Miksi Itämeren lohta saa myydä?

Olen osavas­tu­us­sa siitä, että Suomes­sa saa myy­dä Itämer­estä pyy­dys­tet­tyä kalaa, jon­ka diok­si­inip­i­toisu­udet ylit­tävät EU:n ihmis­ravin­nolle aset­ta­mat rajat.

Olin perus­palve­lu­min­is­teri, kun EU kiristi ruuan norme­ja diok­si­inin osalta. Diok­si­i­ni on Kes­ki-Euroopas­sa paha vit­saus. Tan­skas­sa esimerkik­si äite­jä kehote­taan imet­tämään lap­si­aan mah­dol­lisim­man lyhyen ajan, kos­ka äid­in­maito on niin myrkyl­listä. EU päät­ti lopet­taa kansalais­ten­sa myrkyt­tämisen pane­mal­la ruualle tiukat nor­mit. Suomel­la ei ollut niiden kanssa vaikeuk­sia, pait­si, että Itämeren kalat ylit­tivät rajat reilusti. En ole kemisti, mut­ta olen ymmärtänyt, että saamme kiit­tää tästä sel­l­un kloorivalkaisua.

Hal­li­tus lähet­ti min­ut min­is­terikok­ouk­seen neu­vot­tele­maan asi­as­ta. Vihreä ter­veysmin­is­teri tun­tui parem­mal­ta vai­h­toe­hdol­ta kuin kalas­tuk­ses­ta vas­taa­va min­is­teri Hemilä, joka ei olisi kuitenkaan malt­tanut olla lausumat­ta kiel­let­tyä sanaa ”työl­lisyys”. Kaik­ki veto­si­vat työl­lisyy­teen saadak­seen oma­lle tuotan­nolleen poikkeuk­sia, joten siitä argu­men­tista ei ollut mihinkään. 

Kävimme ter­veyskomis­saari Byr­nen kanssa into­hi­moi­sen väit­te­lyn asi­as­ta. Hän selvästi naut­ti aka­teemis­es­ta väit­telystä, joka keskit­tyi tilas­tol­liseen päättelyyn.

Min­un avauk­seni oli, että meil­lä Suomes­sa on sel­l­ainen erikoinen kor­re­laa­tio, että ihmiset elävät sitä pidem­pään mitä enem­män heil­lä on ver­essä diok­si­inia; ei kos­ka diok­si­i­ni olisi ter­veel­listä vaan kos­ka sitä saa meil­lä vain kalas­ta; me kun emme ole myrkyt­täneet maaperäämme jät­teen­poltol­la.  Vaik­ka diok­si­i­ni on epäter­veel­listä, kalan ter­veyshyödyt ylit­tävät diok­si­inin ter­veyshai­tat. Olisi ter­veyspoli­it­tis­es­ti huonoa siirtää silakan­syöjät syömään lenkki­makkaraa. Silakkaa taas ei saa muual­ta kuin Itämerestä.

Ker­roin myös, kuin­ka meil­lä neu­volas­sa varoite­taan odot­tavia äite­jä silakan vaaroista ja kuin­ka jokainen suo­ma­lainen osaa vält­tää iso­ja silakoi­ta, jot­ka ovat ehti­neet imeä sisään­sä paljon diok­si­inia. Ja kaik­ki tietävät, ettei silakkaa saa syödä kuin pari ker­taa kuus­sa. Eilen en kyl­lä löytänyt näitä varoi­tustek­ste­jä kau­pan kalatiskiltä.

Odotin her­mostuneena, että Byrne ottaa esille Itämeren lohen. Vaik­ka silakalle ei ole vai­h­toe­htoa, Itämeren lohelle on. Min­ul­la ei olisi ollut yhtään argu­ment­tia, mik­si Itämeren lohen syömi­nen pitäisi sal­lia.  Mut­ta hän­pä ei ottanut loh­ta esille lainkaan vaan nousi ylös ojen­si käten­sä ja sanoi: you won! Saimme luvan pyytää ja syödä Itämer­estä pyy­dys­tet­tyä kalaa, kun­han syömme sen itse emmekä yritä myrkyt­tää sil­lä muita.

Olen miet­tinyt asi­aa vuosia, mut­ta en ole vieläkään keksinyt, mik­si Itämeren loh­ta saa myy­dä. Lohi on sen­tään syönyt elämän­sä aikana mon­ta silakkaa. Itämeren lohen kau­palli­nen pyyn­ti pitäisi oikeas­t­aan kieltää jo luon­non­lo­hen suojelemiseksi.

Minä en Itämeren loh­ta osta. Meil­lä kyl­lä syödään kotona paljon loh­ta, mut­ta ostan nor­jalaista kas­silo­h­ta. Sateenkaari­rautua (myy­dään harhaan­jo­htaval­la kaup­panimel­lä kir­jolo­hi) meil­lä ei syödä, kos­ka en halua edis­tää Itämeren pilaamista. Liike­vai­h­toon­sa suh­teutet­tuna kalaskas­va­tus on aivan tolku­ton saas­tut­ta­ja.  Nor­jalainen lohenkas­va­tus saas­tut­taa yhtä paljon, muit­ta edes nor­jalaiset eivät pysty rehevöit­tämään Atlanttia.

77 vastausta artikkeliin “Miksi Itämeren lohta saa myydä?”

  1. Pieni kauneusvirhe tuos­sa sel­l­un kloori­valka­is­us­sa. Sel­l­un valka­isu­un käytetään kloorid­iok­sidia (ClO2), ei kloo­ria (Cl2). Syyt kloorid­iok­sidin käyt­töönot­toon oli­vat aikoinaan tämän kaltaiset asiat.

  2. Tan­skas­sa esimerkik­si äite­jä kehote­taan imet­tämään lap­si­aan mah­dol­lisim­man lyhyen ajan, kos­ka äid­in­maito on niin myrkyllistä. 

    Mikä on “mah­dol­lisim­man lyhyt aika”? Eli kehote­taan ole­maan imet­tämät­tä ollenkaan? Se kai on mah­dol­lisim­man lyhyt aika…

    Saisiko tähän imet­tämät­tömyy­su­osi­tuk­seen lähteen. 

    En muuten usko. 

    Muis­sa Pohjo­is­mais­sa täysime­tyk­sen kuu­den kuukau­den suosi­tus toteu­tuu parem­min kuin Suomes­sa Tan­s­ka mukaan lukien. Eli suosi­tus ei ole per­ille mennyt. 

    http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/98969f64-05de-41d9-9aa6-7e34d8d6d6ba

    s. 38

  3. Eikös se nor­jalainen lohi matkus­ta tänne lentokoneessa? Olisiko sit­tenkin viisaam­paa syödä kir­jolo­h­ta — niiden ruok­in­ta on tehos­tunut viime vuosi­na ja kas­vat­ta­moiden tuot­ta­mat pis­tekuor­mat saaris­tossa vähentyneet? 

    Tosin jo yhden kas­sikas­vat­ta­mon raiskaa­man lah­den näkem­i­nen tuk­ki ainakin mun suun kyseisen kalan kohdal­ta. Tapet­tu meri ei ole kau­nista kat­seltavaa, niin vähäisiä kuin päästöt ovatkin vaikka­pa maat­alouteen verrattuna.

    Itämeren lohi alkaa olla aika uhanalainen kalala­ji. Sen pyyn­tiä har­raste­taan val­tion tuil­la, mis­tä johtuen meikäläistä loh­ta myy­dään makkarahin­nal­la mar­keteis­sa. Diok­si­init huomioon ottaen voitaisi­in ottaa jär­ki käteen ja syödä parem­min pyyn­nin kestäviä vähäras­vaisem­pia kalo­ja, jot­ka ovat ter­veel­lisem­piäkin. En rehellis­es­ti san­ot­tuna ole ylpeä puolestasi, kun sait luvan jatkaa jo melkein tuho­tun eläin­la­jin syöt­tämistä kansalle.

    Euroopas­sa on hyvin vähän lohi­jokia jäl­jel­lä, mut­ta paljon lohen urheilukalas­ta­jia. Suomen pari jäl­jelle jäänyt­tä lohi­jokea saat­taisi­vat run­saskalaisemp­ina tuot­taa tur­is­mi­ra­hana sen, mitä ajoverkkopy­yn­ti­in syy­de­tys­tä tuki­ra­has­ta jää yli.

  4. Kas­silo­hi tuomit­ti­in (muis­taak­seni) taan­noin täysin ja “Itämeren villilo­hi” todel­lakin kuu­lostaa parem­mal­ta. Var­maan markki­namiehet asial­la, ja vieläpä onnis­tuneesti. Itse olen ostanut aina toril­ta Itämeren loh­ta, jos sitä vaan on ollut saatavil­la. Ja melkein aina on.

    Nyt tämä uuti­soin­ti tuli ainakin min­ulle ihan puskista. On kai siis aika vai­h­taa kalamerkkiä, lohes­ta en kuitenkaan voi luopua.

  5. Hyvä kysymys! .. Itämeren lohi on lisäk­si vaaran­tunut laji. Vajaa kolme vuot­ta sit­ten maa- ja met­sä­talous­min­is­ter­ille luovet­ti­in lohen suo­jelua vaa­ti­va lohiadressi:
    http://www.lohiadressi.fi/Lohiadressi.html
    Lohi­adres­sil­la ei ollut toiv­ot­tua vaikutusta.

  6. Onko tämä kokon­aisu­udessaan van­ha postaus, vai oliko tässä jotain uutta?

    1. BJ on oike­as­sa. Olen näköjään kir­joit­tanut samas­ta aiheesta jouluku­us­sa 2008. Tosin asia on nyt uud­estaan ajankohtainen. 

  7. ” Meil­lä kyl­lä syödään kotona paljon loh­ta, mut­ta ostan nor­jalaista kassilohta.”

    Minä tein saman päätök­sen jo kauan sit­ten kun näin röörit Neu­vos­toli­iton hajoamisen aikoi­hin jot­ka työn­tää Tallinnas­sa ja Pietaris­sa kökköä Suomen­lah­teen ja kun vielä tietää mitä kaut­ta vesi Suomen­lahdessa kiertää niin HYH HYH. 

    Eipä mais­tu ei. Nor­jalainen kas­silo­hi on puh­das­ta ja vieläpä Nor­jan val­tion mak­samaa kalaa meille suo­ma­laisille, maiskis:)

    Sitä olen aina ihme­tel­lyt että mik­si tuo kala mak­saa meil­lä jalostet­tuna kympin kilo ja Sak­sas­sa tai Ran­skas­sa 40 kymp­piä kilo.

  8. Tan­skas­sa esimerkik­si äite­jä kehote­taan imet­tämään lap­si­aan mah­dol­lisim­man lyhyen ajan, kos­ka äid­in­maito on niin myrkyllistä. 

    Lähde? Tätä on vaikea uskoa, kos­ka Suomes­sa suositel­laan (link­ki ime­tys­tuk­ilistalle) ime­tys­tä, vaik­ka äiti tupakoisi, kos­ka äid­in­maid­on ter­veyshyödyt voit­ta­vat äid­in­mai­d­os­ta saata­van nikoti­inin hai­tat (ihan niinkuin tuos­sa silakan tapauk­ses­sa). Suomes­sa on aikaisem­min kiel­let­ty lai­h­dut­ta­mas­ta ime­ty­saikana ympäristömyrkky­jen vuok­si, mut­ta viimeisin viisaus (ime­tys­tuk­ilistal­la) on, että maltill­i­nen pain­on­pu­do­tus on hyvästä, jos on kovin paljon kilo­ja kertynyt. 

    Suomes­sa on joskus 70-luvul­la suositel­tu vain lyhyt­tä ime­tys­tä juurikin ympäristömyrkky­jen vuok­si ja min­un on vaikea uskoa, että Tan­skas­sa vielä tänä päivänä olisi täl­lainen rajoitus. 

    WHO suosit­telee ime­tyk­sen jatkamista kunnes lap­si on kahden.

  9. Ajatelkaa, äijä postaa kym­meniä kir­joituk­sia kuus­sa vuosikaudet ja aika har­voin tois­taa itseään! En usko: pakko olla joku tietokan­ta, jos­ta tsekkaa, onko kir­joit­tanut aikaisemmin!

  10. Jos kala on ter­veel­listä eikä luon­nonkala riitä enää ruokki­maan kaikkia, kalanvil­je­ly lie­nee paras ratkaisu.

    Sik­si kan­nat­taisi var­maankin kir­jolo­hen boiko­toimisen sijaan vaa­tia ja edis­tää vähempi päästöisiä vil­je­ly­menetelmiä. Ymmärtääk­seni sisä­maas­sa har­raste­taan kalan­nvil­je­lyä kier­toves­imenetelmäl­lä. Sel­l­ais­es­ta laitok­ses­ta tule­vaa kir­jolo­htakin kehdan­nee syödä hyväl­lä omallatunnolla?

  11. Muis­sa Pohjo­is­mais­sa täysime­tyk­sen kuu­den kuukau­den suosi­tus toteu­tuu parem­min kuin Suomes­sa Tan­s­ka mukaan lukien. 

    Itse asi­as­sa Tan­skas­sa tuon mukaan ime­tetään Pohjo­is­maista pisimpään.

    Minus­ta se, miten ime­tys­su­osi­tusten toteu­tu­mista mitataan, on vähän pielessä. Useim­mat pitkään täysime­tyt lapset saa­vat sen ensim­mäisen perunalusikallisen/maissinaksunsa viikko pari ennen puo­livuo­tispäivää, vaik­ka vielä neli- tai viisikuisek­si olisi ollut täysime­tyk­sel­lä. Suosi­tushan on, että kiin­teät aloite­taan viimeistään (eikä täs­mälleen) puolivuotiaana.

    Itse uskon, että kun vau­van käsien ja suun motori­ik­ka riit­tää siihen, että lap­si vie itse ruokaa suuhun­sa ja saa siitä jotain niel­tyäkin, niin hän on valmis aloit­ta­maan kiin­teäm­pään ruokaan tutus­tu­misen. Ei ihmistä nyt niin pahasti väärin ole suunniteltu…

  12. kalan kas­sikas­va­tus on aika ongel­malli­nen laji: rehevöi­tymisen ja antibioot­tikyl­lästyk­sen lisäk­si hom­man bio­mas­sate­hokku­us on ollut erit­täin huono. yhden lohik­ilon kas­vat­tamisek­si on tarvit­tu viisi rehukalak­iloa ja usein rehukalana on käytet­ty laje­ja, jot­ka oli­si­vat ihan syötäviä sel­l­aise­naankin. nyt­tem­min tehokku­us on paran­tunut, kas­sikaloille syötetään mm soi­jarouhet­ta, joka kai sekin jonkun mielestä olisi ravin­nok­sikel­paavaa sel­l­aise­naan. sen sijaan lentokul­je­tuk­sia ei ainakaan suomeen käytetä, kauem­mak­si ehkä.
    nor­jan kas­silo­hen hin­ta suomen markki­noil­la on kyl­lä mys­teeri, kala on nor­jas­sakin kalli­im­paa, mut­ta myös esim virossa ja sak­sas­sa jo moninker­taista. dump­paako nor­ja kas­silo­h­ta suomeen tuotan­to­tu­il­la vai ollaanko meil­läkin vielä tuotan­to­hin­to­jen yläpuolel­la ja keskieu­roopas­sa vain kerätään enem­män kat­tei­ta? olis muka­va kuul­la mikä tässä on takana.

  13. Olen pitkään luul­lut, että koti­mais­ten kalo­jen suosimi­nen on hyvä jut­tu. Nyt OS ilmoit­taa käyt­tävän­sä nor­jalaista kas­silo­h­ta. Mihin enää voi uskoa?
    Itse ostan aina koti­maista (viro­laista) kuha‑, ahven‑, siika- tahi hauku­filet­tä, kun tar­jol­la on. Hyvin usein niin ei käy, sil­lä ko fileet mak­sa­vat enem­män kuin nau­dan fileet. Osaan kyl­lä suo­mus­taa ja fileoidakin jotenkuten kalan, mut­ta laiska olen. On kyl­lä väli­neet kotona. Ker­rostalos­sa jotenkin tun­tuu vaikeal­ta esim. suo­mus­t­a­mi­nen. Kai se on niin kuin joku kai Hesaris­sa sanoi, että kalas­sa on huono käyt­töli­it­tymä. Jos koti­mainen kuhafile mak­saa noin 37 euroa/kilo ja nor­jalainen kas­silo­hi noin 10 euroa/kilo. niin siinäpä miettimistä.
    Mik­si joku ihmettelee . ettei meil­lä ole ammat­tikalas­ta­jia järvil­lä — Linkola.
    Ikuisu­uskysymyk­siä tukea vai ei val­tion toimes­ta. Maanvil­jelystä ainakin, kalas­tus­ta ei kai tarpeek­si. Pitäisikö? Kumpaakaan?

  14. Riitalle:
    en usko, että äitisi nou­dat­ti kenenkään ohjei­ta ime­tyk­ses­tä. Ilmeis­es­ti Sinä kuitenkin kohtu­ullis­es­ti selvis­it koko jutusta.
    Ei kai nyt helkkarisa EU:sta odote­ta määräyk­siä ihan kaikkeen?
    En tiedä jut­tua, kun en kykene ole­maan äitinä.
    On se var­maan hienoa, kun EU sanoo jotain ja sit­ten tääl­lä tehdään just niin. Niinpä.

  15. Paras aihe aikoi­hin. Saa aikaan eteisvärinää. Diok­si­i­ni ja muut säilön­tämyrkyt ark­istoi­vat maal­lisen kotimme. Naakat ja mus­taras­taat laulavat hau­tu­umail­la mätänemät­tömien ruumi­iden ikuista elämää.

    Kar­mai­se­val­la taval­la kuulin tämän ruumi­in kuolemat­to­muu­den viisaan iso­mum­mu­ni suusta. 

    Kuljimme hau­tu­umaal­la. Parkkialueen puolel­la kivi­aidas­sa oli pis­tokkei­ta. Mum­mu kysyi, että mitä nuo ovat? Vas­tasin että läm­pö­paikko­ja. Hän sanoi, että ai jaa, onko sem­moisi­akin nykyään…

  16. Joo. Itämeren kala­han kuu­luu lait­taa mink­in­paskan raa­ka-aineek­si. He he! Voi voi tuo­ta “vihreyt­tä”. Mihin se vielä yltääkään?

  17. alek­sis salusjärvi kir­joit­ti 26.1.2011 kel­lo 20:34:

    Diok­si­init huomioon ottaen voitaisi­in ottaa jär­ki käteen ja syödä parem­min pyyn­nin kestäviä vähäras­vaisem­pia kalo­ja, jot­ka ovat terveellisempiäkin.

    Kur­jin­ta tässä on se, että nimeno­maan ras­vaiset kalat ovat ter­veel­lisimpiä, kos­ka ne ovat parhai­ta omega-3-ras­va­hap­po­jen lähteitä. Ihmiske­ho ei pysty käyt­tämään hyödyk­seen kuin vähäisen osan kasviperäi­sistä omega-3-ras­va­hapoista. Näitä ras­va­hap­po­ja ihmi­nen nimeno­maan tarvitsee.

    Olen yhtä huolis­sani kuin muutkin kir­joit­ta­jat. Hyvän ravin­non eet­ti­nen saan­ti käy yhä vaikeammaksi.

  18. Saisiko nyt läh­teen siitä, että Tan­s­ka on irti­sanoutunut WHO:n Pohjo­is­maille suun­na­tus­ta imetyssuosituksesta? 

    Eli suositel­laan 4–6 kuukaut­ta täysime­tys­tä ja osit­taista ime­tys­tä vuo­den ikään. 

    Viral­liset tahot tekevät paljon työtä ime­tyk­sen edis­tämisek­si niin globaal­isti kuin Suomes­sakin, joten täl­lainen ime­tyk­sen vas­tainen väite vaatii nyt ehdot­tomasti vankem­man perustelun kuin aloituk­sen heitto.

    1. Tietoni Tan­skan ime­tys­su­osi­tuk­sista voi hyvinkin olla van­hen­tunut­ta. Äid­in­maito oli ainakin vielä kymme­nen vuot­ta sit­ten niin myrkyl­listä, ettei imet­tämi­nen ollut hyväk­si lapselle, mut­ta sen jäl­keen­hän tuli­vat nämä diok­si­ini­ra­joituk­set niin, ettei sille äidillekään saa syöt­tää enää mitä hyvän­sä. Suo­ma­laisen silakan myyn­ti on Tan­skas­sa kiellettyä.

  19. “Minä en Itämeren loh­ta osta. Meil­lä kyl­lä syödään kotona paljon loh­ta, mut­ta ostan nor­jalaista kas­silo­h­ta. Sateenkaari­rautua (myy­dään harhaan­jo­htaval­la kaup­panimel­lä kir­jolo­hi) meil­lä ei syödä, kos­ka en halua edis­tää Itämeren pilaamista. ”

    Heh tuo “Nor­jan” lohi on nykyään Chilen loh­ta. Nor­jan kala­sairaudet ovat pakot­ta­neet nor­jalaisia siirtämään kas­si­tuotan­toa Chileen.
    Meil­läkin syödään rautua mut­ta pohjois­es­ta saat­ua villi-rautua

  20. Ei se Nor­jan lohikaan mikään ongel­ma­ton ole. Loiseläin ja kas­sikarku­laiset uhkaa­vat luonnonlohta.

    http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=92721

    Kas­silo­hi on tun­netusti jalostet­tu muu­ta­mas­ta van­hem­mas­ta nopeakasvuisek­si ja geenistöltään kapeak­si. Voihan se olla hyvää ja hal­paa, mut­ta Osmo­han kehui myös euroop­palaista juot­to­vasikkaa jokin aika takaperin.

  21. Jos Osmon argu­ment­ti ter­veyskomis­saar­ille oli, että jos silakan syön­ti kiel­letään, niin suo­ma­laiset kor­vaa sen makkar­al­la, niin en kyl­lä sanois, että 

    Hän selvästi naut­ti aka­teemis­es­ta väit­telystä, joka keskit­tyi tilas­tol­liseen päättelyyn.

    Vaikut­taa enem­minkin siltä, että hänelle kel­pas mikä tahansa tekosyy sal­lia suo­ma­lais­ten myrkyt­tää itsen­sä näin halutes­saan. Mikä on tietysti ihan oikein!

    1. Art­turi
      En oikeasti puhunut mitään lenkki­makkaras­ta, en edes tiedä mitä se on englan­niksi, vaan puhuin kalan syömisen vähenemistä.

  22. Riitalle:
    en usko, että äitisi nou­dat­ti kenenkään ohjei­ta imetyksestä. 

    ???? Mis­tä tämä nyt oikein tuli???? En tietääk­seni ole äiti­ni tekemi­sistä tai tekemät­tä jät­tämi­sistä kir­joit­tanut yhtään mitään. Tieto­ja enti­saiko­jen ime­tyskäytän­nöistä löy­tyy esimerkik­si (täältä).

    Ei kai nyt helkkarisa EU:sta odote­ta määräyk­siä ihan kaikkeen? 

    Se, että EU jakaisi ime­tyso­hjei­ta, on urbaani leg­en­da (ks. harhalu­u­lo­ja), joka tun­tuu ole­van varsin sitkeässä.

  23. Hyödyl­liset ja vält­tämät­tömät omegaöljyt saa kyl­lä kasviöljy­istäkin niin ettei siihen kalaa tarvi­ta. Villilo­h­ta kan­nat­taa syödä mah­dol­lisim­man har­voin myrkkyaltistuk­sen takia. Yletön lohi/si­lakan­syön­ti- main­on­ta perus­tuu kalas­tuselinkeinon ylläpi­toon Suomes­sa. Bisnes aina ennen ter­veyt­tä! Oma jut­tun­sa sekin — tosin en ole liiem­mälti huo­man­nut täl­laista työ­paikko­jen paapomista muil­la aloil­la kuin maat­aloudessa ja turkistarhoilla.

  24. Osmo: “Nor­jalainen lohenkas­va­tus saas­tut­taa yhtä paljon, muit­ta edes nor­jalaiset eivät pysty rehevöit­tämään Atlanttia.”

    Eivät ehkä pysty rehevöit­tämään, mut­ta ryöstökalas­ta­maan tyhjäk­si kyl­lä. Yhteen kilo­on kas­silo­h­ta tarvi­taan jopa neljä kiloa kalare­hua. Nor­jalaiset ja islanti­laiset rehute­htaat pyytävät parhail­laan sukupu­ut­toon usei­ta ville­jä kalala­je­ja, jot­ka kel­paisi­vat myös ihmisravinnoksi. 

    Lohenkas­va­tus­te­ol­lisu­us on suurimpia syypäitä siihen, että val­tameret kalaste­taan tyhjiksi.

  25. Äid­in­maito oli ainakin vielä kymme­nen vuot­ta sit­ten niin myrkyl­listä, ettei imet­tämi­nen ollut hyväk­si lapselle

    Edelleen se lähde?

    Muuten jut­tusi jää aivan höpinän tasolle… 

    Käsit­tääk­seni suosi­tuk­set Pohjo­is­mais­sa ovat olleet aivan samat jo vuosikym­meniä. Suositelta­vat ajat ovat vain piden­tyneet kaikkial­la. Voin toki tark­istaa asian, mut­ta todis­tus­taak­ka on nyt siel­lä päässä, kos­ka väit­teen esi­tit aloituksessa.

  26. Äid­in­maito oli ainakin vielä kymme­nen vuot­ta sit­ten niin myrkyl­listä, ettei imet­tämi­nen ollut hyväk­si lapselle, mut­ta sen jäl­keen­hän tuli­vat nämä diok­si­ini­ra­joituk­set niin, ettei sille äidillekään saa syöt­tää enää mitä hyvänsä. 

    En usko kyl­lä tähänkään. Joskus 30–40 ‑vuot­ta sit­ten onkin näin voin­ut olla, mut­ta tuos­sa linkit­tämäni vas­taus THL:ään esitet­tyyn “voiko imet­täessä lai­h­dut­taa” ‑kysymyk­seen on yli viiden vuo­den takaa (luin sen ensim­mäisen ker­ran syn­ny­tys­laitok­sel­la, kun selasin imetystukikansiota).


    Ympäristömyrky­istä pysyvim­mät ja mah­dol­lis­es­ti haitallisim­mat, diok­si­init, furaan­it ja PCB:t ovat koko Euroopas­sa alen­e­maan päin, suun­nilleen tah­tia 5 %/vuosi. Tilanne on nyt siis paljon parem­pi kuin vuon­na 1987, jol­loin WHO teki ensim­mäisen kan­sain­välisen tutkimuk­sen­sa aiheesta.

    [KLIP]

    Henkilöko­htainen mielip­i­teeni on, että nyt kun ympäristömyrkky­jen määrät äid­in­mai­d­os­sa ovat alen­tuneet viimeisen kymme­nen vuo­den aikana puoleen, n. puolen kilon lai­h­dut­ta­mi­nen viikos­sa ei ole vaar­al­lista, jos lai­h­dut­ta­mi­nen on liika­pain­on takia tarpeen.

    Diok­si­ini­ra­joituk­set ovat voimas­sa raskau­saikana, mut­teivät enää ime­ty­saikana, ts. neu­volas­sa kehote­taan vält­tämään suurten petokalo­jen­syön­tiä raskaus- mutt­tei enää ime­ty­saikana. Sama pätee mm. alko­holin käyt­töön. On eri asia saa­da sama määrä myrkkyä sik­iön verenkier­toon, mitä äitikin saa, kun saa­da se myrkky ravin­non kaut­ta (äid­in­maid­on myrkkyp­i­toisu­us on suun­nilleen sama kuin äidin veren myrkkyp­i­toisu­us, jos äiti on 0.5 promillen humalas­sa, on mai­d­os­sa 0.05 pros­ent­tia alkoholia).

    Itse asi­as­sa kalan­syön­nin suh­teen on men­ty tiukem­paan suun­taan: vuon­na 2005 kalan­syön­ti­ra­joi­tus oli juuri pois­tet­tu ja vuon­na 2009 tul­lut taas takaisin.

    1. Te puhutte nyt Suomes­ta, jos­sa diok­si­inin saant5i on min­im­laaista siihen, mitä se oli Kes­ki-Euroopas­sa kymme­nen vuot­ta sitten.

  27. “Yhteen kilo­on kas­silo­h­ta tarvi­taan jopa neljä kiloa kalare­hua. Nor­jalaiset ja islanti­laiset rehute­htaat pyytävät parhail­laan sukupu­ut­toon usei­ta ville­jä kalala­je­ja, jot­ka kel­paisi­vat myös ihmisravinnoksi. ”

    Näin on , kas­silo­hen syön­ti on epäeet­tistä kun se kulut­taa ville­jä luon­nonkalakan­to­ja sukupuuttoon .
    Muutenkin kas­silo­hen suosimi­nen on omi­tu­ista, mar­keteis­sa myytävä lohi on limaista van­haa höt­töä eikä hal­lista ostet­tukaan juuri parem­paa ole.Ilmeisesti tääl­lä etelässä ei ymmär­retä tuoreen kalan päälle.
    Tuore ahven tai jopa särkikin ovat paljon parem­pia kuin pullalohi.

  28. Hmm… ei selitä edelleenkään, mik­si Tan­skas­sa ime­tetään pohjo­is­maista pidem­pään, jos äid­in­maito oli vielä kymme­nen vuot­ta sit­ten niin vaar­al­lista, ettei ime­tet­ty ollenkaan.

    Eivät ne ime­tysasen­teet niin nopeasti muu­tu, vaik­ka suosi­tuk­set meni­sivät ääri­laidas­ta toiseen enkä usko tan­skalais­nais­ten ole­van tässä naisia kum­mem­pia. Useim­mat naiset kuun­tel­e­vat lähipi­irin kokenei­ta äite­jä enem­män kuin jotain “suosi­tuk­sia, jot­ka kum­minkin muut­tuvat koko ajan”.

    1. Riit­ta. En minä sanonut, että tan­skalaiset äid­it imet­tivät kymme­nen vuot­ta vähän vaan että se oli suosi­tus. Tan­skalla näoil­lä asioil­la ei ole juuri tgekemistä keskenään. Tuskin heitä on suositel­tu tupakoimaankaan ja silti he tupakoi­vat. Äid­in­maid­on díok­si­inip­i­tousu­ut­ta pidet­ti­in yht­enä syynä siihen, mik­si direk­ti­ivi laadittiin.

  29. Nor­jalainen kas­silo­hi on rikol­lisen hal­paa. Hin­noit­telul­la ei edis­tetä koti­mais­ten suositeltavien kalala­jien mm. ahve­nen, kuhan ja särkikalo­jen käyt­töä. Lohen kas­vatuk­sen takia köy­hdytetään suo­raan ihmis­ravin­nok­si kel­paavia paikoin hyvin uhanalaisia kalakan­to­ja eri puo­lil­la maail­man meriä.

    Osmon kanssa samaa mieltä siitä, että Itämeren lohi voitaisi­in kyl­lä rauhoit­taa, jot­ta kan­ta pää­sisi elpymään.

    Jät­teen­poltos­ta vielä: nykyaikaisten jätevoimaloiden mm. diok­si­inipäästöt ympäristöön ovat min­i­maal­isia ver­rat­tuna esim. kaatopaikka­paloista vuosit­tain aiheutu­vi­in hal­lit­se­mat­tomi­in päästöihin.

  30. Te? Teitit­teletkö Riittaa?

    Minä ainakin puhun Tan­skas­ta, jos­sa siis käsi­tyk­seni mukaan on ime­tyk­sen osalta ollut aivan samat suosi­tuk­set kuin muis­sakin Pohjo­is­mais­sa kaut­ta aikain. 

    Tan­s­ka ei sitä pait­si ole Keski-Eurooppaa. 

    Sinä sen sijaan väität, että äid­in­maito on siel­lä kymme­nen vuot­ta sit­ten kat­sot­tu niin myrkyl­lisek­si, että äite­jä on kehotet­tu imet­tämään “mah­dol­lisim­man lyhyen aikaa”. (Jär­jetön sanamuoto!)

    Osoi­ta nyt väit­teesi todek­si, äläkä janku­ta enää enem­pää. Riit­ta ja minä emme nyt usko sin­ua, vaik­ka lait­taisit kymme­neen kom­ment­ti­in väit­teesi ilman viitettä. 

    Ime­tys on niin tärkeä kansan­ter­vey­delli­nen asia, että penään nyt sitkeästi evi­denssiä näin ime­tys­vas­taiselle lausunnolle.

  31. Monis­sa maisa särkikalatkin kel­paa­vat ruuaksi.
    Esim. Suomes­sa asu­vat venäläiset ja viet­nami­laiset syövät särkiä.
    Itsekin olen ker­ran syönyt purkitet­tua särkeä ja hyvää oli.
    Särkien pyytämi­nen myös vähen­täisi vesistö­jen ravinnekuormaa.

  32. Ihan taku­usti viralli­nen suosi­tus ime­tyk­sen rajoit­tamis­es­ta olisi näkynyt ime­tys­lu­vuis­sa Tanskassa.

    Aivan var­masti myös Tan­skas­sa kuten Suomes­sa raskaana ole­vat ja imet­tävät äid­it tupakoi­vat vähem­män kuin muut naiset. Jos eivät lopet­ta­maan pysty, niin suurin osa kuitenkin vähen­tää savukkei­den määrää. Ime­tyk­seen sitä pait­si ei tule riip­pu­vu­ut­ta, joten suosi­tus on paljon helpom­pi toteuttaa. 

    Että oli­pas taas ver­taus… Her­mo alkaa men­nä. Paras­ta pois­tua lop­pupäiväk­si blogilta.

  33. Jari kir­joit­ti 27.1.2011 kel­lo 9:35:

    Hyödyl­liset ja vält­tämät­tömät omegaöljyt saa kyl­lä kasviöljy­istäkin niin ettei siihen kalaa tarvita.

    Kyl­lä näinkin, mut­ta matkalla on mutkia.

    Kasvi­rasvo­jen omega‑3 on alfali­noleeni­hap­poa (ALA), jota ehkä voisi kut­sua ihmisen tarvit­semien EPA:n ja DHA:n esi­as­teek­si. ALA:n muun­tu­mi­nen ihmise­lim­istössä EPA:ksi ja DHA:ksi on teho­ton­ta. Kasviöljyis­sä on aina myös omega-6-ras­va­hap­po­ja, joiden ongel­ma nykyrav­it­se­muk­ses­sa on, että niitä saadaan liikaa.

    Kasvi- ja kalaöljy­jen omega-3-ras­va­hap­po­jen ver­tailua Linkin takana ole­van jutun on kir­joit­tanut kalaöljyjä myyvä lääkäri, mut­ta tiedot on varustet­tu lähde­vi­it­tein ja saman tiedon löytää muual­takin. Tuo on ain­oa löytämäni kir­joi­tus, jos­sa tiivis­te­tysti ver­tail­laan kasvi- ja kala-omegakolmosia.

  34. Jopa oli analo­gia. Jot­ta ime­tys on niin addik­toivaa tms., että ympäristömyrky­istä varoit­tavista suosi­tuk­sista huoli­mat­ta ime­tet­täisi­in pitkään.

    En nyt vain usko. 😉 Sen kyl­lä uskon, että sik­iöi­den ja pien­ten imeväis­ten suo­ja on ollut tärkeä moti­vaa­tio tämän diok­si­ini­di­rek­ti­ivin takana.

    Eli se lähde? Joku sanoi jotain jos­sain kok­ouk­ses­sa ei riitä.

  35. Sär­jet on var­maan hyvän makuisia, kuten ahvenetkin. Kan­nat­taa var­masti syödä kaik­ki kalat mitkä ovat katiskaan mökki­ran­nas­sa uineet.

    Mut­ta jos toden­näköis­es­ti tule­va kansane­dus­ta­ja edis­tää vil­jel­lyn kalan boikot­tia tar­joa­mat­ta muu­ta vai­h­toe­htoa kuin val­tamer­iä epä­suo­rasti tyh­jen­tävää kas­silo­h­ta tai sint­te­jä, joi­ta ei tai­da saa­da kaupunkei­hin tar­jolle sel­l­aisel­la hin­nal­la että se menee kau­pak­si ilman omaatun­toa soimaavaa pro­pa­gan­daa, saat­taa aiheutua tarpee­ton­ta vahinkoa kalanvil­je­ly bisnekselle.
    Saas­tut­tam­a­ton kalanvil­je­ly rehul­la, joka ei hävitä luon­nonkalo­jen kan­to­ja lie­nee ekol­o­gisin tapa ruokkia mas­so­ja terveellisesti.

  36. Osmo, anteek­si että menee metan puolelle, mut­ta niin se vain on että jos halu­aa jutun eksyvän raiteil­ta niin var­mo­ja keino­ja on mainita
    1) imetys
    2) kestovaipat.

  37. “Kyl­lä näinkin, mut­ta matkalla on mutkia.Kasvirasvojen omega‑3 on alfali­noleeni­hap­poa (ALA), jota ehkä voisi kut­sua ihmisen tarvit­semien EPA:n ja DHA:n esi­as­teek­si. ALA:n muun­tu­mi­nen ihmise­lim­istössä EPA:ksi ja DHA:ksi on teho­ton­ta. Kasviöljyis­sä on aina myös omega-6-ras­va­hap­po­ja, joiden ongel­ma nykyrav­it­se­muk­ses­sa on, että niitä saadaan liikaa”

    Info on Tolosen, joka luon­nol­lis­es­ti suosit­telee omia tuot­teitaan, ref­er­enssien luotet­tavu­ud­es­ta en olisi ihan var­ma. Ryp­siöljy, kameli­inaöljy, pähk­inät mm. riit­tänevät kyl­lä tarpeel­lis­ten omegaöljy­jen saantiin.
    Sit­ten voi tietysti syödä kalakapse­lei­ta. Niiden tuotan­tolähde on usein epä­selvä, ehkä kas­silo­h­ta? Tai muu­ta ras­vaista kalaa, toiv­ot­tavasti ei sit­ten uhanalaista. Itämeren lohen syön­ti pitäisi kieltää kokon­aan. THL sitä suosit­telee, mut­ta syyt ovat enem­mänkin kauppapoliittiset.
    Itämeren lohen kohdal­la olisi nyt kohtu­ullista ajatel­la merielävienkin hyv­in­voin­tia eikä pelkästään läskima­haista suo­ma­laista tai sitä THL:n main­os­ta­maa supert­er­vet­tä kalas­ta­jaa.. Diok­si­i­ni on vesieliöstölle vaar­al­lisen krooni­nen myrkky. Jos elämä mer­essä kuolee ihmisen kylvämien myrkky­jen takia, niin mitens sit­ten ihmiselle käy?

  38. “Hin­noit­telul­la ei edis­tetä koti­mais­ten suositeltavien kalala­jien mm. ahve­nen, kuhan ja särkikalo­jen käyt­töä. L”

    Koti­maisen kalan käyt­tö on tehty niin han­kalak­si monil­la määräyk­sil­lä, että ammat­tikalas­tus on käytän­nössä loppunut.
    Myöskin väli­por­taan ahneus on suun­na­ton­ta, kalas­ta­ja saa muu­ta­man euron , mut­ta kau­pan tiskil­lä kala mak­saa 20–30 euroa kilo ja on usein vanhaa.

    Koti­tarpeik­si saa vielä kalas­taa joten kuten ‚mut­ta sitäkin har­ras­tus­ta ahdis­tel­laan nurkkaan

  39. Jari: Info on Tolosen sivulleen keräämää mut­ta ei hänen tutkimustyön­sä tulosta. Kuten sanoin, sivul­la on läh­teet. Voisin tietysti ruve­ta opiskele­maan noi­ta lähteitä ja refer­oi­da niitä suo­raan, mut­ta se olisi sen ver­ran rank­ka suori­tus että en siihen rupea.

    Tiedän, että mil­tei tärkeäm­pää kuin se, mitä san­o­taan, on se, kuka sen sanoo, mut­ta käsit­tämät­tömiä ter­me­jä tul­vi­van tieteel­lisen tek­stin ymmärtämi­nen on min­ulle niin kova pon­nis­tus, että tyy­dyn nyt luot­ta­maan pop­u­lar­isoi­jaan siinä toivos­sa, että hän ei vääris­tele lähteitään luot­taen siihen ettei niitä kukaan tarkista. 🙂

    Olen kyl­lä tosi kiitolli­nen jos joku siihen ryhtyy ja ker­too mihin tulok­seen tulee. Siis ryhtyy käymään Tolosen lähteitä läpi.

    Nyt näyt­tää lähtei­den kaivelulle ole­van laa­jem­paakin tarvetta. 🙂

  40. Emma kir­joit­ti 27.1.2011 kel­lo 13:17 :
    #
    Osmo, anteek­si että menee metan puolelle, mut­ta niin se vain on että jos halu­aa jutun eksyvän raiteil­ta niin var­mo­ja keino­ja on mainita
    1) imetys
    2) kestovaipat.
    #

    Joo‑o. Hiuk­ka alkaa Osmon sivu täl­lä het­kel­lä mais­tu­maan ns. “pahvil­ta”.

    Näin yli 5‑kyppisenä olisikin kiva muis­tel­la ja lukea esim. Koi­jär­ven muis­to­ja ihan Osmon itsen­sä kir­joit­ta­mana ja van­ho­jen lehtijuttujensa
    julkaise­m­ana tuon ajan ajoista.

    Hiuk­ka hupi­akin sivus­tol­la voitaisi­in pitää tuon ajan ajatuk­sista ja kir­jo­tuk­sista, mut­ta vaal­i­han on tärkeä asia …

  41. Jos kalankas­vatuk­sen hoitaa hyvin se voi jopa puhdis­taa mer­ta. Tähän tarvi­taan ainakin riit­tävä bio­di­ver­si­teet­ti lohial­taaseen, ja hie­man taval­lista kalli­im­mat ruokintametodit.

    Saas­tu­tus tulee lähin­nä kiireestä ja siitä että halu­taan tehdä hal­paa. Jokaisen tuot­teen ja palvelun voisi tehdä ekol­o­gis­es­ti kestäväl­lä taval­la, se vain on aikaavievää ja kallista, mut­ta ainakin minä suosin sel­l­aisia vaihtoehtoja.

  42. Itämeren loh­ta, siis mer­essä kas­vanut­ta Suomes­sa syödään tosi vähän kokon­aiskalan kulu­tuk­ses­ta ja har­vat syövät. Silakkaa syödään enem­män. Mut­ta ne jot­ka syövät, saa­vat sit­ten diok­si­inia reilusti. Saan­nin rajoit­tamien on todel­la tarpeen. Varsinkin myymi­nen kau­pas­sa ilman varoi­tus­ta on outoa. 

    Ver­rataan sisävesiltä pyy­det­tyä kalaa, ran­nikol­ta pyy­det­ty­ja kalo­ja pl.lohi, silak­ka, mer­i­taimen ja ver­rataan niitä kas­vatet­tuun kalaan Suomes­sa. Diok­si­inis­sa ei suur­ta eroa ole, kumpikaan ryh­mä ei sisäl­lä haitallis­es­ti sitä,erityisesti sisävesiemme kalat ovat puh­tai­ta. Mut­ta kavatet­tu kala; kuor­mi­tus: kun meil­lä on tavalli­nen 100 000 lisäkasvun sal­li­va laitos, sen fos­forikuor­mi­tus vas­taa 100 000 asukkaan puhdis­tett­tu­ja jätevesiä. Siis, kun sisä­maas­sa on joen var­rel­la tuol­lainen kir­jolo­hikas­vat­ta­mo, fos­forikuor­mi­tus on sama kuin 100 000 ihmisen kaupungilla. 

    Sik­si. Kysyn aina kau­pas­sa pyy­det­tyä kalaa. Kier­tovesi­laitosten kalaa voin ostaa, se kuor­mit­taa noin 1/8 taval­lisen laitok­sen kuor­mi­tuk­ses­ta vesistöi­hin. Ja kalas­tamme kyl­lä itsekin.Ja kalas­sa olemme pysyneet. Nor­jalaista loh­ta en ole koskaan ostanut, enkä osta. 

    Suo­ma­laisil­la sisävesien ammat­tikalas­ta­jil­la on ongelmia; kalatukut eivät ota mielel­lään vas­taan muu­ta kuin kas­vate­t­ua kalaa. Sik­si, kau­pas­sa vaatikaa ja pyytäkää puh­das­ta sisävesien kalastet­tua kalaa kau­pan tiskille. Lajirun­saut­ta riit­tää, kun sitä vain ote­taan myyn­ti­in. Huomen­na madekeitto!

  43. Olen syn­nyt­tänyt Tan­skas­sa ‑98 ja ‑02.Kummallakin ker­ral­la pitkään rin­taruok­in­taan kan­nustet­ti­in. En ole kuul­lut että ter­vey­den­huol­los­sa tulisi vas­taan muu­ta. Tan­skas­sa on hyvin myön­teinen ilmapi­iri ja iso­jakin taap­er­oi­ta siinä kak­sivuo­ti­ai­ta voidaan julkises­ti imet­tää. Tan­skas­sa kyl­lä huono sper­man­laatu ja paljon syöpää ja epäil­lään ympäristömyrkkyjä ja lai­h­tu­mista ime­tyk­sen aikana tulee vält­tää. Se san­ot­ti­in kyllä.

  44. Itämeren kalo­jen ja eliöstön diok­si­init ovat ilmeis­es­ti peräisin ilmalaskeu­mas­ta. Ilmeis­es­ti Kymi­joes­ta peräisin ole­vat diok­si­init eivät ker­ry eliöstöi­hin niin hel­posti. Ainakin näin ymmärsin syken raportin yhteenve­dos­ta: http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=227345

    Itämeren lohen myyn­nin voisi kieltää jo suo­jelullisin perustein, silak­ka onkin jo vähän toinen juttu.

  45. Mainit­takoon nyt kuitenkin sen ver­ran, että Tan­skas­sa oli tosi­aan voimas­sa vuo­teen 2002 asti suosi­tus täysimet­tämis­es­tä vain 4 kk asti, joka on siis nykykäytän­töä alem­pi. Sitä en osaa sanoa mikä pain­oar­vo oli juuri ympäristömyrky­il­lä, mut­ta muis­telisin että niistä kyl­lä puhuttiin.

    Ohes­sa englan­ninkieli­nen link­ki jos­sa aiheesta maini­taan, Tan­skan kielistä mate­ri­aalia en nyt jak­sa alkaa etsiä.

    http://ezinearticles.com/?Breastfeeding-In-Denmark-&id=713599

    Ja sit­ten se pakolli­nen kavi­aat­ti: en ole Nestlen Suomen edus­ta­ja eikä min­ul­la miespuolise­na muu­toinkaan ole omaa lehmää ojas­sa suun­taan tai toiseen, tarkoi­tus on vain vas­ta­ta lähdekri­ti­ikki­in blo­gin crowd­sourc­ing hengessä.

  46. Mal­i­t­il­lalle,

    Eli täysime­tys­su­osi­tus oli siis Tan­skas­sa sama kuin Suomessa. 

    Mikä point­ti sin­ul­la oli?

  47. Se on hyvä että on alka­nut kadut­ta­maan tämä asia… Oisko­han siis aika ker­toa kansalaisille vähän isom­paan ääneen tästä asi­as­ta että mikä itämeren lohen ja silakan tilanne todel­lisu­udessa on ja varsinkin lohen osalta kos­ka se on uhanalainen laji!
    Itse ainakin olen ihme­tel­lyt hyvinkin suuresti tätä tilan­net­ta jo tovin jos toisenkin.
    Tänä vuon­nako se viimmesin lupa nyt sit­ten lop­puu ja uut­ta olisi haet­ta­va (taval­la tai toisel­la)… Paras ois olla hake­mat­ta, ja jos haetaan niin paras ois olla saamatta!

  48. Ruot­sis­sa tiuken­net­ti­in muu­ta­ma vuosi sit­ten hedelmäl­lisessä iässä ole­vien nais­ten ja las­ten tämeren ras­vaisen kalan mm. silakan ja lohen syön­ti­ra­joi­tus­su­osi­tus­ta. Nyt se on 2–3 KERTAA VUODESSA!

    Meil­lä suosi­tus on 2–3 KERTAA KUUKAUDESSA. Elin­tarvike­tur­val­lisu­ud­es­ta vas­taa­vat vira­nomaiset mm. hesaris­sa tun­tu­va ole­van kovin huo­let­to­mia. Emer prof Tuomis­to pitää sopi­vaa diok­si­ini­an­nos­ta melkein vita­mi­in­i­na! Toiset huip­pu­vi­ra­nomaiset oli­si­vat jopa valmi­ita vähen­tämään ellei luop­umaan elin­tarvikkei­den diok­si­inip­i­toisuuk­sien seu­ran­nas­ta ja ravin­non raja-arvoista.

    Ovatko suo­ma­laiset geneet­tis­es­ti resistentimpiä diok­si­inille kuin ruotsalaiset?

  49. Kyl­lä nyt Jurvelin on tuo­htunut! Prof­fat pitääkin diok­si­inia har­mit­tomana! Nyt sitä loh­ta saakin syödä ja kalas­taa ja vieläpä myy­dä ihmisille. Mis­täs nyt uusi keppihevonen?
    Täy­tyy­hän lohen merikalas­tus saa­da ehdot­tomasti lopetettua.

  50. Ei Kari kan­na­ta her­moil­la, ei diok­si­i­ni ole har­mi­ton­ta. Uhanalaista luon­non­lo­h­ta ei pidä tap­paa myyn­ti­tiskille ja myy­dä sitä diok­si­ini­ra­jat ylit­tävänä. EU:n tur­vara­joista on syytä pitää kiin­ni. Tämä kan­nat­taa pitää peri­aat­teel­lise­na asiana. Asiantun­ti­jat taisi­vat älähtää, kun vähän kalik­ka kalahti, itse kun ovat olleet osaltaan diok­si­inilo­hen poikkeuslu­van arkkitehteina.

  51. Minä muuten olen elänyt sel­l­aista aikaa, kun erästä isoa jokea padot­ti­in ensim­mäisel­lä vesivoimalaitok­sel­laan. Muis­tan hyvin kun sen aikainen aito jokeen vaelta­va lohi nousi, ja kun sit­ten 1. padon lohi kohtasi, niin kuin­ka lohia pyrit­ti­in puu­latikoil­la nos­ta­maan ns. ala­juok­sul­ta yläjuoksulle.

    Mut­ta lohi­han ei kestä paljoa ulkop­uolista käsit­te­lyä, että siihen lohet käsi­in kuo­li­vat ja sit­ten myöhem­min raken­net­tui­hin lohial­taisi­in lohisairauksiinsa.

    Mut­ta mikä tuol­loin oli aika huvit­tavaa, että joen var­res­sa eläneet kun oli­vat aina kalas­ta­neet lohia lohen­nousun aikaan, niin nyt voimalaitok­sen rak­en­tamisen myötä oli elävän lohen nos­t­a­mi­nen krim­i­nal­isoitu, ja jopa joen var­teen oli palkat­tu kalapoli­isi, var­tiomaan, ettei paikalliset asukkaat vaan lohtakaan pado­tus­ta joes­ta kalas­tanut tai nostanut.

    Että näin tuol­loin kun loh­ta joes­sa vielä riit­ti ja oli nouse­mas­sa yläjuok­sulle kohti synnyinsijojaan.

  52. Nyt ku on oikeen hienot koti­sivut tehty tästä asi­as­ta ja kaikkea niin mul­lakin olis muu­ta­ma kyssäri tästä Diok­si­i­ni ja villilo­hi asi­as­ta. Mihin perus­tuu tämän het­ki­nen tieto siitä että itämeren villilo­h­ta pitää syödä 5–10kg päivässä, että ihmiselle vaar­alli­nen diok­si­inin määrä elim­istössä täy­tyy? (Asi­as­ta haas­tatelti­in Suo­mi Express ohjel­mas­sa Iijok­isu­ul­la työsken­televää tutk­i­jaa muu­ta­ma vko. sit­ten). Dik­si­in­istä vouhot­ta­mi­nen on hyvä tekosyy int­tää asi­as­ta mut­ta lait­takaa­pa tietoa tule­maan mitkä ne rajat sil­lä Diok­si­inil­lä oikeasti EU:n mukaan on?? Entäpä sit­ten tämä, Nor­jan kas­vate­tun Lohen omega‑3 vähen­tynyt puoleen Laite­taan nyt vaik­ka tuo Tri Tolosen link­ki (http://www.tritolonen.fi/index.php?page=news&id=424). Eipä siinä mitään Syödään siis kalaa reilusti niin saadaan taas arvot kohdalleen. Tästä päästäänkin seu­raavaan aiheeseen eli Kalatäin myrky­tyk­si­in Difluben­zuronil­la (http://yle.fi/alueet/lappi/2010/06/tv-dokumentti_norjalainen_lohi_on_myrkkypommi_1796890.html). Hyvää ruoka­halua vaan ja ei ku imet­tämään. Ei ainakaan kalatäit pen­sko­ja vaivaa:)

  53. Joo, Siinä tais men­nä mul­la kilot ja Gram­mat sekaisin ja selvis nuo määrätkin nois­sa Lohissa. Tuli silti vielä yks jut­tu mieleen tuos­ta merikalas­tuk­sen saali­in määrästä. Onko aika absur­dia väit­tää, että jos niinkin pieni määrä kalas­ta­jia saa sen pienen saali­in niin mikä merk­i­tys sen elikeinon lakkaut­tamisel­la on nousukaloi­hin? Kalas­tus­ta­han toki saadaan jatkaa samaan tahti­in joes­sa Diok­si­i­ni pitoisuuk­sista murehtimatta.

  54. Hei Osmo!

    Vaik­ka hal­li­tus­neu­vot­te­lut ovat käyn­nis­sä ja tämäkin aihe kolut­tu mon­een ker­taan, vas­taisitko vielä kuin­ka paljon alle 15 cm silakkaa voi syödä että päivit­täi­nen diok­si­in­isu­osi­tus ylit­tyy ts. mis­tä saan selville paljonko silakois­sa on dioksiinia?

    Kiitos

  55. niin­pä niin…urheilukalastus sal­li­tuk­si muu­toin lohenkalas­tuk­selle selkeät rajat ja kiin­tiöt ja selkeät ohjeet kalan­myyn­nin yhtey­dessä kuin­ka paljon tuo­ta loh­ta sit­ten saa syödä. Eikä pidä uno­htaa maini­ta näistä asioista myös puo­lalaisille ja venäläisille!!!

  56. Entä jos vain laitet­taisi­in Itämeri kun­toon? Mak­soi mitä mak­soi. Huonom­pi­inkin tarkoituk­si­in rahaa laitetaan…

  57. Pitäiskö sun tark­istaa kan­tasi Nor­jalaisen lohen “ekol­o­gisu­ud­es­ta”? Mil­lä ja mis­sä sitä kas­vate­taan (mm. ryöstökalas­tus ja esim. chile, jos­sa poli­itikot lahjot­tavis­sa), sit­ten se lentää tänne ja sä syöt sitä mielum­min kuin koti­maista kalaa (kir­jolo­h­ta), joka on sen­tään val­lit­se­vien lakien mukaan kas­vatet­tu. Syötkö sä myös Nor­jalaista leipää? Kumpi saas­tut­taa mer­iämme enem­män: maat­alous vai kalat­alous? Kumpi naut­tii val­tion tukia? En ymmär­rä viherrystäsi.

  58. On pelkkää teo­ri­aa, että kaik­ki ns. roskakala voitaisi­in käyt­tää ihmisravinnoksi.Kotimaisessa hoitokalas­tuk­ses­sa saadaan ton­neit­tain lah­naa ja särkeä, mereltä troolataan esim. vil­lakuoret­ta käsit­tämät­tömiämääriä. Tälle aliar­voste­tulle kalalle ei ole markki­noi­ta. Sen järkevin käyt­tö on lohille syöttäminen.

  59. Kir­joituk­ses­ta saa käsi­tyk­sen, että ”muut” oli­si­vat saas­tut­ta­neet ja kos­ka ”meil­lä” on niin siis­tiä, niin tämä vähäi­nen kuor­ma ei haittaa.

    Muu­ta­ma jut­tu. Kymi­joes­sa on kilo­metrin matkalla poh­jas­sa edelleen odot­ta­mas­sa enem­män diok­si­inia, mitä koko hem­metin Suomen­lahdel­la yhteensä.

    Kymi­jo­ki on maail­man saas­tunein joki. Ainakin, jos Kymen­laak­son ympäristökeskuk­sen tiedot pitävät paikkansa. Ainakin se on saas­tunein tutk­i­tu­ista ja var­muudel­la Euroopas­ta ei yhtä saas­tunut­ta löydy.

    Saas­tut­ta­mi­nen oli 1980 luvul­la vielä hyvin reilua. Kymi­joen kohdal­la suurin syn­ti lakkasi 1984. Paskalaut­to­ja ei 2000 luvul­la ole enää ollut. 

    2000 luvul­la on monia saas­tunei­ta paikko­ja siiv­ot­tu. Kymi­joen syn­nit Itämerelle pitäisi ottaa esille. Etenkin nyt, kun saisi nuo saas­tut­ta­neet vielä tilille, kun ne ei vielä ole konkassa

    1. Kun kat­soo satel­lit­tiku­via lev­älau­toista, jostain syys­tä Saaris­tomeren ja Ahve­nan­maan kalanvil­jelyalueet houkut­tel­e­vat niitä luokseen.

      1. Osmo Soin­in­vaara:
        Kun kat­soo satel­lit­tiku­via lev­älau­toista, jostain syys­tä Saaris­tomeren ja Ahve­nan­maan kalanvil­jelyalueet houkut­tel­e­vat niitä luokseen. 

        Veden vai­h­tu­vu­us on Saaris­tomerel­lä vähäistä johtuen mm. meren matalu­ud­es­ta ja pin­nan­muodoista. Ravin­nekuormia Saaris­tomerelle tulee reilusti, kos­ka Varsi­nais-Suomen kaik­ki isot joet Aura­jokea myöten laske­vat sinne. Näi­hin joki­var­si­in liit­tyy suh­teel­lisen paljon ravin­nekuormien aiheut­ta­jia Saaris­tomeren rav­in­tei­den kan­tokykyyn näh­den. Joki­in pää­tyy ravin­nekuormia niin maat­aloud­es­ta kuin yhdyskun­tien viemäreistäkin, ja siitä ne ker­tyvät sit­ten Saaristomerelle.

        Mitä kalankas­vatuk­sen tuot­tami­in ravin­nekuormi­in ja diok­si­ini­in tulee, tilanne sen suh­teen on ilmeis­es­ti muut­tunut olen­nais­es­ti blog­itek­stin kir­joit­tamisen jäl­keen. Vuon­na 2016 avat­ti­in Kas­näsin kala­jauhote­hdas, jos­sa mm. Itämeren silakkaa ja kilo­hail­ia jauho­taan jauheek­si ja ruoak­si kalankas­vat­to­moi­hin. Kala­jauhote­hdas pystyy käyt­tämään kai noin 40 miljoon­aa kiloa kalaa vuodessa. Tuotan­to­pros­es­sis­sa pois­te­taan diok­si­ine­jä. Ennen kuin Suomes­sa oli kala­jauhote­hdas­ta, kala­jauho tuoti­in muual­ta maail­mas­ta, jol­loin muual­ta tuo­tu kala­jauho lisäsi Itämeren ravin­nekuormia. Nyt kun huo­mat­ta­va osa Itämeren kalankas­vat­ta­mo­jen ruoas­ta on peräisin itämer­estä itses­tään, on kalankas­va­tus­pros­essin osana myös sel­l­ainen osio, jos­sa mer­estä nos­te­taan pois typpe­jä jo fos­fo­ria, ja kalankas­vatuk­sen tuot­ta­mat kokon­ais­ravin­nekuor­mat Itämeren kannal­ta ovat ilmeis­es­ti selvästi vähen­tyneet aiem­paan verrattuna.

        En olen näh­nyt asi­as­ta riip­pumat­to­mia laskelmia toteu­tuneesta tilanteesta, mut­ta vuon­na 2016 Raisioa­gro tiedot­ti kala­jauhote­htaan avaamis­es­ta tiedot­tamisen yhtey­dessä, että “Uuden inno­vaa­tion ansios­ta pääsemme tilanteeseen, jos­sa Itämer­estä nos­te­taan kala­jauhon valmis­tuk­seen käytet­tävän silakan muo­dos­sa saman ver­ran tai jopa enem­män fos­fo­ria ja typpeä kuin kas­va­tus synnyttää”
        https://www.raisioagro.com/-/itameri-syomalla-parempaan-kuntoon

      2. On var­masti hyvä, että Itämerken kokon­ais­ravin­neti­lanne ei kas­va kala­jauhote­htaan ansiosta. 

        Mikä on vaiku­tus Saaris­tomeren osalta? Kalaste­taanko jauhok­si menevät kalat pääosin Saaris­tomer­estä? Jos kalaste­taan, sil­loin Saaris­tomerenkään kuor­mi­tus ei kas­va (kuin pis­temäis­es­ti), mut­ta jos kalat kerätään koko Itämer­estä niin tilan­nehan ei Saaris­tomeren kohdal­la ihan hirveästi eroa siitä, että kalat tuo­taisi­in muual­ta vaik­ka koko Itämeren osalta tilanne on parempi.

      3. Sylt­ty:
        On var­masti hyvä, että Itämerken kokon­ais­ravin­neti­lanne ei kas­va kala­jauhote­htaan ansiosta. 

        Mikä on vaiku­tus Saaris­tomeren osalta? Kalaste­taanko­jauhok­si menevät kalat pääosin Saaris­tomer­estä? Jos kalaste­taan, sil­loin Saaris­tomerenkään kuor­mi­tus ei kas­va (kuin pis­temäis­es­ti), mut­ta jos kalat kerätään koko Itämer­estä niin tilan­nehan ei Saaris­tomeren kohdal­la ihan hirveästi eroa siitä, että kalat tuo­taisi­in muual­ta vaik­ka koko Itämeren osalta tilanne on parempi. 

        Käsit­tääk­seni kala­jauhote­hdas hyö­dyn­tää kalaa, jota on pyy­det­ty laa­jal­ta alueelta, ei vain Saaris­tomeren alueelta. Logis­ti­sista syistä johtuen var­maan lähimpi­en sato­jen kilo­me­trien alueen kalan käyt­tö pain­ot­tunee jonkin ver­ran enem­män kuin mikä alueen osu­us on koko Itämer­estä, sil­lä mata­lan hin­nan raa­ka-ainei­ta (jol­laista kala­jauhok­si käytet­tävä kala lie­nee) pyritään yleen­sä kul­jet­ta­maan lyhyem­piä matko­ja kuin mitä korkeam­man hin­nan tuot­tei­ta ollaan valmi­ita kul­jet­ta­maan. Mut­ta varsi­naista tietoa siitä, mis­tä kalastet­tua kalaa kala­jauhote­hdas käyt­tää, ei min­ul­la ole.

        THL:n sivuil­ta löysin kuitenkin tiedot­teen, jos­sa ker­rot­ti­in, että “Kas­näsin kala­jauhote­htaal­la on käytössä pros­es­si, jos­sa diok­si­i­ni- ja PCB-yhdis­teet saadaan pois­tet­tua lop­putuot­teista. Näin tehtaan tuot­teet ovat myös vien­ti­in sopivia.”
        Eli näköjään kala­jauhona Suomes­ta saa viedä myös silakkaa nykyään muunkin EU:n alueelle.

        Poh­jan­lahdel­la ja Suomen­lahdel­la diok­si­inip­i­toisu­udet silakas­sa ovat ilmeis­es­ti laske­neet 2010-luvul­la jo sel­l­aiselle tasolle, että EU:n raja-arvot alit­tuvat ilman pros­es­soin­ti­akin. Mut­ta ilman pros­es­soimat­toma­lle kalalle vien­tikiel­to on yhä voimas­sa, kos­ka se on aikoinaan asetet­tu. Aiheesta on Hesari kir­joitel­lut tänä vuon­na otsikoiden ”On sil­lä hilkul­la, ovatko syön­ti­ra­joituk­set enää tarpeel­lisia” https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005612408.html

      4. Put­sat­tuna saa viedä rehuk­si. Put­saa­mat­ta ei saa.

        Elin­tarvikkeek­si ei saa viedä.

        Ja raja kiristyi juuri huo­mat­tavasti. Se on vielä vaar­al­lisem­paa, mitä kuviteltiin.

        Mie­lenki­in­toista olisi tietää, mis­sä EU:ssa on sen ver­ran puh­das­ta, että kalal­la ei ole käyt­töra­joi­tus­ta. Meil­lä miel­letään, että luon­to on puh­das, vaik­ka Kuu­sankosken poh­ja on saas­tunein joen­po­h­ja, mitä maail­mas­ta löytyy.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.