tarve vain vähenee.

    Sama koskee kotimaista palvelu.-ja muuta tuotantoa eli tehokkuutta on nostettava, muuten jäämme köyhiksi.

    Tervydenhoidon resurssipulaakin liioitellaan, mikäänm suoriteindikaattori ei osoita lisääntyvää työtä.
    Päinvastoin, tervyskesuskäynnit ovat vähenemässä, 10 vuodessa n 20 %.
    Sairaalapäivät ovat vähentyneet,joten sairaanhoitajia pitäisi olla vähemmän.

    Erikoissairaanhoidon , joten miksi sinne tarvittaisiin lisää henkilökuntaa ?

    Työn tuottavuuden pitäisi nousta eikä laskea julkisellakin sektorilla.

  6. Katselin, kun kaupungin kotipalvelu kävi äitini luona kolme kertaa päivässä. Toiminta oli sen verran tehokasta, etten pystynyt keksimään, miten sitä enää tehostaisi. Ellei sitten oteta käyttöön kätevää kuolemanpilleriä.

    Kotipalvelutyöt ovat usein hankalia ja pienipalkkaisia. Tilastojen mukaan ikääntyneiden määrä kasvaa ja samanaikaisesti ensimmäisen kerran Suomen historiassa työikäisen väestön määrä lähtee alaspäin. Erityisesti kuntasektorilla eläköitymisvauhti on nopea.

    Ropotit eivät auta kotipalvelutyössä. Mutta nostamalla palkkoja tietenkin saaataisiin väkeä kunnankin hommiin, mutta siten vastassa on ne verot.

    Liian vanhalle sanoisin, että katsele tilastoja 50-luvulta lähtien ja huomaa merkittävä käänne vuoden 2010 kohdalla. Siinä tulee levyn vaihdon aika.

  7. Kouvolassa, kuntaliitoskunnassa, jouduttiin perustamaan mammuttimainen hallinto vuoden 2009 alussa, kun kuuden kunnan hallintoihmiset piti työllistää. Eläkkeelle on 650 hallintoihmisestä jäänyt kymmenkunta. Meillä on parisataa liikaa ihmistä hallinnossa seuraavat neljä vuotta. Hallinto on erittäin kankea ja tehoton. Asukkaita on 90000.

    Toisaalta sosiaali ja terveyspuolelle pitää palkata lisää ihmisiä. Ettei vaan ne Salon eläkevakanssit ole nekin sosterveyskoulupuolelta, eikä hallinnosta.

    Kuntajakolakiin kirjoitettu viiden vuoden irtisanomissuoja takaa sen, että homma ei hevillä onnistu. Kun siellä pääkallon paikalla mietitte Vantaan Helsingin yhdistämistä, laskekaa tarkaan, kunka monta ylimääräistä johtajaa saatte kaupan päällisenä kaupanpäällisenä.

    Sitten on vielä palkkojen harmonisointi, eli johtajien palkat maksetaan kalleimman mukaan.

  8. ”Toiminta oli sen verran tehokasta, etten pystynyt keksimään, miten sitä enää tehostaisi. Ellei sitten oteta käyttöön kätevää kuoleman pilleriä.”

    Olen katsellut monta kertaa telkkarista, kun kodinhoitaja lataa lääkkeitä päivärasiaan. Tosi hidasta, vaatii keskittymistä ja silti mahdollisuus virheisiin on suuri.Ei näin keskittynyt henkilö voi seurustella vanhuksen kanssa
    Ja todella tehotonta ihmistyövoiman käyttöä rutiinitöihin.
    Lääkkeet voisi tilata nettikaupasta ja kone latoisi sen valmiiksi ja posti tosi kotiin

  9. ”Toisaalta sosiaali ja terveyspuolelle pitää palkata lisää ihmisiä. Ettei vaan ne Salon eläkevakanssit ole nekin sosterveyskoulupuolelta, eikä hallinnosta.”

    Työsopimuksessa lukee ”muut työnantajan antamat tehtävät ”.
    Johtajankin voi määrätä tekemään vaikka vanhustyötä ellei ole muuta tarjolla . Ja jos kieltäytyy työstä niin se merkitsee työsopimuksen purkua välittömästi.

  10. Aikoinaan ensimmäinen esimieheni kysyi, että Tässä on kahdenlaisia virkamiehiä: Toiset miettivät miten säännöillä voidaan hankaloittaa ja estää toimintaa , toiset miettivät miten sääntöjen puitteissa asiat saadaan hoidettua sujuvasti ja tarkoituksenmukaisesti.
    Kumpi minä haluan olla ??

  11. Laskin, että oman äitini kotipalvelutyöstä lääkkeiden jakelu annostelijoihin edusti prosentin työosuutta. Koneellinen annostelu olisi tehokkaampaa kuin käsityö, kuten Liian vanha totesi, mutta käsityössä saadut säästöt kuluisivat nettikaupan pakkaamisen ja postituksen kuluihin.

    Lisäksi vanhusten lääkityksen muutokset olisivat vähän hankalia nettikauppamallissa.

    Salon kuvio näyttää siltä, että todellakin hallinnossa on varmaan liikaa väkeä, mutta tuskin sosiaali- ja terveydenhuollon puolella.

  12. ”Laskin, että oman äitini kotipalvelutyöstä lääkkeiden jakelu annostelijoiden edusti prosentin työosuutta”

    Riippuu montako pilleriä pitää latoa ja moneenko lokeroon.
    Nykyisten tietojärjestelmien aikana ei nettikauppa ole monimutkainen ja tilaus voidaan siirtää tietoja koneelle suoraan datana, kone myös pakkaa ja lähettää.Eli paketti mene pisteeseen, josta posti sen hakee.

    Mutta ei kannata seisahtua yhteen ongelmaan, todellinen ongelma julkisella sektorilla on heikko tuottavuuden kehitys ja se johtaa lopulta palveluiden näivettymiseen.

    Kunnat ovat kykenemättömiä kehittämään toimintojaan, enpä ole vielä tavannut ihmistä, joka tunnustaisi, ettei osaa hoitaa hommansa.
    Sen vuoksi valtion pitäisi saneerata kunnat.
    Nythän on tuhannen taalan paikka kun ihmisiä eläköityy, mutta näyttää siltä, että tilaisuus on karkaamassa käsistä.

  13. ”Kouvolassa, kuntaliitoskunnassa, jouduttiin perustamaan mammuttimainen hallinto vuoden 2009 alussa, kun kuuden kunnan hallintoihmiset piti työllistää.”

    Juuri näin. Mutta se mammuttimainen hallintokoneistohan oli siellä ennen kuntaliitoksia pyörittämässä niitä kuutta kuntaa. Nyt selvittäisiin vähemmällä, mutta kaikki pitää työllistää hallinto on aluksi ”paisunut”, siis pysynyt lähes yhtä isona kuin aiemmin. Säästöt tulevat sitten myöhemmin. Tämä osoittaa, että kuntaliitos suo mahdllisuuksia huomattaviin säästöihin kunnaan hallintomeinoissa.

  14. ”…koska kymmenen kunnan yhdistymissopimukseen kirjoitettiin, ettei ketään saa irtisanoa tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Kuntajakoselvittäjien piskuisen ammattikunnan puolesta protestoin moista tulkintaa.”

    ”Ensinnäkin sopimukseen kirjoitettiin niin, koska laki niin määrää, mutta ei siitä silti ole kyse.”

    Ketkäköhän lobbasivat moisen lain läpi?
    Yrityselämässä jos kaksi firmaa yhdistyy, päälekkäisiä toimintoja rationalisoidaan ja porukkaa saa sen takia myös heittoa. Kunnat ovat näköjään sitten haluttu jättää elämään omaan lintukotoonsa ulkopuolella raadollisesta bisnesmaailmasta, vaikka siinä maailmassa ne todellisuudessa elävät. Kuntalaisilta jos lähtee työ, verotulot putoavat, mutta kunnan virkamiehillä sitä pelkoa ei ole, että työ lähtee. Eli ne rehtorit ja muut toisen kunnan eri yksiköiden johtajat sitten ovat edellenkin niillä rehtoreiden ja johtajien palkoilla uudessa kunnassa, vaikka hommaa ei niille enää olisi, kun toimintoja on yhdistetty. Miten ihmeessä tällainen touhu meni läpi poliitikoilta? Kunnallispoliitikotko lobbasivat, ettei se oman kunnan kiva rehtori tai yksikönjohtaja saisi heittoa?

    Tässä suhteessa näköjään kunnat ovat paljon helpommassa asemassa kun yritykset. Kun tulos notkahtaa heittoa tulee, mutta mitä tekee kunta, sehän ottaa vain velkaa ja toivoo että veronmaksajat velan hoitaisivat.

  15. Viiden vuoden työsuhdeturvaa kuntaliitoksessa on laajasti ihmetelty. Esim kuntaliitossa viiden vuoden suojatyöpaikkaa pidetään älyttömänä juttuna. Olen kuullut, että se työnnettiin jonkin tahon toimesta aivan viime metreillä kuntajakolakiin. Joka tapauksessa sillä saadaan estettyä kuntaliitoksen taloudelliset onnistumiset. Päällekkäiset toiminnot jatkuvat viisi vuotta.

  16. Tommonen laki täytyy kumota pikimmiten. Tietysti siitä seuraa, että virkamiehet sabotoivat yhdistymisiä kaikin mahdollisin tavoin, mutta voisiko sitä 5 lyhentää edes vuoteen? Mitä hiton hyötyä yhdistymisestä syntyy viiden vuoden aikana, kun kuitenkin kaikki pysyvät pallillaan? Eikö hallinnon väkeä voi edes laittaa ns. tuottavaan duuniin omilla aloillaan? Kukahan se joku taho oli, joka ujutti ton 5 vuoden jutun? Se on selvä, että hommat menee paremmin tolla läpi, kun jokainen tietää olevansa ainakin 5 vuotta ”turvassa”. Ehkä pitäisi säätää uusi laki, missä annettaisi kunnille oikeus poiketa tosta alkuperäisestä laista aivan erikoisessa tilanteessa vaikka hallituksen tai läänin hallituksen luvalla. Jos Kouvolassa siis 200 turhaa, niin tietty kaikissa muissakin vastaavissa tapauksissa veronmaksajat maksavat turhaan aika isoja summia, vaikka huomioitaisiinkin työttömyyskorvaukset yms.
    Kyllä tässä nyt näkee, kuten OS huomautti, mitä nää monet kunnat Suomessa maksavat.

  17. ”Miten ihmeessä tällainen touhu meni läpi poliitikoilta? Kunnallispoliitikotko lobbasivat, ettei se oman kunnan kiva rehtori tai yksikönjohtaja saisi heittoa?”

    Kansanedustajat ovat taustaltaan virkamiehiä .
    Tämä johtuu muutamasta seikasta:
    Virasta voi lähteä politiikkaan ja palata takaisin, yksityiseltä sektorilta lähdetään, mutta ei palata.
    Virassa on aikaa tehdä vaalityötä virka-aikana, yksityisellä siihen joutuu käyttämään omaa aikaa ja työkiireiden vuoksi se jää vajaaksi, joten Eduskuntaan pääsy on epävarmempaa.

    Useimmilla kansanedustajilla kon korkeakoulututkinto, akateemiset ovat pääosin julkisen sektorin palveluksessa , peräti 2/3 .

    Kokoomus on virkamiespuolue viimeisen päälle, peräti 2/3 edustajista on virkamiehiä, joten ei ole tahoa , joka vastustaisi virkamiesten etuuksien lisäämistä

  18. Hallitus antoi 11.9.2009 esityksen kuntajakolain muuttamisesta. Lähetekeskustelu oli 22.9. ja asia lienee nyt valiokunnassa.

    Hallituksen esityksessä ei viiden vuoden irtisanomissuojaan aiota millään tavalla puuttua.

    Kuntien henkilöstön asemasta säädettiin puitelain yhteydessä 2007. Nyt todettiin, että koska asiasta on tuoretta lainsäädäntöä, niin siihen ei puututa (hyvä perustelu vai?).

    Lähetekeskustelussa jotkut kansanedustajat ottivat irtisanomissuojan esille. Useimmat asiasta puhuneet puolsivat viiden vuoden irtisanomissuojaa ja perustelivat sitä sillä, että muuten ei noita kuntaliitoksia saada synnytettyä.

    Keskustelussa todettiin, että irtisanomissuoja on taloudellisesti erittäin raskas. Keskustan Timo Kaunisto esittikin, että loogista olisi, että irtisanomissuojaa lyhennettäisiin viidestä vuodesta kolmeen vuoteen.

    Vihreät olivat irtisanomissuojasta lähetekeskustelussa aivan hiirenhiljaa. Mikähän syynä? Pitikö taas niellä, mitä hallitus esittää?

    Eli sellaista se politiikka! Todennäköistä siis on, että veronmaksajat edelleen joutuvat maksamaan kyseisestä älyttömydestä. Kirosanat vaan tulevat mieleen, mutta niitä en viitsi kirjoittaa.

    Epäilemättä kunnallispolitiikka on niin tautisen sairasta, että irtisanomissuojilla on vaikutusta vapaaehtoisten kuntaliitosten aikaansaamiseen. Niin moni kunnan työntekijöä on mukana vaikuttamassa paikallispolitiikassa ja puolueiden työssä.

    Siksi pitäisikin säätää säädökset kuntien pakkoliitoksista samalla, kun tuo käsittämätön irtisanomisuoja puretaan tai typistetään vuodeksi. Mutta ei. Ja miksi sitten ei.

    No, kun suurin osa pikkukunnista on kepun hallussa. Ja irtisanomiset iskisivät erityisesti kepun puoluekaadereiden joukkoon. Kieltäytyminen pakkoliitoksista ja viiden vuoden irtisanomissuoja tuottavat kepulle huomattavan määrän piilopuoluetukea.

    Sama juttu on esimerkiksi metsäsektorilla. Alueelliset metsäkeskukset ovat täynnä kepun puoluekaadereita. Siksi metsäkeskuksia ei voi saneerata vaikka perusteita olisi.

    Jos eduskunnassa istuvat kepulaiset ryhtyisivät järkeviin saneeraustoimiin, niin Vanhanen lentäisi palliltaan kuin leppäkeihäs.

  19. Toistan itseäni sanomalla, että viiden vuoden irtisanomissuoja estää kuntaliitosten onnistumiset. Hallinnosta tulee erittäin kallis, byrokraattinen ja toimintakyvytön. Kun hallinnosta ei voi säästää, säästetään palveluista. Näin käy varmaan Salossakin.

    Lisänä vielä tuskaan täällä se, että ensi töiksi hallinnon palkkoja korotettiin 1200000 eurolla per vuosi, kun kaikille samaa työtä tekeville piti saada sama palkka sen kalleimman kunnan mukaan. Homman nimi on palkkojen harmonisointi.

    Eläköitymisistä höpötettiin ennen liitosta, mutta muruiksi ne jäivät. Sitäpaitsi sosterveyspuolelle pitää palkata lisää väkeä.

  20. ”Kieltäytyminen pakkoliitoksista ja viiden vuoden irtisanomissuoja tuottavat kepulle huomattavan määrän piilopuoluetukea.”

    Olen samaa mieltä ja kun tähän lisätään Kokoomuksen virkamiespuolueen luonne niin eipä kuntia todellisuuudessa uskalleta saneerata.

    Eikä mikään kunta itse itseään saneeraa entisen johdon voimin , aina siihen tarvitaan uusi johtaja, jolla ei ole sidoksia entiseen organisaatioon

  21. Eihän se, että onnistuvatko kuntaliitokset vai ei ole kepulle niin oleellista.

    Tärkeintä Vanhaselle on se, että keskustan kenttäkaaderit maakunnassa pysyvät puoluejohdon takana ja taistelevat seuraavien vaalien tupakinkereissä hänet uudelleen pääministeriksi.

    Jos Vanhanen suututtaa riitävän monta maaseudun kepulaista kuntapolitikkoa, niin veri kiehahtaa ja maajussit ajavat traktoreilla pääkaupunkiin. Ensimmäiseksi joukko marssii puukkojen, puntareiden ja talikkojen kanssa kepun puoluetoimistoon.

  22. Pitäiskö olla joku valmis malli miten kunnat yhdistetään ja sitä sitten joku kuntien ulkopuolinen yhdistäjä käyttää.

    Osmo on valittu selvittämään Lahden seudun kuntajakoa, miltäs nyt tuntuu?

    http://www.hs.fi/keskustelu/thread.jspa?threadID=216208&messageID=4135224&#4135224

    Uutisen kommenteissa oli hauska kommentti:

    ”Siinähän Soininvaaralle oiva väitöstutkimuksen aihe vannoutuneena stadilaisena. Ei meinaan puutu objektiivista dimensiota ainakaan!”

  23. Jassoo. Vai Osmo määrätty Lahden selvitysmieheksi. Ensi töiksi kannattaa paneutua hallinnon tulevaan rakenteeseen. Mitä tehdä niille sadoille johtajille, joille ei löydy järkevää käyttöä.

    Ja selvittäkää ihmeessä tarkasti hallinnon eläköitymisaikataulu. Kouvolassa höpötetään vuodesta 2025, joka lähentelee jo seuraavaa jääkautta. Että silloin on jo niin monta ihmistä eläkkeellä. Voi kissus sentään että hallinto osaa suojella itseään.

    Älkää ihmeessä vaan valitko Esko Riepulan Kouvolan mallia, tilaajatuottajamallia, jossa kunta tilaa itseltään palvelut siksi, että herroille saadaan viideksi vuodeksi töitä.

    Oleellista on rakentaa mahdollisimman kevyt hallintorakenne, jolla on suora yhteys palveluihin ja kansalaisiin.

  24. Salo, Länsi-Turunmaa, Hämeenlinna ym. ovat esimerkkejä siitä, miten kuntarakenneuudistuksessa rakenteet varjellaan ja säilytetään. Samalla rakenteella kokoa kasvattamalla kasvatetaan kustannuksia. Kustannuksia yritetään leikata lopettamalla kyläkouluja ja terveyskeskuksia, nostamalla maksuja ja veroja. Eli asukkaiden palvelut pakenevat ja kukkaro kevenee.

    Samat koulujen ja terveyskeskusten lakkauttamiset olisi voitu tehdä ilman kuntaliitosta. Monet muutkin asiat voitaisiin tehdä yhteisesti ilman massiivisten hallintojen rakentelua. Itse asia koko homma olisi voitu tehdä käyttämällä instrumenttia, joka on jo olemassa: maakuntaorganisaatio.

  25. No, Osmoa ei kai ole määrätty mihinkään sorry , mutta Osmon kannattaa ensi töiksi selvittää, miksi Lahden alueen kunnat pitäisi liittää yhteen. Laske kannattaako se taloudellisesti nykyisen kuntajakolain aikana. Sekin on mahdollista, että se on kalliimpi vaihtoehto, kuin kuntien itsenäisyys.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.