Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 19.11.2009

Pasi­lan poli­isi­talon kaava. 

Poli­isi keskit­tää toim­into­jaan Pasi­laan ja tarvit­see lisä tilaa. Ulospäin näkyy lähin­nä se, että nykyi­nen sisään­tu­lo muute­taan aidatuk­si pihaksi.

Asun­to­la­torne­ja Mar­i­an sairaalan eteen

Mar­i­an sairaalan eteen kaavoite­taan Paa­vo Nur­men säätiölle (!?) ilmeis­es­ti opiske­li­ja-asun­to­la (lis­tatek­sti ei todel­la pal­jas­ta käyt­tö­tarkoi­tus­ta!) yhdek­sänker­roksista asun­to­la­tor­nia. Kaava­muu­tos muut­taa alun perin vähän pienem­män ja yht­enäisen raken­nu­soikeu­den vähän korkeam­mak­si ja pis­temäisem­mäk­si. Samal­la raken­nu­soikeus vähän piene­nee. Jotenkin spon­taanisti pidin voimas­sa olev­as­ta kaavas­ta enem­män. Minus­ta kan­takaupunki­in sopi­vat kadun­var­teen rajoit­tuvat rakennukset.

Asun­not val­taa­vat toimis­toti­laa Vattuniemessä

Valion eläkekas­sa halu­aa kor­va­ta toimis­to­talot seit­senker­roksisil­la asuin­taloil­la. Asukkaat protestoi­vat liian tehokas­ta rak­en­tamista (tont­tite­hokku­us n. 1,7) ja pelkäävät Laut­tasaaren muut­tumista slum­mik­si.   Helsin­gin asukasluku kas­vaa taas run­saal­la sadal­la.

Kon­tu­las­sa uud­is­te­taan omako­tialueen kaavaa ja nos­te­taan tehokku­us 0,2:sta 0, 25:een.

Nopeusra­joituk­sia alen­netaan 16 katu­o­su­udel­la. Todet­takoon viimeaikaisi­in kohuon­net­to­muuk­si­in liit­tyen, että Sörnäis­ten rantatiel­lä nopeus las­kee kuud­es­ta kymp­istä viiteen kymp­pi­in ja Hupalah­den­tien väli­aikainen neljänkympin rajoi­tus vak­i­nais­te­taan.  Nopeuk­sien alen­t­a­mi­nen on toimin­ut Helsingis­sä hyvin, se vähen­tää liiken­teen melua ja lisää tur­val­lisu­ut­ta. Mat­ka-aikoi­hin merk­i­tys las­ke­taan kym­menis­sä sekun­neis­sa.  Eri­tyisen ilah­tunut olen Etelä-Espan kolmestakympistä.

Käpylässä ja Malminkar­tanos­sa paran­netaan liiken­netur­val­lisu­ut­ta lukuisin toimin, joi­hin liit­tyy mm. kier­toli­it­tymiä ja välkky-suo­jatievao­ja. Pohjolan auki­olle tehdään ”shared space” kiertoliittymä.

 

 

45 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 19.11.2009”

  1. Nopeuk­sien alen­t­a­mi­nen on hyvä, Etelä-Espal­la 40 km/h on ollut varsin reipas vauhti. Yleisem­min kaikil­la kan­takaupun­gin kaduil­la, jois­sa on liiken­neval­ot­to­mia suo­jateitä, saisi nopeudet alen­taa 30 km/h:iin.

    Mik­si Paa­vo Nur­men säätiön pitää tehdä pis­te­ta­lo? 9‑kerroksisen raken­nuk­sen voisi tehdä kadun­var­teenkin niin, että se muo­dostaisi katu­ti­laa. Pis­te­talot eivät kuu­lu kaupunki­in, ne ovat esikaupunkialuei­den arkkitehtuuria. 

    “Paa­vo Nur­men Säätiö tukee sydän- ja verisuoni­tau­tien sekä yleisen kansan­ter­veystyön tutkimus­ta Suomes­sa.” “Säätiö saa varansa pääasi­as­sa omis­tamien­sa kiin­teistön tuotoista.”

  2. Jot­ta shared spacea, mie­lenki­in­toista. Tuo ter­mi muuten huu­taa napakkaa suomen­nos­ta. Vapaa katu? Ain­oa mikä tuos­sa hie­man arve­lut­taa on ykkösen päät­täri Pohjolanauki­ol­la, kisko­jen jakami­nen auto­jen kanssa on pääsään­töis­es­ti huono idea, varsinkin park­keer­at­tu­jen auto­jen, käveli­jät ei ole niinkään ongelma.

    Mar­i­an tornei­hin liit­tyen, min­ulle ei ainakaan selvin­nyt mikä siinä van­has­sa kaavas­sa oli vikana mikä on esi­tyk­sessä omi­tu­inen puute. Ja jos tehdään maan alle isohko parkki­hal­li, niin eikö siihen samaan voisi yhdis­tää Mar­i­an pysäköin­nin tai jotain muu­ta alueelta? Tuol­lainen taloko­htainen parkki­hal­li tun­tuu tehot­toma­l­ta ratkaisulta.

  3. Osmo
    “Minus­ta kan­takaupunki­in sopi­vat kadun­var­teen rajoit­tuvat rakennukset.”
    Tässä mielip­i­teessä et ole mitenkään yksin, jonkun ver­ran tutkimus­takin asi­as­ta on, eli mik­si yht­enäi­nen katu “tilaa” oikein rajavaat raken­nuk­set ovat parem­pia kuin sinne tänne haj­a­sitoite­tut tor­nit pel­to­jen keskellä.
    Tot­takai täl­läistä tilaa on myös kaupungeis­sa jo vuo­sisato­ja luo­tu, ja on vain muu­ta­man viime vuosikymme­nen idea että tuol­laiset toi­sis­taan kaukana ole­vat tor­nit oli­si­vat jotenkin hyvää kaupunkiku­vaa. Aiheesta lisää esim:
    “Vast open spaces, with no spe­cif­ic uses, become unus­able and wasted.”
    http://nyc10044.com/wire/1910/towers.html

  4. Eri­tyis­es­ti Sörkan ranta­tien nopeu­den alen­t­a­mi­nen tulee tarpeeseen. Mieti­tyt­tää vain, eikö se kan­nat­taisi laskea samantien neljäänkymppiin?

    Alue on muut­tumas­sa lähivu­osi­na merkit­tävästi: entis­es­tä laitakaupungista on tulos­sa elävä osa kan­takaupunkia. Ero viiden- ja neljänkympin välil­lä on viihtyvyy­den kannal­ta val­ta­va, kun taas ajoaikoi­hin sil­lä ei ole juuri vaikutusta.

    Kat­ua pitäisi kehit­tää muutenkin. 1960-luku­laisen moot­torikadun sijaan siitä on syytä tehdä bule­vardi­mainen, 2010-luku­lainen rantakatu. 

    Suvi­lah­den van­han voimalan ja kadun väli­nen met­al­li­ai­ta ei palvele enää tarkoi­tus­taan, saisit­teko sen pois? Kadun itäpuolista jalka­käytävää on syytä lev­en­tää ja eri­tyis­es­ti kesäl­lä jär­jestet­tävien yleisö­ta­pah­tu­mien yhtey­desä jalka­käytävän ja auto­jen väli­in on syytä saa­da jonkin­lainen väli­aikainen este — esimerkik­si yhden kaistan otta­mi­nen pois käytöstä.

  5. Osmo on oike­as­sa Mar­i­an sairaalan viereen tule­vien asun­to­jen suh­teen. Taas joku maal­ta kotoisin ole­va arkkite­hti on päässyt puuhastele­maan asi­aa, jota ei ymmärrä. 😀

  6. Sörnäis­ten ranta­tien pyöräkäve­lytiel­lä on myös haus­ka kapeikko mis­sä kevyt liikenne puris­te­taan metrin neu­lan­silmästä. Luulisi että tuonkin kor­jauk­seen löy­ty­isi halu­ja ja varoja.

  7. Lau­takun­nan esi­tys­lista ei näem­mä ole vielä netis­sä (vaik­ka kok­ous on huomen­na; mil­lä aikataul­ul­la kansalais­ten on oikein tarkoi­tus kom­men­toi­da asioi­ta lau­takun­nan jäsenille?)

    Shared space ‑ympyrä Pohjolankadul­la kuu­lostaa erit­täin lupaaval­ta. Toiv­ot­tavasti se toteutetaan onnis­tuneesti; ratikan päät­täri on tuos­sa paikas­sa ylimääräi­nen haaste, mut­ta automäärät ovat sen ver­ran pieniä, että kokeiluille on jonkin ver­ran varaa.

    Yleis­es­ti olen alka­nut epäil­lä onko nykyi­nen liiken­neympyräin­nos­tus sit­tenkään niin järkevää. Ympyrät kiis­tat­ta vähen­tävät onnet­to­muuk­sia per­in­teisi­in risteyk­si­in näh­den, mut­ta hyö­ty tulee käsit­tääk­seni yksi­no­maan alen­tuneista ajonopeuk­sista. Ja samaan aikaan ne ovat merkit­tävä ongel­ma tur­val­lis­ten ja suju­vien pyöräy­hteyk­sien jär­jestämiselle ja hait­taa­vat myös kävely-yhteyksiä.

    Entä jos ajonopeudet saataisi­in alen­net­tua muul­la keinoin? Esimerkik­si Kaupunki­fil­lar­in esit­telemil­lä risteyk­sen ylit­tävil­lä jalka­käytävil­lä ja korote­tu­il­la suo­jateil­lä, kuten Göteborissa?

    Shared spacekin voi kyl­lä olla yksi ratkaisu. Mut­ta tarvit­sisiko se laa­jem­man alueen kuin vain yhden ympyrän toimi­ak­seen? Mitä jos koko Käpylä (pl Mäkelänkatu ja Koske­lantie) muutet­taisi­in shard­ed space alueeksi?

    Jot­ta shared spacea, mie­lenki­in­toista. Tuo ter­mi muuten huu­taa napakkaa suomennosta. 

    Yhteis­ti­la? Vähän byrokraattinen… 

    Yhteis­maa? Saataisi­in haus­ka uusiokäyt­tö yhteis­maan ongelmalle 🙂

    Yhteiskatu? Joka tapauk­ses­sa säi­lyt­täisin tuon yhteis- etuli­it­teen siinä, kos­ka se on hom­man juju.

  8. Mar­i­an sairaalan eteen kaavoite­taan? Mieliku­va Mar­i­an sairaalan etu­osas­ta on Meche­lininkatu, sinne ei var­maan raken­neta. Tuleeko raken­nuk­set osit­tain “Baanan” päälle joka on uusi kevyen­li­iken­teen väylä ruo­ho­lahdes­ta Töölönlahdelle?

  9. Län­si-Pasi­lan “tor­ni­talot” eivät oikein sovel­lu tuolle paikalle, alku­peräi­nen kaa­va vaikut­taa paremmalta.
    Mitä tämänkin ehdo­tuk­sen taustal­ta paljastuu ?.
    Vrt hesari 18.11, ei hyvältä näytä päätök­sen­teko vielä 2000-luvul­lakin Helsingissä.

    Ps. ei oikein auen­nut luon­non­suo­jelun tarkoi­tus Munkas­sa, ei ainakaan kuvien perusteella.

  10. Komp­paan vah­vasti Otsoa. Voisitko Osmo tuo­da lau­takun­nan kaut­ta viras­ton ajatuk­si­in Göte­bor­gin mallin, joka sovel­tu­isi Helsinki­in erinomaisesti.

    Pin­taraa­paisu Göte­bor­gin mallista löy­tyy Kaupunki­fil­laris­sa: http://www.kaupunkifillari.fi.

    Viras­to olisi syytä velvoit­taa teet­tämään tarkem­pi selvi­tys naa­puri­maamme toisek­si suurim­man kaupun­gin liikennejärjestelmästä.

  11. Jos ne Kes­ki-Pasi­lan suun­nitel­mat vielä ehtivät joskus kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan pöy­dälle — tässä muu­tamia kom­ment­te­ja Hesarin artikke­li­in ja kuvaan poh­jautuen: http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Keski-Pasilaan+nousemassa+40-kerroksinen+tornitalo/1135250848560

    Valitet­tavasti tuos­sakin prefer­oidaan per­in­teistä — läiskitään kar­talle pari korkeaa raken­nus­ta ja kuvitel­laan, että se on hyvää arkkitehtuuria.

    Havain­neku­vas­sa nuo tor­nit näyt­tävät kyl­lä ihan kivoil­ta, mut­ta kun kat­soo sitä niiden väli­in jäävää tilaa, niin on help­poa huo­ma­ta: tuos­sa on yksi aukio, joka on läpikulku­paik­ka (ja jos­sa ihmiset eivät mah­dol­lis­es­ti iltaisin uskalla kulkea) — ja niin pois päin. Hirveä määrä täy­del­lisen turhaa tilaa tornien ympäril­lä. Näyt­tää kival­ta kuvas­sa, mut­ta kukaan ei halua niis­sä kolois­sa aikaansa viet­tää. Ajat­tele Narinkka­to­ria, mut­ta potenssi­in kolme.
    Pis­ter­aken­nuk­set eivät sovi eheään kaupunkirakenteeseen.

    Huvit­ta­va muuten tuo ehdo­tus, että korkeim­man tornin ylä­tas­an­teelle tulisi näköalatasanne. Samaa perustet­ta­han käytet­ti­in Cir­ruk­sen kohdal­la. Päätös­val­ta vain oli asukkail­la, joten julk­ista näköala­paikkaa ei ole eikä tule.

  12. Pasi­lan tor­nit ovat kyl­lä hienon näköisiä, valitet­tavasti niiden luo­ma tila antaa vaikutel­man moot­tori­tien var­res­ta, vähän kuin Keilaniemessä.

    Onnek­si tornien välistä näytetään vedet­tävän nelikaistainen kaupunki­mo­tari. Sikäli ikävää että se on taas uusi pikaväylä autoille alueelle, jon­ka voisi rak­en­taa hel­posti julkisen liiken­teen varaan.

  13. Mar­i­an sairaalan edus­tan tornien idea lie­nee vahvis­taa Eteläisen Rautatiekadun fasa­dia joka kaar­tuu Lapin­lah­denkadulle toisin kuin katu­ti­lan pohjois­puolel­la. Se alku­peräi­nenkään ehdo­tus ei jak­sa oikein kan­nat­taa Pohjoisen Rautatiekadun suun­taista rajaus­ta, siihen se on liian pieni.

    Jalankulk­i­javinkke­listä talon ympäril­lä on joka tapauk­ses­sa vähin­tään parimetri­nen muuri. Paikkaan on vaikea saa­da jatku­moa ellei lähde­tä tälle lin­jalle. Torniehdo­tuk­ses­sakin on puolensa.

  14. Nopeusra­joi­tustem laskemises­sa ei noil­la kahdel­la maini­t­ul­la paikalla ole mitään järkeä. 😀 😀 😀 Liiken­teen suju­vu­u­den kus­tan­nuk­sel­la tehdään hölmöjä ratkaisu­ja, kun ensin joku työ­maapääl­likkö on tyrinyt ja jät­tänyt suo­jatiemerk­it huput­ta­mat­ta. Toisaal­ta mitä muu­ta voisi Helsin­gin “liiken­nesu­un­nit­telijoil­ta” odottaa.

    Oikea toimen­piden on nos­taa sisään­tuloväylien nopeudet kaut­taal­taan vähin­tään 60km/h ja mielum­min 80km/h. Se vain on liikaa vaa­dit­tu “liiken­nesu­un­nit­telijoil­ta”. Sehän vaatisi ken­ties suun­nit­telua, miten kevyt liikenne reititetään turvallisesti.

    Huopalah­den tiel­lä on kaiken lisäk­si tehty kalli­il­la tarvit­ta­vat muu­tok­set nopeuk­sien nos­tamisek­si ja sen jäl­keen joku vielä kehtaa vak­i­nais­taa 40km/h rajoituk­sen. 🙁 Minus­ta tun­tuu, että verora­ho­ja on tuh­lat­tu oikein urakalla! Kuka vas­taa käsit­tämät­tömästä tuhlauksesta?

    Tuo Mar­i­an­sairaalan tont­tikysymys on itseasi­as­sa enem­män kuin kaupunkiku­valli­nen asia. Mik­si tuol­laiseen paikkaan tehdään opiske­li­ja-asun­to­ja? Puhutaan yliopis­to­jen tason nos­tamis­es­ta ja samal­la hajaute­taan opiske­li­ja-asum­ista pitkin ja poikin kaupunkia.

    Aal­toyliopis­tokeskustelu­un liit­tyen joku kir­jasi hyvin huip­puyliopis­ton tarvit­se­van yht­enäisen cam­puk­sen, joka kokoaa yhteen:
    — opetuksen,
    — asumisen ja
    — sosi­aalisen elämän.

    Parhais­sa USA:n yliopis­tois­sa on tuon lis­tan tek­i­jän mukaansa jopa asum­is­pakko ensim­mäis­inä vuosi­na cam­puk­sel­la, vaik­ka opiske­li­jan per­he olisi varakaskin. Vain siten taataan riit­tävän tiivis opiskeluy­hteisö. Miten opiske­li­jaa­sun­to­jen rak­en­t­a­mi­nen tuo­hon paikkaan edis­tää tavoitet­ta paran­taa Helsingis­sä toimivien korkeak­oulu­jen tasoa? 😉 Laadukkaat cam­puk­set ovat täl­lä het­kel­lä vain Aal­toyliopis­ton Espoos­sa sijait­sevil­la osil­la sekä MPKK:lla Santahaminassa.

  15. “Paikkaan on vaikea saa­da jatku­moa ellei lähde­tä tälle linjalle.”

    Flat­iron build­ing on hieno. Meil­lä on jo Sil­i­tys­rautat­a­lo Muukalaiskadul­la, mut­ta lisää yhtä halut­tavia talo­ja voisi tehdä.

    “Yleis­es­ti olen alka­nut epäil­lä onko nykyi­nen liiken­neympyräin­nos­tus sit­tenkään niin järkevää.”

    Hienoa kuul­la, että joku muukin epäilee liiken­neympyröi­den järkevyyt­tä. Eivät ne ole hyvä ratkaisu, eivät pikku­paikkakun­nil­la, eivät pikkukaupungeis­sa, eivätkä isom­mis­sa kaupungeissa.

  16. Kuto­ja: “…Sikäli ikävää että se on taas uusi pikaväylä autoille alueelle, jon­ka voisi rak­en­taa hel­posti julkisen liiken­teen varaan.”

    Älä unta näe. Ratkaisu olisi pitänyt tehdä sotien jäl­keen, kun lähdet­ti­in rak­en­ta­maan maa­ta uudelleen. Päätet­ti­in tehdä hajautet­tu malli, jos­sa ker­rostalo­ja roiski­taan ihan mihin sat­tuu. Jätet­ti­in rak­en­ta­mat­ta kaupun­ki. Julki­nen liikenne ei ole Suomes­sa real­isti­nen vaihtoehto.

    Jos nyt lähde­tään kaavoit­ta­maan järkevästi, niin viidenkymme­nen tai sadan vuo­den päästä voidaan saa­da Helsingistä par­sit­tua kasaan sel­l­ainen kaupun­gin tapainen, että julki­nen liikenne voisi olla kaik­il­ta osin toimi­vaa. Siihen asti pääos­alle ihmi­sistä henkilöau­to on järkevin väli­nen ja sen jäl­keen saat­taa olla, että tekni­ik­ka on ajanut ohi nykyisen kaltais­es­ta julkises­ta liikenteestä.

    Kes­ki-Pasi­la on julkisen liiken­teen kannal­ta hyvä alue, risteysko­h­ta, joten siel­lä var­masti osa ihmi­sistä oiekasti voi käyt­tää sitä muutenkin kuin pakos­ta. Se ei kuitenkaan tule ole­maan siel­läkään pääliikennemuoto.

  17. Spot­tu, “Jalankulk­i­javinkke­listä talon ympäril­lä on joka tapauk­ses­sa vähin­tään parimetri­nen muuri.” mik­si näin, eikö katu ker­rokseen voitaisi sijoit­taa jotain muu­ta, vaik­ka jotain näyte ikkunoi­ta? Betoni muure­ja katuku­vas­sa pitäisi vält­tää mikäli mahdollista.

  18. spot­tu, kieltämät­tä tuol­lainen isom­pi ton­tin kokoinen ja korkea talo voisi sopia parem­min. Toinen asia mikä tuli mieleen on että voisiko sitä pihaa laskea, korkeuseroa ratakuilu­un on seit­semisen metriä ja se piha voisi por­ras­tua sinne.

    Pyörönie­mi, Pasi­laan tul­laan etupäässä junal­la niin kuin tähänkin saak­ka, ihan siitä riip­pumat­ta mitä sinä olet mieltä kaupunki­rak­en­teesta, mut­ta tämä on epäolan­naista kos­ka täl­lä ei ole edes autoli­iken­teen tarpei­den kanssa mitään tekemistä: Se pien­im­mil­lään nelikaistainen katu Kes­ki-Pasi­lan läpi on myös autoli­iken­teel­lis­es­ti täysin jär­jetön. Län­si-Pasi­lan viertä kul­kee saman­lainen nelikaistainen katu pohjois-etelä suun­taan aivan vier­essä. Radan toisel­la puolel­la jonne tulee kak­si ajoy­hteyt­tä radan ali kul­kee kuu­usikaistainen Ratakatu, ja sen lisäk­si yhden kort­telin itään kak­sikaistainen Ratames­tarinkatu. Nämä 14 kaistaa yhdis­tävät 4 — kaistaiset Teollisuus/Nordenskiöjodinkadun ja Pasi­lan­väylän. Eli nuo risteyk­set tule­vat ole­maan täysin tukos­sa. Kes­ki-Pasi­las­sa voi sit­ten kaa­sut­taa kun ei ne liit­tymät syötä sinne mil­lään niin paljon auto­ja että se tie menisi tukkoon. Siis juuri siel­lä mis­sä sen väylän yli kul­kee toden­näköis­es­ti vilkas jalankulkure­it­ti juna-ase­malle ja metroase­malle… Yksinker­tais­es­ti käsit­tämätön­tä liikennesuunnittelua.

  19. “Oikea toimen­piden on nos­taa sisään­tuloväylien nopeudet kaut­taal­taan vähin­tään 60km/h ja mielum­min 80km/h”

    Kyl­lä se tien väl­i­tyskyky ennem­minkin huononee, kun nopeudet nou­se­vat. Nopeu­den noustes­sa auto­jen väli­matkat kas­va­vat, jol­loin tieo­su­udelle mah­tuu vähem­män auto­ja. Nopeuk­sien kas­vaes­sa myös tur­val­lisu­us heikke­nee. Tilas­tot eivät vale­htele täl­laises­sa asi­as­sa. Liiken­teen melul­la on myös merk­i­tys­tä, mut­ta ei tietenkään peltilehmän sisäpuolella.

  20. “Julki­nen liikenne ei ole Suomes­sa real­isti­nen vaihtoehto.”

    “Suo­mi” on suo­ras­taan huvit­ta­van lavea käsite tässä yhtey­dessä. Etu-Töölö on Suomea siinä mis­sä Kain­u­un erämaatkin. 

    Pk-seudul­la lie­nee kuitenkin jopa sato­jatuhan­sia epäre­al­is­tis­es­ti ajat­tele­via ihmisiä, jot­ka päivit­täin hoita­vat liikku­misen­sa joukkoliikenteellä.

    Kyl­lä kaikille matkus­ta­jamäärille löy­tyy sopi­va joukkoli­iken­nevä­line. Eri asia on, onko se pk-seudul­la aina opti­maalis­es­ti valittu.

  21. Liiken­neympyrästä sen ver­ran, että mökkikun­taani (Män­ty­har­ju) tehti­in sel­l­ainen pahim­paan keskus­tan risteyk­seen ja se ainakin paran­si jut­tua aivan mah­tavasti. Var­maan sihen olisi jokin muukin jut­tu (val­ot) käynyt, mut­ta hyvä näin. En ymmär­rä nuri­naa. Tietysti parem­pi kait, jos autoilu lopete­taan. Mut­ta kun se nyt ei ole vielä kovin toden­näköistä, niin antakaa niitä ympyröitä muuallekin, mikäli toimivat?
    Joskus tun­tuu, että tääl­lä suurin piirtein kaik­ki on auto­jen syytä, ja autoil­i­jat ovat pahimpia ympäristörikol­lisia kaik­ista. Mus­ta tää hom­ma ei voi olla niin. Tän loogikan mukaan suo­ma­lai­sista varsin suuri osa on rikol­lisia käyt­täessään omaa autoaan. He ovat kuitenkin pan­neet siihen paljon rahaa, mak­sa­neet ostaes­saan paljon vero­ja, mak­sa­vat polt­toaineesta veroa paljon, mak­sa­vat käyt­tö­mak­sua, vaku­u­tus­ta jne jne. Jos julki­nen liikenne saadaan edes mitenkään lähelle sitä mukavu­ut­ta, mitä oma auto tar­joaa mökille yms men­nessä, niin hyväksyn ton ali­tuisen nar­i­nan. Toki ymmär­rän, että aika hölmöä lähteä esim. radan­var­ren ase­man vier­estä autol­la duu­ni­in lähelle toista asemaa.
    Noi vuokra-autot ovat joi­hinkin jut­tui­hin ihan ok, mut­ta 4 viikon oleilu­un mökil­lä, jos­ta matkaa 10 km kaupoille ja julk­isli­ikenne surkea, eli auto pitäis pitää noin kauan, niin siitä vaan. Eli voisit­teko lopet­taa autoilus­ta valit­tamisen muuten, kuin sen viemän tilan kaupungis­sa. Siihen­hän var­maan löy­tyy ratkaisu­ja mon­takin. Pysäköin­ti­mak­sut korkealle ympäri vuorokau­den, ei vaa­di­ta uusis­sa talois­sa mitään parkkipaikka­jut­tu­ja, kiel­letään muiden ratkaisu­jen kus­tan­nusten siirtämi­nen asun­to­jen hin­taan, eli autoil­i­ja mak­saa jne.
    Ympäristökun­nat saa­vat paljon lisää väkeä, mut­ta tot­ta­han tilalle tulee toista väkeä?

  22. Havain­neku­vas­sa nuo tor­nit näyt­tävät kyl­lä ihan kivoil­ta, mut­ta kun kat­soo sitä niiden väli­in jäävää tilaa, niin on help­poa huo­ma­ta: tuos­sa on yksi aukio, joka on läpikulku­paik­ka (ja jos­sa ihmiset eivät mah­dol­lis­es­ti iltaisin uskalla kulkea) – ja niin pois päin. Hirveä määrä täy­del­lisen turhaa tilaa tornien ympäril­lä. Näyt­tää kival­ta kuvas­sa, mut­ta kukaan ei halua niis­sä kolois­sa aikaansa viet­tää. Ajat­tele Narinkka­to­ria, mut­ta potenssi­in kolme. 

    Itse asi­as­sa ei tuo tila tornien ympäril­lä näytä järin hyvältä edes kuvissa.
    http://kuvat2.iltasanomat.fi/iltasanomat/lisakuvat/1772064_3_HSK_Render.jpg
    Tor­nit sinän­sä eivät näytä pahal­ta, ja Pasi­las­sa nyt ei ole mitään ole­mas­sa ole­via kaupunkiku­val­lisia arvo­ja, jot­ka voisi tuho­ta, joten sikäli en vastusta.

  23. Kes­ki-Pasi­las­sa olisi vielä aikaa suun­nitel­la alue “autot­tomak­si”, eli raken­netaan alue toim­i­maan Itä-Pasi­lan ja Län­si-Pasi­lan 4‑kaistaisten syöt­töväylien varaan. Kes­ki-Pasi­las­ta saataisi­in siten tiivis ja eheä kokon­aisu­us, jos­sa ei ole lev­eitä auto­b­ule­varde­ja kaikkien raken­nusten välissä. 

    Osmo, olisiko Kes­ki-Pasi­lan kaa­van kohdal­la mah­dol­lisuuk­sia vielä vaikut­taa tähän?

  24. Kalle Pyöränie­mi:

    Oikea toimen­piden on nos­taa sisään­tuloväylien nopeudet kaut­taal­taan vähin­tään 60km/h ja mielum­min 80km/h. Se vain on liikaa vaa­dit­tu “liiken­nesu­un­nit­telijoil­ta”.

    Mihin liiken­nesu­un­nit­telun sit­ten pitäisi sinus­ta nojau­tua, sat­un­naiseen mutu­un vai tieteel­liseen tietoon?

    1) Autoli­iken­teen nopeuk­sien kas­vat­ta­mi­nen kiis­tat­ta lisää onnet­to­muuk­sia ja lisää niiden vakavu­usastet­ta. Kat­so esim: 

    Pasa­nen, Eero: Ajonopeudet ja jalankulk­i­jan tur­val­lisu­us. Väitöskir­ja, TKK, Espoo 1991

    2) Useim­mil­la sisään­tuloväylil­lä nopeuk­sien laskem­i­nen lisää väylien väl­i­tyskykyä. Tämä on tun­net­tu ilmiö ja se perus­tuu siihen, että suurem­mil­la nopeuk­sil­la tarvi­taan pidem­mät tur­vavälit. Kat­so esim:

    Trans­porta­tion Research Board: High­way Capac­i­ty Man­u­al, Wash­ing­ton D.C. 2000

    3) Tieli­iken­teen nopeuk­sien nos­t­a­mi­nen lisää liiken­teen aiheut­ta­maa melua. Mikäli rajoi­tus­ta nos­te­taan 20 km/h, nousee melu­ta­so noin 3 dB (vaiku­tus on suun­nilleen sama kuin liiken­nemäärän kaksinker­tais­tu­mi­nen). Kat­so esim:

    Ympäristömin­is­ter­iö, ympäristön­suo­jelu­osas­to: Ympäristöme­ludi­rek­ti­ivin mukainen väli­aikainen tieli­iken­nemelun lasken­ta­malli. Ympäristömin­is­ter­iö 2006. URL: http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=201550&lan=fi

    4) Nopeusra­joi­tusten laskemisen vaiku­tuk­sen mat­ka-aikoi­hin ovat min­i­mal­is­tisen pieniä, esimerkik­si Helsingis­sä aiem­min tehdy­il­lä nopeusra­joi­tusten laskemisel­la 1 — 3 pros­entin luokkaa (mikä itse asi­as­sa men­nee virher­a­joi­hin). Kat­so esim:

    Helsin­gin kaupun­gin kaupunkisu­un­nit­telu­vi­ras­to: Nopeusra­joituk­set Helsingis­sä. URL: http://www.hel.fi/static/ksv/www/Liikenne/nopeusrajoitukset_helsingissa.pdf

    Kari

  25. Nopeusra­joi­tustem laskemises­sa ei noil­la kahdel­la maini­t­ul­la paikalla ole mitään järkeä.

    Mis­tä “kahdes­ta maini­tus­ta paikas­ta” mah­taa olla kyse?

    Esimerkik­si Sörnäis­ten rantatie ei ole tule­vaisu­udessa enää vain mikä tahansa kokoo­jakatu, vaan kan­takaupungis­sa sijait­se­va kokoo­jakatu. Samoin kuin vaikka­pa Pohjoisrantakin.

  26. tpyy­lu­o­ma: “…Pasi­laan tul­laan etupäässä junal­la niin kuin tähänkin saakka…”

    Pasi­laan voi tul­la junal­la, mikä on mielestäni hyvä asia. Tulo junal­la merk­it­see sitä, että jostain pitää pystyä lähtemään myös junal­la! Muuten kul­je­taan henkilöau­tol­la, kos­ka se yleen­sä on paljon nopeampi, halvem­pi ja mukavampi tapa.

    Kari: “…Mihin liiken­nesu­un­nit­telun sit­ten pitäisi sinus­ta nojautua…”

    Kuv­a­sit liiken­nesu­un­nit­telumme ongel­man aika hyvin. 🙂 Pojat puuhastel­e­vat tur­val­lisu­u­den ja haitt­to­jen kanssa, mut­ta eihän tuos­sa ollut yhtään viit­taus­ta itse liiken­nesu­un­nit­telun perusteista! Liiken­nesu­un­nit­telun perus­ta on nopea, tehokas ja hal­pa liikku­mi­nen paikas­ta toiseen. 😉 Kuv­a­sit täysin tois­ar­voisia asioi­ta, jot­ka tulee ratkaista sit­ten, kun ensisi­jaiset ongel­mat on ratkaistu. 😀

    Sisään­tuloväylät eivät ole mitä tahansa katu­ja. Niiden on olta­va ennen kaikkea tehokkai­ta. Nopeudet tulee kyetä ylläpitämään riit­täv­inä ja sil­loin välil­lä kolisee. Se vain on hyväksyt­tävä. Jos et tee mitään, niin sil­loin ei tule onnet­to­muuk­si­akaan. Sil­loin ei myöskään pyöri yhteiskunta!

    Molem­mil­la maini­tu­il­la väylil­lä voidaan huo­let­ta ajaa vähin­tään 60km/h. Se edel­lyt­tää nyky­is­ten tarpeet­tomien suo­jatei­den pois­tamista käytöstä. Itse kul­jen molem­mil­la pätkil­lä huo­mat­tavasti use­am­min fil­lar­il­la kuin autol­la, enkä näe mitään estet­tä nopeuskien nos­tolle. Riit­tävät eri­ta­so­ratkaisut on jo rakken­net­tu, mut­ta jostain käsit­tämät­tömästä syys­tä tarpeet­tomat suo­jati­et on silti jätet­ty paikalleen.

    Hyvä huomio muuten tuo Pohjois­ran­nan ongel­ma. Sinne tarvi­taan vähin­tään pari kevyen­li­iken­teen ali- tai ylikulkua, jot­ta ajonopeus voidaan nos­taa tarvit­tavaan 60km/h.

  27. Kari: “Mihin liiken­nesu­un­nit­telun sit­ten pitäisi sinus­ta nojau­tua, sat­un­naiseen mutu­un vai tieteel­liseen tietoon?”

    Mutu­un tietysti kos­ka tieteelli­nen tieto on arvoneu­traalia. Ei-niin-yllät­tävästi kaupun­gin halu­tu­im­mat alueet ovat henkilöau­toli­iken­teel­lis­es­ti täysin dys­funk­tion­aal­isia, sel­l­aisia onnet­to­mia sokkeloi­ta kuin vaikka­pa Muukalaiskadun ja Ullankadun ympäristössä.

    Miten perustel­la arvoneu­traal­isti asia: kan­nat­taa rak­en­taa sel­l­aista ympäristöä kuin ihmiset haluavat ?

  28. “Kes­ki-Pasi­la on julkisen liiken­teen kannal­ta hyvä alue, risteysko­h­ta, joten siel­lä var­masti osa ihmi­sistä oikeasti voi käyt­tää sitä muutenkin kuin pakos­ta. Se ei kuitenkaan tule ole­maan siel­läkään pääliikennemuoto.”

    Pasi­lan suun­nit­telus­sa men­nään hyvään suun­taan ja näytetään suun­taa kaupun­gin kaupungis­tu­miselle. Ne tren­dit, toiveet ja tavoit­teet, joiden varas­sa autonkäyt­tö kaupungeis­sa kohosi nyky­ta­solle, ovat väistymässä. Kaupun­ki hakee tiivi­in muodon uudestaan.

    Kyl­lä joukkoli­ikenne on voimis­saan Helsingis­sä ja aito luon­te­va kulku­ta­pa yhä suurem­malle osalle kaupunki­laisia. Henkilöau­ton taru kaupunkili­iken­teessä on on kulkemista kohti auringonlaskua. Veikkaan, että kol­menkymme­nen vuo­den päästä joukoli­iken­teen osu­us on nykyis­es­tä selvästi kohon­nut yhdessä pyöräli­iken­teen kanssa.

    Kaupunkien välisessä liiken­teessä ja matkalla mökille — tuo sosi­aalis­es­ti vielä hyväksyt­ty vakiope­ruste auton han­k­in­nalle ja käytölle — autoa käytetään pitem­pään, jos ben­saa riittää.

  29. Kuv­a­sit täysin tois­ar­voisia asioi­ta, jot­ka tulee ratkaista sit­ten, kun ensisi­jaiset ongel­mat on ratkaistu 

    Mat­ka-ajat ja väylien väl­i­tyskyvyn riittvyys sekä ulkoishai­tat (onnet­to­muudet, melu) ovat siis tois­sar­voisia. Ok.

    Ker­rop­pa sit­ten mitkä ovat niitä ensisi­jaisia ongelmia?

    Kari

  30. spot­tu:
    Ymmär­rän kyl­lä näkökan­tasi. Mut­ta tässä keskustelus­sa oli kyse liiken­neväylien teknis­es­tä toteu­tuk­ses­ta (joi­ta nopeusra­joituk­set mitä suurim­mas­sa määrin ovat).

    Se, mihin väyliä ylipäätään raken­netaan tms. on osin toinen kysymys, eikä luon­teeltaan niin arvoneu­traali. Toki siinäkin täy­tyy ymmärtää reunae­hdot, kuten väylien vaiku­tus maankäyt­töön ja niiden teknistaloudel­liset vaatimukset.

    Kari

  31. Kalle: Kiitos vinkistä, mut­ta taitaa olla myöhäistä jo täl­lä iällä 🙂

    Kari

  32. Sep­po, saisi vain kaupun­ki oikeasti kaavoit­taa tiivistä kaupunkia Kes­ki-Pasi­laan, eikä muu­ta­maa has­sua pil­ven­pi­irtäjää, joiden väli­in jätetään iso määrä tyhjää. 

    Nykyi­nen suun­nitel­ma muis­tut­taa Soin­in­vaaran ‘kehu­maa’ Nur­mi­järvi-ilmiötä, jos­sa vaan on har­vaan raken­ne­tu­ille raken­nuk­sille annet­tu muu­ta­ma ker­ros lisää. 

    Kaa­van tehokku­uskin ker­too kaiken olen­naisen: 1,4 on vain hitusen korkeampi kuin esimerkik­si mata­lan rak­en­tamisen Jätkäsaari. Aivan var­masti pysty­isimme parempaan.

  33. Särelä, yhtä asukas­ta kohti on noin 40 asuin­neliötä, puoli työ­paikkaa eli 10 neliötä, ja ehkä toiset saman ver­ran jotain muu­ta tilaa. Ker­rosneliöistä jotain 10–15% häviää seini­in, por­taisi­in, his­sei­hin, jne. (ja muuten sitä enem­män mitä korkeampi talo). San­o­taan karkeasti 70k-m2 per asukas. Aluete­hol­la 1 tämä tarkoit­taa noin 15000as./km2, 1,5 tehol­la noin 20 000. Tämä on täysin riit­tävä maan käytön tehokku­us. Lisää maa­ta saa tiivistämäl­lä Helsin­gin sisäl­lä, ei maa­pu­lan takia tarvitse Nur­mi­järvelle saak­ka mennä.

  34. Kes­ki-Pasi­lan suun­nit­telus­sa voidaan kaavavai­heessa var­maan vielä nos­taa aluete­hokku­ut­ta ideata­sol­la esite­tys­tä. Korkeis­sa talois­sa selvästi koroste­taan kunkin talon yksilöl­lisyyt­tä mm jät­tämäl­lä paljon väljyyt­tä niiden väli­in katutasoon.

    Jos asuinker­rokset talois­sa keskitetään eteläisimpi­in, var­jos­tuskri­teer­it toimis­totiloille ovat lievem­piä. Saa siihen var­maan 1 — 2 tor­nia lisää. Oleel­lista on kuitenkin koko Pasi­lan laa­jen­nusten tehokkuus.

    Nyt on mah­dol­lisu­us suun­na­ta lähivu­osikymme­nen uus­rak­en­t­a­mi­nen val­taosin kan­takaupunki­in ja asemien lähi­etäisyy­delle. Sitä lin­jan­ve­toa tarvi­taan seututasolla.

  35. tpyy­lu­o­ma: oletko kat­sonut tuo­ta Kes­ki-Pasi­lan suun­nitel­maa? (http://www.hel2.fi/ksv/julkaisut/esitteet/pasila_keski-pasila_fi.pdf)

    Viimeisel­lä sivul­la on esitet­ty kak­si vai­h­toe­htoa, jos­ta ensim­mäi­nen sisältää nämä korkea tor­nit — ja jär­jet­tömän määrän täy­del­lis­es­ti hukkaan menevää tilaa niiden ympärille. Kyseinen nur­mikent­tä rikkoutuu puo­lik­si vilkkaan autoväylän takia ja on muis­taak­seni vielä rinteessä. 

    Jälkim­mäi­nen vai­h­toe­hto taasen näyt­tää miel­lyt­tävältä ja tehokkaal­ta kaupunkirakentamiselta. 

    Jos jotenkin noiden hyvät puo­let voisi yhdis­tää, eli tiivis kaupunki­mainen ympäristö, jos­sa osa raken­nuk­sista olisi korkei­ta, niin alue saataisi­in oikeasti hyö­tykäyt­töön. Kun vielä jaet­taisi­in toimis­to­jen ja asun­to­jen suhde siten, että molem­pia olisi run­saasti sekaisin, niin alueelle olisi ehkä mah­dol­lista saa­da palvelu­jakin. Tämä sik­si, että täl­löin palveluille olisi käyt­täjiä sekä päiväl­lä, että illal­la (työn­tek­i­jät ja asukkaat).

  36. Särelä, ne on nimeno­maan vai­h­toe­htoisia suu­u­nitelmia. Se toinen on Arkkite­hti­toimis­to Tuo­mo Siitosen ja henkilöko­htais­es­ti pidän sitä parem­pana, mut­ta olen siinä käsi­tyk­sessä että suun­nit­telua jatke­taan sen Zucchin toimis­ton suun­nitel­man poh­jal­ta. Jos tehdään kovin korkeaa niin sit­ten pitää jät­tää enem­män tilaa talo­jen väli­in, jos taas mata­lam­paa niin voi tehdä tiivim­pää ja ruutukaavaa.

  37. Toimis­toghetossa ulkoti­lal­la, val­ol­la ja tuulisu­udel­la ei ole niin merk­i­tys­tä kos­ka kaik­ki toim­inta, myös yhteis­ti­lat sijoit­tuvat kuitenkin sisätiloi­hin. Mitään estet­tä ei Kes­ki-Pasi­las­sa ole rak­en­taa korkeaa ja tiivistä kun katu­ti­las­sa ei ole tarkoi­tuskaan viihtyä. Korkeat asuin­talot kan­nat­taisi todel­lakin sijoit­taa alueen etelä- ja länsilaidalle.

  38. spot­tu, mut­ta kun suo­raan niistä torneista pohjoiseen on se asuinalue… Sem­moinen vai­h­toe­hto olisi mielestäni mah­dolli­nen että radan ja motarin län­sire­unas­sa olisi tiivis ja korkea muuri.

    Mut­ta kun se motari ei kul­je sitä radan viertä, eli peru­songel­ma tuos­sa kaavas­sa on edelleen se pääväylä. Mikä ihme siinä on että liiken­net­tä ei muka voisi hoitaa kahdel­la pis­tokadul­la ja niihin liit­tyvil­lä tun­neleil­la radan ali itäpuolelle Rat­api­hantielle, vaan se täy­tyy johtaa suo­raan tuos­ta alueen läpi?

  39. Tpyy­lu­o­ma, yhtään oikeasti hyvää syytä siihen, mik­si korkei­den raken­nusten ympärille pitäisi jät­tää run­saasti tilaa, en ole kuul­lut. Kuten joku jo sanoikin, jos ympärille rak­en­taa mata­lampia raken­nuk­sia (6–10 ker­rosta) toimis­to­ja ja muu­ta vas­taavaa, niin mis­sä ongelma? 

    Ainakin näin suuren maail­man kaupungeis­sa tun­nu­taan usein menettelevän.

  40. tpyy­lu­o­ma, asuin­tor­nit tai yht­enäi­nen korkea asuin­talo­muuri etelässä ja län­nessä tarkoit­taisi mah­dol­lis­es­ti lounaiskul­man pyöristämistä ja joka tapauk­ses­sa asuin­vyöhyk­keen kaven­tamista (siis syvyy­deltään), ei sitä että ole­mas­saol­e­vaan suun­nitel­maan vaan lisätään kerroksia.

    Asuinaluei­den mak­si­moin­ti voisi tarkoit­taa ensin tiivistä n. 4–5 ‑ker­roksista asuin­talo­muuria katu­jen var­teen melusy­istä, sen takana lev­eäm­pää yhteispi­ha-aluet­ta, jota rajaa pohjoisessa/idässä korkea torniriv­istö. Tämän torniriv­istön koil­lispuolelle jäisi samanko­rkuinen toimistoalue.

    Hienoimpia etelä/länsinäkymiä on turha jät­tää toimis­toille. Ja ihan sub­jek­ti­ivi­nen jut­tu: asuin­tor­nit ovat niin mas­si­ivisia ele­ment­te­jä ettei niis­sä pitäisi käyt­tää suo­ria eikä etenkään teräviä kul­mia, vaan pyöre­itä ja ovaal­i­maisia muotoja.

  41. Lain­aus ksv:n pasi­la sivustolta,
    Suun­nit­telun lähtökohtia
    Pasi­la yleiskaavas­sa — Helsin­gin yleiskaa­va 2002
    “Yleiskaavas­sa Tuusu­lantien liiken­net­tä on suun­nitel­tu ohjat­tavak­si Kes­ki-Pasi­lan kaut­ta leven­net­tyä Vetu­ri­ti­etä pitkin Nor­den­skiöldinkadulle ja Teollisuuskadulle.”

    Löy­tyy­hän sille kaupunki­mo­tar­ille seli­tys, siihen tulee Tuusu­lan väylän alku.

    Minä en vaan ymmär­rä miten tuusu­lalais­ten autot mah­tu­vat siitä edelleen katu­verkkoon. Onnek­si heil­lä on kuitenkin hienot maise­mat kat­sel­la ruuhkas­sa, kun pil­ven­pi­irtäjät valmistuvat.

  42. spot­tu, joo mut­ta tuol­la nykyisel­lä poh­jal­la tuo ei onnis­tu. Ja olen myös sub­jek­ti­ivis­es­ta näke­myk­ses­täisi samaa mieltä, tosin pyöreis­sä muodois­sa mieti­tyt­tää tuulisuus.

    Kuto­ja, Tuusu­lan­väylä on tarkoi­tus kään­tää Pasi­laan (mikä on sinän­sä hyvä idea) ja minäkään en ymmär­rä mihin niiden auto­jen on siitä tarkoi­tus jatkaa, suurin osa tuskin jää Pasi­laan. Kyseenalais­tan nimeno­maan mitoituk­sen tässä, käytänössä Nor­den­skiöjildinkad­ule pus­ke­taan liiken­net­tä kahdelta samankokoiselta kadul­ta, uudelta Pasilantieltä/Tuusulanväylältä ja toisaal­ta Ratapihantieltä/Teollisuuskadulta. Käytän­nössä Pasi­las­sa kul­kee pohjois­es­ta etelään ase­man kohdal­la jatkos­sa noin seit­sämän kaistaa muu­ta­man sadan metrin etäisyy­del­lä! Tässä on suur­in­pi­irtein yhtä paljon järkeä kuin siinä että kaataa kolmes­ta litran­mi­tas­ta yhteen vedet.

    Nuo kak­si pohjois-etelä­su­un­taista väylää on alle sadan metrin päästä toi­sis­taan, välis­sä on käytän­nössä junara­ta. Ratio­naa­li­nen ratkaisu olisi yhdis­tää ne yhdek­si kaduksi.

  43. Voisiko Kes­ki-Pasi­lan rak­en­tamisen yhtey­dessä kat­taa Ilmalan varikon ja rak­en­taa kan­nen päälle talo­ja? Junat ja vai­h­teet saataisi­in suo­jaan lumisateelta, jol­loin pois­tu­isi suurin yksit­täi­nen syy junali­iken­teen myöhästymisi­in. Lisäk­si saataisi­in 60 hehtaaria maa­ta rakentamiseen.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.