Miten kaupunkimaa pitäisi hinnoitella?

Pel­to­maa Uudel­la­maal­la mak­sa­nee jotain 20 000 euroa heh­taa­ri eli kak­si euroa neliöl­tä. Eiran­ran­nas­sa asun­not mak­sa­vat noin 7000 euroa neliöl­tä. Kun talon raken­taa kah­del­la ton­nil­la neliöl­tä ja kun Eiran ran­nas­sa alue­te­hok­kuus  on yhden paik­keil­la, maan oikea hin­ta on suun­nil­leen  5000 euroa neliö­tä. Kenel­le tuo ero­tus kuu­luu ja miten tont­ti­maa pitäi­si hinnoitella?

Raken­nus­liik­keet ovat valit­ta­neet, että kor­kea tont­ti­maan hin­ta tekee asun­nois­ta kal­lii­ta. Jot­kut ovat tähän hal­paan men­neet­kin – esi­mer­kik­si Hel­sin­gin Sano­mien pää­kir­joit­ta­jat – mut­ta perus­te­lus­sa ei ole mitään jär­keä. Jos asun­to­jen hin­to­ja ei ole sään­nös­tel­ty, tont­ti­maan hin­nal­la ei ole mitään mer­ki­tys­tä sii­hen ‚mil­lä hin­nal­la raken­nus­lii­ke myy asun­non asuk­kail­le: se myy eni­ten tar­joa­val­le, eikä tähän vai­ku­ta miten­kään se, miten hin­ta jakau­tuu raken­nus­liik­keen ja kau­pun­gin kesken.

Jos asun­to­jen myyn­ti­hin­ta on 7000 euroa neliöl­tä ja raken­nus­kus­tan­nuk­set koh­tuul­li­nen lii­ke­voit­to huo­mioi­den on 2000 euroa neliö­tä, ton­tin oikea hin­ta on 5 000 euroa raken­nus­ne­liö­tä. Tämä ei ole toteu­tu­nut Hel­sin­gis­sä, vaan arvok­kaim­mat ton­tit on myy­ty ali­hin­taan. Mik­si näin on käy­nyt, sitä kan­nat­tai­si tut­ki­van jour­na­lis­tin tutkia.

Jos ollaan sitä miel­tä, ettei kau­pun­ki saa ottaa maas­ta mak­si­mi­hin­taa, mitä sen pitäi­si tehdä?

Jos maa myy­dään raken­nus­liik­keel­le ale­hin­taan ja tämä saa myy­dä asun­not eteen­päin mark­ki­na­hin­taan, hin­nan­alen­nus on lah­joi­tus raken­nus­liik­keel­le, mut­ta ei hyö­dy­tä asuk­kai­ta lainkaan.

Jos maa myy­dään raken­nus­liik­keel­le alen­nus­hin­nal­la ja edel­ly­te­tään, että asun­not myy­dään alle tori­hin­to­jen asuk­kail­le, syn­tyy kak­si ongel­maa: ensik­si­kin se on lah­joi­tus asun­to­jen ensim­mäi­sil­le omis­ta­jil­le, kos­ka nämä voi­vat myy­dä asun­non eteen­päin mark­ki­na­hin­nal­la ja pan­na alen­nuk­sen tas­kuun­sa. Ensim­mäi­nen asu­kas hyö­tyy, seu­raa­vat eivät hyö­dy mitään. Toi­nen ongel­ma on, miten vali­taan ja kuka valit­see ne onnek­kaat, jot­ka saa­vat tämän pää­oma­lah­joi­tuk­sen itsel­leen. Van­taa käyt­tää arpaa.

Hel­sin­ki on rat­kais­sut asian niin, että ton­tit luo­vu­te­taan raken­nus­liik­keel­le ale­hin­nal­la, raken­nus­liik­keen on luo­vu­tet­ta­va asun­not ale­hin­nal­la osta­jil­le ja myös jäl­leen­myyn­ti­hin­taa sään­nös­tel­lään – nyky­pää­tös­ten mukaan seu­raa­vat 30 vuotta.

Tämä syn­nyt­tää kak­si ongelmaa:

1)      Kuka valit­see ne onnek­kaat, jot­ka saa­vat asun­non alle tori­hin­to­jen, kos­ka val­tao­sa hel­sin­ki­läi­sis­tä jou­tuu osta­maan asun­non vapail­ta mark­ki­noil­ta van­has­ta asuntokannasta.

2)      Kun asun­toa ei saa myy­dä mark­ki­na­hin­taan, sitä ei kan­na­ta myy­dä lain­kaan. Niin­pä esi­mer­kik­si Kata­ja­no­kan suu­ris­sa per­hea­sun­nois­sa asuu yksi­näi­siä les­kiä, joi­den ei kan­na­ta myy­dä asun­toa muut­taak­seen pie­nem­pään. Asun­to­kan­ta on epä­ra­tio­naa­li­ses­sa käy­tös­sä, mis­tä syn­tyy suu­ria hyvinvointitappioita.

70 vastausta artikkeliin “Miten kaupunkimaa pitäisi hinnoitella?”

  1. Vie­lä kol­man­nen ongel­man voi­si lisätä:

    3) Hin­ta­sään­nös­tel­lyn asun­non hank­ki­neet voi­vat lait­taa asun­non vuo­kral­le mark­ki­na­hin­taan. Eli myyn­ti­hin­taa sään­nös­tel­lään, vuo­kraus­hin­taa ei.

    1. Tee­mu on erit­täin oikeas­sa. Tämä ilmiö on laa­je­ne­mas­sa ja se vie poh­jaa koko hin­ta­sään­nös­te­lyl­tä. Kau­pun­ki on vas­tan­nut tähän sil­lä, ettei yksi hen­ki­lö voi omis­taa kuin yhden HITAS-asun­non, mut­ta en tie­dä, kuin­ka hyvin jär­jes­te­ly toi­mii ja estää­kö se yri­tyk­sen kaut­ta omistamisen.

  2. heh, vai on 5000 euroa per maa­ne­liö alihintaa:))

    Tuo Hel­sin­gin yli­hin­noit­te­lu­han on juu­ri syy sii­hen, että asun­not ovat pie­niä, kal­lii­ta ja ihmi­set muut­ta­vat mie­luum­min Lohjalle.

    Pel­los­ta ei muu­ten kukaan mak­sa kah­ta euroa neliö. Raa­ka­maas­ta kyllä.

    1. Ne asun­not eivät jää­neet tyh­jil­leen. Vaik­ka ne oli­si myy­ty hal­vem­mal­la, niis­sä ei olsi asu­nut sen enem­pää ihmi­siä. Paa­vol­la on ajat­ru­ysw­vir­he. Loh­jal­le muu­te­taan, kos­ka Hel­sin­gis­sä Espoos­sa ja Van­taal­la kaa­voi­te­taan lii­an vähän.
      Nii­tä ei myy­ty vii­del­lä ton­nil­la neliö, joka oli­si ollut oikea hin­ta vaan ali­hin­taan, noin puo­lel­la tuos­ta hin­nas­ta, mut­ta ei se asxun­to­jen myyn­tihn­taa alen­ta­nut, vaan jhäi paran­ta­maan raken­nus­liik­kei­den tulosta. 

  3. Tot­ta kai tuo­ta mah­dol­li­suut­ta hyö­dyn­ne­tään, kun on luo­tu jär­jes­tel­mä joka kan­nus­taa hank­ki­maan hin­ta­sään­nös­tel­lyn asun­non ja lait­ta­maan sen vuo­kral­le: toi­min­taa ei ole kielletty.

  4. loh­jal­le ja Por­voo­seen muu­te­taan sik­si, kos­ka nor­maa­li per­he saa siel­tä riva­rin tai oma­ko­ti­ta­lon mut­ta Hel­sin­gis­tä vain kak­sion tai pie­nen kol­mion huo­nol­ta alueelta.

    Ei ole aja­tus­vir­he. Fak­ta se on. Ne ihmi­set eivät haluai­si muut­taa Loh­jal­le kui­ten­kaan. Hel­sin­gin tont­ti­po­li­tiik­ka kui­ten­kin pakot­taa sii­hen monet lap­si­per­heet, kos­ka jos­sain­han sitä pitää asustella.

    1. Loh­jal­le muu­te­taan, kos­ka Hel­sin­gis­sä ei ole tar­peek­si tont­te­ja, siis kaa­voi­te­taan lii­an hitaas­ti, mut­ta miten sitä hidas­tai­si se, että maa lah­joi­tet­tai­siin rakennuslikkke3ille hal­vem­mal­la ja jot­ka sit­ten möi­si­vät asun­not ihan samal­la mark­ki­na­hin­nal­la asukkaille?

  5. Osmo kir­joit­ti ” Kau­pun­ki on vas­tan­nut tähän sil­lä, ettei yksi hen­ki­lö voi omis­taa kuin yhden HITAS-asun­non,” Tämä ei pidä paik­kaan­sa. Val­tuus­to on päät­tä­nyt että jos ostaa uuden hitas-asun­non raken­net­ta­vas­ta talos­ta, on van­ha asun­to myy­tä­vä. Jos ostaa asun­non vahas­ta kan­nas­ta, ei van­haa asun­to­aan tar­vit­se myy­dä. Tämä yksin­ker­tai­ses­ti sik­si, ettei kau­pun­gil­la ole mitään lail­li­sia kei­no­ja vaa­tia ihmi­siä myy­mään omaisuuttaan.
    Tuo uusi rajoi­tus­kin aio­taan rat­kais­ta niin, että raken­nus­liik­keil­le ase­te­taan sank­tioi­ta jos uuden asun­non osta­ja ei myy asut­no­aa. Käy­tän­nös­sä tämä joh­taa ilmei­ses­ti sii­hen että hitas-asuk­kai­den asun­non­vaih­to enti­ses­tään vai­keu­tuu, kos­ka raken­nus­liik­kei­den ei kan­na­ta sank­tioi­den pelos­sa myy­dä asun­to­ja heil­le, vaan sel­lai­sil­le osta­jil­le joil­la ei ole hitas-asuntoja.

    Suo­mes­sa on omai­suu­den suo­ja lais­sa, joten kau­pun­ki ei voi myös­kään kiel­tää asun­to­jen vuo­kraa­mis­ta. Ei se oli­si kovin jär­ke­vää­kään. Myös vuo­kra-asun­to­ja tar­vi­taan. Usein asun­not ovat vuo­kral­la vähän aikaa, omis­ta­jan olles­sa muu­al­la töis­sä tms jol­loin asun­toa ei halu­ta myy­dä, vaan sii­hen on tar­koi­tus palata.

    1. Kyl­lä kau­pun­gil­la on kei­not estää se, että Hitas-kan­ta siir­tyy sijoi­tusa­sun­noik­si ammat­ti­mai­sil­le vuokrausyhtiölle/yksityishenkilöille. Kau­pun­gil­la on lunas­tusoi­keus jokai­seen Hitas-kan­nas­sa teh­tyyn kauppaan.

  6. Eikö tämän takia kaik­ki ton­tit kan­nat­tai­si aina huu­to­kau­pa­ta ja luo­pua tuos­ta hin­ta sääntelystä?

    Mik­si näin ei tehdä/tehdäänkö näin? Jos ei teh­dä niin, kuka tätä vastustaa?

  7. Pel­to­maa­ta, kun kaa­voi­te­taan niin sen arvo nousee. Pel­to­maa pitää lunas­taa ja tar­jo­ta kor­vaa­va pel­to­maa tilal­le jos­tain muu­al­ta. Eihän pel­to­maan hin­ta mää­räy­dy raken­nusoi­keu­den mukaan vaan pel­to­vil­je­lyn mukaan.

    Pel­to­maan kor­vauk­siin pitää sovel­taa vakuu­tus­yh­tiöi­den ylei­ses­ti hyväk­syt­ty­jä kor­vauseh­to­ja, jot­ka on teh­ty niin että kei­not­te­lu ei ole mahdollista.

  8. Entä jos maan omis­ta­ja ei myy maa­ta raken­nus­liik­keel­le, vaan raken­nut­taa? Ja raken­nus­lii­ke tekee sitä mitä osaa — eli rakentaa.

    1. Maan omis­taa siis ylee­nä kau­pun­ki. Sil­lä on raken­nut­ta­mis­yh­tiö, joka raken­nut­tää pää­asias­sa vuo­kra­ta­lo­ja, mut­ta jon­kin ver­ran myös omis­tusa­sun­to­ja. Seu­raa­va kuysy­mys on, mil­lä hin­nal­la nuo omis­tusa­sun­not myy­dään asukkaille.

  9. Miner­va Krohn:

    Suo­mes­sa on omai­suu­den suo­ja lais­sa, joten kau­pun­ki ei voi myös­kään kiel­tää asun­to­jen vuokraamista. 

    Ei sen tar­vit­se sitä kiel­tää, sil­lä kau­pun­ki voi­si käyt­tää lunas­tusoi­keut­taan asuntoon.

    Miner­va Krohn:

    Ei se oli­si kovin jär­ke­vää­kään. Myös vuo­kra-asun­to­ja tarvitaan.

    Usein asun­not ovat vuo­kral­la vähän aikaa, omis­ta­jan olles­sa muu­al­la töis­sä tms 

    Olet­ko ihan vaka­vis­sa­si? Hita­sin tar­koi­tus on tar­jo­ta koh­tuu­hin­tai­sia omis­tusa­sun­to­ja. Hita­sin sijoi­tusa­sun­nok­si hank­ki­ja tosin hyö­tyy vuo­kra-asun­to­pu­las­ta, kos­ka vuo­kra­ta­so on korkealla.

    Kau­pun­ki on raken­ta­nut irvok­kaan tilan­teen. Se tosia­sial­li­ses­ti pal­kit­see nii­tä jot­ka onnis­tu­vat hank­ki­maan hin­ta­sään­nös­tel­lyn asun­non ale­hin­taan ja vuo­kraa­maan sitä mark­ki­na­hin­taan. Saan vai­ku­tel­man että puo­lus­te­let tätä vir­het­tä joka pitäi­si pikim­mi­ten korjata.

  10. Kau­pun­gil­la on lunas­tusoi­keus jota käy­te­tään jos kaup­pa on teh­ty yli­hin­taan. Tämän­kin todis­ta­mi­nen on hyvin han­ka­laa. Onnek­si tilan­ne on näi­den suh­teen var­sin hyvin kor­jaan­tu­nut­kin uuden indek­sin myö­tä. Uusi­nen sää­te­lye­le­ment­tien päät­tä­mi­nen van­haan hitas-kan­taan ei kui­ten­kaan tai­da olla kovin help­poa juu­ri omai­suu­den suo­jan vuoksi.

    Muu­ta­ma vuo­si sit­ten tätä vuo­kraus­ta sel­vi­tet­tiin jon­kin leh­ti­ju­tun poh­jal­ta. Vuo­kraus oli var­sin vähäis­tä, ja sii­hen oli yleen­sä ole­mas­sa ns hyvä/hyväksyttävä syy. Omis­ta­ja siis asui väliai­kai­ses­ti muu­al­la työn tai opis­ke­lun vuok­si. En sen­kään vuok­si usko että sään­te­lyn lisää­mi­nen on kovin tarpeellista.

    1. Kyl­lä kai se lunas­tusoi­keus sinän­sä on ehdo­ton, sitä on tar­koi­tus käyt­tää, kun epäil­lään yli­hin­nan maksamista.

  11. Re: Osmo Soi­nin­vaa­ra kir­joit­ti 15.11.2009 kel­lo 23:54

    Jos ylei­sel­lä tasol­la arvel­laan kau­pois­sa liik­ku­van yli­hin­taa, niin kau­pun­ki voi­si satun­nai­so­tan­nal­la käyt­tää lunas­tusoi­keut­ta kauppoihin.

  12. Eiran­ran­nas­sa varus­te­ta­son lie­nee sen ver­ran hulp­pea että 2000 euroa neliö ei vält­tä­mät­tä rii­tä. Toi­nen mitä mie­tin on että raken­nus­liik­keet var­maan las­kee jon­kun ris­kipree­mion sen varal­ta että asun­to­jen hin­nat las­kee tai että nii­den myyn­tia­jat pite­nee. Tämä minus­ta selit­täi­si mik­si oma­toi­mi­ra­ken­ta­ja pää­see hal­vem­mal­le, vaik­ka kai­ken jär­jen mukaan sar­jas­sa talo­ja teke­vän yhtiön raken­nus­kus­tan­nuk­set on pie­nem­mät, kun tekee itsel­le niin tuo­ta ris­kiä ei ole.

    Luu­len että ratio­naa­li­sen tont­ti­hin­noit­te­lun lisäk­si tar­vit­tai­siin myös taval­la tai toi­sel­la lisää oma­toi­mi­ra­ken­ta­mis­ta. Se että saa oman näköi­sen on myös yksi syy mik­si nii­den tont­tien peräs­sä muutetaan.

    1. Eiran­ran­nas­sa kävi niin, että “tutuis­ta” raken­nus­liik­keis­tä jokai­nen sai kiin­teis­tö­lau­ta­kun­nal­ta tas­a­puo­li­ses­ti yhden ton­tin. Tosin har­mi kyl­lä, yhden ton­tin osal­ta jokin ulko­puo­li­nen taho oli teh­nyt sel­väs­ti kor­keam­man tar­jouk­sen. Vir­ka­mie­het esit­ti­vät tätä tar­jous­ta hylät­tä­väk­si ja niin kiin­teis­tö­lau­ta­kun­ta myös päät­ti, kos­ka tämä tur­val­li­sen pii­rin ulko­puo­lel­ta tul­lut tar­joa­ja ei ehkä sel­viä­si talon raken­ta­mi­ses­ta. Vih­reät nos­ti­vat asias­ta älä­mö­lön, ja kau­pun­gin­hal­li­tus muut­ti pää­tök­sen. Ihmet­te­len, ettei yksi­kään tut­ki­va jour­na­lis­ti kiin­nos­tu­nut täs­tä episodista.

  13. Olen ehdot­ta­nut tätä ennen­kin, mut­ta minus­ta rat­kai­su on asun­to-osa­keyh­tiöi­den yhtiöit­tä­mi­nen ennen raken­ta­mis­ta, pää­oma­si­joi­tus kau­pun­gil­ta jol­la saa­daan suun­nit­te­lu­pro­jek­ti läpi­vie­tyä, jon­ka jäl­keen asun­to-osa­keyh­tiön osak­keet myy­dään huu­to­kau­pal­la. Täs­tä eteen­päin toi­mit­tai­siin osak­kai­den ris­kil­lä kuten nor­maa­lis­sa raken­nus­pro­jek­tis­sa. Osak­kaat rat­kai­se­vat jat­kuu­ko pro­jek­ti jon­kin ison koko­nais­toi­mit­ta­jan vai pie­nem­män pro­jek­ti­toi­mis­ton ja ali­hank­ki­ja­jou­kon kanssa.

    Näin toi­mi­mal­la ali­hin­taan myyn­ti lop­pui­si kun tont­tien poten­ti­aa­li­nen osta­ja­kun­ta oli­si jotain muu­ta kuin kou­ral­li­nen iso­ja raken­nus­yh­tiöi­tä joil­la on rah­kei­ta iso­jen raken­nus­pro­jek­tien läpi­vien­tiin alus­ta loppuun.

  14. Kau­pun­ki­maa pitäi­si hin­noi­tel­la mark­ki­na­hin­taan. Mut­ta samal­la kau­pun­gin pitää teh­dä tehok­kai­ta toi­men­pi­tei­tä, jot­ta mark­ki­na­hin­ta las­ki­si ja jot­ta edul­li­sia asun­to­ja tuli­si tar­jol­le riittävästi.

    Jos ongel­man alku­pe­rä on todel­la pelk­kä kaa­voit­ta­mi­sen hitaus, niin mik­si ei yksin­ker­tai­ses­ti nopeu­te­ta kaavoitusta.

    Väi­te, että nopea kaa­voi­tus tuli­si Hel­sin­gil­le lii­an kal­liik­si, on mie­les­tä­ni pelk­kä tekosyy.

    Kas­va­nut kaa­voi­tus mer­kit­see inves­toin­te­ja ja väli­tön­tä rahan­tar­vet­ta. Mut­ta jos kulut tule­vat myö­hem­min kor­ko­jen kera takai­sin, niin sel­lais­ten inves­toin­tien hyl­kää­mi­nen on tyhmyyttä.

    Nopea kas­vu pitäi­si rahoit­taa otta­mal­la rajus­ti lisää vel­kaa, leik­kaa­mal­la ansiot­to­mat arvon­nousut ja myy­mäl­lä sopi­vas­sa ajan­koh­das­sa omaisuutta.

    Tie­ten­kin väi­te­tään, ettei sel­lai­nen nopea kas­vu ole mah­dol­lis­ta. Ja sii­tä aiheu­tuu yli­kuu­men­tu­mis­ta ja monia vaikeuksia. 

    Pas­kat. Kyl­lä nopea kas­vu on mah­dol­lis­ta, jos niin halu­taan. Tämä kui­ten­kin edel­lyt­täi­si raken­nus­liik­kei­den kar­tel­li­mai­sen käyt­täy­ty­mi­sen lait­ta­mis­ta kuriin.

  15. riku
    “Entä jos maan omis­ta­ja ei myy maa­ta raken­nus­liik­keel­le, vaan raken­nut­taa? Ja raken­nus­lii­ke tekee sitä mitä osaa – eli rakentaa.”

    No sit­ten kau­pun­ki vuo­kraa maan ali­hin­taan. Tai ehkä tänään mark­ki­na­hin­taan, mut­ta unoh­taa indek­sieh­don niin­kuin aikai­sem­min on käynyt.

    Ainoa oikea tapa oli­si myy­dä ton­tit huu­to­kau­pal­la ja pitää tont­tien saa­ta­vuus mah­dol­li­suuk­sien mukaan enna­koi­ta­va­na. Täl­löin hin­ta on todel­li­nen mark­ki­na­hin­ta ja väl­ty­tään vuo­kran­mää­rit­te­lyn hankaluudelta.

  16. Kuin­ka pal­jon enem­män maa­ta pitäi­si kaa­voit­taa, jot­ta sii­tä ei oli­si ainais­ta pulaa ja tont­ti­hin­nat saa­tai­siin las­kuun? Veik­kaan että nykyi­se­nä talou­del­li­se­na aika­na ei edes kovin paljon.

    Jos jokai­sel­la asun­no­nos­ta­jal­la oli­si mah­dol­li­suus joko saa­da edul­li­nen (esim ~50000e) tont­ti tai ostaa riva­ria­sun­to pää­kau­pun­ki­seu­dul­ta, niin veik­kaan että asun­to­jen hin­nat ei kovin kau­aa kes­täi­si nykyi­sel­lä tasolla.

    Ja en nyt tar­koi­ta, että oma­ko­ti­ta­lo­tont­ti jokai­sel­le oli­si jokin rat­kai­su, mut­ta oma­ko­ti­ta­lon raken­ta­mi­nen vain on sel­keäs­ti hal­vem­paa kuin raken­nus­liik­kei­den tar­jon­ta (vaik­ka talon ostai­si avai­met käteen), joten tont­ti­tar­jonn­nal­la oli­si hel­poin las­kea asu­mi­sen hintaa.

  17. Jos ollaan sitä miel­tä, ettei kau­pun­ki saa ottaa maas­ta mak­si­mi­hin­taa, mitä sen pitäi­si tehdä?”

    Tar­jo­ta tont­te­ja niin pal­jon, että maan hin­ta las­kee. Ei kun­nan teh­tä­vä ole teh­dä mer­kit­tä­vää businessta .

    Hel­sin­gin aku­pun­gin star­te­gia on aivan päin­vas­tai­nen, se pih­taa kaa­voi­tus­ta, jot­ta asun­to­jen hin­nat ja sitä kaut­ta tont­tein hin­nat nouse­vat. Sen jäl­keen se voi nos­taa maan vuo­kra­hin­to­ja ja teh­dä lisää tulosta

    Jos halu­taan, että kun­nat tuot­ta­vat mak­si­maa­li­sen mää­rän voit­toa niin se pitää yhtiöit­tää ja vie­dä pörs­siiin. Hel­sin­ki OY oli­si mie­len­kiin­toi­nen yritys.
    Itse asias­sa Hel­sin­ki tekee voit­toa kiin­teis­töil­lä n 400 mil­joo­naa vuo­des­sa, joten sen on suu­ri kiin­teis­tö­busi­nek­sen har­joit­ta­ja Helsingissä

  18. Yhä­kin totean, että Hel­sin­gil­lä oli­si ollut Her­ne­saa­ren, Jät­kä­saa­ren ja Kes­ki-Pasi­lan koh­dal­la erin­omai­nen tilai­suus kor­ja­ta ongel­mia kaa­voit­ta­mal­la näi­hin asun­to­ja rei­lus­ti yli sadal­le tuhan­nel­le parin­kym­me­nen tuhan­nen sijasta. 

    Se koh­ta, jos­sa Hel­sin­gin Sano­mat osuu oike­aan — ja johon Osmo et näy­tä halua­van kos­kea tikul­la­kaan, on juu­ri tämä. Hel­sin­ki ei kaa­voi­ta riit­tä­väs­ti ja perus­te­lee tätä juu­ri mai­ni­tul­la “viih­tyi­säl­lä asui­nym­pä­ris­töl­lä” (tai toi­sel­la lem­pi­kep­pi­he­vo­sel­la, eli Hel­sin­gin mata­lal­la profiililla).

  19. Jani

    Jos ole­te­taan 1000 m² tont­ti ja toi­nen 1000 m² tie­tä ja mui­ta pal­ve­lui­ta, niin asun­not 100 000 oma­ko­ti­ta­loa vaa­tii n. 200 km² tilaa. Hel­sin­gin maa­pin­ta-ala näyt­täi­si ole­van 213 km², jos­ta suu­rin osa on jo rakennettu.

    Mihin ne oma­ko­ti­ta­lot pitäi­si lait­taa? Kau­pun­ki tar­vit­see lisää nime­no­maan kau­pun­ki­mais­ta kes­kus­taa, jot­ta oma­ko­ti­ta­loih­mi­sil­le riit­tää asun­not lähel­tä. Nyt kes­kus­taan halua­vat aja­vat nämä kehys­kun­tiin muut­ta­mal­la lähialueelle.

  20. loh­jal­le ja Por­voo­seen muu­te­taan sik­si, kos­ka nor­maa­li per­he saa siel­tä riva­rin tai oma­ko­ti­ta­lon mut­ta Hel­sin­gis­tä vain kak­sion tai pie­nen kol­mion huo­nol­ta alueelta.
    Ei ole aja­tus­vir­he. Fak­ta se on. Ne ihmi­set eivät haluai­si muut­taa Loh­jal­le kui­ten­kaan. Hel­sin­gin tont­ti­po­li­tiik­ka kui­ten­kin pakot­taa sii­hen monet lap­si­per­heet, kos­ka jos­sain­han sitä pitää asustella.

    Niin kuin Osmo sanoi, kyse ei ole asun­to­jen hin­nas­ta vaan mää­räs­tä (joka toki vai­kut­taa sii­hen hin­taan). Jos Hel­sin­gis­sä oli­si asun­to­ja tyh­jil­lään, sil­loin voi­tai­siin sanoa että ne ovat yli­hin­tai­sia. Mut­ta kun koko asun­to­kan­ta on tehok­kaas­sa käy­tös­sä, ei Hel­sin­kiin yksin­ker­tai­ses­ti mah­du enem­pää lap­si­per­hei­tä tai mui­ta­kaan (ellei sit­ten useam­pi per­he muu­ta samaan asun­toon tms.) ja asun­to­jen hin­ta vain hei­jas­te­lee tätä. Näin ollen mitään hyö­tyä (siis sii­hen että ne per­heet saa­tai­siin takai­sin siel­tä Loh­jal­ta, toki mui­ta hyö­ty­jä voi­si olla) ei oli­si sii­tä että asun­to­jen hin­to­ja joil­lain kik­ka kak­ko­sil­la läh­det­täi­siin pai­na­maan alas­päin vaan asun­to­ja vain pitäi­si raken­taa reip­paas­ti lisää jos asial­le halut­tai­siin jotain teh­dä. Toki sii­nä sivus­sa hin­nat­kin sit­ten laskisivat.

    Tuli mie­leen sel­lai­nen idea, että mitäs jos kau­pun­ki raken­nut­tai­si asun­not nor­maa­lin tar­jous­kil­pai­lun kaut­ta ja huu­to­kaup­pai­si ne sit­ten asuk­kail­le, eli ottai­si raken­nus­liik­keil­tä ris­kin ja sii­hen liit­ty­vän pree­mion itselleen? 

    Toi­nen vaih­toeh­to oli­si esi­mer­kik­si fik­sa­ta asun­non myyn­ti­hin­ta ja huu­to­kau­pa­ta tont­ti­vuo­kra. Siis vaik­ka­pa niin että talo­yh­tiön asun­noil­le on mää­ri­tel­ty kiin­teät, raken­nus­ku­lui­hin perus­tu­vat hin­nat ja haluk­kaat voi­vat mää­ri­tel­lä kuin­ka pal­jon oli­si­vat val­mii­ta kor­kein­taan mak­sa­maan yhtiö­vas­tik­kees­sa ton­tin vuo­kras­ta. Asun­not sit­ten sai­si­vat ne jot­ka ovat val­mii­ta kor­keim­paan vuo­kraan ja vuo­kra­ta­so oli­si kor­kein sum­ma jol­la kaik­ki asun­not saa­daan täy­teen. (Tai kai se voi­si vaih­del­la jopa asun­to­koh­tai­ses­ti jos halu­taan.) Täs­sä oli­si se hyvä puo­li, että vel­ka­ra­hal­la rahoi­tet­ta­va osuus asun­non hin­nas­ta jäi­si mel­ko pie­nek­si suh­tees­sa koko­nai­sa­su­mis­kus­tan­nuk­siin. Pan­kit eivät tie­tys­ti var­maan tykkäisi.

  21. Onpas har­vi­nai­sen help­po kysy­mys: Maa pitää tie­tys­ti hin­noi­tel­la mark­ki­na­hin­taan. Suun­nil­leen aina kun mitään resurs­sia anne­taan vuo­kral­le tai myy­dään se pitää teh­dä mark­ki­na­hin­taan, kos­ka muu­ten resurs­si allo­koi­tuu huo­nos­ti ja johon­kin syn­tyy ansait­se­mat­to­mia voittoja.

  22. Jos maa myy­dään raken­nus­liik­keel­le ale­hin­taan ja tämä saa myy­dä asun­not eteen­päin mark­ki­na­hin­taan, hin­nan­alen­nus on lah­joi­tus raken­nus­liik­keel­le, mut­ta ei hyö­dy­tä asuk­kai­ta lainkaan.”

    Aivan sama meka­nis­mi on ruu­an hin­nas­sa, sen takia nyt alv:n alen­nuk­sen myö­tä hin­to­ja seu­ra­taan tark­kaan. Täs­sä asun­to­tuo­tan­nos­sa, kuten elin­tar­vi­ke­kau­pas­sa­kin tai­taa kyse olla hei­kos­ta kil­pai­lus­ta. Pie­ni maa, pie­net mark­ki­na-alu­eet, joten ei kan­na­ta kil­pail­la. Entäs jos maa­han tuli­si ulko­mai­sia raken­nus­liik­kei­tä kilpailemaan?

  23. Edel­li­ses­tä ketjusta:

    Osmo:

    Tätä argu­men­toin­tia on vai­kea seu­ra­ta. Miten se, että kau­pun­ki ottaa kaa­voi­tu­ys­hyö­dyn itsel­leen eikä lahoi­ta sitä raken­nus­liik­keil­le, njos­taa kult­ta­jien mak­sa­mia hintoja?

    Onko kau­pun­ki sit­ten jos­kus otta­nut kaa­voi­tus­hai­tan itsel­leen? Minä veik­kaan, että ei ole. Mil­lä perus­teel­la se on voi­nut eka­na kus­ta maa­no­mis­ta­jia nil­koil­le mää­rää­mäl­lä mitä nii­den maal­le ei saa raken­taa (ja näin alen­ta­nut kei­no­te­koi­ses­ti maan arvoa) ja sit­ten kun se päät­tää, että hei no saa tähän sit­ten­kin raken­taa oma­ko­ti­ta­lo­ja, niin se antai­si jotain hyö­tyä maanomistajalle?!

  24. Eikö voi­tai­si kaa­voit­taa myös mui­den kuin kun­tien omis­ta­mal­le maal­le? Eikös tapa­na ole että kun­ta kaa­voit­taa vain omal­le maal­leen jon­ka se sit­ten myy? Voin olla väärässäkin!?

    Jos yksi­tyis­ten maa­ta kaa­voi­tet­tai­siin, maa­no­mis­ta­ja sai­si hänel­le kuu­lu­van hyö­dyn omai­suu­des­taan. Muis­te­len, että täs­sä OS on jos­kus perus­tel­lut nykyis­tä käy­tän­töä niin, että kaa­voi­tuk­sen aiheut­ta­ma maan arvon­nousu on satun­nai­nen etu, joka on hyö­dyl­lis­tä ja ehkä myös oikein ottaa yhteisölle.

    Yllä ole­vas­sa kes­kus­te­lus­sa arvon­nousun sano­taan kui­ten­kin mene­vän pää­so­sin raken­nus­yh­tiöil­le kun­nal­lis­po­lii­tik­ko­jen siunauksella. 

    Poh­ti­kaa hidas­taa­ko kaa­voi­tus­ta käy­tän­nös­sä se, että voi­daan kaa­voit­taa vain sel­lais­ta maa­ta, joka on “oikeal­la” omis­ta­jal­la! Kaa­voi­tus ei siis ete­ne sen perus­teel­la, min­ne kan­nat­tai­si rakentaa.

    Onko se nyt niin paha asia, jos joku enti­sen maan­vil­je­li­jän peril­li­nen saa lot­to­voi­ton sii­tä, että se pel­to nyt sat­tui ole­maan lähel­lä kes­kus­taa. Minus­ta pahem­pi asia on se, että kun­ta­päät­tä­jät voi­vat päät­tää kuka sen arvon­nousun saa omak­seen! Kor­rup­tio­ta ja mie­li­val­taa aiheut­ta­va ongel­ma kor­jaan­tui­si sil­lä, että kaa­voi­te­taan omis­ta­jan suos­tu­muk­sel­la sin­ne mis­sä raken­ta­mis­ta tar­vi­taan riip­pu­mat­ta omistajasta.

    t. Kris­tian

  25. Säre­lä, Hel­sin­gin oma­ko­ti­ta­loa­lueil­la tyy­pil­li­nen tont­ti on lähem­pä­nä 500 kuin 1000 neliö­tä, ja kadut on sen ver­ran kapei­ta että muu­ta tilaa kuin tont­tia on ehkä 10–20%.

    Pasi­las­sa asun­to­jen mää­rää ei rajoi­ta kor­keus vaan se että sii­tä teh­dään työ­paik­ka-alue. Talo­jen etäisyys/rakennuskorkeus ei voi olla ihan mitä tahan­sa var­sin­kaan mei­dän levey­sas­teil­la, väit­täi­sin että yli kah­dek­sal­la ker­rok­sel­la ei itsea­sias­sa saa­da tuos­ta joh­tuen juu­ri­kaan lisää asuin­ne­liöi­tä kos­ka myös por­tai­den ja his­sien vie­mä tila kas­vaa joka ker­rok­ses­sa. Huo­no perus­te­lu pie­nem­mäl­le raken­nusa­lal­le taas on se että park­ki­pai­kat ei mah­du, ja tätä­kin on vali­tet­ta­vas­ti kuultu.

  26. Miten mei­dän levey­sas­teet teke­vät kor­keas­ta raken­ta­mi­ses­ta joten­kin vai­ke­aa? Ennem­min­kin sanoi­sin, että maan­jä­ris­tyk­se­tön ja pyör­re­myrs­ky­tön Suo­mi on mitä oival­li­sin paik­ka kor­keil­le rakennuksille. 

    En usko, että Hong Kon­gis­sa ja Shang­hais­sa ihan vain huvin vuok­si talo­ja 20:en ker­rok­seen asti raken­ne­taan, jos ne kah­dek­san­nen ker­rok­sen pääl­le raken­ne­tut ker­rok­set eivät lisää asuin­ne­liöi­tä suh­tees­sa tar­vit­ta­vaan maapinta-alaan. 

    Park­ki­paik­ko­ja taas voi­daan raken­taa yleen­sä maan alle. Ja toi­saal­ta toi­mi­van jouk­ko­lii­ken­teen raken­ta­mi­nen hyvin tii­viin ker­ros­ta­loa­su­jai­mis­ton pal­ve­luun pitäi­si kai­ken jär­jen mukaan olla help­poa ja sitä kaut­ta har­vem­pi edes tar­vit­si­si sitä autoa (tai aina­kaan kah­ta per­heen molem­pien van­hem­pien työssäkäyntiin).

  27. Kun­tien tavoit­tee­na on nos­taa seu­dun vuo­sit­tai­nen asun­to­tuo­tan­to noin 10 000 asun­nos­ta 12 000 –13 000 asun­toon. Tämä mer­kit­see asun­to­tuo­tan­non lisää­mis­tä nykyi­ses­tä 20–30 %:lla.
    Ker­ros­ta­lo­va­ran­to riit­tää noin 29 000 ker­ros­ta­loa­sun­non raken­ta­mi­seen, min­kä lisäk­si vuo­sit­tain kaa­voi­te­taan ker­ro­sa­laa noin 6000 uut­ta ker­ros­ta­loa­sun­toa varten.”
    Läh­de: Asun­to­tont­ti­va­ran­to ja asun­toa­luei­den kaa­voi­tus Hel­sin­gin seu­dul­la. Yliark­ki­teh­ti Anne Jarva/ Ympäristöministeriö.

    Eli val­miik­si kaa­voi­tet­tua tont­ti­maa­ta on ja sitä kaa­voi­te­taan koo­ko ajan lisää. Kaa­voi­tus EI ole siis pullonkaula. 

    Yleis­kaa­vois­sa on lisäk­si varat­tu­na huo­mat­ta­vas­ti lisää aluei­ta asuntotuotantoon.

    Ongel­ma­na on se, että kaa­voi­tet­tu­ja ton­te­ja ei raken­ne­ta. Kun­nat ovat olleet var­sin halut­to­mia käyt­tä­mään lain sal­li­mia sank­tioi­ta maa­no­mis­ta­jia vas­taan täs­sä asiassa. 

    Puut­tuu siis poliit­tis­ta tahtoa.

  28. Tpyy­luo­ma, tuon 500 m² ton­tin hyväk­syn, mut­ta näy­tä minul­le Hel­sin­gis­tä oikeas­ti pien­ta­loa­lue, jos­sa ties­tö, osta­rit, puis­tot ja met­sä vie noin vähän koko­nais­pin­ta-alas­ta. Ei tai­da ihan heti löytyä. 

    Kan­ta­kau­pun­gin 6–7‑kerroksiset talot ovat jo riit­tä­vän kor­kei­ta blok­kaa­maan valon kadul­ta suu­rim­man osaa vuo­des­ta — ei sii­nä lisä­ker­rok­sis­ta ole hait­taa. Sama muu­ten pätee alem­mil­la levey­sas­teil­la ole­viin kau­pun­kei­hin­kin. New Yor­kin kadut saa­vat koh­tuul­li­sen vähän aurin­gon­va­loa sil­loin kun aurin­ko ei pais­ta tien suun­tai­ses­ti. Sil­ti ihmi­set halua­vat siel­lä asua.

  29. Osmo: “…eikä tähän vai­ku­ta miten­kään se, miten hin­ta jakau­tuu raken­nus­liik­keen ja kau­pun­gin kesken…”

    Tuos­sa se ongel­ma onkin. Mitä kau­pun­ki yleen­sä tekee osa­puo­le­na asun­to­kau­pas­sa? Jos mark­ki­nat toi­mi­vat, niin kukaan ei voi vedät­tää hin­nois­sa, Nyt näin ei ole, vaan kaa­voi­tuk­ses­sa on mono­po­li ja kai­ken lisäk­si sama mono­po­li saa omis­taa maa­ta sekä kei­no­tel­la sil­lä. Kulut­ta­ja kärsii. 🙁

  30. Saa­rel­ma, spot­tun mai­nio­ta tii­vis­tys­tä lai­na­tak­se­ni, tääl­lä poh­joi­ses­sa valo tulee sivus­ta. Esim. Man­hat­tan on taas Madri­din kor­keu­del­la, var­jos­tuse­fek­ti on ker­ta­luok­kaa pienempi.

  31. Samu­li Saa­rel­ma: “Miten mei­dän levey­sas­teet teke­vät kor­keas­ta raken­ta­mi­ses­ta joten­kin vaikeaa?”

    Tämä Wiki­pe­dia-artik­ke­li jos­ta käy ilmi aurin­gon liki­mää­räi­set kor­keus­kul­mat Hel­sin­gis­sä ja New Yor­kis­sa vas­tan­nee kysymykseen.

    Asian toi­nen puo­li on se että näky­män olles­sa esteee­tön ete­lään suu­ret­kin run­ko­sy­vyy­det ovat mah­dol­li­sia, poh­jois-ete­lä ‑suun­tais­ten syvien läpi­ta­lon asun­to­jen sisä­ti­lat sisäl­tä­vät haus­kas­ti kah­ta aivan eri sävyis­tä valoa. Uudet syvyys­ra­joit­tu­neet asun­not ovat täs­sä suh­tees­sa vähän tylsiä.

    Kes­ki-Pasi­laan mah­tui­si luul­ta­vas­ti toi­mis­toa­lu­een reu­noil­le joi­tain tuhan­sia asun­to­ja­kin 40-ker­rok­si­si­na tor­nei­na, näky­mät aina­kin oli­si­vat hulppeita.

  32. syltty:“No sit­ten kau­pun­ki vuo­kraa maan alihintaan.”

    kuka täs­sä vuo­kraa­mi­ses­ta on kir­joit­ta­nut. Maa­no­mis­ta­ja (kau­pun­ki) raken­nut­taa ja sit­ten myy tai vuo­kraa val­miin asunnon.

  33. Samu­li
    “Miten mei­dän levey­sas­teet teke­vät kor­keas­ta raken­ta­mi­ses­ta joten­kin vaikeaa?”

    Jos Suo­mes­sa on tal­vel­la kyl­mää, pimeä­tä, ja välil­lä tuu­lis­ta, jos raken­ne­taan kor­kea­ta, on siel­lä käve­ly ker­rok­ses­sa jal­ka­käy­tä­väl­lä vie­lä huo­mat­ta­vas­ti, kyl­mem­pää, pimeäm­pää ja tuu­li­sem­paa, eli en kyl­lä väl­tä­mät­tä suo­sit­te­le mata­lan aurin­gon maa­han mitään pil­ven­piir­tä­jä kau­pin­gi­no­sia, niis­sä tus­kin on kiva asua. 

    Esim New yor­kis­sa man­hat­ta­nin mata­lam­mat alu­eet ovat hyvin pal­jon kal­liim­pia-suo­si­tum­pia asui­na­luei­ta kuin ne pil­ven­piir­tä­jä alu­eet vaik­ka ne mie­leen­pai­nu­via ovatkin.

  34. Säre­lä, vaik­ka­pa Töö­lös­sä on pie­niä aukei­ta paik­ko­ja joi­den­ka kaut­ta valo pää­see katu­kui­lui­hin. Jos talot oli­si jotain kak­si­kym­men­tä­ker­rok­sia niin ei nois­ta oikein oli­si hyö­tyä. Help­po esi­merk­ki talos­ta joka on pilat­tu raken­ta­mal­la lii­an kor­kea rake­nus lii­an lähel­le vie­reen on Pos­ti­ta­lo jon­ka salin isot ikku­nat ei toi­mi kun Sokos blok­kaa valon. Suo­ma­lai­ses­sa raken­ta­mi­ses­sa asun­toon tule­van valon mak­si­moin­ti saa jos­kus vähän koo­mi­sia­kin piir­tei­tä, en esi­mer­kik­si aivan ymmär­rä mik­si makuu­huo­nees­sa pitää olla valoi­saa, mut­ta kyl­lä minä näis­sä asiois­sa kui­ten­kin luo­tan ark­ki­teh­tien ammattitaitoon.

    Käsit­tääk­se­ni 10–20% tont­ti­maas­ta tie­verk­koon oma­ko­ti­ta­loa­lu­eel­le on ihan nor­maa­lia, vaik­ka­pa Puis­to­las­sa. Tou­ko­las­sa tuo on tus­kin edes 10%. Tie­ten­kin jos las­kee lähi­met­sät mukaan niin asia on eri.

  35. Lap­si­per­heil­le sopi­vien asun­to­jen hin­taan vai­kut­taa myös nii­den pie­ni mää­rä Hel­sin­gis­sä. Hel­sin­gin asun­to­ka­nas­ta­muis­taak­se­ni noin 2/3 on yksiöi­tä ja kak­sioi­ta. Yli 100 m² asun­to­ja on vain n 10%. Isot asun­not ovat siis todel­li­nen niuk­kuus­hyö­dy­ke Helsingissä.

    Lisäk­si tie­tys­ti uusis­sa asun­nois­sa auto­pai­kat nos­ta­vat hin­taa. Kuten tääl­lä esi­tet­tiin, nii­tä raken­ne­taan maan alle. Raken­ta­mi­sen hin­ta on jopa 30 000- 40 000e/autopaikka. Nyky­sää­dök­sil­lä auto­ton mak­saa käy­tän­nös­sä puo­let autoi­le­van naa­pu­rin auto­pai­kas­ta, mut­ta Vih­rei­den tavoi­te auto­pai­kan hin­nan erot­ta­mi­ses­ta asun­non hin­nas­ta ete­nee, ja jat­kos­sa toi­vot­ta­vas­ti yhä useam­min auto­pai­kat myy­dään erik­seen, jol­loin autot­to­mat sääs­tä­vät asu­mis­ku­luis­saan merkittävästi.

  36. Kau­pun­ki­maan hin­noit­te­lu aina mark­ki­na­hin­taan, tont­tien mark­ki­na­hin­ta aset­tuu oikeal­le tasol­le vas­ta, kun tar­jon­taa on riit­tä­väs­ti, kaa­voi­tus­ta lisää myös yksi­tyi­sil­le mail­le, ottaa­han kau­pun­ki maan­käyt­tö­mak­su­na osuu­ten­sa arvonnoususta.

    Tont­ti­maan kal­leus ei seli­tä asun­to­jen yli­hin­taa, vaan toi­mi­mat­to­mat asun­to­mark­ki­nat, osaa­ma­ton ja byro­kraat­ti­nen raken­nut­ta­mi­nen, myös Hel­sin­gin kau­pun­gin oma.

    Räi­keä esi­merk­ki toi­mi­mat­to­mis­ta mark­ki­nois­ta, 70-luvun ele­ment­ti­ta­lo vuo­kra­ton­til­la, täy­del­li­sen sanee­rauk­sen tar­pees­sa, arvo ?. Voi olla jopa nega­tii­vi­nen, mut­ta kui­ten­kin usko­ma­ton hin­ta­pyyn­tö välit­tä­jil­lä, valis­tus­ta tar­vi­taan myös, mis­tä asun­non arvo muodostuu.

    Suu­ri vir­he teh­tiin edel­li­sen laman aika­na, kun ara­va­lai­nat lope­tet­tiin ja kek­sit­tiin kai­ken­lai­sia osao­mis­tus-kor­ko­tu­ki-asu­mi­soi­keus ym rahoi­tus­muo­to­ja muu­ta­man raken­nut­ta­jayh­tiön pelas­ta­mi­sek­si, ei niin­kään asun­to­pu­lan helpottamiseksi.

    Monet itsel­leen raken­nus­pro­jek­te­ja­kin osaa­vas­ti hoi­ta­neet tahot mm vakuu­tus­yh­tiöt, pan­kit, jär­jes­töt ovat vetäy­ty­neet koko­naan ja jäl­jel­le ovat jää­neet muu­ta­ma byro­kraat­ti­nen ja usko­mat­to­man osaa­ma­ton raken­nut­ta­jay­ri­tys, muka yleishyödyllinenkin.

    Esi­merk­ki­nä vaik­ka­pa Ara­bian­ran­ta, jos­sa ark­ki­teh­ti­kil­pai­luil­la vali­taan toteut­ta­ja kus­tan­nuk­sis­ta piit­taa­mat­ta. Voit­ta­ja on lähes aina todel­la kal­lis ja usein myös toteut­ta­mis­kel­vo­ton, mut­ta hie­not havainnekuvat.
    Suun­nit­te­lu tök­kii, toteu­tus tök­kii, vai­kei­ta ja vir­heel­li­siä raken­ne­rat­kai­su­ja, teh­dään kah­teen-kol­meen ker­taan, rii­del­lään ja lopuk­si asuk­kaat kär­sii nahois­saan. On syn­ty­nyt raken­nus­vir­hei­den pysy­vä näyttelyalue.

    Ai mik­si asun­not on kalliita ?

    Nyt oli­si tilaus, kuten aikai­sem­mis­sa vas­tauk­sis­sa jo vii­ta­taan, oma­toi­mi­sem­paan toi­min­taan myös ker­ros­ta­lo­tuo­tan­nos­sa, ei se niin vai­kea­ta ole.

    nim. vuo­des­ta-82 lähel­tä seurannut

  37. Olen yksi OS:n kehu­mis­ta elä­ke­läi­sis­tä 65 v. Tämä asun­to­jen saa­mi­seen liit­ty­vä ilmei­ses­ti var­sin ongel­mal­li­nen koko­nai­suus, on saa­nut minut ihmet­te­le­mään, mikä ihme sii­nä on niin vaikeata.
    Kos­ka kun­ta omis­taa maan ja hoi­taa kaa­voi­tuk­sen (ymmär­rän ongel­mia, jos maa ei kun­nan) ja myös jol­lain tasol­la sää­te­lee raken­ta­mis­ta, niin eikö kun­ta voisi:
    — myy­dä aluei­ta tie­tyin vaa­tein (asun­to­ja olta­va n kpl jne) ja osta­ja hoi­taa loput ja rahas­taa mitä pystyy?
    — kos­ka ilmei­ses­ti on tar­peel­lis­ta muun­lais­ta­kin toi­min­taa, niin kun­ta raken­nut­taa itse tiet­tyi­hin paik­koi­hin asun­to­ja ja vuo­kraa ne tapaus­koh­tai­sil­la vuo­kril­la ihmisille?

    On ymmär­ret­tä­vää, jos myyn­tiä tapah­tuu pie­ni alue /vuosi, niin maan hin­ta on kor­kea vapaas­sa kil­pai­lus­sa, joten sii­nä tiet­ty petrattavaa.
    Kai­ken­lai­nen muu kik­kai­lu ei aiheu­ta muu­ta kuin ongelmia.
    Jos poruk­ka halu­aa asua Hesas­sa, se joko ostaa asun­non tahi vuo­kraa sen. Mikä­li joku ostaa maa­ta ja raken­taa ja myy lii­an kal­liil­la, niin sil­le­hän jää asun­not käsiin. Jos ei jää, niin sil­loin­han kaik­ki on ok.
    Mik­si muu­ten yleen­sä vali­te­taan Suo­mes­sa, että Hesas­sa on kal­lis­ta asua? Eihän sin­ne kenen­kään ole pak­ko men­nä. Ympä­ris­tös­tä alkaa löy­tyä jo koh­tuul­lis­ta tilaa ja kovin pie­ni­palk­kai­sen kan­nat­taa pysyä koti­seu­dul­laan sosi­aa­li­tur­van varas­sa mie­luum­min kun tulee pk-sedul­le johon­kin hom­miin, mak­saa kal­liin vuo­kran ja lii­ken­ne­mak­sut sekä kulut­taa aikaan­sa mat­koi­hin. Teke­mi­sen puut­tee­seen ei tart­te vedo­ta. Joka pai­kas­sa pää­see jotain vaik­ka vapaa­eh­tois­duu­nia tekemään.
    Ymmär­rän tiet­ty­jen alo­jen tar­peet, mut­ta nehän voi­vat alkaa hoi­taan asun­to­ja duu­na­reil­leen, niin kuin jos­kus ennen.
    Vähäi­nen ymmär­ryk­se­ni on tie­dos­sa, mut­ta koko ajan kai­ke­ti vie­lä vii­sas­tun, ennen­kuin demen­tia iskee.

  38. Maan­mit­taus­lai­tos on tut­ki­nut ton­tin hin­na muo­dos­tus­ta. Se löy­si yli 20 muut­tu­ja, jot­ka vai­kut­taa­vat ton­tin hintaan.
    Suu­rin yksit­täi­nen selit­tä­vä teki­jä kor­keal­le ton­tin hin­nal­le ovat kor­keat asun­to­jen hin­nat eli rakenn­su­liik­ken hyö­dyn­tääk­seen maan arvon nousun kan­nat­taa raken­taa mah­dol­li­sim­man kal­lis asun­to tontille.

    Tämä on hoi­det­tu lisää­mäl­lä raken­nus­mää­räyk­siä ja niin­pä mää­räyk­set ovat nos­ta­neet raken­ta­mi­sen neliö­hin­taa 100 euroa per m2 neliö vuo­des­ta 1995

    Rau­no Nii­ni­mä­ki ker­toi eili­ses­sä Hesa­ris­sa myös Hel­sin­gin int­res­sin kal­lii­siin asun­toi­hin: Kun Hel­sin­ki tekee maal­la n 400 mil­joo­nan tilin niin ei Hel­sin­gin kau­pun­ki­kaan oikeas­ti halua hal­po­ja asuntoja.
    Vaik­ka muu­ta puhu­taan niin toi­sin toimitaan

  39. Käsit­tääk­se­ni 10–20% tont­ti­maas­ta tie­verk­koon oma­ko­ti­ta­loa­lu­eel­le on ihan nor­maa­lia, vaik­ka­pa Puis­to­las­sa. Tou­ko­las­sa tuo on tus­kin edes 10%. Tie­ten­kin jos las­kee lähi­met­sät mukaan niin asia on eri.

    Koko Suo­men kan­sa mah­tuu asu­maan 5000 km² alu­eel­le 1000 m² ton­til­la ole­viin oma­ko­ti­ta­loi­hin eli 70x70 km alueelle.
    Sil­ti puo­let tilas­ta jää teil­le, puis­toil­le , työ­pai­koil­le tai jos ton­tin koko on 700 m² niin perä­ti 70 % jää muu­hun käyttöön

  40. Lii­an van­ha, pie­ni tarkennus

    Raken­nus­liik­keen kan­nat­taa raken­taa mah­dol­li­sim­man hal­pa asun­to, mut­ta tie­ten­kin myy­dä se mah­dol­li­sim­man kal­liil­la, tosin kaik­ki eivät ole tätä ymmärtäneet.

    Osmon mai­nit­se­mas­sa Eiran­ran­nan tapauk­ses­sa ( ran­ta­ta­lot ) tosi­aan­kin raken­net­tiin mah­dol­li­sim­man kal­liit talot, asun­to­ja edel­leen tyh­jil­lään, enkä yhtään ihmettele.

    Kau­pun­ki on nyt kek­si­nyt uuden tavan nos­taa asun­to­jen hin­taa, myy­mäl­lä raken­ta­jal­le ton­tin pro­sent­tio­suu­del­la val­miin asun­non myyntihinnasta.

    Ennen jul­ki­sel­la val­lal­la oli juu­ri päin­vas­tai­nen int­res­si ja hin­ta-laa­tusuh­det­ta val­vot­tiin tuet­ta­vas­sa asun­to­tuo­tan­nos­sa, nyky­ään ei val­vo­ta mitään, edes laatua.

  41. Kysyn­tä ja tar­jon­ta­han ne pää­sään­töi­ses­ti mää­rää­vät hin­nan. Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la pitäi­si tut­kia, onko ole­mas­sa joi­ta­kin teki­jöi­tä, mit­kä estä­vät vapaan kil­pai­lun toteu­tu­mis­ta. Minus­ta siel­lä pitäi­si vapaut­taa raken­ta­mi­nen kai­kel­le maal­le, jot­ka yli­pää­tän­sä on tar­koi­tus käyt­tää raken­ta­mi­seen. Eli kaa­voi­tuk­ses­ta ei saa teh­dä mitään tar­jon­nan jar­rua. Kysyn­tä­puol­ta sai­si par­hai­ten hil­lit­tyä sijoit­ta­mal­la hou­kut­te­le­via toi­min­to­ja muu­al­le maa­han, jot­ka sit­ten vetäi­si­vät väes­töä pois kasvukeskuksista.
    Suo­mes­sa on väkeä sen ver­ran vähän maa­pin­ta-alaan näh­den, että kau­pun­ki­maan kor­kea hin­ta on aina oire jos­ta­kin kei­no­te­koi­ses­ta kil­pai­lun rajoit­ta­mi­ses­ta. Mie­les­tä­ni vil­je­lys­maa on Suo­men olo­suh­teis­sa arvok­kain­ta maan käyt­töä, joten sen ylit­tä­vät maan hin­nat eivät ole perus­tel­tu­ja, ran­ta­tont­te­ja ehkä lukuunottamatta.

  42. Tpyy­luo­ma,

    Tie­dän kyl­lä hyvin, että kor­kei­den raken­nus­ten var­jot eivät ole suur­ta herk­kua. Väi­tän sil­ti, että vali­tuil­le alueil­le raken­net­tui­na moi­set ovat pie­nem­pi hait­ta kuin vas­taa­va mää­rä asun­to­ja kehys­kun­nis­sa ja näi­den tuot­ta­ma autoi­lu, ruuh­kien kas­vu ja kau­pun­ki­seu­dun kas­va­vat hiilidioksidipäästöt. 

    Sik­si nime­no­maan Jät­kä­saa­ri, Her­ne­saa­ri ja Kes­ki-Pasi­la oli­si­vat tähän oivia koh­tei­ta — nii­den tuot­ta­mat var­jot eivät var­jos­tai­si eri­tyi­sen suur­ta osaa ole­mas­sa ole­vas­ta kau­pun­ki­ku­vas­ta. Ja oikeas­ti pää­kau­pun­ki­seu­dun mit­ta­kaa­vas­sa sata tuhat­ta asu­kas­ta lisää kes­kus­taan oli­si mer­kit­tä­vä panos kas­vi­huo­neil­miön tor­jun­nas­sa ja pää­kau­pun­ki­seu­dun raken­teen hajau­tu­mi­sen ehkäisemisessä. 

    Tpyy­luo­ma, kai­va­pas viit­tei­tä tai mui­ta todis­tei­ta tuo­hon 10–20% väit­tee­see­si, en ihan puh­das­ta väi­tet­tä tuos­ta usko.

  43. Käsit­tääk­se­ni 10–20% tont­ti­maas­ta tie­verk­koon oma­ko­ti­ta­loa­lu­eel­le on ihan normaalia”

    Ton­tit esim 20 * 30 = 600 m². Tie pit­kin ton­tin lyhyt­tä sivua, tien leveys 6 m². Las­ke­taan sii­tä puo­let (toi­nen puo­lis­ko tien toi­sen puo­len ton­til­le); 3*20 = 60 m² (10%). Sit­ten mukaan vie­lä pää­väy­lät, ja vaa­dit­ta­via kehä- ja moot­to­ri­tei­den lisä­kais­to­ja ja eri­ta­so­ris­tey­sa­luei­ta. Sopi­van muo­toi­sil­la heh­taa­ri­ton­teil­la pro­sent­tio­suu­den saa sit­ten pienenemään.

  44. Säre­lä kai­paa todis­tei­ta sii­tä että kadut eivät oma­ko­ti­ta­loa­luu­el­la vie niin kovin pal­jon tilaa. Toki tämä riip­puu sii­tä miten kaa­voi­te­taan, kuin­ka leveät kadut, sal­li­taan­ko kadun­var­si­py­sä­köin­ti, onko eril­li­set jal­ka­käy­tä­vät, jne. Mut­ta sano­taan nyt sem­moi­sil­la perin­tei­sil­lä pien­ta­loa­lueil­la kuten mai­nit­tu Puis­to­la tont­tien välis­sä kie­mur­te­lee kapeah­ko tie jon­ka jalan­kul­ki­jat, pyö­rät ja auto jakavat.

    Tilas­tol­lis­ta tie­toa on jul­ki­ses­ti saa­ta­vil­la huo­nos­ti, mut­ta Hel­sin­ki aluei­na antaa osviit­taa, alu­eet jol­ta maan­käyt­tö­tie­toa on ovat tosin hyvin iso­ja ja muu­ten­kin tilas­to vaa­tii tulkinta.
    Koko Hel­sin­gin maan­käyt­tö prosentteina:
    asu­mi­nen toim­ti­la lii­ken­ne vihe­ral muualue
    24,6 13,4 14,0 29,2 18,8
    Eli asuin- ja toi­mi­ti­la­tont­tien tilan­käyt­tö suh­tees­sa lii­ken­tee­seen on noin 3:1.

    Puis­to­lan peruspiiri
    asu­mi­nen toim­ti­la lii­ken­ne vihe­ral muualue
    45,1 13,6 9,7 18,9 12,7
    Eli noin 6:1

    Län­si-Paki­lan peruspiiri
    asu­mi­nen toi­mi­ti­la lii­ken­ne vihe­ral muualue
    74,7 5,8 2,7 12,7 4,2
    Eli suh­de jotain 1:30(!)

    Läh­de http://www.hel.fi/wps/portal/Tietokeskus/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/Tieke/fi/Julkaisut/Tilastot/Helsinki+alueittain

  45. Raken­nus­liik­keen kan­nat­taa raken­taa mah­dol­li­sim­man hal­pa asun­to, mut­ta tie­ten­kin myy­dä se mah­dol­li­sim­man kal­liil­la, tosin kaik­ki eivät ole tätä ymmärtäneet.”

    Minä puhuin­kin myyntihinnasta

  46. Niin ja Säre­läl­le vie­lä, ei se kor­keus nyt ole se ainoa tai edes olen­nai­sin teki­jä vaan yli­pään­sä maan­käy­tön tehok­kuus. Run­ko­sy­vyys on vähin­tään yhtä tär­keä asia kuin kor­keus, van­hois­sa ker­ros­ta­lois­sa tämä on pai­koin lähem­mäs 20 met­riä. Toi­nen on se kuin­ka pal­jon tilaa anne­taan autoille.

  47. Juuso Kopo­nen:

    Toi­nen vaih­toeh­to oli­si esi­mer­kik­si fik­sa­ta asun­non myyn­ti­hin­ta ja huu­to­kau­pa­ta tonttivuokra.

    Miten olis se kol­mas ja paras idea, että ei fik­sa­ta myyn­ti­hin­to­ja ja huu­to­kau­pa­taan ton­tit? Hin­to­jen sään­nös­te­ly joh­taa ylen­palt­ti­seen resurs­sien tuhlaamiseen.

  48. Tpyy­luo­ma, tot­ta kai maan­käy­tön tehok­kuus on tär­ke­ää — näis­tä olem­me samaa mieltä. 

    Oma läh­tö­koh­ta­ni on ollut se, että Her­ne­saa­ren ja Jät­kä­saa­ren kaa­voi­tus­te­hok­kuus pitäi­si n. vii­sin­ker­tais­taa suun­ni­tel­miin näh­den. Jos tämä kye­tään teke­mään suh­teel­li­sen mata­las­ti raken­ta­mal­la raken­ta­mi­sel­la, var­sin hyvä.

  49. On se hie­noa havai­ta, että kaik­ki ongel­mat häviä­vät, jos autoi­lu lope­te­taan tahi aina­kin teh­dään mah­dol­li­sim­man han­ka­lak­si ja kal­liik­si. Siis asi­aa ei voi aja­tel­la ollen­kaan toi­sin päin, vaik­ka ehkä säh­kö­au­tot tulevat?

  50. Kun­nal­lis­ve­ro mak­suun niin kyl­lä kaup­po­ja tulee ja myyn­nis­tä 3 vuot­ta rakennusaikaa..

  51. Miten olis se kol­mas ja paras idea, että ei fik­sa­ta myyn­ti­hin­to­ja ja huu­to­kau­pa­taan ton­tit? Hin­to­jen sään­nös­te­ly joh­taa ylen­palt­ti­seen resurs­sien tuhlaamiseen.

    En tar­koit­ta­nut hin­ta­sään­nös­te­lyä vaan sitä, että asun­noil­la oli­si kiin­teä hin­ta (kuten niil­lä yleen­sä raken­nus­liik­keen­kin myy­mi­nä on) ja tont­ti­vuo­kra huu­to­kau­pat­tai­siin. (Tie­ten­kin voi­daan huu­to­kau­pa­ta omis­tus­tont­ti­kin mut­ta se ei sit­ten eroa nyky­sys­tee­mis­tä käy­tän­nös­sä miten­kään.) Toki asun­non osta­nut sai­si sen myy­dä mil­lä hin­nal­la lys­tää, mut­ta aja­tuk­se­na oli­si siis se, että hin­noit­te­lu on läpi­nä­ky­väm­pää ja sel­keäm­pää jos vain yksi palik­ka liikkuu.

  52. Tpyy­luo­ma: Jat­ke­taan vie­lä nopeas­ti maan­käy­tön tehok­kuu­des­ta: kan­ta­kau­pun­kiin pitäi­si mie­les­tä­ni raken­taa tihe­ää ja kau­pun­ki­mais­ta. Pien­ta­loa­lueil­le myös­kin tihe­ää, mut­ta pien­ta­lo­mais­ta. Nämä ovat kak­si täy­sin eri asi­aa, jot­ka molem­mat ovat tär­kei­tä Hel­sin­gin ongel­mien ratkomisessa. 

    Itseä­ni näis­tä kah­des­ta suret­taa se, että kau­pun­ki haas­kaa Her­ne­saa­ren ja Jät­kä­saa­ren alu­eet mata­lal­la raken­nus­te­hok­kuu­del­la ja näin kes­kus­taan ei syn­ny lähes­kään niin mon­taa asuin­paik­ka kuin voisi.

  53. MIVa kirjoitti.“On se hie­noa havai­ta, että kaik­ki ongel­mat häviä­vät, jos autoi­lu lope­te­taan tahi aina­kin teh­dään mah­dol­li­sim­man han­ka­lak­si ja kal­liik­si. Siis asi­aa ei voi aja­tel­la ollen­kaan toi­sin päin, vaik­ka ehkä säh­kö­au­tot tulevat?”

    Ole­tan tämän ole­van kom­ment­ti minul­le, joka toi­von auto­paik­ko­jen erot­ta­mis­ta asun­nois­ta ja myy­mis­tä erik­seen. Säh­kö­au­tot eivät auta auto­paik­ko­jen kal­lii­seen hin­taan, ja tuo mai­nit­se­ma­ni 30 000e/paikka ovat todel­li­suut­ta Hel­sin­gis­sä. En kek­si yhtään syy­tä mik­si tämä kal­lis kulu pitäi­si koh­dis­taa autot­to­mil­le. Asun­to­lai­nan ohes­sa tuo­ta puo­li­kas­ta saa mak­saa n 80e/kk 20v ajan. Samoin tie­tys­ti vuo­kra­koh­teis­sa, jois­sa kaik­ki kulut peri­tään asuk­kail­ta vuokrassa.

    Eilen Sit­ran Low2­no-han­ket­ta esi­tel­tiin kau­pun­gin­hal­li­tuk­sel­le Hel­sin­gis­sä. Ulko­mai­nen kil­pai­lueh­do­tus oli mm kek­si­nyt yhteis­käyt­tö­au­tot asuk­kai­den kulu­ja las­ke­maan. Sääs­töä sekä auto­jen hin­nas­sa että auto­pai­kois­sa. Tämän kek­si­mi­seen ei oli­si tar­vit­tu kan­sain­vä­lis­tä kilpailua.

  54. Re: Juuso Kopo­nen kir­joit­ti 17.11.2009 kel­lo 20:34

    Kai­kis­sa vaih­toeh­dois­sa jou­du­taan jokin ele­ment­ti fik­saa­maan. Kau­pun­ki kaa­voi­tus­mo­no­po­lin omis­ta­ja­na päät­tää mikä ele­ment­ti vakioidaan.

    Olen­nais­ta on että se jäl­jel­le jää­vä muut­tu­va teki­jä huu­to­kau­pa­taan (oikeas­ti) vapaal­la kau­pal­la eni­ten tar­joa­val­le. Läpi­nä­ky­vyys tar­koit­taa sitä että avoi­mes­ti ker­ro­taan kenel­le (vali­tun) vaih­toeh­don mukai­nen rahal­li­nen hyö­ty menee.

    Itse kan­na­tan sitä että vaih­toeh­dot vali­taan niin että kau­pun­gin saa­ma rahal­li­nen kor­vaus maksimoituu.

  55. Säre­lä, Jät­kä­saa­ren kaa­voi­tus on ihan koh­tuul­li­sen tii­vis­tä. Lähin­nä se mis­sä voi­si tii­vis­tää oli­si tehok­kuu­den nos­ta­mi­nen meren­puo­lei­ses­sa pää­dys­sä, tähän itsea­sias­sa joku­nen ark­ki­teh­ti on puut­tu­nut­kin. KSV taas halu­aa ran­nas­ta poi­päin kas­va­van raken­nus­kor­keu­den, jon­ka toi­saal­ta myös ymmärtää.

    Minus­ta sata­ma-alueil­la voi­si roh­keam­min täyt­tää mer­ta, ei siel­lä ole mitään luon­no­lis­ta ran­ta­vii­vaa kui­ten­kaan. Täyt­tö­maal­la kan­ta­kau­pun­ki on tähän­kin saak­ka laa­jen­net­tu. Luu­len myös että jat­kos­sa­kin raken­nus­maa­ta kan­ta­kau­pun­gis­sa ote­taan lii­ken­teel­tä. Auto­puo­lel­la Län­si­väy­lä Larun poh­jois­osas­sa, Kisa­hal­lin park­ki­paik­ka, Sör­näis­ten ran­ta­tie, Haka­nie­men ran­ta… Hie­ta­lah­den telak­ka ja sii­hen liit­ty­vä iso allas.

    Lisäk­si minus­ta näyt­tää sil­tä että rau­ta­tiet pai­nuu ajan kans­sa maan alle, jos on lähi­ju­nil­le Pisa­ra ja kau­ko­ju­nil­le Tal­lin­nan tun­ne­li, niin mihin sitä rataa maan pääl­lä Pasi­las­ta ete­lään tar­vi­taan? Tuo on sen ver­ran iso maa-alue että minus­ta kan­nat­tai­si teh­dä aina­kin joku las­ku­har­joi­tus sii­tä mikä tuon maa­pin­ta-alan arvo on suh­tees­sa tun­ne­loin­nin ja maa­na­lais­ten ase­mien kustannuksiin.

  56. Raken­nus­liik­keen kan­nat­taa raken­taa mah­dol­li­sim­man hal­pa asun­to, mut­ta tie­ten­kin myy­dä se mah­dol­li­sim­man kal­liil­la, tosin kaik­ki eivät ole tätä ymmärtäneet”

    Han­hi­nen (YIT hal­li­tuk­sen puheen­joh­ta­ja) lausui aikoi­naan, että raken­ta­mi­nen on vält­tä­mä­tön­tä vain sik­si , jot­ta saa ton­tin arvon nousun rahas­tet­tua. Muu­ten sitä ei kan­nat­tai­si tehdä.

    Raken­nusoi­keu­den ja talo­jen koon kas­vat­ta­mi­nen joh­taa raken­ta­mi­sen kes­kit­ty­mi­seen muu­ta­mal­le suu­rel­le toi­mi­jal­le ja siten syn­tyy luon­nol­li­nen mono­po­li ja hin­nat kar­kaa­vat aina vain ylem­mäs kuten nyt koko ajan käy

  57. Tpyy­luo­ma, samaa miel­tä mones­ta asias­ta. En tosin sii­tä, että Jät­kän­saa­ren kaa­voi­tus oli­si eri­tyi­sen tii­vis­tä (alue­te­hok­kuus 0,88–0,93). Mihin sinun mie­les­tä­si pitäi­si pää­kau­pun­ki­seu­dul­le muut­ta­vat nel­jä­sa­taa tuhat­ta ihmis­tä majoittaa? 

    Omas­ta näkö­kul­mas­ta­ni: seu­dul­la on jo nyt lii­an suu­ri osa väes­tös­tä jou­tu­nut kau­as kehys­kun­tiin. Hel­sin­gin nie­men asu­kas­mää­rä on Jät­kä­saa­ren osay­leis­kaa­van mukaan 40-vuo­des­sa pudon­nut yli 50000 hen­gel­lä — syy­nä pal­jol­ti asu­mis­väl­jyy­den kas­vu. Nykyi­sen kaa­vat Her­ne­saa­reen, Jät­kä­saa­reen ja Kes­ki-Pasi­laan eivät auta paik­kaa­maan edes puo­lia tuos­ta aukosta. 

    Itse uskon, että Hel­sin­gin seu­tu voi­si olla pal­jon parem­pi asuin- ja työ­paik­ka monil­le ihmi­sil­le, jos kan­ta­kau­pun­kiin saa­tai­siin asun­to­ja 100–200 ‑tuhan­nel­le ihmi­sel­le (ja vas­taa­va mää­rä toi­mis­to­ti­laa). Se ei tapah­du nyky­po­li­tii­kal­la. Se voi­si tapahtua. 

    Jät­kä­saa­ren raken­nus­te­hok­kuu­del­la (~15000 asu­kas­ta ja 6000 työ­paik­kaa) lisä­maa­ta kan­ta­kau­pun­kiin noin 10–13 km² eli 1000–1300 heh­taa­ria. Mis­tä se hankitaan?

  58. Eri­tyi­nen on nyt vähän suh­teel­li­nen käsi­te, Jät­kä­saa­ri voi­si olla tii­viim­pi­kin, mut­ta ei tuom­moi­nen vajaa 1 ole hul­lum­pi alue­te­hok­kuus. Ja onko sii­hen pin­ta-alaan las­ket­tu ne kana­vat? Kes­ki-Pasi­las­sa­kin tor­ni­ta­loi­neen alue­te­ho tulee ilmei­ses­ti ole­maan n. 1,4 (n. 250 000 km² rata­pi­hal­le, rei­lu 18 hehtaaria).

    Lisää maa­ta saa laa­jen­ta­mal­la kau­pun­kia vaa­ka­ta­sos­sa. Hen­ki­lö­koh­tai­nen suo­sik­kie­si­merk­ki­ni maan tuh­laa­mi­ses­ta on Kehä I ja Lah­den moot­to­ri­tien liit­ty­mä, jotain 50 heh­taa­ria, ja ei tuo ole mis­sään mää­rin ainoa.

  59. Joo, vali­tet­ta­vas­ti kau­pun­kia nykyi­sel­lään laa­jen­ne­taan vaa­ka­ta­sos­sa noin 14 kehys­kun­taan. Omas­ta puo­les­ta­ni sai­si laa­jen­taa vaa­ka­ta­sos­sa ja korkeustasossa.

    Noi­den suun­nit­te­lu­ku­vien perus­teel­la Kes­ki-Pasi­la on kyl­lä aika jär­kyt­tä­vä mörs­kä. Raken­nus­ten väliin jäte­tään hir­veät mää­rät ei-kenen­kään maa­ta, joka rik­koo kau­pun­ki­ra­ken­teen ja alen­taa raken­nus­te­hok­kuut­ta huomattavasti.

  60. Mik­ko Säre­lä: “Itseä­ni näis­tä kah­des­ta suret­taa se, että kau­pun­ki haas­kaa Her­ne­saa­ren ja Jät­kä­saa­ren alu­eet mata­lal­la raken­nus­te­hok­kuu­del­la ja näin kes­kus­taan ei syn­ny lähes­kään niin mon­taa asuin­paik­ka kuin voisi.”

    Her­ne­saa­ren suun­ni­te­lul­la raken­nus­te­hok­kuu­del­la­kin saa­daan (ulko­muis­tis­ta) 30ha suun­nit­te­lua­lu­eel­le 4600 ihmis­tä eli 15333 as/km2, joka ei ole ihan vähän sekään. Lemp­paa­mal­la toi­mis­to­ta­lot ja venea­lan suur­myy­mä­lä pääs­täi­siin var­maan jon­ne­kin 20000 as/km2 eli Puna­vuo­ren lukui­hin. Tätä tiheäm­pi asu­tus ei oikein kivi­kau­pun­kio­lo­suh­teis­sa toi­mi, kos­ka katu­ti­la muut­tuu epä­viih­tyi­sän pimeäksi.

    Her­ne­saa­ren ongel­mat ovat pikem­min­kin jouk­ko­lii­ken­tees­sä, rai­tio­vau­nun odot­te­lu merel­le ete­lä­lou­naa­seen auki ole­van kadun kes­kel­lä jos­sain epä­tuu­len­suo­jas­sa kun ei oikein pys­ty kil­pai­le­maan läm­pi­män poh­ja­ker­ro­sau­to­tal­lin kanssa.

  61. spot­tu: Her­ne­saa­ren lopul­li­nen maa­pin­ta-ala on 39ha, eli 11800 as/km2 tuol­la 4600 asu­kas­ta olettamalla.”

    Joo, niin­hän se näyt­tää selos­tuk­sen mukaan ole­van. En kyl­lä kuvien perus­teel­la ihan tuo­hon 7 ha net­to­li­sä­täyt­töi­hin usko, ellei sit­ten asun­to­käyt­töön huo­nos­ti­kel­paa­via laiturirakennelmia+helikopterikenttää las­ke­ta mukaan. Yhtä kaik­ki, suu­ruus­luok­ka on sel­lai­nen ettei sen monin­ker­tais­ta­mi­nen ole realistista.

    Her­ne­saa­ren itä­reu­na kan­nat­tai­si kyl­lä täyt­tää, samal­la saa­tai­siin heh­taa­ri­tol­kul­la uut­ta raken­nus­maa­ta ilman oleel­li­sia maisemavaikutuksia.

  62. Noi­den suun­nit­te­lu kuvien perus­teel­la Kes­ki-Pasi­la on kyl­lä aika jär­kyt­tä­vä mörs­ky. Raken­nus­ten väliin jäte­tään hir­veät mää­rät ei-kenen­kään maa­ta, joka rik­koo kau­pun­ki­ra­ken­teen ja alen­taa raken­nus­te­hok­kuus huomattavasti”

    Aamun Hesa­ris­sa oli mie­len­kiin­toi­nen jut­tu raken­nus­ten ener­gia­te­hok­kuu­des­ta . Nuo 20–30-luvun tiili/betonirunkoiset umpi­kort­te­lit täyt­tä­vät nykyi­set mata­lae­ner­gia­ta­lon vaa­ti­muk­set. Esi­mer­kit oli­vat Töölöstä.

    Muu­raa­mi­nen tus­kin onnis­tuu enää näil­lä palk­ka­ku­luil­la, mut­ta vas­taa­via mas­sii­vi raken­tei­ta saa muil­la­kin keinoin.
    Umpi­kort­te­li­kin on mah­dol­lis­ta teh­dä kaa­va vaiheessa.

    Kat­se­lin ker­ran myös ohjel­maa Kana­dan raken­ta­mi­ses­ta tai oikeam­min teh­dyis­tä virheistä.
    Monet Kana­dan kau­pun­geis­ta on raken­net­tu pree­rial­le ruu­tu­kaa­val­la, siis avoi­mel­le alu­eel­le ja pit­kein suo­rien katu­jen vuok­si tuu­let pää­si­vät tui­ver­ta­maan vapaas­ti talo­jen välis­tä ja tal­vel­la ei voi­nut liik­kua ulkona.

    Nuo Her­ne­saa­ren ja Jät­kä­saa­ren ran­nat ovat saman­lai­sia vapaan meren äärellä.
    Otta­mal­la tuu­len vähen­tä­mi­nen yhdek­si kaa­va­kri­tee­rik­si voi­daan tal­ven tuu­lia vähentää

    Ja jos halu­taan liik­kua kävel­len tai pyö­räl­lä niin kadut kan­nat­taa raken­taa sisään­ve­de­tyt talo­jen alle tai katetuksi .

    Näin voi­daan paran­taa katua­lu­een ympä­ri­vuo­tis­ta jalankulkukäyttöä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.