Yhdyskuntarakenteen hajoaminen (5): kaupunkiseutujen pudotuspeli

37 vastausta artikkeliin “Yhdyskuntarakenteen hajoaminen (5): kaupunkiseutujen pudotuspeli”

1. laitap­pa kar­talle­si teknil­liset korkeak­oulut ja Nokian toimip­is­teet niin voit saa­da ana­lyysi­isi vähän syvem­pää tulkintaa:)))

   Vastaa

   1. Teknil­liset korkeak­oulut. Siis niin kuin Lappeenranta?

      Vastaa

2. Niin, Oulu on hyvin Nokia-vetoinen, niinkuin Salokin. Mut­ta mitäs sit­ten, jos Nokial­la menee huonosti?

   Voisiko olla niin, että maas­sa olisi hyvä olla 1 — 2 kun­non vastapain­oa pääkaupungille? Ruot­sis­sa Göte­borg ja Malmö, Tan­skas­sa Århus, Nor­jas­sa Bergen jne.

   Valitet­tavasti se kyl­lä tarkoit­taisi sitä, että pitäisi akti­ivis­es­ti suosia jotakin muu­ta kuin Helsinkiä. Esimerkiks Aal­to-yliopis­to (onnistues­saan) ei todel­lakaan vähen­nä Man­skun ruuhkia. Jos se taas epäon­nis­tuu, on kuitenkin tul­lut imet­tyä kehi­tys­ra­hat KAIKILTA mui­ta maamme ylop­pis­toil­ta. Eli mitään “luo­vaa luokkaa” ei edes yritetä luo­da muualle kuin Helsinkiin.

   Touko Met­ti­nen

   Vastaa

3. Mil­lä perus­teel­la Vaasal­la menee huonos­ti? Siel­lähän työt­tömyys oli ennen talouskri­isiä olema­ton­ta ja alueel­la on paljon kehit­tyviä korkean teknolo­gian yri­tyk­siä. Toki asukaslu­vul­taan se ei ole pystynyt kasvamaan.

   Vastaa

4. Toisaal­ta Vaasan kohdal­la ihme­tyt­tää, mil­lä perus­teel­la sijain­ti on hyvä? Paikka­han on kaukana suurista keskuk­sista, kovin syr­jässä Poh­jan­maan perukoil­la. Junay­htey­det kaupunki­in ovat täysin surkeat.

   Vastaa

5. Oli­pa ker­ran keski­aikainen ahve­nen­nar­raa­jien nuo­tiopaik­ka. Kus­taa Vaasan poli­it­tisel­la päätök­sel­lä tästä Koske­lan kylästä tehti­in kaupun­ki. Parin­sadan vuo­den päästä raken­net­ti­in paikan läheisyy­teen lin­noi­tus, taas poli­it­tisel­la päätök­sel­lä. Parin­sadan vuo­den vierähdet­tyä lin­noituk­sen viereen nousseesta asu­tuskeskit­tymästä tehti­in poli­it­tisel­la päätök­sel­lä pääkaupun­ki. Tästä kului jälleen vajaat 200 vuot­ta, ja entisen kalas­ta­jien nuo­tiopaikan ympäril­lä käy hirveä vilske: tarvi­taan ruuhka­mak­su­ja sitä hillit­semään eikä kaikille riitä asun­to­ja. Mik­si sen nuo­tiopaikan pitikin sijai­ta ahtaal­la niemellä?

   Poli­it­tiset päätök­set siitä minne kri­it­tisiä toim­into­ja — hallintoa, korkeak­oulu­ja — sijoite­taan ovat avainase­mas­sa. Kau­ni­iseen arkkite­htu­uri­in vetoami­nen on vähän kaukaa haet­tua sil­lä nois­sa maini­tuis­sa men­estyskaupungeis­sa on ainakin yksi ruma; en sano mikä jot­ten loukkaisi ketään.

   Vastaa

6. En oikein osta tuo­ta 100 000 asukas­ta, tuon kokoisia kitu­via työssäkäyn­tialuei­ta on Suo­mi täyn­nä.. Esimerkik­si Jyväskylässä on tietääk­seni aika suuri työt­tömyys, kaupun­ki on sinän­sä ihan suht asialli­nen. Ne keskieu­roop­palaiset pikkukaupun­git on ketju­ja, eli ne ovat lähel­lä toisi­aan ja isom­pia kaupunke­ja, niin kuin meil­lä Turku ja Salo tai Por­voo ja Helsin­ki. Mis­tä tuli mieleen että Heino­laan pitäisi saa­da Z‑juna.

   En tiedä, mut­ta Oulu­un on muuten paho­jen kie­len mukaan kaadet­tu aika rajusti julk­ista rahaa…

   Vastaa

7. Lappeen­ran­nan voinet lait­taa samaan ver­tail­uryh­mään Varkau­den ja kump­panien kanssa. Ihan hyvin menee vertailuryhmässään.

   Oikeasti viime vuosi­na pär­jän­neitä kaupunkiseu­tu­ja on pääkaupunkiseu­tu, Tam­pereen seu­tu, Jyväskylän seu­tu sekä Oulun seu­tu. Salol­la on men­nyt kanssa ihan kivasti.

   Kaikkia näitä aluei­ta yhdis­tää Nokia ja Nokian ali­hank­in­ta sekä mah­dol­lisu­us käyt­tää teknisti­eteel­lis­es­ti koulutet­tua työvoimaa.

   Uskoisin, että seu­raavas­sakin aal­los­sa pär­jäävät ne kaupunkiseudut, jois­sa on oikean­laista koulutusta.

   Vastaa

8. “Vaikut­taa myös siltä, että kaupunkiseudun men­estys­tä kahlit­see heikko yhteistyö keskuskaupun­gin ja ympäröivän ”repub­likaanivyöhyk­keen” välil­lä. Tämän takia Oulu men­estyy keikoista lähtöko­hdis­taan huoli­mat­ta huo­mat­tavasti parem­min kuin naa­purei­den­sa hyl­jek­simä Turku”

   Oulun seu­tu on esimerk­ki Kepu­lan­di­an hyvistä puolista. Siel­lä on toteutet­tu ihmis­ten halu­a­maa maapoli­ti­ikkaa eli kun­nat ovat osta­neet maa­ta, kaavoit­ta­neet sen, rak­en­ta­neet kun­nal­lis­tekni­ikan ja myyvät tont­te­ja halvalla.Se houkut­taa nuo­ria perheitä.
   Mut­ta kyl­lä myös hyvä­tu­loiset osaavt arvostaa edullista asumista.
   Oulun ympäristö on myös kuiv­aa kan­gas­ta , joten perus­tamiskus­tan­nuk­setkin ovat mur­to-osa Helsin­gin paalutusperustuksista.

   Vastaa

9. Oulun seudul­la on muitakin työll­sitäjiä kuin Nokia
   Oulun seudul­la suuria yksi­ty­isiä diplo­mi-insinöörien työl­listäjiä ovat StoraEn­so sekä Raa­hes­sa toimi­va Rautaruuk­ki ja Tornion Outokumpu.
   Lisäk­si Oulun teknolo­giakylässä toimii run­saasti korkean teknolo­gian alan yrityksiä.
   Polar­elec­tro, Suun­to etco­v­at suuria koulutet­tu­jen työl­listäjiä ja nyt teknolo­gia-alal­la on paljon aloitteita .
   Sairaalaelek­tron­i­ik­ka on yksi työllistäjä 

   Kun­nan tai kun­tay­htymän palveluk­ses­sa toi­mi 7,4 % teknil­lis­es­tä tiedekun­nas­ta valmis­tuneista (val­takun­nal­lis­es­ti 4,7 %). Val­tion eli esimerkik­si yliopis­to­jen tai VTT:n palveluk­ses­sa työsken­teli 14 % teknil­lis­es­tä tiedekun­nas­ta valmis­tuneista (val­takun­nal­lis­es­ti 12 %)

   Eikä pidä uno­htaa arkkite­hte­ja ja human­is­te­ja, joille löy­tyy hyvin työ­paikko­ja Oulun seudulta

   Vastaa

10. Kan­nat­taisi miet­tiä Castellsin alku­peräistä ideaa viiden miljoo­nan asukkaan kaupunkiseuduista. Pääkaupunkiseu­tu ei ole maail­man mit­takaavas­sa mitenkään houkut­tel­e­va sijaintipaikka. 

    Riit­tävän suur­ta kaupunkia meille ei voi syn­tyä, mut­ta yksi merkit­tävä tuon kokoisen väestön keskit­tymä kyl­läkin, ainakin jos Tallinna mah­tuu mukaan vaikutusalueeseen.

    Keskisu­urien kaupunkien tukem­i­nen on järkevää, mut­ta ilman yhtä men­estyvää kaupunkiseu­tua meil­lä ei ole mitään.

    Vastaa

11. “Juuri kom­pak­tiuten­sa ansios­ta keskieu­roop­palaiset kaupun­git men­estyvät kokoisi­aan paremmin.”

    Ovatko nämä kaupun­git van­ho­ja ja kaupunki­rakenne muotoutunut jo keski­a­jal­la tai ennen sitä? Olisiko tämä selit­tävä tekijä?

    Vastaa

    1. Se selit­tää, mik­si ne ovat kom­pak­te­ja. Se että ne ovat kom­pak­te­ja, selit­tää, mik­si ne men­estyvät. Enää pitäisi selit­tää se, että nyt ei kaavoite­ta kom­pak­te­ja kaupunkeja.

       Vastaa

12. Osmo: “Yri­tyk­set hakeu­tu­vat sinne, mis­sä avain­henkilöil­lä on kiva asua.”

    Silmät auki hei. Yri­tyk­set hakeu­tu­vat sinne, minne avain­henkilö eli omis­ta­ja halu­aa. Työläiset seu­raa­vat perässä.

    Vastaa

13. Lie­nee enem­mänkin tarpeesta saa­da laatupop­u­laa­tio­ta (kek­si­jöitä), jos laatupop­u­laa­tion tiheys on pieni tarvi­taan suuria mas­so­ja. Mut­ta suuret mas­sat ovat­myös ongel­ma, kos­ka vaa­ti­vat edes jonkin­laista elin­ta­soa vaik­ka ei löy­dy mielekästä duu­nia kun mur­to-osalle… ja sik­si onkin tidet­tu kek­siä tämä “palvelutalous”…mutta ei riitä sekään edes melkein. 

    Eugeni­ik­ka hieno teo­ri­ana, mut­ta ei tai­da oikein löy­tyä menetelmiä mil­lä oikeasti valikoisi vain parhaim­mat.. ellei sit­ten valikoi pois vain hyvin pien­tä osaa, kos­ka tuuri edelleenkin määrää kuka men­estyy ja kuka ei.

    Sit­ten vielä koulu­tuk­ses­ta. Jostain syys­tä kovin har­va kek­si­jä jak­saa raskas­ta koulu­tu­so­hjel­maa joka on täytet­ty ties mil­lä organ­isaa­tio yms kieli ja hömp­päkurs­seil­la. Diplomi­insinörik­si 2 vuodessa +jatku­va jatkokurssi­tus, kuukausi joka vuosi loppu(työ-)elämän verran?

    Vastaa

14. Kun Venäjä Turkin ja Ukrainan imus­sa liit­tyy Euroopan Unioni­in, niin olemme luon­taisel­la Pietarin viiden miljoo­nan immeisen työssäkäyn­tialueel­la. Akti­iviväestö menköön sinne ja mum­mon­mök­it jääkööt tänne. 

    Vihreät saa­vat suun­nitel­la tietulle­ja Raja­joelle rahas­ta­maan Kan­nakselta Pietari­in kulke­vaa suo­ma­lais­ten työpaikkaliikennettä.

    Vastaa

15. “Yri­tyk­set hakeu­tu­vat siinne, mis­sä avain­henkilöil­lä on kiva asua.” 

    Tämä on virhe. Yri­tyk­set hakeu­tu­vat sinne, mis­sä on mah­dol­lista har­joit­taa men­estyk­sekästä liike­toim­intaa. Kaivos sijait­see malmiesi­in­tymän vier­essä. Kai­vok­sen ali­hankki­jat sijait­se­vat kai­vok­sen läheisyydessä.

    “Minäpä väitän, että riit­tävän laa­jat työ­markki­nat syn­tyvät alle sadan­tuhan­nen hen­gen voimin, jos kaupun­ki muu­toin toimii kunnolla. ”

    Mal­tamme tuskin odottaa.

    “Moni pieni kaupun­ki on tuhon­nut edel­ly­tyk­sen­sä karmeal­la kaupunkiku­van raiskauk­sel­la. Ne ovat yksinker­tais­es­ti rumia. ”

    Tämä on Suomes­sa valitet­ta­van tot­ta. Kau­nis kaupun­ki on suo­ma­laisille vähämerk­i­tyk­selli­nen asia. Tässä suh­teessa Turus­sa on posi­ti­ivisia piirteitä.

    “Espan­jalais­syn­tyisen Manuel Castellsin mukaan taloudelli­nen toim­inta keskit­tyy suurkaupunkei­hin, kos­ka vain niis­sä voi olla riit­tävän monipuoliset työmarkkinat. ”

    Tämä on help­po uskoa. Helsinkiläiset yri­tyk­set ovat valitet­ta­van heikosti pystyneet kas­va­maan vaikut­ta­jik­si lähialueil­la kuten venäjäl­lä, ruot­sis­sa ja bal­ti­as­sa. Pietari, Tukhol­ma ja Köpis ovat selkeästi edel­lä. Ehkä Hesa on liian pieni ja ihmiset liian vaa­ti­mat­to­mia. Lisäk­si Helsin­ki kär­sii per­spek­ti­ivi­harhas­ta ja keskit­tyy tais­tele­maan Nur­mi­järveä, Vihtiä, Sipoo­ta ja jopa espoo­ta vastaan.

    “Muut­toli­ik­keen kauhis­telu keskit­tyy meil­lä aivan liikaa kui­h­tu­van maaseudun surkastelu­un. Todel­li­nen alue­poli­it­ti­nen käden­vään­tö tapah­tuu kaupunkien välillä.” 

    Tämä on var­maankin tot­ta. Mut­ta toisaal­ta lop­putu­losta ei var­maankaan tarvitse paljoa arvail­la. Hesa tulee jyräämään.

    Vastaa

16. Jos ajatel­laan keski­aikaista kaupunki­mallia jonkin­laise­na ken­ties toimi­vana ratkaisuna, asum­i­nen on tiivi­im­pää. sil­loin liiken­nevä­li­neenä oli omat jalat tai hevo­nen, joten piti asua tiivi­im­min, niin mik­si sit­ten ei voisi pala­ta takaisin täl­laiseen kaavoituk­seen, kun uusia kaupunke­ja ja asuinaluei­ta rakennetaan? 

    Mik­si tämä kaupunki­malli sit­ten hylät­ti­in ja yritet­ti­in kek­siä jotain parepaa, se onkin mie­lenki­in­toinen kysymys?

    Virheistä pitäisi ottaa opik­si ja peru­ut­taa takaisin.

    Vastaa

17. “Espan­jalais­syn­tyisen Manuel Castellsin mukaan taloudelli­nen toim­inta keskit­tyy suurkaupunkei­hin, kos­ka vain niis­sä voi olla riit­tävän monipuoliset työmarkkinat”

    Eikä se keski­ty vain suuri­in kaupunkei­hin, se keskit­tyy myös EU:n keskipisteeseen.
    Kun piirtää 1500 km ympyrän Munchen keskip­is­teenä niin havait­see, että sen sisälle sat­tuvat kaik­ki EU:n vau­raim­mat alueet.
    Suo­mi ei kuu­lu joukkoon, mut­ta jo Ruotsin etelä on mukana

    Vastaa

18. Jore, joskus aikoinaan luin erään kom­mentin aiheesta, jon­ka mukaan ihmiset hel­posti yliarvioi­vat sen, kuin­ka paljon tyy­dy­tys­tä lisäti­la tuo ja aliarvioi­vat sen kuin­ka paljon elämää hait­taa ajal­lis­es­ti pidem­pi työmatka. 

    Syy tähän on se, että lisäti­lan voi nähdä asun­toa kat­soes­saan, mut­ta se työ­matkaan menevä aika eli elämään liit­tyvä kus­tan­nus havaitaan vas­ta pitkän ajan kuluessa. 

    Lop­putu­los on se, että yksit­täiset ihmiset keskimäärin pain­ot­ta­vat osit­taisop­ti­moin­nis­saan tilaa liikaa aikaan verrattuna.

    Vastaa

19. Mik­si tämä kaupunki­malli sit­ten hylät­ti­in ja yritet­ti­in kek­siä jotain parepaa, se onkin mie­lenki­in­toinen kysymys?
    Autot, melu, paikalliset saas­teet ja pakono­mainen tarve kek­siä kaik­ki uud­estaan mitä myös mod­erniksi kut­su­taan. Puolen vuo­sisadan laa­jamit­taisen kokeilun tulok­sen on selvin­nyt että kaupunkia ei voi rak­en­taa autoilun varaan ja sen ehdoil­la, eli sen ajatuk­sen voi vaan uno­htaa, äänieristyk­set asun­nois­sa on nykyään aivan eri luokkaa, saas­tut­ta­va teol­lisu­us on muut­tanut pois kaupungeista, puun polt­to on kor­vaan­tunut keskitetyl­lä läm­mön­tuotan­nol­la, viher­aluei­ta on tehty lisää, jne. Kaik­ki ne tek­i­jät jot­ka tekivät kivikaupungista oikeasti aika ikävän paikan ovat pois­tuneet, uute­na hait­tana on tul­lut vain autot. Eli aivan hyvin voi kään­tää kel­loa taak­sepäin, autoilun hai­tatkin pysyy kuris­sa kun niille ei anna tilaa.

    Vastaa

20. Touko Miet­ti­nen: “Valitet­tavasti se kyl­lä tarkoit­taisi sitä, että pitäisi akti­ivis­es­ti suosia jotakin muu­ta kuin Helsinkiä. Esimerkiks Aal­to-yliopis­to (onnistues­saan) ei todel­lakaan vähen­nä Man­skun ruuhkia. Jos se taas epäon­nis­tuu, on kuitenkin tul­lut imet­tyä kehi­tys­ra­hat KAIKILTA mui­ta maamme ylop­pis­toil­ta. Eli mitään “luo­vaa luokkaa” ei edes yritetä luo­da muualle kuin Helsinkiin.”

    Kan­nat­taa muis­taa, että pääkaupunkiseudun yliopis­tot eivät saa eivätkä ole koskaan saa­neet alue­tuki­ra­ho­ja, esimerkik­si ESR-tutkimus­ra­haa, joista useim­mat muual­la sijait­se­vat yliopis­tot pää­sevät hyö­tymään. Jopa Her­van­ta sijait­see täl­laisel­la tukialueel­la. Jos Aal­to-yliopis­to saa nyt vähän aikaa “ylimääräistä” rahaa, niin on jo korkea aikakin.

    Vastaa

21. Mikähän sen pitkän lin­jan kaupunikike­hi­tyk­sen trendin sit­ten ratkaisee? Oulun nousu on melko uut­ta (val­takun­nal­lis­es­ti) ja melko insinööriv­e­toista. Mut­ta pitkäl­lä tähtäimel­lä, Osmo ja muut tähän var­masti jotain osaisitte sanoa? (Tutkimusti­etoa kai on?)
    Sekin joskus mieti­tyt­tää, että onko kaupunkiseudun kehi­tyk­sen mit­tari asukaslu­vun määrä ja kas­vat­ta­mi­nen? Itsekin hel­posti ajat­te­len, että on.
    Turku ja Tam­pere ‘kisas­i­vat’ aikoinaan tas­apäiseti suurem­man kaupun­gin tit­telistä. Nyt ei enää tarvitse kil­pail­la. Vaik­ka Turkua ympäröi ‘repub­likaanivyöhyke’, Turku itse on tietysti toimis­saan hyvin kon­ser­vati­ivi­nen. Työläiskaupun­ki Tam­pereel­la ei ole ollut mitään menetetävää, ja tuli­joi­ta neljästä suun­nas­ta. Turku on ollut kuin joukkue, joka on neljän maalin joh­dos­sa. Ei ole ollut kuin puo­lus­tet­tavaa, ja kun muut tule­vat tasoi­hin, pitäisi taas alkaa tehdä maaleja.
    No, Turus­sa on Suomen upein uusi piaz­za, ex Vähä­to­ril­la, kir­jas­ton ja Tuomiokirkon välissä.
    Lähtöa­ja­tus oli oikeas­t­aan, kuin­ka tiivi­ik­si pitää kaupun­gin, alueen, keskit­tyä? Kun ne hyvä­tu­loiset ‘maas­tu­rit’ kuitenkin teet­tävät asun­ton­sa Turus­sa Hir­ven­sa­lon saariin?
    Ne ‘oikeat’ republikaanit.

    Vastaa

22. Esko Niemelle: Aal­to-yliopis­to oli vain esimerk­ki siitä, että KAIKKI merkit­tävät uut­ta luo­vat ratkaisut tässä maas­sa tehdään pääkaupunkiseu­tua suosivaksi. 

    Ymmär­rän toki, että Sin­un mielestäsi Aal­to-yliopis­ton merkit­tävä tukem­i­nen on kohtu­ullista. Ote­taan sik­si toinen esimerk­ki: Euroopan kemikaalivi­ras­to. Olem­meko me aivan var­mo­ja, että kaik­ki tähän kemikaalivi­ras­toon liit­tyvä viisaus asuu Helsingis­sä? Tuliko kellekään edes mieleen siinä ter­hakkaan lob­bauk­sen ilmapi­iris­sä, että meil­lä oikeasti on muitakin kaupunke­ja kuin Helsinki?

    Ja vielä Esko: kysyin, olisiko mah­dol­lista, että kansakun­ta hyvin men­estyäk­seen voisi hyö­tyä siitä, että sil­lä olisi 1- 2 vastapain­oa pääkaupungilleen: eli kansakun­nan parhail­la tytöil­lä ja pojil­la olisi edes teo­reet­ti­nen mah­doll­siuss vali­ta työ- ja asuin­paikkansa. Oletko tutkimuste­si perus­teel­la tästä asi­as­ta jotakin mieltä?

    Touko Met­ti­nen

    Vastaa

    1. Kemikaalivi­ras­toa oli vaikea saa­da edes Helsinki­in, joka on niin syr­jässä. Jos olisi vielä pitänyt jak­taa koneel­la vaikka­pa Kuo­pi­oon, viras­to olisi var­maankin laitet­tu Brys­seli­in. Suo­ra lentoy­hteys ja kun­nolli­nen kan­sain­vä­li­nen koulu oli­vat edellytyksenä.

       Vastaa

23. Vaikut­taa siis siltä, että ruotsinkielisen ran­nikkoalueen suuril­la kaupungeil­la on ongelmia naa­purikun­tien kanssa.

    Vastaa

24. Re: Osmo Soin­in­vaara kir­joit­ti 15.11.2009 kel­lo 3:44

    Mak­saako EU kus­tan­nuk­set tuos­ta kan­sain­välis­es­tä koulus­ta, jos­sa opet­ta­jista parhaim­mat opet­ta­vat mm yhden oppi­laan ryhmiä.

    Vastaa

    1. Taitaa olla ainakin osak­si Helsin­gin kaupun­gin mak­set­ta­vana, mut­ta en ole varma.

       Vastaa

25. Osmo:

    “kun­nolli­nen kan­sain­vä­li­nen koulu oli­vat edellytyksenä.”

    Vuosaa­res­sa olisi ollut jo valmi­ik­si kan­sain­välisiä koulu­ja. Voisiko Osmo sanoa, mikä näi­den koulu­jen kan­sain­välisyy­dessä on ei-kunnollista?

    Vastaa

26. Uskon toki, että Kemikaalivi­ras­ton saami­nen muualle kuin Helsinki­in olisi ollut läh­es mahdotonta. 

    Kuten sanoin, annan vain esimerkke­jä. Mik­si ihmeessä sinne Helsin­gin niemelle piti saa­da sata­makin? (Tässä kyl­lä olit samaa mieltä.)

    Eli vielä ker­ran: minus­ta voisi olla hyvä, että maas­sa olisi 1 — 2 vastapain­oa pääkaupungille — jot­ta nuoret inno­vati­iviset ja fik­sut ihmiset voisi­vat aidosti pun­ni­ta paria kolmea eri vai­h­toe­htoa, eikä kaikkien tarvit­sisi tunkea samalle niemelle.

    Aina kun tulee pienikin käytän­nön sijoi­tus- tai rahoi­tus­päätös ratkaistavak­si, pääkaupunkiseu­tu vie voiton, kun siel­lä on se lento­kent­tä ja mitähän ulko­maalaisetkin meistä ajattelisivat. 

    Göte­bor­gis­sa, Bergenis­sä ja Århu­sis­sa on toimi­vat lento­ken­tät ja var­masti ihan hyviä kan­sain­välisiä koulujakin. 

    Touko Met­ti­nen

    Vastaa

27. Touko Miet­ti­nen:

    Euroopas­ta kat­sot­tuna Suomen kaupungeista jokainen on vähin­tään kak­si ker­taa Helsinkiä kauempana. 

    Tämän tule­vat lääke­laitok­senkin työn­tek­i­jät (ja matkalasku­jen käsit­telijät) huomaamaan.

    Vastaa

28. Ei Ital­i­akaan sitä Suomen(Paavo Lip­posen mukaan) elin­tarvike­vi­ras­toa Roomaan perus­tanut vaan Par­maan. Huonot yhtey­det sin­nekin on. 

    Osmo ja Esko — tei­dän duu­ni­in kuu­luu muun muas­sa miet­tiä tätä Helsin­gin liikakan­soi­tus­ta. Minus­ta esim. Eskon alue­poli­ti­ik­ka-tek­stit ovat täyt­tä asi­aa ja ei Osmokaan tun­nu ehdoin tah­doin kaikkea Hel­si­inki­in hamua­van. Silti näin käy. Miksiköhän!

    Eli vielä ker­ran: 1 — 2 vastapain­oa Helsingille?

    Touko Met­ti­nen
    (Tämä on nimimerkki)

    Vastaa

29. Kart­ta käteen Touko. Paljonko ihmisiä asuu viiden tun­nin ajo­matkan päässä Par­mas­ta? Miten pitkä mat­ka on kans.väl. lentokentälle?

    Vastaa

30. “Mik­si tämä kaupunki­malli sit­ten hylät­ti­in ja yritet­ti­in kek­siä jotain parem­paa, se onkin mie­lenki­in­toinen kysymys?”

    Tähän on lyhyt ja täysin pätevä vas­taus: Rak­en­tamisen muut­tumi­nen omis­ta­jave­tois­es­ta rakennusliikevetoiseksi.

    Tästä seurasi (tietenkin) kun­tien kaavoit­ta­jien suru­ton lahjon­ta eli “yhteistyö” niinkuin kun­nan edus­ta­jat halu­a­vat asi­aa nimit­tää. Mut­ta eihän se asia kau­nis­tele­mal­la parane.

    Raken­nus­li­ike kun halu­aa mah­dol­lisim­man suuren voiton, joten tont­ti haetaan jostain kaukaa hal­val­la ja kaavoit­ta­jaystävä (vähän avus­ta­mal­la) kaavoit­taa sil­lä het­kel­lä maa-ja met­sä­talous­maa­ta ole­van ton­tin ker­rostalo­ton­teik­si, yleen­sä sen jäl­keen kun raken­nus­li­ike on sen ostanut ja par­tur­oin­ut puut pois. Ton­tin hin­ta kui­tataan pelkäl­lä puus­tol­la ja kun se raken­netaan täy­teen 8‑kerroksisia talo­ja niin voit­to on suunnaton. 

    Kun mukaan ote­taan pank­ki, joka rahoit­taa nämä suun­nat­toma­l­la voitol­la tehdyt raken­nuk­set, saadaan pyhä kolmi­naisu­us kaavoit­ta­ja, raken­nus­li­ike ja pank­ki, joka tietois­es­ti tekee sel­l­aista yhdyskun­taraken­net­ta, joka nyky­isin on val­lit­se­vana: Kasa lähiöitä mah­dol­lisim­man kaukana taajamasta.

    Raken­nus­li­ik­keen tekemistä voitoista riitää kaavoit­ta­jan voitelu­un vaik­ka kuin­ka ja kun­nal­lis­tekni­ikan­han mak­saa kun­ta, aivan sama raken­nus­li­ikkelle. Pyörä pyörii niin kauan kun asun­not käyvät kau­pak­si ja maa­ta riittää.

    Lop­putu­lok­se­na saadaan Espoo: Kasa asuin­talo­ja keskel­lä kor­pea eikä minkään­laisia palvelu­ja pait­si automatkan päässä. Näitä ryp­päitä on sit­ten kym­me­nien kilo­me­trien matkalla täysin sat­un­nais­es­ti eikä mitään kaupung­in­ta­pais­takaan ole mis­sään, tiiviy­destä puhu­mat­takaan. Joskin Espoos­sa alkaa olla ryp­päi­den väl­itkin raken­net­tu täy­teen, ei enää ole aivan niin räikeästi näkyvis­sä kuin 1980–1990-luvuilla.

    Hyvänä esimerkkinä Espoon “keskus­ta”, joka ei ole keskus­ta mil­lään mit­tar­il­la, ellei hallinnol­lista päätöstä las­ke­ta. Ei vieläkään, vaik­ka se on tehty yli 20 vuot­ta sitten.

    Vastaa

31. Vas­taus nim­imerkille a_l.

    Otin Googlen — kel­van­nee. Mis­tä sait tuon 5 tun­nin ajo­matkan? Viidessä tun­nis­sa Jyväskylästä ehtii kaikkialle Suomeen — pait­si Lapin lääni­in. Par­mas­ta ehti myös mon­een paikkaan — vaik­ka liikenne on toki ruuhkaisem­paa. Par­mas­ta on kan­sain­väliselle lento­ken­tälle 120 kilo­metriä — eli meil­lä on samoil­la etäisyyk­sil­lä (suju­vampi liikenne, ei ruuhkia) esimerkik­si Tam­pere ja Turku.

    Mut­ta pitänee vielä tois­taa, että olen vain poimin­ut sat­un­naisia esimerkke­jä siitä, kuin­ka läh­es jokainen Suomes­sa tehty päätös tulee suosi­neek­si pääkaupunkiseutua.

    Varsi­nais­es­ti halu­aisin vakavasti keskustel­la siitä mah­dol­lisu­ud­es­ta, että myös Suomes­sa olisi vastapaino pääkaupungille. Olisi­han se kivaa, jos meil­lä olisi myös esimerkik­si vai­h­toe­hto Hesar­ille. Vai olisiko?

    Touko Met­ti­nen

    Vastaa

32. Vs. Touko. Tiedän aika mon­ta, jot­ka halu­aisi­vat asua akselil­la Milano-Pia­cen­za-Par­ma-Mod­e­na-Bologna-Rim­i­ni (Välimeri). Milano-Rim­i­ni väli on kuin viivoit­timel­la vedet­ty suo­ra, jota pitkin kul­kee moot­tori­tie ja rautatie. Ja lento­ken­tät on. Kuo­pi­on ver­taus Par­man sijain­ti­in menee kyl­lä Län­si-Suo­ma­laiselta Ital­ian kävi­jältä vähän yli.

    Pro Tuo­mas. Jos kaupun­gin ain­oa määritelmä on asukasluku, niin Espoo olkoon kaupun­ki. Sit­ten on näitä kah­den tien risteyk­siä, jos­sa on vastapäätä K:tä ja S:ää ja kun­nan­ta­lo ja kirkko ja se kun­nan vuokrak­er­rosta­lo, ja nekin ovat olev­inaan kaupunke­ja. Toisel­la keskus­ta mut­tei asukkai­ta, toisel­la asukkai­ta mut­ta ei keskus­taa. Mut­ta kaupunke­ja molem­mat olev­inaan. Näin se on kun kaupungik­si vain ilmoittaudutaan.

    Vastaa

33. “Kemikaalivi­ras­toa oli vaikea saa­da edes Helsinki­in, joka on niin syr­jässä. Jos olisi vielä pitänyt jak­taa koneel­la vaikka­pa Kuo­pi­oon, viras­to olisi var­maankin laitet­tu Brysseliin.”

    EU:n tieto­tur­vavi­ras­to Enisa sijoitet­ti­in Kree­tan Heraklioniin,eipä se juuri syr­jem­mässä voi olla

    Vastaa