Pitäisikö lapsilisän olla toimeentulotukinormin sisällä vai sen ulkopuolella?

Jos­kus 1990-luvun alus­sa toi­meen­tu­lo­tuen las­ke­mis­pe­rus­tet­ta muu­tet­tiin niin, että las­ten nor­mi koro­tet­tiin lap­si­li­sän ver­ran ja lap­si­li­sä las­ket­tiin tulok­si, joka alen­taa lap­si­li­sää. Tämä on sen jäl­keen herät­tä­nyt jat­ku­vaa närää, kos­ka kun lap­si­li­sää jos­kus har­voin koro­te­taan, toi­meen­tu­lo­tu­ki­per­heet jää­vät ilman tätä koro­tus­ta. Radio­uu­ti­set pani­vat parem­mak­si ja sanoi­vat, että jär­jes­te­ly mer­kit­see, ettei­vät köy­hät per­heet saa lap­si­li­sää lainkaan.

Toi­meen­tu­lo­tu­ki­nor­mi ensim­mäi­ses­tä lap­ses­ta on 264 euroa kuus­sa, jota siis sadan euron lap­si­li­sä vähen­tää niin, että per­he saa toi­meen­tu­lo­tu­kea tosia­sias­sa 164 euroa. Oli­si­ko parem­pi, että nor­mi oli­si, kuten se oli enti­sen las­ku­ta­van mukaan, 164 euroa, min­kä pääl­le tuli­si lap­si­li­sä, 100 euroa?

Aina­kin YLEn toi­mit­ta­jan oli­si tämä jäl­kim­mäi­nen tapa hel­pom­pi hyväksyä.

Näi­hin päi­viin asti tämä jäl­kim­mäi­nen tapa oli­si olut köy­hil­le per­heil­le perin huo­no, kos­ka toi­meen­tu­lo­tuen nor­mi on ollut sidot­tu­na indek­siin, mut­ta lap­si­li­sä ei ole. Jos indek­si­ko­ro­tuk­set tule­vat vain tuo­hon 164 euroon, se on huo­nom­pi vaih­toeh­to kuin jos indek­si­ko­ro­tuk­set tule­vat koko 264 euroon. Enää täl­lä ei ole mer­ki­tys­tä. Nyt myös lap­si­li­sät on sidot­tu indeksiin.

Toi­nen seik­ka, joka puol­taa lap­si­li­sän pitä­mis­tä nor­min sisäl­lä liit­tyy rik­ki­näi­siin per­hei­siin. Aina ei lap­si­li­sä tule sil­le van­hem­mal­la, joka lap­ses­ta tosia­sial­li­ses­ti huo­leh­tii. Voi käy­dä niin, että vää­rä van­hem­pi saa sen sata euroa. Nyky­jär­jes­tel­mä takaa sen, että lap­ses­ta tosia­sias­sa huo­leh­ti­va saa aina tuon 264 euroa, jos ei lap­si­li­säs­tä, sit­ten toimeentulotuesta.

Vai­keuk­sia tuli­si myös sii­tä, että lap­si­li­sä kas­vaa las­ten luku­mää­rän nous­tes­sa kun taas toi­meen­tu­lo­tuen nor­mi ale­nee peri­aat­teel­la tusi­noit­tain hal­vem­mal­la. Näi­tä kah­ta peri­aa­tet­ta on vai­kea yhdis­tää, kos­ka yhden lap­sen täyt­täes­sä 17 vuot­ta per­heen lap­si­li­sä ale­nee sen eni­ten lap­si­li­sää saa­van mukaan.

Kun tämän hah­mot­ta­mi­nen on niin vai­kea­ta, kan­nat­tai­si ehkä kui­ten­kin ottaa se lap­si­li­sä nor­min ulko­puo­lel­le — var­sin­kin kun se lap­si­li­sien indek­si­si­don­nai­suu­den vuok­si ei enää oli­si niin epäe­dul­lis­ta köyhille.

YLEn toi­mit­ta­ja tai­si kyl­lä tar­koit­taa, että las­ten toi­meen­tu­lo­tuen nor­mia pitäi­si nos­taa lap­si­li­sän ver­ran 364 euroon. Sil­loin lap­ses­ta mak­set­tai­siin­kin jo enem­män kuin per­heen toi­ses­ta aikui­ses­ta nyt mak­set­ta­va 293 euroa.

139 vastausta artikkeliin “Pitäisikö lapsilisän olla toimeentulotukinormin sisällä vai sen ulkopuolella?”

  1. Lap­si­li­sää ensim­mäi­sen lap­sen koh­dal­ta on näkö­jään nos­tet­tu hui­mat nel­jä­kym­ment­tä sent­tiä eli uusi sum­ma on 100,40 euroa sata­sen sijaan. Tark­kuut­ta Osmo! 

    Elä­köön siis indek­si­si­don­nai­suus! Nyt köy­him­män­kin per­heen vesa saa mehu­jään (Pirk­ka) ker­ran kuussa. 

    Yksin­huol­ta­jal­la ei toi­meen­tu­lo­tu­ki­nor­mi ja lap­si­li­sä koh­taa kuva­tul­la taval­la. Yhden lap­sen koh­dal­la yksin­huol­ta­ja­ko­ro­tus on 46,79 euroa, jol­loin “mene­tys” toi­meen­tu­lo­tuel­le pudo­tes­sa on suurempi. 

    Suu­rin epä­koh­ta lap­si­li­säs­sä on sen lop­pu­mi­nen lap­sen täyt­täes­sä 17 vuot­ta. Koto­na asu­van lukio­lai­sen menot ovat täl­löin suu­rim­mil­laan ja jär­jes­tel­mä leik­kaa siis nuo­rem­pien las­ten lap­si­li­sää kak­kos­lap­sen siir­tyes­sä ensim­mäi­sek­si jne.

    1. Jos­kus aja­tel­tiin, että sei6tsemäntoista vuo­tias hank­kii jo rahan sa mene­mäl­lä töi­hin. Sil­loin jos­kus kan­sa­kou­lua köy­tiin vain kuusi vuot­ta, joten töi­hin saat­toi men­nä jo 14-vuotiaana.…
      Lap­si­li­sä tosi­aan lak­kaa 17-vuo­ti­aa­na, mut­ta tämä YLEn par­jaa­ma jär­jes­tel­mä pelas­taa toi­meen­tu­lo­tu­ki­per­heet täl­tä­kin vaivalta.
      Pyö­ris­tin myös toi­meen­tu­lo­tuen lähi­mään euroon. Tuo nel­jän pro­mil­len indek­si­ko­ro­tus on seu­raus­ta täs­tä ruu­an arvon­li­sä­ve­ron alen­ta­mi­ses­ta. Sehän ei hyö­dyt­tä­nyt tulon­siir­to­ja saa­via, kos­ka se lei­kat­tiin heil­tä pois indek­sin kaut­ta. Täös­tä yri­tin kir­joit­taa jos­kus aiem­min ker­toak­se­ni, että ruu­an arvon­li­sä­ve­ron alen­nus hyö­dyt­tää suu­ri­tu­loi­sia kavi­aa­rin syö­jioä mut­ta ei elä­ke­läi­siä eikä työttömiä. 

    2. Eli­na:
      Lap­si­li­sää ensim­mäi­sen lap­sen koh­dal­ta on näkö­jään nos­tet­tu hui­mat nel­jä­kym­ment­tä sent­tiä eli uusi sum­ma on 100,40 euroa sata­sen sijaan. Tark­kuut­ta Osmo! 

      Elä­köön siis indek­si­si­don­nai­suus! Nyt köy­him­män­kin per­heen vesa saa mehu­jään (Pirk­ka) ker­ran kuussa. 

      Yksin­huol­ta­jal­la ei toi­meen­tu­lo­tu­ki­nor­mi ja lap­si­li­sä koh­taa kuva­tul­la taval­la. Yhden lap­sen koh­dal­la yksin­huol­ta­ja­ko­ro­tus on 46,79 euroa, jol­loin “mene­tys” toi­meen­tu­lo­tuel­le pudo­tes­sa on suurempi. 

      Suu­rin epä­koh­ta lap­si­li­säs­sä on sen lop­pu­mi­nen lap­sen täyt­täes­sä 17 vuot­ta. Koto­na asu­van lukio­lai­sen menot ovat täl­löin suu­rim­mil­laan ja jär­jes­tel­mä leik­kaa siis nuo­rem­pien las­ten lap­si­li­sää kak­kos­lap­sen siir­tyes­sä ensim­mäi­sek­si jne.

      Lap­si­li­sä pitää­kin lop­pua tuol­loin. 17 vuo­tias on jo käy­tän­nös­sä aikui­nen jon­ka pitäi­si mm. lomat teh­dä työ­tä. 18 vuo­ti­aa­na hän kui­ten­kin heti muut­taa omaan asun­toon ja rupe­aa elät­tä­mään itse­ään. Aina­kin pitäi­si ruve­ta elät­tä­mään itseään.

  2. Hyvä kir­joi­tus. Outoa, että tuki­sys­tee­mei­tä pitää muut­taa sik­si, että ihmi­set tajuai­si­vat, miten ne toi­mi­vat. No, entis­tä suu­rem­pi syy toteut­taa perus­tu­lo yhdis­tet­ty­nä yksin­ker­tai­seen vero­mal­liin. Sen toi­min­nan kaik­ki aina­kin tajuai­si­vat. Sit­ten mie­len­kiin­toi­nen pointti:

    Vai­keuk­sia tuli­si myös sii­tä, että lap­si­li­sä kas­vaa las­ten luku­mää­rän nous­tes­sa kun taas toi­meen­tu­lo­tuen nor­mi ale­nee peri­aat­teel­la tusi­noit­tain halvemmalla. 

    Mikä­hän idea tuos­sa on, että lap­si­li­sä kas­vaa las­ten luku­mää­rän nous­tes­sa? Tun­tui­si ennem­min­kin sil­tä, että las­ten kus­tan­nuk­set nou­dat­tai­si­vat tuo­ta toi­meen­tu­lo­tuen mal­lia, eli lisä­lap­si ei aiheu­ta yhtä suu­ria kus­tan­nuk­sia kuin ensim­mäi­nen lap­si. Onko les­ta­dio­lai­sil­la näin kova lob­baus­voi­ma eduskunnassa 😉

    1. Lap­si­li­sä kas­vaa las­ten luku­mää­rän kas­vaes­sa, koska
      a) Suo­men kes­kus­ta on iso puolue
      b) Lap­si­li­sä kor­vaa vain osan kus­tan­nuk­sis­ta, las­ten luku­mää­rän kas­vaes­sa yhä suu­rem­man osan, kos­ka per­heen mah­dol­li­suu­det vas­ta­ta niis­tä heikkenevät.

  3. Aina ei lap­si­li­sä tule sil­le van­hem­mal­la, joka lap­ses­ta tosia­sial­li­ses­ti huo­leh­tii. Voi käy­dä niin, että vää­rä van­hem­pi saa sen sata euroa. Nyky­jär­jes­tel­mä takaa sen, että lap­ses­ta tosia­sias­sa huo­leh­ti­va saa aina tuon 264 euroa, jos ei lap­si­li­säs­tä, sit­ten toimeentulotuesta.

    Tätä jäin ihmet­te­le­mään. Lap­si­li­sän saa van­hem­pi, jon­ka luo­na lap­si on kir­joil­la, jos van­hem­mat toi­sin eivät ole sopineet. 

    Yhtä lail­la toi­meen­tu­lo­tuen saa luo­naan kir­joil­la ole­vas­ta lap­ses­ta. En usko, että täs­tä sos­sus­sa miten­kään jous­te­taan perus­osasn koh­dal­la, oli tosia­sial­li­nen tilan­ne mikä tahansa. 

    Vai onko sinul­la tie­toa toi­sen­lai­ses­ta käytännöstä?

  4. Monel­le tun­tuu tosi­aan ole­van ongel­ma ymmär­tää kokonaisuutta:

    1) Lap­si­li­sän on tar­koi­tus olla tuki, jol­la kor­va­taan _osa_ lap­sen aiheut­ta­mis­ta kus­tan­nuk­sis­ta lap­set­to­mien ja lap­si­per­hei­den välis­ten toi­meen­tu­loe­ro­jen tasaamiseksi.
    2) Toi­meen­tu­lo­tuen on tar­koi­tus olla tuki, jol­la kor­va­taan _kaikki_ lap­sen aiheut­ta­mat kustannukset.

    Jos lap­si­li­sä ei vähen­täi­si toi­meen­tu­lo­tu­kea, lap­si­li­sä ja toi­meen­tu­lo­tu­ki yhteen­sä oli­si­vat enem­män kuin lap­ses­ta aiheu­tu­vat kulut. Eihän sosi­aa­li­tur­va voi niin toimia.

  5. Suu­rin osa tt-tukea saa­vis­ta lap­si­per­heis­tä on yksin­huol­ta­ja­per­hei­tä, jol­loin lap­si­li­sään kuu­luu yh-koro­tus 46,60e (46,79e). Tämä osuus vähen­ne­tään suo­raan toi­meen­tu­lo­tuel­la katet­ta­vis­ta asu­mis­me­nois­ta, eli tt-tuel­la elä­vän yh:n lap­si­li­sä on käy­tän­nös­sä noin kol­man­nek­sen pienempi. 

    Jos talous saa toi­meen­tu­lo­tu­kea myös lap­sen osal­ta, on ihan luon­nol­lis­ta vähen­tää lap­si­li­sä lap­sen toi­meen­tu­lo­tues­ta. Outoa on, että lap­si­li­sä + yh-lisä + Kelan ela­tus­mak­su = suu­rem­pi kuin lap­sel­le las­ket­tu toimeentulotukiosuus.

  6. Kuun­te­lin saman jutun radios­ta ja jäin ihmet­te­le­mään, oli­si­ko lapsilisän/toimeentulotuen sää­tä­mi­nen kui­ten­kin yksin­ker­tai­nen ja tep­si­vä kei­no puut­tua köy­him­pien lap­si­per­hei­den tilanteeseen.

  7. OS, ohi­tan tuon Kes­kus­ta-hei­ton tur­ha­na. Se ei perus­te­le lap­si­li­sä­sys­tee­min jär­ke­vyyt­tä, vaik­ka mah­dol­li­ses­ti sen, miten sii­hen on pää­dyt­ty. Toi­nen syy on sit­ten mielenkiintoisempi:

    Lap­si­li­sä kor­vaa vain osan kus­tan­nuk­sis­ta, las­ten luku­mää­rän kas­vaes­sa yhä suu­rem­man osan, kos­ka per­heen mah­dol­li­suu­det vas­ta­ta niis­tä heikkenevät 

    En ymmär­rä, mis­tä tuo “kos­ka”. Onko täs­sä jokin ole­tus, että per­hei­den ei voi­da olet­taa tie­tä­vän sel­lai­ses­ta asias­ta kuin ehkäi­sy, tai, että per­hei­den ei voi­da olet­taa mitoit­ta­van­sa las­ten­te­kon­sa talou­ten­sa mukaan? 

    Ymmär­rän joten­kin sen, että las­ten­te­koa ylei­ses­ti tue­taan, mut­ta se tun­tuu minus­taa vää­räl­tä, että yhteys per­heen talou­den ja lap­si­mää­rän välil­lä kat­kais­taan pyr­ki­mäl­lä pitä­mään lap­si­lu­vus­ta riip­pu­mat­to­ma­na vakio­na raha­mää­rä, joka las­ten kulu­jen jäl­keen per­heel­le jää.

    En siis pidä eri­tyi­sen oikeu­den­mu­kai­se­na sitä, että per­heel­lä A ei ole varaa hank­kia ensim­mäis­tä­kään las­ta sik­si, että ensim­mäi­sen lap­sen lap­si­li­sä on pie­ni, mut­ta per­heel­lä B on varaa hank­kia vii­des, kos­ka lap­si­li­sä per lap­si nousee lap­si­lu­vun mukaan. Tämä eten­kin sik­si, että las­ten kulut per lap­si minus­ta pie­ne­ne­vät lap­si­lu­vun muka­na (voi käyt­tää edel­li­sil­tä jää­nei­tä vaat­tei­ta ja lelu­ja, kak­si las­ta voi asua yhdes­sä huo­nees­sa sii­nä, mis­sä yksi­kin, jne.)

  8. Lap­si­li­sän saa van­hem­pi, jon­ka luo­na lap­si on kir­joil­la, jos van­hem­mat toi­sin eivät ole sopineet. 

    Eikös lap­si­li­sän saa se van­hem­pi, joka sitä on hake­nut (yleen­sä jo ras­kaa­na olles­saan)? Siir­tyy­kö se joten­kin auto­maat­ti­ses­ti lap­sen muka­na, jos per­he hajoaa? 

    Mikä­hän idea tuos­sa on, että lap­si­li­sä kas­vaa las­ten luku­mää­rän nous­tes­sa? Tun­tui­si ennem­min­kin sil­tä, että las­ten kus­tan­nuk­set nou­dat­tai­si­vat tuo­ta toi­meen­tu­lo­tuen mal­lia, eli lisä­lap­si ei aiheu­ta yhtä suu­ria kus­tan­nuk­sia kuin ensim­mäi­nen lapsi.

    Kuun­te­lin tuos­sa juu­ri työ­ka­ve­rin mono­lo­gia aihees­ta “kol­mas lap­si tuli kal­liik­si”. Läh­tee jo ihan sii­tä, että aika har­van auton taka­pen­kil­le mah­tuu kol­me turvaistuinta.

    Jos­kus aja­tel­tiin, että sei6tsemäntoista vuo­tias hank­kii jo rahan­sa mene­mäl­lä töi­hin. Sil­loin jos­kus kan­sa­kou­lua köy­tiin vain kuusi vuot­ta, joten töi­hin saat­toi men­nä jo 14-vuotiaana…. 

    Eikös oikeus saa­da opin­to­tu­kea ala myös 17-vuo­ti­aa­na. Eli peri­aat­tees­sa tukea edel­leen tulee, mut­ta eri nimel­lä ja lap­sel­le itselleen?

  9. Saa­rel­ma:

    Outoa, että tuki­sys­tee­mei­tä pitää muut­taa sik­si, että ihmi­set tajuai­si­vat, miten ne toimivat.

    Sar­ka­mis­mi­va­roi­tin piip­paa, mut­ta ollaan nyt tosik­ko­ja. Se että ihmi­set, mukaan lukien kan­san­edus­ta­jat ja vir­ka­mies­kun­ta jot­ka näis­tä asiois­ta päät­tää, tajuai­si­vat jär­jes­tel­mäs­tä jotain on itses­sään ihan riit­tä­vä syy sel­keyt­tää sitä.

  10. Tot­ta puhuen en oikeas­ti usko, ettei­kö toi­mit­ta­ja oli­si ymmär­tä­nyt, miten lap­si­li­sä ja toi­meen­tu­lo­tu­ki toimivat.

    Tar­koi­tan siis, että toi­mit­ta­ja on luul­ta­vam­min epä­re­hel­li­nen ja popu­lis­ti­nen, ei niin tyh­mä ettei tajuaisi.

    YLEl­tä saam­me paras­ta jour­na­lis­mia, mitä tois­ten rahoil­la voi ostaa.

  11. Riit­ta,

    Lähi­van­hem­pi on aina oikeu­tet­tu lap­si­li­sään. En tie­dä kuin­ka auto­maat­ti­ses­ti se siir­tyy, jos alun perin tuen saa­ja muut­tuu etä­van­hem­mak­si. Mut­ta aivan var­mas­ti vain muo­dol­li­sel­la hake­muk­sel­la sen saa lähivanhempi.

    Eli vas­toin lähi­van­hem­man tah­toa etä­van­hem­pi ei voi nos­taa lap­si­li­sää. Osmo ilmei­ses­ti tar­koit­taa tilan­net­ta, jos­sa lähi­van­hem­pi on hulttio/hulttiotar ja lap­set viet­tä­vät aikan­sa pää­osin etä­van­hem­man luo­na lähi­van­hem­man tuh­la­tes­sa tuki­ra­hat lähipubissa.

    Täl­lai­ses­sa tapauk­ses­sa tie­tys­ti etä­van­hem­man tulee pyr­kiä siir­tä­mään lapsi/lapset kir­joil­le luok­sen­sa ja saa­maan lähi­huol­ta­jan viral­li­nen sta­tus. Tämä voi tie­tys­ti olla pit­käl­li­nen oikeus­pro­ses­si sem­min­kin, jos on sovit­tu yksin­huol­ta­juu­des­ta yhteis­huol­lon sijaan. 

    Point­ti­ni oli siis se, että Osmon kir­joi­tuk­ses­ta saa kuvan, että toi­meen­tu­lo­tuen puo­lel­la toi­mit­tai­siin toi­sin. Ei näin näh­däk­se­ni ole, vaan ainoas­taan lähi­van­hem­pi on oikeu­tet­tu samaan tt-tukea lapsista.

    1. Eli­na
      Lap­si voi olla esi­mer­kik­si Yhdys­val­tain kan­sa­lai­nen, fai­ja asuu Flo­ri­das­sa ja äiti on paen­nut väki­val­tais­ta isää Suo­meen. kes­tää top­vin, ennen kuin lap­si alkaa saa­da lapsilisää.

  12. Riit­ta:

    Eikös oikeus saa­da opin­to­tu­kea ala myös 17-vuo­ti­aa­na. Eli peri­aat­tees­sa tukea edel­leen tulee, mut­ta eri nimel­lä ja lap­sel­le itselleen?

    Kyl­lä alkaa, mut­ta koto­na asu­val­le 17-vuo­ti­aal­le tuki on mitä­tön, jos van­hem­mil­la on sääl­li­set vuo­si­tu­lot. Tukea ei saa ollen­kaan, jos van­hem­pien yhteen­las­ke­tut tulot ylit­tä­vät n. 50 000/v (en tar­kis­ta­nut tätä aivan prikulleen)

    Enim­mil­lään tuki on sata­sen luok­kaa kyl­lä, mut­ta tämä vaa­tii, että van­hem­mat ovat käy­tän­nös­sä tulottomia.

  13. Kan­sa var­maan rie­mas­tui­si kun MOT:issa saar­na­taan seu­raa­vak­si, että soma­li­per­he saa toi­meen­tu­lo­tu­kea puh­taa­na kuus­sa 5000 euroa ja pääl­le lap­si­li­sät 1800 euroa.

  14. Mie­les­tä­ni kan­ta­suo­ma­lais­ten kan­nat­tai­si pitää huol­ta lisään­ty­mi­ses­tään tai muu­ten huk­ka perii tämän uha­na­lai­sen rodun. Mie­les­tä­ni lisään­ty­mis­ha­luk­kail­le per­heil­le tuli­si antaa takuut sii­tä, että voi­vat tur­val­li­sin mie­lin poi­kia. Tähän paras mal­li oli­si per­heen työs­sä­käy­väl­le hen­ki­löl­le annet­ta­va vero­vä­hen­nys (käy­tän­nös­sä isä). Les­ta­dio­lais­per­hei­den isät ovat usein nis­ka­li­mas­sa työ­tä teke­viä yrit­tä­jiä. Mie­les­tä­ni ei ole suu­ri vää­ryys, jos heil­le myön­net­täi­siin ahke­ruu­teen kan­nus­ta­vaa lap­si­lu­kuun­pe­rus­tu­vaa verovähennystä.
    (toi­meen­tu­lo­tu­kea nämä per­heet eivät ahke­ruu­ten­sa vuok­si ansaitse)

  15. Täs­sä on kelan sivuil­ta lap­si­li­sän mää­rä jär­jes­tys­lu­vun funktiona.

    1. lap­si­li­sään oikeu­te­tus­ta lap­ses­ta 100,40
    2. lap­si­li­sään oikeu­te­tus­ta lap­ses­ta 110,94
    3. lap­si­li­sään oikeu­te­tus­ta lap­ses­ta 141,56
    4. lap­si­li­sään oikeu­te­tus­ta lap­ses­ta 162,15
    Jokai­ses­ta seu­raa­vas­ta lap­si­li­sään oikeu­te­tus­ta lap­ses­ta 182,73″

    3+ per­heet teke­vät kyl­lä aika pal­jon lap­sis­ta, oli­ko se 1/3 syn­ty­vyy­des­tä (luku täy­sin hatus­ta). mut­ta ei lap­si­lien tasaa­mi­sel­la pal­joa yksi­lap­si­sia auteta.

    Toi­nen puo­li on sit­ten se, että yhden ja kah­den lap­sen per­heel­lä on parem­mat mah­dol­li­suu­det huo­leh­tia oma­va­tuu­osuu­des­taan, joka sekin on syy­tä olla muka­na. — Kus­tan­nuk­set eivät käsi­tä vain ruo­kaa eikä kier­rä­tet­tä­viä vaat­tei­ta vaan myös suu­rem­man asun­non tarpeen.

  16. Maa­pal­lon väes­tön­kas­vu on ongel­ma, jota ei pitäi­si enää rahoit­ta­mal­la pahentaa.

    Lap­si­li­sä voi­si olla van­han­mal­li­nen kuu­kausit­tai­nen tuki lap­sel­le, esim. siten, että
    ensim­mäi­nen “vahin­ko” sai­si 400€, toi­nen 200€, kol­mas 100€ ja nel­jän­nen teh­tä­väk­si jäi­si kos­taa vanhemmilleen.

  17. Kat­son, että lap­si­li­sien käyt­tä­mi­nen “köy­hien moni­lap­sis­ten per­hei­den” toi­meen­tu­lo­tu­ke­na tulee lopet­taa. Pidet­tä­köön toi­meen­tu­lo­tu­ki tar­koi­tuk­sen­sa mukai­ses­ti toi­meen­tu­lon tuke­na, mie­lui­ten täy­si-ikäi­sil­le perus­tu­lo­na, ja lap­si­li­sät vas­taa­vas­ti yhteis­kun­nan osoit­ta­ma­na tuke­na jokai­sen lap­si­per­heen voi­ma­va­ro­jen lisää­mi­sek­si jokai­sen lap­sen kasvatuksessa.

    On eri­kois­ta poli­tiik­kaa arvot­taa lap­sia sen mukaan, kuin­ka monen­te­na per­hees­sään he ovat sat­tu­neet syn­ty­mään. Tämä ei lie­ne jär­jes­tel­män tar­koi­tus, mut­ta se on sen seuraus.

    Sen lisäk­si, että jär­jes­tel­mä arvot­taa lap­sia kes­ke­nään, arvot­taa se myös per­hei­tä sen mukaan, kuin­ka mon­ta las­ta niis­sä on — joku toi­nen voi­si väit­tää, että jäl­kim­mäi­nen on jopa jär­jes­tel­män suo­ra­nai­nen tar­koi­tus. Mik­si pie­net per­heet eivät ansait­si­si tukea las­ten kas­va­tuk­seen aivan samoin perus­tein kuin suuret?

    Jokai­nen lap­si saa­koon — tai tuo­koon per­heel­le, kuin­ka asian sit­ten kukin halu­aa ymmär­tää — mää­räl­tään saman lap­si­li­sän, tai “las­ten perus­tu­lon”, täy­si-ikäi­syy­teen saak­ka eli myös 17-vuotiaille.

    (Jos aivan vält­tä­mät­tä halut­tai­siin per­heen lap­sil­le eri suu­rui­set tuet, tuli­si mää­rien myös minun näh­däk­se­ni pikem­min­kin seu­ra­ta kus­tan­nuk­sia, jot­ka esi­koi­sen jäl­keen pää­sään­töi­ses­ti pie­nen­ne­vät. Tämä­kään ei tosin Rii­tan kom­men­tin mukaan ole ihan yksi­se­lit­teis­tä, joten yksin­ker­tai­sin­ta lie­nee pitää las­ten­kin koh­dal­la kiin­ni sel­keäs­tä sama raha kai­kil­le ‑peri­aat­tees­ta.)

    Jos köy­hät moni­lap­si­set per­heet tar­vit­se­vat eri­tyis­tä tukea köy­hyy­ten­sä vuok­si, lap­si­li­sä on sii­hen vää­rä keino.

  18. Riit­ta:

    Kuun­te­lin tuos­sa juu­ri työ­ka­ve­rin mono­lo­gia aihees­ta “kol­mas lap­si tuli kal­liik­si”. Läh­tee jo ihan sii­tä, että aika har­van auton taka­pen­kil­le mah­tuu kol­me turvaistuinta. 

    Jos asuu kau­pun­kia­lu­eel­la, tulee lap­se­ton toi­meen koko­naan ilman autoa suh­teel­li­sen hyvin. Se, että siis jou­tuu lap­sen vuok­si yli­pää­tään siir­ty­mään auton käyt­töön, on aina­kin minus­ta isom­pi hyp­päys menois­sa, kuin se, että jou­tuu hank­ki­maan vähän isom­man auton, jot­ta se seu­raa­va­kin lap­si mah­tuu kyytiin. 

    Var­maan noi­ta kyn­nyk­siä, joil­la kus­tan­nuk­set pomp­paa­vat, voi kek­siä min­kä tahan­sa lap­sen koh­dal­le, mut­ta kyl­lä itse sanoi­sin, että ylei­stren­di­nä useam­man lap­sen kas­vat­ta­mi­nen on las­ta koh­ti hal­vem­paa kuin yhden. Asiat, jois­sa toi­nen, kol­mas tai nel­jäs lap­si nos­taa kus­tan­nuk­sia enem­män kuin ensim­mäi­nen teki, ovat poikkeuksia.

  19. En uskal­ta­nut men­nä kou­luun kun perus­kou­lu lop­pui kos­ka näh­nyt lap­se­na laman ahdin­gon yh:n lap­se­na. Menin töi­hin mata­la­palk­ka-alal­le. En uskal­tai­si hank­kia lap­sia tukien varaan.

  20. Osmo,

    Mitä tämä per­he­vä­ki­val­lan uhri tähän liittyy? 

    Ensin­nä­kään lap­si ei saa lap­si­li­sää. Edun­saa­ja on lap­sen huol­ta­ja. Poik­keuk­sel­li­ses­ti Kela voi mak­saa 15 vuot­ta täyt­tä­neel­le lap­sel­le itsel­leen lapsilisän. 

    Jäi­kö tämä lap­si siis Yhdys­val­toi­hin? Eihän kum­pi­kaan van­hem­mis­ta sil­loin ole oikeu­tet­tu lapsilisään. 

    Jos taas lap­si tuli äitin­sä kans­sa Suo­meen, niin sit­ten vain hake­mus Kelaan vetä­mään. En tie­dä, kuin­ka pit­kä tovi sii­nä menee, mut­ta ei kai se ole olen­nais­ta. Täl­lai­nen tapaus nimit­täin hais­kah­taa lap­si­kaap­pauk­sel­ta. Lap­si­li­sä lie­nee näin ollen pie­nin ongelma.

  21. Smash:

    Maa­pal­lon väes­tön­kas­vu on ongelma, 

    Kuin­ka niin?

  22. Osmon aloi­tuk­ses­sa on virhe: 

    Toi­meen­tu­lo­tu­ki toi­ses­ta per­heen aikui­ses­ta on 356,24 €.

    1. Eli­na ei ole.
      Se on yhdes­tä aikui­ses­ta noin 419 euroa ja kah­des­ta noin 712. Vaik­ka se on kir­joi­tet­tu nor­miin toi­sin, vähen­nys­las­kul­la saa täs­tä tulok­sek­si, että toi­ses­ta aikui­ses­ta mak­se­taan noin 293 euroa.

  23. Eikös oikeus saa­da opin­to­tu­kea ala myös 17-vuo­ti­aa­na. Eli peri­aat­tees­sa tukea edel­leen tulee, mut­ta eri nimel­lä ja lap­sel­le itselleen?

    Yli 17-vuo­ti­aan opin­to tuki on riip­pu­vai­nen van­hem­pien tulois­ta, samoin mat­ka­ku­lu­ja pitää olla pal­jon ennen kuin saa tukea 

    Jos van­hem­pie­si vuo­si­tu­lot ovat 61 000 euroa tai enem­män, opin­to­tu­kea ei myönnetä.”

    Voit saa­da kou­lu­mat­ka­tu­kea, kun kou­lu­mat­kan pituus on vähin­tään 10 kilo­met­riä ja kus­tan­nuk­set ylit­tä­vät 54 euroa kuukaudessa.”

    Hel­sin­gis­sä ei mat­ka­tu­kea­kaan saa

    Ja kun lap­si täyt­tää 18-vuot­ta niin työt­tö­myys­päi­vä­ra­ha­kin tippuu :
    1 lap­si 4,88 ; 2 las­ta 7,16 ; 3 tai enem­män 9,23

    Eli työt­tö­mäl­le van­hem­mal­le lukio­lai­nen on todel­li­nen rasite

  24. Outoa on, että lap­si­li­sä + yh-lisä + Kelan ela­tus­mak­su = suu­rem­pi kuin lap­sel­le las­ket­tu toimeentulotukiosuus.

    Se, että ensi­si­jai­nen tuki on suu­rem­pi kuin vii­me­si­jai­nen, ei ole outoa, vaan sen pitäi­si olla pääsääntö.

  25. Löy­det­tiin kes­kus­te­luis­sa mah­dol­li­nen valu­vi­ka sii­nä, miten tulo­ja ote­taan huo­mioon lap­sen toimeentulotuessa:
    *lap­si­li­sät ote­taan huomioon
    *lap­si­li­sän yksin­huol­ta­ja­ko­ro­tus ote­taan huomioon
    *ela­tus­a­pu tai ela­tus­tu­ki ote­taan huomioon.

    Kuten Osmo yllä kuva­si, on perus­tel­tua että nämä ote­taan huo­mioon toi­meen­tu­lo­tues­sa. Mut­ta onko perus­tel­tua, että ne ote­taan huo­mioon niin, että ne voi­vat lei­ka­ta muu­ta­kin kuin lap­sen toi­meen­tu­lo­tu­kea? Asia ei ole aivan yksin­ker­tai­nen, mut­ta se on poh­ti­mi­sen arvoinen.

    Toi­saal­ta jos ela­tus­a­pu tai lap­si­li­sä voi­vat lei­ka­ta myös van­hem­man tukea, on kysee­na­lais­ta, ohjau­tuu­ko tuki sil­le tar­koi­tet­tuun kohteeseen.

    Toi­saal­ta jos ela­tus­a­pu tai lap­si­li­sä voi­si­vat lei­ka­ta vain lap­sen toi­meen­tu­lo­tu­kea eivät­kä esi­mer­kik­si van­hem­man toi­meen­tu­lo­tu­kea, ei sil­ti­kään ole mitään takei­ta sii­tä, että van­hem­pi käyt­tää rahat lap­sen hyväk­si. Jos ei käy­tä, ongel­ma on minun mie­les­tä­ni kui­ten­kin pal­jon tulon­siir­to­ja syvem­mäl­lä sosi­aa­li­työn pii­ris­sä. Sik­si itse kal­lis­tun sivuut­ta­maan tämän riskin. 

    Esi­tän kan­san­edus­ta­ja Soi­nin­vaa­ral­le toi­veen, että lap­si­li­sä ja elatusapu/elatustuki voi­si­vat lei­ka­ta toi­meen­tu­lo­tu­kea vain lap­sen perus­teel­la mak­se­tun toi­meen­tu­lo­tuen verran.

  26. Kun tämän hah­mot­ta­mi­nen on niin vai­kea­ta, kan­nat­tai­si ehkä kui­ten­kin ottaa se lap­si­li­sä nor­min ulko­puo­lel­le – var­sin­kin kun se lap­si­li­sien indek­si­si­don­nai­suu­den vuok­si ei enää oli­si niin epäe­dul­lis­ta köyhille.”

    Tar­koit­taa­ko tämä “ehkä kui­ten­kin” sitä, että Soi­nin­vaa­ral­la ei ole oikein tie­toa jon­ka poh­jal­ta voi­si pitä­väm­män kan­nan muodostaa?

  27. Art­tu­ri B kir­joit­ti 24.1.2011 kel­lo 14:17
    “Maa­pal­lon väes­tön­kas­vu on ongelma”
    Kuin­ka niin?

    En kai vaan ole isäsi?!

  28. Art­tu­ri B: Kuin­ka niin Maa­pal­lon väes­tön­kas­vu on ongelma?

    Maa­pal­lon väes­tön­kas­vu on ongel­ma, sil­lä Maa­pal­lo ei kyke­ne tar­joa­maan hyvää elä­mää kai­kil­le kehi­tys­mai­den ihmi­sil­le (vaik­ka pako­lai­sia vas­taa­not­ta­mal­la hiu­kan hel­po­tam­me hei­dän osal­taan köy­hyyt­tä). Luon­non moni­muo­toi­suus kär­sii epä­toi­vois­ten ihmis­ten kaa­taes­sa sade­met­sät pel­loik­si, puu­pel­loik­si ja asui­nym­pä­ris­tök­seen. Sodat lisään­ty­vät ihmis­ten tais­tel­les­sa niu­kas­ta tilas­ta ja luonnonvaroista.Nykymenolla v.2150 Maa­pal­lol­la on lähin­nä vain ruo­ka­kas­ve­ja, puu­pel­to­ja ja kotie­läi­miä (leh­miä, kano­ja, siko­ja jne.). Minua ei huo­le­ta luon­non koh­ta­lo, vaan minua huo­let­taa ihmi­sen koh­ta­lo köyh­ty­väs­sä luon­nos­sa. On odo­tet­ta­vaa, että ihmi­nen (super­pa­ra­siit­ti) aiheut­taa kol­man­nen suku­puut­to­aal­lon sit­ten meteo­rii­tin Juka­ta­nin nie­mi­maal­le ja supertulivuorenpurkausten.

    Koh­tuul­li­nen väes­tön­kas­vu ei ole ongel­ma Suo­mes­sa. Suo­ma­lai­nen yhteis­kun­ta ja luon­to kyke­nee kan­ta­maan mai­nios­ti 10 mil­joo­naa ihmis­tä olet­taen, että huol­to­suh­de ei heik­ke­ne nykyisestä.

  29. Art­tu­ri:

    Smash:

    Maa­pal­lon väes­tön­kas­vu on ongelma, 

    Kuin­ka niin?”

    Yli­ku­lu­tam­me luon­non­va­ro­ja jo nyt 40 % WWF:n mit­ta­ril­la. Yri­tin löy­tää tii­vis­tä seli­tys­tä perus­teis­ta, joil­la yhteis­mi­tal­lis­ta­mi­nen on teh­ty, mut­ten vie­lä löy­tä­nyt. Jot­ta köy­him­mil­le saa­daan sie­det­tä­vä elin­ta­so, täy­tyy väes­tön­kas­vun pysäh­tyä. Väes­tön­kas­vu ei ole ongel­ma Suo­mes­sa, joten tääl­lä per­he­ko­ko voi kes­tä­väs­ti olla vähän suu­rem­pi kuin yli­kan­soi­te­tuis­sa tai väes­töl­li­ses­ti nopeas­ti kas­va­vis­sa mais­sa. Samoin vet­tä voi tääl­lä kulut­taa vähän enem­män kuin mones­sa muus­sa maassa. 

    Tehok­kain tapa hil­li­tä glo­baa­lia väes­tön­kas­vua Suo­mes­sa on osal­lis­tua väes­tö­oh­jel­mien rahoit­ta­mi­seen ja puhua iso­ja mai­ta lisää­mään panos­tus­taan väestöohjelmiin.

    Lii­tyin itse juu­ri erään tähän asi­aan liit­ty­vän yhdis­tyk­sen neu­vot­te­lu­kun­taan. Jos asia oikeas­ti kiin­nos­taa, Osmol­ta saa kysyä sähköpostiosoitettani.

  30. Kym­me­nen tai kah­den­kym­me­nen vuo­den kulut­tua luul­ta­vas­ti kek­si­tään, miten ihmi­sen elä­mää voi jat­kaa kym­me­niä tai jopa sato­ja vuo­sia. Sen jäl­keen ale­taan mak­saa lap­si­li­sän sijaan lapsettomuuslisää.

  31. TomiA, kenen ajat­te­lit elät­tä­vän ne sato­ja vuo­sia elä­vät van­huk­set, jos ihmi­set ryh­ty­vät lapsettomiksi?

  32. Ama­töö­ri kir­joit­ti: “Jos köy­hät moni­lap­si­set per­heet tar­vit­se­vat eri­tyis­tä tukea köy­hyy­ten­sä vuok­si, lap­si­li­sä on sii­hen vää­rä keino.”

    Aivan. Jos Suo­meen halu­taan oikeu­den­mu­kai­nen ja sel­keä tuki­poi­li­tiik­ka, on hyvä pitää eril­lään eri tuki­muo­dot. Lap­si­li­sät eivät ilmei­ses­ti­kään ole toi­meen­tu­lo­tu­kea köy­him­mil­le, sil­lä nii­tä mak­se­taan peri­aat­tees­sa kai­kil­le lap­sil­le. Useim­mat seli­tyk­set suu­re­ne­vis­ta tai pie­ne­ne­vis­tä mak­suis­ta sil­loin, kun lap­sia on useam­pia, näyt­tä­vät perus­tu­van per­heen toi­meen­tu­lon var­mis­ta­mi­seen. Nämä kri­tee­rit oli­si siis ehkä parem­pi pitää toi­meen­tu­lo­tuen puolella.

    Minul­le luon­te­vin lap­si­li­sien seli­tys on ehkä perus­tu­lon tyy­li­nen mak­su kai­kil­le lap­sil­le. Tämän mak­sun oli­si luon­te­vin­ta olla saman suu­rui­nen kai­kil­le lapsille.

    Toi­nen mini­mi­toi­meen­tu­lon takaa­mi­seen liit­ty­mä­tön seli­tys on las­ten tekoon kan­nus­ta­mi­nen. Täs­sä ajat­te­lu­ta­vas­sa tuki voi­si olla tasai­nen tai ale­ne­va lap­si­lu­vun kas­vaes­sa (jos lap­set halu­taan jakaa tasai­ses­ti kaik­kiin per­hei­siin las­ten hyvän toi­meen­tu­lon varmistamiseksi).

    Tai jos oikein halu­taan mak­sim­pi­da lap­sien mää­rä ja samal­la talou­del­li­nen aktii­vi­suus, voi­si olla toi­mi­vaa mak­saa suu­rem­pi tuki useas­ta lap­ses­ta. Näin jot­kut voi­si­vat teh­dä lap­sia amma­tik­seen (työn­te­ki­jöik­si, tykin­ruu­ak­si, siir­to­lai­sik­si), ja toi­set (eri­tyi­ses­ti kor­keas­ti kou­lu­te­tut) voi­si­vat olla täy­si­pai­noi­sem­min talous­e­lä­män pal­ve­luk­ses­sa. Tus­kin tätä voi­daan kui­ten­kaan pitää nyky­jär­jes­tel­män tarkoituksena.

    Eli lyhyes­ti (otta­mat­ta kan­taa tukien tasoi­hin ja tar­koi­tuk­siin), parem­pi pitää eri tuki­muo­dot eril­lään kuten ama­töö­ri sanoi. Muu­ten lop­pu­tu­lok­se­na on han­ka­las­ti hal­lit­ta­vaa poliit­tis­ta sään­tö­vii­dak­koa. Kyl­lä nuo eri tuki­muo­dot ovat riit­tä­vän han­ka­lia jo itsessään.

    Toi­meen­tu­lo­tu­ki on se tuki, joka on tar­ve­har­kin­tai­nen, joten sil­lä puo­lel­la voi tar­vit­taes­sa tark­kail­la yksi­lön ja per­heen­kin tulo­ja yhte­nä koko­nai­suu­te­na, ja lap­si­li­sil­lä ym. ym. voi olla vai­ku­tus las­ku­kaa­voi­hin. Jos lap­si­li­sät oli­si­vat osa yleis­tä perus­tu­lo­jär­jes­tel­mää, ne oli­si­vat aina auto­maat­ti­sia, eikä lisä­poh­din­to­ja tar­vit­tai­si edes toi­meen­tu­lo­tuen kohdalla.

  33. Nykyi­nen jär­jes­tel­mä — eli sisi las­ke­taan kaik­ki per­heen tulot ja tulon­siir­rot yhteen ja kat­so­taan mitöä puut­tuu tämän kokoi­sen per­heen sääl­li­ses­tä toi­meen­tu­los­ta — on sel­keä ja perus­tel­tu. Toi­nen asia on, sit­ten, että kun sytee­mi ei jokai­sel­le aukea ja sii­tä osa­taan teh­dä mynt­tiä, niin ehkä on parem­pi, että lap­si­li­sä irroi­te­taan muus­ta toi­meen­tu­lo­tues­ta. Fak­tis­ta tilan­net­ta se ei muuttaisi.

  34. kenen ajat­te­lit elät­tä­vän ne sato­ja vuo­sia elä­vät van­huk­set, jos ihmi­set ryh­ty­vät lapsettomiksi?”

    Las­ten teke­mi­nen on niin vah­va tai­pu­mus, että tus­kin se mihin­kään lop­puu ennen kuin siir­ry­tään elä­mään vir­tu­aa­li­maa­il­mois­sa ja han­ki­taan virtuaalilapsia. 

    Jos elät­tä­jis­tä tulee kui­ten­kin pula, elä­kei­kä on pak­ko sitoa tiu­kas­ti odo­tet­ta­vis­sa ole­vaan eli­ni­kään. Koh­ta eläk­keel­le pääs­tään sata­vuo­tiai­na tai myö­hem­min Jo elä­köi­ty­nei­tä pako­te­taan takai­sin töi­hin, jos ovat saa­neet ikää piden­tä­vää gee­ni­te­ra­pi­aa ja kun­to muu­ten sal­lii. Eivät kyl­lä hevin suos­tui­si; moni jät­ti­si hoi­don väliin.

    Tai, no, en minä oikeas­ti tie­dä, miten hom­ma meni­si tuol­lai­ses­sa tilan­tees­sa. Se kai kui­ten­kin on var­maa, että polii­ti­kot eivät uskal­la hoi­toa kiel­tää, vaan pikem­min syn­tyy kovat pai­neet tuo­da se kaik­kien kan­sa­lais­ten saa­ta­vil­le vaik­ka se oli­si kuin­ka kallista.

    Sii­nä sit­ten riit­tää poh­ti­mis­ta edus­kun­nal­le. Ihan ensi vaa­li­kau­den asia tämä ei kai kui­ten­kaan ole.

  35. Kuka Suo­mes­sa oikein hoi­taa kes­ki­tu­lois­ten asi­aa? Kaik­ki voi­vot­te­le­vat vain nii­den olo­ja, jot­ka eivät osaa hoi­taa omia asioi­taan ja kes­ki­tu­loi­set mak­sa­vat viu­lut. Joku tolk­ku pitää saa­da hyysäämiseenkin.

    Itse Osmon kysy­myk­seen sanoi­sin niin, että toi­meen­tu­lo­tu­ki ei saa olla mikään auto­maat­ti. Nyt sitä pide­tään jon­kin­lai­se­na saa­vu­tet­tu­na etu­na, jota muka ei voi pois­taa vaan se pitää tul­la tau­lu­kon mukaan kuten Manul­le illallinen.

  36. Ama­töö­ri:
    >On eri­kois­ta poli­tiik­kaa arvot­taa lap­sia sen
    >mukaan, kuin­ka monen­te­na per­hees­sään he ovat
    >sat­tu­neet syntymään.

    Onko raha mie­les­tä­si ihmi­sen arvo? Siis kun moni­lap­si­ses­sa per­hees­sä nel­jän­nes­tä lap­ses­ta mak­se­taan enem­män lap­si­li­sää kuin toi­ses­ta, niin tämä on lap­sen arvottamista?

    Minus­ta ei. Samoin esi­mer­kik­si se, että yhdel­le mak­se­taan toi­meen­tu­lo­tu­kea ja toi­sel­le ei, ei poh­jim­mil­taan ker­ro sii­tä että toi­meen­tu­lo­tu­kea saa­vaa pidet­täi­siin arvok­kaam­pa­na ihmi­se­nä. Toivottavasti.

    Kyse­hän on lap­si­per­hei­den ja mui­den väli­ses­tä toi­meen­tu­loe­ro­jen tasaa­mi­ses­ta. Muu­al­la maa­il­mas­sa tämä hoi­de­taan yleen­sä vero­vä­hen­nys­ten muo­dos­sa, mut­ta Suo­mes­sa pää­tet­tiin aiem­min luo­pua lap­si­vä­hen­nyk­sis­tä ja mak­saa lap­si­li­siä. Haluai­sit­ko perua tämän?

  37. Samu­lil­le, lap­si­per­heen autohankinnoista.

    Minä­hän en nois­ta tie­dä, mut­ta nii­tä iso­ja auto­ja, joi­hin saa kol­me tur­vais­tuin­ta on vis­siin vain ihan muu­ta­ma mal­li. Kak­si istun­ta voi vie­lä pis­tää mel­kein autoon kuin autoon. 

    Jos jul­ki­sil­la ja pol­ku­pyö­räl­lä on pär­jän­nyt ennen lap­sia, niin kyl­lä se vie­lä yhden tai useam­man­kin lap­sen kans­sa onnistuu.

  38. Pap­pa­rai­sel­le:
    niin­pä niin. Nyky­sys­tee­mi ei tar­joa mah­dol­li­suuk­sia kehi­tys­mai­den ihmi­sil­le, muil­le kyl­lä. Voi itku. Onko rasis­mia tai jotain ei sopivaa?
    Noin­han vis­siin lähes kaik­ki aat­te­le­vat, mut­ta onko se oikein?
    Mä myös, mut­ten sitä kyl­lä eri­koi­ses­ti huutele.
    Siis kehi­tys­mai­den lap­sien­te­ko kuriin (vrt. Kii­na) ja maa­il­ma on saa­va lisä­ai­kaa tuhoon­sa. En tar­koi­ta lopul­lis­ta aurin­gon aiheut­ta­maa, vaan vih­rei­den ja vast. ennus­ta­maa juttua.

  39. Smash:

    En kai vaan ole isäsi?!

    hihi­hi­hi­hi…

    Pap­pa­rai­nen:

    Maa­pal­lon väes­tön­kas­vu on ongel­ma, sil­lä Maa­pal­lo ei kyke­ne tar­joa­maan hyvää elä­mää kai­kil­le kehi­tys­mai­den ihmisille 

    No kos­ka ket­jun aihee­na oli Suo­men väes­tön­kas­vu, niin tar­koi­tin kysy­myk­sel­lä­ni, että mitä pahaa Suo­men väes­tön­kas­vus­sa on?

    Ton­ni Käteen:

    Yli­ku­lu­tam­me luon­non­va­ro­ja jo nyt 40 % WWF:n mittarilla. 

    Luu­let­ko, että his­to­rias­sa on jos­kus ollut aika­kausi jol­loin tun­net­tu­ja resurs­se­ja ei ole ylikulutettu?

    Eli siis mik­si ole­tat, että kehi­tys lak­kaa nyt ja mei­dän pitä­si olla stea­dy statessa?

    Minus­ta näyt­täis toden­nä­köi­sem­mäl­tä, että mei­dän kulu­tuk­sen raken­ne ja tar­vit­se­mam­me luon­non­va­rat muut­tuu vie­lä mon­ta ker­taa ja ne luon­non­va­rat, jot­ka nyt tun­tuu tär­keil­tä ei ook­kaan niin tär­kei­tä ja vas­taa­vas­ti toi­set nyt yhden­te­ke­vät luon­non­va­rat tulee tärkeiks.

  40. Hans Ros­lin­gin mukaan ainoa teho­kas kei­no väes­tön­kas­vun tait­ta­mi­seen on pyr­kiä saa­maan kehi­tys­mai­hin sääl­li­nen elin­ta­so. Tämän mukaan mikään kiel­to, apu tai kan­nus­te ei lope­ta ihmi­siä hank­ki­mas­ta lap­sia, jos he tar­vit­se­vat nii­tä nykye­lä­män­sä ja van­huu­ten­sa tur­vaa­mi­seen. Kun elä­mi­nen ja van­huus on muu­toin tur­vat­tu ihmi­set rajoit­ta­vat lap­si­lu­kua omas­ta tahdostaan.

  41. Lap­si­li­sien ongel­ma­na on kaik­kien mui­den tukien
    tapaan-niden rahoitus.

    Kun näen rikol­li­suu­teen tai mur­ha­töi­hin syyl­lis­ty­nei­tä ja aivan ilman kasvatusta
    jää­nei­tä nuoria,niin ajat­te­len usein ja
    yhä useam­min-var­maan populistisestikkin-että
    kyl­lä­pä noi­hin­kin kan­nat­ti tuh­la­ta yhteiskunnan
    varoja.

    Löy­säs­tä jako­po­li­tii­kas­ta ei väis­tä­mät­tä seu­raa vain pel­käs­tään hyvää. Mik­si täl­läi­nen ole­tus on
    suo­mes­sa voitolla?

  42. 0 — 9 vuo­ti­aan lap­sen toi­meen­tu­lo­tuen perus­osan nor­mi on 264,04

    10 — 17 vuo­ti­aan toi­meen­tu­lo­tuen perus­osan nor­mi on 293,38.

    Ja lap­si­li­säl­lä suo­lat­tui­na n. 364 ja 393.

    Tul­les­saan täy­si-ikäi­sek­si ja muut­taes­saan koto­aan, nor­mi on 419,11.

    Lap­ses­ta aikui­sek­si nomien kehi­tys olisi :
    364 > 393 > 419

    Aika hyvin lap­set pär­jäi­si­vät lap­si­li­sil­lä suo­la­tuil­la nor­meil­laan mei­dän yksi­ne­lä­vien per­heet­tö­mien nor­miin verrattuna.

    Että, sata­nen lisää yksi­ne­lä­vien­kin toi­meen­tu­lo­tu­ki normiin.

  43. Sai­ja Hyvönen, 

    Mitä oikein yri­tät sanoa? 

    Sitä­kö, että jot­kut nuo­ret jää­vät ilman kas­va­tus­ta ja teke­vät rikok­sia lap­si­li­sä­jär­jes­tel­män takia?

    Eri­koi­nen näkökulma.…

  44. Art­tu­ri:

    Luu­let­ko, että his­to­rias­sa on jos­kus ollut aika­kausi jol­loin tun­net­tu­ja resurs­se­ja ei ole ylikulutettu?”

    Tasa­pai­no­koh­ta WWF:n mit­ta­ril­la oli jos­sa­kin 80-luvun puo­li­vä­lis­sä. Sen jäl­keen luon­non­va­ro­jen kulu­tus on ollut kes­tä­vää tasoa nopeampaa.

    Eli siis mik­si ole­tat, että kehi­tys lak­kaa nyt ja mei­dän pitä­si olla stea­dy statessa?”

    Jos haluam­me että tämän pla­nee­tan eko­sys­tee­mi säi­lyy (ihmi­sel­le) toi­min­ta­ky­kyi­se­nä ja bio­di­ver­si­teet­ti mie­lum­min laa­je­nee kuin kape­nee, tätä pla­neet­taa ei para­ni­si lait­taa “pas­kak­si”.

    Minus­ta näyt­täis toden­nä­köi­sem­mäl­tä, että mei­dän kulu­tuk­sen raken­ne ja tar­vit­se­mam­me luon­non­va­rat muut­tuu vie­lä mon­ta ker­taa ja ne luon­non­va­rat, jot­ka nyt tun­tuu tär­keil­tä ei ook­kaan niin tär­kei­tä ja vas­taa­vas­ti toi­set nyt yhden­te­ke­vät luon­non­va­rat tulee tärkeiks.”

    Kyl­lä, ja muu­tos kan­nat­taa mie­lum­min teh­dä hal­li­tus­ti kuin hal­lit­se­mat­to­mas­ti. On aivan jär­je­tön­tä eri mais­sa koh­den­taa vero­tus työ­hön, kun sitä ali­ku­lu­te­taan 10 — 20 % eikä luon­non­va­ro­jen kulu­tuk­seen, joi­ta yli­ku­lu­te­taan 40 %. Vero on kus­tan­nus sii­nä kuin mikä tahan­sa muu­kin. Kos­ka työ­tä vero­te­taan ras­kaas­ti sel­lai­set inves­toin­nit kan­nat­ta­vat suh­tees­sa enem­män, jot­ka sääs­tä­vät työ­tä. Jos vero­tuk­sen pai­no glo­baa­lis­ti oli­si enem­män luon­non­va­ro­jen kulu­tuk­ses­sa, sel­lai­set inves­toin­nit kan­nat­tai­si­vat suh­tees­sa enem­män, jot­ka sääs­tä­vät luon­non­va­ro­ja. Jos vero­tuk­sen koko­nais­mää­rä pidet­täi­siin ennal­laan, työ­tä kulu­tet­tai­siin enem­män mm. nii­den luon­non­va­ro­jen kulu­tus­ta hil­lit­se­vien inves­toin­tien teke­mi­seen ja hen­ki­lö­koh­tai­siin palveluihin.

    Tämän moni­mut­kai­sem­paa tämä ei teo­rias­sa ole. Käy­tän­nös­sä mer­kit­tä­vien vai­kut­ta­jien ja mai­den mukaan puhu­mi­nen ottaa oman aikan­sa, mut­ta kyl­lä tämä täs­tä lutviutuu.

  45. Riit­ta, eikös ole ole­mas­sa ns. tila-auto­ja, jois­sa on kak­si riviä taka­penk­ke­jä? Luu­li­si sin­ne mah­tu­van las­te­nis­tuin poi­ki­neen. Toi­sek­si, jot­ta kaik­ki kol­me las­ta tar­vit­se­vat istui­men, ne on pitä­nyt teh­dä aika tihe­ään tah­tiin. Jos tekee vähän hitaam­min, niin sit­ten nuo­rim­man syn­tyes­sä van­hin voi istua sel­lai­sel­la koro­tuk­sel­la ja käyt­tää nor­maa­lia turvavyötä. 

    Mitä pol­ku­pyö­rään tulee, niin en kyl­lä pani­si vas­ta­syn­ty­nyt­tä las­te­nis­tui­mel­le. Voi­si kyl­lä äkkiä tul­la yhtey­den­ot­to las­ten­suo­je­lu­vi­ran­omai­sil­ta. Myös enem­män kuin yhden lap­sen kus­kaa­mi­nen pol­ku­pyö­räl­lä sen lisäk­si, että on lai­ton­ta, oli­si tek­ni­ses­ti­kin aika vaikeaa. 

    Jul­ki­sil­la nuo var­maan mene­vät, mut­ta sii­nä­kin mat­kus­tus on kyl­lä aika lail­la vai­keam­paa kuin yksi­no­li­jal­le. Autos­sa sen sijaan las­taa­mi­sen jäl­keen aje­lu on suun­nil­leen saman­lais­ta kuin yksin­kin. Ja eten­kään ei jou­du odot­te­le­maan (mikä on kär­si­mät­tö­mil­le lap­sil­le vai­keam­paa kuin aikui­sil­le). Minus­ta autos­ta tulee suu­ri laa­dul­li­nen hyö­ty lap­si­per­heel­le. Pal­jon suu­rem­pi kuin kau­pun­gis­sa yksin asuvalle.

  46. @Saija Hyvö­nen
    Tuli­si­ko niis­tä kas­vat­ta­mat­to­mis­ta nuo­ris­ta parem­pia kan­sa­lai­sia, jos nii­den kotio­lo­ja vähän kur­jis­tet­tai­siin? Rahan jaka­mi­nen ei rat­kai­se kaik­kia ongel­mia, mut­ta eipä tuo jaka­mat­ta jät­tä­mi­nen­kään ole mikään ihmelääke.

  47. Toi­meen­tu­lo­tu­ki las­kel­mas­sa tulo­ja ovat; lap­sin­li­sät, ela­tu­tuet, asu­mis­tuet, työmarkkinatuki/työttömyyspäiväraha. Asu­mis­tu­kea haet­taes­sa eivät lap­sin­li­sät eikä ela­tus­tu­ki ole tulo­ja. Mikä­li olet menet­tä­nyt mah­dol­li­suu­te­si työ­mark­ki­na­tu­keen ovat ainoat tulosi toi­meen­tu­lo­tu­ki, eli yksin asu­val­le tar­koit­taa sitä että kun­ta mak­saa kai­ken (vuokrat,sähköt ynm) ja saat vie­lä n 300e tilille.

  48. Riit­ta, eikös ole ole­mas­sa ns. tila-auto­ja, jois­sa on kak­si riviä taka­penk­ke­jä? Luu­li­si sin­ne mah­tu­van las­te­nis­tuin poikineen. 

    Kyl­lä se sil­ti auton­vaih­toa kol­man­nen tul­les­sa mei­naa, ja har­vem­min hal­vem­paan. MOT

    Jos tekee vähän hitaam­min, niin sit­ten nuo­rim­man syn­tyes­sä van­hin voi istua sel­lai­sel­la koro­tuk­sel­la ja käyt­tää nor­maa­lia turvavyötä. 

    Aina­kaan mei­dän auton taka­pen­kil­le ei tur­vais­tuin­ten väliin mah­du kol­mat­ta ihmis­tä, oli hän las­te­nis­tui­mes­sa tahi ei.

    Jul­ki­sil­la nuo var­maan mene­vät, mut­ta sii­nä­kin mat­kus­tus on kyl­lä aika lail­la vai­keam­paa kuin yksinolijalle. 

    Tot­ta kai kaik­ki on pal­jon hel­pom­paa ilman lap­sia, mut­ta se nyt ei ole tämän jutun pointti.

    Aina­kin minä suun­taan kau­pun­gil­le pal­jon mie­luum­min jul­ki­sil­la kuin autol­la, jos on lap­set otet­ta­va mat­kaan. Ei tar­vit­se las­ta siir­rel­lä (ja herä­tel­lä) vau­nuis­ta autoon ja autos­ta vau­nui­hin. Sääs­tyy vau­nu­jen kokoa­mi­sen ja kasaa­mi­sen vai­val­ta. Isom­mal­le lap­sel­le bus­si­mat­ka on aina elä­mys ja pysä­kil­lä odo­tel­taes­sa­kin riit­tää kat­sel­ta­vaa ja ihmeteltävää.

  49. Ton­ni Käteen:

    Tasa­pai­no­koh­ta WWF:n mit­ta­ril­la oli jos­sa­kin 80-luvun puolivälissä.

    Epäi­len vah­vas­ti, mut­ta oon val­mis kor­jaa­maan mie­li­pi­det­tä­ni, jos 80-luvun puo­li­vä­lin alar­mis­ti­set jär­jes­töt ei ollu sitä miel­tä, että luon­non­va­ro­jen kulu­tus oli kes­tä­väl­lä poh­jal­la silloin.

    Jos haluam­me että tämän pla­nee­tan eko­sys­tee­mi säi­lyy (ihmi­sel­le) toi­min­ta­ky­kyi­se­nä ja bio­di­ver­si­teet­ti mie­lum­min laa­je­nee kuin kape­nee, tätä pla­neet­taa ei para­ni­si lait­taa “pas­kak­si”.

    No täs­tä tus­kin kukaan on eri miel­tä. Kysy­mys on vaan sii­tä mitä pas­kak­si lait­ta­mi­nen tar­koit­taa. Esim. onks ok, että kaik­ki öljyä pol­te­taan? Onks ok, että läm­pö­ti­la nousee? Onks ok, että yläil­ma­ke­hä pum­pa­taan pölyi­sek­si? jne.

    Kyl­lä, ja muu­tos kan­nat­taa mie­lum­min teh­dä hal­li­tus­ti kuin hallitsemattomasti.

    On fuu­laa luul­la, että muu­tos voi­tais teh­dä hal­li­tus­ti. Tai oikees­taan tämä riip­puu sii­tä mitä tar­koi­tat hal­li­tul­la. Onko evo­luu­tio hal­lit­tua? Onko eko­sys­tee­min kehi­tys ennen ihmis­tä ollut hallittua?

    Jos vero­tuk­sen koko­nais­mää­rä pidet­täi­siin ennal­laan, työ­tä kulu­tet­tai­siin enem­män mm. nii­den luon­non­va­ro­jen kulu­tus­ta hil­lit­se­vien inves­toin­tien teke­mi­seen ja hen­ki­lö­koh­tai­siin palveluihin.

    No täs­tä ehdo­tuk­ses­ta mä oon kyl­lä täy­sin samaa miel­tä. Mul­la ei oo mitään sitä vas­taan, että vero­tuk­sen koko­nais­ta­so pide­tään sama­na ja työn ja mui­den resurs­sien vero­tus yhtenäistetään.

    lurk­ki:

    Tuli­si­ko niis­tä kas­vat­ta­mat­to­mis­ta nuo­ris­ta parem­pia kan­sa­lai­sia, jos nii­den kotio­lo­ja vähän kurjistettaisiin?

    Väi­tät­kö siis, että ihmi­set ei rea­goi kan­nus­ti­miin, eli että jos ei olis lap­si­li­sä, niin suo­ma­lai­set lisään­tys ihan yhtä paljon?

  50. Toi­meen­tu­lo­tues­sa ote­taan mukaan myös jou­lu­lah­ja­na suku­lai­sil­ta saa­dut rahat. 

    Riip­puu. Jos rahan saa tilil­leen, se ote­taan huo­mioon, mut­ta jos rahan saa ihan raha­na eikä asias­ta sos­sus­sa jut­te­le, niin sitä ei ote­ta huomioon. 

    Peri­aat­tees­sa aja­tus on ihan hyvä, jos suku­lai­set pys­ty­vät avit­ta­maan, niin sil­loin ei yhteis­kun­nan tukea tar­vit­se. Käy­tän­nös­sä tämä menee niin, että jot­kut osaa­vat ottaa tukea sekä lähei­sil­tään että yhteis­kun­nal­ta, toi­set eivät osaa.

    Perus­tu­lo oli­si kiva.

  51. Art­tu­ri:

    On fuu­laa luul­la, että muu­tos voi­tais teh­dä hal­li­tus­ti. Tai oikees­taan tämä riip­puu sii­tä mitä tar­koi­tat hal­li­tul­la. Onko evo­luu­tio hal­lit­tua? Onko eko­sys­tee­min kehi­tys ennen ihmis­tä ollut hallittua?”

    Kyl­lä mak­ro­ma­na­ge­roin­tia voi­daan teh­dä ja yleis­pe­ri­aat­tei­ta aset­taa. Ihmi­sen toi­min­taan voi vai­kut­taa lain­sää­dän­nöl­lä. Sii­hen vai­ku­te­taan jo nyt ja se voi­daan teh­dä parem­min. Tämä on kult­tuu­rie­vo­luu­tio­ta ja se on bio­lo­gis­ta evo­luu­tio­ta nopeampaa.

  52. @Artturi
    En väi­tä. Epäi­len vain, ettei kuva­tuis­ta tuo­le­vai­suu­den toi­vois­ta tuli­si sen parem­pia sil­lä, että lap­si­li­sät pois­tet­tai­siin (tai tuplat­tai­siin), kun ongel­man syyt lie­ne­vät jos­sain muualla.

  53. Ton­ni käteen:

    Kyl­lä mak­ro­ma­na­ge­roin­tia voi­daan teh­dä ja yleis­pe­ri­aat­tei­ta aset­taa. Ihmi­sen toi­min­taan voi vai­kut­taa lain­sää­dän­nöl­lä. Sii­hen vai­ku­te­taan jo nyt ja se voi­daan teh­dä parem­min. Tämä on kult­tuu­rie­vo­luu­tio­ta ja se on bio­lo­gis­ta evo­luu­tio­ta nopeampaa. 

    Kuu­los­taa enem­män kult­tu­ri­sel­ta krea­tio­nis­mil­tä 🙂 Älyk­käi­tä suun­ni­te­li­joi­ta ja mitä ihmettä.…

    Kari

  54. Riit­ta:

    Tot­ta kai kaik­ki on pal­jon hel­pom­paa ilman lap­sia, mut­ta se nyt ei ole tämän jutun pointti. 

    Eikö? Minun point­ti­ni täs­sä kes­kus­te­lus­sa on ollut se, että lap­ses­ta, jon­ka jär­jes­tys­lu­ku on n, on eni­ten kus­tan­nuk­sia sil­loin, kun n=1. Täs­sä jul­ki­sen tapauk­ses­sa siir­ty­mi­nen nol­las­ta lap­ses­ta yhteen tuot­taa pal­jon enem­män hait­taa kuin n:stä lap­ses­ta n+1:en, kun n>0.

    Koko kes­kus­te­lu­han läh­ti sii­tä, että lap­si­li­sät las­ta koh­ti kas­va­vat lap­si­lu­vun muka­na, kun minus­ta ennem­min­kin las­ta koh­den menot las­ke­vat lap­si­lu­vun myö­tä. Tämä on minus­ta epäoikeudenmukaista.

  55. Ton­ni käteen: No minä väi­tän, että tämä muu­tos on niin moni­mut­kai­nen, että jos mark­ki­noi­den välit­tä­mä info hei­te­tään romu­kop­paan ja ale­taan älyk­kääs­ti suun­nit­te­le­maan, niin menee enem­män päin per­set­tä kuin jos koko hom­ma olis vaan jätet­ty sorkkimatta.

    Sii­tä oon toki samaa miel­tä, että mar­gi­naa­leil­la voi­daan vai­kut­taa. Toi­nen jut­tu on sit­ten vie­lä se, että mitä enem­män polii­ti­koil­le anne­taan val­tuuk­sia toi­mia sitä enem­män ne pys­tyy imu­roi­maan resurs­se­ja itsel­leen ja sidos­ryh­mil­leen lopun yhteis­kun­nan kustannuksella.

    Lap­si­li­ku­ju­tus­sa oon samaa miel­tä kuin Samu­li Saa­rel­ma. Suu­rem­mat tuet suu­ril­le per­heil­le on var­maan jotain rent seekingiä.

  56. Kari:
    “Kuu­los­taa enem­män kult­tu­ri­sel­ta krea­tio­nis­mil­tä 🙂 Älyk­käi­tä suun­ni­te­li­joi­ta ja mitä ihmettä….”

    Itse olen kult­tuu­ri­ses­ti kris­tit­ty ja uskon­nol­li­ses­ti agnos­tik­ko. Eli kan­na­tan oleel­li­sim­mil­ta osil­taan kris­ti­nus­kon avul­la raken­net­tua moraa­lia, mut­ten usko kir­jai­mel­li­ses­ti Raa­mat­tuun, vaan pidän sitä ver­taus­ku­val­li­se­na. En kui­ten­kaan kiel­lä sitä­kään mah­dol­li­suut­ta, että voi olla ole­mas­sa kir­jai­mel­li­ses­ti­kin Juma­la, vaik­ken sii­hen itse usko. 

    Se yhdis­tys johon lii­tyin on perus­tet­tu esia­viol­lis­ten tei­ni­ras­kauk­sien mää­rän puo­lit­ta­mi­sek­si Itä-Afri­kas­sa. Tämän tavoi­teen taak­se on mah­dol­lis­ta saa­da niin krea­to­nis­tit, pro­tes­tan­tit, mus­li­mit, juu­ta­lai­set agnos­ti­kot, libe­raa­lit kuin ateistitkin. 

    Tavoi­tet­ta koh­ti mene­mi­nen ehkää­i­see tehok­kaas­ti köy­hyyt­tä, köy­hyy­den periy­ty­mis­tä, kär­si­mys­tä, ja väes­tön­kas­vua ja sitä kaut­ta luon­non yli­kuor­mi­tus­ta ja lisää suvait­se­vai­suut­ta. Mitä laa­jem­pi tuki yhdis­tyk­sel­le saa­daan, sen nopeam­min tavoit­tee­seen on mah­dol­lis­ta päästä:-) 

    Tavoit­teen saa­vut­ta­mi­sen kan­nal­ta eri poru­kat voi­vat aivan hyvin käyt­tää osin eri kei­no­ja. Tulok­set ratkaisevat.

  57. Yhdis­tyk­sen tar­koi­tuk­se­na on myös aut­taa köy­hiä mm. tei­niäi­te­jä nouse­maan köy­hyy­des­tä mik­ro­luo­to­tuk­sen avulla.

  58. Lap­si­li­sä ei enää ole monen muun pula-aiko­jen tukien tavoin sosi­aa­li­po­liit­ti­ses­ti tar­peen. Sen voi­si pois­taa ja sisäl­lyt­tää sen mui­hin per­he­tu­kiin, eli koh­den­taa se niil­le, jot­ka sitä todel­la tarvitsevat.

    Lap­si­li­sil­lä teh­dään ete­län­mat­ko­ja tai oste­taan opis­ke­li­ja­kämp­piä. Pen­tu­teh­tai­lua­kin esiintynee.

    Vaik­ka lap­sen­mie­li­nen olen­kin, niin en ole lap­si­li­sää saa­nuut aikoi­hin, eikä minul­le sii­tä mitään trau­maa ole tullut 🙂

  59. Suo­mes­sa on kak­si lapsilisäjärjestelmää: 

    MANNER-SUOMI:
    1. lap­si­li­sään oikeu­te­tus­ta lap­ses­ta 100,40
    2. lap­si­li­sään oikeu­te­tus­ta lap­ses­ta 110,94
    3. lap­si­li­sään oikeu­te­tus­ta lap­ses­ta 141,56
    4. lap­si­li­sään oikeu­te­tus­ta lap­ses­ta 162,15
    Jokai­ses­ta seu­raa­vas­ta lap­si­li­sään oikeu­te­tus­ta lap­ses­ta 182,73

    AHVENANMAA:
    1. lap­si­li­sään oikeu­te­tus­ta lap­ses­ta 110 e/kk
    2. lap­si­li­sään oikeu­te­tus­ta lap­ses­ta 143 e/kk
    3. lap­si­li­sään oikeu­te­tus­ta lap­ses­ta 185 e/kk
    4. lap­si­li­sään oikeu­te­tus­ta lap­ses­ta 214 e/kk
    Jokai­ses­ta seu­raa­vas­ta lap­si­li­sään oikeu­te­tus­ta lap­ses­ta 259 e/kk

    Ahve­nan­maan lap­si­li­sät mak­saa Ahve­nan­maan maakuntahallitus.

  60. Lap­si­li­sil­lä teh­dään ete­län­mat­ko­ja tai oste­taan opiskelijakämppiä. 

    Tämä on kyl­lä kes­tä­mä­tön argu­ment­ti. Jos jol­lain on vaa­raa pis­tää sata­nen kuus­sa tal­teen lap­sen opis­ke­lu­kämp­pää var­ten, niin se ei ole sii­tä kiin­ni, onko se sata­nen tul­lut lap­si­li­sä­nä vai ei. Näil­lä ihmi­sil­lä oli­si joka tapauk­ses­sa mah­dol­li­suus sääs­tää ja lah­joit­taa rahaa lap­sil­leen. Elä­mä on epäreilua.

  61. Art­tu­ri

    Ton­ni käteen: No minä väi­tän, että tämä muu­tos on niin moni­mut­kai­nen, että jos mark­ki­noi­den välit­tä­mä info hei­te­tään romu­kop­paan ja ale­taan älyk­kääs­ti suun­nit­te­le­maan, niin menee enem­män päin per­set­tä kuin jos koko hom­ma olis vaan jätet­ty sorkkimatta.”

    No kun sitä on sor­kit­tu jo. Itse­kin kan­na­tit siir­ty­mis­tä neut­raa­lia vero­koh­te­lua koh­ti työn ja mui­den tuo­tan­non­te­ki­jöi­den osal­ta. Tuon­tyyp­pis­tä tar­koi­tin mak­ro­ma­na­ge­roin­nil­la. En sitä, että ale­taan arvai­le­maan jota­kin para­met­re­ja. Jos on sel­keäs­ti mitat­tu, että jota­kin tiet­tyä luon­non­va­raa yli­ku­lu­te­taan, niin sitä yli­ku­lu­tet­ta­vaa luon­non­va­raa voi aivan hyvin yli­pai­not­taa vero­tuk­ses­sa. Mitä kiis­ta­na­lai­sem­pi mit­taus on, sen varo­vai­sem­pi täy­tyy tiet­ty olla. Nyt ollaan kui­ten­kin sii­nä tilan­tees­sa, että työn vero­tus­ta tuo­tan­non­te­ki­jä­nä yli­pai­no­te­taan, vaik­ka maa­il­man­laa­jui­ses­ti työt­tö­myys on ongel­ma. Voi olla, että sekin oli­si riit­tä­vää mak­ro­ma­na­ge­roin­tia, että pääs­täi­siin neut­raa­liin tilan­tee­seen eri tuo­tan­non­te­ki­jöi­den osal­ta. Sitä ei var­maan voi­si nimit­tää mark­ki­noi­den sorkkimiseksi?

  62. Samu­lil­le ja muillekin:

    Olet kyl­lä oikeas­sa, että lap­sen kulut pie­ne­ne­vät las­ten mää­rän kasvaessa.

    Mut­ta täy­sin lii­an pie­nel­le huo­miol­le on jää­nyt, että eihä tuol­la lap­si­li­sän por­ras­tuk­sel­la todel­la­kaan ole mitään todel­lis­ta mer­ki­tys­tä! Se 40e ero esi­mer­kik­si 1. ja 3. lap­sen välil­lä ei juu­ri mitään läm­mi­tä. Siis lap­si­li­sien taso suh­tees­sa las­ten muka­naan tuo­miin kus­tan­nuk­siin on niin pie­ni, että tun­tuu aika absur­dil­ta aja­tuk­sel­ta, että lap­si­li­sien por­ras­tus tai mää­rä oli­si kenel­lä­kään mikään todel­li­nen syy las­ten saa­mi­seen tai jät­tä­mi­seen saamatta.

    Ver­tai­luk­si: asuin­ne­liö tääl­lä­kin 100km pääs­sä mak­saa 2000e. Pal­jon­ko las­ta koh­ti tar­vi­taan? Ja 5% kor­ko­kan­nal­la se mak­saa… Itsel­lä­ni on nel­jä las­ta ja yhden­kään koh­dal­la en ole kyl­lä aja­tel­lut rahaa — absur­dil­ta ja joten­kin kor­nil­ta tun­tuu aina tuo puhe las­ten teko rahas­ta. Kyl­lä rahan tekoon pal­jon hel­pom­pia kei­no­ja on.

    Toi­sek­si, kun aika hyvin tun­nen mei­tä les­ta­dio­lai­sia, niin voin kaik­kia tei­tä loh­dut­taa. Ette te mei­dän elä­män mak­su­mie­hik­si jou­du. Elä­män­ta­vat, jul­ki­sen päi­vä­hoi­don vähäi­nen käyt­tö, työ­te­liäi­syys … enpä mil­lään usko tämän jou­kon nega­tii­vi­seen talous­ta­see­seen. Tääl­lä tun­te­mis­ta­ni noin sadas­ta talou­des­ta en tie­dä yhden­kään saa­van toimeentulotukea.

  63. Lap­si­li­sä ei enää ole monen muun pula-aiko­jen tukien tavoin sosi­aa­li­po­liit­ti­ses­ti tar­peen. Sen voi­si pois­taa ja sisäl­lyt­tää sen mui­hin per­he­tu­kiin, eli koh­den­taa se niil­le, jot­ka sitä todel­la tarvitsevat.

    Lap­si­li­sil­lä teh­dään ete­län­mat­ko­ja tai oste­taan opis­ke­li­ja­kämp­piä. Pen­tu­teh­tai­lua­kin esiintynee.”

    Itse asias­sa muut per­he­tuet, jois­ta mer­kit­tä­vim­mät ovat van­hem­pain­ra­ha ja sub­ven­toi­tu päi­vä­hoi­to ovat mer­kit­täävm­piä tulo­ja lap­si­per­heil­le. Ja tie­ten­kin kou­lu­tus. — Äideis­sä ja isiss­sä löy­tyy kai­ken­lais­ta pipoa, mut­ta aja­tus pen­tu­teh­ti­lus­ta lie­nee enem­män urbaa­nia legen­daa ihmispuolella.Ainakinjos kat­soo synnytystilastoja.

    Isäl­lä­ni oli muu­ten 50-luvul­la mai­nio kir­joi­tus: Mik­si rik­kail­le­kin mak­se­taan lap­si­li­sää? Täre­kin argu­ment­ti on, että hal­lin­to mak­sai­si enem­män kuin sääs­tet­täi­siin. Ja jos har­ki­nan­va­rai­suu­del­la oli­si todel­la mer­kit­tä­vä avo , raja meni­si hyvin alhai­ses­sa tuloluokassa.

  64. Koko kes­kus­te­lu­han läh­ti sii­tä, että lap­si­li­sät las­ta koh­ti kas­va­vat lap­si­lu­vun muka­na, kun minus­ta ennem­min­kin las­ta koh­den menot las­ke­vat lap­si­lu­vun myö­tä. Tämä on minus­ta epäoikeudenmukaista.”

    Tuo lap­si­lu­vun mukaan nouse­va lap­si­li­sä on Kepun aikaan­saan­nos. Laes­ta­dio­lai­set ovat lähes poik­keuk­set­ta kepulaisia.

    Eikö ole hyvä, että demo­kra­tian kaut­ta voi vai­kut­taa asioihin ??

  65. Väi­tät­kö siis, että ihmi­set ei rea­goi kan­nus­ti­miin, eli että jos ei olis lap­si­li­sä, niin suo­ma­lai­set lisään­tys ihan yhtä paljon?”

    Jos ei ole kan­nus­ti­mia miseen niin käy kuin Viros­sa ‚Venä­jäl­lä, Ita­lias­sa etc Knsa lop­puu ja samoin kaik­ki talou­del­li­nen toi­min­ta­kin ja omai­suusar­vot menet­tä­vät merkityksensä.
    Niin­pä Venä­jäl­lä ja Viros­sa saa­kin nyt eri­lai­sia astu­tus-ja synnytyspalkkioitalisäänty.

    Suo­ma­li­ne kult­tuu­ri on aika eri­koi­nen: Hyvä­tu­loi­nen tar­vit­see kan­nus­ti­mia, mut­ta tavis pak­koa ja ruos­kaa. Tulee mie­leen van­ha tsaa­rin Venä­jä, jos­ta Venä­jä­kin pyr­kii eroon.

  66. Riit­ta kirjoitti:

    Jos jol­lain on vaa­raa pis­tää sata­nen kuus­sa tal­teen lap­sen opis­ke­lu­kämp­pää var­ten, niin se ei ole sii­tä kiin­ni, onko se sata­nen tul­lut lap­si­li­sä­nä vai ei. 

    Ehkä näin! Kysees­sä onkin se, pitää­kö tämän sata­sen tul­la val­tiol­ta. Jos esim. halu­aa kus­tan­taa tyt­tä­rel­leen sili­ko­ni­rin­nat — kuten yhdes­sä tutus­sa per­hees­säm­me vuo­sien saa­tos­sa ker­ty­neet tukiai­set käy­tet­tiin — niin teh­köön sen minun puo­les­ta­ni ihan omas­ta pussistaan. 

    Lap­si­li­sän tar­koi­tus on tasa­ta toi­meen­tu­loa lap­si­per­hei­den ja lap­set­to­mien välil­lä. Sen ymmär­rän kyl­lä. Vähem­mäl­le huo­miol­le kui­ten­kin jää se, että tuki­jär­jes­tel­mä nyky­muo­dos­saan eriar­vois­taa lap­sia enti­ses­tään. Las­ten kes­ki­näi­sen tasa-arvon näen huo­mat­ta­vas­ti tär­keäm­pä­nä yhteis­kun­nal­li­se­na tavoit­tee­na kuin em. perusperiaatteen.

  67. Toi Vil­len point­ti tulo­jen vuo­si­vaih­te­lun huo­mioi­mi­ses­ta vero­tuk­ses­ta on kyl­lä hyvä. Jon­kin­lai­nen sem­moi­nen vaih­toeh­to tie­tääk­se­ni on että joten­kin rahas­toi tulo­jaan ja ottaa vero­tet­ta­van osuu­den sit­ten vuo­sit­tain ulos, mut­ta tuo on kai lähin­nä jotain jää­kiek­koi­li­joi­ta var­ten, eli sen ver­ran han­ka­laa ettei mak­sa vai­vaa nor­maa­li­tu­loi­sen veroilla.

    Kyse on sii­tä että ihmi­sen tulot saat­taa vaik­ka vii­den vuo­den aika­na vaih­del­la hyvin­kin vaik­ka välil­lä 0 — 60 000 euroa vuo­des­sa (opis­ke­lu, työl­lis­ty­mi­nen, äityis­lo­ma, työ­pai­kan vaih­to, pidem­pi sai­ras­lo­ma, osa-aika­työ…) Tukien tar­vet­ta vähen­täi­si ihan sekin että vero­tus­ta teh­täi­siin vähän pidem­mäl­lä välil­lä, ja minus­ta yksi tapa uudis­taa koko sosi­aa­li­tur­van ja vero­tuk­sen koko­nai­suut­ta oli­si jon­kin­lai­nen tulo­va­kuu­tus tähän yhdis­tet­ty­nä. Joten­kin niin että vero­tus leik­kai­si tulo­jen nousua enem­män ja toi­saal­ta peh­men­täi­si tulo­jen las­kua, vaa­ti­si jon­kin­lai­sen rahas­to­jär­jes­te­lyn. Reaa­li­po­liit­ti­ses­ti hyvä puo­li täs­sä oli­si että tätä kes­ki­luok­ka­kin haluai­si, siis ole­tan että koh­tuul­li­sen hyvin toi­meen­tu­le­vat ovat val­mii­ta vähän tin­ki­mään tulois­taan nyt jos vas­taa­vas­ti saa­vat var­muut­ta sii­tä että tulo­ta­so ei yhtäk­kiä romahda.

    Asi­aa voi hoi­taa yksi­tyis­va­kuu­tuk­sil­la, mut­ta mikä tahan­sa yksi­tyi­nen tulo­va­kuu­tus on kyl­lä ongel­mal­li­nen eli kal­lis. Sem­moi­sia vahin­ko­ja jot­ka ihmi­set itse voi­vat vali­ta on vähän vai­kea vakuut­taa. Käy­tän­nös­sä tuol­lai­nen vakuu­tus on sääs­tä­mis­tä vakuu­tuk­sen nimel­lä, eli mak­sut on yhtä suu­ret kuin kor­vauk­set olisivat.

    Yhteis­kun­nan kan­nal­ta asia on eri, kos­ka se mak­saa joka tapauk­ses­sa esi­mer­kik­si työt­tö­myys­kor­vauk­sia ja toi­saal­ta saa vero­tu­lo­ja työ­tu­lois­ta, riit­tä­vä kan­nus­tin on että efek­tii­vi­nen raja­ve­roas­te ei nouse lii­an kor­keak­si ja tuon voi hoi­taa vero­tuk­sen ja tuet yhdistämällä.

  68. Ton­ni Käteen:

    Jos on sel­keäs­ti mitat­tu, että jota­kin tiet­tyä luon­non­va­raa yli­ku­lu­te­taan, niin sitä yli­ku­lu­tet­ta­vaa luon­non­va­raa voi aivan hyvin yli­pai­not­taa verotuksessa.

    No tämä on nyt just sitä pahim­man­laa­tuis­ta mik­ro­ma­na­ge­roin­tia. Tule­vai­suu­den kulu­tuk­set ja luon­non­va­ro­jen riit­tä­vyy­det näkyy jo hin­nois­sa. Tätä infoo ei kan­na­ta huka­ta ja alkaa vää­ris­te­le­me­ään mark­ki­noi­ta lisää.

    Voi olla, että sekin oli­si riit­tä­vää mak­ro­ma­na­ge­roin­tia, että pääs­täi­siin neut­raa­liin tilan­tee­seen eri tuo­tan­non­te­ki­jöi­den osal­ta. Sitä ei var­maan voi­si nimit­tää mark­ki­noi­den sorkkimiseksi?

    Joo ei voisi.

  69. Äideis­sä ja isiss­sä löy­tyy kai­ken­lais­ta pipoa, mut­ta aja­tus pen­tu­teh­ti­lus­ta lie­nee enemmän
    urbaa­nia legen­daa ihmispuolella. 

    Kyl­lä var­maan näin, ei lap­si­li­sil­lä kukaan rikas­tu­maan pää­se. Jos­kus sitä kyl­lä miet­tii, että selit­tää­kö joi­den­kin per­hei­den lap­si­lu­kua se, että äiti saa lap­sis­taan hyväk­syt­tä­vän syyn pysy­tel­lä työ­elä­män ulko­puo­lel­la. Sitä saa vie­lä säde­ke­hän­kin, kun hoi­taa lap­set koto­na kou­lui­kään ihan itse.

  70. Mat­ti, minä en väit­tä­nyt lap­sia teh­tä­vän rahas­ta. Tuo oli Ever­tin jut­tua. Minun point­ti­ni oli ainoas­taan se, että las­ten kus­tan­nuk­set ennem­min­kin las­ta koh­den las­ke­vat lap­si­mää­rän muka­na, kun taas lap­si­li­sät nouse­vat. Sinä lie­net niin hyvä­tu­loi­nen, että lap­si­li­sil­lä ei ole mer­ki­tys­tä talou­del­le­si. Voit­ko kui­ten­kin ymmär­tää sen, että kaik­ki eivät ole? Joil­le­kin jo se ensim­mäi­nen lap­si venyt­tää talou­den tiu­koil­le. Moni rajoit­taa sen lap­si­lu­kun­sa sen mukaan, mihin on varaa. Minus­ta on ennem­min­kin kor­nia aja­tel­la, ettei ihmi­nen ottai­si omaa talout­taan huo­mioon lap­si­mää­rään­sä suunnitellessa. 

    Ja riip­pu­mat­ta sii­tä, elät­tä­vät­kö muut les­ta­dio­lais­ten lap­sia vai eivät, et voi kiel­tää, että sys­tee­mi, joka sel­väs­ti suo­sii isoa lap­si­lu­kua pie­neen ver­rat­tu­na, ei oli­si edul­li­nen juu­ri lestadiolaisille.

  71. Käsit­tääk­se­ni käy­deys­sä kesk­sue­luss aon tul­lut ilmi, että jon­kin­lai­en koh­tuul­li­nenn toi­meen­tu­lo­mi­ni­mi on 270 e / lap­si ja kk. Suu­rin lap­si­li­sä Man­ner-Suo­mes­sa on m 185 e/kk. Lop­pu on per­heen oma­vas­tuu­osuut­ta täs­sä­kin tapauksessa.

    Vuon­na 2001, minul­la on van­ha tilas­to­kir­ja, 5. ja 6+ lap­set käsit­ti­vät 4,4, % syn­ty­neis­tä, so n. 2400 las­ta. 4.t oli­vat 5,7 %. Kol­mas­osa syn­ty­neis­tä oli per­heen kol­man­sia lapsia.

    Muu­ten tämä kes­kus­te­lu alkaa saa­da lähin­nä huvit­ta­via piir­tei­tä. Tosin hyvä teko­syy siir­tää ikä­vät hom­mat tuonnemmas.

  72. Ehkä näin! Kysees­sä onkin se, pitää­kö tämän sata­sen tul­la val­tiol­ta. Jos esim. halu­aa kus­tan­taa tyt­tä­rel­leen sili­ko­ni­rin­nat — kuten yhdes­sä tutus­sa per­hees­säm­me vuo­sien saa­tos­sa ker­ty­neet tukiai­set käy­tet­tiin — niin teh­köön sen minun puo­les­ta­ni ihan omas­ta pussistaan. 

    Tämä on juu­ri­kin se kes­tä­mä­tön argu­ment­ti. Vuo­sien mit­taan lap­ses­ta suo­raan tai epä­suo­ras­ti joh­tu­viin kului­hin on takuul­la men­nyt enem­män, mitä lap­si­li­sä­nä per­hee­seen on rahaa tul­lut. Ihan omis­taan tuo­kin on mak­set­tu, vaik­ka sitä var­ten sääs­tet­ty sum­ma onkin ollut lap­si­li­sän suuruinen.

    Koko­nai­suu­den kan­nal­ta on oleel­li­sem­paa miet­tiä, mitä tarveharkinnalla/tulorajoilla saavutettaisiin/menetettäisiin kuin päi­vi­tel­lä sitä, mihin kaik­keen “rik­kaat” raho­jaan käyttävät.

  73. Komeen­tiin ehkä jäi vir­he Piti kir­joi­taa: 5. ja 6+ lap­set käsit­ti­vät 4,4, % syn­ty­neis­tä, so n. 2400 lasta.

  74. Samu­li Saarelma
    ” Joil­le­kin jo se ensim­mäi­nen lap­si venyt­tää talou­den tiu­koil­le. Moni rajoit­taa sen lap­si­lu­kun­sa sen mukaan, mihin on varaa. ”

    Näi­den tyyp­pien lisään­ty­mis­tä ei tar­vi kyl­lä tukea yhtään nykyis­tä enempää.

    Kyl­lä lap­si­li­sien pitää tul­la kai­kil­le samoi­na. Toi­nen vaih­toeh­to on sit­te että jokai­ne pitä­kööt huol­ta omis­ta lap­sis­taan ilman val­tion väliin­tu­loa. Eli joko kai­kil­le tasai­ses­ti tai sit­ten ei kenel­le­kään mitään.

  75. No tämä on nyt just sitä pahim­man­laa­tuis­ta mik­ro­ma­na­ge­roin­tia. Tule­vai­suu­den kulu­tuk­set ja luon­non­va­ro­jen riit­tä­vyy­det näkyy jo hin­nois­sa. Tätä infoo ei kan­na­ta huka­ta ja alkaa vää­ris­te­le­me­ään mark­ki­noi­ta lisää.”

    Ne näky­vät hin­nois­sa lii­ke­ta­lou­del­li­ses­sa mie­les­sä. Lain­sää­tä­jien vas­tuul­la on miet­tiä koko­nais­ta­lou­del­lis­ta hin­taa. Esim. hii­li­ton­nin pääs­tä­mi­sen tai vesis­tö­jen likaa­mi­sen koko­nais­ta­lou­del­li­nen kus­tan­nus on suu­rem­pi kuin lii­ke­ta­lou­del­li­nen kustannus. 

    Lii­ke­ta­lou­del­li­seen hin­noit­te­luun ei auto­maat­ti­ses­ti lii­ty eri ele­ment­tien vai­ku­tuk­set eko­sys­tee­mil­le ja ihmi­sel­le. Lain­sää­tä­jä voi halu­ta säi­lyt­tää eko­sys­tee­me­jä ja voi esim. halu­ta pai­naa työt­tö­myy­den jon­kun tie­tyn tason alle, joko itsei­sar­voi­ses­ti, ääniä saa­dak­seen, tai sii­tä syys­tä, ettei kan­sa alkai­si kapinoimaan.

    Lii­ke­ta­lou­del­li­sel­la hin­noit­te­lul­la rahoi­tus­jär­jes­tel­mä ei oli­si pys­ty­nyt pyö­rit­tä­mään edes itse­ään, vaan se oli­si romah­ta­nut ilman rahoi­tus­vi­ran­omais­ten eli kes­kus­pank­kien väliin­tu­loa. Se pelas­tet­tiin, jot­ta sivul­li­sil­le ei aiheu­tui­si haittaa. 

    Myös eko­sys­tee­mi ja hyvän elä­mi­sen edel­ly­tyk­set maa­pal­lol­la voi­daan pelas­taa, jot­ta sivul­li­sil­le ei aiheu­tui­si haittaa.

  76. Samu­li: las­ten teko rahas­ta kom­ment­ti­ni oli kyl­lä muil­le. Pahoit­te­len epä­sel­vää kohdentamista.

    Olen perus­väit­tees­tä­si samaa miel­tä; yksit­täi­sen lap­sen kus­tan­nuk­set pie­ne­ne­vät lap­si­lu­vun kas­vaes­sa. Lap­si­li­sät­kin voi­si­vat olla vakioi­ta tai men­nä jopa alaspäin.

    Sys­tee­mi­hän suo­sii kyl­lä isoa lap­si­lu­kua. Mut­ta oleel­li­nen asia on, että lap­si­li­sien taso on sel­lai­nen, että suo­si­mi­nen on yhtä tyh­jän kans­sa. Se että saam­me 525e/kk lap­si­li­siä nel­jäs­tä lap­ses­ta ver­rat­tu­na tasa­ja­ko­ti­lan­tee­seen 400e/kk, on erit­täin epää­oleel­lis­ta sii­hen näh­den, että jokai­nen lap­si tuo kus­tan­nuk­sia monin­ker­tai­ses­ti lap­si­li­sään nähden. 

    Vie­lä rau­ta­lan­gas­ta: jos ihmi­nen tar­vit­see vaik­ka­pa 20 m² tilaa, niin yhden lap­sen asuin­si­ja mak­saa 20*2000e/m2=40 000e, jos­ta 5% kor­ko­kan­nal­la tulee 2000e/vuosi. Lap­si­li­siä tulee noin 1300e/vuosi. Auto, johon väki mah­tuu mak­saa. Mitä mak­sa­vat luis­ti­met, haa­la­rit, sukset, .… 

    Jokai­nen lap­si mak­saa usei­ta ker­to­ja sen, mitä lap­si­li­sät tuo­vat. Ja jos lap­sia on usei­ta, on tämä “lisä­las­ku” aika mer­kit­tä­vä. En todel­la­kaan ole vaa­ti­mas­sa yhteis­kun­taa näi­tä mak­sa­maan. Kyl­lä minä per­hees­tä­ni huo­leh­din. Useam­pi lap­si vaa­tii vaan tiu­kem­paa rahan­käyt­töä: kyl­lä ei meil­le lap­si­li­sil­lä oste­ta ete­län­mat­ko­ja. Pris­maan ne mene­vät. Ei lap­sil­la kukaan rikas­tu; suhteellisuudetajua! 

    Ja kai­kil­le kateel­li­sil­le: kai­kil­la lie­nee mah­dol­li­suus saa­da nii­tä “suu­ria” vii­den­nen lap­sen lisiä. Se on muu­ten ihan muka­vaa­kin olla nel­jän pie­nen isä! Kyl­lä minä ihan muu­ta kuin rahaa ajat­te­len, kun lap­si on tulossa.

  77. Tule­vai­suu­den kulu­tuk­set ja luon­non­va­ro­jen riit­tä­vyy­det näkyy jo hinnoissa. ”

    Näin on ja tuloe­ro­jen kas­vu lisää kulu­tuk­sen jaku­tu­mis­ta ja resurs­sien uusallokointia . 

    Teke­mäl­lä suu­rin osa ihmiis­tä niin köy­hik­si, että he juu­ri ja juu­ri pysy­vät hen­gis­sä saa­daan rai­vat­tua pie­nel­le elii­til­le raja­ton kulutusmahdollisuus.

    Tosin Davo­sis­sa kokoon­tu­va maa­il­man eliit­ti­kin oli huo­lis­saan sii­tä, että tuloe­ro­jen kas­vu joh­taa epä­vaa­kaa­sen maa­il­maan, mut­ta ase­tek­no­lo­gian kehi­tys ja ammat­tiar­mei­jat hoi­ta­ne­vat ongelman

  78. No tämä on nyt just sitä pahim­man­laa­tuis­ta mik­ro­ma­na­ge­roin­tia. Tule­vai­suu­den kulu­tuk­set ja luon­non­va­ro­jen riit­tä­vyy­det näkyy jo hin­nois­sa. Tätä infoo ei kan­na­ta huka­ta ja alkaa vää­ris­te­le­me­ään mark­ki­noi­ta lisää.”

    Ai vähän niin kuin näkyy ton­ni­ka­lan, valaan­li­han, turs­kan ja vaik­ka tii­ke­rin­tal­jo­jen hin­nois­sa, jot­ka ovat nous­seet har­vi­nais­tu­mi­sen myö­tä? Epäi­le­mät­tä hin­to­jen­nousu estää joi­tain häviä­viä luon­non­va­ro­ja katoa­mas­ta koko­naan, mut­ta mark­ki­na­me­ka­nis­mi ei tosi­aan ole pelas­ta­mas­sa kaik­kia tar­vit­ta­via luon­non­va­ro­ja kai­kil­le ihmi­sil­le, vaan ainoas­taan tar­peek­si niil­le joil­la on lopus­sa varaa niis­tä mak­saa. Onnek­si suu­ri osa päät­tä­jis­tä ei ole niin luot­ta­vai­sia mark­ki­na­me­ka­nis­miin että haluai­si­vat ris­kee­ra­ta sel­lai­sen tule­vai­suu­den täy­des­sä mitassaan.

  79. Mat­ti:

    Ei lap­sil­la kukaan rikas­tu; suhteellisuudetajua! 

    Ei kyse ole sii­tä, että las­ten teol­la rikas­tui­si, vaan sii­tä, onko rei­lua tukea vii­den­nen lap­sen elät­tä­mis­tä enem­män kuin ensimmäisen.

    Kyl­lä minä ihan muu­ta kuin rahaa ajat­te­len, kun lap­si on tulossa. 

    Niin var­maan kaik­ki tuos­sa vai­hee­sa, mut­ta entä­pä sii­nä vai­hees­sa, kun lap­sen tekoa suun­ni­tel­laan? Voi olla, että sinä olet niin hyvä­tu­loi­nen, ettei noil­la las­ke­mil­la­si lisä­ti­la­tar­peil­la tai muil­la ole mitään mer­ki­tys­tä, mut­ta monel­le muul­le sil­lä, pys­tyy­kö kus­tan­ta­maan lap­sen kus­tan­nuk­set, on mer­ki­tys­tä sil­le, han­ki­taan­ko lisää lap­sia vai ei. 

    Ja Syl­tyl­le tie­dok­si, näin minus­ta pitää­kin olla. Minus­ta vain lap­si­li­sien pitäi­si vai­kut­taa tuo­hon jokai­sen lap­sen koh­dal­la samal­la tavoin, eli minus­ta oli­si oikeu­den­mu­kai­sem­paa se, että jokai­ses­ta lap­ses­ta sai­si saman.

  80. J:

    Ai vähän niin kuin näkyy ton­ni­ka­lan, valaan­li­han, turs­kan ja vaik­ka tii­ke­rin­tal­jo­jen hin­nois­sa, jot­ka ovat nous­seet har­vi­nais­tu­mi­sen myötä?

    Ei ollen­kaan niin­kuin noi­den luet­te­le­ma­si asioi­den kans­sa. Tar­koi­tin pel­käs­tään luon­non­va­ro­ja joi­hin on omis­tusoi­keu­det. Nii­hin joi­hin ei ole omis­tusoi­keuk­sia tar­vi­taan kyl­lä val­tioi­den sotkeutumista.

    Minä luu­len, että ton­ni käteen tar­koit­ti just jotain öljyä yms. eikä niin­kään kalo­ja, mut­ta voin toki olla väärässä.

    mut­ta mark­ki­na­me­ka­nis­mi ei tosi­aan ole pelas­ta­mas­sa kaik­kia tar­vit­ta­via luon­non­va­ro­ja kai­kil­le ihmi­sil­le, vaan ainoas­taan tar­peek­si niil­le joil­la on lopus­sa varaa niis­tä maksaa.

    No mark­ki­na­me­ka­nis­mi on paras tapa jakaa nii­tä luon­non­va­ro­ja riip­pu­mat­ta sii­tä onko nii­tä vähän vai pal­jon ja riip­pu­mat­ta sii­tä onko ne kal­lii­ta vai hal­po­ja, kos­ka mak­su­ha­luk­kuus on paras sig­naa­li tarpeesta.

    1. Art­tu­ri:
      Entä jos omis­tusoi­keus on luon­teel­taan tila­päis­tä, kuten monen kan­saan­sa sor­ta­van itse­val­ti­aan omis­tusoi­keus on?

  81. No mark­ki­na­me­ka­nis­mi on paras tapa jakaa nii­tä luon­non­va­ro­ja riip­pu­mat­ta sii­tä onko nii­tä vähän vai pal­jon ja riip­pu­mat­ta sii­tä onko ne kal­lii­ta vai hal­po­ja, kos­ka mak­su­ha­luk­kuus on paras sig­naa­li tarpeesta.”

    Mai­nos­ta­maa­si mark­ki­na­ta­lou­teen kuu­lu­vat myös suu­ret tuloe­rot Hal­lin­nas­sa ole­vat raha­va­rat ovat teho­kas kulu­tuk­sen rajoi­te. Ruu­as­ta ja juo­mas­ta kun voi tin­kiä vain rajal­li­se­ti ja vain hetken.
    Tuloe­rot rajoit­ta­vat kil­pai­lua tuot­teis­ta ja raa­ka-aineis­ta ja niin­pä elii­til­le riit­tää edul­lis­ta ostet­ta­vaa ja suu­rem­pi kulu­tuso­suus maa­il­man luon­non­va­rois­ta kun kil­pai­lua rajoi­te­taan lisää­mäl­lä tuloeroja.

    Auto­kuu­me läh­tee kun hie­roo tyh­jäl­lä lom­pa­kol­la otsaa.

  82. Osmo:

    Entä jos omis­tusoi­keus on luon­teel­taan tila­päis­tä, kuten monen kan­saan­sa sor­ta­van itse­val­ti­aan omis­tusoi­keus on?

    Ai tar­koi­tat­ko nii­tä val­taa­pi­tä­viä joi­den val­ta kes­tää huo­mat­ta­vas­ti pidem­pään kuin demo­kraat­ti­ses­ti valit­tu­jen val­lan­pi­tä­jien val­ta (jopa usei­ta sukupolvia!)?

    Luul­ta­vas­ti ne itse­val­ti­aat rea­goi kan­nus­ti­miin­sa suht samal­la taval­la kun demo­kraat­ti­ses­ti vali­tut val­lan­pi­tä­jät, eli mitä lyhyem­män aikaa ne luu­le­vat pys­ty­vän­sä naut­ti­maan val­tan­sa hedel­mis­tä sitä lyhyem­mäl­lä täh­täi­mel­lä ne teke­vät päätöksiä.

    Sinän­sä­hän tämä ei oo ongel­ma, jos val­taa pitä­väl­lä on omis­tusoi­keus resurs­siin, kos­ka sil­loin hän välit­tää sen mark­ki­na­hin­nas­ta eikä halua tuho­ta sen jäl­leen­myyn­tiar­voa hyö­dyn­tä­mäl­lä sitä epäoptimaalisesti.

    Demo­kraat­ti­set val­lan­pi­tä­jät­hän eivät usein omis­ta resurs­se­ja, vaan heil­lä on ainoas­taan mah­dol­lis­ta verot­taa ja uudel­leen jakaa resurs­sin tuot­ta­mia tulo­ja sil­lä ajal­la kun he ovat val­lan kahvassa.

    Eli rau­ta­lan­gas­ta: meil­lä on ehkä enem­män syy­tä huo­leh­tia demo­kraat­tis­ten val­tioi­den val­taa­pi­tä­vis­tä kuin kan­saan­sa sor­ta­van itse­val­tioi­den val­taa­pi­tä­vis­tä, kun puhum­me resurs­sien vää­räs­tä hinnoittelusta.

    Toi­saal­ta on tie­tys­ti tot­ta, että itse­val­tiail­la on ehkä enem­män resurs­se­ja hal­lus­saan ja aina­kin heil­lä on enem­män val­taa nii­hin resurs­sei­hin jot­ka heil­lä on hallussaan.

    Kui­ten­kin on toden­nä­köis­tä, että kaik­kien resurs­sien mark­ki­noil­la on sen ver­ran mui­ta­kin kuin dik­ta­too­re­ja hää­rää­mäs­sä, että se mar­gi­naa­li­nen myy­jä ei oo resurs­se­ja haas­kaa­va dik­taat­to­ri tai resurs­se­ja haas­kaa­va demo­kraat­ti­ses­ti valit­tu johtaja.

  83. Jos ja kun lap­si­li­sä kas­vaa pää­lu­vun mukaan, niin uskon vah­vas­ti, että pää­lu­kuar­vioi­tus periy­tyy niil­tä ajoil­ta, kun lap­sia huu­to­lai­si­na myytiin.

    Eli mei­dän sosi­aa­li­lain­sää­dän­nös­sä saat­taa hyvin­kin olla perin­töä kau­kai­sil­ta (n. 100 vuot­ta sit­ten) ajoil­ta, kul­loin­ka lap­sia huu­to­lai­si­na myy­tiin. Van­hem­pi ja työ­ky­kyi­sem­pi lap­si mak­soi enem­män ja kun­ta kor­va­si lap­ses­ta mak­se­tun mak­sun lunastajalleen.

    1. pää­lu­kuar­vioi­tus periy­tyy niil­tä ajoil­ta, kun lap­sia huu­to­lai­si­na myytiin.

      Lap­si­li­sät ovat peräi­sin 1940-luvulta.

  84. Samu­li Saarelma:

    Koi­ta olla ajat­te­le­mat­ta lap­si­li­siä tie­tyil­le lap­sil­le kor­va­mer­kit­tyi­nä raha­sum­mi­na. Ei se, että vii­den­nes­tä lap­ses­ta saa enem­män kuin nel­jän­nes­tä joh­du sii­tä, että kukaan uskoi­si sil­lä vii­den­nel­lä lap­sel­la ole­van joi­ta­kin kal­liim­pia eri­tyis­tar­pei­ta kuin nel­jän­nel­lä. Olet oikeas­sa sii­nä, että jokai­sel­le lap­sel­le ei tar­vit­se erik­seen tila­ta Aku Ank­kaa ja hank­kia suk­sia ja lap­si­koh­tai­set kus­tan­nuk­set sii­nä mie­les­sä ovat seu­raa­van lap­sen koh­dal­la pie­nem­mät kuin edel­li­sen, mut­ta vii­si­lap­sis­ten per­hei­den aineel­li­nen elin­ta­so on tilas­tol­li­ses­ti joka tapauk­ses­sa hei­kom­pi kuin neli­lap­sis­ten per­hei­den ja sik­si heil­le mak­se­taan suh­tees­sa enem­män lap­si­li­siä. (Kuten Osmo tote­si: Lap­si­li­sä kor­vaa vain osan kus­tan­nuk­sis­ta, las­ten luku­mää­rän kas­vaes­sa yhä suu­rem­man osan, kos­ka per­heen mah­dol­li­suu­det vas­ta­ta niis­tä heikkenevät.)

    Eli vii­den lap­sen elät­tä­mis­tä tue­taan enem­män kuin nel­jän, kos­ka vii­si­lap­si­set per­heet tar­vit­se­vat enem­män tukea, eikä niin että vii­den­nen lap­sen elät­tä­mis­tä tue­taan enem­män kuin neljännen.

  85. Kyl­lä kai se perus­ky­sy­mys on sosi­aa­li­tur­van jäl­keen­jää­nei­syys ja se, että oleel­li­seen paran­ta­mi­seen ei ole (?) rahaa. Ja sit­ten kun kes­kus­tel­laan sii­tä, pitäi­si­kö lap­si­li­sät pois­taa rik­kail­ta, tulee­kin ilmi, että ne on de fac­to pois­tet­tu köyhiltä.
    Täy­sin poliit­ti­nen kysy­mys, pitää­kö köy­hien lap­sia tukea vai ei — mie­les­tä­ni pitää eli lap­si­li­sät takaisin!

  86. Lap­si­li­sää e i ole poi­a­tet­tu köy­hil­tä. Toi­meen­tu­lo­tues­sa, jota vain pie­ni osa lap­si­per­heis­tä saa lap­si­li­sä las­ke­taan mukaan per­heen tuloihin.

  87. Joka ker­ta kun noi­ta lap­si­li­sät pois rik­kail­ta ‑heit­to­ja kuu­lee tekee mie­li kysyä seuraavaa:

    Kuvi­tel­laan nykyi­sen­lai­nen Suo­mi ilman lap­si­li­siä. Sit­ten vir­ka­mies huo­maa, että meil­lä on 10+ mrd bud­jet­ti­va­je sekä mata­la syn­ty­vyys — ja ehdot­taa lap­set­to­muus­ve­roa. Kuu­los­tai­si­ko rei­lul­ta jos tämä lät­käis­täi­siin kai­kil­le _paitsi_ rikkaimmille?

    Tuloe­ro­jen tasaa­mi­seen on tehok­kaam­pia ja neut­raa­lim­pia keinoja.

  88. Mark­ku af Heur­lin: “Toi­meen­tu­lo­tues­sa, jota vain pie­ni osa lap­si­per­heis­tä saa lap­si­li­sä las­ke­taan mukaan per­heen tuloihin.”

    Ja toi­meen­tu­lo­tu­kea vähen­ne­tään lap­si­li­sän ver­ran. Sai­var­te­lusi on turhaa.

  89. Anu:

    Eli vii­den lap­sen elät­tä­mis­tä tue­taan enem­män kuin nel­jän, kos­ka vii­si­lap­si­set per­heet tar­vit­se­vat enem­män tukea, eikä niin että vii­den­nen lap­sen elät­tä­mis­tä tue­taan enem­män kuin neljännen. 

    Kysee­na­lais­tan jäl­leen tämän ajat­te­lun. Tuo “tar­vit­se­vat enem­män tukea” tar­koit­taa minus­ta sitä, että lap­si­mää­rän lisää­mi­nen ei ole van­hem­pien pää­tet­tä­vis­sä, vaan joku “Juma­lan lah­ja” tms. ja tähän sit­ten val­tion pitää rea­goi­da tuke­mal­la nii­tä moni­lap­si­sia per­hei­tä, kos­ka ovat itses­tää riip­pu­mat­to­mis­ta syis­tä jou­tu­neet sii­hen talou­del­li­seen ahdinkoon. 

    Hie­man raa­kaa ana­lo­gi­aa käyt­täen tuo kuu­los­taa vähän samal­ta kuin se, että kun juop­po juo kai­ken saa­man­sa rahan, niin hänel­le nyt on kaa­det­ta­va vie­lä lisää, kos­ka “tar­vit­see” rahaa enem­män kuin ne, jot­ka eivät juo. 

    Minus­ta nyky­ai­ka­na tehok­kai­den ehkäi­sy­vä­li­nei­den olles­sa kaik­kien saa­ta­vil­la on ennen kaik­kea van­hem­pien vas­tuu sii­tä, että mitoit­ta­vat lap­si­lu­kun­sa talou­ten­sa kan­to­ky­vyn mukaan. Hyväk­syn kai­kil­le tas­a­puo­li­set lap­si­li­sät jon­kin­lai­se­na ylei­se­nä insen­tii­vi­nä las­ten tekoon, jot­ta väes­tö pys­tyy kor­vaa­maan itse itsen­sä, vaik­ka kes­ki­tu­loi­sil­la tämä­kin on usein rahan siir­tä­mis­tä toi­ses­ta tas­kus­ta toi­seen (mak­se­taan vero­ja, jot­ta voi­daan saa­da lapsilisiä).

  90. Minus­ta Rai­mo K:n kom­men­tit var­sin hyvin pal­jas­ta­vat sen, mik­si on tär­ke­ää mil­tä asiat näyt­tä­vät ei vain se, miten ne tosia­sial­li­ses­ti ovat. Vaik­ka minul­le mate­maa­tik­ko­na tuo Osmon alus­tus teki asian hyvin sel­väk­si, niin on pal­jon ihmi­siä, joil­le tuo mate­ma­tiik­ka menee täy­del­li­ses­ti yli ymmär­ryk­sen. Eikä sii­nä auta vaik­ka kuin­ka pit­kään selit­täi­si. Yhtä hyvin voi­si pis­tää jalat­to­man kii­peä­mään puuhun.

  91. Minus­ta pal­jon pahem­pi asia täs­sä toi­meen­tu­lo­tu­kia­sias­sa on se, että jos kum­mi­tä­ti halu­aa lah­joit­taa lap­sel­le syn­ty­mä­päi­vä­lah­jak­si rahaa, niin tämä raha vähen­ne­tään sit­ten toimeentulotuesta.

  92. Riit­ta: “Minus­ta Rai­mo K:n kom­men­tit var­sin hyvin pal­jas­ta­vat sen, mik­si on tär­ke­ää mil­tä asiat näyt­tä­vät ei vain se, miten ne tosia­sial­li­ses­ti ovat.”

    Tosi­asioi­ta on yleen­sä enem­män kuin yksi — täs­sä­kin tapauk­ses­sa aina­kin 2 kpl: 1) kaik­ki lap­set saa­vat lap­si­li­sää, myös toi­meen­tu­lo­tu­ki­per­heis­sä, 2) lap­si­li­sä ote­taan tulo­na huo­mioon toi­meen­tu­lo­tues­sa sitä alen­taen, joten de fac­to lap­si ei saa­kaan mitään LISÄÄ, vaan sen saa­kin kun­ta. Siis lap­si ei todel­li­suu­des­sa saa mitään lisää q.e.d.
    Täs­sä ei ole mitään kor­keam­paa mate­ma­tiik­kaa, vaan kysy­mys on täy­sin poliit­ti­nen — riit­tää­kö toi­meen­tu­lo­tu­ki (johon lap­si­li­sä on aikoi­naan sisäl­ly­tet­ty) vai pitäi­si­kö lap­si­per­hei­tä tukea enemmän?
    Jala­ton­kin saat­taa ymmär­tää, pitäi­si­kö tukea köy­hiä enem­män kuin rik­kai­ta (joi­den lap­si­li­sis­tä kes­kus­te­lu käyn­nis­tyi) — tilan­tees­sa, jos­sa sosi­aa­li­tur­va on jää­nyt ylei­ses­tä ansio­ke­hi­tyk­ses­tä jäl­keen kym­me­nes­sä vuo­des­sa 30–40 prosenttia.

  93. Rai­mo K, on ole­mas­sa kak­si vaihtoehtoa:

    1. lap­ses­ta mak­se­taan 164 euroa toi­meen­tu­lo­tu­kea + sata euroa lap­si­li­sää (kuten ennen vuot­ta 94)

    2. lap­ses­ta mak­se­taan 264 — 100 euroa toi­meen­tu­lo­tu­kea ja sen pääl­le sata euroa lap­si­li­sää (kuten nykyään)

    Onko näis­sä vaih­toeh­dois­sa mie­les­tä­si eroa? Mikä?

    Se lie­nee kai­kil­le sel­vää, että lap­si­li­sä ote­taan toi­meen­tu­lo­tuen suu­ruut­ta mää­ri­tet­täes­sä taval­la tai toi­sel­la huo­mioon, kos­ka sen kaik­ki saavat.

  94. Riit­ta

    Minus­ta pal­jon pahem­pi asia täs­sä toi­meen­tu­lo­tu­kia­sias­sa on se, että jos kum­mi­tä­ti halu­aa lah­joit­taa lap­sel­le syn­ty­mä­päi­vä­lah­jak­si rahaa, niin tämä raha vähen­ne­tään sit­ten toimeentulotuesta.”

    Täs­sä kyl­lä toi­mi­taan pykä­lien mukaan, mut­ta unoh­de­taan Olaus Pet­rin Tuomarinohjeet:

    Kaik­kea lakia on älyl­lä käy­tet­tä­vä, sil­lä suu­rin oikeus on suu­rin vää­ryys, ja oikeu­des­sa pitää olla armo mukana.”

    Ehkä lain pykä­liä on syy­tä tarkeistaa.

  95. Riit­ta: “Rai­mo K, on ole­mas­sa kak­si vaih­toeh­toa… jne.

    Sit­ten on tie­tys­ti vaih­toeh­to 3, jota kan­na­tan: lap­ses­ta mak­se­taan 264 euroa toi­meen­tu­lo­tu­kea ja sen pääl­le 100 euroa lap­si­li­sää — täs­sä vaih­toeh­dos­sa lap­si­li­sä on todel­la LISÄÄ — kuten aikoi­naan on ajateltu.
    Sinun esit­tä­mis­sä­si vaih­toeh­dois­sa tätä ele­ment­tiä ei ole. Eikä niis­sä ole otet­tu huo­mioon toi­meen­tu­lo­tuen 30 pro­sen­tin jälkeenjääneisyyttä.
    Pää­tös on poliit­ti­nen, ei mate­maat­ti­nen, kuten aikai­sem­min tote­sin. Se lie­nee selvää?

    1. Mei­dän sosi­aa­li­tur­vam­me pahim­pia rakenn­neon­gel­mia on, että vii­me­si­jai­sek­si tar­koi­tet­tu toi­meen­tu­lo­tu­ki ylit­tää usein ensi­si­jai­sen tuen. Tätä ongel­maa kan­nat­tai­si kor­ja­ta nos­ta­mal­la ensi­si­jai­sia tukia eikä toi­meen­tu­lo­tu­kea. Toi­meen­tu­lo­tues­sa kum­mi­tä­din anta­ma syn­ty­mä­päi­vä­lah­ja tai rikok­sen uhril­le myön­net­ty kor­vaus lei­ka­taan pois, kos­ka sen idea on antaa ihmi­sel­le rahaa niin pal­jon, että häne4llä on rahaa ruo­kaan ja vaat­tei­siin. Jos vii­si­lap­si­sen per­heen toi­meen­tu­lo­tu­ki­nor­mia koro­tet­tai­siin esdit­tä­mäl­lä si taval­la 700 eurol­la kuus­sa, mel­kein kaik­ki työs­sä­ole­vat­kin tuli­si­vat sen pii­riin, jol­loin hei­dän ei toi­saal­ta kan­na­ta teh­dä työ­tä lain­kaan, kos­ka myös palk­ka lei­ka­taan toi­meen­tu­lo­tues­ta pois.

  96. Öööh… Miten toi­meen­tu­lo­tu­ki­vi­ran­omai­nen saa iki­nä tie­tää kum­mi­tä­din syn­ty­mä­päi­vä­lah­jas­ta, jos rahan antaa kätei­se­nä? Jos sen lait­taa tilil­le, niin sin­nik­kyy­des­tä on syy­tä­kin mak­saa tuol­lai­nen “lisä­ve­ro”.

  97. Minus­ta pal­jon pahem­pi asia täs­sä toi­meen­tu­lo­tu­kia­sias­sa on se, että jos kum­mi­tä­ti halu­aa lah­joit­taa lap­sel­le syn­ty­mä­päi­vä­lah­jak­si rahaa, niin tämä raha vähen­ne­tään sit­ten toimeentulotuesta.”

    Onko­han se kum­mi­tä­ti hiu­kan has­sah­ta­nut, kun ei ole kuul­lut yhtään mitään kätei­ses­tä rahas­ta. Pari satas­ta kuu­kau­des­sa sete­li­ra­hoi­tus­ta ja kiin­ni­jää­mis­ris­ki tukea myön­tä­vän viran­omai­sen tai verot­ta­jan suun­taan on käy­tän­nös­sä nol­la. Tämä on myös käy­tän­nöl­li­nen ja ymmär­tääk­se­ni suo­sit­tu tapa kier­tää perin­tö- ja lahjaveroa.

    1. Pek­ka Kärk­käi­nen kehot­taa nyt toi­meen­tu­lo­tu­kia­siak­kai­ta petok­seen. Kyl­lä se kätei­nen raha­kin pitää ilmoittaa.
      Sään­nöt sinän­sä’ ovat ihan tolkuttomat

  98. Osmo: “Jos vii­si­lap­si­sen per­heen toi­meen­tu­lo­tu­ki­nor­mia koro­tet­tai­siin esit­tä­mäl­lä­si taval­la 700 eurol­la kuussa…”

    5*100=700?
    Ja 100:n ja 0:n välil­lä on mui­ta­kin vaih­toeh­to­ja — nykyi­nen 0 on niis­tä huonoin.

    1. Rai­mo K: vii­des­tä lap­ses­ta tulee nyt lap­si­li­sää 695 euroa ja maa­lis­kuun jok­seen­kin tark­kaan 700 euroa.
      Edel­leen minus­ta on jär­ke­väm­pää korot­taa ensi­si­jai­sia tukia kuin ajaa yhä suu­rem­pi osa kan­sas­ta toi­meen­tu­lo­tuen loukkuun.

  99. Rai­mo K.: “Sit­ten on tie­tys­ti vaih­toeh­to 3, jota kan­na­tan: lap­ses­ta mak­se­taan 264 euroa toi­meen­tu­lo­tu­kea ja sen pääl­le 100 euroa lap­si­li­sää – täs­sä vaih­toeh­dos­sa lap­si­li­sä on todel­la LISÄÄ – kuten aikoi­naan on ajateltu.”

    On myös ole­mas­sa vaih­toeh­to 4, jos­sa lap­ses­ta mak­se­taan 264 euroa toi­meen­tu­lo­tu­kea, sit­ten vie­lä 100 euroa lap­si­li­sää ja tämän pääl­le toi­set 100 euroa vähä­lap­sis­ten per­hei­den erityistukea. 

    Vali­tet­ta­vas­ti yhteis­kun­nas­sa val­lit­see niuk­kuus vero­ra­hois­ta. Jos jon­kin ryh­män etuuk­sia huo­mat­ta­vas­ti kohen­ne­taan, täy­tyy muu­al­ta leikata. 

    Lisäk­si tun­tui­si hyvin kum­mal­li­sel­ta — aivan kuten Osmo jo tuos­sa ensim­mäi­ses­sä vies­tis­sä mai­nit­si — jos sosi­aa­li­tu­kia mak­set­tai­siin enem­män koti­ta­lou­des­sa asu­vaa las­ta kuin aikuis­ta kohden.

  100. Rai­mo K:
    Ehdot­to­mas­ti kol­mas vaih­toeh­to ver­tau­tuu kai sii­hen, että lap­ses­ta mak­se­taan 364 – 100 euroa toi­meen­tu­lo­tu­kea ja sen pääl­le sata euroa lap­si­li­sää. Tämä kaa­va yksin­ker­tai­ses­ti pätee:

    (toimeentulotuki+lapsilisä)-lapsilisä+lapsilisä=toimeentulotuki+lapsilisä

    Aivan riip­pu­mat­ta sii­tä mikä on toi­meen­tu­lo­tuen ja lap­si­li­sän mää­rä. Ehkä jäl­kim­mäi­nen tosi­aan on yksin­ker­tai­sem­pi rat­kai­su. Sii­nä on tie­tys­ti ongel­ma­na se, että lap­si­li­sien ulko­puo­lel­la ole­vat toi­meen­tu­lo­tuen asiak­kaat jää­vät väliin­pu­to­jik­si. Näi­tä per­hei­tä tosin ei kovin mon­taa ole.

  101. Osmo, rikok­seen yllyt­tä­mi­nen on myös rikos, joten aika köy­käi­ses­ti syy­tit minua rikok­ses­ta (Se ei ehkä ole rikos, mut­ta tuh­maa kui­ten­kin). Eli en kehot­ta­nut, jul­ke­sin­pa sanoa maan tavan ääneen.

    Uskoi­sin, että kätei­sen käy­tön kaut­ta verot­ta­jal­ta saa­daan pii­loon perin­tö- ja lah­ja­ve­ron alai­sia tulo­ja huo­mat­ta­via sum­mia vuo­sit­tain. Perus­te­len tätä sil­lä, että puo­let suu­riin ikä­luok­kiin kuu­lu­vis­ta van­hem­mis­ta tukee rahal­li­ses­ti aikui­sia lap­si­aan avus­tus­sum­mien kes­kiar­von olles­sa 1500 euroa vuo­des­sa. Hajon­ta on kui­ten­kin suu­ri, suu­rim­pien sum­mien olles­sa kym­me­niä tuhan­sia vuo­des­sa. (Hel­sin­gin yli­opis­ton kyse­ly­tut­ki­mus 2009).

    Olen ehkä kyy­ni­nen, mut­ten usko suo­ma­lais­ten ole­van niin rehel­li­siä, että ilmian­tai­si­vat itsen­sä verot­ta­jal­le. Täl­lai­nen veron­kier­to on minus­ta ihan vää­rin, jo pel­käs­tään sen­kin takia, että se suo­sii etu­pääs­sä hyväosaisia.

    No, tuo yllä ole­va vuo­da­tus tai­tai­si kuu­lua johon­kin toi­seen ket­juun, ken­ties ihan omaansa.

  102. Osmo: “Edel­leen minus­ta on jär­ke­väm­pää korot­taa ensi­si­jai­sia tukia kuin ajaa yhä suu­rem­pi osa kan­sas­ta toi­meen­tu­lo­tuen loukkuun.”

    Tämä sel­vä — mut­ta kun siel­lä jo on väkeä, toi­meen­tu­lo­tu­kea­kin oli­si syy­tä tar­kis­taa reip­paas­ti. Lap­si­li­sä on raha, jon­ka varat­to­mat­kin per­heet käyt­tä­vät lap­sen hyväk­si (eivät kaik­ki, tietenkään).

  103. Aina rahan anta­mi­nen suo­raan käteen ei ole vaih­toeh­to ja käteis­tä rahaa ei saa lähet­tää pos­tis­sa, taval­li­ses­sa kirjekuoressa.

  104. Kuun­te­lin tänään len­kil­lä podcas­tin edus­kun­nan tors­tai­ses­ta kyse­ly­tun­nis­ta. Iso osa tun­nis­ta käy­tet­tiin toi­meen­tu­lo­tu­kea saa­vien lap­si­li­sis­tä käy­tä­vään keskusteluun.

    Ei voi kuin häm­mäs­tel­lä kan­san­edus­ta­jien ja minis­te­rei­den tie­to­jen hata­ruut­ta. Edes vas­tuul­li­sil­la minis­te­reil­lä (Risik­ko ja Katai­nen) ei ollut mitään aavis­tus­ta, mitä 1990-luvul­la tapah­tui lap­si­li­sien ja toi­meen­tu­lo­tuen suh­teen. Oppo­si­tio luon­nol­li­ses­ti luu­kut­ti, kuin­ka 1993 toi­meen­tu­lo­tuen saa­jil­ta “lei­kat­tiin” pois lap­si­li­sät. Oli­si voi­nut kuvi­tel­la, että edes sosi­aa­li­mi­nis­te­ri oli­si osan­nut vas­tauk­ses­saan ker­toa, että tuol­loin samal­la koro­tet­tiin toi­meen­tu­lo­tuen nor­mia lap­si­li­siä vas­taa­val­la mää­räl­lä. Vaan ei osannut.

  105. Vähän sai­var­te­lua täs­sä mut­ta var­sin taval­li­nen käy­tän­tö toi­meen­tu­lo­tuen saa­jien pii­ris­sä. Tosin n. 4000 euron lah­ja per vuo­si on har­vi­nai­suus toi­meen­tu­lo­tuen pii­ris­sä elä­vien elämässä.

    #
    Alle 4 000 euron arvoi­sis­ta lah­jois­ta ei veroil­moi­tus­ta tar­vit­se antaa, ellei sitä erik­seen vaadita.
    #

    Läh­de :
    http://www.vero.fi/nc/doc/download.asp?id=6473;44515

    ///

    Mut­ta moni­ko toi­meen­tu­kea ansait­se­va tie­tää, alle 4000 euron (/vuosi) mum­mon tai papan lähettämänä
    onkin ilmoit­te­va sosiaalitoimelle.

    Mut­ta onko sit­ten niin, että kun lah­ja­ra­ha käy­te­tään esim. ham­mas­lää­kä­reis­sä käyn­tei­hin, niin
    onko ham­mas­lää­kä­ris­sä käyn­ti toi­meen­tu­lo­tues­sa las­ket­ta­va tuloksi.

    Ja jos lah­joit­ta­ja mak­saa­kin ham­mas­lää­kä­ris­sä käyn­nin ham­mas­lää­kä­rin tilil­le suo­raan omal­ta tilil­tä, ilman että raha käy toi­meen­tu­lo­tuen saa­jan tilil­lä, niin onko ham­mas­lää­kä­ri­las­kun ver­ran las­ket­ta­va toi­meen­tu­lo­tues­sa tuloksi.

  106. #
    Ham­mas­lää­kä­ris­sä käyn­ti mak­se­taan toi­meen­tul­tues­ta. Ei kan­na­ta mum­mon avustaa.
    #

    Mut­ta jos halu­aa käy­dä ei-kun­nal­li­sel­la ham­mas­lää­kä­ril­lä joka teki­si ham­pail­le esim. juu­ri­hoi­to­ja, ham­mas­ki­ven­pois­to­ja sään­nöl­li­ses­ti n. 6 kk välein.

    Kun­nal­li­nen ham­mas­huol­to käsi­tyk­se­ni mukaan ei ole kyke­ne­vä teke­mään hoi­to­ja 6 kk aikajäntein.

    Mum­mo kun on huo­lis­saan sii­tä, että lap­sen lap­si sai­si kun­non ham­mas­huol­lon osal­leen. Mones­ti­kaan kun kun­nal­li­nen ham­mas­huol­to ei vaan yksin­ker­tai­ses­ti ole saa­vu­tet­ta­vis­sa aina­kaan ker­ran 6:ssa kuukaudessa.

  107. Pää­tös on poliit­ti­nen, ei mate­maat­ti­nen, kuten aikai­sem­min tote­sin. Se lie­nee selvää? 

    Jos tar­koi­tat, että lap­sis­ta mak­set­ta­vaa toi­meen­tu­lo­tu­kea pitäi­si korot­taa roi­mas­ti, niin kysy­mys on tosi­aan poliit­ti­ses­ta pää­tök­ses­tä. Se ei kyl­lä tai­tai­si teh­dä työn­teos­ta kovin­kaan kan­nat­ta­vaa. Nykyi­sel­lään­kään ei kuu­lem­ma aina­kaan yksin­huol­ta­jan kan­na­ta ottaa pie­ni­palk­kais­ta työ­tä vas­taan, jos kes­tää sen, että sos­sus­sa syy­nä­tään kaik­ki per­heen tulot ja menot.

    Oppo­si­tio luon­nol­li­ses­ti luu­kut­ti, kuin­ka 1993 toi­meen­tu­lo­tuen saa­jil­ta “lei­kat­tiin” pois lap­si­li­sät. Oli­si voi­nut kuvi­tel­la, että edes sosi­aa­li­mi­nis­te­ri oli­si osan­nut vas­tauk­ses­saan ker­toa, että tuol­loin samal­la koro­tet­tiin toi­meen­tu­lo­tuen nor­mia lap­si­li­siä vas­taa­val­la mää­räl­lä. Vaan ei osannut. 

    Minus­ta tämä oikeas­taan vas­taa otsi­kon kysy­myk­seen. Lap­si­li­sän pitäi­si olla ehdot­to­mas­ti toi­meen­tu­lo­tu­ki­nor­min ulko­puo­lel­la. Las­ken­nal­li­ses­ti se on saman­te­ke­vää, mer­ki­tyk­sel­li­nen asia on toi­meen­tu­lo­tuen ja lap­si­li­sän yhteis­sum­ma, mut­ta elä­mä ei ole pelk­kää matematiikkaa. 

    Vaik­ka kyl­lä minä ihmet­te­len sil­ti noi­ta polii­tik­ko­ja. Mikä hur­ja tar­ve niil­lä on kalas­tel­la tyh­mien ihmis­ten ääniä. 

    Ham­mas­lää­kä­ris­sä käyn­ti mak­se­taan toi­meen­tul­tues­ta. Ei kan­na­ta mum­mon avustaa. 

    Hmm… Toi­meen­tu­lo­tu­ki on ole­mas­sa, jot­tei täl­lai­ses­sa sivis­tys­val­tios­sa keneen­kään tar­vit­si­si läh­teä ker­juul­le. Jos lähei­set voi­vat aut­taa, niin sil­loin sen pitäi­si olla ensi­si­jais­ta tukea, toi­meen­tu­lo­tuen vas­ta se ihan vii­mei­nen vaihtoehto.

    Tai siis täl­le aja­tuk­sel­le koko jär­jes­tel­mä perus­tuu. Tosia­sias­sa ihmi­set las­ke­vat sitä, mis­sä kan­nat­taa aut­taa, mis­sä annet­tu apu vain pie­nen­tää toi­meen­tu­lo­tu­kea, mut­tei auta sitä, jota aut­taa halutaan.

    Kai­kil­ta menee älyt­tö­mäs­ti ener­gi­aa kai­ken­lai­seen las­kel­moin­tiin ja tak­ti­koin­tiin. Perus­tu­lo oli­si kiva. 😉

    Selai­lin lakia toi­meen­tu­lo­tues­ta ja sen mukaan ihan pie­niä satun­nai­sia tulo­ja (mal­lia kum­mi­tä­din lah­ja) ei pitäi­si vähen­tää toi­meen­tu­lo­tues­ta. Pahat kie­let ker­to­vat, että se oli­si kiin­ni vir­kai­li­jas­ta, mikä on niin pie­ni ja satun­nai­nen tulo, ettei sitä huomioida.

  108. Riit­ta: “Jos tar­koi­tat, että lap­sis­ta mak­set­ta­vaa toi­meen­tu­lo­tu­kea pitäi­si korot­taa roi­mas­ti, niin kysy­mys on tosi­aan poliit­ti­ses­ta pää­tök­ses­tä. Se ei kyl­lä tai­tai­si teh­dä työn­teos­ta kovin­kaan kannattavaa.”

    Sitä tosi­aan tar­koi­tan — kos­ka ne ovat jää­neet jäl­keen 30–40 pro­sent­tia run­saan 10 vuo­den aika­na. Poliit­ti­nen pää­tös siis!
    Näy­tät ole­van kur­jis­ta­mi­sen kannalla?
    Työn­teon kan­nat­ta­vuu­teen vai­kut­taa tie­tys­ti myös palk­ka ja jos sil­lä ei elä, eihän se kan­nat­ta­vaa ole.

  109. #
    Selai­lin lakia toi­meen­tu­lo­tues­ta ja sen mukaan ihan pie­niä satun­nai­sia tulo­ja (mal­lia kum­mi­tä­din lah­ja) ei pitäi­si vähen­tää toi­meen­tu­lo­tues­ta. Pahat kie­let ker­to­vat, että se oli­si kiin­ni vir­kai­li­jas­ta, mikä on niin pie­ni ja satun­nai­nen tulo, ettei sitä huomioida.
    #

    Pahat kie­let myös ker­to­vat, että tuos­sa yo. mai­nit­se­mas­sa­si käy­tän­nös­sä kun­tien kes­ken on ero­ja. Eli n. 20 — 50 euron satun­nais­ten tulo­jen suhteen.

    Tie­dän tapauk­sen (ei mikään ainut­laa­tui­nen tapaus) kun mum­mo oli sääs­tä­nyt lap­sen lap­sel­leen eläk­kees­tään rahaa tule­vaa lap­sen lap­sen aikui­suut­ta vas­taan avaa­mal­leen LL:n tilil­le, että lap­sen lap­sel­la oli­si varaa mak­saa vuo­kra-asun­ton­sa takuu­mak­su, kun takuu­mak­sua nykyi­sin useas­ti vaa­di­taan aina­kin yksi­tyi­sil­lä vuokramarkkinoilla.

    LL meni sosi­aa­li­toi­meen ja esit­ti tulon­sa ja tal­le­tuk­sen­sa. Ja näin tuo mum­mon tal­let­ta­ma raha las­ket­tin tulok­si — vaik­ka mum­mo oli hyvää tar­koi­ta­nut, että LL:lla oli­si rahaa mak­saa vuo­kra-asun­non takuu­ra­ha sil­loin, kun vuo­kra-asun­non vuo­kra­suh­tees­ta itse sopii.

    Tari­nan hyvä/huono puo­li oli/on se, että LL sai kun­nal­ta ihan käy­vän vuo­kra-asun­non, ja nyt hän vapau­tui kai­kis­ta vel­voit­teis­ta kan­taa vas­tuun­sa vuo­kra-asun­non kun­nos­ta, kun hän sen luo­vut­taa pois muuttaessaan.

  110. Vaik­ka kyl­lä minä ihmet­te­len sil­ti noi­ta polii­tik­ko­ja. Mikä hur­ja tar­ve niil­lä on kalas­tel­la tyh­mien ihmis­ten ääniä.

    Ter­ve­tu­loa demokratiaan.

    Sil­ti suo­ma­lais­nuor­ten kiin­nos­tus yhteis­kun­nal­li­siin asioi­hin ja osal­lis­tu­mi­nen yhteis­kun­nal­li­seen toi­min­taan oli­vat huo­mat­ta­vas­ti alle kan­sain­vä­li­sen keskiarvon.

    HS 30.6.2010

  111. Jän­nä havai­ta, miten laa­jal­le aja­tus toi­meen­tu­lo­tues­ta perus­tu­lo­na on jo levin­nyt. On syy­tä palaut­taa mie­leen, mis­tä oikein on kysy­mys. Laki toi­meen­tu­lo­tues­ta (30.12.1997/1412) mää­rit­te­lee: “Toi­meen­tu­lo­tu­ki on sosi­aa­li­huol­toon kuu­lu­va vii­me­si­jai­nen talou­del­li­nen tuki, jon­ka tar­koi­tuk­se­na on tur­va­ta hen­ki­lön ja per­heen toi­meen­tu­lo ja edis­tää itse­näis­tä selviytymistä.”

    Täs­tä mää­ri­tel­mäs­tä joh­det­tu­na on sel­vää, että toi­meen­tu­lo­tu­kea hake­vien kaik­ki muut tulot huo­mioi­daan ennen toi­meen­tu­lo­tuen määrittämistä.

    Lap­si­li­sä­kes­kus­te­lus­sa oikeam­pi kes­kus­te­luai­he siis onkin, että vas­taa­ko tuo nykyi­nen 264e/kk sel­lais­ta tukea, jol­la lap­sel­le pys­tyy toi­meen­tu­lo­tues­sa mää­ri­tel­lyn elin­ta­son tar­joa­maan — kuten Osmo tuos­sa pos­tin lopus­sa kirjoittaakin.

  112. Kyl­lä toi­meen­tu­lo­tuen lisä­osaa saa lää­kä­rin vält­tä­mät­tö­mäk­si kat­so­maan ham­mas­hoi­toon oli se sit­ten ham­mas­ki­ven pois­toa tai juurihoitoja. 

    Kyl­lä­kin on todet­ta­va, että jos on juu­ri­hoi­don tai ham­mas­ki­ven pois­ton tar­pees­sa puo­li­vuo­sit­tain oli­si syy­tä tutus­tua ham­mas­har­jan käyttöön.

  113. Nämä lah­jat kum­mi­tä­dil­tä kos­ke­vat pää­asias­sa tie­tys­ti lap­sia. Las­ten tiliot­tei­ta ei syy­nä­tä sos­sus­sa, kos­ka lap­si ei ole vel­vol­li­nen osal­lis­tu­maan per­heen elatukseen. 

    Aikui­sen ihmi­sen tilil­le nyt har­vem­min tipah­te­lee raha­lah­joi­tuk­sia kum­mi­tä­deil­tä vai onko joku tääl­lä niin onne­kas? Eli kysees­sä ei nyt minus­ta ole kovin mer­kit­tä­vä raken­teel­li­nen ongelma. 

    Lap­sen tilil­lä voi siis olla vaik­ka mil­joo­na ilman että se vai­kut­taa per­heen toimeentulotukeen. 

    Todel­li­nen epä­oi­keu­den­mu­kai­suus on jär­jes­tel­mäs­sä mie­les­tä­ni se, että kaik­ki kor­vaa­vat erät ote­taan las­kel­mas­sa tuloi­na huo­mioon — vakuu­tus­kor­vauk­set ja jopa rikok­sen uhril­le mak­set­ta­va kor­vaus. Kun fil­la­ri on varas­tet­tu, niin kor­vauk­sel­la ei voi­kaan ostaa uut­ta, vaan se menee per­heen ruokaan.

  114. Pek­ka Kärk­käi­nen kir­joit­ti 29.1.2011 kel­lo 16:08:

    Uskoi­sin, että kätei­sen käy­tön kaut­ta verot­ta­jal­ta saa­daan pii­loon perin­tö- ja lah­ja­ve­ron alai­sia tulo­ja huo­mat­ta­via sum­mia vuo­sit­tain. Perus­te­len tätä sil­lä, että puo­let suu­riin ikä­luok­kiin kuu­lu­vis­ta van­hem­mis­ta tukee rahal­li­ses­ti aikui­sia lap­si­aan avus­tus­sum­mien kes­kiar­von olles­sa 1500 euroa vuo­des­sa. Hajon­ta on kui­ten­kin suu­ri, suu­rim­pien sum­mien olles­sa kym­me­niä tuhan­sia vuo­des­sa. (Hel­sin­gin yli­opis­ton kyse­ly­tut­ki­mus 2009). 

    En kiis­tä, ettei­kö näin tapah­tui­si, mut­ta toi­saal­ta vero­va­paan lah­jan ylä­ra­ja on 4000 euroa/lahjoittaja/lahjan saaja/3 vuot­ta. Joten jos lap­sen van­hem­mat (2 hlö) lah­joit­ta­vat mak­si­mi­mää­rän, se tie­tää 2666 euroa vuo­des­sa per lap­si. Eli lait­to­muuk­sien puo­lel­le tuo menee vain niil­lä jot­ka lah­joit­ta­vat mer­kit­tä­väs­ti yli kes­kiar­von. Lisäk­si laki sal­lii toi­sen ihmi­sen elät­tä­mi­sen johon­kin huo­nos­ti mää­ri­tel­tyyn rajaan saakka.

    Tie­ten­kin sii­nä kier­re­tään lakia aika pal­jon, että toi­meen­tu­lo­tu­keen oikeu­te­tut saa­vat suku­lai­sil­taan kätei­se­nä lah­jo­ja, jois­ta ei mene tie­toa toi­meen­tu­lo­tuen mak­sa­jal­le. Ja toi­meen­tu­lo­tuen saa­jat sääs­tä­vät käteis­tä rahaa pahan päi­vän varal­le ker­to­mat­ta sii­tä. Mut­ta täs­sä on mie­les­tä­ni ongel­ma­na enem­män­kin se, että perus­tur­va on niin jyr­käs­ti tulo­vä­hen­teis­tä. Yhteis­kun­nan meka­nis­me­ja pide­tään epä­oi­keu­den­mu­kai­si­na, joten nii­tä kier­re­tään sikä­li kun mahdollista.

  115. Eli­na: kyl­lä aina­kin mei­dän suvus­sa anne­taan nuo­rem­mil­le ja vähä­va­rai­sem­mil­le jos­kus rahaa lah­jak­si saat­teel­la “osta jotain kivaa ittel­les”. Onko se joten­kin tavatonta?

  116. #
    Jän­nä havai­ta, miten laa­jal­le aja­tus toi­meen­tu­lo­tues­ta perus­tu­lo­na on jo levinnyt.
    #

    Joo‑o, mut­ta kun useil­la työt­tö­myys on sen ver­ran pit­kä­ai­kais­ta, että näl­kä ja kyl­myys tulee, ellei toi­meen­tu­lo­tu­kea ole saa­vu­tet­ta­vis­sa. Ja var­sin­kin siloin, kun työ­suh­tei­den pituus eikä palk­ka työö­suh­teen alus­sa ole kenen­kään tie­dos­sa kun työ­tä aloittaa.

    Mitä itse tuu­mi­sit, jos saat työ­palk­kaa 3 kuu­kau­del­ta net­to­na työ­ku­lu­je­si jäl­keen 500 euroa käteen, niin kuin­ka pit­kään tuol­la 500 eurol­la oli­si mie­les­tä­si elet­tä­vä — ennen kuin uusi pal­kal­li­nen työ­paik­ka löytyy.

    Nii­nis­tö tosin aika­naan tote­si, että työt­tö­myys monien koh­dal­la on väliai­kais­ta, mut­ta eipä toden­nut, kuin­ka pit­kä aika tul­laan viet­tä­mään työt­tö­mä­nä työ­suh­tei­den välillä.

  117. Eli­na sanoi :
    #
    Kyl­lä­kin on todet­ta­va, että jos on juu­ri­hoi­don tai ham­mas­ki­ven pois­ton tar­pees­sa puo­li­vuo­sit­tain oli­si syy­tä tutus­tua ham­mas­har­jan käyttöön.
    #

    Juu­ri­hoi­dot eri asia mut­ta aivan var­mas­ti ham­mas­ki­ven ker­ty­mis­tä et väl­tä ainoas­taan ham­mas­har­jan käy­töl­lä — vaik­ka kuin­ka han­kai­sit aamus­ta iltaan purukalustoasi.

    Ham­mas­ki­vi on sii­tä ikä­vä asia, että sitä ker­tyy tapaus­koh­tai­ses­ti (hen­ki­lös­tä riip­puen) enem­män tai vähem­män ham­paan “juu­reen”, ja sit­ten ker­ty­nyt ham­mas­ki­vi alkaa­kin kam­pea­maan ham­mas­ta pois paikaltaan.

    Jos halu­aa naut­tia omin ham­pain syön­nis­tä mah­dol­li­sim­man pit­kään elä­män­sä aika­na, suo­sit­te­len ham­mas­ki­ven pois­toa puo­li­vuo­sit­tain niin vähä­va­rai­sil­le kuin varak­kam­mil­le­kin. Lisäk­si on erit­täin suo­si­tel­ta­vaa “ras­sa­ta” ham­paan välin­sä ham­mas­vä­li­har­joil­la aamuin illoin.

    Läh­tee töh­kä irti ham­mas­vä­li­har­jal­la ham­pai­den välis­tä val­lan toi­sel­la taval­la kuin pel­käs­tään ham­mas­har­jal­la har­jaa­mal­la — pel­käs­tään ham­paan pintaa.

    Täl­lai­nen “plä­jäys” täs­tä sit­ten syn­tyi, vaik­ka ham­mas­lää­kä­ri en olekaan.

  118. Nämä lah­jat kum­mi­tä­dil­tä kos­ke­vat pää­asias­sa tie­tys­ti lap­sia. Las­ten tiliot­tei­ta ei syy­nä­tä sos­sus­sa, kos­ka lap­si ei ole vel­vol­li­nen osal­lis­tu­maan per­heen elatukseen. 

    Kuin­ka usein toi­meen­tu­lo­tu­ki­per­hei­den lap­sil­la on oikein omia tile­jä, joil­le raha­lah­jo­ja kerä­tään? Kai se taval­li­sem­pi jär­jes­te­ly on se, että lap­sen lah­jaan tar­koi­tet­tu raha anne­taan äidille.

  119. Joi­ta­kin kir­joit­ta­jia vai­kut­taa vai­vaa­van lapsilisäporrastus. 

    Por­ras­tus on hyvä niin kau­an kun las­ten kulu­ja ei kor­va­ta koko­naan, kos­ka por­ras­tus loi­ven­taa las­ten yhteen­las­ket­tu­jen net­to­kus­tan­nus­ten kas­vua lap­si­lu­vun kas­vaes­sa. Alla kas­vua on kuvat­tu kahel­la esimerkillä.

    Ensim­mäi­ses­sä esi­mer­kis­sä lap­si­li­siä on ver­rat­tu toi­meen­tu­lo­tuen alle 10v las­ten kulu­tus­ta­soon. Toi­meen­tu­lo­tuen luvuis­sa on ale­ne­va por­ras­tus kol­man­teen lap­seen saak­ka. Lap­si­li­sis­sä on käy­tet­ty maa­lis­kuun alus­ta 2011 voi­maan tule­via lap­si­li­siä. Niis­sä on nouse­va por­ras­tus vii­den­teen lap­seen saakka.

    Lap­si­li­sät vähen­net­ty­nä alle 10v toi­meen­tu­lo­tuen tasosta
    1 lap­si: 264,04 — 100,40 = 163,64
    2 las­ta: 507,12 — 211,34 = 295,78
    3 las­ta: 729,25 — 352,90 = 376,35
    4 las­ta: 951,38 — 515,05 = 436,33
    5 las­ta: 1 173,51 — 697,78 = 475,73

    Oma­vas­tuu las­ten kuluis­ta siis kas­vaa nouse­vas­ta lap­si­li­sä­por­ras­tuk­ses­ta huo­li­mat­ta. Samal­la kas­vaa toi­meen­tu­lo­tu­kea saa­van talou­del­li­nen kyn­nys ottaa vas­taan työ­tä, kos­ka tulo­jen kas­vu pudot­taa per­heen yhteis­kun­nal­ta las­ten kulu­tuk­seen saa­man rahan lap­si­li­sien tasol­le. Lap­si­li­sä­ko­ro­tuk­set alen­tai­si­vat tätä kyn­nys­tä ja riit­tä­vi­nä pois­tai­si­vat koko tuloloukun.

    Vähän lähem­pä­nä nor­maa­lia kulu­tus­ta­soa ollaan vel­ka­jär­jes­te­lys­sä käy­te­tyil­lä las­ten menoil­la. Sii­nä kah­den vahim­man lap­sen kulu­tus­me­noi­na käy­te­tään yhtä suu­ria sum­mia ja kol­man­nes­ta eteen­päin hiu­kan alen­net­tu­ja sum­mia, lap­si­li­sät kuten yllä.

    Lap­si­li­sät vähen­net­ty­nä vel­ka­jär­jes­te­lyn tar­ve­har­kin­nan tasosta
    1 lap­si: 315,00 — 100,40 = 214,60
    2 las­ta: 630,00 — 211,34 = 418,66
    3 las­ta: 923,00 — 352,90 = 570,10
    4 las­ta: 1 216,00 — 515,05 = 700,95
    5 las­ta: 1 509,00 — 697,78 = 811,22

    Oma­vas­tuun kas­vu siis jyrk­ke­nee lap­si­lu­vun kas­vaes­sa siir­ryt­täes­sä lähem­mäs las­ten normaalimenoja. 

    Las­ten saan­tie­del­ly­tyk­siä poh­dit­taes­sa yllä ole­vien meno­kas­vu­jen lisäk­si vai­kut­ta­nee myös las­ten hoi­toon sitou­tu­van työ­ajan kas­vu, joka vie joko tulo­ja tai tulon­han­kin­taan käy­tet­tä­vis­sä ole­vaa työ­ai­kaa. Voin koke­muk­ses­ta vakuut­taa, että 4–5 lap­sen hoi­to on työtä.

    Jos siir­ryt­täi­siin nykyi­sen lap­si­li­siin käy­te­tyn koko­nais­ra­ha­mää­rän puit­teis­sa tasa­suu­rui­siin lap­si­li­siin las­ta koh­ti, tar­koit­tai­si se käy­tän­nös­sä molem­mil­la ver­tai­lu­ta­soil­la net­to­kus­tan­nus­ten kas­vun jyrk­ke­ne­mis­tä. Täl­löin lyö­täi­siin lyö­tyä, kos­ka moni­lap­si­set per­heet ovat jo nyt mui­ta tiu­kem­mal­la, kuten tilas­to­kat­sauk­sen kuvios­sa 4.8 näkyy http://www.stat.fi/til/tjt/2008/01/tjt_2008_01_2010-01–26_kat_004_fi.html
    Moni­lap­sis­ten tilan­net­ta on tar­kas­tel­tu myös toi­ses­sa hiu­kan van­hem­mas­sa tilas­to­kat­sauk­ses­sa http://www.stat.fi/tup/hyvinvointikatsaus/hyka_2006_03_ruotsalainen.html

    Mik­si las­ten saan­tia sit­ten kan­nat­tai­si tukea? Riit­tää­kö, että jokai­nen lait­taa sen ver­ran lap­sia kuin on varaa? Riit­tää, jos riit­tä­vän monel­la on varaa lait­taa yli kah­den lap­si­lu­ku­ja. Ilman kah­ta suu­rem­pia lap­si­lu­ku­ja työ­voi­ma ei uusiu­du. Sii­hen tar­vi­taan kes­ki­mää­rin 2,1 las­ta nais­ta koh­ti. Jos työ­voi­ma ei uusiu­du, sosi­aa­li- ja elä­ke­tur­van mak­sa­jien mää­rä vähe­nee samal­la kun van­hus­ten mää­rä kas­vaa. Maa­han­muut­to ei näy­tä rat­kai­se­van tätä kestävyysvajetta. 

    Tämän takia eläk­kei­täm­me lei­ka­taan ja vero­ja pyri­tään nos­ta­maan. Ihan oma jut­tun­sa oli­si osoit­taa, että täs­tä huo­li­mat­ta koti­ta­louk­sia vero­te­taan välil­lis­nä ja tulo­ve­roi­na juu­ri las­ten saan­nis­ta joh­tuen lastentappotahtiin.

    Mitä yhteis­kun­ta — me kaik­ki — sit­ten saam­me vas­ti­neek­si lap­siin inves­toi­duil­le riit­tä­vil­le lap­si­li­sä- ja toi­meen­tu­lo­tu­ki­ra­hoil­le, jot­ka luo­vat edel­ly­tyk­set oman lap­si­lu­vun vapaal­le valin­nal­le ilman talou­del­lis­ta pai­nos­tus­ta pie­niin lap­si­lu­kui­hin? Työ­vuo­sia, jot­ka ylit­tä­vät men­nen tul­len las­ten hoi­toon sitou­tu­neet työ­pa­nok­set, vaik­ka lap­sia hoi­det­tai­siin kotonakin.

    1 lap­si: 40 henkilötyövuotta
    2 las­ta: 80 henkilötyövuotta
    3 las­ta: 120 henkilötyövuotta
    4 las­ta: 160 henkilötyövuotta
    5 las­ta: 200 henkilötyövuotta

    Nämä tuo­tot syn­ty­vät lap­si­per­he­vai­hees­sa hen­keä koti sitä eko­lo­gi­sem­min, mitä isom­mas­ta lap­si­jou­kos­ta on kysy­mys, kos­ka sil­loin yhtei­siä jää­kaap­pe­ja ja kodin­ko­nei­ta yms. on jaka­mas­sa useam­pi henki.

  120. Mat­ti, mie­len­kiin­toi­nen esi­tys sii­tä, mik­si lap­si­li­sän pitää kas­vaa lap­si­lu­vun muka­na, tai muu­ten lap­si­per­heel­lis­ten työt­tö­mien tulo­lou­kot tule­vat entis­tä syvemmiksi. 

    Nois­ta viit­taa­mis­ta­si tilas­to­kes­kuk­sen tilas­tois­ta taas en saa­nut oikein mitään tolk­kua. Siel­lä puhut­tiin sekä pien­tu­loi­suu­des­ta että lap­si­köy­hyy­des­tä, mut­tei kum­paa­kaan ter­miä miten­kään mää­ri­tel­ty. Niis­sä kon­kreet­ti­ses­ti mää­ri­tel­lyis­sä tilas­tois­sa (mihin asioi­hin lap­sil­la oikeas­ti on varaa), suun­nil­leen kai­kil­la oli kaik­keen varaa, myös niil­lä “pien­tu­loi­sil­la”. Ainoas­taan vii­kon loma kodin ulko­puo­lel­la jäi uupu­maan n. vii­den­nek­sel­lä pien­tu­lois­ten lapsista. 

    Mitä taas nii­hin lap­si­lu­kui­hin väes­tön kor­vaa­ja­na tulee, niin olen edel­leen sitä miel­tä, että ensi­si­jas­sa vas­tuu las­ten elät­tä­mi­ses­tä pitää olla van­hem­mil­la. Las­ten tekoa voi täl­lä perus­teel­la muu yhteis­kun­ta tukea, mut­ta minus­ta oikeu­den­mu­kais­ta on teh­dä se niin, että kai­kis­ta lap­sis­ta mak­se­taan saman verran. 

    Mitä taas eko­lo­gi­aan tulee, niin lap­si­lu­vun jaka­mi­nen niin, että jois­sain per­heis­sä on 1 lap­si ja jois­sain 5 ver­rat­tu­na sii­hen, että kai­kis­sa on 2, ei minus­ta ole kyl­lä yhtään eko­lo­gi­sem­paa. Ennem­min­kin ehkä päin­vas­toin. Kah­den tai kol­men lap­sen per­heet mah­tu­vat taval­li­seen hen­ki­lö­au­toon sii­nä, mis­sä yhden­kin lap­sen per­heet, kun taas tuo­ta suu­rem­pi per­he tar­vit­see isom­man ja suu­ri­ku­lu­tuk­si­sem­man auton.

  121. Niis­sä kon­kreet­ti­ses­ti mää­ri­tel­lyis­sä tilas­tois­sa (mihin asioi­hin lap­sil­la oikeas­ti on varaa), suun­nil­leen kai­kil­la oli kaik­keen varaa, myös niil­lä “pien­tu­loi­sil­la”. Ainoas­taan vii­kon loma kodin ulko­puo­lel­la jäi uupu­maan n. vii­den­nek­sel­lä pien­tu­lois­ten lapsista. 

    Sil­mäi­lin pikai­ses­ti mit­ta­rit läpi. Useim­mat eivät oikein mit­taa mitään. Esi­mer­kik­si uusien las­ten­vaat­tei­den hin­ta­hai­ta­ri on var­sin laa­ja ja sään­nöl­li­nen har­ras­tus voi olla jotain hal­paa (vaik­ka par­tio) tai kal­lis­ta (jää­kiek­ko). Ulko­lii­kun­ta­vä­li­neet (suk­set, luis­ti­met, pol­ku­pyö­rä) on mah­dol­lis­ta hank­kia niin käy­tet­ty­nä kirp­pa­ril­ta kuin ostaa uusi­na ja niis­sä­kin on laa­tue­ro­ja (las­ten rem­mi­suk­si­pa­ket­ti mak­saa uute­na muu­ta­man kym­pin, mut­ta kun­non suk­sis­ta täy­tyy mak­saa monin ver­roin enemmän).

    Mit­ta­reis­sa ei näky­nyt, onko per­heen käy­tös­sä auto. Sil­lä on ihan iso mer­ki­tys per­heen ja myös las­ten arjes­sa. Jos meil­lä ei oli­si autoa, las­tem­me hoi­to­päi­vä oli­si yli tun­nin pidempi.

  122. Eli­na:
    “Las­ten tiliot­tei­ta ei syy­nä­tä sos­sus­sa, kos­ka lap­si ei ole vel­vol­li­nen osal­lis­tu­maan per­heen elatukseen.”

    Lap­sen tulot ja sääs­töt voi­daan ottaa huo­mioon lap­sen osuu­des­sa per­heen toimeentulotuesta.

    Off-topic: täs­sä blo­gis­sa on näkö­jään jokin lai­naus­toi­min­to, mut­ta mitään ohjet­ta sen käyt­tä­mi­seen ei löydy.

  123. Mat­ti Sillanpää
    Mitä yhteis­kun­ta – me kaik­ki – sit­ten saam­me vas­ti­neek­si lap­siin inves­toi­duil­le riit­tä­vil­le lap­si­li­sä- ja toi­meen­tu­lo­tu­ki­ra­hoil­le, jot­ka luo­vat edel­ly­tyk­set oman lap­si­lu­vun vapaal­le valin­nal­le ilman talou­del­lis­ta pai­nos­tus­ta pie­niin lapsilukuihin?

    Mik­si ihmees­sä ihmis­ten pitäi­si pys­tyä valit­se­maan lap­si­lu­kun­sa siten, ettei itsel­lä ole osaa taik­ka arpaa las­ten elätykseen?

    Itse en näe mitään hyö­tyä sii­tä, että val­tio kus­tan­taa ongel­ma­per­hei­den­li­sään­ty­mi­sen sii­nä mis­sä työs­sä­käy­vien­kin. Huo­no-osai­suus periy­tyy, mik­si haluai­sim­me tukea tätä kehitystä?

    Eko­lo­gian miet­ti­mi­ne las­ten luku­mää­rän muka­na on täy­sin jär­je­tön­tä. Kaik­kein eko­lo­gi­sin vaih­toeh­to kun on lapsettomuus.

    Samu­li Saarelma
    Mitä taas nii­hin lap­si­lu­kui­hin väes­tön kor­vaa­ja­na tulee, niin olen edel­leen sitä miel­tä, että ensi­si­jas­sa vas­tuu las­ten elät­tä­mi­ses­tä pitää olla van­hem­mil­la.

    Täs­tä me olem­me samaa mieltä.

    Las­ten tekoa voi täl­lä perus­teel­la muu yhteis­kun­ta tukea, mut­ta minus­ta oikeu­den­mu­kais­ta on teh­dä se niin, että kai­kis­ta lap­sis­ta mak­se­taan saman verran.

    Minun puo­les­ta useam­mas­ta lap­ses­ta voi­daan mak­saa enem­män. Toki oli­si hal­lin­nol­li­ses­ti hel­pom­paa jos kai­kis­ta mak­set­tai­siin saman ver­ran. Sil­ti, mikä­li halu­taan mal­til­li­ses­ti kan­nus­taa ihmi­siä las­ten teke­mi­seen, nouse­va lap­si­li­sä on perusteltu.

    Sivu­huo­mio:
    Yksi syy köy­hien lap­si­per­hei­den mää­rän lisään­ty­mi­seen on avio­ero­jen määä­rän nousun. Toi­saal­ta abso­luut­ti­nen lap­si­köy­hyys­kin on lie­ven­ty­nyt vii­mei­sen 20 vuo­den aikana.

  124. YLE jat­kaa har­haan­joh­ta­vaa uuti­soin­tia toi­meen­tu­lo­tues­ta ja lapsilisistä.
    Tänään aina­kin radion kai­kis­sa uutis­lä­he­tyk­sis­sä ja YLEn net­ti­si­vuil­la on ker­rot­tu, että toi­meen­tu­lo­tu­ki ei ole nous­sut kah­teen­kym­me­neen vuoteen. 

    Tuo on tie­tys­ti täyt­tä pup­pua ja toi­meen­tu­lo­tuen perus­osa on indek­siin sidot­tu, joten se on nous­sut joka vuo­si kulut­ta­ja­hin­tain­dek­sin mukaan. 

    Aina­kaan radion uuti­ses­ta ei kyl­lä miten­kään ilmen­ty­nyt tuo­ta seik­kaa, vaan kuu­li­ja sai käsi­tyk­sen, että toi­meen­tu­lo­tu­ki ei ole nous­sut ollen­kaan. Net­ti­si­vuil­ta oikean tie­don saa jos lukee oikein aja­tuk­sel­la. Lainaus:

    - Perus­tur­van taso toi­meen­tu­lo­tues­sa vuon­na 1990 oli 418 euroa ja täl­lä het­kel­lä se on kulut­ta­ja­hin­tain­dek­sil­lä muu­tet­tu­na 417 euroa eli se on reaa­li­ses­ti vähen­ty­nyt euron ver­ran kah­den vuo­si­kym­me­nen takai­ses­ta tilanteesta. ”

    Toi­meen­tu­lo­tu­ki ei suin­kaan vuon­na 1990 ollut 418 euroa. 418 euroa on vuo­den 1990 toi­meen­tu­lo­tu­ki kor­jat­tu­na kulut­ta­ja­hin­tain­dek­sin muu­tok­sel­la. Todel­li­suu­des­sa vuon­na 1990 mak­set­tu toi­meen­tu­lo­tu­ki on siis pal­jon vähem­män kuin 418 euroa. Mie­les­tä­ni koh­tuul­li­sen har­haan­joh­ta­vas­ti uutisoitu.

    link­ki uuti­set nettiversioon:
    http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/02/toimeentulotuki_pysynyt_samana_20_vuotta_2333515.html

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.