Muuttoliike ja terveydenhuollon organisaatio

(Jul­kais­tu kolum­ni­na Lääkärilehdessä)

Ter­vey­den­huol­to­jär­jes­tel­mäm­me jaet­tiin alun perin logis­ti­sis­ta syis­tä lähel­lä ole­viin yleis­lää­kä­rin pal­ve­lui­hin ja mat­kan taka­na ole­viin sai­raa­la- ja eri­kois­lää­kä­ri­pal­ve­lui­hin. Taval­li­siin tilan­tei­siin riit­ti­vät yleis­lää­kä­rin neu­vot. Kau­em­mak­si kan­nat­ti läh­teä vas­ta kun vai­va oli han­ka­lam­pi. Näin sääs­tet­tiin poti­laan mat­ka­kus­tan­nuk­sia, mut­ta suo­jel­tiin myös eri­kois­sai­raan­hoi­toa poti­las­tul­val­ta. Kan­san­ter­veys­la­kia val­mis­tel­taes­sa suo­ma­lais­ten enem­mis­tö asui maal­la ja hevo­sia oli enem­män kuin autoja.

 Nyt väes­tön enem­mis­tö asuu suu­ris­sa kau­pun­gis­sa samal­la kun maa­seu­dul­la asu­tus on yhä har­vem­paa. Kau­pun­geis­sa ei ole syy­tä sijoit­taa perus­ter­vey­den­hoi­toa fyy­si­ses­ti eril­leen eri­kois­sai­raan­hoi­dos­ta. Sii­tä vain tuli tapa, jota lain­sää­dän­nön kah­tia­ja­ko vah­vis­taa. Se, ettei ter­veys­kes­kuk­sis­sa juu­ri ole eri­kois­lää­kä­rei­tä, joh­taa jopa lii­al­li­seen eri­kois­sai­raan­hoi­don käyt­töön. Yksi­tyi­sil­lä ter­veys­a­se­mil­la eri­kois­lää­kä­rit ja yleis­lää­kä­rit toi­mi­vat saman katon alla. Rajaa eri­kois­sai­raan­hoi­don ja perus­ter­vey­den­hoi­don välil­lä pitäi­si siir­tää niin, että eri­kois­lää­kä­rei­tä toi­mi­si ter­veys­kes­kuk­sis­sa, kos­ka lää­ke­tie­teel­li­sen tie­don lisään­tyes­sä yleis­lää­kä­ril­tä vaa­di­taan vähän lii­kaa. Mis­sä se vain on mah­dol­lis­ta, ter­veys­kes­kuk­sen tuli­si toi­mia samois­sa tilois­sa eri­kois­sai­raan­hoi­don kanssa.

Moni­puo­li­nen ter­veys­kes­kus tar­vit­see ison väes­tö­poh­jan, edes lain­sää­dän­nön nyt edel­lyt­tä­mä 20 000 asu­kas­ta ei oikein rii­tä. Tuo raja on kom­pro­mis­si, johon vai­kut­ti maam­me har­va asu­tus. Haja-asu­tusa­lueil­la jou­du­taan valit­se­maan, tin­gi­tään­kö ter­veys­kes­kuk­sen moni­puo­li­suu­des­ta vai piden­ne­tään­kö mat­ko­ja. Lää­kä­riä har­vak­sel­taan tar­vit­se­van täy­sin toi­min­ta­ky­kyi­sen hen­ki­lön kan­nal­ta mat­kat eivät ole ongel­ma. Har­voin ter­veys­kes­kus on sen kau­em­pa­na kuin Alko, mut­ta ei pit­kä mat­ka Alkoon ole estä­nyt sen pal­ve­lu­jen käyt­töä. Ter­vey­den­huol­lon tar­vit­si­jois­ta kui­ten­kin monet ovat van­huk­sia tai hen­ki­löi­tä, joi­den on muu­ten han­ka­la mat­kus­taa pal­ve­lu­jen äärelle.

Yksi mah­dol­li­suus oli­si, että var­si­nai­nen ter­veys­kes­kus oli­si iso ja moni­puo­li­nen. Syr­jä­ky­lis­sä lähi­pal­ve­lui­na oli­si ter­vey­den­hoi­ta­jan vas­taan­ot­to; ken­ties samas­sa tilas­sa oli­si myös sosi­aa­li­hoi­ta­ja, kos­ka lähi­pal­ve­lui­ta tar­vit­se­vil­la lää­ke­tie­teel­li­sen ongel­man yhtey­des­sä on usein myös toi­min­ta­ky­kyyn ja toi­meen­tu­loon liit­ty­viä ongel­mia, jot­ka eivät oikein ter­vey­den­huol­lol­le kuu­lu. Ter­vey­den­hoi­ta­ja vas­tai­si myös labo­ra­to­rio­ko­kei­den näyt­tee­no­tos­ta. Näyt­tei­den kul­jet­ta­mi­nen labo­ra­to­rioon ana­ly­soi­ta­vak­si vaa­tii oman jär­jes­te­lyn­sä, mut­ta jokai­sel­ta paik­ka­kun­nal­ta on sään­nöl­lis­tä lii­ken­net­tä keskuksiin. 

Kun ter­vey­den­hoi­ta­jan osaa­mi­nen tai val­tuu­det lop­pui­si­vat, hän voi­si ottaa video­yh­tey­den lää­kä­riin; ei vain yleis­lää­kä­riin vaan myös eri­kois­lää­kä­riin. Mah­dol­li­suus eri­kois­lää­kä­rin kon­sul­taa­tioon lähi­pal­ve­lu­pis­teis­sä oli­si paran­nus jopa ter­veys­kes­kus­vas­taan­ot­toon näh­den. Ker­ran vii­kos­sa lää­kä­ri voi­si myös pis­täy­tyä paikanpäällä.

Eri­kois­lää­kä­rin kon­sul­taa­tio kaa­pe­lin varas­sa on mah­dol­lis­ta jo nyt, mut­ta sitä käy­te­tään vähän, kos­ka eri­kois­sai­raan­hoi­to on eri orga­ni­saa­tios­sa; tek­nii­kan suo­ma mah­dol­li­suus tyreh­tyy mak­sa­mi­sen ongel­miin. Jos koko ter­vey­den­huol­to oli­si samas­sa orga­ni­saa­tios­sa, tele­maat­ti­sen kon­sul­taa­tion edel­ly­tyk­set para­ni­si­vat huomattavasti.

Käte­vää oli­si, jos ter­vey­den­hoi­ta­jal­ta voi­si nou­taa myös lääk­keen­sä, mut­ta tämä vaa­tii apteek­ki­toi­min­taa kos­ke­van lain­sää­dän­nön muut­ta­mis­ta tai luo­vuut­ta sen tul­kin­nas­sa. Alko­ho­li­lain puo­lel­la luo­vuut­ta on ollut: Alkon mono­po­lis­ta huo­li­mat­ta haja-asu­tusa­lueil­la alko­ho­li­juo­man­sa saa nou­taa pai­kal­li­ses­ta ruo­ka­kau­pas­ta. Täs­tä voi­si ottaa oppia lääkehuollossa.

12 vastausta artikkeliin “Muuttoliike ja terveydenhuollon organisaatio”

  1. Eri­kois­lää­kä­rin kon­sul­taa­tio kaa­pe­lin kaut­ta kuu­los­taa hie­nol­ta — mut­ta kehi­tys, mihin se liit­tyy, ei tun­nu pel­käs­tään hyväl­tä. Lähi­men­nei­syy­des­sä ter­veys­kes­kus­lää­kä­ril­lä oli enem­män vas­tuu­ta ja val­taa; tk-lää­kä­rin ammat­ti oli arvos­tet­tu eikä rek­ry­toin­tion­gel­mia ollut. Nykyi­sin tun­tuu, että tk-lää­kä­ri voi lähin­nä käs­keä kotiin syö­mään tuleh­dus­ki­pu­lää­ket­tä tai lähet­tää eri­kois­lää­kä­ril­le. Ja hal­lin­nol­li­sen ohjeen mukaan eri­kois­lää­kä­ril­le ei saa tur­haan lähet­tää, kos­ka se mak­saa liikaa.

    Käte­vää oli­si, jos ter­vey­den­hoi­ta­jal­ta voi­si nou­taa myös lääk­keen­sä, mut­ta tämä vaa­tii apteek­ki­toi­min­taa kos­ke­van lain­sää­dän­nön muut­ta­mis­ta tai luo­vuut­ta sen tulkinnassa.”

    Käy­tän­nös­sä apteek­kien mono­po­lia on rikot­tu pit­kään — esim. tk-lää­kä­rit ovat anta­neet lääk­keet mukaan lää­ke­näyt­teis­tä tai ter­veys­kes­kuk­sen lää­ke­kaa­pis­ta, kun lähim­pään avoi­meen apteek­kiin on ollut pit­kä mat­ka tai esim. vii­kon­lop­pu edes­sä ja pai­kal­li­nen apteek­ki sen ajan kiin­ni. Ter­veys­kes­kuk­set pal­ve­li­si­vat lääk­kei­den jake­li­joi­na apteek­ke­ja parem­min, ongel­ma on vain sii­nä, että ne ovat kun­nil­le kus­tan­nus, kun taas apteek­ka­rit mak­sa­vat hyvät kunallisverot;)

  2. Meil­lä Suo­mes­sa on erit­täin kat­ta­va apteek­ki­verk­ko, kat­ta­vam­pi kuin ter­veys­kes­kus­verk­ko. Aina kun ter­vey­den­huol­lon ongel­mis­ta puhu­taan, esi­te­tään jotain apteek­kien ja ter­vey­den­hoi­ta­jien roo­lien muu­ots­ta, vaik­ka ongel­mat ovat muu­al­la. Eli

    - tut­ki­taan onko ter­vey­den­huol­lon kou­lu­tus­jär­jes­tel­mä sisään­ot­to­mää­ril­tään ja ohjel­mil­taan ratio­naa­li­nen (ei pel­käs­tään alan ihmis­ten toimesta),
    — aika takai­sin ja vir­ko­jen mää­rä hal­li­noi­daan keskitetysti,
    — vero­tus kai­kes­sa suh­tees­sa tas­a­puo­li­seen kun­toon (on osin tulossa),
    — yksi­tyis­ten toi­mi­joi­den tuo­te lähem­mäk­si jul­kis­ta (esim. päi­vys­tys) — jos ei kiin­nos­ta, ei tukia,
    — sel­vä erot­te­lu yksi­tyi­sen ja jul­ki­sen välil­le, lää­kä­ri­toi­mi lähem­mäk­si aitoa yrittäjyyttä,
    — suku­puo­li­ja­kau­ma lähem­mäk­si 50/50 ammattihenkilöstössä,
    — yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la teh­dyt mokat las­ku­te­taan mark­ki­na­hin­non, kun poti­las ohjau­tuu julkiselle,
    jne. jne.

    Toi­met vaa­ti­vat roh­keut­ta, kos­ka mikään ei ole niin pelot­ta­va kuin se val­ko­tak­ki­nen hemmo.

  3. Toi­nen vaih­toeh­to on ajaa koko ter­veys­kes­kus­jär­jes­tel­mä alas. Monin pai­koin samat pal­ve­lut tuo­te­taan hal­vem­mal­la yksi­tyis­lää­kä­reil­lä. Onko ter­veys­kes­kuk­sil­le todel­lis­ta tarvetta?

    Aja­tus­leik­kiä voi jat­kaa. Sai­raa­loi­ta­kin on Suo­mes­sa aika pal­jon. Oli­si­ko mah­dol­lis­ta kes­kit­tää yksi­köi­tä tehos­ta­mal­la sai­raan­kul­je­tus­ta ja sir­ty­mäl­lä aina­kin osin len­to­kul­je­tuk­siin. Peri­aat­tees­sa pari sai­raa­laa, sijoi­tet­tu­na esi­mer­kik­si Tam­pe­reel­le ja Ouluun, kyke­ni­si pal­ve­le­maan koko maata. 😉

    Joku luo­va rat­kai­su, jos­sa ei kan­na­ta pal­joa nykyi­siä raken­tei­ta kun­nioit­taa, on pak­ko teh­dä lähi­vuo­si­na. Käy­täm­me tol­kut­to­mas­ti rahaa sosi­aa­li- ja ter­veys­me­noi­hin. Vain niis­sä saa­duil­la sääs­töil­lä on jotain mer­ki­tys­tä koko­nai­suu­den kannalta.

    Itse olet­tai­sin rat­kai­sun ole­van esimerkiksi:
    — ter­veys­kes­kus­jär­jes­te­män alas­ajo nyky­muo­dos­sa ja
    — teh­tä­vien jaka­mi­nen alue­sai­raa­loi­den sekä
    — puo­len­kym­me­nen yli­opis­tol­li­sen kes­kus­sai­raa­lan kesken.

    HUS:n kal­tais­ten jär­je­tö­män iso­jen ja tehot­to­mien yksi­köi­den aika on joka tapauk­ses­sa ohi. Se on nyt kokeil­tu ja kal­liik­si havait­tu. Ei siis kan­na­ta men­nä kah­den tai komen suu­ren sai­raa­lan jär­jes­tel­mään, vaik­ka se tek­ni­ses­ti oli­si mahdollista. 😀

  4. Ihmet­te­len kom­men­toin­tia. Suo­mes­sa on erit­täin teho­kas ja ali­re­sur­soi­tu ter­vey­den­huol­to. Käy­täm­me sel­väs­ti pie­nem­män pro­sent­tio­suu­den brut­to­kan­san­tuot­tees­tam­me ter­vey­den­huol­toon kuin ver­tai­lu­ryh­mäm­me. Yhdys­val­tain ter­vey­den­huol­lon sano­taan ole­van mark­ki­na­ve­tois­ta mut­ta siel­lä­kin pel­käs­tään JULKINEN sek­to­ri käyt­tää yhtä suu­ren pro­sent­tio­suu­den Bkt:sta ter­vey­den­huol­toon kuin Suo­mes­sa käy­te­tään yhteensä. 

    Hal­pa jär­jes­tel­mäm­me on perus­tu­nut hen­ki­lö­kun­nan uhrau­tu­vai­suu­teen ja lääk­kei­den kor­kei­siin omavastuisiin. 

    Suo­mes­sa on perin­tei­ses­ti teh­ty kor­kea­laa­tuis­ta lää­ke­tie­teel­lis­tä tut­ki­mus­ta tal­koo­työ­nä ja koke­neet eri­kois­lää­kä­rit ovat päi­vys­tä­neet koto­na kor­vauk­sel­la joka lähen­te­lee hyvän­te­ke­väi­syyt­tä. Kuin­ka moni uskoi­si, että koke­nut eri­kois­lää­kä­ri päi­vys­tää koto­naan välit­tö­mäs­sä läh­tö­val­miu­des­sa kuu­den tai seit­se­män euron tun­ti­kor­vauk­sel­la. Nuo­ri pol­vi ei ole enää yhtä uhrautuvainen.

    Tuo­hon Osmon asi­aan: Tun­tuu, että ihmi­set ene­ne­väs­sä mää­rin halua­vat pääs­tä heti eri­kois­lää­kä­ril­le, mikä ei ole kus­tan­nuk­sien kan­nal­ta tai hoi­dol­li­ses­ti jär­ke­vää. Yleis­lää­kä­ril­lä on paras näke­mys poti­laas­ta koko­nai­suu­te­na. Suo­meen tar­vit­tai­siin GP/family medici­ne-tyyp­pi­nen kun­nol­li­nen yleis­lää­kä­ri­pro­fes­sio tämän nykyi­sen jär­jes­tel­män tilal­le, jos­sa jokai­nen kan­di­kin on heti yleis­lää­kä­ri ja yleis­lää­ke­tie­tee­seen eri­kois­tu­taan jos jaksetaan. 

    Luul­ta­vas­ti sil­ti tie­don sir­pa­loi­tu­mi­nen vaan jatkuu.

  5. Tuos­sa oli­si voi­nut ottaa esil­le myös muut­to­liik­keen eri­koi­sam­mat­ti­lais­ten (kuten lää­kä­rit) kannalta.

    Kat­so­taan­pa ste­reo­tyyp­pis­tä lää­kä­ri­kun­nan edus­ta­jaa 40-luvul­la, 70-luvul­la ja nyt:

    Ennen van­haan 40-luvul­la kun­nan­lää­kä­ri oli mies, joka teki töi­tä peri­aat­tees­sa 24/7. Vai­mo hoi­ti pal­ve­li­joi­den kans­sa per­heen ja talouden.

    Sit­ten 70-luvul­la lää­kä­ri oli mies, joka päi­vys­ti pit­kät ajat ja vai­mo hoi­ti lap­set päi­vä­ko­tiin, meni töi­hin, haki lap­set päi­vä­ko­dis­ta, teki ruo­an per­heel­le ja niin edelleen.

    Nyt lää­kä­ri on nai­nen, jon­ka mies on myös eri­koi­sam­mat­ti­lai­nen ja usein pit­kien työ­päi­vien (ja työ­mat­ko­jen) amma­tis­sa. Lää­kä­rin pitäi­si ehtiä ennen töi­hin menoa tai töis­tä tul­tu­aan vie­dä tai hakea lap­set päi­vä­ko­dis­ta ja usein teh­dä illal­li­nen­kin. Täs­tä on vai­kea repiä aikaa päivystämiseen.

    Tar­jo­aa­ko jul­ki­nen sek­to­ri kun­nis­sa lää­kä­ril­le mah­dol­li­suu­den teh­dä töi­tä vain arki­sin klo 8–16 ilman päivystyksiä?

    Tämän kom­men­tin ei ollut tar­koi­tus syyl­lis­tää men­nei­tä tai nykyi­siä äite­jä eikä isiä, oli­vat he sit­ten lää­kä­rei­tä tahi eivät.

  6. Tuo­hon voi­si vie­lä lisä­tä, että 40-luvun lää­kä­rin per­he muut­ti lää­kä­rin muka­na min­ne työ vei. Nyt lää­kä­rin mie­hel­lä on usein eri­koi­sam­mat­ti, joka ei siir­ry hel­pos­ti, ja var­sin­kaan pie­nel­le paikkakunnalle.

  7. Hie­no avaus! Perus­ter­vey­den­hoi­don ja eri­kois­sai­raan­hoi­don yhdis­tä­mi­sen hyö­dyt ovat aivan ilmeiset.
    Orga­ni­saa­tioi­den sulaut­ta­mi­nen on kui­ten­kin aina vai­ke­aa. Yleen­sä yhdis­tä­mis­tä vas­taan tais­tel­laan rai­vok­kaas­ti yhte­nä mie­he­nä, vaik­ka lopul­ta kyse on vain muu­ta­mas­ta joh­ta­jan viras­ta mui­den työ­teh­tä­vien säi­lyes­sä pää­piir­teis­sään enti­sel­lään. Yleen­sä se onnis­tuu vas­ta pakon edessä.

    Luo­vuut­ta ja tieto(liikenne)tekniikkaa käyt­täen on var­mas­ti mah­dol­lis­ta saa­vut­taa parem­paa pal­ve­lua edul­li­seen hintaan.
    Tau­tien oire­ku­vauk­sia pitäi­si jo nyt mää­rä­tie­toi­ses­ti ryh­tyä muut­ta­maan tie­to­lii­ken­ne­kel­poi­sem­paan muo­toon, jot­ta etä­diag­noo­sien luo­tet­ta­vuus jos­kus yltäi­si riit­tä­vän lähel­le hen­ki­lö­koh­tai­sen tapaa­mi­sen tasoa. Tämä edel­lyt­tää var­maan­kin mm. labo­ra­to­rio­tes­tien lisää­mis­tä ja nii­den kehit­tä­mis­tä yksin­ker­tai­seen pika­tes­ti muo­toon. Sydän- ja hen­gi­ty­sää­nien ja esim. sil­mien tai ihon punoi­tus­ta­son tallennusmenetelmiä.
    Saa­vu­tet­tu etu mat­kus­ta­mi­sen ja vas­taan­o­ton jär­jes­tä­mi­sen vähe­ne­mi­se­nä kor­van­nee tes­tien aiheut­ta­mat kus­tan­nuk­set. Lisäk­si ker­ty­vä oire­tie­to­kan­ta mah­dol­lis­taa lää­ke­tie­teen kehit­ty­mi­sen aivan uudel­ta suunnalta.

    Lää­ke­ja­ke­lun inti­mi­teet­ti- ja hen­ki­lön tun­nis­tuson­gel­mat pys­ty­tään rat­kai­se­maan lukit­ta­vil­la lää­ke­lä­he­tys­rasioil­la ja etu­kä­teen vas­taa­not­ta­jal­le lähe­te­tyl­lä avai­mel­la. Avain voi­si hie­nos­ti perus­tua vaik­ka kän­ny­kän tun­nis­tus­sys­tee­miin täy­den­net­ty­nä avaintunnuksella.
    Mah­dol­li­suuk­sia on pal­jon. Vain van­hat käy­tän­nöt haraa­vat vastaan.

  8. Ker­ran­kin jär­ke­vää tekstiä.
    Tähän kun lisä­tään liik­ku­vat lää­kä­rit, muu­al­la maa­il­mas­sa lää­kä­rin sa kotiin ja hänel­lä on pie­ni lääk­kei­den käsi­va­ras­to, jos­ta saa apua tavan­omai­sin tauteihin.
    En oikein ymmär­rä suo­ma­lais­ta ajat­te­lua, kipeä­nä pitää raa­hau­tua telk­ka­riin jonot­ta­maan tun­neik­si ja sen jäl­keen etsi­mään avoin­na ole­vaa apteekkia.

    Muu­al­la lää­kä­ri tulee kipeän kotiin eikä mak­sa terk­ka­ri­käyn­ti enempää.

    Kun terk­ka­ri ver­kos­to har­ve­nee niin ter­vey­den­hoi­ta­jat kyl­lä kyke­ne­vät hoi­ta­maan perus­toi­min­to­ja ja kun panos­te­taan heli­kop­te­ri ym kul­jet uksiin niin kriit­ti­set asiat voi­daan hoi­taa kaukaa.

    Tele­lää­ke­tie­de on jo van­haa, teim­me ensim­mäi­set rönt­gen­ku­van siir­to kokei­lut Rova­nie­men ja Oulun välil­lä jo 80-luvul­la. Sil­lä pelas­tet­tiin yksi hen­ki­kin välittömästi:Ylläksellä puu­hun tör­män­nyt poti­las ei oli­si enää kes­tä­nyt /ehtinyt Ouluun kul­je­tus­ta ja niin­pä Oulun tuel­la pää­hän saa­tiin reiät oikeil­le pai­koil­le ja tur­vo­tus hallintaan.

    Kysy­mys on enem­män­kin asen­teis­ta, eivät ne lää­kä­rit­kin mitään tie­to­tek­nii­kan edel­lä­kä­vi­jöi­tä ole. Tähän­kin kokei­luun piti ensin odot­taa rönt­gen­lää­kä­rin eläköitymistä

  9. Perus­ter­vey­den­huol­los­ta lähe­te­tään eri­kois­sai­raan­hoi­toon poruk­kaa lii­kaa, kos­ka perus­ter­vey­den­huol­lon yleis­lää­ke­tie­teel­li­nen pal­ve­lu ei toi­mi, ei sik­si, että yleis­lää­kä­rei­tä on lii­kaa. Ei perus­po­ti­la­sai­nes niin pal­jon ole muut­tu­nut, että eri­kois­lää­kä­rei­tä tar­vit­see tuo­da ter­veys­kes­kuk­siin pai­kal­le. Yleis­lää­kä­rin teh­tä­vä­nä on nime­no­maan kar­sia poti­laat eri­koi­sai­raan­hoi­toon. Eivät eri­kois­lää­kä­rit­kään halua olla tar­jo­mas­sa joka ker­ta apua, ellei­vät sit­ten pää­se asia­kas­ta laskuttamaan.

  10. Lii­an van­ha: “Muu­al­la lää­kä­ri tulee kipeän kotiin eikä mak­sa terk­ka­ri­käyn­ti enempää.”

    Jois­sain Euroo­pan mais­sa lää­kä­rit teke­vät jon­kin ver­ran koti­käyn­te­jä huo­no­kun­tois­ten poti­lai­den luo. Näis­sä mais­sa ter­vey­den­huol­toon käy­te­tään enem­män rahaa.

    Useim­mis­sa maa­il­man mais­sa lää­kä­rin saa kotiin­sa vaik­ka ime­mään var­pai­taan ympä­ri­vuo­ro­kau­ti­ses­ti mut­ta ilman rahaa ei saa yhtään mitään.

  11. Osmo: “Eri­kois­lää­kä­rin kon­sul­taa­tio kaa­pe­lin varas­sa on mah­dol­lis­ta jo nyt, mut­ta sitä käy­te­tään vähän, kos­ka eri­kois­sai­raan­hoi­to on eri orga­ni­saa­tios­sa; tek­nii­kan suo­ma mah­dol­li­suus tyreh­tyy mak­sa­mi­sen ongelmiin.”

    Juu­ri näin. Esi­mer­kik­si puhe­lin ja säh­kö­pos­ti ovat tähän tar­koi­tuk­seen hyvin sovel­tu­via kek­sin­tö­jä. Puut­tuu vain maksaja.

  12. Eri­kois­lää­kä­ri­kol­le­gan puhe­lin­kon­sul­taa­tio on yleis­lää­kä­ril­le arki­päi­vää. Video­yh­teys tuo jon­kin ver­ran lisä­ar­voa, esi­merk­ki­nä HUS:n tele­stro­ke-toi­min­ta. Mitään ihme­rat­kai­su­ja nämä eivät ole. Perus­on­gel­ma on se, että niil­lä kon­sul­toi­ta­vil­la lää­kä­reil­lä on jo poti­lai­ta ihan omas­ta takaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.