Miten toimisi asuntopolitiikkaa, jota ei olisi ollenkaan? Markkinat ratkaisisivat, kuka minnekin asettuu asumaan.
Näin ei voitu tehdä 1960-luvulla, koska raju asuntopula olisi johtanut kohtuuttomuuksiin. Jos välttämättömyyshyödykkeistä on niukkuutta, niitä ei voi jakaa pelkästään maksukyvyn suhteessa. Asiaa voi harjoitella kuvitteellisella esimerkillä tappavasta tauti, johon on olemassa parantava lääke, mutta lääkettä ei ole onnistuttu valmistamaan ajoissa tarpeeksi. Kuvitelkaamme, että ilman lääkettä kuolee varmasti ja kaksi pilleriä säästää varmasti, mutta yksi säästää vain 95 prosentin todennäköisyydellä. Pillereitä on vain yksi/nenä. Miten ne pitäisi jakaa: yksi jokaisella vai huutokaupan perusteella, rikkaille kaksi ja köyhille ei yhtään? Jatka lukemista “Mihin asuntopolitiikkaa tarvitaan (1)?”