Simputin vähän EBookersia ja katsoin mitä maksaisi lentolippu Helsingistä pois ja takaisin satunnaisesti valittuina päivinä 13.1. – 17.1. Halusin katsoa, miten Finnair pärjää kotikentällään. Seuraavassa halvin lentolippu ja Finnairin sijoitus kilpailussa
Lonto
- EasyJet 133,64 €
18. Finnair 215,59 €
Pariisi
1. Austrian Airlines 158,36 €
60. Finnair 254,32 €
Rooma
- Finnair 212,28 € (Hyvä Suomi!)
Bryssel
1. Austrian Airlines 158 €
88. Finnair 282 €
Yhä useampi matkustaja kilpailuttaa lentolippunsa jollain tällaisella sivulla. Aiemmin Finnair saattoi innoitella lippunsa miten tahansa, nyt matkustajat äänestävät jaloillaan. Siksi Finnair on suurissa vaikeuksissa, kuten on moni muukin valtiollinen lentoyhtiö. Lentäjät haluaisivat mielellään elää vähän muita rikkaampina, eivätkä hyväksy palkoilleen kv. kilpailua, mutta matkustajat ovat hylänneet heidän vaatimuksensa ja siirtyneet kiihtyvällä vauhdilla halvempiin yhtiöihin. Finnair saattaa mennä nurin tässä kilpailussa, koska yhä useampi oppii etsimään halpoja vaihtoehtoja netistä, eikä valinta kohdistu silloin juuri koskaan Finnairin lentoihin.
Ilmailualan Unionin työehtosopimus ei edes pyri olemaan yleissitova. Muilla aloilla sama työehtosopimus koskee koko alaa, Suomessa ammattijärjestö hyväksyy sen, että muut suomalaiset lentoyhtiöt (Blue 1, Finncom) maksavat paljon alempia palkkoja kuin Finnair.
Lentäjien palkat ovat historiallisesti olleet hyvin korkeita tavallisten kuolevaisten palkkoihin verrattuna. Alimmat Finnairin palkat lienevät vähän yli 10 000 euroa kuussa ja ylimmät yli 20 000 euroa kuussa. Syy tähän lienee se, että koulutus on erittäin kallista, ja esimerkiksi USA:ssa oppilas maksaa sen itse. Rahat on saatava takaisin, ja siksi palkkojen on oltava korkeita. Suomessa koulutus on koulutettavalle ilmaista/halpaa, mutta palkkataso otetaan USA:sta. Tai otettiin siis ennen. Nyt kilpailevilla lentoyhtiöillä on käytössää paljon normaalihintaisia lentäjiä.
Finnair haluaa alentaa kuluja, jotta se pärjäisi jotenkin hintakilpailussa. Muut henkilöstöalat ovat tulleet työnantajaa vastaan, ja lentäjätkin olivat valmiit tinkimään vähän palkoistaan, mutta eivät hyväksyneet sitä, että Finnair lennättää joitakin reittejään kumppanillaan Finncomilla, jolle ilmailualan unioni on hyväksynyt paljon alemmat palkat kuin Finnairille.
Finnairin tulevaisuus on pitkään ollut vaakalaudalla, ja tähän lakkoon sen taru voi päättyä. Sääli muita henkilöstöryhmiä.
Lentoliikenne Suomesta ei tietenkään lopu. Ulkomaiset yhtiöt täyttävät Finnaireilta jäävän aukon. Suorat lennot vähenevät. Moni saa tottua vaihtamaan konetta Kööpenhaminassa. Tunti siinä vierähtää ylimääräistä.
Helsinki on edelleen edullinen vaihtopoiste lennettäessä Euroopasta Kaukoitään. Jokin muu yhtiö alkaa operoida sitä.
Miten käy tappiollisten reittien Sisä-Suomen pikkukentille? Tosin Finncom hoitaa niistä jo nyt suurien osan.
Finnairilla on 60 lentokonetta. Lakossa olevia lentäjiä on 800. Jokaista konetta kohti on siis yli 13 lentäjää.
En usko, että lentäjiä voidaan ulkoistaa. Se on turhan viimainen paikka, mutta jonkinlainen pudotuspeli on menossa.
“Helsinki on edelleen edullinen vaihtopoiste lennettäessä Euroopasta Kaukoitään. Jokin muu yhtiö alkaa operoida sitä.”
Suomen syrjäisestä sijainnista on tässä Kauko-Idän lentoliikenteessä kerrankin jotain hyötyä. Ei ole kuitenkaan mitään takeita siitä, että jokin muu yhtiö käyttäisi juuri Helsinkiä vaihtopisteenään.
Helsingin lentokenttä työllistää valtavan määrän ihmisiä välittömästi ja välillisesti. Olisi todella harmillinen vahinko, jos tällainen eduistaan itsekkäästi kiinni pitävä pieni eliitti pystyisi pilaamaan koko maalle hyödyllisen bisneksen. Hallitus ei saa katsella tätä selkkausta sivusta tekemättä mitään!
Mua on ihmetyttänyt tuo Finnairin kalleus. Itse joudun työni ja opiskelujeni puolesta matkustamaan aika paljon, ja viime aikoina halvimpia tarjouksia on tehnyt joko Lufthansa tai Air France. Finnairin hinnat ovat olleet aina jotenkin ihan pöyristyttäviä. Käsittääkseni Lufthansa ja Air France ovat kuitenkin molemamt (ainakin entisiä) valtionyhtiöitä. En tiedä sitten ovatko noilla hinnoilla hakemassa kilpailua halpalentoyhtiöiden kanssa.
Vaikka periaatteessa symppaankin ay-liikettä ja niiden saavutuksia, niin jotenkin SLL silti aina sylettää. Tarkennuksena muuten sanottakoon, että suurin osa piloteista maksaa Suomessakin koulutuksensa itse.
Itse olen pahimmillaan lentänyt n. 50–60 ulkomaanmatkaa vuodessa. Finnairilla lennän vain jos Lufthansalla ei ole lentoa kohteeseen. Ei kovin isänmaallista, mutta lufthansalla on paremmat koneet, paremmat edut ja huomattavasti alhaisemmat hinnat. Finnairilla on lisäksi lentokentällä pisimmät jonot. Ja lisäksi firman matkustussääntö edellyttäa halvimmat liput, mikä yleensä pudottaa finskin.
Lomalentoja olen lentänyt Finnairin sillipurkeissa ja pyytänyt jaloiltani jo etukäteen anteeksi.
Huomaa, että nuo vertailet eri tuotteiden hintoja. Finnairin lento Helsingistä on kalliimpi, koska se on välilaskuton. Muut lentoyhtiöt tarjoavat haluamallesi etapille välilaskullista yhteyttä kyseisen lentoyhtiön kotikentän kautta, joka on huonompi tuote kuin Finskin suora.
Vertailun vuoksi: Amsterdamista KLM lentää samoihin kohteisiin Aasiassa kuin Finnair Helsingistä (ja moneen muuhunkin paikkaan). Hollantilaiselle lipunostajalle tulee kuitenkin usein halvemmaksi valita Finnair ja välilasku Helsingistä, koska KLM:n välilaskuton yhteys samaan paikkaan maksaa enemmän.
Muutenkin, Finnairin keskeinen liikeidea nykyisin on kilpailla Euroopan kaupungeista Aasian kaupunkeihin (tai toisinpäin) matkaavien ihmisten rahoista, ja niillä markkinoilla se lienee varsin kilpailukykyinen.
“Miten käy tappiollisten reittien Sisä-Suomen pikkukentille?”
Toivottavasti huonosti. Pääsee sitä muutenkin, ja monesti voisi jättää lähtemättä.
Finnair on vain esimerkki laajemmasta ilmiöstä eli tarjontapuolen ylikapasiteetista. Tämä tulee korostumaan lähitulevaisuudessa maailmanlaajuisesti. Osmo kirjoitti teoksessaan “Vauraus ja aika” palveluntarjonnan ylenpalttisuudesta mikropalveluissa, mutta sama pätee suuremmassa mittakaavassa — ja erityisesti siellä, koska tekniikalla on niin keskeinen rooli lopputuloksen muodostumisessa. Esimerkiksi kansallisen lentoyhtiön idea on pelkkää 1930-lukua. Jotenkin tulee aina Marx mieleen.
Juuri tuon ylikapasiteetin takia meneillään on pudotustaistelu, jossa Finnair on nousemassa putoajaehdokkaiden joukkoon.
Onko niillä pilottien liksoilla edes niin väliä? Lentoliikenteessä maksaa ymmärtääkseni koneet, kerosiini, sekä lentokenttien ja lennonvalvonnan maksut. Kannattavuus taas on kai pitkälti kiinni käyttöasteesta, eli siitä kuinka täydeksi kone saadaan.
Jaakko Hirvonen
“Huomaa, että nuo vertailet eri tuotteiden hintoja. Finnairin lento Helsingistä on kalliimpi, koska se on välilaskuton.”
Joskus kyllä noin, mutta useimmiten tarjolla on muiltakin suoria lentoja. Esimerkiksi Lontooseen kaikkein halvin löytämäni lento (EasyJet 123e) meno 14.1 ja paluu 17.1. on suora lento.
Brysseliin ei näköjään pääse suoraan kuin Finnairilla.
Jokatapauksessa Finnair on aina kallein, jos muillakin on tarjolla suoria lentoja (useimiten on). Aika hauskaa muuten, suora lento Blue1:lla Roomaan on 30e finskiä halvempi, kun taas Oden tarkastuksessa Finski oli halvin.
No hinnat tietenkin riippuvat tarkasteluajankohdasta ja matkustuspäivistä ja voivat vaihdella sen takia ristiin ja rastiin.
PS eläkeläisille välilaskullinen lento voi olla parempi kuin pitkä suora, tällöin pääsee jaloittelemaan välillä, vaikka kokonaismatkustusaika pitenee
Hinnat vaihtelevat tunneittain. Kyllä suoria lentoja Brysseliin on muillakin, mutta jsokus ne ovat täynnä, eivätkä siksi enää näy tarjolla olevissa lennoissa. Rooma oli ainoa, jossa Finnairin suora lento oli halvempi kuin jonkin muun lentoyhtiön suora lento ja sekin siis vain hetken.
Minulle on melkein aina osunut sellainen matka jonka Finnair lentää codesharingina ja välilaskulla. Viime vuodelta en muista kuin Hampurin jonne Finnairilla pääsi suoraan. Jos menee vähänkään noiden isojen hubien ulkopuolelle, niin suoraa lentoa ei finnairilta tahdo oikein löytyä. Itse asun nyt Lyonissa, ja Helsinki-Lyon-Helsinki on finnairilla 512€ ja Luftwaffella ~200€. Välilasku kummassakin. ei tartte miettiä millä mennään.
mikäköhän ammattiryhmä sitten suostuisi vapaaehtoisesti siihen,että “halpatyövoima” tulisi omalle työpaikalle?
-käsittääkseni Niinistö herätteli keskustelua kansanedustajien eläke-eduista.asia ammuttiin kulisseissa alas alta aikayksikön,sen jälkeen ko.asiasta ei ole keskusteltu.
-tai ne päättäjät jotka julkisuudessa ovat ehdotelleet eläkeiän nostoa työurien pidentämiseksi,jäävätkin itse n.6‑kymppisenä eläkkeelle.
-kuka on valmis siihen että työnantaja vain ilmoittaa jatkossa palkkaavansa vaikka vuokrafirman kautta työväkeä/toimihenkilöitä/ylempiätoimihenkilöitä.
irtisanomisaika 1pvä ja palkkaus tes:n minimipalkka.
taitaa olla aika vähän semmoisia työpaikkoja jossa tämmöinen olisi mahdollista.
kokonaan toinen asia on miten Finnairin käy pitkässä juoksussa.
uskon,että lakko kestää maksimissaan 9pvää,jonka aikana sopu tulee ja jatkossakin finnairin koneita lentävät(pääosin)finnairin lentäjät,eläke-etuja ja palkkoja lasketaan jonkin verran.
laiha sopu parempi kuin lihava riita.
Yhdysvalloissa on vissiin lentäjien palkat osittain vedetty jo toiseen äärilaitaan, eli lentäjillä on kakkosduuneja että saa opintolainat maksuun. Taannoin siellä oli onnettomuuden yhteydessä puhetta lentäjien työoloista, kun onnettomuuspilotti oli tehnyt tolkuttoman pitkän vuoron.
Finnairin strategia Suomen sisällä on ollut pitkään niin Helsinkikeskeinen, ettei ole tullut mieleenkään käyttää sitä. Turusta ei millään viitsi lähteä itään tuntikausiksi odottelemaan, jos on matkalla länteen. Vaikka Finnair lentää vain Helsingistä, pääsee Turusta sentään silloin tällöin Tukholman ja Köpiksen kautta maailmalle, ja siihen vielä toivottavasti laajeneva halpalentotuotanto päälle. Jos vielä saataisiin joskus Turku-Tampere rata edes lähelle siedettävää, niin ei tulisi edes mieleen harkita Turku-Helsinki-Oulu lentoja
Ei niistä hinnoista voi ihan noin suoraan päätellä kuka putoaa. Voi hyvin olla että samanlaisellakin tuotteella Finnair pystyy jostain syystä pyytämään korkeamman hinnan. Jos vaikka monet suomalaiset edelleen pitävät sitä omana lentoyhtiönään. Muille ehkä sitten myydään toista kautta samat liput halvemmalla, esimerkiksi yrityksille jotka ostavat paljon lippuja.
Kunnon markkinamies myy aina jokaiselle asiakkaalle korkeimmalla mahdollisella hinnalla, jos nettiin laittaa valmiiksi alimman hintansa niin ei ole helppoa pyytää keneltäkään enempää. Halpalentoyhtiöiden idea on toisenlainen, mutta täyttöastetta seuraamalla pysyy kohtuullisesti kärryillä siitä kuinka kukakin on hinnoittelussaan onnistunut.
Mikään ei tietysti auta jos kulurakenne on kovin huono. Toimintaansa joutuu myös muuttamaan jos brändi on ollut kilpailutekijä ja se haalistuu asiakkaiden silmissä.
Onko Helsingin sijainti todella niin edullinen kuin Finnair väittää? Samaa kilpailuetua Euroopan ja Aasian välillä yrittävät hyödyntää ainakin Austrian (Wien) ja Turkish Airlines (Istanbul), usein Finnairia edullisemmin hinnoin.
Mikseivät aasialaiset kilpailijat käytä Helsinkiä P‑Euroopan hubinaan?
Ja miksi Helsingistä lentävä ja Aasian liikenteeseen panostava Finnair ei menesty?
tpyyluoma: “Onko niillä pilottien liksoilla edes niin väliä? Lentoliikenteessä maksaa ymmärtääkseni koneet, kerosiini, sekä lentokenttien ja lennonvalvonnan maksut.”
Finnairin liiketoiminnan kulut 2008 olivat 650 M€. Tästä henkilökulut olivat 143 M€. Polttoaineet 131 M€. Lentokaluston leasingmaksut ja kaikki poistot olivat yhteensä 43 M€. (Lentokenttien ja lennonvalvonnan maksuja en osaa tulkita tilinpäätöksestä, elleivät ne sitten ole tai sisälly liikennöimismaksuihin, jotka olivat 49,2 M€.)
En usko tähän lakkoon, mutta siitä huolimatta:
‑Finnairilla on kilpailukykyisiä hintoja useammin kuin nyt annetaan ymmärtää
‑Finnairin lentäjien palkat ovat ilmeisesti halpalentoyhtiöiden palkkojen tasoa, palkathan ovat melkein aidosti kansainvälisesti kilpailtuja
‑Kaukoidän lentojen suhteen Suomi ei ole syrjäisessä vaan keskeisessä paikassa
‑Finnair on Suomen kaltaiselle (muuten) syrjäiselle maalle strategisesti tärkeä: jos tulee yllättäviä kriisejä, muut eli ei-valtion omistamat lentoyhtiöt eivät lennätä suomalaisille tärkeitä lentoja vaikka kuinka rukoiltaisiin
Ottamatta kantaa siihen mikä on lentäjien oikea palkkataso niin yllättävän paljon asiavirheitä löytyy alkuperäistekstissä. Tarkasta faktat, Osmo!
1. Lippuhintoja vertailtaessa “kotikenttäetu” ei alenna lipun hintaa (vaikka alentaakin tuotantokustannuksia) vaan nostaa niitä; suora lento on parempi tuote kuin välilaskullinen ja siksi kalliimpi. Siksi esim. Finnairin suora lento on Pariisiin on halvempi kuin Austrian Airlinesin, joka edellyttää koneenvaihtoa.
2. IAU.lla ei ole mitään tekemistä lentäjien yhdistysten tai sopimusten kanssa. Ei Finnairin eikä muidenkaan osalta.
3. Blue1:n lentäjien palkat eivät ole Euroopan reiteillä juurikaan Finnairin palkkoja matalampia. Kaukoreiteillä F:n palkat ovat kovempia mutta niitä Blue1 ja Finncomm eivät lennä. Kaukoreittejä lentäviin eurooppalaisiin yhtiöihin verrattuna Finnairin palkat ovat täysin kilpailukykyisellä tasolla.
4. Finnair tarjoaa euroopan lentoja niihin aikoihin jolloin a) liike-elämä matkustaa tai b) Aasian syöttöliikenne edellyttää. Kummankaan ajankohdan lentokenttäslotit eivät ole halvimmasta päästä. Finnair haluaa koneisiinsa nimenomaan pitkänmatkalaisia vaihtomatkustajia tai liikemiehiä joilta on mahdollista saada parempaa katetta.
Reppumatkustaja, joka etsii ebookersista halvimman mahdollisen lennon, viedään kohteeseen todennäköisesti kalliiden ruuhkatuntien ulkopuolella. Tuote ei ole vertailukelpoinen.
Katselin Finnairin kuormituskerrointilastoja ja vertasin amerikkalaisten lentoyhtiöiden vastaaviin. Olivat Finnairin kuormituskertoimet paljon amerikkalaisia alempia. Tuollainen vaikuttaa heti kannattavuuteen.
Tärkeää on myös koneiden käyttöaste. Niissäkin on eroja yhtiöiden välillä onko koneet vuodessa 3000 vai 5000 tuntia ilmassa. En löytänyt Finnairin nykyisiä lukuja.
Tpyyluoma saattaa olla monelta osin oikeassa retorisella kysymyksellään “Onko niillä pilottien liksoilla edes niin väliä?”. Finnairin tuloslaskelman mukaan näyttivät henkilöstökulut muodostavan noin neljänneksen kuluista. Jossain näin henkilöstön määräksi yli 9000 henkeä ja joku kommentoija esitti tuolla alussa lakkoilevien lentäjien määräksi n 800 henkeä. Revi siitä sitten Finnairin pelastus alentamalla lentäjien palkkoja.
Ruotsalaisena firmana teliasoneralaisten on aina käytettävä SAS:a ‚kun se on mahdollista .
Halvinta ei ole pakko käyttää.
Valtioilla ja yrityksillä on eroa
Miksi lentokoneissa olipäätään on lentäjät? Nykyaikaiset koneet osaavat käsitääkseni lähteä ja laskeutua automaattisesti. Ainoastaan rullaamiseen tarvitaan ihminen. Lentoturvallisuudesta voi todeta, ettei 9/11:stä olisi tapahtunut, mikäli lentokoneita lentää tietokoneet.
Lueskelin yhtiöiden tilinpäätös- ja yhteiskuntavastuuraportteja lävitse ja oma veikkaukseni on seuraava:
Finnair ja Sas perustavat uuden yhteisen yhtiön ja “siirtävät” tappiolliset Euroopan liiketoimet tähän uuteen yhtiöön. Henkilöstöä siirrellään yhtiöstä toiseen ja osa laitetaan pihalle. Finnair keskittyy kannattavaan Aasian strategiaansa ja SAS taas Amerikkaan- ja länteen yleensä. Uuteen perustettavaan yhtiöön voidaan liittää nykyisiä syöttölentoyhtiöitä, tai vaihtoehtoisesti luodaan joku oma allianssi johon nykyiset partnerit Liittyvät (Finncom, Air Baltic).
En nyt sano, että menee juuri näin mutta joku tämänkaltainen viritys tuntuisi järkevältä ja samalla pelastaisi molemmat yhtiöt.
Arvoisa poliitikko,
olen seurannur eritoten Suomen Kuvalehdessä kannanottojanne. Olen pitänyt teitä inhimillisenä ja älykkäänä.
Kuulin televisiosta näkemyksenne eläkeläisistä.
Kuinka te kehtaatte ja kuinka te rohkenette.
Olette ilmeisesti samaa kaartia kuin viisuja rustaava ministerinne Sinnemäki.
Minä pidin teitä kokonaisuuksia hallitsevana.
pettyneenä ja suuttuneena
Tuula Kiilamo
Jokin perustelu auttaisi ymmärtämään kommenttia.
Tässä kiistassa lentäjien liksat ovat varmasti sivuosassa. Kiistaahan käydään siitä, kuka yhtiössä määrää. Organisaation muuttaminen nykyajan vaatimusten mukaisiksi vaatii johdolle vastuun mukaiset oikeudet päätösten tekemiseen ilman lentäjien veto-oikeutta. Mikäli johto ei saa riittävää toimivaltaa, niin yhtiö kuolee pois.
Tässä kiinnostavaa _tietoa_ keskustelun pohjaksi:
http://flowingdata.com/2009/07/16/why-are-cheap-airlines-so-cheap/
Tuula Kiilamo voisi muiden perustelujen lisäksi perustella miksi on pitänyt Osmo Soininvaaraa inhimillesenä ja älykkäänä.
Janne tuossa yllä oli päätynyt samanlaiseen arvioon kuin omanikin on.
Oletan, että SASin ja Finnairin Euroopan liikennettä varten perustamaan uuteen yritykseen saadaan työntekijät terveemmillä sopimuksilla kuin tämänhetkiset ovat.
Koko tämä lakkoilu johtaa siis kutakuinkin samaan lopputulokseen kuin paperiteollisuuden lakkoilu viime vuosina. Ei hyvä. Ahneus pilaa kaiken tässäkin tapauksessa. Lakosta aiheutuvat kymmenien miljoonien tappiothan ovat suoraan pois siitä potista, josta lentäjienkin liksat pitäisi maksaa. Omaan jalkaan lentäjät tässä ampuvat.
Entäpä se Finskin kotimaan lentojen hinnoittelu? Vaikkapa Kittilä-Helsinki. Tulee maitkailuyrittäjän matkailulle hintaa…
Onko Finnairin taloudellinen asema todella niin huono, että tässä ja nyt olisi kyse selviämistaistelusta? Finnair on kuitenkin ollut yksi Euroopan kannattavimpia lentoyhtiöitä, joka on hyvinä aikoina tehnyt ihan mukavasti tulostakin. Taantuman aikana yhtiö tietenkin putoaa pakkaselle, mutta ei Finnair nytkään missään lokasarjassa paini.
On yltiöoptimistista kuvitella, että Finnairin kaatuessa muut yhtiöt ottaisivat Finnairin lennot hoitaakseen — tai ottaisivat kyllä, ilomielin, mutta eivät varmasti Helsingin kautta. Millään ulkomaisella yhtiöllä ei ole intressiä kehittää Helsinkiä hubina.
Suomi menettäisi melkein kaikki ulkomaan lentoyhteytensä.
Jatkossa Suomesta pääsisi suorilla lennoilla vain muutamiin Euroopan suurkaupunkeihin (lähinnä Lontoo, Bryssel, Pariisi, Frakfurt ja Amsterdam). Kaukoitään lennettäisiin ensin 3 tuntia väärään suuntaan ja vaihdon jälkeen lähdettäisiin takaisin Suomen suuntaan. Suomi jäisi todelliseksi pussinperäksi ja menettäisi kokonaan strategisen sijaintinsa tuoman edun.
Osmo ja Elina peräsivät Tuula Kiilamolta perusteluja, ilmeisesti kommenttiin.
“Kuulin televisiosta näkemyksenne eläkeläisistä.
Kuinka te kehtaatte ja kuinka te rohkenette.”
Kun kommentti kirjoitettiin eilen ja eilen tuli TV:stä “Epäkorrektia, Tuomas Enbuske!”, voisin näin sivusta seuranneena arvata, että kommentti koski Osmon lausuntoa tuossa ohjelmassa.
Kyllähän se eläkeläiskommentti kieltämättä vähän särähti omaankin korvaani (ei en ole eläkeläinen).
Konge:
Joo eivät tietenkään lennä, jos rukoiltaisiin, mutta toki lentävät, jos maksetaan. Kansallinen lentoyhtiö ei ole missään mielessä tarpeellinen kriisissä.
Elina:
hahahahahah… oot paras Elina!
On kyseenalaista, onko Helsingin sijanti loppujen lopuksi edes mitenkään verrattoman hyvä Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä. Toki kun karttapalloa vilkaisee, näkee että suorin reitti Briteistä ja Benelux-maista Koillis-Aasiaan kuten Japaniin kulkee Helsingin kautta, mutta siihen se sitten jääkin.
Finnairin mainostama “nopein tie Aasiaan” on vain puolitotuus, joka pätee tietyillä reiteillä, mutta ei todellakaan kaikilla. Keski-Euroopasta pääsee Kiinaan paljon nopeamminkin enkä näe, miksi joku olisi kiinnostunut korvaamaan Finnairin Aasian-liikennettä, mikäli se tulee ajankohtaiseksi.
” Finnair on kuitenkin ollut yksi Euroopan kannattavimpia lentoyhtiöitä, joka on hyvinä aikoina tehnyt ihan mukavasti tulostakin. Taantuman aikana yhtiö tietenkin putoaa pakkaselle, mutta ei Finnair nytkään missään lokasarjassa paini.”
Finnair on tehnyt tulosta vuosina 2001 — 2008 keskivertoa paremmin. Tämä johtuu lomalentojen hyvästä tuotosta ja kaukoliikenteen (Aasian strategia) onnistumisesta. Euroopan toiminnot ovat sensijaan jauhaneet tappiolla lähes kokoajan.
Juttelin tänään erään entisen Finnairin työntekijän kanssa ja hän kertoi, että Suomalaiset lentäjät saavat ihan kilpailukykyistä palkkaa esim Tanskaan nähden. Erona on vain, että Tanskalaiset tekevät 30% pidempää viikkoa samalla rahalla. Kuulin myös hurjia tarinoita lentäjien työsuhde- eduista, jotka ovat varmasti vertaansa vailla. Vai kenen mielestä on normaalia, että työsuhdeautoina on Hummereita, lentoliput ovat perheelle lähes ilmaisia ja viiden tähden hotellit palveluineen eivät aina kelpaa työmatkojen majoitusvaihtoehdoksi.
Finnair olisi siis hyvä ja kilpailukykyinen yhtiö jos tälläisiä Euroopan toimintojen riippakiviä ei tarvitsisi väkisin vetää perässä. Nyt liikennelentäjäliitto yrittää väkisin taistella tätä tosiasiaa vastaan kieltämällä yritykset saada Euroopan toimintoja kannattavaksi henkilörakennetta järkeistämällä.
Finnair otti riskin kun teki yltiöpäisen laajennussuunnitelmansa ja nyt se realisoituu kassavirran kautta koko yhtiöön. 5 kpl laajarunkokoneita tänä vuonna sisään..huh..huh!Maksajia etsitään nyt yhtiön sisältä. Suomi ei voi mennä konkurssiin.Se omistaa puolet yhtiöstä.Nostakoon osakepääomaa.Näin toimien oma osuus nousee nopeasti niin korkeaksi että muut voidaan lunastaa ulos.
Soininvaara jätti kertomatta jotakin hyvääkin.Lentäjät eivät keplottele pääomatuloilla, vaan “palauttavat” Valtiolle ja huom! kunnille melkoisen osan takaisi heidän saamistaan tuloista. Viru-poik ei sitä taatus tekis, vaan Saku-kaljaan se varmaankin uppoaisi.Verojen alennuksin kyllä riittää rahaa vaan ei muka lentäjien palkkoihin.
Ei Finnair mihinkään konkurssiin mene ennenkuin Valtio on maksellut parin miljardin tilatut koneet.
Osmo: “…Lentäjät haluaisivat mielellään elää vähän muita rikkaampina, eivätkä hyväksy palkoilleen kv. kilpailua…”
Jokin tuossa ei toimi. Tiedän lentäjiä, jotka ovat lähteneet muualle töihin juuri parempien palkkojen takia! Ilmeisesti ne Finnairin palkat eivät sittenkään ole kilpailukykyisiä, vai onko kyse liian korkeasta verotuksesta?
Juuri uutisoitiin tilastot, jotka osoittavat että Suomessa on lukuisa joukko pienituloisia vapaamatkustajia, jotka käytännössä eivät maksa veroja. Suurituloisten verotus taas on järjettömän kovaa muihin maihin verrattuna.
Kyse taitaa pohjimmiltaan olla kansainvälisestä kilpailusta. Me emme ole kilpailukykyisiä. 😉
Jos muualla maksetaan lentäjille parempia palkkoja, miksi lentäjät pelkäävät että niitä lentäjiä ominen palkkoineen tulee muualta.
Joko Helsinki Vantaan kentän slotit, parhaat kenttä lähtöajat on täysin huutokaupattavissa, eli vapaasti kenen tahansa ostettavissa vai onko finnairilla joku ensi osto oikeus hyviin business maanantai aamu lontooseen aikoihin?
Entäs muualla euroopassa?
Tämä slot kustannus on tärkein kustannuksiin vaikuttava tekijä kun puhutaan hyvin kannattavasta EU business liikenteestä. (koska hyvät slotit ovat rajoitettu “luonnon” vara, niinkuin vaikka radio taajuudet)
“Jos muualla maksetaan lentäjille parempia palkkoja, miksi lentäjät pelkäävät että niitä lentäjiä ominen palkkoineen tulee muualta.”
Vuokratyövoimalle on maksettava firman työehtosopimuksen mukaista palkkaa eli Finnairin lentäjien palkkaa.
Finnair kiertää lakia vuokraamalla koneen toiselle yhtiölle, siirtämällä sitten oman liikenteen tälle toiselle yhtiölle vuokraamalla tältä kapasiteettia ja toinen yhtiö palkkaa jonkun halvan virolaisen tai venäläisen lentämään konetta.Lisäki Finnair edellyttää, että Finnairin lentäjät kouluttavat uudet lentäjät.
Sen jälken Finnairin lentäjä saa kenkää.
Mitäpä jos sinuakin kohdeltaisiin näin ? Varmaan hymyssä suin kouluttaisit korvaajasi ??
Ei se itseasiassa ole sinällään kyseenalaista. Kaakkois-Aasiassa on merkittäviä kohteita (esimerkiksi Japani ja Etelä-Korea), joihin lentämisessä Helsinki-vantaalla on ihan selkeä etulyöntiasema useimpiin Keski-Eurooppalaisiin kenttiin verrattuna.
Helsingistä voidaan lentää noihin kohteisiin ajassa, joka on kääntöaikoineen alle 12 tuntia. Tämä mahdollistaa liikenteen operoinnin merkittävästi tehokkaammin kuin tuota pidempi aika johtuen siitä, että koko toiminta voidaan synkronoida helposti muiden lentojen kanssa. Esimerkiksi Arlandasta tämä ei onnistu.
Finnairin toimintatapa on sinänsä toimiva. Aamulla lähtevät lennot Helsingistä ja vievät business-matkaajat ympäri Eurooppaa. Samat koneet ottavat sieltä kyytiin Aasiaan matkaavia, jotka syötetään sinne meneviin koneisiin. Aasiasta tulevat puolestaan ottavat ne samat koneet käyttöön palatakseen kotiinsa. Lopuksi ne samat koneet sitten vielä lennättävät ne busines-matkailijat takaisin Helsinkiin illalla. Periaatteessa koneet saadaan siis “täyteen” kaikkiin suuntiin, eikä ns. turhia lentoja tarvita.
Se, että näin voidaan tehdä, johtuu olennaisesti Helsingin sijainnista, ja se on mielestäni suurin tekijä, joka on tehnyt Finnairista kannattavemman useimpiin kansallisiin lentoyhtiöihin verrattuna.
Tulevaisuudessa tämä tilanne toki voi muuttua, jos lentokoneiden ominaisuudet muuttuvat, mutta minä en olennaiseen muutokseen usko, koska nopeudet eivät juurikaan ole nopeutuneet uusien konetyyppien myötä; hyödyt kehityksestä kohdistuvat pikemminkin polttoainetalouden paranemiseen.
Kari
“Kansallinen lentoyhtiö ei ole missään mielessä tarpeellinen kriisissä.”
Teknillinen henkilökunta on tärkeä armeijan reservi. Ilman Finnairia merkittävin osa teknillsestä reservistä häipyy, samoin ilmailun siviilitietotaitoa ei ole enää armeijan käytössä.
Jos Finnair lopettaa niin lähes kaikki suihkukoneiden huoltotoiminta loppuu Suomessa.
Nykyisin lentäjät tekevät nämä rutiinitarkastukset ja huoltohenkilöstö on keskitetty huoltokeskuksiin, Suomessa vain Finnairilla on huoltokeskus.
matkailija
“Onko Finnairin taloudellinen asema todella niin huono, että tässä ja nyt olisi kyse selviämistaistelusta?”
Kyllä on. Toiminta tuottaa tappiota ja jossain vaiheessa firman rahat olivat loppumassa suunnilleen keväällä. Jos kukaan ei ala lainoittamaan ylikapasiteetin vaivaamalla toimialalla operoivaa kriisiyhtiöitä, niin se oli siinä sitten. Toiminta loppuu ja yritys ajautuu konkurssiin, kun rahat loppuvat ja se ei suoriudu velvoitteistaan.
Luvut löytyvät osavuosikatsauksista.
Fiinairin keihäsmatkat kaukoitään saisivat loppua lopullisesti.
Atmosfairin laskuri antaa karmean kuvan henkilön Thaimaa-matkailusta:
HKI-Bangok-HKI tuottaa 5440 kg hiilidioksidia henkilö kohti per matka.
Vertailun vuoksi:
Jääkaappi, vuosi 100 kg CO2
Intialaisen vuosikulutus 900 kg CO2
Vuoden autolla ajot (12000 km, middle class model) 2.000 kg CO2
Climate compatible budget of one person in one year 3.000 kg CO2
Vuonna 2007 Thaimaassa kävi 127.000 suomalaista ‑eli Jyväskylän verran turisteja, mikä tarkoittaa 690.880.000 kiloa hiilidioksidia.
Laivanrakentajana ehdotan purjelaivojen käyttöönottoa. Matka-aika tietysti Suomesta Thaimaahan vähän kasvaa, mutta päästöt vähenevät. Ehkä matkustajienkin määrä vähän pienenee?
Jos Finskin pilotit saavat tempauksellaan yhtiön konkurssiin, niin siinä tapauksessa ko. liitolle pitäisi myöntää ”Vuoden ympäristöteko” –palkinto.
Työttömät lentäjät saataisiin varmasti pätevöitetyksi melko helposti vaikkapa bussikuskeiksi, joista on kuulemma huutava pula.
“Atmosfairin laskuri antaa karmean kuvan henkilön Thaimaa-matkailusta:
HKI-Bangok-HKI tuottaa 5440 kg hiilidioksidia henkilö kohti per matka.”
Voiko tuo mitenkään pitää paikkaansa? Tuohan vastaa n. 2 tonnia kerosiinia eli tonnin per suunta per matkustaja.
Esimerkiksi kesällä kadonneen Air Francen A330-koneen oli laskettu kuluttavan lennolla Riosta Pariisiin n. 64 tonnia polttoainetta (BEA:n väliraportin mukaan). Tämä vastaa 200 matkustajalla n. 300 kg/lento (reittilento) ja 300 matkustajalla n. 200 kg/lento (lomalento); matkaa on n. 1000 km enemmän kuin Helsingistä Bangkokiin.
Atmosfairin laskuri varmaankin kertoo päästöt kolmella, koska yläilmakehään sijoittuvat hiilidioksidi lämmittää ilmakehää tehokkaammin. Tässä laskutavassa on ongalmansa lyhyillä lennoilla, joiden päästöistä suuri osa ei sijoitu yläilmakehään, mutta Bankokin matkalla se lienee hehtaarilla.
“Atmosfairin laskuri varmaankin kertoo päästöt kolmella, koska yläilmakehään sijoittuvat hiilidioksidi lämmittää ilmakehää tehokkaammin.”
Atmosfair käyttää kerrointa huomioidakseen otsonin lisääntymisen, tiivistymisjuovat sekä muita pienempimerkityksempisiä tekijöitä, esimerkiksi noen. Hiilidioksidipäästöjen osalta ei päästökorkeudella ole merkitystä, muiden vaikutusten osalta on.
Atmosfair on luotetuimman ja käyteyimmän laskurin maineessa. Pitäisiköhän hehkulampun arvot tarkistaa.
Matkustajakoneet eivät sentään lennä ääntä nopeammin. Olisi se karseaa, jos pitkän lennon kaikki älämölöt tulisivat niskaan Bankogissa.
“Finnair on tehnyt tulosta vuosina 2001 – 2008 keskivertoa paremmin. Tämä johtuu lomalentojen hyvästä tuotosta ja kaukoliikenteen (Aasian strategia) onnistumisesta. Euroopan toiminnot ovat sensijaan jauhaneet tappiolla lähes kokoajan.”
Finnairin liikenne on kokonaisuus. Aasian matkustajista ei käytännössä yksikään jää Helsinkiin. Lähes kaikki jatkavat Eurooppaan. Ilman “tappiollisia” Euroopan reittejä ei ole “kannattavia” Aasian reittejä.
Finnair tuo rahaa Suomeen poikkeuksellisella tavalla ja tämän Aasialaisen rahan työllistävä vaikutus erityisesti pääkaupunkiseudulle on aivan valtava. Kaiken kaikkiaan ilman Aasian lentoja myös suurin osa muista reiteistä käy turhiksi ja Finnairista tulee n. 1/3 kokoinen nykyiseen verrattuna. Samalla katoaa pääkaupunkiseudulta n. 5000 työpaikkaa.
Kuten joku jo huomauttikin alkuperäisestä viestistä ja vaikka se ei itse sanomaa häiritse, niin se toistuessaan oli jonkin verran kiusallinen: Ilmailualan unioni edustaa tekniikkaa, maapalveluita ja joitakin muita henkilöstöryhmiä, jotka tosin ovat yleensä osin tai kokonaan jo ulkoistettu Finnairista. Ilmailualan unionin työehtosopimus on yleissitova — toisin kuin finnairin lentäjien työehtosopimus.
Eikös noki jäähdytä ilmakehää? Mä käsitin uuden freakonomicsin aiheuttamasta keskustelusta, että yksi tapa maapallon jäähdyttämiseen olisi puhaltaa tehtaiden nokipäästöt korkealle ilmakehään sen sijaan, että ne jätetään alemmaksi.
Artturille:
“Pienhiukkaset heikentävät ihmisten terveyttä, mutta suuri osa niistä viilentää ilmastoa. Tosin epätäydellisessä palamisessa syntyvä musta hiili (noki) lämmittää ilmastoa.”
http://fineparticleforum.com/?q=node/529