Yhdyskuntarakenteen hajoaminen (5): kaupunkiseutujen pudotuspeli

Espan­ja­lais­syn­tyi­sen Manuel Cas­tell­sin mukaan talou­del­li­nen toi­min­ta kes­kit­tyy suur­kau­pun­kei­hin, kos­ka vain niis­sä voi olla riit­tä­vän moni­puo­li­set työ­mark­ki­nat. Hänen mukaan­sa alle vii­den mil­joo­nan asuk­kaan kau­pun­kien ei kan­na­ta edes ilmoit­tau­tua kisaan mukaan. Sit­tem­min, kun Sit­ra palk­ka­si hänet sel­vit­tä­mään tilan­net­ta Suo­mes­sa, hän otti hie­no­tun­tei­ses­ti luvus­ta pois kak­si nol­laa. Suo­mes­sa oli­kin tilan­ne, jos­sa kaik­ki alle 40 000 asuk­kaan kau­pun­ki­seu­dut menet­tä­vät asuk­kai­ta. Mut­ta kaik­ki sitä suu­rem­mat eivät suin­kaan kasva.

Cas­tells on tut­ki­nut lii­kaa ame­rik­ka­lai­sia kau­pun­ke­ja, sil­lä Kes­ki-Euroo­pas­ta löy­tyy menes­ty­viä kes­ki­suu­ria ja jopa pie­niä kau­pun­ke­ja. Suo­mes­sa kehi­tys näyt­tää kui­ten­kin ole­van kes­kit­ty­mäs­sä vii­teen menes­ty­vään kau­pun­ki­seu­tuun (Hel­sin­ki, Jyväs­ky­lä, Oulu Tam­pe­re ja Tur­ku) Nii­den alu­eel­la asuu mel­kein puo­let suo­ma­lai­sis­ta (42 % vuon­na 2004) mut­ta perä­ti 71,5 pro­sent­tia aka­tee­mi­sen lop­pu­tut­kin­non suo­rit­ta­neis­ta nuo­ris­ta aikui­sis­ta (25–34 –vuo­tiais­ta )

Kaik­ki­aan asu­kas­lu­vul­taan kas­va­via seu­tu­kun­tia on Suo­mes­sa noin kak­si­kym­men­tä ja kuih­tu­via noin kuusikymmentä.

Muut­to­liik­keen kau­his­te­lu kes­kit­tyy meil­lä aivan lii­kaa kuih­tu­van maa­seu­dun sur­kas­te­luun. Todel­li­nen alue­po­liit­ti­nen käden­vään­tö tapah­tuu kau­pun­kien välil­lä. Moni kes­ki­suu­ri kau­pun­ki on suur­ten vai­keuk­sien edessä.

Yli­opis­to näyt­täi­si ole­van vält­tä­mä­tön edel­ly­tys menes­tyk­sel­le, mut­ta ei riit­tä­vä. Lap­peen­ran­ta, Kuo­pio, Joen­suu ja Vaa­sa nyt esi­mer­kik­si ovat menes­ty­neet huo­nos­ti yli­opis­tos­ta riip­pu­mat­ta. Muu­ta­maa suu­ren kau­pun­gin imus­sa kas­va­vaa seu­tu­kun­taa lukuun otta­mat­ta kaik­ki kas­va­vat kes­kuk­set ovat rautatiepaikkakuntia.

Vai­kut­taa myös sil­tä, että kau­pun­ki­seu­dun menes­tys­tä kah­lit­see heik­ko yhteis­työ kes­kus­kau­pun­gin ja ympä­röi­vän ”republi­kaa­ni­vyö­hyk­keen” välil­lä. Tämän takia Oulu menes­tyy kei­kois­ta läh­tö­koh­dis­taan huo­li­mat­ta huo­mat­ta­vas­ti parem­min kuin naa­pu­rei­den­sa hyl­jek­si­mä Tur­ku. Samas­ta syys­tä Vaa­sal­la menee hyvis­tä sijain­tie­del­ly­tyk­sis­tään huo­li­mat­ta huo­nos­ti. Lähes sota­jal­lal­la toi­si­aan vas­taan ole­vat Hel­sin­gin seu­dun kun­nat anta­vat muul­le maal­le pal­jon tasoi­tus­ta. Hel­sin­gin seu­tu­kin menes­tyy huo­mat­ta­vas­ti Oulua hei­kom­min. Van­ha­na savu­piip­pu­paik­ka­kun­ta­na mel­kein tuhoon tuo­mit­tu Jyväs­ky­lä on kau­pun­gin­joh­ta­jan roh­kean uhka­pe­lin ansios­ta nous­sut menes­ty­jien jouk­koon. (Pal­kin­nok­si täs­tä Ket­tu­nen sai ken­kää, jos­kin hyvän erorahan.)

Minä­pä väi­tän, että riit­tä­vän laa­jat työ­mark­ki­nat syn­ty­vät alle sadan­tu­han­nen hen­gen voi­min, jos kau­pun­ki muu­toin toi­mii kun­nol­la. Pie­nen kau­pun­gin kan­nat­taa olla kom­pak­ti, jot­ta se pie­ni asu­kas­lu­ku oli­si hyvin vuo­ro­vai­ku­tuk­ses­sa kes­ke­nään, muo­dos­tai­si aidos­ti yhdet työ­mark­ki­nat ja yllä­pi­täi­si eri­kois­tu­nei­ta pal­ve­lu­ja. Juu­ri kom­pak­tiu­ten­sa ansios­ta kes­kieu­roop­pa­lai­set kau­pun­git menes­ty­vät kokoi­si­aan parem­min.  Jos seu­dun e3dellytykset ovat muu­toin hei­kot, sil­lä ei ole varaa toi­mia huo­nos­ti. Kes­kus­kau­pun­gin ja kehys­kun­tien väli­nen osit­tai­sop­ti­moin­ti joh­taa kal­lii­siin vir­hei­siin. Hel­sin­gil­lä on täy­hän varaa, Turul­la ei ehkä ole niin pal­jon varaa kuin Turun seu­dul­la luul­laan, mut­ta pie­nem­mil­lä paik­ka­kun­nil­la ei ole lain­kaan varaa tehot­to­maan osaoptimointiin.

Yri­tyk­set hakeu­tu­vat siin­ne, mis­sä avain­hen­ki­löil­lä on kiva asua. Moni pie­ni kau­pun­ki on tuhon­nut edel­ly­tyk­sen­sä kar­meal­la kau­pun­ki­ku­van rais­kauk­sel­la. Ne ovat yksin­ker­tai­ses­ti rumia. Tämän vai­ku­tus nii­den menes­tyk­seen on pal­jon suu­rem­pi kuin kau­pun­gi­ni­sät suos­tu­vat myöntämään.

Minus­ta oli­si tär­ke­ää yrit­tää pelas­taa kes­ki­suu­ris­ta kau­pun­geis­ta niin mon­ta kuin pys­ty­tään. Itse olen sat­tu­mal­ta hyvin kiin­nos­tu­nut Lah­den menes­tyk­ses­tä, joka oiko­ra­dan ansios­ta voi paran­tua­kin, jos vain pai­kal­li­sil­la päät­tä­jil­lä on kaukonäköisyyttä.

Noi­den laa­jo­jen työ­mark­ki­noi­den takia Van­ha­sen unel­ma Uuden­maan muo­dos­tu­mi­ses­ta pien­ten kau­pun­kien ver­kos­tok­si, jos­sa suu­rin osa oli­si töis­sä omas­sa puu­tar­ha­kau­pun­gis­saan, ei voi toimia.

Työ­pai­kat tule­vat Uudel­la maal­le juu­ri laa­jo­jen työ­mark­ki­noi­den ansios­ta. Jos työ­mark­ki­nat pil­kot­tai­siin kym­me­nen tuhan­nen asuk­kaan hel­mik­si, ne voi­si­vat yhtä hyvin olla Nurmeksessa.

Suo­ma­lai­sen alue­po­li­tii­kan var­si­nai­nen ihme on lois­ta­vas­ti menes­ty­nyt Oulu. Tämä osoit­taa, että hyväl­lä kun­nal­lis­po­li­tii­kal­la on mer­ki­tys­tä. Mut­ta kuin­ka pit­käl­le Oulun ihme kantaa?

37 vastausta artikkeliin “Yhdyskuntarakenteen hajoaminen (5): kaupunkiseutujen pudotuspeli”

  1. lai­tap­pa kar­tal­le­si tek­nil­li­set kor­kea­kou­lut ja Nokian toi­mi­pis­teet niin voit saa­da ana­lyy­sii­si vähän syvem­pää tulkintaa:)))

    1. Tek­nil­li­set kor­kea­kou­lut. Siis niin kuin Lappeenranta?

  2. Niin, Oulu on hyvin Nokia-vetoi­nen, niin­kuin Salo­kin. Mut­ta mitäs sit­ten, jos Nokial­la menee huonosti?

    Voi­si­ko olla niin, että maas­sa oli­si hyvä olla 1 — 2 kun­non vas­ta­pai­noa pää­kau­pun­gil­le? Ruot­sis­sa Göte­borg ja Mal­mö, Tans­kas­sa Århus, Nor­jas­sa Ber­gen jne.

    Vali­tet­ta­vas­ti se kyl­lä tar­koit­tai­si sitä, että pitäi­si aktii­vi­ses­ti suo­sia jota­kin muu­ta kuin Hel­sin­kiä. Esi­mer­kiks Aal­to-yli­opis­to (onnis­tues­saan) ei todel­la­kaan vähen­nä Mans­kun ruuh­kia. Jos se taas epä­on­nis­tuu, on kui­ten­kin tul­lut imet­tyä kehi­tys­ra­hat KAIKILTA mui­ta maam­me ylop­pis­toil­ta. Eli mitään “luo­vaa luok­kaa” ei edes yri­te­tä luo­da muu­al­le kuin Helsinkiin.

    Tou­ko Mettinen

  3. Mil­lä perus­teel­la Vaa­sal­la menee huo­nos­ti? Siel­lä­hän työt­tö­myys oli ennen talous­krii­siä ole­ma­ton­ta ja alu­eel­la on pal­jon kehit­ty­viä kor­kean tek­no­lo­gian yri­tyk­siä. Toki asu­kas­lu­vul­taan se ei ole pys­ty­nyt kasvamaan.

  4. Toi­saal­ta Vaa­san koh­dal­la ihme­tyt­tää, mil­lä perus­teel­la sijain­ti on hyvä? Paik­ka­han on kau­ka­na suu­ris­ta kes­kuk­sis­ta, kovin syr­jäs­sä Poh­jan­maan peru­koil­la. Junayh­tey­det kau­pun­kiin ovat täy­sin surkeat.

  5. Oli­pa ker­ran kes­kiai­kai­nen ahve­nen­nar­raa­jien nuo­tio­paik­ka. Kus­taa Vaa­san poliit­ti­sel­la pää­tök­sel­lä täs­tä Kos­ke­lan kyläs­tä teh­tiin kau­pun­ki. Parin­sa­dan vuo­den pääs­tä raken­net­tiin pai­kan lähei­syy­teen lin­noi­tus, taas poliit­ti­sel­la pää­tök­sel­lä. Parin­sa­dan vuo­den vie­räh­det­tyä lin­noi­tuk­sen vie­reen nous­sees­ta asu­tus­kes­kit­ty­mäs­tä teh­tiin poliit­ti­sel­la pää­tök­sel­lä pää­kau­pun­ki. Täs­tä kului jäl­leen vajaat 200 vuot­ta, ja enti­sen kalas­ta­jien nuo­tio­pai­kan ympä­ril­lä käy hir­veä vils­ke: tar­vi­taan ruuh­ka­mak­su­ja sitä hil­lit­se­mään eikä kai­kil­le rii­tä asun­to­ja. Mik­si sen nuo­tio­pai­kan piti­kin sijai­ta ahtaal­la niemellä?

    Poliit­ti­set pää­tök­set sii­tä min­ne kriit­ti­siä toi­min­to­ja — hal­lin­toa, kor­kea­kou­lu­ja — sijoi­te­taan ovat avai­na­se­mas­sa. Kau­nii­seen ark­ki­teh­tuu­riin vetoa­mi­nen on vähän kau­kaa haet­tua sil­lä nois­sa mai­ni­tuis­sa menes­tys­kau­pun­geis­sa on aina­kin yksi ruma; en sano mikä jot­ten louk­kai­si ketään.

  6. En oikein osta tuo­ta 100 000 asu­kas­ta, tuon kokoi­sia kitu­via työs­sä­käyn­tia­luei­ta on Suo­mi täyn­nä.. Esi­mer­kik­si Jyväs­ky­läs­sä on tie­tääk­se­ni aika suu­ri työt­tö­myys, kau­pun­ki on sinän­sä ihan suht asial­li­nen. Ne kes­kieu­roop­pa­lai­set pik­ku­kau­pun­git on ket­ju­ja, eli ne ovat lähel­lä toi­si­aan ja isom­pia kau­pun­ke­ja, niin kuin meil­lä Tur­ku ja Salo tai Por­voo ja Hel­sin­ki. Mis­tä tuli mie­leen että Hei­no­laan pitäi­si saa­da Z‑juna.

    En tie­dä, mut­ta Ouluun on muu­ten paho­jen kie­len mukaan kaa­det­tu aika rajus­ti jul­kis­ta rahaa…

  7. Lap­peen­ran­nan voi­net lait­taa samaan ver­tai­lu­ryh­mään Var­kau­den ja kump­pa­nien kans­sa. Ihan hyvin menee vertailuryhmässään.

    Oikeas­ti vii­me vuo­si­na pär­jän­nei­tä kau­pun­ki­seu­tu­ja on pää­kau­pun­ki­seu­tu, Tam­pe­reen seu­tu, Jyväs­ky­län seu­tu sekä Oulun seu­tu. Salol­la on men­nyt kans­sa ihan kivasti.

    Kaik­kia näi­tä aluei­ta yhdis­tää Nokia ja Nokian ali­han­kin­ta sekä mah­dol­li­suus käyt­tää tek­nis­tie­teel­li­ses­ti kou­lu­tet­tua työvoimaa.

    Uskoi­sin, että seu­raa­vas­sa­kin aal­los­sa pär­jää­vät ne kau­pun­ki­seu­dut, jois­sa on oikean­lais­ta koulutusta.

  8. Vai­kut­taa myös sil­tä, että kau­pun­ki­seu­dun menes­tys­tä kah­lit­see heik­ko yhteis­työ kes­kus­kau­pun­gin ja ympä­röi­vän ”republi­kaa­ni­vyö­hyk­keen” välil­lä. Tämän takia Oulu menes­tyy kei­kois­ta läh­tö­koh­dis­taan huo­li­mat­ta huo­mat­ta­vas­ti parem­min kuin naa­pu­rei­den­sa hyl­jek­si­mä Turku”

    Oulun seu­tu on esi­merk­ki Kepu­lan­dian hyvis­tä puo­lis­ta. Siel­lä on toteu­tet­tu ihmis­ten halua­maa maa­po­li­tiik­kaa eli kun­nat ovat osta­neet maa­ta, kaa­voit­ta­neet sen, raken­ta­neet kun­nal­lis­tek­nii­kan ja myy­vät tont­te­ja halvalla.Se hou­kut­taa nuo­ria perheitä.
    Mut­ta kyl­lä myös hyvä­tu­loi­set osaavt arvos­taa edul­lis­ta asumista.
    Oulun ympä­ris­tö on myös kui­vaa kan­gas­ta , joten perus­ta­mis­kus­tan­nuk­set­kin ovat mur­to-osa Hel­sin­gin paalutusperustuksista.

  9. Oulun seu­dul­la on mui­ta­kin työll­si­tä­jiä kuin Nokia
    Oulun seu­dul­la suu­ria yksi­tyi­siä diplo­mi-insi­nöö­rien työl­lis­tä­jiä ovat Sto­raEn­so sekä Raa­hes­sa toi­mi­va Rau­ta­ruuk­ki ja Tor­nion Outokumpu.
    Lisäk­si Oulun tek­no­lo­gia­ky­läs­sä toi­mii run­saas­ti kor­kean tek­no­lo­gian alan yrityksiä.
    Pola­re­lect­ro, Suun­to etco­vat suu­ria kou­lu­tet­tu­jen työl­lis­tä­jiä ja nyt tek­no­lo­gia-alal­la on pal­jon aloitteita .
    Sai­raa­lae­lekt­ro­niik­ka on yksi työllistäjä 

    Kun­nan tai kun­tayh­ty­män pal­ve­luk­ses­sa toi­mi 7,4 % tek­nil­li­ses­tä tie­de­kun­nas­ta val­mis­tu­neis­ta (val­ta­kun­nal­li­ses­ti 4,7 %). Val­tion eli esi­mer­kik­si yli­opis­to­jen tai VTT:n pal­ve­luk­ses­sa työs­ken­te­li 14 % tek­nil­li­ses­tä tie­de­kun­nas­ta val­mis­tu­neis­ta (val­ta­kun­nal­li­ses­ti 12 %)

    Eikä pidä unoh­taa ark­ki­teh­te­ja ja huma­nis­te­ja, joil­le löy­tyy hyvin työ­paik­ko­ja Oulun seudulta

  10. Kan­nat­tai­si miet­tiä Cas­tell­sin alku­pe­räis­tä ide­aa vii­den mil­joo­nan asuk­kaan kau­pun­ki­seu­duis­ta. Pää­kau­pun­ki­seu­tu ei ole maa­il­man mit­ta­kaa­vas­sa miten­kään hou­kut­te­le­va sijaintipaikka. 

    Riit­tä­vän suur­ta kau­pun­kia meil­le ei voi syn­tyä, mut­ta yksi mer­kit­tä­vä tuon kokoi­sen väes­tön kes­kit­ty­mä kyl­lä­kin, aina­kin jos Tal­lin­na mah­tuu mukaan vaikutusalueeseen.

    Kes­ki­suu­rien kau­pun­kien tuke­mi­nen on jär­ke­vää, mut­ta ilman yhtä menes­ty­vää kau­pun­ki­seu­tua meil­lä ei ole mitään.

  11. Juu­ri kom­pak­tiu­ten­sa ansios­ta kes­kieu­roop­pa­lai­set kau­pun­git menes­ty­vät kokoi­si­aan paremmin.”

    Ovat­ko nämä kau­pun­git van­ho­ja ja kau­pun­ki­ra­ken­ne muo­tou­tu­nut jo kes­kia­jal­la tai ennen sitä? Oli­si­ko tämä selit­tä­vä tekijä?

    1. Se selit­tää, mik­si ne ovat kom­pak­te­ja. Se että ne ovat kom­pak­te­ja, selit­tää, mik­si ne menes­ty­vät. Enää pitäi­si selit­tää se, että nyt ei kaa­voi­te­ta kom­pak­te­ja kaupunkeja.

  12. Osmo: “Yri­tyk­set hakeu­tu­vat sin­ne, mis­sä avain­hen­ki­löil­lä on kiva asua.”

    Sil­mät auki hei. Yri­tyk­set hakeu­tu­vat sin­ne, min­ne avain­hen­ki­lö eli omis­ta­ja halu­aa. Työ­läi­set seu­raa­vat perässä.

  13. Lie­nee enem­män­kin tar­pees­ta saa­da laa­tu­po­pu­laa­tio­ta (kek­si­jöi­tä), jos laa­tu­po­pu­laa­tion tiheys on pie­ni tar­vi­taan suu­ria mas­so­ja. Mut­ta suu­ret mas­sat ovat­myös ongel­ma, kos­ka vaa­ti­vat edes jon­kin­lais­ta elin­ta­soa vaik­ka ei löy­dy mie­le­käs­tä duu­nia kun mur­to-osal­le… ja sik­si onkin tidet­tu kek­siä tämä “palvelutalous”…mutta ei rii­tä sekään edes melkein. 

    Euge­niik­ka hie­no teo­ria­na, mut­ta ei tai­da oikein löy­tyä mene­tel­miä mil­lä oikeas­ti vali­koi­si vain par­haim­mat.. ellei sit­ten vali­koi pois vain hyvin pien­tä osaa, kos­ka tuu­ri edel­leen­kin mää­rää kuka menes­tyy ja kuka ei.

    Sit­ten vie­lä kou­lu­tuk­ses­ta. Jos­tain syys­tä kovin har­va kek­si­jä jak­saa ras­kas­ta kou­lu­tus­oh­jel­maa joka on täy­tet­ty ties mil­lä orga­ni­saa­tio yms kie­li ja hömp­pä­kurs­seil­la. Diplo­miin­si­nö­rik­si 2 vuo­des­sa +jat­ku­va jat­ko­kurs­si­tus, kuu­kausi joka vuo­si loppu(työ-)elämän verran?

  14. Kun Venä­jä Tur­kin ja Ukrai­nan imus­sa liit­tyy Euroo­pan Unio­niin, niin olem­me luon­tai­sel­la Pie­ta­rin vii­den mil­joo­nan immei­sen työs­sä­käyn­tia­lu­eel­la. Aktii­vi­väes­tö men­köön sin­ne ja mum­mon­mö­kit jää­kööt tänne. 

    Vih­reät saa­vat suun­ni­tel­la tie­tul­le­ja Raja­joel­le rahas­ta­maan Kan­nak­sel­ta Pie­ta­riin kul­ke­vaa suo­ma­lais­ten työpaikkaliikennettä.

  15. Yri­tyk­set hakeu­tu­vat siin­ne, mis­sä avain­hen­ki­löil­lä on kiva asua.” 

    Tämä on vir­he. Yri­tyk­set hakeu­tu­vat sin­ne, mis­sä on mah­dol­lis­ta har­joit­taa menes­tyk­se­käs­tä lii­ke­toi­min­taa. Kai­vos sijait­see mal­mie­siin­ty­män vie­res­sä. Kai­vok­sen ali­hank­ki­jat sijait­se­vat kai­vok­sen läheisyydessä.

    Minä­pä väi­tän, että riit­tä­vän laa­jat työ­mark­ki­nat syn­ty­vät alle sadan­tu­han­nen hen­gen voi­min, jos kau­pun­ki muu­toin toi­mii kunnolla. ”

    Mal­tam­me tus­kin odottaa.

    Moni pie­ni kau­pun­ki on tuhon­nut edel­ly­tyk­sen­sä kar­meal­la kau­pun­ki­ku­van rais­kauk­sel­la. Ne ovat yksin­ker­tai­ses­ti rumia. ”

    Tämä on Suo­mes­sa vali­tet­ta­van tot­ta. Kau­nis kau­pun­ki on suo­ma­lai­sil­le vähä­mer­ki­tyk­sel­li­nen asia. Täs­sä suh­tees­sa Turus­sa on posi­tii­vi­sia piirteitä.

    Espan­ja­lais­syn­tyi­sen Manuel Cas­tell­sin mukaan talou­del­li­nen toi­min­ta kes­kit­tyy suur­kau­pun­kei­hin, kos­ka vain niis­sä voi olla riit­tä­vän moni­puo­li­set työmarkkinat. ”

    Tämä on help­po uskoa. Hel­sin­ki­läi­set yri­tyk­set ovat vali­tet­ta­van hei­kos­ti pys­ty­neet kas­va­maan vai­kut­ta­jik­si lähia­lueil­la kuten venä­jäl­lä, ruot­sis­sa ja bal­tias­sa. Pie­ta­ri, Tuk­hol­ma ja Köpis ovat sel­keäs­ti edel­lä. Ehkä Hesa on lii­an pie­ni ja ihmi­set lii­an vaa­ti­mat­to­mia. Lisäk­si Hel­sin­ki kär­sii pers­pek­tii­vi­har­has­ta ja kes­kit­tyy tais­te­le­maan Nur­mi­jär­veä, Vih­tiä, Sipoo­ta ja jopa espoo­ta vastaan.

    Muut­to­liik­keen kau­his­te­lu kes­kit­tyy meil­lä aivan lii­kaa kuih­tu­van maa­seu­dun sur­kas­te­luun. Todel­li­nen alue­po­liit­ti­nen käden­vään­tö tapah­tuu kau­pun­kien välillä.” 

    Tämä on var­maan­kin tot­ta. Mut­ta toi­saal­ta lop­pu­tu­los­ta ei var­maan­kaan tar­vit­se pal­joa arvail­la. Hesa tulee jyräämään.

  16. Jos aja­tel­laan kes­kiai­kais­ta kau­pun­ki­mal­lia jon­kin­lai­se­na ken­ties toi­mi­va­na rat­kai­su­na, asu­mi­nen on tii­viim­pää. sil­loin lii­ken­ne­vä­li­nee­nä oli omat jalat tai hevo­nen, joten piti asua tii­viim­min, niin mik­si sit­ten ei voi­si pala­ta takai­sin täl­lai­seen kaa­voi­tuk­seen, kun uusia kau­pun­ke­ja ja asui­na­luei­ta rakennetaan? 

    Mik­si tämä kau­pun­ki­mal­li sit­ten hylät­tiin ja yri­tet­tiin kek­siä jotain pare­paa, se onkin mie­len­kiin­toi­nen kysymys?

    Vir­heis­tä pitäi­si ottaa opik­si ja peruut­taa takaisin.

  17. Espan­ja­lais­syn­tyi­sen Manuel Cas­tell­sin mukaan talou­del­li­nen toi­min­ta kes­kit­tyy suur­kau­pun­kei­hin, kos­ka vain niis­sä voi olla riit­tä­vän moni­puo­li­set työmarkkinat”

    Eikä se kes­ki­ty vain suu­riin kau­pun­kei­hin, se kes­kit­tyy myös EU:n keskipisteeseen.
    Kun piir­tää 1500 km ympy­rän Munc­hen kes­ki­pis­tee­nä niin havait­see, että sen sisäl­le sat­tu­vat kaik­ki EU:n vau­raim­mat alueet.
    Suo­mi ei kuu­lu jouk­koon, mut­ta jo Ruot­sin ete­lä on mukana

  18. Jore, jos­kus aikoi­naan luin erään kom­men­tin aihees­ta, jon­ka mukaan ihmi­set hel­pos­ti yliar­vioi­vat sen, kuin­ka pal­jon tyy­dy­tys­tä lisä­ti­la tuo ja aliar­vioi­vat sen kuin­ka pal­jon elä­mää hait­taa ajal­li­ses­ti pidem­pi työmatka. 

    Syy tähän on se, että lisä­ti­lan voi näh­dä asun­toa kat­soes­saan, mut­ta se työ­mat­kaan mene­vä aika eli elä­mään liit­ty­vä kus­tan­nus havai­taan vas­ta pit­kän ajan kuluessa. 

    Lop­pu­tu­los on se, että yksit­täi­set ihmi­set kes­ki­mää­rin pai­not­ta­vat osit­tai­sop­ti­moin­nis­saan tilaa lii­kaa aikaan verrattuna.

  19. Mik­si tämä kau­pun­ki­mal­li sit­ten hylät­tiin ja yri­tet­tiin kek­siä jotain pare­paa, se onkin mie­len­kiin­toi­nen kysymys?
    Autot, melu, pai­kal­li­set saas­teet ja pakon­omai­nen tar­ve kek­siä kaik­ki uudes­taan mitä myös moder­nik­si kut­su­taan. Puo­len vuo­si­sa­dan laa­ja­mit­tai­sen kokei­lun tulok­sen on sel­vin­nyt että kau­pun­kia ei voi raken­taa autoi­lun varaan ja sen ehdoil­la, eli sen aja­tuk­sen voi vaan unoh­taa, äänie­ris­tyk­set asun­nois­sa on nyky­ään aivan eri luok­kaa, saas­tut­ta­va teol­li­suus on muut­ta­nut pois kau­pun­geis­ta, puun polt­to on kor­vaan­tu­nut kes­ki­te­tyl­lä läm­mön­tuo­tan­nol­la, vihe­ra­luei­ta on teh­ty lisää, jne. Kaik­ki ne teki­jät jot­ka teki­vät kivi­kau­pun­gis­ta oikeas­ti aika ikä­vän pai­kan ovat pois­tu­neet, uute­na hait­ta­na on tul­lut vain autot. Eli aivan hyvin voi kään­tää kel­loa taak­se­päin, autoi­lun hai­tat­kin pysyy kuris­sa kun niil­le ei anna tilaa.

  20. Tou­ko Miet­ti­nen: “Vali­tet­ta­vas­ti se kyl­lä tar­koit­tai­si sitä, että pitäi­si aktii­vi­ses­ti suo­sia jota­kin muu­ta kuin Hel­sin­kiä. Esi­mer­kiks Aal­to-yli­opis­to (onnis­tues­saan) ei todel­la­kaan vähen­nä Mans­kun ruuh­kia. Jos se taas epä­on­nis­tuu, on kui­ten­kin tul­lut imet­tyä kehi­tys­ra­hat KAIKILTA mui­ta maam­me ylop­pis­toil­ta. Eli mitään “luo­vaa luok­kaa” ei edes yri­te­tä luo­da muu­al­le kuin Helsinkiin.”

    Kan­nat­taa muis­taa, että pää­kau­pun­ki­seu­dun yli­opis­tot eivät saa eivät­kä ole kos­kaan saa­neet alue­tu­ki­ra­ho­ja, esi­mer­kik­si ESR-tut­ki­mus­ra­haa, jois­ta useim­mat muu­al­la sijait­se­vat yli­opis­tot pää­se­vät hyö­ty­mään. Jopa Her­van­ta sijait­see täl­lai­sel­la tukia­lu­eel­la. Jos Aal­to-yli­opis­to saa nyt vähän aikaa “yli­mää­räis­tä” rahaa, niin on jo kor­kea aikakin.

  21. Mikä­hän sen pit­kän lin­jan kau­pu­ni­ki­ke­hi­tyk­sen tren­din sit­ten rat­kai­see? Oulun nousu on mel­ko uut­ta (val­ta­kun­nal­li­ses­ti) ja mel­ko insi­nöö­ri­ve­tois­ta. Mut­ta pit­käl­lä täh­täi­mel­lä, Osmo ja muut tähän var­mas­ti jotain osai­sit­te sanoa? (Tut­ki­mus­tie­toa kai on?)
    Sekin jos­kus mie­ti­tyt­tää, että onko kau­pun­ki­seu­dun kehi­tyk­sen mit­ta­ri asu­kas­lu­vun mää­rä ja kas­vat­ta­mi­nen? Itse­kin hel­pos­ti ajat­te­len, että on.
    Tur­ku ja Tam­pe­re ‘kisa­si­vat’ aikoi­naan tasa­päi­se­ti suu­rem­man kau­pun­gin tit­te­lis­tä. Nyt ei enää tar­vit­se kil­pail­la. Vaik­ka Tur­kua ympä­röi ‘republi­kaa­ni­vyö­hy­ke’, Tur­ku itse on tie­tys­ti toi­mis­saan hyvin kon­ser­va­tii­vi­nen. Työ­läis­kau­pun­ki Tam­pe­reel­la ei ole ollut mitään mene­te­tä­vää, ja tuli­joi­ta nel­jäs­tä suun­nas­ta. Tur­ku on ollut kuin jouk­kue, joka on nel­jän maa­lin joh­dos­sa. Ei ole ollut kuin puo­lus­tet­ta­vaa, ja kun muut tule­vat tasoi­hin, pitäi­si taas alkaa teh­dä maaleja.
    No, Turus­sa on Suo­men upein uusi piazza, ex Vähä­to­ril­la, kir­jas­ton ja Tuo­mio­kir­kon välissä.
    Läh­tö­aja­tus oli oikeas­taan, kuin­ka tii­viik­si pitää kau­pun­gin, alu­een, kes­kit­tyä? Kun ne hyvä­tu­loi­set ‘maas­tu­rit’ kui­ten­kin teet­tä­vät asun­ton­sa Turus­sa Hir­ven­sa­lon saariin?
    Ne ‘oikeat’ republikaanit.

  22. Esko Nie­mel­le: Aal­to-yli­opis­to oli vain esi­merk­ki sii­tä, että KAIKKI mer­kit­tä­vät uut­ta luo­vat rat­kai­sut täs­sä maas­sa teh­dään pää­kau­pun­ki­seu­tua suosivaksi. 

    Ymmär­rän toki, että Sinun mie­les­tä­si Aal­to-yli­opis­ton mer­kit­tä­vä tuke­mi­nen on koh­tuul­lis­ta. Ote­taan sik­si toi­nen esi­merk­ki: Euroo­pan kemi­kaa­li­vi­ras­to. Olem­me­ko me aivan var­mo­ja, että kaik­ki tähän kemi­kaa­li­vi­ras­toon liit­ty­vä vii­saus asuu Hel­sin­gis­sä? Tuli­ko kel­le­kään edes mie­leen sii­nä ter­hak­kaan lob­bauk­sen ilma­pii­ris­sä, että meil­lä oikeas­ti on mui­ta­kin kau­pun­ke­ja kuin Helsinki?

    Ja vie­lä Esko: kysyin, oli­si­ko mah­dol­lis­ta, että kan­sa­kun­ta hyvin menes­tyäk­seen voi­si hyö­tyä sii­tä, että sil­lä oli­si 1- 2 vas­ta­pai­noa pää­kau­pun­gil­leen: eli kan­sa­kun­nan par­hail­la tytöil­lä ja pojil­la oli­si edes teo­reet­ti­nen mah­doll­siuss vali­ta työ- ja asuin­paik­kan­sa. Olet­ko tut­ki­mus­te­si perus­teel­la täs­tä asias­ta jota­kin mieltä?

    Tou­ko Mettinen

    1. Kemi­kaa­li­vi­ras­toa oli vai­kea saa­da edes Hel­sin­kiin, joka on niin syr­jäs­sä. Jos oli­si vie­lä pitä­nyt jak­taa koneel­la vaik­ka­pa Kuo­pioon, viras­to oli­si var­maan­kin lai­tet­tu Brys­se­liin. Suo­ra len­to­yh­teys ja kun­nol­li­nen kan­sain­vä­li­nen kou­lu oli­vat edellytyksenä.

  23. Vai­kut­taa siis sil­tä, että ruot­sin­kie­li­sen ran­nik­koa­lu­een suu­ril­la kau­pun­geil­la on ongel­mia naa­pu­ri­kun­tien kanssa.

  24. Re: Osmo Soi­nin­vaa­ra kir­joit­ti 15.11.2009 kel­lo 3:44

    Mak­saa­ko EU kus­tan­nuk­set tuos­ta kan­sain­vä­li­ses­tä kou­lus­ta, jos­sa opet­ta­jis­ta par­haim­mat opet­ta­vat mm yhden oppi­laan ryhmiä.

  25. Osmo:

    kun­nol­li­nen kan­sain­vä­li­nen kou­lu oli­vat edellytyksenä.”

    Vuo­saa­res­sa oli­si ollut jo val­miik­si kan­sain­vä­li­siä kou­lu­ja. Voi­si­ko Osmo sanoa, mikä näi­den kou­lu­jen kan­sain­vä­li­syy­des­sä on ei-kunnollista?

  26. Uskon toki, että Kemi­kaa­li­vi­ras­ton saa­mi­nen muu­al­le kuin Hel­sin­kiin oli­si ollut lähes mahdotonta. 

    Kuten sanoin, annan vain esi­merk­ke­jä. Mik­si ihmees­sä sin­ne Hel­sin­gin nie­mel­le piti saa­da sata­ma­kin? (Täs­sä kyl­lä olit samaa mieltä.)

    Eli vie­lä ker­ran: minus­ta voi­si olla hyvä, että maas­sa oli­si 1 — 2 vas­ta­pai­noa pää­kau­pun­gil­le — jot­ta nuo­ret inno­va­tii­vi­set ja fik­sut ihmi­set voi­si­vat aidos­ti pun­ni­ta paria kol­mea eri vaih­toeh­toa, eikä kaik­kien tar­vit­si­si tun­kea samal­le niemelle.

    Aina kun tulee pie­ni­kin käy­tän­nön sijoi­tus- tai rahoi­tus­pää­tös rat­kais­ta­vak­si, pää­kau­pun­ki­seu­tu vie voi­ton, kun siel­lä on se len­to­kent­tä ja mitä­hän ulko­maa­lai­set­kin meis­tä ajattelisivat. 

    Göte­bor­gis­sa, Ber­ge­nis­sä ja Århusis­sa on toi­mi­vat len­to­ken­tät ja var­mas­ti ihan hyviä kan­sain­vä­li­siä koulujakin. 

    Tou­ko Mettinen

  27. Tou­ko Miettinen:

    Euroo­pas­ta kat­sot­tu­na Suo­men kau­pun­geis­ta jokai­nen on vähin­tään kak­si ker­taa Hel­sin­kiä kauempana. 

    Tämän tule­vat lää­ke­lai­tok­sen­kin työn­te­ki­jät (ja mat­ka­las­ku­jen käsit­te­li­jät) huomaamaan.

  28. Ei Ita­lia­kaan sitä Suomen(Paavo Lip­po­sen mukaan) elin­tar­vi­ke­vi­ras­toa Roo­maan perus­ta­nut vaan Par­maan. Huo­not yhtey­det sin­ne­kin on. 

    Osmo ja Esko — tei­dän duu­niin kuu­luu muun muas­sa miet­tiä tätä Hel­sin­gin lii­ka­kan­soi­tus­ta. Minus­ta esim. Eskon alue­po­li­tiik­ka-teks­tit ovat täyt­tä asi­aa ja ei Osmo­kaan tun­nu ehdoin tah­doin kaik­kea Hel­siin­kiin hamua­van. Sil­ti näin käy. Miksiköhän!

    Eli vie­lä ker­ran: 1 — 2 vas­ta­pai­noa Helsingille?

    Tou­ko Mettinen
    (Tämä on nimimerkki)

  29. Kart­ta käteen Tou­ko. Pal­jon­ko ihmi­siä asuu vii­den tun­nin ajo­mat­kan pääs­sä Par­mas­ta? Miten pit­kä mat­ka on kans.väl. lentokentälle?

  30. Mik­si tämä kau­pun­ki­mal­li sit­ten hylät­tiin ja yri­tet­tiin kek­siä jotain parem­paa, se onkin mie­len­kiin­toi­nen kysymys?”

    Tähän on lyhyt ja täy­sin päte­vä vas­taus: Raken­ta­mi­sen muut­tu­mi­nen omis­ta­ja­ve­toi­ses­ta rakennusliikevetoiseksi.

    Täs­tä seu­ra­si (tie­ten­kin) kun­tien kaa­voit­ta­jien suru­ton lah­jon­ta eli “yhteis­työ” niin­kuin kun­nan edus­ta­jat halua­vat asi­aa nimit­tää. Mut­ta eihän se asia kau­nis­te­le­mal­la parane.

    Raken­nus­lii­ke kun halu­aa mah­dol­li­sim­man suu­ren voi­ton, joten tont­ti hae­taan jos­tain kau­kaa hal­val­la ja kaa­voit­ta­jays­tä­vä (vähän avus­ta­mal­la) kaa­voit­taa sil­lä het­kel­lä maa-ja met­sä­ta­lous­maa­ta ole­van ton­tin ker­ros­ta­lo­ton­teik­si, yleen­sä sen jäl­keen kun raken­nus­lii­ke on sen osta­nut ja par­tu­roi­nut puut pois. Ton­tin hin­ta kui­ta­taan pel­käl­lä puus­tol­la ja kun se raken­ne­taan täy­teen 8‑kerroksisia talo­ja niin voit­to on suunnaton. 

    Kun mukaan ote­taan pank­ki, joka rahoit­taa nämä suun­nat­to­mal­la voi­tol­la teh­dyt raken­nuk­set, saa­daan pyhä kol­mi­nai­suus kaa­voit­ta­ja, raken­nus­lii­ke ja pank­ki, joka tie­toi­ses­ti tekee sel­lais­ta yhdys­kun­ta­ra­ken­net­ta, joka nykyi­sin on val­lit­se­va­na: Kasa lähiöi­tä mah­dol­li­sim­man kau­ka­na taajamasta.

    Raken­nus­liik­keen teke­mis­tä voi­tois­ta rii­tää kaa­voit­ta­jan voi­te­luun vaik­ka kuin­ka ja kun­nal­lis­tek­nii­kan­han mak­saa kun­ta, aivan sama raken­nus­liik­kel­le. Pyö­rä pyö­rii niin kau­an kun asun­not käy­vät kau­pak­si ja maa­ta riittää.

    Lop­pu­tu­lok­se­na saa­daan Espoo: Kasa asuin­ta­lo­ja kes­kel­lä kor­pea eikä min­kään­lai­sia pal­ve­lu­ja pait­si auto­mat­kan pääs­sä. Näi­tä ryp­päi­tä on sit­ten kym­me­nien kilo­met­rien mat­kal­la täy­sin satun­nai­ses­ti eikä mitään kau­pun­gin­ta­pais­ta­kaan ole mis­sään, tii­viy­des­tä puhu­mat­ta­kaan. Jos­kin Espoos­sa alkaa olla ryp­päi­den välit­kin raken­net­tu täy­teen, ei enää ole aivan niin räi­keäs­ti näky­vis­sä kuin 1980–1990-luvuilla.

    Hyvä­nä esi­merk­ki­nä Espoon “kes­kus­ta”, joka ei ole kes­kus­ta mil­lään mit­ta­ril­la, ellei hal­lin­nol­lis­ta pää­tös­tä las­ke­ta. Ei vie­lä­kään, vaik­ka se on teh­ty yli 20 vuot­ta sitten.

  31. Vas­taus nimi­mer­kil­le a_l.

    Otin Googlen — kel­van­nee. Mis­tä sait tuon 5 tun­nin ajo­mat­kan? Vii­des­sä tun­nis­sa Jyväs­ky­läs­tä ehtii kaik­kial­le Suo­meen — pait­si Lapin lää­niin. Par­mas­ta ehti myös moneen paik­kaan — vaik­ka lii­ken­ne on toki ruuh­kai­sem­paa. Par­mas­ta on kan­sain­vä­li­sel­le len­to­ken­täl­le 120 kilo­met­riä — eli meil­lä on samoil­la etäi­syyk­sil­lä (suju­vam­pi lii­ken­ne, ei ruuh­kia) esi­mer­kik­si Tam­pe­re ja Turku.

    Mut­ta pitä­nee vie­lä tois­taa, että olen vain poi­mi­nut satun­nai­sia esi­merk­ke­jä sii­tä, kuin­ka lähes jokai­nen Suo­mes­sa teh­ty pää­tös tulee suo­si­neek­si pääkaupunkiseutua.

    Var­si­nai­ses­ti haluai­sin vaka­vas­ti kes­kus­tel­la sii­tä mah­dol­li­suu­des­ta, että myös Suo­mes­sa oli­si vas­ta­pai­no pää­kau­pun­gil­le. Oli­si­han se kivaa, jos meil­lä oli­si myös esi­mer­kik­si vaih­toeh­to Hesa­ril­le. Vai olisiko?

    Tou­ko Mettinen

  32. Vs. Tou­ko. Tie­dän aika mon­ta, jot­ka haluai­si­vat asua akse­lil­la Mila­no-Piacenza-Par­ma-Mode­na-Bolog­na-Rimi­ni (Väli­me­ri). Mila­no-Rimi­ni väli on kuin vii­voit­ti­mel­la vedet­ty suo­ra, jota pit­kin kul­kee moot­to­ri­tie ja rau­ta­tie. Ja len­to­ken­tät on. Kuo­pion ver­taus Par­man sijain­tiin menee kyl­lä Län­si-Suo­ma­lai­sel­ta Ita­lian kävi­jäl­tä vähän yli.

    Pro Tuo­mas. Jos kau­pun­gin ainoa mää­ri­tel­mä on asu­kas­lu­ku, niin Espoo olkoon kau­pun­ki. Sit­ten on näi­tä kah­den tien ris­teyk­siä, jos­sa on vas­ta­pää­tä K:tä ja S:ää ja kun­nan­ta­lo ja kirk­ko ja se kun­nan vuo­kra­ker­ros­ta­lo, ja nekin ovat ole­vi­naan kau­pun­ke­ja. Toi­sel­la kes­kus­ta mut­tei asuk­kai­ta, toi­sel­la asuk­kai­ta mut­ta ei kes­kus­taa. Mut­ta kau­pun­ke­ja molem­mat ole­vi­naan. Näin se on kun kau­pun­gik­si vain ilmoittaudutaan.

  33. Kemi­kaa­li­vi­ras­toa oli vai­kea saa­da edes Hel­sin­kiin, joka on niin syr­jäs­sä. Jos oli­si vie­lä pitä­nyt jak­taa koneel­la vaik­ka­pa Kuo­pioon, viras­to oli­si var­maan­kin lai­tet­tu Brysseliin.”

    EU:n tie­to­tur­va­vi­ras­to Eni­sa sijoi­tet­tiin Kree­tan Heraklioniin,eipä se juu­ri syr­jem­mäs­sä voi olla

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.