Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 19.11.2009

Pasi­lan polii­si­ta­lon kaava. 

Polii­si kes­kit­tää toi­min­to­jaan Pasi­laan ja tar­vit­see lisä tilaa. Ulos­päin näkyy lähin­nä se, että nykyi­nen sisään­tu­lo muu­te­taan aida­tuk­si pihaksi.

Asun­to­la­tor­ne­ja Marian sai­raa­lan eteen

Marian sai­raa­lan eteen kaa­voi­te­taan Paa­vo Nur­men sää­tiöl­le (!?) ilmei­ses­ti opis­ke­li­ja-asun­to­la (lis­ta­teks­ti ei todel­la pal­jas­ta käyt­tö­tar­koi­tus­ta!) yhdek­sän­ker­rok­sis­ta asun­to­la­tor­nia. Kaa­va­muu­tos muut­taa alun perin vähän pie­nem­män ja yhte­näi­sen raken­nusoi­keu­den vähän kor­keam­mak­si ja pis­te­mäi­sem­mäk­si. Samal­la raken­nusoi­keus vähän pie­ne­nee. Joten­kin spon­taa­nis­ti pidin voi­mas­sa ole­vas­ta kaa­vas­ta enem­män. Minus­ta kan­ta­kau­pun­kiin sopi­vat kadun­var­teen rajoit­tu­vat rakennukset.

Asun­not val­taa­vat toi­mis­to­ti­laa Vattuniemessä

Valion elä­ke­kas­sa halu­aa kor­va­ta toi­mis­to­ta­lot seit­sen­ker­rok­si­sil­la asuin­ta­loil­la. Asuk­kaat pro­tes­toi­vat lii­an teho­kas­ta raken­ta­mis­ta (tont­ti­te­hok­kuus n. 1,7) ja pel­kää­vät Laut­ta­saa­ren muut­tu­mis­ta slum­mik­si.   Hel­sin­gin asu­kas­lu­ku kas­vaa taas run­saal­la sadal­la.

Kon­tu­las­sa uudis­te­taan oma­ko­tia­lu­een kaa­vaa ja nos­te­taan tehok­kuus 0,2:sta 0, 25:een.

Nopeus­ra­joi­tuk­sia alen­ne­taan 16 katuo­suu­del­la. Todet­ta­koon vii­me­ai­kai­siin kohuon­net­to­muuk­siin liit­tyen, että Sör­näis­ten ran­ta­tiel­lä nopeus las­kee kuu­des­ta kym­pis­tä vii­teen kymp­piin ja Hupa­lah­den­tien väliai­kai­nen nel­jän­kym­pin rajoi­tus vaki­nais­te­taan.  Nopeuk­sien alen­ta­mi­nen on toi­mi­nut Hel­sin­gis­sä hyvin, se vähen­tää lii­ken­teen melua ja lisää tur­val­li­suut­ta. Mat­ka-aikoi­hin mer­ki­tys las­ke­taan kym­me­nis­sä sekun­neis­sa.  Eri­tyi­sen ilah­tu­nut olen Ete­lä-Espan kolmestakympistä.

Käpy­läs­sä ja Mal­min­kar­ta­nos­sa paran­ne­taan lii­ken­ne­tur­val­li­suut­ta lukui­sin toi­min, joi­hin liit­tyy mm. kier­to­liit­ty­miä ja välk­ky-suo­ja­tie­vao­ja. Poh­jo­lan aukiol­le teh­dään ”sha­red space” kiertoliittymä.

 

 

45 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 19.11.2009”

  1. Nopeuk­sien alen­ta­mi­nen on hyvä, Ete­lä-Espal­la 40 km/h on ollut var­sin rei­pas vauh­ti. Ylei­sem­min kai­kil­la kan­ta­kau­pun­gin kaduil­la, jois­sa on lii­ken­ne­va­lot­to­mia suo­ja­tei­tä, sai­si nopeu­det alen­taa 30 km/h:iin.

    Mik­si Paa­vo Nur­men sää­tiön pitää teh­dä pis­te­ta­lo? 9‑kerroksisen raken­nuk­sen voi­si teh­dä kadun­var­teen­kin niin, että se muo­dos­tai­si katu­ti­laa. Pis­te­ta­lot eivät kuu­lu kau­pun­kiin, ne ovat esi­kau­pun­kia­luei­den arkkitehtuuria. 

    Paa­vo Nur­men Sää­tiö tukee sydän- ja veri­suo­ni­tau­tien sekä ylei­sen kan­san­ter­veys­työn tut­ki­mus­ta Suo­mes­sa.” “Sää­tiö saa varan­sa pää­asias­sa omis­ta­mien­sa kiin­teis­tön tuotoista.”

  2. Jot­ta sha­red spacea, mie­len­kiin­tois­ta. Tuo ter­mi muu­ten huu­taa napak­kaa suo­men­nos­ta. Vapaa katu? Ainoa mikä tuos­sa hie­man arve­lut­taa on ykkö­sen päät­tä­ri Poh­jo­la­nau­kiol­la, kis­ko­jen jaka­mi­nen auto­jen kans­sa on pää­sään­töi­ses­ti huo­no idea, var­sin­kin park­kee­rat­tu­jen auto­jen, käve­li­jät ei ole niin­kään ongelma.

    Marian tor­nei­hin liit­tyen, minul­le ei aina­kaan sel­vin­nyt mikä sii­nä van­has­sa kaa­vas­sa oli vika­na mikä on esi­tyk­ses­sä omi­tui­nen puu­te. Ja jos teh­dään maan alle isoh­ko park­ki­hal­li, niin eikö sii­hen samaan voi­si yhdis­tää Marian pysä­köin­nin tai jotain muu­ta alu­eel­ta? Tuol­lai­nen talo­koh­tai­nen park­ki­hal­li tun­tuu tehot­to­mal­ta ratkaisulta.

  3. Osmo
    “Minus­ta kan­ta­kau­pun­kiin sopi­vat kadun­var­teen rajoit­tu­vat rakennukset.”
    Täs­sä mie­li­pi­tees­sä et ole miten­kään yksin, jon­kun ver­ran tut­ki­mus­ta­kin asias­ta on, eli mik­si yhte­näi­nen katu “tilaa” oikein raja­vaat raken­nuk­set ovat parem­pia kuin sin­ne tän­ne haja­si­toi­te­tut tor­nit pel­to­jen keskellä.
    Tot­ta­kai täl­läis­tä tilaa on myös kau­pun­geis­sa jo vuo­si­sa­to­ja luo­tu, ja on vain muu­ta­man vii­me vuo­si­kym­me­nen idea että tuol­lai­set toi­sis­taan kau­ka­na ole­vat tor­nit oli­si­vat joten­kin hyvää kau­pun­ki­ku­vaa. Aihees­ta lisää esim:
    “Vast open spaces, with no speci­fic uses, beco­me unusable and wasted.”
    http://nyc10044.com/wire/1910/towers.html

  4. Eri­tyi­ses­ti Sör­kan ran­ta­tien nopeu­den alen­ta­mi­nen tulee tar­pee­seen. Mie­ti­tyt­tää vain, eikö se kan­nat­tai­si las­kea saman­tien neljäänkymppiin?

    Alue on muut­tu­mas­sa lähi­vuo­si­na mer­kit­tä­väs­ti: enti­ses­tä lai­ta­kau­pun­gis­ta on tulos­sa elä­vä osa kan­ta­kau­pun­kia. Ero vii­den- ja nel­jän­kym­pin välil­lä on viih­ty­vyy­den kan­nal­ta val­ta­va, kun taas ajoai­koi­hin sil­lä ei ole juu­ri vaikutusta.

    Katua pitäi­si kehit­tää muu­ten­kin. 1960-luku­lai­sen moot­to­ri­ka­dun sijaan sii­tä on syy­tä teh­dä bule­var­di­mai­nen, 2010-luku­lai­nen rantakatu. 

    Suvi­lah­den van­han voi­ma­lan ja kadun väli­nen metal­liai­ta ei pal­ve­le enää tar­koi­tus­taan, sai­sit­te­ko sen pois? Kadun itä­puo­lis­ta jal­ka­käy­tä­vää on syy­tä leven­tää ja eri­tyi­ses­ti kesäl­lä jär­jes­tet­tä­vien ylei­sö­ta­pah­tu­mien yhtey­de­sä jal­ka­käy­tä­vän ja auto­jen väliin on syy­tä saa­da jon­kin­lai­nen väliai­kai­nen este — esi­mer­kik­si yhden kais­tan otta­mi­nen pois käytöstä.

  5. Osmo on oikeas­sa Marian sai­raa­lan vie­reen tule­vien asun­to­jen suh­teen. Taas joku maal­ta kotoi­sin ole­va ark­ki­teh­ti on pääs­syt puu­has­te­le­maan asi­aa, jota ei ymmärrä. 😀

  6. Sör­näis­ten ran­ta­tien pyö­rä­kä­ve­ly­tiel­lä on myös haus­ka kapeik­ko mis­sä kevyt lii­ken­ne puris­te­taan met­rin neu­lan­sil­mäs­tä. Luu­li­si että tuon­kin kor­jauk­seen löy­tyi­si halu­ja ja varoja.

  7. Lau­ta­kun­nan esi­tys­lis­ta ei näem­mä ole vie­lä netis­sä (vaik­ka kokous on huo­men­na; mil­lä aika­tau­lul­la kan­sa­lais­ten on oikein tar­koi­tus kom­men­toi­da asioi­ta lau­ta­kun­nan jäsenille?)

    Sha­red space ‑ympy­rä Poh­jo­lan­ka­dul­la kuu­los­taa erit­täin lupaa­val­ta. Toi­vot­ta­vas­ti se toteu­te­taan onnis­tu­nees­ti; rati­kan päät­tä­ri on tuos­sa pai­kas­sa yli­mää­räi­nen haas­te, mut­ta auto­mää­rät ovat sen ver­ran pie­niä, että kokei­luil­le on jon­kin ver­ran varaa.

    Ylei­ses­ti olen alka­nut epäil­lä onko nykyi­nen lii­ken­neym­py­räin­nos­tus sit­ten­kään niin jär­ke­vää. Ympy­rät kiis­tat­ta vähen­tä­vät onnet­to­muuk­sia perin­tei­siin ris­teyk­siin näh­den, mut­ta hyö­ty tulee käsit­tääk­se­ni yksi­no­maan alen­tu­neis­ta ajo­no­peuk­sis­ta. Ja samaan aikaan ne ovat mer­kit­tä­vä ongel­ma tur­val­lis­ten ja suju­vien pyö­räyh­teyk­sien jär­jes­tä­mi­sel­le ja hait­taa­vat myös kävely-yhteyksiä.

    Entä jos ajo­no­peu­det saa­tai­siin alen­net­tua muul­la kei­noin? Esi­mer­kik­si Kau­pun­ki­fil­la­rin esit­te­le­mil­lä ris­teyk­sen ylit­tä­vil­lä jal­ka­käy­tä­vil­lä ja koro­te­tuil­la suo­ja­teil­lä, kuten Göteborissa?

    Sha­red space­kin voi kyl­lä olla yksi rat­kai­su. Mut­ta tar­vit­si­si­ko se laa­jem­man alu­een kuin vain yhden ympy­rän toi­miak­seen? Mitä jos koko Käpy­lä (pl Mäke­län­ka­tu ja Kos­ke­lan­tie) muu­tet­tai­siin shar­ded space alueeksi?

    Jot­ta sha­red spacea, mie­len­kiin­tois­ta. Tuo ter­mi muu­ten huu­taa napak­kaa suomennosta. 

    Yhteis­ti­la? Vähän byrokraattinen… 

    Yhteis­maa? Saa­tai­siin haus­ka uusio­käyt­tö yhteis­maan ongelmalle 🙂

    Yhteis­ka­tu? Joka tapauk­ses­sa säi­lyt­täi­sin tuon yhteis- etu­liit­teen sii­nä, kos­ka se on hom­man juju.

  8. Marian sai­raa­lan eteen kaa­voi­te­taan? Mie­li­ku­va Marian sai­raa­lan etuo­sas­ta on Mec­he­li­nin­ka­tu, sin­ne ei var­maan raken­ne­ta. Tulee­ko raken­nuk­set osit­tain “Baa­nan” pääl­le joka on uusi kevyen­lii­ken­teen väy­lä ruo­ho­lah­des­ta Töölönlahdelle?

  9. Län­si-Pasi­lan “tor­ni­ta­lot” eivät oikein sovel­lu tuol­le pai­kal­le, alku­pe­räi­nen kaa­va vai­kut­taa paremmalta.
    Mitä tämän­kin ehdo­tuk­sen taus­tal­ta paljastuu ?.
    Vrt hesa­ri 18.11, ei hyväl­tä näy­tä pää­tök­sen­te­ko vie­lä 2000-luvul­la­kin Helsingissä.

    Ps. ei oikein auen­nut luon­non­suo­je­lun tar­koi­tus Mun­kas­sa, ei aina­kaan kuvien perusteella.

  10. Komp­paan vah­vas­ti Otsoa. Voi­sit­ko Osmo tuo­da lau­ta­kun­nan kaut­ta viras­ton aja­tuk­siin Göte­bor­gin mal­lin, joka sovel­tui­si Hel­sin­kiin erinomaisesti.

    Pin­ta­raa­pai­su Göte­bor­gin mal­lis­ta löy­tyy Kau­pun­ki­fil­la­ris­sa: http://www.kaupunkifillari.fi.

    Viras­to oli­si syy­tä vel­voit­taa teet­tä­mään tar­kem­pi sel­vi­tys naa­pu­ri­maam­me toi­sek­si suu­rim­man kau­pun­gin liikennejärjestelmästä.

  11. Jos ne Kes­ki-Pasi­lan suun­ni­tel­mat vie­lä ehti­vät jos­kus kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­lau­ta­kun­nan pöy­däl­le — täs­sä muu­ta­mia kom­ment­te­ja Hesa­rin artik­ke­liin ja kuvaan poh­jau­tuen: http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Keski-Pasilaan+nousemassa+40-kerroksinen+tornitalo/1135250848560

    Vali­tet­ta­vas­ti tuos­sa­kin pre­fe­roi­daan perin­teis­tä — läis­ki­tään kar­tal­le pari kor­ke­aa raken­nus­ta ja kuvi­tel­laan, että se on hyvää arkkitehtuuria.

    Havain­ne­ku­vas­sa nuo tor­nit näyt­tä­vät kyl­lä ihan kivoil­ta, mut­ta kun kat­soo sitä nii­den väliin jää­vää tilaa, niin on help­poa huo­ma­ta: tuos­sa on yksi aukio, joka on läpi­kul­ku­paik­ka (ja jos­sa ihmi­set eivät mah­dol­li­ses­ti iltai­sin uskal­la kul­kea) — ja niin pois päin. Hir­veä mää­rä täy­del­li­sen tur­haa tilaa tor­nien ympä­ril­lä. Näyt­tää kival­ta kuvas­sa, mut­ta kukaan ei halua niis­sä kolois­sa aikaan­sa viet­tää. Ajat­te­le Narink­ka­to­ria, mut­ta potens­siin kolme.
    Pis­te­ra­ken­nuk­set eivät sovi ehe­ään kaupunkirakenteeseen.

    Huvit­ta­va muu­ten tuo ehdo­tus, että kor­keim­man tor­nin ylä­ta­san­teel­le tuli­si näkö­ala­ta­san­ne. Samaa perus­tet­ta­han käy­tet­tiin Cir­ruk­sen koh­dal­la. Pää­tös­val­ta vain oli asuk­kail­la, joten jul­kis­ta näkö­ala­paik­kaa ei ole eikä tule.

  12. Pasi­lan tor­nit ovat kyl­lä hie­non näköi­siä, vali­tet­ta­vas­ti nii­den luo­ma tila antaa vai­ku­tel­man moot­to­ri­tien var­res­ta, vähän kuin Keilaniemessä.

    Onnek­si tor­nien välis­tä näy­te­tään vedet­tä­vän neli­kais­tai­nen kau­pun­ki­mo­ta­ri. Sikä­li ikä­vää että se on taas uusi pika­väy­lä autoil­le alu­eel­le, jon­ka voi­si raken­taa hel­pos­ti jul­ki­sen lii­ken­teen varaan.

  13. Marian sai­raa­lan edus­tan tor­nien idea lie­nee vah­vis­taa Ete­läi­sen Rau­ta­tie­ka­dun fasa­dia joka kaar­tuu Lapin­lah­den­ka­dul­le toi­sin kuin katu­ti­lan poh­jois­puo­lel­la. Se alku­pe­räi­nen­kään ehdo­tus ei jak­sa oikein kan­nat­taa Poh­joi­sen Rau­ta­tie­ka­dun suun­tais­ta rajaus­ta, sii­hen se on lii­an pieni.

    Jalan­kul­ki­ja­vink­ke­lis­tä talon ympä­ril­lä on joka tapauk­ses­sa vähin­tään pari­met­ri­nen muu­ri. Paik­kaan on vai­kea saa­da jat­ku­moa ellei läh­de­tä täl­le lin­jal­le. Tor­nieh­do­tuk­ses­sa­kin on puolensa.

  14. Nopeus­ra­joi­tus­tem las­ke­mi­ses­sa ei noil­la kah­del­la mai­ni­tul­la pai­kal­la ole mitään jär­keä. 😀 😀 😀 Lii­ken­teen suju­vuu­den kus­tan­nuk­sel­la teh­dään höl­mö­jä rat­kai­su­ja, kun ensin joku työ­maa­pääl­lik­kö on tyri­nyt ja jät­tä­nyt suo­ja­tie­mer­kit huput­ta­mat­ta. Toi­saal­ta mitä muu­ta voi­si Hel­sin­gin “lii­ken­ne­suun­nit­te­li­joil­ta” odottaa.

    Oikea toi­men­pi­den on nos­taa sisään­tu­lo­väy­lien nopeu­det kaut­taal­taan vähin­tään 60km/h ja mie­lum­min 80km/h. Se vain on lii­kaa vaa­dit­tu “lii­ken­ne­suun­nit­te­li­joil­ta”. Sehän vaa­ti­si ken­ties suun­nit­te­lua, miten kevyt lii­ken­ne rei­ti­te­tään turvallisesti.

    Huo­pa­lah­den tiel­lä on kai­ken lisäk­si teh­ty kal­liil­la tar­vit­ta­vat muu­tok­set nopeuk­sien nos­ta­mi­sek­si ja sen jäl­keen joku vie­lä keh­taa vaki­nais­taa 40km/h rajoi­tuk­sen. 🙁 Minus­ta tun­tuu, että vero­ra­ho­ja on tuh­lat­tu oikein ura­kal­la! Kuka vas­taa käsit­tä­mät­tö­mäs­tä tuhlauksesta?

    Tuo Marian­sai­raa­lan tont­ti­ky­sy­mys on itsea­sias­sa enem­män kuin kau­pun­ki­ku­val­li­nen asia. Mik­si tuol­lai­seen paik­kaan teh­dään opis­ke­li­ja-asun­to­ja? Puhu­taan yli­opis­to­jen tason nos­ta­mi­ses­ta ja samal­la hajau­te­taan opis­ke­li­ja-asu­mis­ta pit­kin ja poi­kin kaupunkia.

    Aal­to­y­li­opis­to­kes­kus­te­luun liit­tyen joku kir­ja­si hyvin huip­pu­yli­opis­ton tar­vit­se­van yhte­näi­sen cam­puk­sen, joka koko­aa yhteen:
    — opetuksen,
    — asu­mi­sen ja
    — sosi­aa­li­sen elämän.

    Par­hais­sa USA:n yli­opis­tois­sa on tuon lis­tan teki­jän mukaan­sa jopa asu­mis­pak­ko ensim­mäi­si­nä vuo­si­na cam­puk­sel­la, vaik­ka opis­ke­li­jan per­he oli­si vara­kas­kin. Vain siten taa­taan riit­tä­vän tii­vis opis­ke­lu­yh­tei­sö. Miten opis­ke­li­jaa­sun­to­jen raken­ta­mi­nen tuo­hon paik­kaan edis­tää tavoi­tet­ta paran­taa Hel­sin­gis­sä toi­mi­vien kor­kea­kou­lu­jen tasoa? 😉 Laa­duk­kaat cam­puk­set ovat täl­lä het­kel­lä vain Aal­to­y­li­opis­ton Espoos­sa sijait­se­vil­la osil­la sekä MPKK:lla Santahaminassa.

  15. Paik­kaan on vai­kea saa­da jat­ku­moa ellei läh­de­tä täl­le linjalle.”

    Fla­ti­ron buil­ding on hie­no. Meil­lä on jo Sili­tys­rau­ta­ta­lo Muu­ka­lais­ka­dul­la, mut­ta lisää yhtä halut­ta­via talo­ja voi­si tehdä.

    Ylei­ses­ti olen alka­nut epäil­lä onko nykyi­nen lii­ken­neym­py­räin­nos­tus sit­ten­kään niin järkevää.”

    Hie­noa kuul­la, että joku muu­kin epäi­lee lii­ken­neym­py­röi­den jär­ke­vyyt­tä. Eivät ne ole hyvä rat­kai­su, eivät pik­ku­paik­ka­kun­nil­la, eivät pik­ku­kau­pun­geis­sa, eivät­kä isom­mis­sa kaupungeissa.

  16. Kuto­ja: “…Sikä­li ikä­vää että se on taas uusi pika­väy­lä autoil­le alu­eel­le, jon­ka voi­si raken­taa hel­pos­ti jul­ki­sen lii­ken­teen varaan.”

    Älä unta näe. Rat­kai­su oli­si pitä­nyt teh­dä sotien jäl­keen, kun läh­det­tiin raken­ta­maan maa­ta uudel­leen. Pää­tet­tiin teh­dä hajau­tet­tu mal­li, jos­sa ker­ros­ta­lo­ja rois­ki­taan ihan mihin sat­tuu. Jätet­tiin raken­ta­mat­ta kau­pun­ki. Jul­ki­nen lii­ken­ne ei ole Suo­mes­sa rea­lis­ti­nen vaihtoehto.

    Jos nyt läh­de­tään kaa­voit­ta­maan jär­ke­väs­ti, niin vii­den­kym­me­nen tai sadan vuo­den pääs­tä voi­daan saa­da Hel­sin­gis­tä par­sit­tua kasaan sel­lai­nen kau­pun­gin tapai­nen, että jul­ki­nen lii­ken­ne voi­si olla kai­kil­ta osin toi­mi­vaa. Sii­hen asti pää­osal­le ihmi­sis­tä hen­ki­lö­au­to on jär­ke­vin väli­nen ja sen jäl­keen saat­taa olla, että tek­niik­ka on aja­nut ohi nykyi­sen kal­tai­ses­ta jul­ki­ses­ta liikenteestä.

    Kes­ki-Pasi­la on jul­ki­sen lii­ken­teen kan­nal­ta hyvä alue, ris­teys­koh­ta, joten siel­lä var­mas­ti osa ihmi­sis­tä oie­kas­ti voi käyt­tää sitä muu­ten­kin kuin pakos­ta. Se ei kui­ten­kaan tule ole­maan siel­lä­kään pääliikennemuoto.

  17. Spot­tu, “Jalan­kul­ki­ja­vink­ke­lis­tä talon ympä­ril­lä on joka tapauk­ses­sa vähin­tään pari­met­ri­nen muu­ri.” mik­si näin, eikö katu ker­rok­seen voi­tai­si sijoit­taa jotain muu­ta, vaik­ka jotain näy­te ikku­noi­ta? Beto­ni muu­re­ja katu­ku­vas­sa pitäi­si vält­tää mikä­li mahdollista.

  18. spot­tu, kiel­tä­mät­tä tuol­lai­nen isom­pi ton­tin kokoi­nen ja kor­kea talo voi­si sopia parem­min. Toi­nen asia mikä tuli mie­leen on että voi­si­ko sitä pihaa las­kea, kor­keus­e­roa rata­kui­luun on seit­se­mi­sen met­riä ja se piha voi­si por­ras­tua sinne.

    Pyö­rö­nie­mi, Pasi­laan tul­laan etu­pääs­sä junal­la niin kuin tähän­kin saak­ka, ihan sii­tä riip­pu­mat­ta mitä sinä olet miel­tä kau­pun­ki­ra­ken­tees­ta, mut­ta tämä on epä­olan­nais­ta kos­ka täl­lä ei ole edes auto­lii­ken­teen tar­pei­den kans­sa mitään teke­mis­tä: Se pie­nim­mil­lään neli­kais­tai­nen katu Kes­ki-Pasi­lan läpi on myös auto­lii­ken­teel­li­ses­ti täy­sin jär­je­tön. Län­si-Pasi­lan vier­tä kul­kee saman­lai­nen neli­kais­tai­nen katu poh­jois-ete­lä suun­taan aivan vie­res­sä. Radan toi­sel­la puo­lel­la jon­ne tulee kak­si ajo­yh­teyt­tä radan ali kul­kee kuuusi­kais­tai­nen Rata­ka­tu, ja sen lisäk­si yhden kort­te­lin itään kak­si­kais­tai­nen Rata­mes­ta­rin­ka­tu. Nämä 14 kais­taa yhdis­tä­vät 4 — kais­tai­set Teollisuus/Nordenskiöjodinkadun ja Pasi­lan­väy­län. Eli nuo ris­teyk­set tule­vat ole­maan täy­sin tukos­sa. Kes­ki-Pasi­las­sa voi sit­ten kaa­sut­taa kun ei ne liit­ty­mät syö­tä sin­ne mil­lään niin pal­jon auto­ja että se tie meni­si tuk­koon. Siis juu­ri siel­lä mis­sä sen väy­län yli kul­kee toden­nä­köi­ses­ti vil­kas jalan­kul­ku­reit­ti juna-ase­mal­le ja met­roa­se­mal­le… Yksin­ker­tai­ses­ti käsit­tä­mä­tön­tä liikennesuunnittelua.

  19. Oikea toi­men­pi­den on nos­taa sisään­tu­lo­väy­lien nopeu­det kaut­taal­taan vähin­tään 60km/h ja mie­lum­min 80km/h”

    Kyl­lä se tien väli­tys­ky­ky ennem­min­kin huo­no­nee, kun nopeu­det nouse­vat. Nopeu­den nous­tes­sa auto­jen väli­mat­kat kas­va­vat, jol­loin tie­o­suu­del­le mah­tuu vähem­män auto­ja. Nopeuk­sien kas­vaes­sa myös tur­val­li­suus heik­ke­nee. Tilas­tot eivät valeh­te­le täl­lai­ses­sa asias­sa. Lii­ken­teen melul­la on myös mer­ki­tys­tä, mut­ta ei tie­ten­kään pel­ti­leh­män sisäpuolella.

  20. Jul­ki­nen lii­ken­ne ei ole Suo­mes­sa rea­lis­ti­nen vaihtoehto.”

    Suo­mi” on suo­ras­taan huvit­ta­van lavea käsi­te täs­sä yhtey­des­sä. Etu-Töö­lö on Suo­mea sii­nä mis­sä Kai­nuun erämaatkin. 

    Pk-seu­dul­la lie­nee kui­ten­kin jopa sato­ja­tu­han­sia epä­rea­lis­ti­ses­ti ajat­te­le­via ihmi­siä, jot­ka päi­vit­täin hoi­ta­vat liik­ku­mi­sen­sa joukkoliikenteellä.

    Kyl­lä kai­kil­le mat­kus­ta­ja­mää­ril­le löy­tyy sopi­va jouk­ko­lii­ken­ne­vä­li­ne. Eri asia on, onko se pk-seu­dul­la aina opti­maa­li­ses­ti valittu.

  21. Lii­ken­neym­py­räs­tä sen ver­ran, että mök­ki­kun­taa­ni (Män­ty­har­ju) teh­tiin sel­lai­nen pahim­paan kes­kus­tan ris­teyk­seen ja se aina­kin paran­si jut­tua aivan mah­ta­vas­ti. Var­maan sihen oli­si jokin muu­kin jut­tu (valot) käy­nyt, mut­ta hyvä näin. En ymmär­rä nuri­naa. Tie­tys­ti parem­pi kait, jos autoi­lu lope­te­taan. Mut­ta kun se nyt ei ole vie­lä kovin toden­nä­köis­tä, niin anta­kaa nii­tä ympy­röi­tä muu­al­le­kin, mikä­li toimivat?
    Jos­kus tun­tuu, että tääl­lä suu­rin piir­tein kaik­ki on auto­jen syy­tä, ja autoi­li­jat ovat pahim­pia ympä­ris­tö­ri­kol­li­sia kai­kis­ta. Mus­ta tää hom­ma ei voi olla niin. Tän loo­gi­kan mukaan suo­ma­lai­sis­ta var­sin suu­ri osa on rikol­li­sia käyt­täes­sään omaa auto­aan. He ovat kui­ten­kin pan­neet sii­hen pal­jon rahaa, mak­sa­neet ostaes­saan pal­jon vero­ja, mak­sa­vat polt­toai­nees­ta veroa pal­jon, mak­sa­vat käyt­tö­mak­sua, vakuu­tus­ta jne jne. Jos jul­ki­nen lii­ken­ne saa­daan edes miten­kään lähel­le sitä muka­vuut­ta, mitä oma auto tar­jo­aa mökil­le yms men­nes­sä, niin hyväk­syn ton ali­tui­sen nari­nan. Toki ymmär­rän, että aika höl­möä läh­teä esim. radan­var­ren ase­man vie­res­tä autol­la duu­niin lähel­le tois­ta asemaa.
    Noi vuo­kra-autot ovat joi­hin­kin jut­tui­hin ihan ok, mut­ta 4 vii­kon olei­luun mökil­lä, jos­ta mat­kaa 10 km kau­poil­le ja jul­kis­lii­ken­ne sur­kea, eli auto pitäis pitää noin kau­an, niin sii­tä vaan. Eli voi­sit­te­ko lopet­taa autoi­lus­ta valit­ta­mi­sen muu­ten, kuin sen vie­män tilan kau­pun­gis­sa. Sii­hen­hän var­maan löy­tyy rat­kai­su­ja mon­ta­kin. Pysä­köin­ti­mak­sut kor­keal­le ympä­ri vuo­ro­kau­den, ei vaa­di­ta uusis­sa talois­sa mitään park­ki­paik­ka­jut­tu­ja, kiel­le­tään mui­den rat­kai­su­jen kus­tan­nus­ten siir­tä­mi­nen asun­to­jen hin­taan, eli autoi­li­ja mak­saa jne.
    Ympä­ris­tö­kun­nat saa­vat pal­jon lisää väkeä, mut­ta tot­ta­han tilal­le tulee tois­ta väkeä?

  22. Havain­ne­ku­vas­sa nuo tor­nit näyt­tä­vät kyl­lä ihan kivoil­ta, mut­ta kun kat­soo sitä nii­den väliin jää­vää tilaa, niin on help­poa huo­ma­ta: tuos­sa on yksi aukio, joka on läpi­kul­ku­paik­ka (ja jos­sa ihmi­set eivät mah­dol­li­ses­ti iltai­sin uskal­la kul­kea) – ja niin pois päin. Hir­veä mää­rä täy­del­li­sen tur­haa tilaa tor­nien ympä­ril­lä. Näyt­tää kival­ta kuvas­sa, mut­ta kukaan ei halua niis­sä kolois­sa aikaan­sa viet­tää. Ajat­te­le Narink­ka­to­ria, mut­ta potens­siin kolme. 

    Itse asias­sa ei tuo tila tor­nien ympä­ril­lä näy­tä järin hyväl­tä edes kuvissa.
    http://kuvat2.iltasanomat.fi/iltasanomat/lisakuvat/1772064_3_HSK_Render.jpg
    Tor­nit sinän­sä eivät näy­tä pahal­ta, ja Pasi­las­sa nyt ei ole mitään ole­mas­sa ole­via kau­pun­ki­ku­val­li­sia arvo­ja, jot­ka voi­si tuho­ta, joten sikä­li en vastusta.

  23. Kes­ki-Pasi­las­sa oli­si vie­lä aikaa suun­ni­tel­la alue “autot­to­mak­si”, eli raken­ne­taan alue toi­mi­maan Itä-Pasi­lan ja Län­si-Pasi­lan 4‑kaistaisten syöt­tö­väy­lien varaan. Kes­ki-Pasi­las­ta saa­tai­siin siten tii­vis ja eheä koko­nai­suus, jos­sa ei ole levei­tä auto­bu­le­var­de­ja kaik­kien raken­nus­ten välissä. 

    Osmo, oli­si­ko Kes­ki-Pasi­lan kaa­van koh­dal­la mah­dol­li­suuk­sia vie­lä vai­kut­taa tähän?

  24. Kal­le Pyöräniemi:

    Oikea toi­men­pi­den on nos­taa sisään­tu­lo­väy­lien nopeu­det kaut­taal­taan vähin­tään 60km/h ja mie­lum­min 80km/h. Se vain on lii­kaa vaa­dit­tu “lii­ken­ne­suun­nit­te­li­joil­ta”.

    Mihin lii­ken­ne­suun­nit­te­lun sit­ten pitäi­si sinus­ta nojau­tua, satun­nai­seen mutuun vai tie­teel­li­seen tietoon?

    1) Auto­lii­ken­teen nopeuk­sien kas­vat­ta­mi­nen kiis­tat­ta lisää onnet­to­muuk­sia ja lisää nii­den vaka­vuusas­tet­ta. Kat­so esim: 

    Pasa­nen, Eero: Ajo­no­peu­det ja jalan­kul­ki­jan tur­val­li­suus. Väi­tös­kir­ja, TKK, Espoo 1991

    2) Useim­mil­la sisään­tu­lo­väy­lil­lä nopeuk­sien las­ke­mi­nen lisää väy­lien väli­tys­ky­kyä. Tämä on tun­net­tu ilmiö ja se perus­tuu sii­hen, että suu­rem­mil­la nopeuk­sil­la tar­vi­taan pidem­mät tur­va­vä­lit. Kat­so esim:

    Trans­por­ta­tion Research Board: Highway Capaci­ty Manual, Was­hing­ton D.C. 2000

    3) Tie­lii­ken­teen nopeuk­sien nos­ta­mi­nen lisää lii­ken­teen aiheut­ta­maa melua. Mikä­li rajoi­tus­ta nos­te­taan 20 km/h, nousee melu­ta­so noin 3 dB (vai­ku­tus on suun­nil­leen sama kuin lii­ken­ne­mää­rän kak­sin­ker­tais­tu­mi­nen). Kat­so esim:

    Ympä­ris­tö­mi­nis­te­riö, ympä­ris­tön­suo­je­luo­sas­to: Ympä­ris­tö­me­lu­di­rek­tii­vin mukai­nen väliai­kai­nen tie­lii­ken­ne­me­lun las­ken­ta­mal­li. Ympä­ris­tö­mi­nis­te­riö 2006. URL: http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=201550&lan=fi

    4) Nopeus­ra­joi­tus­ten las­ke­mi­sen vai­ku­tuk­sen mat­ka-aikoi­hin ovat mini­ma­lis­ti­sen pie­niä, esi­mer­kik­si Hel­sin­gis­sä aiem­min teh­dyil­lä nopeus­ra­joi­tus­ten las­ke­mi­sel­la 1 — 3 pro­sen­tin luok­kaa (mikä itse asias­sa men­nee vir­he­ra­joi­hin). Kat­so esim:

    Hel­sin­gin kau­pun­gin kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­vi­ras­to: Nopeus­ra­joi­tuk­set Hel­sin­gis­sä. URL: http://www.hel.fi/static/ksv/www/Liikenne/nopeusrajoitukset_helsingissa.pdf

    Kari

  25. Nopeus­ra­joi­tus­tem las­ke­mi­ses­sa ei noil­la kah­del­la mai­ni­tul­la pai­kal­la ole mitään järkeä.

    Mis­tä “kah­des­ta mai­ni­tus­ta pai­kas­ta” mah­taa olla kyse?

    Esi­mer­kik­si Sör­näis­ten ran­ta­tie ei ole tule­vai­suu­des­sa enää vain mikä tahan­sa kokoo­ja­ka­tu, vaan kan­ta­kau­pun­gis­sa sijait­se­va kokoo­ja­ka­tu. Samoin kuin vaik­ka­pa Pohjoisrantakin.

  26. tpyy­luo­ma: “…Pasi­laan tul­laan etu­pääs­sä junal­la niin kuin tähän­kin saakka…”

    Pasi­laan voi tul­la junal­la, mikä on mie­les­tä­ni hyvä asia. Tulo junal­la mer­kit­see sitä, että jos­tain pitää pys­tyä läh­te­mään myös junal­la! Muu­ten kul­je­taan hen­ki­lö­au­tol­la, kos­ka se yleen­sä on pal­jon nopeam­pi, hal­vem­pi ja muka­vam­pi tapa.

    Kari: “…Mihin lii­ken­ne­suun­nit­te­lun sit­ten pitäi­si sinus­ta nojautua…”

    Kuva­sit lii­ken­ne­suun­nit­te­lum­me ongel­man aika hyvin. 🙂 Pojat puu­has­te­le­vat tur­val­li­suu­den ja haitt­to­jen kans­sa, mut­ta eihän tuos­sa ollut yhtään viit­taus­ta itse lii­ken­ne­suun­nit­te­lun perus­teis­ta! Lii­ken­ne­suun­nit­te­lun perus­ta on nopea, teho­kas ja hal­pa liik­ku­mi­nen pai­kas­ta toi­seen. 😉 Kuva­sit täy­sin toi­sar­voi­sia asioi­ta, jot­ka tulee rat­kais­ta sit­ten, kun ensi­si­jai­set ongel­mat on ratkaistu. 😀

    Sisään­tu­lo­väy­lät eivät ole mitä tahan­sa katu­ja. Nii­den on olta­va ennen kaik­kea tehok­kai­ta. Nopeu­det tulee kye­tä yllä­pi­tä­mään riit­tä­vi­nä ja sil­loin välil­lä koli­see. Se vain on hyväk­syt­tä­vä. Jos et tee mitään, niin sil­loin ei tule onnet­to­muuk­sia­kaan. Sil­loin ei myös­kään pyö­ri yhteiskunta!

    Molem­mil­la mai­ni­tuil­la väy­lil­lä voi­daan huo­let­ta ajaa vähin­tään 60km/h. Se edel­lyt­tää nykyis­ten tar­peet­to­mien suo­ja­tei­den pois­ta­mis­ta käy­tös­tä. Itse kul­jen molem­mil­la pät­kil­lä huo­mat­ta­vas­ti useam­min fil­la­ril­la kuin autol­la, enkä näe mitään estet­tä nopeus­kien nos­tol­le. Riit­tä­vät eri­ta­so­rat­kai­sut on jo rak­ken­net­tu, mut­ta jos­tain käsit­tä­mät­tö­mäs­tä syys­tä tar­peet­to­mat suo­ja­tiet on sil­ti jätet­ty paikalleen.

    Hyvä huo­mio muu­ten tuo Poh­jois­ran­nan ongel­ma. Sin­ne tar­vi­taan vähin­tään pari kevyen­lii­ken­teen ali- tai yli­kul­kua, jot­ta ajo­no­peus voi­daan nos­taa tar­vit­ta­vaan 60km/h.

  27. Kari: “Mihin lii­ken­ne­suun­nit­te­lun sit­ten pitäi­si sinus­ta nojau­tua, satun­nai­seen mutuun vai tie­teel­li­seen tietoon?”

    Mutuun tie­tys­ti kos­ka tie­teel­li­nen tie­to on arvo­neut­raa­lia. Ei-niin-yllät­tä­väs­ti kau­pun­gin halu­tuim­mat alu­eet ovat hen­ki­lö­au­to­lii­ken­teel­li­ses­ti täy­sin dys­funk­tio­naa­li­sia, sel­lai­sia onnet­to­mia sok­ke­loi­ta kuin vaik­ka­pa Muu­ka­lais­ka­dun ja Ullan­ka­dun ympäristössä.

    Miten perus­tel­la arvo­neut­raa­lis­ti asia: kan­nat­taa raken­taa sel­lais­ta ympä­ris­töä kuin ihmi­set haluavat ?

  28. Kes­ki-Pasi­la on jul­ki­sen lii­ken­teen kan­nal­ta hyvä alue, ris­teys­koh­ta, joten siel­lä var­mas­ti osa ihmi­sis­tä oikeas­ti voi käyt­tää sitä muu­ten­kin kuin pakos­ta. Se ei kui­ten­kaan tule ole­maan siel­lä­kään pääliikennemuoto.”

    Pasi­lan suun­nit­te­lus­sa men­nään hyvään suun­taan ja näy­te­tään suun­taa kau­pun­gin kau­pun­gis­tu­mi­sel­le. Ne tren­dit, toi­veet ja tavoit­teet, joi­den varas­sa auton­käyt­tö kau­pun­geis­sa koho­si nyky­ta­sol­le, ovat väis­ty­mäs­sä. Kau­pun­ki hakee tii­viin muo­don uudestaan.

    Kyl­lä jouk­ko­lii­ken­ne on voi­mis­saan Hel­sin­gis­sä ja aito luon­te­va kul­ku­ta­pa yhä suu­rem­mal­le osal­le kau­pun­ki­lai­sia. Hen­ki­lö­au­ton taru kau­pun­ki­lii­ken­tees­sä on on kul­ke­mis­ta koh­ti aurin­gon­las­kua. Veik­kaan, että kol­men­kym­me­nen vuo­den pääs­tä jou­ko­lii­ken­teen osuus on nykyi­ses­tä sel­väs­ti kohon­nut yhdes­sä pyö­rä­lii­ken­teen kanssa.

    Kau­pun­kien väli­ses­sä lii­ken­tees­sä ja mat­kal­la mökil­le — tuo sosi­aa­li­ses­ti vie­lä hyväk­syt­ty vakio­pe­rus­te auton han­kin­nal­le ja käy­töl­le — autoa käy­te­tään pitem­pään, jos ben­saa riittää.

  29. Kuva­sit täy­sin toi­sar­voi­sia asioi­ta, jot­ka tulee rat­kais­ta sit­ten, kun ensi­si­jai­set ongel­mat on ratkaistu 

    Mat­ka-ajat ja väy­lien väli­tys­ky­vyn riitt­vyys sekä ulkois­hai­tat (onnet­to­muu­det, melu) ovat siis tois­sar­voi­sia. Ok.

    Ker­rop­pa sit­ten mit­kä ovat nii­tä ensi­si­jai­sia ongelmia?

    Kari

  30. spot­tu:
    Ymmär­rän kyl­lä näkö­kan­ta­si. Mut­ta täs­sä kes­kus­te­lus­sa oli kyse lii­ken­ne­väy­lien tek­ni­ses­tä toteu­tuk­ses­ta (joi­ta nopeus­ra­joi­tuk­set mitä suu­rim­mas­sa mää­rin ovat).

    Se, mihin väy­liä yli­pää­tään raken­ne­taan tms. on osin toi­nen kysy­mys, eikä luon­teel­taan niin arvo­neut­raa­li. Toki sii­nä­kin täy­tyy ymmär­tää reu­naeh­dot, kuten väy­lien vai­ku­tus maan­käyt­töön ja nii­den tek­nis­ta­lou­del­li­set vaatimukset.

    Kari

  31. Kal­le: Kii­tos vin­kis­tä, mut­ta tai­taa olla myö­häis­tä jo täl­lä iällä 🙂

    Kari

  32. Sep­po, sai­si vain kau­pun­ki oikeas­ti kaa­voit­taa tii­vis­tä kau­pun­kia Kes­ki-Pasi­laan, eikä muu­ta­maa has­sua pil­ven­piir­tä­jää, joi­den väliin jäte­tään iso mää­rä tyhjää. 

    Nykyi­nen suun­ni­tel­ma muis­tut­taa Soi­nin­vaa­ran ‘kehu­maa’ Nur­mi­jär­vi-ilmiö­tä, jos­sa vaan on har­vaan raken­ne­tuil­le raken­nuk­sil­le annet­tu muu­ta­ma ker­ros lisää. 

    Kaa­van tehok­kuus­kin ker­too kai­ken olen­nai­sen: 1,4 on vain hitusen kor­keam­pi kuin esi­mer­kik­si mata­lan raken­ta­mi­sen Jät­kä­saa­ri. Aivan var­mas­ti pys­tyi­sim­me parempaan.

  33. Säre­lä, yhtä asu­kas­ta koh­ti on noin 40 asuin­ne­liö­tä, puo­li työ­paik­kaa eli 10 neliö­tä, ja ehkä toi­set saman ver­ran jotain muu­ta tilaa. Ker­ros­ne­liöis­tä jotain 10–15% hävi­ää sei­niin, por­tai­siin, his­sei­hin, jne. (ja muu­ten sitä enem­män mitä kor­keam­pi talo). Sano­taan kar­keas­ti 70k-m2 per asu­kas. Alue­te­hol­la 1 tämä tar­koit­taa noin 15000as./km2, 1,5 tehol­la noin 20 000. Tämä on täy­sin riit­tä­vä maan käy­tön tehok­kuus. Lisää maa­ta saa tii­vis­tä­mäl­lä Hel­sin­gin sisäl­lä, ei maa­pu­lan takia tar­vit­se Nur­mi­jär­vel­le saak­ka mennä.

  34. Kes­ki-Pasi­lan suun­nit­te­lus­sa voi­daan kaa­va­vai­hees­sa var­maan vie­lä nos­taa alue­te­hok­kuut­ta idea­ta­sol­la esi­te­tys­tä. Kor­keis­sa talois­sa sel­väs­ti koros­te­taan kun­kin talon yksi­löl­li­syyt­tä mm jät­tä­mäl­lä pal­jon väl­jyyt­tä nii­den väliin katutasoon.

    Jos asuin­ker­rok­set talois­sa kes­ki­te­tään ete­läi­sim­piin, var­jos­tus­kri­tee­rit toi­mis­to­ti­loil­le ovat lie­vem­piä. Saa sii­hen var­maan 1 — 2 tor­nia lisää. Oleel­lis­ta on kui­ten­kin koko Pasi­lan laa­jen­nus­ten tehokkuus.

    Nyt on mah­dol­li­suus suun­na­ta lähi­vuo­si­kym­me­nen uus­ra­ken­ta­mi­nen val­tao­sin kan­ta­kau­pun­kiin ja ase­mien lähie­täi­syy­del­le. Sitä lin­jan­ve­toa tar­vi­taan seututasolla.

  35. tpyy­luo­ma: olet­ko kat­so­nut tuo­ta Kes­ki-Pasi­lan suun­ni­tel­maa? (http://www.hel2.fi/ksv/julkaisut/esitteet/pasila_keski-pasila_fi.pdf)

    Vii­mei­sel­lä sivul­la on esi­tet­ty kak­si vaih­toeh­toa, jos­ta ensim­mäi­nen sisäl­tää nämä kor­kea tor­nit — ja jär­jet­tö­män mää­rän täy­del­li­ses­ti huk­kaan mene­vää tilaa nii­den ympä­ril­le. Kysei­nen nur­mi­kent­tä rik­kou­tuu puo­lik­si vilk­kaan auto­väy­län takia ja on muis­taak­se­ni vie­lä rinteessä. 

    Jäl­kim­mäi­nen vaih­toeh­to taa­sen näyt­tää miel­lyt­tä­väl­tä ja tehok­kaal­ta kaupunkirakentamiselta. 

    Jos joten­kin noi­den hyvät puo­let voi­si yhdis­tää, eli tii­vis kau­pun­ki­mai­nen ympä­ris­tö, jos­sa osa raken­nuk­sis­ta oli­si kor­kei­ta, niin alue saa­tai­siin oikeas­ti hyö­ty­käyt­töön. Kun vie­lä jaet­tai­siin toi­mis­to­jen ja asun­to­jen suh­de siten, että molem­pia oli­si run­saas­ti sekai­sin, niin alu­eel­le oli­si ehkä mah­dol­lis­ta saa­da pal­ve­lu­ja­kin. Tämä sik­si, että täl­löin pal­ve­luil­le oli­si käyt­tä­jiä sekä päi­väl­lä, että illal­la (työn­te­ki­jät ja asukkaat).

  36. Säre­lä, ne on nime­no­maan vaih­toeh­toi­sia suuu­ni­tel­mia. Se toi­nen on Ark­ki­teh­ti­toi­mis­to Tuo­mo Sii­to­sen ja hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti pidän sitä parem­pa­na, mut­ta olen sii­nä käsi­tyk­ses­sä että suun­nit­te­lua jat­ke­taan sen Zucc­hin toi­mis­ton suun­ni­tel­man poh­jal­ta. Jos teh­dään kovin kor­ke­aa niin sit­ten pitää jät­tää enem­män tilaa talo­jen väliin, jos taas mata­lam­paa niin voi teh­dä tii­vim­pää ja ruutukaavaa.

  37. Toi­mis­tog­he­tos­sa ulko­ti­lal­la, valol­la ja tuu­li­suu­del­la ei ole niin mer­ki­tys­tä kos­ka kaik­ki toi­min­ta, myös yhteis­ti­lat sijoit­tu­vat kui­ten­kin sisä­ti­loi­hin. Mitään estet­tä ei Kes­ki-Pasi­las­sa ole raken­taa kor­ke­aa ja tii­vis­tä kun katu­ti­las­sa ei ole tar­koi­tus­kaan viih­tyä. Kor­keat asuin­ta­lot kan­nat­tai­si todel­la­kin sijoit­taa alu­een ete­lä- ja länsilaidalle.

  38. spot­tu, mut­ta kun suo­raan niis­tä tor­neis­ta poh­joi­seen on se asui­na­lue… Sem­moi­nen vaih­toeh­to oli­si mie­les­tä­ni mah­dol­li­nen että radan ja mota­rin län­si­reu­nas­sa oli­si tii­vis ja kor­kea muuri.

    Mut­ta kun se mota­ri ei kul­je sitä radan vier­tä, eli perus­on­gel­ma tuos­sa kaa­vas­sa on edel­leen se pää­väy­lä. Mikä ihme sii­nä on että lii­ken­net­tä ei muka voi­si hoi­taa kah­del­la pis­to­ka­dul­la ja nii­hin liit­ty­vil­lä tun­ne­leil­la radan ali itä­puo­lel­le Rata­pi­han­tiel­le, vaan se täy­tyy joh­taa suo­raan tuos­ta alu­een läpi?

  39. Tpyy­luo­ma, yhtään oikeas­ti hyvää syy­tä sii­hen, mik­si kor­kei­den raken­nus­ten ympä­ril­le pitäi­si jät­tää run­saas­ti tilaa, en ole kuul­lut. Kuten joku jo sanoi­kin, jos ympä­ril­le raken­taa mata­lam­pia raken­nuk­sia (6–10 ker­ros­ta) toi­mis­to­ja ja muu­ta vas­taa­vaa, niin mis­sä ongelma? 

    Aina­kin näin suu­ren maa­il­man kau­pun­geis­sa tun­nu­taan usein menettelevän.

  40. tpyy­luo­ma, asuin­tor­nit tai yhte­näi­nen kor­kea asuin­ta­lo­muu­ri ete­läs­sä ja län­nes­sä tar­koit­tai­si mah­dol­li­ses­ti lou­nais­kul­man pyö­ris­tä­mis­tä ja joka tapauk­ses­sa asuin­vyö­hyk­keen kaven­ta­mis­ta (siis syvyy­del­tään), ei sitä että ole­mas­sao­le­vaan suun­ni­tel­maan vaan lisä­tään kerroksia.

    Asui­na­luei­den mak­si­moin­ti voi­si tar­koit­taa ensin tii­vis­tä n. 4–5 ‑ker­rok­sis­ta asuin­ta­lo­muu­ria katu­jen var­teen melusyis­tä, sen taka­na leveäm­pää yhteis­pi­ha-aluet­ta, jota rajaa pohjoisessa/idässä kor­kea tor­ni­ri­vis­tö. Tämän tor­ni­ri­vis­tön koil­lis­puo­lel­le jäi­si saman­kor­kui­nen toimistoalue.

    Hie­noim­pia etelä/länsinäkymiä on tur­ha jät­tää toi­mis­toil­le. Ja ihan sub­jek­tii­vi­nen jut­tu: asuin­tor­nit ovat niin mas­sii­vi­sia ele­ment­te­jä ettei niis­sä pitäi­si käyt­tää suo­ria eikä eten­kään terä­viä kul­mia, vaan pyö­rei­tä ja ovaa­li­mai­sia muotoja.

  41. Lai­naus ksv:n pasi­la sivustolta,
    Suun­nit­te­lun lähtökohtia
    Pasi­la yleis­kaa­vas­sa — Hel­sin­gin yleis­kaa­va 2002
    “Yleis­kaa­vas­sa Tuusu­lan­tien lii­ken­net­tä on suun­ni­tel­tu ohjat­ta­vak­si Kes­ki-Pasi­lan kaut­ta leven­net­tyä Vetu­ri­tie­tä pit­kin Nor­dens­kiöl­din­ka­dul­le ja Teollisuuskadulle.”

    Löy­tyy­hän sil­le kau­pun­ki­mo­ta­ril­le seli­tys, sii­hen tulee Tuusu­lan väy­län alku.

    Minä en vaan ymmär­rä miten tuusu­la­lais­ten autot mah­tu­vat sii­tä edel­leen katu­verk­koon. Onnek­si heil­lä on kui­ten­kin hie­not mai­se­mat kat­sel­la ruuh­kas­sa, kun pil­ven­piir­tä­jät valmistuvat.

  42. spot­tu, joo mut­ta tuol­la nykyi­sel­lä poh­jal­la tuo ei onnis­tu. Ja olen myös sub­jek­tii­vi­ses­ta näke­myk­ses­täi­si samaa miel­tä, tosin pyö­reis­sä muo­dois­sa mie­ti­tyt­tää tuulisuus.

    Kuto­ja, Tuusu­lan­väy­lä on tar­koi­tus kään­tää Pasi­laan (mikä on sinän­sä hyvä idea) ja minä­kään en ymmär­rä mihin nii­den auto­jen on sii­tä tar­koi­tus jat­kaa, suu­rin osa tus­kin jää Pasi­laan. Kysee­na­lais­tan nime­no­maan mitoi­tuk­sen täs­sä, käy­tä­nös­sä Nor­dens­kiö­jil­din­ka­du­le pus­ke­taan lii­ken­net­tä kah­del­ta saman­ko­koi­sel­ta kadul­ta, uudel­ta Pasilantieltä/Tuusulanväylältä ja toi­saal­ta Ratapihantieltä/Teollisuuskadulta. Käy­tän­nös­sä Pasi­las­sa kul­kee poh­joi­ses­ta ete­lään ase­man koh­dal­la jat­kos­sa noin seit­sä­män kais­taa muu­ta­man sadan met­rin etäi­syy­del­lä! Täs­sä on suu­rin­piir­tein yhtä pal­jon jär­keä kuin sii­nä että kaa­taa kol­mes­ta lit­ran­mi­tas­ta yhteen vedet.

    Nuo kak­si poh­jois-ete­lä­suun­tais­ta väy­lää on alle sadan met­rin pääs­tä toi­sis­taan, välis­sä on käy­tän­nös­sä juna­ra­ta. Ratio­naa­li­nen rat­kai­su oli­si yhdis­tää ne yhdek­si kaduksi.

  43. Voi­si­ko Kes­ki-Pasi­lan raken­ta­mi­sen yhtey­des­sä kat­taa Ilma­lan vari­kon ja raken­taa kan­nen pääl­le talo­ja? Junat ja vaih­teet saa­tai­siin suo­jaan lumi­sa­teel­ta, jol­loin pois­tui­si suu­rin yksit­täi­nen syy juna­lii­ken­teen myö­häs­ty­mi­siin. Lisäk­si saa­tai­siin 60 heh­taa­ria maa­ta rakentamiseen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.