Entä jos Finnair kaatuu?

Sim­pu­tin vähän EBoo­ker­sia ja kat­soin mitä mak­sai­si len­to­lip­pu Hel­sin­gis­tä pois ja takai­sin satun­nai­ses­ti valit­tui­na päi­vi­nä 13.1. – 17.1. Halusin kat­soa, miten Fin­nair pär­jää koti­ken­täl­lään. Seu­raa­vas­sa hal­vin len­to­lip­pu ja Fin­nai­rin sijoi­tus kilpailussa

 

Lon­to

  1. Easy­Jet                          133,64 €

       18. Fin­nair                          215,59 €

 

Parii­si

1. Austrian Air­li­nes              158,36 €

60. Fin­nair                               254,32 €

 

Roo­ma

  1. Fin­nair                              212,28 € (Hyvä Suomi!)

 

Brys­sel

1. Austrian Air­li­nes 158 €

88. Fin­nair 282 €

 

Yhä useam­pi mat­kus­ta­ja kil­pai­lut­taa len­to­lip­pun­sa jol­lain täl­lai­sel­la sivul­la. Aiem­min Fin­nair saat­toi innoi­tel­la lip­pun­sa miten tahan­sa, nyt mat­kus­ta­jat äänes­tä­vät jaloil­laan.         Sik­si Fin­nair on suu­ris­sa vai­keuk­sis­sa, kuten on moni muu­kin val­tiol­li­nen len­to­yh­tiö. Len­tä­jät haluai­si­vat mie­lel­lään elää vähän mui­ta rik­kaam­pi­na, eivät­kä hyväk­sy pal­koil­leen kv. kil­pai­lua, mut­ta mat­kus­ta­jat ovat hylän­neet hei­dän vaa­ti­muk­sen­sa ja siir­ty­neet kiih­ty­väl­lä vauh­dil­la hal­vem­piin yhtiöi­hin.  Fin­nair saat­taa men­nä nurin täs­sä kil­pai­lus­sa, kos­ka yhä useam­pi oppii etsi­mään hal­po­ja vaih­toeh­to­ja netis­tä, eikä valin­ta koh­dis­tu sil­loin juu­ri kos­kaan Fin­nai­rin lentoihin.

Ilmai­lua­lan Unio­nin työ­eh­to­so­pi­mus ei edes pyri ole­maan yleis­si­to­va. Muil­la aloil­la sama työ­eh­to­so­pi­mus kos­kee koko alaa, Suo­mes­sa ammat­ti­jär­jes­tö hyväk­syy sen, että muut suo­ma­lai­set len­to­yh­tiöt (Blue 1, Finncom) mak­sa­vat pal­jon alem­pia palk­ko­ja kuin Finnair.

Len­tä­jien pal­kat ovat his­to­rial­li­ses­ti olleet hyvin kor­kei­ta taval­lis­ten kuo­le­vais­ten palk­koi­hin ver­rat­tu­na. Alim­mat Fin­nai­rin pal­kat lie­ne­vät vähän yli 10 000 euroa kuus­sa ja ylim­mät yli 20 000 euroa kuus­sa. Syy tähän lie­nee se, että kou­lu­tus on erit­täin kal­lis­ta, ja esi­mer­kik­si USA:ssa oppi­las mak­saa sen itse. Rahat on saa­ta­va takai­sin, ja sik­si palk­ko­jen on olta­va kor­kei­ta. Suo­mes­sa kou­lu­tus on kou­lu­tet­ta­val­le ilmaista/halpaa, mut­ta palk­ka­ta­so ote­taan USA:sta. Tai otet­tiin siis ennen. Nyt kil­pai­le­vil­la len­to­yh­tiöil­lä on käy­tös­sää pal­jon nor­maa­li­hin­tai­sia lentäjiä.

 Fin­nair halu­aa alen­taa kulu­ja, jot­ta se pär­jäi­si joten­kin hin­ta­kil­pai­lus­sa. Muut hen­ki­lös­tö­alat ovat tul­leet työ­nan­ta­jaa vas­taan, ja len­tä­jät­kin oli­vat val­miit tin­ki­mään vähän pal­kois­taan, mut­ta eivät hyväk­sy­neet sitä, että Fin­nair len­nät­tää joi­ta­kin reit­te­jään kump­pa­nil­laan Finnco­mil­la, jol­le ilmai­lua­lan unio­ni on hyväk­sy­nyt pal­jon alem­mat pal­kat kuin Finnairille.

Fin­nai­rin tule­vai­suus on pit­kään ollut vaa­ka­lau­dal­la, ja tähän lak­koon sen taru voi päät­tyä. Sää­li mui­ta henkilöstöryhmiä.

Len­to­lii­ken­ne Suo­mes­ta ei tie­ten­kään lopu. Ulko­mai­set yhtiöt täyt­tä­vät Fin­nai­reil­ta jää­vän aukon. Suo­rat len­not vähe­ne­vät. Moni saa tot­tua vaih­ta­maan konet­ta Köö­pen­ha­mi­nas­sa. Tun­ti sii­nä vie­räh­tää ylimääräistä.

Hel­sin­ki on edel­leen edul­li­nen vaih­to­pois­te len­net­täes­sä Euroo­pas­ta Kau­koi­tään. Jokin muu yhtiö alkaa ope­roi­da sitä.

Miten käy tap­piol­lis­ten reit­tien Sisä-Suo­men pik­ku­ken­til­le? Tosin Finncom hoi­taa niis­tä jo nyt suu­rien osan.

54 vastausta artikkeliin “Entä jos Finnair kaatuu?”

  1. Fin­nai­ril­la on 60 len­to­ko­net­ta. Lakos­sa ole­via len­tä­jiä on 800. Jokais­ta konet­ta koh­ti on siis yli 13 lentäjää. 

    En usko, että len­tä­jiä voi­daan ulkois­taa. Se on tur­han vii­mai­nen paik­ka, mut­ta jon­kin­lai­nen pudo­tus­pe­li on menossa.

  2. Hel­sin­ki on edel­leen edul­li­nen vaih­to­pois­te len­net­täes­sä Euroo­pas­ta Kau­koi­tään. Jokin muu yhtiö alkaa ope­roi­da sitä.”

    Suo­men syr­jäi­ses­tä sijain­nis­ta on täs­sä Kau­ko-Idän len­to­lii­ken­tees­sä ker­ran­kin jotain hyö­tyä. Ei ole kui­ten­kaan mitään takei­ta sii­tä, että jokin muu yhtiö käyt­täi­si juu­ri Hel­sin­kiä vaihtopisteenään.
    Hel­sin­gin len­to­kent­tä työl­lis­tää val­ta­van mää­rän ihmi­siä välit­tö­mäs­ti ja välil­li­ses­ti. Oli­si todel­la har­mil­li­nen vahin­ko, jos täl­lai­nen eduis­taan itsek­kääs­ti kiin­ni pitä­vä pie­ni eliit­ti pys­tyi­si pilaa­maan koko maal­le hyö­dyl­li­sen bis­nek­sen. Hal­li­tus ei saa kat­sel­la tätä selk­kaus­ta sivus­ta teke­mät­tä mitään!

  3. Mua on ihme­tyt­tä­nyt tuo Fin­nai­rin kal­leus. Itse jou­dun työ­ni ja opis­ke­lu­je­ni puo­les­ta mat­kus­ta­maan aika pal­jon, ja vii­me aikoi­na hal­vim­pia tar­jouk­sia on teh­nyt joko Luft­han­sa tai Air France. Fin­nai­rin hin­nat ovat olleet aina joten­kin ihan pöy­ris­tyt­tä­viä. Käsit­tääk­se­ni Luft­han­sa ja Air France ovat kui­ten­kin mole­mamt (aina­kin enti­siä) val­tio­nyh­tiöi­tä. En tie­dä sit­ten ovat­ko noil­la hin­noil­la hake­mas­sa kil­pai­lua hal­pa­len­to­yh­tiöi­den kanssa.

    Vaik­ka peri­aat­tees­sa symp­paan­kin ay-lii­ket­tä ja nii­den saa­vu­tuk­sia, niin joten­kin SLL sil­ti aina sylet­tää. Tar­ken­nuk­se­na muu­ten sanot­ta­koon, että suu­rin osa pilo­teis­ta mak­saa Suo­mes­sa­kin kou­lu­tuk­sen­sa itse.

  4. Itse olen pahim­mil­laan len­tä­nyt n. 50–60 ulko­maan­mat­kaa vuo­des­sa. Fin­nai­ril­la len­nän vain jos Luft­han­sal­la ei ole len­toa koh­tee­seen. Ei kovin isän­maal­lis­ta, mut­ta luft­han­sal­la on parem­mat koneet, parem­mat edut ja huo­mat­ta­vas­ti alhai­sem­mat hin­nat. Fin­nai­ril­la on lisäk­si len­to­ken­täl­lä pisim­mät jonot. Ja lisäk­si fir­man mat­kus­tus­sään­tö edel­lyt­täa hal­vim­mat liput, mikä yleen­sä pudot­taa finskin.

    Loma­len­to­ja olen len­tä­nyt Fin­nai­rin sil­li­pur­keis­sa ja pyy­tä­nyt jaloil­ta­ni jo etu­kä­teen anteeksi.

  5. Huo­maa, että nuo ver­tai­let eri tuot­tei­den hin­to­ja. Fin­nai­rin len­to Hel­sin­gis­tä on kal­liim­pi, kos­ka se on väli­las­ku­ton. Muut len­to­yh­tiöt tar­joa­vat halua­mal­le­si eta­pil­le väli­las­kul­lis­ta yhteyt­tä kysei­sen len­to­yh­tiön koti­ken­tän kaut­ta, joka on huo­nom­pi tuo­te kuin Fins­kin suora.

    Ver­tai­lun vuok­si: Ams­ter­da­mis­ta KLM len­tää samoi­hin koh­tei­siin Aasias­sa kuin Fin­nair Hel­sin­gis­tä (ja moneen muu­hun­kin paik­kaan). Hol­lan­ti­lai­sel­le lipu­nos­ta­jal­le tulee kui­ten­kin usein hal­vem­mak­si vali­ta Fin­nair ja väli­las­ku Hel­sin­gis­tä, kos­ka KLM:n väli­las­ku­ton yhteys samaan paik­kaan mak­saa enemmän.

    Muu­ten­kin, Fin­nai­rin kes­kei­nen lii­kei­dea nykyi­sin on kil­pail­la Euroo­pan kau­pun­geis­ta Aasian kau­pun­kei­hin (tai toi­sin­päin) mat­kaa­vien ihmis­ten rahois­ta, ja niil­lä mark­ki­noil­la se lie­nee var­sin kilpailukykyinen.

  6. Miten käy tap­piol­lis­ten reit­tien Sisä-Suo­men pikkukentille?”

    Toi­vot­ta­vas­ti huo­nos­ti. Pää­see sitä muu­ten­kin, ja mones­ti voi­si jät­tää lähtemättä.

  7. Fin­nair on vain esi­merk­ki laa­jem­mas­ta ilmiös­tä eli tar­jon­ta­puo­len yli­ka­pa­si­tee­tis­ta. Tämä tulee koros­tu­maan lähi­tu­le­vai­suu­des­sa maa­il­man­laa­jui­ses­ti. Osmo kir­joit­ti teok­ses­saan “Vau­raus ja aika” pal­ve­lun­tar­jon­nan ylen­palt­ti­suu­des­ta mik­ro­pal­ve­luis­sa, mut­ta sama pätee suu­rem­mas­sa mit­ta­kaa­vas­sa — ja eri­tyi­ses­ti siel­lä, kos­ka tek­nii­kal­la on niin kes­kei­nen roo­li lop­pu­tu­lok­sen muo­dos­tu­mi­ses­sa. Esi­mer­kik­si kan­sal­li­sen len­to­yh­tiön idea on pelk­kää 1930-lukua. Joten­kin tulee aina Marx mieleen.

    1. Juu­ri tuon yli­ka­pa­si­tee­tin takia meneil­lään on pudo­tus­tais­te­lu, jos­sa Fin­nair on nouse­mas­sa putoa­jaeh­dok­kai­den joukkoon.

  8. Onko niil­lä pilot­tien lik­soil­la edes niin väliä? Len­to­lii­ken­tees­sä mak­saa ymmär­tääk­se­ni koneet, kero­sii­ni, sekä len­to­kent­tien ja len­non­val­von­nan mak­sut. Kan­nat­ta­vuus taas on kai pit­käl­ti kiin­ni käyt­tö­as­tees­ta, eli sii­tä kuin­ka täy­dek­si kone saadaan.

  9. Jaak­ko Hirvonen
    “Huo­maa, että nuo ver­tai­let eri tuot­tei­den hin­to­ja. Fin­nai­rin len­to Hel­sin­gis­tä on kal­liim­pi, kos­ka se on välilaskuton.”

    Jos­kus kyl­lä noin, mut­ta useim­mi­ten tar­jol­la on muil­ta­kin suo­ria len­to­ja. Esi­mer­kik­si Lon­too­seen kaik­kein hal­vin löy­tä­mä­ni len­to (Easy­Jet 123e) meno 14.1 ja paluu 17.1. on suo­ra lento. 

    Brys­se­liin ei näkö­jään pää­se suo­raan kuin Finnairilla. 

    Joka­ta­pauk­ses­sa Fin­nair on aina kal­lein, jos muil­la­kin on tar­jol­la suo­ria len­to­ja (usei­mi­ten on). Aika haus­kaa muu­ten, suo­ra len­to Blue1:lla Roo­maan on 30e fins­kiä hal­vem­pi, kun taas Oden tar­kas­tuk­ses­sa Fins­ki oli halvin. 

    No hin­nat tie­ten­kin riip­pu­vat tar­kas­te­lua­jan­koh­das­ta ja mat­kus­tus­päi­vis­tä ja voi­vat vaih­del­la sen takia ris­tiin ja rastiin.

    PS elä­ke­läi­sil­le väli­las­kul­li­nen len­to voi olla parem­pi kuin pit­kä suo­ra, täl­löin pää­see jaloit­te­le­maan välil­lä, vaik­ka koko­nais­mat­kus­tusai­ka pitenee

    1. Hin­nat vaih­te­le­vat tun­neit­tain. Kyl­lä suo­ria len­to­ja Brys­se­liin on muil­la­kin, mut­ta jso­kus ne ovat täyn­nä, eivät­kä sik­si enää näy tar­jol­la ole­vis­sa len­nois­sa. Roo­ma oli ainoa, jos­sa Fin­nai­rin suo­ra len­to oli hal­vem­pi kuin jon­kin muun len­to­yh­tiön suo­ra len­to ja sekin siis vain hetken.

  10. Minul­le on mel­kein aina osu­nut sel­lai­nen mat­ka jon­ka Fin­nair len­tää codes­ha­rin­gi­na ja väli­las­kul­la. Vii­me vuo­del­ta en muis­ta kuin Ham­pu­rin jon­ne Fin­nai­ril­la pää­si suo­raan. Jos menee vähän­kään noi­den iso­jen hubien ulko­puo­lel­le, niin suo­raa len­toa ei fin­nai­ril­ta tah­do oikein löy­tyä. Itse asun nyt Lyonis­sa, ja Hel­sin­ki-Lyon-Hel­sin­ki on fin­nai­ril­la 512€ ja Luftwaf­fel­la ~200€. Väli­las­ku kum­mas­sa­kin. ei tart­te miet­tiä mil­lä mennään.

  11. mikä­kö­hän ammat­ti­ryh­mä sit­ten suos­tui­si vapaa­eh­toi­ses­ti siihen,että “hal­pa­työ­voi­ma” tuli­si omal­le työpaikalle?

    -käsit­tääk­se­ni Nii­nis­tö herät­te­li kes­kus­te­lua kan­san­edus­ta­jien eläke-eduista.asia ammut­tiin kulis­seis­sa alas alta aikayksikön,sen jäl­keen ko.asiasta ei ole keskusteltu.

    -tai ne päät­tä­jät jot­ka jul­ki­suu­des­sa ovat ehdo­tel­leet elä­keiän nos­toa työ­urien pidentämiseksi,jäävätkin itse n.6‑kymppisenä eläkkeelle.

    -kuka on val­mis sii­hen että työ­nan­ta­ja vain ilmoit­taa jat­kos­sa palk­kaa­van­sa vaik­ka vuo­kra­fir­man kaut­ta työväkeä/toimihenkilöitä/ylempiätoimihenkilöitä.
    irti­sa­no­mi­sai­ka 1pvä ja palk­kaus tes:n minimipalkka.

    tai­taa olla aika vähän sem­moi­sia työ­paik­ko­ja jos­sa täm­möi­nen oli­si mahdollista.

    koko­naan toi­nen asia on miten Fin­nai­rin käy pit­käs­sä juoksussa.

    uskon,että lak­ko kes­tää mak­si­mis­saan 9pvää,jonka aika­na sopu tulee ja jat­kos­sa­kin fin­nai­rin konei­ta lentävät(pääosin)finnairin lentäjät,eläke-etuja ja palk­ko­ja las­ke­taan jon­kin verran.

    lai­ha sopu parem­pi kuin liha­va riita.

  12. Yhdys­val­lois­sa on vis­siin len­tä­jien pal­kat osit­tain vedet­ty jo toi­seen ääri­lai­taan, eli len­tä­jil­lä on kak­kos­duu­ne­ja että saa opin­to­lai­nat mak­suun. Taan­noin siel­lä oli onnet­to­muu­den yhtey­des­sä puhet­ta len­tä­jien työ­olois­ta, kun onnet­to­muus­pi­lot­ti oli teh­nyt tol­kut­to­man pit­kän vuoron.

  13. Fin­nai­rin stra­te­gia Suo­men sisäl­lä on ollut pit­kään niin Hel­sin­ki­kes­kei­nen, ettei ole tul­lut mie­leen­kään käyt­tää sitä. Turus­ta ei mil­lään viit­si läh­teä itään tun­ti­kausik­si odot­te­le­maan, jos on mat­kal­la län­teen. Vaik­ka Fin­nair len­tää vain Hel­sin­gis­tä, pää­see Turus­ta sen­tään sil­loin täl­löin Tuk­hol­man ja Köpik­sen kaut­ta maa­il­mal­le, ja sii­hen vie­lä toi­vot­ta­vas­ti laa­je­ne­va hal­pa­len­to­tuo­tan­to pääl­le. Jos vie­lä saa­tai­siin jos­kus Tur­ku-Tam­pe­re rata edes lähel­le sie­det­tä­vää, niin ei tuli­si edes mie­leen har­ki­ta Tur­ku-Hel­sin­ki-Oulu lentoja

  14. Ei niis­tä hin­nois­ta voi ihan noin suo­raan pää­tel­lä kuka puto­aa. Voi hyvin olla että saman­lai­sel­la­kin tuot­teel­la Fin­nair pys­tyy jos­tain syys­tä pyy­tä­mään kor­keam­man hin­nan. Jos vaik­ka monet suo­ma­lai­set edel­leen pitä­vät sitä oma­na len­to­yh­tiö­nään. Muil­le ehkä sit­ten myy­dään tois­ta kaut­ta samat liput hal­vem­mal­la, esi­mer­kik­si yri­tyk­sil­le jot­ka osta­vat pal­jon lippuja. 

    Kun­non mark­ki­na­mies myy aina jokai­sel­le asiak­kaal­le kor­keim­mal­la mah­dol­li­sel­la hin­nal­la, jos net­tiin lait­taa val­miik­si alim­man hin­tan­sa niin ei ole help­poa pyy­tää kenel­tä­kään enem­pää. Hal­pa­len­to­yh­tiöi­den idea on toi­sen­lai­nen, mut­ta täyt­tö­as­tet­ta seu­raa­mal­la pysyy koh­tuul­li­ses­ti kär­ryil­lä sii­tä kuin­ka kuka­kin on hin­noit­te­lus­saan onnistunut. 

    Mikään ei tie­tys­ti auta jos kulu­ra­ken­ne on kovin huo­no. Toi­min­taan­sa jou­tuu myös muut­ta­maan jos brän­di on ollut kil­pai­lu­te­ki­jä ja se haa­lis­tuu asiak­kai­den silmissä.

  15. Onko Hel­sin­gin sijain­ti todel­la niin edul­li­nen kuin Fin­nair väit­tää? Samaa kil­pai­lue­tua Euroo­pan ja Aasian välil­lä yrit­tä­vät hyö­dyn­tää aina­kin Austrian (Wien) ja Tur­kish Air­li­nes (Istan­bul), usein Fin­nai­ria edul­li­sem­min hinnoin.

    Mik­sei­vät aasia­lai­set kil­pai­li­jat käy­tä Hel­sin­kiä P‑Euroopan hubinaan?

    Ja mik­si Hel­sin­gis­tä len­tä­vä ja Aasian lii­ken­tee­seen panos­ta­va Fin­nair ei menesty?

  16. tpyy­luo­ma: “Onko niil­lä pilot­tien lik­soil­la edes niin väliä? Len­to­lii­ken­tees­sä mak­saa ymmär­tääk­se­ni koneet, kero­sii­ni, sekä len­to­kent­tien ja len­non­val­von­nan maksut.”

    Fin­nai­rin lii­ke­toi­min­nan kulut 2008 oli­vat 650 M€. Täs­tä hen­ki­lö­ku­lut oli­vat 143 M€. Polt­toai­neet 131 M€. Len­to­ka­lus­ton lea­sing­mak­sut ja kaik­ki pois­tot oli­vat yhteen­sä 43 M€. (Len­to­kent­tien ja len­non­val­von­nan mak­su­ja en osaa tul­ki­ta tilin­pää­tök­ses­tä, ellei­vät ne sit­ten ole tai sisäl­ly lii­ken­nöi­mis­mak­sui­hin, jot­ka oli­vat 49,2 M€.)

  17. En usko tähän lak­koon, mut­ta sii­tä huolimatta:
    ‑Fin­nai­ril­la on kil­pai­lu­ky­kyi­siä hin­to­ja useam­min kuin nyt anne­taan ymmärtää
    ‑Fin­nai­rin len­tä­jien pal­kat ovat ilmei­ses­ti hal­pa­len­to­yh­tiöi­den palk­ko­jen tasoa, pal­kat­han ovat mel­kein aidos­ti kan­sain­vä­li­ses­ti kilpailtuja
    ‑Kau­koi­dän len­to­jen suh­teen Suo­mi ei ole syr­jäi­ses­sä vaan kes­kei­ses­sä paikassa
    ‑Fin­nair on Suo­men kal­tai­sel­le (muu­ten) syr­jäi­sel­le maal­le stra­te­gi­ses­ti tär­keä: jos tulee yllät­tä­viä krii­se­jä, muut eli ei-val­tion omis­ta­mat len­to­yh­tiöt eivät len­nä­tä suo­ma­lai­sil­le tär­kei­tä len­to­ja vaik­ka kuin­ka rukoiltaisiin

  18. Otta­mat­ta kan­taa sii­hen mikä on len­tä­jien oikea palk­ka­ta­so niin yllät­tä­vän pal­jon asia­vir­hei­tä löy­tyy alku­pe­räis­teks­tis­sä. Tar­kas­ta fak­tat, Osmo!
    1. Lip­pu­hin­to­ja ver­tail­taes­sa “koti­kent­täe­tu” ei alen­na lipun hin­taa (vaik­ka alen­taa­kin tuo­tan­to­kus­tan­nuk­sia) vaan nos­taa nii­tä; suo­ra len­to on parem­pi tuo­te kuin väli­las­kul­li­nen ja sik­si kal­liim­pi. Sik­si esim. Fin­nai­rin suo­ra len­to on Parii­siin on hal­vem­pi kuin Austrian Air­li­ne­sin, joka edel­lyt­tää koneenvaihtoa.
    2. IAU.lla ei ole mitään teke­mis­tä len­tä­jien yhdis­tys­ten tai sopi­mus­ten kans­sa. Ei Fin­nai­rin eikä mui­den­kaan osalta.
    3. Blue1:n len­tä­jien pal­kat eivät ole Euroo­pan rei­teil­lä juu­ri­kaan Fin­nai­rin palk­ko­ja mata­lam­pia. Kau­ko­rei­teil­lä F:n pal­kat ovat kovem­pia mut­ta nii­tä Blue1 ja Finncomm eivät len­nä. Kau­ko­reit­te­jä len­tä­viin euroop­pa­lai­siin yhtiöi­hin ver­rat­tu­na Fin­nai­rin pal­kat ovat täy­sin kil­pai­lu­ky­kyi­sel­lä tasolla.
    4. Fin­nair tar­jo­aa euroo­pan len­to­ja nii­hin aikoi­hin jol­loin a) lii­ke-elä­mä mat­kus­taa tai b) Aasian syöt­tö­lii­ken­ne edel­lyt­tää. Kum­man­kaan ajan­koh­dan len­to­kent­täs­lo­tit eivät ole hal­vim­mas­ta pääs­tä. Fin­nair halu­aa konei­siin­sa nime­no­maan pit­kän­mat­ka­lai­sia vaih­to­mat­kus­ta­jia tai lii­ke­mie­hiä joil­ta on mah­dol­lis­ta saa­da parem­paa katetta.
    Rep­pu­mat­kus­ta­ja, joka etsii eboo­ker­sis­ta hal­vim­man mah­dol­li­sen len­non, vie­dään koh­tee­seen toden­nä­köi­ses­ti kal­lii­den ruuh­ka­tun­tien ulko­puo­lel­la. Tuo­te ei ole vertailukelpoinen.

  19. Kat­se­lin Fin­nai­rin kuor­mi­tus­ker­roin­ti­las­to­ja ja ver­ta­sin ame­rik­ka­lais­ten len­to­yh­tiöi­den vas­taa­viin. Oli­vat Fin­nai­rin kuor­mi­tus­ker­toi­met pal­jon ame­rik­ka­lai­sia alem­pia. Tuol­lai­nen vai­kut­taa heti kannattavuuteen.

    Tär­ke­ää on myös konei­den käyt­tö­as­te. Niis­sä­kin on ero­ja yhtiöi­den välil­lä onko koneet vuo­des­sa 3000 vai 5000 tun­tia ilmas­sa. En löy­tä­nyt Fin­nai­rin nykyi­siä lukuja.

    Tpyy­luo­ma saat­taa olla monel­ta osin oikeas­sa reto­ri­sel­la kysy­myk­sel­lään “Onko niil­lä pilot­tien lik­soil­la edes niin väliä?”. Fin­nai­rin tulos­las­kel­man mukaan näyt­ti­vät hen­ki­lös­tö­ku­lut muo­dos­ta­van noin nel­jän­nek­sen kuluis­ta. Jos­sain näin hen­ki­lös­tön mää­räk­si yli 9000 hen­keä ja joku kom­men­toi­ja esit­ti tuol­la alus­sa lak­koi­le­vien len­tä­jien mää­räk­si n 800 hen­keä. Revi sii­tä sit­ten Fin­nai­rin pelas­tus alen­ta­mal­la len­tä­jien palkkoja.

  20. Ruot­sa­lai­se­na fir­ma­na telia­so­ne­ra­lais­ten on aina käy­tet­tä­vä SAS:a ‚kun se on mahdollista .
    Hal­vin­ta ei ole pak­ko käyttää.
    Val­tioil­la ja yri­tyk­sil­lä on eroa

  21. Mik­si len­to­ko­neis­sa oli­pää­tään on len­tä­jät? Nyky­ai­kai­set koneet osaa­vat käsi­tääk­se­ni läh­teä ja las­keu­tua auto­maat­ti­ses­ti. Ainoas­taan rul­laa­mi­seen tar­vi­taan ihmi­nen. Len­to­tur­val­li­suu­des­ta voi tode­ta, ettei 9/11:stä oli­si tapah­tu­nut, mikä­li len­to­ko­nei­ta len­tää tietokoneet.

  22. Lues­ke­lin yhtiöi­den tilin­pää­tös- ja yhteis­kun­ta­vas­tuu­ra­port­te­ja lävit­se ja oma veik­kauk­se­ni on seuraava: 

    Fin­nair ja Sas perus­ta­vat uuden yhtei­sen yhtiön ja “siir­tä­vät” tap­piol­li­set Euroo­pan lii­ke­toi­met tähän uuteen yhti­öön. Hen­ki­lös­töä siir­rel­lään yhtiös­tä toi­seen ja osa lai­te­taan pihal­le. Fin­nair kes­kit­tyy kan­nat­ta­vaan Aasian stra­te­gi­aan­sa ja SAS taas Ame­rik­kaan- ja län­teen yleen­sä. Uuteen perus­tet­ta­vaan yhti­öön voi­daan liit­tää nykyi­siä syöt­tö­len­to­yh­tiöi­tä, tai vaih­toeh­toi­ses­ti luo­daan joku oma allians­si johon nykyi­set part­ne­rit Liit­ty­vät (Finncom, Air Baltic).

    En nyt sano, että menee juu­ri näin mut­ta joku tämän­kal­tai­nen viri­tys tun­tui­si jär­ke­väl­tä ja samal­la pelas­tai­si molem­mat yhtiöt.

  23. Arvoi­sa poliitikko,
    olen seu­ran­nur eri­to­ten Suo­men Kuva­leh­des­sä kan­nan­ot­to­jan­ne. Olen pitä­nyt tei­tä inhi­mil­li­se­nä ja älykkäänä.
    Kuu­lin tele­vi­sios­ta näke­myk­sen­ne eläkeläisistä.

    Kuin­ka te keh­taat­te ja kuin­ka te rohkenette.

    Olet­te ilmei­ses­ti samaa kaar­tia kuin vii­su­ja rus­taa­va minis­te­rin­ne Sinnemäki.

    Minä pidin tei­tä koko­nai­suuk­sia hallitsevana.

    pet­ty­nee­nä ja suuttuneena

    Tuu­la Kiilamo

  24. Täs­sä kiis­tas­sa len­tä­jien lik­sat ovat var­mas­ti sivuo­sas­sa. Kiis­taa­han käy­dään sii­tä, kuka yhtiös­sä mää­rää. Orga­ni­saa­tion muut­ta­mi­nen nyky­ajan vaa­ti­mus­ten mukai­sik­si vaa­tii joh­dol­le vas­tuun mukai­set oikeu­det pää­tös­ten teke­mi­seen ilman len­tä­jien veto-oikeut­ta. Mikä­li joh­to ei saa riit­tä­vää toi­mi­val­taa, niin yhtiö kuo­lee pois.

  25. Tuu­la Kii­la­mo voi­si mui­den perus­te­lu­jen lisäk­si perus­tel­la mik­si on pitä­nyt Osmo Soi­nin­vaa­raa inhi­mil­le­se­nä ja älykkäänä.

  26. Jan­ne tuos­sa yllä oli pää­ty­nyt saman­lai­seen arvioon kuin oma­ni­kin on.

    Ole­tan, että SASin ja Fin­nai­rin Euroo­pan lii­ken­net­tä var­ten perus­ta­maan uuteen yri­tyk­seen saa­daan työn­te­ki­jät ter­veem­mil­lä sopi­muk­sil­la kuin tämän­het­ki­set ovat.

    Koko tämä lak­koi­lu joh­taa siis kuta­kuin­kin samaan lop­pu­tu­lok­seen kuin pape­ri­teol­li­suu­den lak­koi­lu vii­me vuo­si­na. Ei hyvä. Ahneus pilaa kai­ken täs­sä­kin tapauk­ses­sa. Lakos­ta aiheu­tu­vat kym­me­nien mil­joo­nien tap­piot­han ovat suo­raan pois sii­tä potis­ta, jos­ta len­tä­jien­kin lik­sat pitäi­si mak­saa. Omaan jal­kaan len­tä­jät täs­sä ampuvat.

  27. Entä­pä se Fins­kin koti­maan len­to­jen hin­noit­te­lu? Vaik­ka­pa Kit­ti­lä-Hel­sin­ki. Tulee mait­kai­lu­yrit­tä­jän mat­kai­lul­le hintaa…

  28. Onko Fin­nai­rin talou­del­li­nen ase­ma todel­la niin huo­no, että täs­sä ja nyt oli­si kyse sel­viä­mis­tais­te­lus­ta? Fin­nair on kui­ten­kin ollut yksi Euroo­pan kan­nat­ta­vim­pia len­to­yh­tiöi­tä, joka on hyvi­nä aikoi­na teh­nyt ihan muka­vas­ti tulos­ta­kin. Taan­tu­man aika­na yhtiö tie­ten­kin puto­aa pak­ka­sel­le, mut­ta ei Fin­nair nyt­kään mis­sään loka­sar­jas­sa paini. 

    On yltiö­op­ti­mis­tis­ta kuvi­tel­la, että Fin­nai­rin kaa­tues­sa muut yhtiöt ottai­si­vat Fin­nai­rin len­not hoi­taak­seen — tai ottai­si­vat kyl­lä, ilo­mie­lin, mut­ta eivät var­mas­ti Hel­sin­gin kaut­ta. Mil­lään ulko­mai­sel­la yhtiöl­lä ei ole int­res­siä kehit­tää Hel­sin­kiä hubina. 

    Suo­mi menet­täi­si mel­kein kaik­ki ulko­maan lentoyhteytensä.

    Jat­kos­sa Suo­mes­ta pää­si­si suo­ril­la len­noil­la vain muu­ta­miin Euroo­pan suur­kau­pun­kei­hin (lähin­nä Lon­too, Brys­sel, Parii­si, Frak­furt ja Ams­ter­dam). Kau­koi­tään len­net­täi­siin ensin 3 tun­tia vää­rään suun­taan ja vaih­don jäl­keen läh­det­täi­siin takai­sin Suo­men suun­taan. Suo­mi jäi­si todel­li­sek­si pus­sin­pe­räk­si ja menet­täi­si koko­naan stra­te­gi­sen sijain­tin­sa tuo­man edun.

  29. Osmo ja Eli­na perä­si­vät Tuu­la Kii­la­mol­ta perus­te­lu­ja, ilmei­ses­ti kommenttiin.
    “Kuu­lin tele­vi­sios­ta näke­myk­sen­ne eläkeläisistä.
    Kuin­ka te keh­taat­te ja kuin­ka te rohkenette.”

    Kun kom­ment­ti kir­joi­tet­tiin eilen ja eilen tuli TV:stä “Epä­kor­rek­tia, Tuo­mas Enbus­ke!”, voi­sin näin sivus­ta seu­ran­nee­na arva­ta, että kom­ment­ti kos­ki Osmon lausun­toa tuos­sa ohjelmassa.
    Kyl­lä­hän se elä­ke­läis­kom­ment­ti kiel­tä­mät­tä vähän säräh­ti omaan­kin kor­vaa­ni (ei en ole eläkeläinen).

  30. Kon­ge:

    -Fin­nair on Suo­men kal­tai­sel­le (muu­ten) syr­jäi­sel­le maal­le stra­te­gi­ses­ti tär­keä: jos tulee yllät­tä­viä krii­se­jä, muut eli ei-val­tion omis­ta­mat len­to­yh­tiöt eivät len­nä­tä suo­ma­lai­sil­le tär­kei­tä len­to­ja vaik­ka kuin­ka rukoiltaisiin

    Joo eivät tie­ten­kään len­nä, jos rukoil­tai­siin, mut­ta toki len­tä­vät, jos mak­se­taan. Kan­sal­li­nen len­to­yh­tiö ei ole mis­sään mie­les­sä tar­peel­li­nen kriisissä.

    Eli­na:

    Tuu­la Kii­la­mo voi­si mui­den perus­te­lu­jen lisäk­si perus­tel­la mik­si on pitä­nyt Osmo Soi­nin­vaa­raa inhi­mil­le­se­nä ja älykkäänä.

    haha­ha­ha­hah… oot paras Elina!

  31. On kysee­na­lais­ta, onko Hel­sin­gin sijan­ti lop­pu­jen lopuk­si edes miten­kään ver­rat­to­man hyvä Euroo­pan ja Aasian väli­ses­sä lii­ken­tees­sä. Toki kun kart­ta­pal­loa vil­kai­see, näkee että suo­rin reit­ti Bri­teis­tä ja Bene­lux-mais­ta Koil­lis-Aasi­aan kuten Japa­niin kul­kee Hel­sin­gin kaut­ta, mut­ta sii­hen se sit­ten jääkin. 

    Fin­nai­rin mai­nos­ta­ma “nopein tie Aasi­aan” on vain puo­li­to­tuus, joka pätee tie­tyil­lä rei­teil­lä, mut­ta ei todel­la­kaan kai­kil­la. Kes­ki-Euroo­pas­ta pää­see Kii­naan pal­jon nopeam­min­kin enkä näe, mik­si joku oli­si kiin­nos­tu­nut kor­vaa­maan Fin­nai­rin Aasian-lii­ken­net­tä, mikä­li se tulee ajankohtaiseksi.

  32. ” Fin­nair on kui­ten­kin ollut yksi Euroo­pan kan­nat­ta­vim­pia len­to­yh­tiöi­tä, joka on hyvi­nä aikoi­na teh­nyt ihan muka­vas­ti tulos­ta­kin. Taan­tu­man aika­na yhtiö tie­ten­kin puto­aa pak­ka­sel­le, mut­ta ei Fin­nair nyt­kään mis­sään loka­sar­jas­sa paini.”

    Fin­nair on teh­nyt tulos­ta vuo­si­na 2001 — 2008 kes­ki­ver­toa parem­min. Tämä joh­tuu loma­len­to­jen hyväs­tä tuo­tos­ta ja kau­ko­lii­ken­teen (Aasian stra­te­gia) onnis­tu­mi­ses­ta. Euroo­pan toi­min­not ovat sen­si­jaan jau­ha­neet tap­piol­la lähes kokoajan.

    Jut­te­lin tänään erään enti­sen Fin­nai­rin työn­te­ki­jän kans­sa ja hän ker­toi, että Suo­ma­lai­set len­tä­jät saa­vat ihan kil­pai­lu­ky­kyis­tä palk­kaa esim Tans­kaan näh­den. Ero­na on vain, että Tans­ka­lai­set teke­vät 30% pidem­pää viik­koa samal­la rahal­la. Kuu­lin myös hur­jia tari­noi­ta len­tä­jien työ­suh­de- eduis­ta, jot­ka ovat var­mas­ti ver­taan­sa vail­la. Vai kenen mie­les­tä on nor­maa­lia, että työ­suh­deau­toi­na on Hum­me­rei­ta, len­to­li­put ovat per­heel­le lähes ilmai­sia ja vii­den täh­den hotel­lit pal­ve­lui­neen eivät aina kel­paa työ­mat­ko­jen majoitusvaihtoehdoksi. 

    Fin­nair oli­si siis hyvä ja kil­pai­lu­ky­kyi­nen yhtiö jos täl­läi­siä Euroo­pan toi­min­to­jen riip­pa­ki­viä ei tar­vit­si­si väki­sin vetää peräs­sä. Nyt lii­ken­ne­len­tä­jä­liit­to yrit­tää väki­sin tais­tel­la tätä tosia­si­aa vas­taan kiel­tä­mäl­lä yri­tyk­set saa­da Euroo­pan toi­min­to­ja kan­nat­ta­vak­si hen­ki­lö­ra­ken­net­ta järkeistämällä.

  33. Fin­nair otti ris­kin kun teki yltiö­päi­sen laa­jen­nus­suun­ni­tel­man­sa ja nyt se rea­li­soi­tuu kas­sa­vir­ran kaut­ta koko yhti­öön. 5 kpl laa­ja­run­ko­ko­nei­ta tänä vuon­na sisään..huh..huh!Maksajia etsi­tään nyt yhtiön sisäl­tä. Suo­mi ei voi men­nä konkurssiin.Se omis­taa puo­let yhtiöstä.Nostakoon osakepääomaa.Näin toi­mien oma osuus nousee nopeas­ti niin kor­keak­si että muut voi­daan lunas­taa ulos.
    Soi­nin­vaa­ra jät­ti ker­to­mat­ta jota­kin hyvääkin.Lentäjät eivät keplot­te­le pää­oma­tu­loil­la, vaan “palaut­ta­vat” Val­tiol­le ja huom! kun­nil­le mel­koi­sen osan takai­si hei­dän saa­mis­taan tulois­ta. Viru-poik ei sitä taa­tus tekis, vaan Saku-kal­jaan se var­maan­kin uppoaisi.Verojen alen­nuk­sin kyl­lä riit­tää rahaa vaan ei muka len­tä­jien palkkoihin.

    Ei Fin­nair mihin­kään kon­kurs­siin mene ennen­kuin Val­tio on mak­sel­lut parin mil­jar­din tila­tut koneet.

  34. Osmo: “…Len­tä­jät haluai­si­vat mie­lel­lään elää vähän mui­ta rik­kaam­pi­na, eivät­kä hyväk­sy pal­koil­leen kv. kilpailua…”

    Jokin tuos­sa ei toi­mi. Tie­dän len­tä­jiä, jot­ka ovat läh­te­neet muu­al­le töi­hin juu­ri parem­pien palk­ko­jen takia! Ilmei­ses­ti ne Fin­nai­rin pal­kat eivät sit­ten­kään ole kil­pai­lu­ky­kyi­siä, vai onko kyse lii­an kor­keas­ta verotuksesta?

    Juu­ri uuti­soi­tiin tilas­tot, jot­ka osoit­ta­vat että Suo­mes­sa on lukui­sa jouk­ko pie­ni­tu­loi­sia vapaa­mat­kus­ta­jia, jot­ka käy­tän­nös­sä eivät mak­sa vero­ja. Suu­ri­tu­lois­ten vero­tus taas on jär­jet­tö­män kovaa mui­hin mai­hin verrattuna.

    Kyse tai­taa poh­jim­mil­taan olla kan­sain­vä­li­ses­tä kil­pai­lus­ta. Me emme ole kilpailukykyisiä. 😉

    1. Jos muu­al­la mak­se­taan len­tä­jil­le parem­pia palk­ko­ja, mik­si len­tä­jät pel­kää­vät että nii­tä len­tä­jiä omi­nen palk­koi­neen tulee muualta.

  35. Joko Hel­sin­ki Van­taan ken­tän slo­tit, par­haat kent­tä läh­tö­ajat on täy­sin huu­to­kau­pat­ta­vis­sa, eli vapaas­ti kenen tahan­sa ostet­ta­vis­sa vai onko fin­nai­ril­la joku ensi osto oikeus hyviin busi­ness maa­nan­tai aamu lon­too­seen aikoihin?

    Entäs muu­al­la euroopassa?

    Tämä slot kus­tan­nus on tär­kein kus­tan­nuk­siin vai­kut­ta­va teki­jä kun puhu­taan hyvin kan­nat­ta­vas­ta EU busi­ness lii­ken­tees­tä. (kos­ka hyvät slo­tit ovat rajoi­tet­tu “luon­non” vara, niin­kuin vaik­ka radio taajuudet)

  36. Jos muu­al­la mak­se­taan len­tä­jil­le parem­pia palk­ko­ja, mik­si len­tä­jät pel­kää­vät että nii­tä len­tä­jiä omi­nen palk­koi­neen tulee muualta.”

    Vuo­kra­työ­voi­mal­le on mak­set­ta­va fir­man työ­eh­to­so­pi­muk­sen mukais­ta palk­kaa eli Fin­nai­rin len­tä­jien palkkaa.

    Fin­nair kier­tää lakia vuo­kraa­mal­la koneen toi­sel­le yhtiöl­le, siir­tä­mäl­lä sit­ten oman lii­ken­teen täl­le toi­sel­le yhtiöl­le vuo­kraa­mal­la täl­tä kapa­si­teet­tia ja toi­nen yhtiö palk­kaa jon­kun hal­van viro­lai­sen tai venä­läi­sen len­tä­mään konetta.Lisäki Fin­nair edel­lyt­tää, että Fin­nai­rin len­tä­jät kou­lut­ta­vat uudet lentäjät.
    Sen jäl­ken Fin­nai­rin len­tä­jä saa kenkää.

    Mitä­pä jos sinua­kin koh­del­tai­siin näin ? Var­maan hymys­sä suin kou­lut­tai­sit korvaajasi ??

  37. On kysee­na­lais­ta, onko Hel­sin­gin sijan­ti lop­pu­jen lopuk­si edes miten­kään ver­rat­to­man hyvä Euroo­pan ja Aasian väli­ses­sä lii­ken­tees­sä. Toki kun kart­ta­pal­loa vil­kai­see, näkee että suo­rin reit­ti Bri­teis­tä ja Bene­lux-mais­ta Koil­lis-Aasi­aan kuten Japa­niin kul­kee Hel­sin­gin kaut­ta, mut­ta sii­hen se sit­ten jääkin. 

    Ei se itsea­sias­sa ole sinäl­lään kysee­na­lais­ta. Kaak­kois-Aasias­sa on mer­kit­tä­viä koh­tei­ta (esi­mer­kik­si Japa­ni ja Ete­lä-Korea), joi­hin len­tä­mi­ses­sä Hel­sin­ki-van­taal­la on ihan sel­keä etu­lyön­tia­se­ma useim­piin Kes­ki-Euroop­pa­lai­siin kent­tiin verrattuna.

    Hel­sin­gis­tä voi­daan len­tää noi­hin koh­tei­siin ajas­sa, joka on kään­tö­ai­koi­neen alle 12 tun­tia. Tämä mah­dol­lis­taa lii­ken­teen ope­roin­nin mer­kit­tä­väs­ti tehok­kaam­min kuin tuo­ta pidem­pi aika joh­tuen sii­tä, että koko toi­min­ta voi­daan synk­ro­noi­da hel­pos­ti mui­den len­to­jen kans­sa. Esi­mer­kik­si Arlan­das­ta tämä ei onnistu.

    Fin­nai­rin toi­min­ta­ta­pa on sinän­sä toi­mi­va. Aamul­la läh­te­vät len­not Hel­sin­gis­tä ja vie­vät busi­ness-mat­kaa­jat ympä­ri Euroop­paa. Samat koneet otta­vat siel­tä kyy­tiin Aasi­aan mat­kaa­via, jot­ka syö­te­tään sin­ne mene­viin konei­siin. Aasias­ta tule­vat puo­les­taan otta­vat ne samat koneet käyt­töön pala­tak­seen kotiin­sa. Lopuk­si ne samat koneet sit­ten vie­lä len­nät­tä­vät ne busi­nes-mat­kai­li­jat takai­sin Hel­sin­kiin illal­la. Peri­aat­tees­sa koneet saa­daan siis “täy­teen” kaik­kiin suun­tiin, eikä ns. tur­hia len­to­ja tarvita.

    Se, että näin voi­daan teh­dä, joh­tuu olen­nai­ses­ti Hel­sin­gin sijain­nis­ta, ja se on mie­les­tä­ni suu­rin teki­jä, joka on teh­nyt Fin­nai­ris­ta kan­nat­ta­vem­man useim­piin kan­sal­li­siin len­to­yh­tiöi­hin verrattuna.

    Tule­vai­suu­des­sa tämä tilan­ne toki voi muut­tua, jos len­to­ko­nei­den omi­nai­suu­det muut­tu­vat, mut­ta minä en olen­nai­seen muu­tok­seen usko, kos­ka nopeu­det eivät juu­ri­kaan ole nopeu­tu­neet uusien kone­tyyp­pien myö­tä; hyö­dyt kehi­tyk­ses­tä koh­dis­tu­vat pikem­min­kin polt­toai­ne­ta­lou­den paranemiseen.

    Kari

  38. Kan­sal­li­nen len­to­yh­tiö ei ole mis­sään mie­les­sä tar­peel­li­nen kriisissä.”

    Tek­nil­li­nen hen­ki­lö­kun­ta on tär­keä armei­jan reser­vi. Ilman Fin­nai­ria mer­kit­tä­vin osa tek­nill­ses­tä reser­vis­tä häi­pyy, samoin ilmai­lun sivii­li­tie­to­tai­toa ei ole enää armei­jan käytössä.

    Jos Fin­nair lopet­taa niin lähes kaik­ki suih­ku­ko­nei­den huol­to­toi­min­ta lop­puu Suomessa.
    Nykyi­sin len­tä­jät teke­vät nämä rutii­ni­tar­kas­tuk­set ja huol­to­hen­ki­lös­tö on kes­ki­tet­ty huol­to­kes­kuk­siin, Suo­mes­sa vain Fin­nai­ril­la on huoltokeskus.

  39. mat­kai­li­ja
    “Onko Fin­nai­rin talou­del­li­nen ase­ma todel­la niin huo­no, että täs­sä ja nyt oli­si kyse selviämistaistelusta?”

    Kyl­lä on. Toi­min­ta tuot­taa tap­pio­ta ja jos­sain vai­hees­sa fir­man rahat oli­vat lop­pu­mas­sa suun­nil­leen kevääl­lä. Jos kukaan ei ala lai­noit­ta­maan yli­ka­pa­si­tee­tin vai­vaa­mal­la toi­mia­lal­la ope­roi­vaa krii­siyh­tiöi­tä, niin se oli sii­nä sit­ten. Toi­min­ta lop­puu ja yri­tys ajau­tuu kon­kurs­siin, kun rahat lop­pu­vat ja se ei suo­riu­du velvoitteistaan.

    Luvut löy­ty­vät osavuosikatsauksista.

  40. Fii­nai­rin kei­häs­mat­kat kau­koi­tään sai­si­vat lop­pua lopullisesti. 

    Atmos­fai­rin las­ku­ri antaa kar­mean kuvan hen­ki­lön Thaimaa-matkailusta:

    HKI-Ban­gok-HKI tuot­taa 5440 kg hii­li­diok­si­dia hen­ki­lö koh­ti per matka.

    Ver­tai­lun vuoksi:
    Jää­kaap­pi, vuo­si 100 kg CO2
    Intia­lai­sen vuo­si­ku­lu­tus 900 kg CO2
    Vuo­den autol­la ajot (12000 km, midd­le class model) 2.000 kg CO2
    Cli­ma­te com­pa­tible bud­get of one per­son in one year 3.000 kg CO2 

    Vuon­na 2007 Thai­maas­sa kävi 127.000 suo­ma­lais­ta ‑eli Jyväs­ky­län ver­ran turis­te­ja, mikä tar­koit­taa 690.880.000 kiloa hiilidioksidia.

  41. Lai­van­ra­ken­ta­ja­na ehdo­tan pur­je­lai­vo­jen käyt­töön­ot­toa. Mat­ka-aika tie­tys­ti Suo­mes­ta Thai­maa­han vähän kas­vaa, mut­ta pääs­töt vähe­ne­vät. Ehkä mat­kus­ta­jien­kin mää­rä vähän pienenee?

  42. Jos Fins­kin pilo­tit saa­vat tem­pauk­sel­laan yhtiön kon­kurs­siin, niin sii­nä tapauk­ses­sa ko. lii­tol­le pitäi­si myön­tää ”Vuo­den ympä­ris­tö­te­ko” –pal­kin­to.

    Työt­tö­mät len­tä­jät saa­tai­siin var­mas­ti päte­vöi­te­tyk­si mel­ko hel­pos­ti vaik­ka­pa bus­si­kus­keik­si, jois­ta on kuu­lem­ma huu­ta­va pula.

  43. Atmos­fai­rin las­ku­ri antaa kar­mean kuvan hen­ki­lön Thaimaa-matkailusta:

    HKI-Ban­gok-HKI tuot­taa 5440 kg hii­li­diok­si­dia hen­ki­lö koh­ti per matka.”

    Voi­ko tuo miten­kään pitää paik­kaan­sa? Tuo­han vas­taa n. 2 ton­nia kero­sii­nia eli ton­nin per suun­ta per matkustaja. 

    Esi­mer­kik­si kesäl­lä kadon­neen Air Francen A330-koneen oli las­ket­tu kulut­ta­van len­nol­la Rios­ta Parii­siin n. 64 ton­nia polt­toai­net­ta (BEA:n väli­ra­por­tin mukaan). Tämä vas­taa 200 mat­kus­ta­jal­la n. 300 kg/lento (reit­ti­len­to) ja 300 mat­kus­ta­jal­la n. 200 kg/lento (loma­len­to); mat­kaa on n. 1000 km enem­män kuin Hel­sin­gis­tä Bangkokiin.

    1. Atmos­fai­rin las­ku­ri var­maan­kin ker­too pääs­töt kol­mel­la, kos­ka yläil­ma­ke­hään sijoit­tu­vat hii­li­diok­si­di läm­mit­tää ilma­ke­hää tehok­kaam­min. Täs­sä las­ku­ta­vas­sa on ongal­man­sa lyhyil­lä len­noil­la, joi­den pääs­töis­tä suu­ri osa ei sijoi­tu yläil­ma­ke­hään, mut­ta Ban­ko­kin mat­kal­la se lie­nee hehtaarilla.

  44. Atmos­fai­rin las­ku­ri var­maan­kin ker­too pääs­töt kol­mel­la, kos­ka yläil­ma­ke­hään sijoit­tu­vat hii­li­diok­si­di läm­mit­tää ilma­ke­hää tehokkaammin.” 

    Atmos­fair käyt­tää ker­roin­ta huo­mioi­dak­seen otso­nin lisään­ty­mi­sen, tii­vis­ty­mis­juo­vat sekä mui­ta pie­nem­pi­mer­ki­tyk­sem­pi­siä teki­jöi­tä, esi­mer­kik­si noen. Hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen osal­ta ei pääs­tö­kor­keu­del­la ole mer­ki­tys­tä, mui­den vai­ku­tus­ten osal­ta on.

  45. Atmos­fair on luo­te­tuim­man ja käy­teyim­män las­ku­rin mai­nees­sa. Pitäi­si­kö­hän heh­ku­lam­pun arvot tarkistaa.

    Mat­kus­ta­ja­ko­neet eivät sen­tään len­nä ään­tä nopeam­min. Oli­si se kar­se­aa, jos pit­kän len­non kaik­ki älä­mö­löt tuli­si­vat nis­kaan Bankogissa.

  46. Fin­nair on teh­nyt tulos­ta vuo­si­na 2001 – 2008 kes­ki­ver­toa parem­min. Tämä joh­tuu loma­len­to­jen hyväs­tä tuo­tos­ta ja kau­ko­lii­ken­teen (Aasian stra­te­gia) onnis­tu­mi­ses­ta. Euroo­pan toi­min­not ovat sen­si­jaan jau­ha­neet tap­piol­la lähes kokoajan.”

    Fin­nai­rin lii­ken­ne on koko­nai­suus. Aasian mat­kus­ta­jis­ta ei käy­tän­nös­sä yksi­kään jää Hel­sin­kiin. Lähes kaik­ki jat­ka­vat Euroop­paan. Ilman “tap­piol­li­sia” Euroo­pan reit­te­jä ei ole “kan­nat­ta­via” Aasian reittejä. 

    Fin­nair tuo rahaa Suo­meen poik­keuk­sel­li­sel­la taval­la ja tämän Aasia­lai­sen rahan työl­lis­tä­vä vai­ku­tus eri­tyi­ses­ti pää­kau­pun­ki­seu­dul­le on aivan val­ta­va. Kai­ken kaik­ki­aan ilman Aasian len­to­ja myös suu­rin osa muis­ta rei­teis­tä käy tur­hik­si ja Fin­nai­ris­ta tulee n. 1/3 kokoi­nen nykyi­seen ver­rat­tu­na. Samal­la kato­aa pää­kau­pun­ki­seu­dul­ta n. 5000 työpaikkaa.

    Kuten joku jo huo­maut­ti­kin alku­pe­räi­ses­tä vies­tis­tä ja vaik­ka se ei itse sano­maa häi­rit­se, niin se tois­tues­saan oli jon­kin ver­ran kiusal­li­nen: Ilmai­lua­lan unio­ni edus­taa tek­niik­kaa, maa­pal­ve­lui­ta ja joi­ta­kin mui­ta hen­ki­lös­tö­ryh­miä, jot­ka tosin ovat yleen­sä osin tai koko­naan jo ulkois­tet­tu Fin­nai­ris­ta. Ilmai­lua­lan unio­nin työ­eh­to­so­pi­mus on yleis­si­to­va — toi­sin kuin fin­nai­rin len­tä­jien työehtosopimus.

  47. Eikös noki jääh­dy­tä ilma­ke­hää? Mä käsi­tin uuden frea­ko­no­mic­sin aiheut­ta­mas­ta kes­kus­te­lus­ta, että yksi tapa maa­pal­lon jääh­dyt­tä­mi­seen oli­si puhal­taa teh­tai­den noki­pääs­töt kor­keal­le ilma­ke­hään sen sijaan, että ne jäte­tään alemmaksi.

  48. Art­tu­ril­le:
    “Pien­hiuk­ka­set hei­ken­tä­vät ihmis­ten ter­veyt­tä, mut­ta suu­ri osa niis­tä vii­len­tää ilmas­toa. Tosin epä­täy­del­li­ses­sä pala­mi­ses­sa syn­ty­vä mus­ta hii­li (noki) läm­mit­tää ilmastoa.”

    http://fineparticleforum.com/?q=node/529

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.