Pitäisikö lapsilisän olla toimeentulotukinormin sisällä vai sen ulkopuolella?

Joskus 1990-luvun alus­sa toimeen­tu­lotuen laskemis­pe­rustet­ta muutet­ti­in niin, että las­ten nor­mi korotet­ti­in lap­sil­isän ver­ran ja lap­sil­isä las­ket­ti­in tulok­si, joka alen­taa lap­sil­isää. Tämä on sen jäl­keen herät­tänyt jatku­vaa närää, kos­ka kun lap­sil­isää joskus har­voin korote­taan, toimeen­tu­lo­tukiper­heet jäävät ilman tätä koro­tus­ta. Radiouutiset pani­vat parem­mak­si ja sanoi­vat, että jär­jeste­ly merk­it­see, etteivät köy­hät per­heet saa lap­sil­isää lainkaan.

Toimeen­tu­lo­tuki­nor­mi ensim­mäis­es­tä laps­es­ta on 264 euroa kuus­sa, jota siis sadan euron lap­sil­isä vähen­tää niin, että per­he saa toimeen­tu­lo­tukea tosi­asi­as­sa 164 euroa. Olisiko parem­pi, että nor­mi olisi, kuten se oli entisen lasku­ta­van mukaan, 164 euroa, minkä päälle tulisi lap­sil­isä, 100 euroa?

Ainakin YLEn toimit­ta­jan olisi tämä jälkim­mäi­nen tapa helpom­pi hyväksyä.

Näi­hin päivi­in asti tämä jälkim­mäi­nen tapa olisi olut köy­hille per­heille perin huono, kos­ka toimeen­tu­lotuen nor­mi on ollut sidot­tuna indek­si­in, mut­ta lap­sil­isä ei ole. Jos indek­siko­ro­tuk­set tule­vat vain tuo­hon 164 euroon, se on huonom­pi vai­h­toe­hto kuin jos indek­siko­ro­tuk­set tule­vat koko 264 euroon. Enää täl­lä ei ole merk­i­tys­tä. Nyt myös lap­sil­isät on sidot­tu indeksiin.

Toinen seik­ka, joka puoltaa lap­sil­isän pitämistä normin sisäl­lä liit­tyy rikkinäisi­in per­heisi­in. Aina ei lap­sil­isä tule sille van­hem­mal­la, joka laps­es­ta tosi­asial­lis­es­ti huole­htii. Voi käy­dä niin, että väärä van­hempi saa sen sata euroa. Nykyjär­jestelmä takaa sen, että laps­es­ta tosi­asi­as­sa huole­hti­va saa aina tuon 264 euroa, jos ei lap­sil­isästä, sit­ten toimeentulotuesta.

Vaikeuk­sia tulisi myös siitä, että lap­sil­isä kas­vaa las­ten lukumäärän noustes­sa kun taas toimeen­tu­lotuen nor­mi ale­nee peri­aat­teel­la tusi­noit­tain halvem­mal­la. Näitä kah­ta peri­aatet­ta on vaikea yhdis­tää, kos­ka yhden lapsen täyt­täessä 17 vuot­ta per­heen lap­sil­isä ale­nee sen eniten lap­sil­isää saa­van mukaan.

Kun tämän hah­mot­ta­mi­nen on niin vaikea­ta, kan­nat­taisi ehkä kuitenkin ottaa se lap­sil­isä normin ulkop­uolelle — varsinkin kun se lap­sil­isien indek­sisidon­naisu­u­den vuok­si ei enää olisi niin epäedullista köyhille.

YLEn toimit­ta­ja taisi kyl­lä tarkoit­taa, että las­ten toimeen­tu­lotuen normia pitäisi nos­taa lap­sil­isän ver­ran 364 euroon. Sil­loin laps­es­ta mak­set­taisi­inkin jo enem­män kuin per­heen tois­es­ta aikuis­es­ta nyt mak­set­ta­va 293 euroa.

140 vastausta artikkeliin “Pitäisikö lapsilisän olla toimeentulotukinormin sisällä vai sen ulkopuolella?”

  1. Lap­sil­isää ensim­mäisen lapsen kohdal­ta on näköjään nos­tet­tu huimat neljäkym­ment­tä sent­tiä eli uusi sum­ma on 100,40 euroa satasen sijaan. Tarkku­ut­ta Osmo! 

    Eläköön siis indek­sisidon­naisu­us! Nyt köy­him­mänkin per­heen vesa saa mehu­jään (Pirk­ka) ker­ran kuussa. 

    Yksin­huolta­jal­la ei toimeen­tu­lo­tuki­nor­mi ja lap­sil­isä kohtaa kuvat­ul­la taval­la. Yhden lapsen kohdal­la yksin­huolta­jako­ro­tus on 46,79 euroa, jol­loin “mene­tys” toimeen­tu­lotuelle pudotes­sa on suurempi. 

    Suurin epäko­h­ta lap­sil­isässä on sen lop­pumi­nen lapsen täyt­täessä 17 vuot­ta. Kotona asu­van luki­o­laisen menot ovat täl­löin suurim­mil­laan ja jär­jestelmä leikkaa siis nuorem­pi­en las­ten lap­sil­isää kakkoslapsen siir­tyessä ensim­mäisek­si jne.

    1. Joskus ajatelti­in, että sei6tsemäntoista vuo­tias han­kkii jo rahan sa men­emäl­lä töi­hin. Sil­loin joskus kansak­oulua köyti­in vain kuusi vuot­ta, joten töi­hin saat­toi men­nä jo 14-vuotiaana.…
      Lap­sil­isä tosi­aan lakkaa 17-vuo­ti­aana, mut­ta tämä YLEn par­jaa­ma jär­jestelmä pelas­taa toimeen­tu­lo­tukiper­heet tältäkin vaivalta.
      Pyöristin myös toimeen­tu­lotuen lähimään euroon. Tuo neljän promillen indek­siko­ro­tus on seu­raus­ta tästä ruuan arvon­lisäveron alen­tamis­es­ta. Sehän ei hyödyt­tänyt tulon­si­ir­to­ja saavia, kos­ka se leikat­ti­in heiltä pois indeksin kaut­ta. Täöstä yritin kir­joit­taa joskus aiem­min ker­toak­seni, että ruuan arvon­lisäveron alen­nus hyödyt­tää suu­rit­u­loisia kavi­aarin syöjioä mut­ta ei eläkeläisiä eikä työttömiä. 

    2. Eli­na:
      Lap­sil­isää ensim­mäisen lapsen kohdal­ta on näköjään nos­tet­tu huimat neljäkym­ment­tä sent­tiä eli uusi sum­ma on 100,40 euroa satasen sijaan. Tarkku­ut­ta Osmo! 

      Eläköön siis indek­sisidon­naisu­us! Nyt köy­him­mänkin per­heen vesa saa mehu­jään (Pirk­ka) ker­ran kuussa. 

      Yksin­huolta­jal­la ei toimeen­tu­lo­tuki­nor­mi ja lap­sil­isä kohtaa kuvat­ul­la taval­la. Yhden lapsen kohdal­la yksin­huolta­jako­ro­tus on 46,79 euroa, jol­loin “mene­tys” toimeen­tu­lotuelle pudotes­sa on suurempi. 

      Suurin epäko­h­ta lap­sil­isässä on sen lop­pumi­nen lapsen täyt­täessä 17 vuot­ta. Kotona asu­van luki­o­laisen menot ovat täl­löin suurim­mil­laan ja jär­jestelmä leikkaa siis nuorem­pi­en las­ten lap­sil­isää kakkoslapsen siir­tyessä ensim­mäisek­si jne.

      Lap­sil­isä pitääkin lop­pua tuol­loin. 17 vuo­tias on jo käytän­nössä aikuinen jon­ka pitäisi mm. lomat tehdä työtä. 18 vuo­ti­aana hän kuitenkin heti muut­taa omaan asun­toon ja rupeaa elät­tämään itseään. Ainakin pitäisi ruve­ta elät­tämään itseään.

  2. Hyvä kir­joi­tus. Outoa, että tuk­isys­teemeitä pitää muut­taa sik­si, että ihmiset tajuaisi­vat, miten ne toimi­vat. No, entistä suurem­pi syy toteut­taa perus­tu­lo yhdis­tet­tynä yksinker­taiseen vero­ma­lli­in. Sen toimin­nan kaik­ki ainakin tajuaisi­vat. Sit­ten mie­lenki­in­toinen pointti:

    Vaikeuk­sia tulisi myös siitä, että lap­sil­isä kas­vaa las­ten lukumäärän noustes­sa kun taas toimeen­tu­lotuen nor­mi ale­nee peri­aat­teel­la tusi­noit­tain halvemmalla. 

    Mikähän idea tuos­sa on, että lap­sil­isä kas­vaa las­ten lukumäärän noustes­sa? Tun­tu­isi ennem­minkin siltä, että las­ten kus­tan­nuk­set nou­dat­taisi­vat tuo­ta toimeen­tu­lotuen mallia, eli lisälap­si ei aiheuta yhtä suuria kus­tan­nuk­sia kuin ensim­mäi­nen lap­si. Onko lesta­di­o­laisil­la näin kova lob­bausvoima eduskunnassa 😉

    1. Lap­sil­isä kas­vaa las­ten lukumäärän kas­vaes­sa, koska
      a) Suomen keskus­ta on iso puolue
      b) Lap­sil­isä kor­vaa vain osan kus­tan­nuk­sista, las­ten lukumäärän kas­vaes­sa yhä suurem­man osan, kos­ka per­heen mah­dol­lisu­udet vas­ta­ta niistä heikkenevät.

  3. Aina ei lap­sil­isä tule sille van­hem­mal­la, joka laps­es­ta tosi­asial­lis­es­ti huole­htii. Voi käy­dä niin, että väärä van­hempi saa sen sata euroa. Nykyjär­jestelmä takaa sen, että laps­es­ta tosi­asi­as­sa huole­hti­va saa aina tuon 264 euroa, jos ei lap­sil­isästä, sit­ten toimeentulotuesta.

    Tätä jäin ihmettelemään. Lap­sil­isän saa van­hempi, jon­ka luona lap­si on kir­joil­la, jos van­hem­mat toisin eivät ole sopineet. 

    Yhtä lail­la toimeen­tu­lotuen saa luon­aan kir­joil­la olev­as­ta laps­es­ta. En usko, että tästä sos­sus­sa mitenkään jouste­taan peru­sosasn kohdal­la, oli tosi­asialli­nen tilanne mikä tahansa. 

    Vai onko sin­ul­la tietoa toisen­lais­es­ta käytännöstä?

  4. Mon­elle tun­tuu tosi­aan ole­van ongel­ma ymmärtää kokonaisuutta:

    1) Lap­sil­isän on tarkoi­tus olla tuki, jol­la kor­vataan _osa_ lapsen aiheut­tamista kus­tan­nuk­sista lapset­tomien ja lap­siper­hei­den välis­ten toimeen­tu­lo­ero­jen tasaamiseksi.
    2) Toimeen­tu­lotuen on tarkoi­tus olla tuki, jol­la kor­vataan _kaikki_ lapsen aiheut­ta­mat kustannukset.

    Jos lap­sil­isä ei vähen­täisi toimeen­tu­lo­tukea, lap­sil­isä ja toimeen­tu­lo­tu­ki yhteen­sä oli­si­vat enem­män kuin laps­es­ta aiheutu­vat kulut. Eihän sosi­aal­i­tur­va voi niin toimia.

  5. Suurin osa tt-tukea saav­ista lap­siper­heistä on yksin­huolta­japer­heitä, jol­loin lap­sil­isään kuu­luu yh-koro­tus 46,60e (46,79e). Tämä osu­us vähen­netään suo­raan toimeen­tu­lotuel­la katet­tavista asum­is­menoista, eli tt-tuel­la elävän yh:n lap­sil­isä on käytän­nössä noin kol­man­nek­sen pienempi. 

    Jos talous saa toimeen­tu­lo­tukea myös lapsen osalta, on ihan luon­nol­lista vähen­tää lap­sil­isä lapsen toimeen­tu­lotues­ta. Outoa on, että lap­sil­isä + yh-lisä + Kelan ela­tus­mak­su = suurem­pi kuin lapselle las­ket­tu toimeentulotukiosuus.

  6. Kuun­telin saman jutun radios­ta ja jäin ihmettelemään, olisiko lapsilisän/toimeentulotuen säätämi­nen kuitenkin yksinker­tainen ja tep­sivä keino puut­tua köy­himpi­en lap­siper­hei­den tilanteeseen.

  7. OS, ohi­tan tuon Keskus­ta-heiton turhana. Se ei perustele lap­sil­isäsys­teemin järkevyyt­tä, vaik­ka mah­dol­lis­es­ti sen, miten siihen on päädyt­ty. Toinen syy on sit­ten mielenkiintoisempi:

    Lap­sil­isä kor­vaa vain osan kus­tan­nuk­sista, las­ten lukumäärän kas­vaes­sa yhä suurem­man osan, kos­ka per­heen mah­dol­lisu­udet vas­ta­ta niistä heikkenevät 

    En ymmär­rä, mis­tä tuo “kos­ka”. Onko tässä jokin ole­tus, että per­hei­den ei voi­da olet­taa tietävän sel­l­ais­es­ta asi­as­ta kuin ehkäisy, tai, että per­hei­den ei voi­da olet­taa mitoit­ta­vansa las­ten­tekon­sa talouten­sa mukaan? 

    Ymmär­rän jotenkin sen, että las­ten­tekoa yleis­es­ti tue­taan, mut­ta se tun­tuu minus­taa väärältä, että yhteys per­heen talouden ja lap­simäärän välil­lä katkaistaan pyrkimäl­lä pitämään lap­silu­vus­ta riip­pumat­tomana vakiona rahamäärä, joka las­ten kulu­jen jäl­keen per­heelle jää.

    En siis pidä eri­tyisen oikeu­den­mukaise­na sitä, että per­heel­lä A ei ole varaa han­kkia ensim­mäistäkään las­ta sik­si, että ensim­mäisen lapsen lap­sil­isä on pieni, mut­ta per­heel­lä B on varaa han­kkia viides, kos­ka lap­sil­isä per lap­si nousee lap­silu­vun mukaan. Tämä etenkin sik­si, että las­ten kulut per lap­si minus­ta pienenevät lap­silu­vun mukana (voi käyt­tää edel­lisiltä jääneitä vaat­tei­ta ja lelu­ja, kak­si las­ta voi asua yhdessä huoneessa siinä, mis­sä yksikin, jne.)

  8. Lap­sil­isän saa van­hempi, jon­ka luona lap­si on kir­joil­la, jos van­hem­mat toisin eivät ole sopineet. 

    Eikös lap­sil­isän saa se van­hempi, joka sitä on hak­enut (yleen­sä jo raskaana ollessaan)? Siir­tyykö se jotenkin automaat­tis­es­ti lapsen mukana, jos per­he hajoaa? 

    Mikähän idea tuos­sa on, että lap­sil­isä kas­vaa las­ten lukumäärän noustes­sa? Tun­tu­isi ennem­minkin siltä, että las­ten kus­tan­nuk­set nou­dat­taisi­vat tuo­ta toimeen­tu­lotuen mallia, eli lisälap­si ei aiheuta yhtä suuria kus­tan­nuk­sia kuin ensim­mäi­nen lapsi.

    Kuun­telin tuos­sa juuri työkaverin monolo­gia aiheesta “kol­mas lap­si tuli kalli­ik­si”. Läh­tee jo ihan siitä, että aika har­van auton takapenkille mah­tuu kolme turvaistuinta.

    Joskus ajatelti­in, että sei6tsemäntoista vuo­tias han­kkii jo rahansa men­emäl­lä töi­hin. Sil­loin joskus kansak­oulua köyti­in vain kuusi vuot­ta, joten töi­hin saat­toi men­nä jo 14-vuotiaana…. 

    Eikös oikeus saa­da opin­to­tukea ala myös 17-vuo­ti­aana. Eli peri­aat­teessa tukea edelleen tulee, mut­ta eri nimel­lä ja lapselle itselleen?

  9. Saarel­ma:

    Outoa, että tuk­isys­teemeitä pitää muut­taa sik­si, että ihmiset tajuaisi­vat, miten ne toimivat.

    Sarkamis­mi­varoitin piip­paa, mut­ta ollaan nyt tosikko­ja. Se että ihmiset, mukaan lukien kansane­dus­ta­jat ja virkamieskun­ta jot­ka näistä asioista päät­tää, tajuaisi­vat jär­jestelmästä jotain on itsessään ihan riit­tävä syy selkeyt­tää sitä.

  10. Tot­ta puhuen en oikeasti usko, etteikö toimit­ta­ja olisi ymmärtänyt, miten lap­sil­isä ja toimeen­tu­lo­tu­ki toimivat.

    Tarkoi­tan siis, että toimit­ta­ja on luul­tavam­min epäre­helli­nen ja pop­ulisti­nen, ei niin tyh­mä ettei tajuaisi.

    YLEltä saamme paras­ta jour­nal­is­mia, mitä tois­t­en rahoil­la voi ostaa.

  11. Riit­ta,

    Lähivan­hempi on aina oikeutet­tu lap­sil­isään. En tiedä kuin­ka automaat­tis­es­ti se siir­tyy, jos alun perin tuen saa­ja muut­tuu etä­van­hem­mak­si. Mut­ta aivan var­masti vain muodol­lisel­la hake­muk­sel­la sen saa lähivanhempi.

    Eli vas­toin lähivan­hem­man tah­toa etä­van­hempi ei voi nos­taa lap­sil­isää. Osmo ilmeis­es­ti tarkoit­taa tilan­net­ta, jos­sa lähivan­hempi on hulttio/hulttiotar ja lapset viet­tävät aikansa pääosin etä­van­hem­man luona lähivan­hem­man tuh­lates­sa tuki­ra­hat lähipubissa.

    Täl­laises­sa tapauk­ses­sa tietysti etä­van­hem­man tulee pyrk­iä siirtämään lapsi/lapset kir­joille luok­sen­sa ja saa­maan lähi­huolta­jan viralli­nen sta­tus. Tämä voi tietysti olla pitkälli­nen oikeuspros­es­si sem­minkin, jos on sovit­tu yksin­huolta­ju­ud­es­ta yhteishuol­lon sijaan. 

    Point­ti­ni oli siis se, että Osmon kir­joituk­ses­ta saa kuvan, että toimeen­tu­lotuen puolel­la toimit­taisi­in toisin. Ei näin nähdäk­seni ole, vaan ain­oas­taan lähivan­hempi on oikeutet­tu samaan tt-tukea lapsista.

    1. Eli­na
      Lap­si voi olla esimerkik­si Yhdys­val­tain kansalainen, fai­ja asuu Flori­das­sa ja äiti on paen­nut väki­val­taista isää Suomeen. kestää topvin, ennen kuin lap­si alkaa saa­da lapsilisää.

  12. Riit­ta:

    Eikös oikeus saa­da opin­to­tukea ala myös 17-vuo­ti­aana. Eli peri­aat­teessa tukea edelleen tulee, mut­ta eri nimel­lä ja lapselle itselleen?

    Kyl­lä alkaa, mut­ta kotona asu­valle 17-vuo­ti­aalle tuki on mitätön, jos van­hem­mil­la on sääl­liset vuosi­t­u­lot. Tukea ei saa ollenkaan, jos van­hempi­en yhteen­las­ke­tut tulot ylit­tävät n. 50 000/v (en tark­istanut tätä aivan prikulleen)

    Enim­mil­lään tuki on satasen luokkaa kyl­lä, mut­ta tämä vaatii, että van­hem­mat ovat käytän­nössä tulottomia.

  13. Kansa var­maan riemas­tu­isi kun MOT:issa saar­nataan seu­raavak­si, että soma­liper­he saa toimeen­tu­lo­tukea puh­taana kuus­sa 5000 euroa ja päälle lap­sil­isät 1800 euroa.

  14. Mielestäni kan­ta­suo­ma­lais­ten kan­nat­taisi pitää huol­ta lisään­tymis­es­tään tai muuten huk­ka perii tämän uhanalaisen rodun. Mielestäni lisään­tymishalukkaille per­heille tulisi antaa taku­ut siitä, että voivat tur­val­lisin mielin poikia. Tähän paras malli olisi per­heen työssäkäyvälle henkilölle annet­ta­va verovähen­nys (käytän­nössä isä). Lesta­di­o­lais­per­hei­den isät ovat usein niskali­mas­sa työtä teke­viä yrit­täjiä. Mielestäni ei ole suuri vääryys, jos heille myön­net­täisi­in ahkeru­u­teen kan­nus­tavaa lap­siluku­un­pe­rus­tu­vaa verovähennystä.
    (toimeen­tu­lo­tukea nämä per­heet eivät ahkeruuten­sa vuok­si ansaitse)

  15. Tässä on kelan sivuil­ta lap­sil­isän määrä järjestys­lu­vun funktiona.

    “1. lap­sil­isään oikeutetus­ta laps­es­ta 100,40
    2. lap­sil­isään oikeutetus­ta laps­es­ta 110,94
    3. lap­sil­isään oikeutetus­ta laps­es­ta 141,56
    4. lap­sil­isään oikeutetus­ta laps­es­ta 162,15
    Jokaises­ta seu­raavas­ta lap­sil­isään oikeutetus­ta laps­es­ta 182,73″

    3+ per­heet tekevät kyl­lä aika paljon lap­sista, oliko se 1/3 syn­tyvyy­destä (luku täysin hatus­ta). mut­ta ei lap­silien tasaamisel­la paljoa yksi­lap­sisia auteta.

    Toinen puoli on sit­ten se, että yhden ja kah­den lapsen per­heel­lä on parem­mat mah­dol­lisu­udet huole­htia oma­vatu­u­o­su­ud­estaan, joka sekin on syytä olla mukana. — Kus­tan­nuk­set eivät käsitä vain ruokaa eikä kier­rätet­täviä vaat­tei­ta vaan myös suurem­man asun­non tarpeen.

  16. Maa­pal­lon väestönkasvu on ongel­ma, jota ei pitäisi enää rahoit­ta­mal­la pahentaa.

    Lap­sil­isä voisi olla van­han­malli­nen kuukausit­tainen tuki lapselle, esim. siten, että
    ensim­mäi­nen “vahinko” saisi 400€, toinen 200€, kol­mas 100€ ja neljän­nen tehtäväk­si jäisi kostaa vanhemmilleen.

  17. Kat­son, että lap­sil­isien käyt­tämi­nen “köy­hien moni­lap­sis­ten per­hei­den” toimeen­tu­lo­tuke­na tulee lopet­taa. Pidet­täköön toimeen­tu­lo­tu­ki tarkoituk­sen­sa mukaises­ti toimeen­tu­lon tuke­na, mieluiten täysi-ikäisille perus­tu­lona, ja lap­sil­isät vas­taavasti yhteiskun­nan osoit­ta­mana tuke­na jokaisen lap­siper­heen voimavaro­jen lisäämisek­si jokaisen lapsen kasvatuksessa.

    On erikoista poli­ti­ikkaa arvot­taa lap­sia sen mukaan, kuin­ka mon­en­te­na per­heessään he ovat sat­tuneet syn­tymään. Tämä ei liene jär­jestelmän tarkoi­tus, mut­ta se on sen seuraus.

    Sen lisäk­si, että jär­jestelmä arvot­taa lap­sia keskenään, arvot­taa se myös per­heitä sen mukaan, kuin­ka mon­ta las­ta niis­sä on — joku toinen voisi väit­tää, että jälkim­mäi­nen on jopa jär­jestelmän suo­ranainen tarkoi­tus. Mik­si pienet per­heet eivät ansait­sisi tukea las­ten kas­vatuk­seen aivan samoin perustein kuin suuret?

    Jokainen lap­si saakoon — tai tuokoon per­heelle, kuin­ka asian sit­ten kukin halu­aa ymmärtää — määrältään saman lap­sil­isän, tai “las­ten perus­tu­lon”, täysi-ikäisyy­teen saak­ka eli myös 17-vuotiaille.

    (Jos aivan vält­tämät­tä halut­taisi­in per­heen lap­sille eri suu­ruiset tuet, tulisi määrien myös min­un nähdäk­seni pikem­minkin seu­ra­ta kus­tan­nuk­sia, jot­ka esikoisen jäl­keen pääsään­töis­es­ti pienen­nevät. Tämäkään ei tosin Riitan kom­mentin mukaan ole ihan yksiselit­teistä, joten yksinker­tais­in­ta lie­nee pitää las­tenkin kohdal­la kiin­ni selkeästä sama raha kaikille ‑peri­aat­teesta.)

    Jos köy­hät moni­lap­siset per­heet tarvit­se­vat eri­ty­istä tukea köy­hyyten­sä vuok­si, lap­sil­isä on siihen väärä keino.

  18. Riit­ta:

    Kuun­telin tuos­sa juuri työkaverin monolo­gia aiheesta “kol­mas lap­si tuli kalli­ik­si”. Läh­tee jo ihan siitä, että aika har­van auton takapenkille mah­tuu kolme turvaistuinta. 

    Jos asuu kaupunkialueel­la, tulee lapse­ton toimeen kokon­aan ilman autoa suh­teel­lisen hyvin. Se, että siis joutuu lapsen vuok­si ylipäätään siir­tymään auton käyt­töön, on ainakin minus­ta isom­pi hyp­päys menois­sa, kuin se, että joutuu han­kki­maan vähän isom­man auton, jot­ta se seu­raavakin lap­si mah­tuu kyytiin. 

    Var­maan noi­ta kyn­nyk­siä, joil­la kus­tan­nuk­set pomp­paa­vat, voi kek­siä minkä tahansa lapsen kohdalle, mut­ta kyl­lä itse sanois­in, että yleistrend­inä use­am­man lapsen kas­vat­ta­mi­nen on las­ta kohti halvem­paa kuin yhden. Asi­at, jois­sa toinen, kol­mas tai neljäs lap­si nos­taa kus­tan­nuk­sia enem­män kuin ensim­mäi­nen teki, ovat poikkeuksia.

  19. En uskaltanut men­nä koulu­un kun perusk­oulu lop­pui kos­ka näh­nyt lapse­na laman ahdin­gon yh:n lapse­na. Menin töi­hin mata­la­palk­ka-alalle. En uskaltaisi han­kkia lap­sia tukien varaan.

  20. Osmo,

    Mitä tämä per­heväki­val­lan uhri tähän liittyy? 

    Ensin­näkään lap­si ei saa lap­sil­isää. Edun­saa­ja on lapsen huolta­ja. Poikkeuk­sel­lis­es­ti Kela voi mak­saa 15 vuot­ta täyt­täneelle lapselle itselleen lapsilisän. 

    Jäikö tämä lap­si siis Yhdys­val­toi­hin? Eihän kumpikaan van­hem­mista sil­loin ole oikeutet­tu lapsilisään. 

    Jos taas lap­si tuli äitin­sä kanssa Suomeen, niin sit­ten vain hake­mus Kelaan vetämään. En tiedä, kuin­ka pitkä tovi siinä menee, mut­ta ei kai se ole olen­naista. Täl­lainen tapaus nimit­täin haiskah­taa lap­sikaap­pauk­selta. Lap­sil­isä lie­nee näin ollen pienin ongelma.

  21. Smash:

    Maa­pal­lon väestönkasvu on ongelma, 

    Kuin­ka niin?

  22. Osmon aloituk­ses­sa on virhe: 

    Toimeen­tu­lo­tu­ki tois­es­ta per­heen aikuis­es­ta on 356,24 €.

    1. Eli­na ei ole.
      Se on yhdestä aikuis­es­ta noin 419 euroa ja kahdes­ta noin 712. Vaik­ka se on kir­joitet­tu normi­in toisin, vähen­nys­laskul­la saa tästä tulok­sek­si, että tois­es­ta aikuis­es­ta mak­se­taan noin 293 euroa.

  23. Eikös oikeus saa­da opin­to­tukea ala myös 17-vuo­ti­aana. Eli peri­aat­teessa tukea edelleen tulee, mut­ta eri nimel­lä ja lapselle itselleen?

    Yli 17-vuo­ti­aan opin­to tuki on riip­pu­vainen van­hempi­en tuloista, samoin matkaku­lu­ja pitää olla paljon ennen kuin saa tukea 

    “Jos van­hemp­iesi vuosi­t­u­lot ovat 61 000 euroa tai enem­män, opin­to­tukea ei myönnetä.”

    “Voit saa­da koulumatkatukea, kun koulumatkan pitu­us on vähin­tään 10 kilo­metriä ja kus­tan­nuk­set ylit­tävät 54 euroa kuukaudessa.”

    Helsingis­sä ei matkatukeakaan saa

    Ja kun lap­si täyt­tää 18-vuot­ta niin työt­tömyyspäivära­hakin tippuu :
    1 lap­si 4,88 ; 2 las­ta 7,16 ; 3 tai enem­män 9,23

    Eli työt­tömälle van­hem­malle luki­o­lainen on todel­li­nen rasite

  24. Outoa on, että lap­sil­isä + yh-lisä + Kelan ela­tus­mak­su = suurem­pi kuin lapselle las­ket­tu toimeentulotukiosuus.

    Se, että ensisi­jainen tuki on suurem­pi kuin viime­si­jainen, ei ole outoa, vaan sen pitäisi olla pääsääntö.

  25. Löy­det­ti­in keskusteluis­sa mah­dolli­nen val­u­vi­ka siinä, miten tulo­ja ote­taan huomioon lapsen toimeentulotuessa:
    *lap­sil­isät ote­taan huomioon
    *lap­sil­isän yksin­huolta­jako­ro­tus ote­taan huomioon
    *ela­tusa­pu tai ela­tus­tu­ki ote­taan huomioon.

    Kuten Osmo yllä kuvasi, on perustel­tua että nämä ote­taan huomioon toimeen­tu­lotues­sa. Mut­ta onko perustel­tua, että ne ote­taan huomioon niin, että ne voivat leika­ta muu­takin kuin lapsen toimeen­tu­lo­tukea? Asia ei ole aivan yksinker­tainen, mut­ta se on pohtimisen arvoinen.

    Toisaal­ta jos ela­tusa­pu tai lap­sil­isä voivat leika­ta myös van­hem­man tukea, on kyseenalaista, ohjau­tuuko tuki sille tarkoitet­tuun kohteeseen.

    Toisaal­ta jos ela­tusa­pu tai lap­sil­isä voisi­vat leika­ta vain lapsen toimeen­tu­lo­tukea eivätkä esimerkik­si van­hem­man toimeen­tu­lo­tukea, ei siltikään ole mitään takei­ta siitä, että van­hempi käyt­tää rahat lapsen hyväk­si. Jos ei käytä, ongel­ma on min­un mielestäni kuitenkin paljon tulon­si­ir­to­ja syvem­mäl­lä sosi­aal­i­työn piiris­sä. Sik­si itse kallis­tun sivu­ut­ta­maan tämän riskin. 

    Esitän kansane­dus­ta­ja Soin­in­vaar­alle toiveen, että lap­sil­isä ja elatusapu/elatustuki voisi­vat leika­ta toimeen­tu­lo­tukea vain lapsen perus­teel­la mak­se­tun toimeen­tu­lotuen verran.

  26. “Kun tämän hah­mot­ta­mi­nen on niin vaikea­ta, kan­nat­taisi ehkä kuitenkin ottaa se lap­sil­isä normin ulkop­uolelle – varsinkin kun se lap­sil­isien indek­sisidon­naisu­u­den vuok­si ei enää olisi niin epäedullista köyhille.”

    Tarkoit­taako tämä “ehkä kuitenkin” sitä, että Soin­in­vaar­al­la ei ole oikein tietoa jon­ka poh­jal­ta voisi pitäväm­män kan­nan muodostaa?

  27. Art­turi B kir­joit­ti 24.1.2011 kel­lo 14:17
    “Maa­pal­lon väestönkasvu on ongelma”
    Kuin­ka niin?

    En kai vaan ole isäsi?!

  28. Art­turi B: Kuin­ka niin Maa­pal­lon väestönkasvu on ongelma?

    Maa­pal­lon väestönkasvu on ongel­ma, sil­lä Maa­pal­lo ei kykene tar­joa­maan hyvää elämää kaikille kehi­tys­maid­en ihmisille (vaik­ka pako­laisia vas­taan­ot­ta­mal­la hiukan helpotamme hei­dän osaltaan köy­hyyt­tä). Luon­non mon­imuo­toisu­us kär­sii epä­toivois­t­en ihmis­ten kaataes­sa sademet­sät pel­loik­si, puu­pel­loik­si ja asuinympäristök­seen. Sodat lisään­tyvät ihmis­ten tais­tel­lessa niukas­ta tilas­ta ja luonnonvaroista.Nykymenolla v.2150 Maa­pal­lol­la on lähin­nä vain ruokakasve­ja, puu­pel­to­ja ja kotieläim­iä (lehmiä, kano­ja, siko­ja jne.). Min­ua ei huo­le­ta luon­non kohta­lo, vaan min­ua huo­let­taa ihmisen kohta­lo köy­htyvässä luon­nos­sa. On odotet­tavaa, että ihmi­nen (super­parasi­it­ti) aiheut­taa kol­man­nen sukupu­ut­toaal­lon sit­ten mete­ori­itin Jukatanin niemi­maalle ja supertulivuorenpurkausten.

    Kohtu­ulli­nen väestönkasvu ei ole ongel­ma Suomes­sa. Suo­ma­lainen yhteiskun­ta ja luon­to kyke­nee kan­ta­maan main­iosti 10 miljoon­aa ihmistä olet­taen, että huolto­suhde ei heikkene nykyisestä.

  29. Art­turi:

    “Smash:

    Maa­pal­lon väestönkasvu on ongelma, 

    Kuin­ka niin?”

    Yliku­lu­tamme luon­non­va­ro­ja jo nyt 40 % WWF:n mit­tar­il­la. Yritin löytää tiivistä seli­tys­tä perusteista, joil­la yhteis­mi­tallis­t­a­mi­nen on tehty, mut­ten vielä löytänyt. Jot­ta köy­him­mille saadaan siedet­tävä elin­ta­so, täy­tyy väestönkasvun pysähtyä. Väestönkasvu ei ole ongel­ma Suomes­sa, joten tääl­lä per­hekoko voi kestävästi olla vähän suurem­pi kuin ylikan­soite­tuis­sa tai väestöl­lis­es­ti nopeasti kas­vavis­sa mais­sa. Samoin vet­tä voi tääl­lä kulut­taa vähän enem­män kuin mon­es­sa muus­sa maassa. 

    Tehokkain tapa hillitä globaalia väestönkasvua Suomes­sa on osal­lis­tua väestöo­hjelmien rahoit­tamiseen ja puhua iso­ja mai­ta lisäämään panos­tus­taan väestöohjelmiin.

    Liityin itse juuri erään tähän asi­aan liit­tyvän yhdis­tyk­sen neu­vot­telukun­taan. Jos asia oikeasti kiin­nos­taa, Osmol­ta saa kysyä sähköpostiosoitettani.

  30. Kymme­nen tai kah­denkymme­nen vuo­den kulut­tua luul­tavasti kek­sitään, miten ihmisen elämää voi jatkaa kym­meniä tai jopa sato­ja vuosia. Sen jäl­keen ale­taan mak­saa lap­sil­isän sijaan lapsettomuuslisää.

  31. TomiA, kenen ajat­telit elät­tävän ne sato­ja vuosia elävät van­huk­set, jos ihmiset ryhtyvät lapsettomiksi?

  32. Amatööri kir­joit­ti: “Jos köy­hät moni­lap­siset per­heet tarvit­se­vat eri­ty­istä tukea köy­hyyten­sä vuok­si, lap­sil­isä on siihen väärä keino.”

    Aivan. Jos Suomeen halu­taan oikeu­den­mukainen ja selkeä tukipoil­i­ti­ik­ka, on hyvä pitää eril­lään eri tukimuodot. Lap­sil­isät eivät ilmeis­es­tikään ole toimeen­tu­lo­tukea köy­him­mille, sil­lä niitä mak­se­taan peri­aat­teessa kaikille lap­sille. Useim­mat seli­tyk­set suurenevista tai pienenevistä mak­su­ista sil­loin, kun lap­sia on use­ampia, näyt­tävät perus­tu­van per­heen toimeen­tu­lon varmis­tamiseen. Nämä kri­teer­it olisi siis ehkä parem­pi pitää toimeen­tu­lotuen puolella.

    Min­ulle luon­tevin lap­sil­isien seli­tys on ehkä perus­tu­lon tyy­li­nen mak­su kaikille lap­sille. Tämän mak­sun olisi luon­tev­in­ta olla saman suu­ru­inen kaikille lapsille.

    Toinen minim­i­toimeen­tu­lon takaamiseen liit­tymätön seli­tys on las­ten tekoon kan­nus­t­a­mi­nen. Tässä ajat­te­lu­tavas­sa tuki voisi olla tasainen tai alene­va lap­silu­vun kas­vaes­sa (jos lapset halu­taan jakaa tasais­es­ti kaikki­in per­heisi­in las­ten hyvän toimeen­tu­lon varmistamiseksi).

    Tai jos oikein halu­taan mak­simp­i­da lap­sien määrä ja samal­la taloudelli­nen akti­ivi­su­us, voisi olla toimi­vaa mak­saa suurem­pi tuki use­asta laps­es­ta. Näin jotkut voisi­vat tehdä lap­sia ammatik­seen (työn­tek­i­jöik­si, tyk­in­ruuak­si, siir­to­laisik­si), ja toiset (eri­tyis­es­ti korkeasti koulute­tut) voisi­vat olla täysi­pain­oisem­min talouselämän palveluk­ses­sa. Tuskin tätä voidaan kuitenkaan pitää nykyjär­jestelmän tarkoituksena.

    Eli lyhyesti (otta­mat­ta kan­taa tukien tasoi­hin ja tarkoituk­si­in), parem­pi pitää eri tukimuodot eril­lään kuten amatööri sanoi. Muuten lop­putu­lok­se­na on han­kalasti hal­lit­tavaa poli­it­tista sään­tövi­idakkoa. Kyl­lä nuo eri tukimuodot ovat riit­tävän han­kalia jo itsessään.

    Toimeen­tu­lo­tu­ki on se tuki, joka on tarve­hark­in­tainen, joten sil­lä puolel­la voi tarvit­taes­sa tarkkail­la yksilön ja per­heenkin tulo­ja yht­enä kokon­aisuute­na, ja lap­sil­isil­lä ym. ym. voi olla vaiku­tus laskukaavoihin. Jos lap­sil­isät oli­si­vat osa yleistä perus­tu­lo­jär­jestelmää, ne oli­si­vat aina automaat­tisia, eikä lisäpo­hd­in­to­ja tarvit­taisi edes toimeen­tu­lotuen kohdalla.

  33. Nykyi­nen jär­jestelmä — eli sisi las­ke­taan kaik­ki per­heen tulot ja tulon­si­ir­rot yhteen ja kat­so­taan mitöä puut­tuu tämän kokoisen per­heen sääl­lis­es­tä toimeen­tu­losta — on selkeä ja perustel­tu. Toinen asia on, sit­ten, että kun sytee­mi ei jokaiselle aukea ja siitä osa­taan tehdä mynt­tiä, niin ehkä on parem­pi, että lap­sil­isä irroite­taan muus­ta toimeen­tu­lotues­ta. Fak­tista tilan­net­ta se ei muuttaisi.

  34. “kenen ajat­telit elät­tävän ne sato­ja vuosia elävät van­huk­set, jos ihmiset ryhtyvät lapsettomiksi?”

    Las­ten tekem­i­nen on niin vah­va taipumus, että tuskin se mihinkään lop­puu ennen kuin siir­ry­tään elämään vir­tu­aal­i­maail­moissa ja han­ki­taan virtuaalilapsia. 

    Jos elät­täjistä tulee kuitenkin pula, eläkeikä on pakko sitoa tiukasti odotet­tavis­sa ole­vaan elinikään. Koh­ta eläk­keelle päästään satavuo­ti­aina tai myöhem­min Jo eläköi­tyneitä pakote­taan takaisin töi­hin, jos ovat saa­neet ikää piden­tävää geen­it­er­api­aa ja kun­to muuten sal­lii. Eivät kyl­lä hevin suos­tu­isi; moni jät­tisi hoidon väliin.

    Tai, no, en minä oikeasti tiedä, miten hom­ma menisi tuol­laises­sa tilanteessa. Se kai kuitenkin on var­maa, että poli­itikot eivät uskalla hoitoa kieltää, vaan pikem­min syn­tyy kovat paineet tuo­da se kaikkien kansalais­ten saataville vaik­ka se olisi kuin­ka kallista.

    Siinä sit­ten riit­tää pohtimista eduskun­nalle. Ihan ensi vaa­likau­den asia tämä ei kai kuitenkaan ole.

  35. Kuka Suomes­sa oikein hoitaa keski­t­u­lois­t­en asi­aa? Kaik­ki voiv­ot­tel­e­vat vain niiden olo­ja, jot­ka eivät osaa hoitaa omia asioitaan ja keski­t­u­loiset mak­sa­vat viu­lut. Joku tolkku pitää saa­da hyysäämiseenkin.

    Itse Osmon kysymyk­seen sanois­in niin, että toimeen­tu­lo­tu­ki ei saa olla mikään automaat­ti. Nyt sitä pide­tään jonkin­laise­na saavutet­tuna etu­na, jota muka ei voi pois­taa vaan se pitää tul­la taulukon mukaan kuten Man­ulle illallinen.

  36. Amatööri:
    >On erikoista poli­ti­ikkaa arvot­taa lap­sia sen
    >mukaan, kuin­ka mon­en­te­na per­heessään he ovat
    >sat­tuneet syntymään.

    Onko raha mielestäsi ihmisen arvo? Siis kun moni­lap­sises­sa per­heessä neljännestä laps­es­ta mak­se­taan enem­män lap­sil­isää kuin tois­es­ta, niin tämä on lapsen arvottamista?

    Minus­ta ei. Samoin esimerkik­si se, että yhdelle mak­se­taan toimeen­tu­lo­tukea ja toiselle ei, ei pohjim­mil­taan ker­ro siitä että toimeen­tu­lo­tukea saavaa pidet­täisi­in arvokkaam­pana ihmisenä. Toivottavasti.

    Kyse­hän on lap­siper­hei­den ja muiden välis­es­tä toimeen­tu­lo­ero­jen tasaamis­es­ta. Muual­la maail­mas­sa tämä hoide­taan yleen­sä verovähen­nys­ten muo­dos­sa, mut­ta Suomes­sa päätet­ti­in aiem­min luop­ua lap­sivähen­nyk­sistä ja mak­saa lap­sil­isiä. Halu­aisitko perua tämän?

  37. Samulille, lap­siper­heen autohankinnoista.

    Minähän en noista tiedä, mut­ta niitä iso­ja auto­ja, joi­hin saa kolme tur­vais­tu­in­ta on vis­si­in vain ihan muu­ta­ma malli. Kak­si istun­ta voi vielä pistää melkein autoon kuin autoon. 

    Jos julk­isil­la ja polkupyöräl­lä on pär­jän­nyt ennen lap­sia, niin kyl­lä se vielä yhden tai use­am­mankin lapsen kanssa onnistuu.

  38. Pap­pa­raiselle:
    niin­pä niin. Nykysys­tee­mi ei tar­joa mah­dol­lisuuk­sia kehi­tys­maid­en ihmisille, muille kyl­lä. Voi itku. Onko rasis­mia tai jotain ei sopivaa?
    Noin­han vis­si­in läh­es kaik­ki aat­tel­e­vat, mut­ta onko se oikein?
    Mä myös, mut­ten sitä kyl­lä erikois­es­ti huutele.
    Siis kehi­tys­maid­en lap­sien­teko kuri­in (vrt. Kiina) ja maail­ma on saa­va lisäaikaa tuhoonsa. En tarkoi­ta lop­ullista auringon aiheut­ta­maa, vaan vihrei­den ja vast. ennus­ta­maa juttua.

  39. Smash:

    En kai vaan ole isäsi?!

    hihi­hi­hi­hi…

    Pap­pa­rainen:

    Maa­pal­lon väestönkasvu on ongel­ma, sil­lä Maa­pal­lo ei kykene tar­joa­maan hyvää elämää kaikille kehi­tys­maid­en ihmisille 

    No kos­ka ketjun aiheena oli Suomen väestönkasvu, niin tarkoitin kysymyk­sel­läni, että mitä pahaa Suomen väestönkasvus­sa on?

    Ton­ni Käteen:

    Yliku­lu­tamme luon­non­va­ro­ja jo nyt 40 % WWF:n mittarilla. 

    Luuletko, että his­to­ri­as­sa on joskus ollut aikakausi jol­loin tun­net­tu­ja resursse­ja ei ole ylikulutettu?

    Eli siis mik­si ole­tat, että kehi­tys lakkaa nyt ja mei­dän pitäsi olla steady statessa?

    Minus­ta näyt­täis toden­näköisem­mältä, että mei­dän kulu­tuk­sen rakenne ja tarvit­se­mamme luon­non­va­rat muut­tuu vielä mon­ta ker­taa ja ne luon­non­va­rat, jot­ka nyt tun­tuu tärkeiltä ei ookkaan niin tärkeitä ja vas­taavasti toiset nyt yhden­tekevät luon­non­va­rat tulee tärkeiks.

  40. Hans Roslin­gin mukaan ain­oa tehokas keino väestönkasvun tait­tamiseen on pyrk­iä saa­maan kehi­tys­mai­hin säälli­nen elin­ta­so. Tämän mukaan mikään kiel­to, apu tai kan­nuste ei lope­ta ihmisiä han­kki­mas­ta lap­sia, jos he tarvit­se­vat niitä nykyelämän­sä ja van­huuten­sa tur­vaamiseen. Kun elämi­nen ja van­hu­us on muu­toin tur­vat­tu ihmiset rajoit­ta­vat lap­silukua omas­ta tahdostaan.

  41. Lap­sil­isien ongel­mana on kaikkien muiden tukien
    tapaan-niden rahoitus.

    Kun näen rikol­lisu­u­teen tai murhatöi­hin syyl­listyneitä ja aivan ilman kasvatusta
    jääneitä nuoria,niin ajat­te­len usein ja
    yhä use­am­min-var­maan populistisestikkin-että
    kyl­läpä noi­hinkin kan­nat­ti tuh­la­ta yhteiskunnan
    varoja.

    Löysästä jakopoli­ti­ikas­ta ei väistämät­tä seu­raa vain pelkästään hyvää. Mik­si täl­läi­nen ole­tus on
    suomes­sa voitolla?

  42. 0 — 9 vuo­ti­aan lapsen toimeen­tu­lotuen peru­sosan nor­mi on 264,04

    10 — 17 vuo­ti­aan toimeen­tu­lotuen peru­sosan nor­mi on 293,38.

    Ja lap­sil­isäl­lä suo­lat­tuina n. 364 ja 393.

    Tul­lessaan täysi-ikäisek­si ja muut­taes­saan kotoaan, nor­mi on 419,11.

    Laps­es­ta aikuisek­si nomien kehi­tys olisi :
    364 > 393 > 419

    Aika hyvin lapset pär­jäi­sivät lap­sil­isil­lä suo­la­tu­il­la normeil­laan mei­dän yksinelävien per­heet­tömien normi­in verrattuna.

    Että, sata­nen lisää yksinelävienkin toimeen­tu­lo­tu­ki normiin.

  43. Sai­ja Hyvönen, 

    Mitä oikein yrität sanoa? 

    Sitäkö, että jotkut nuoret jäävät ilman kas­va­tus­ta ja tekevät rikok­sia lap­sil­isäjär­jestelmän takia?

    Erikoinen näkökul­ma.…

  44. Art­turi:

    “Luuletko, että his­to­ri­as­sa on joskus ollut aikakausi jol­loin tun­net­tu­ja resursse­ja ei ole ylikulutettu?”

    Tas­apain­oko­h­ta WWF:n mit­tar­il­la oli jos­sakin 80-luvun puo­livälis­sä. Sen jäl­keen luon­non­va­ro­jen kulu­tus on ollut kestävää tasoa nopeampaa.

    “Eli siis mik­si ole­tat, että kehi­tys lakkaa nyt ja mei­dän pitäsi olla steady statessa?”

    Jos halu­amme että tämän pla­nee­tan ekosys­tee­mi säi­lyy (ihmiselle) toim­intakykyisenä ja bio­di­ver­si­teet­ti mielum­min laa­je­nee kuin kape­nee, tätä pla­neet­taa ei paranisi lait­taa “paskak­si”.

    “Minus­ta näyt­täis toden­näköisem­mältä, että mei­dän kulu­tuk­sen rakenne ja tarvit­se­mamme luon­non­va­rat muut­tuu vielä mon­ta ker­taa ja ne luon­non­va­rat, jot­ka nyt tun­tuu tärkeiltä ei ookkaan niin tärkeitä ja vas­taavasti toiset nyt yhden­tekevät luon­non­va­rat tulee tärkeiks.”

    Kyl­lä, ja muu­tos kan­nat­taa mielum­min tehdä hal­li­tusti kuin hal­lit­se­mat­tomasti. On aivan jär­jetön­tä eri mais­sa kohden­taa vero­tus työhön, kun sitä aliku­lute­taan 10 — 20 % eikä luon­non­va­ro­jen kulu­tuk­seen, joi­ta yliku­lute­taan 40 %. Vero on kus­tan­nus siinä kuin mikä tahansa muukin. Kos­ka työtä verote­taan raskaasti sel­l­aiset investoin­nit kan­nat­ta­vat suh­teessa enem­män, jot­ka säästävät työtä. Jos vero­tuk­sen paino globaal­isti olisi enem­män luon­non­va­ro­jen kulu­tuk­ses­sa, sel­l­aiset investoin­nit kan­nat­taisi­vat suh­teessa enem­män, jot­ka säästävät luon­non­va­ro­ja. Jos vero­tuk­sen kokon­ais­määrä pidet­täisi­in ennal­laan, työtä kulutet­taisi­in enem­män mm. niiden luon­non­va­ro­jen kulu­tus­ta hillit­se­vien investoin­tien tekemiseen ja henkilöko­htaisi­in palveluihin.

    Tämän mon­imutkaisem­paa tämä ei teo­ri­as­sa ole. Käytän­nössä merkit­tävien vaikut­ta­jien ja maid­en mukaan puhumi­nen ottaa oman aikansa, mut­ta kyl­lä tämä tästä lutviutuu.

  45. Riit­ta, eikös ole ole­mas­sa ns. tila-auto­ja, jois­sa on kak­si riv­iä takapenkke­jä? Luulisi sinne mah­tu­van las­tenis­tu­in poiki­neen. Toisek­si, jot­ta kaik­ki kolme las­ta tarvit­se­vat istu­imen, ne on pitänyt tehdä aika tiheään tahti­in. Jos tekee vähän hitaam­min, niin sit­ten nuorim­man syn­tyessä van­hin voi istua sel­l­aisel­la koro­tuk­sel­la ja käyt­tää nor­maalia turvavyötä. 

    Mitä polkupyörään tulee, niin en kyl­lä panisi vas­ta­syn­tynyt­tä las­tenis­tu­imelle. Voisi kyl­lä äkkiä tul­la yhtey­de­not­to las­ten­suo­jelu­vi­ra­nomaisil­ta. Myös enem­män kuin yhden lapsen kuskaami­nen polkupyöräl­lä sen lisäk­si, että on laiton­ta, olisi teknis­es­tikin aika vaikeaa. 

    Julk­isil­la nuo var­maan menevät, mut­ta siinäkin matkus­tus on kyl­lä aika lail­la vaikeam­paa kuin yksi­no­li­jalle. Autossa sen sijaan las­taamisen jäl­keen ajelu on suun­nilleen saman­laista kuin yksinkin. Ja etenkään ei joudu odot­tele­maan (mikä on kär­simät­tömille lap­sille vaikeam­paa kuin aikuisille). Minus­ta autos­ta tulee suuri laadulli­nen hyö­ty lap­siper­heelle. Paljon suurem­pi kuin kaupungis­sa yksin asuvalle.

  46. @Saija Hyvö­nen
    Tulisiko niistä kas­vat­ta­mat­tomista nuorista parem­pia kansalaisia, jos niiden koti­olo­ja vähän kur­jis­tet­taisi­in? Rahan jakami­nen ei ratkaise kaikkia ongelmia, mut­ta eipä tuo jaka­mat­ta jät­tämi­nenkään ole mikään ihmelääke.

  47. Toimeen­tu­lo­tu­ki laskel­mas­sa tulo­ja ovat; lapsin­lisät, elatutuet, asum­istuet, työmarkkinatuki/työttömyyspäiväraha. Asum­is­tukea haet­taes­sa eivät lapsin­lisät eikä ela­tus­tu­ki ole tulo­ja. Mikäli olet menet­tänyt mah­dol­lisu­ute­si työ­markki­natu­keen ovat ain­oat tulosi toimeen­tu­lo­tu­ki, eli yksin asu­valle tarkoit­taa sitä että kun­ta mak­saa kaiken (vuokrat,sähköt ynm) ja saat vielä n 300e tilille.

  48. Riit­ta, eikös ole ole­mas­sa ns. tila-auto­ja, jois­sa on kak­si riv­iä takapenkke­jä? Luulisi sinne mah­tu­van las­tenis­tu­in poikineen. 

    Kyl­lä se silti auton­va­i­h­toa kol­man­nen tul­lessa meinaa, ja harvem­min halvem­paan. MOT

    Jos tekee vähän hitaam­min, niin sit­ten nuorim­man syn­tyessä van­hin voi istua sel­l­aisel­la koro­tuk­sel­la ja käyt­tää nor­maalia turvavyötä. 

    Ainakaan mei­dän auton takapenkille ei tur­vais­tu­in­ten väli­in mah­du kol­mat­ta ihmistä, oli hän las­tenis­tu­imes­sa tahi ei.

    Julk­isil­la nuo var­maan menevät, mut­ta siinäkin matkus­tus on kyl­lä aika lail­la vaikeam­paa kuin yksinolijalle. 

    Tot­ta kai kaik­ki on paljon helpom­paa ilman lap­sia, mut­ta se nyt ei ole tämän jutun pointti.

    Ainakin minä suun­taan kaupungille paljon mielu­um­min julk­isil­la kuin autol­la, jos on lapset otet­ta­va matkaan. Ei tarvitse las­ta siir­rel­lä (ja herätel­lä) vaunuista autoon ja autos­ta vaunui­hin. Säästyy vaunu­jen kokoamisen ja kasaamisen vaival­ta. Isom­malle lapselle bus­si­mat­ka on aina elämys ja pysäkil­lä odoteltaes­sakin riit­tää kat­seltavaa ja ihmeteltävää.

  49. Ton­ni Käteen:

    Tas­apain­oko­h­ta WWF:n mit­tar­il­la oli jos­sakin 80-luvun puolivälissä.

    Epäilen vah­vasti, mut­ta oon valmis kor­jaa­maan mielipi­det­täni, jos 80-luvun puo­livälin alarmistiset jär­jestöt ei ollu sitä mieltä, että luon­non­va­ro­jen kulu­tus oli kestäväl­lä poh­jal­la silloin.

    Jos halu­amme että tämän pla­nee­tan ekosys­tee­mi säi­lyy (ihmiselle) toim­intakykyisenä ja bio­di­ver­si­teet­ti mielum­min laa­je­nee kuin kape­nee, tätä pla­neet­taa ei paranisi lait­taa “paskak­si”.

    No tästä tuskin kukaan on eri mieltä. Kysymys on vaan siitä mitä paskak­si lait­ta­mi­nen tarkoit­taa. Esim. onks ok, että kaik­ki öljyä polte­taan? Onks ok, että läm­pöti­la nousee? Onks ok, että yläil­make­hä pumpataan pölyisek­si? jne.

    Kyl­lä, ja muu­tos kan­nat­taa mielum­min tehdä hal­li­tusti kuin hallitsemattomasti.

    On fuu­laa luul­la, että muu­tos voitais tehdä hal­li­tusti. Tai oikeestaan tämä riip­puu siitä mitä tarkoi­tat hal­li­t­ul­la. Onko evoluu­tio hal­lit­tua? Onko ekosys­teemin kehi­tys ennen ihmistä ollut hallittua?

    Jos vero­tuk­sen kokon­ais­määrä pidet­täisi­in ennal­laan, työtä kulutet­taisi­in enem­män mm. niiden luon­non­va­ro­jen kulu­tus­ta hillit­se­vien investoin­tien tekemiseen ja henkilöko­htaisi­in palveluihin.

    No tästä ehdo­tuk­ses­ta mä oon kyl­lä täysin samaa mieltä. Mul­la ei oo mitään sitä vas­taan, että vero­tuk­sen kokon­ais­ta­so pide­tään samana ja työn ja muiden resurssien vero­tus yhtenäistetään.

    lurk­ki:

    Tulisiko niistä kas­vat­ta­mat­tomista nuorista parem­pia kansalaisia, jos niiden koti­olo­ja vähän kurjistettaisiin?

    Väitätkö siis, että ihmiset ei reagoi kan­nus­timi­in, eli että jos ei olis lap­sil­isä, niin suo­ma­laiset lisään­tys ihan yhtä paljon?

  50. Toimeen­tu­lotues­sa ote­taan mukaan myös joul­u­lah­jana suku­laisil­ta saadut rahat. 

    Riip­puu. Jos rahan saa tililleen, se ote­taan huomioon, mut­ta jos rahan saa ihan rahana eikä asi­as­ta sos­sus­sa jut­tele, niin sitä ei ote­ta huomioon. 

    Peri­aat­teessa aja­tus on ihan hyvä, jos suku­laiset pystyvät avit­ta­maan, niin sil­loin ei yhteiskun­nan tukea tarvitse. Käytän­nössä tämä menee niin, että jotkut osaa­vat ottaa tukea sekä läheisiltään että yhteiskunnal­ta, toiset eivät osaa.

    Perus­tu­lo olisi kiva.

  51. Art­turi:

    “On fuu­laa luul­la, että muu­tos voitais tehdä hal­li­tusti. Tai oikeestaan tämä riip­puu siitä mitä tarkoi­tat hal­li­t­ul­la. Onko evoluu­tio hal­lit­tua? Onko ekosys­teemin kehi­tys ennen ihmistä ollut hallittua?”

    Kyl­lä makro­man­ageroin­tia voidaan tehdä ja yleis­pe­ri­aat­tei­ta aset­taa. Ihmisen toim­intaan voi vaikut­taa lain­säädän­nöl­lä. Siihen vaikute­taan jo nyt ja se voidaan tehdä parem­min. Tämä on kult­tuurievoluu­tio­ta ja se on biol­o­gista evoluu­tio­ta nopeampaa.

  52. @Artturi
    En väitä. Epäilen vain, ettei kuva­tu­ista tuol­e­vaisu­u­den toivoista tulisi sen parem­pia sil­lä, että lap­sil­isät pois­tet­taisi­in (tai tuplat­taisi­in), kun ongel­man syyt lienevät jos­sain muualla.

  53. Ton­ni käteen:

    Kyl­lä makro­man­ageroin­tia voidaan tehdä ja yleis­pe­ri­aat­tei­ta aset­taa. Ihmisen toim­intaan voi vaikut­taa lain­säädän­nöl­lä. Siihen vaikute­taan jo nyt ja se voidaan tehdä parem­min. Tämä on kult­tuurievoluu­tio­ta ja se on biol­o­gista evoluu­tio­ta nopeampaa. 

    Kuu­lostaa enem­män kult­turiselta kreation­is­miltä 🙂 Älykkäitä suun­nitelijoi­ta ja mitä ihmettä.…

    Kari

  54. Riit­ta:

    Tot­ta kai kaik­ki on paljon helpom­paa ilman lap­sia, mut­ta se nyt ei ole tämän jutun pointti. 

    Eikö? Min­un point­ti­ni tässä keskustelus­sa on ollut se, että laps­es­ta, jon­ka järjestys­luku on n, on eniten kus­tan­nuk­sia sil­loin, kun n=1. Tässä julkisen tapauk­ses­sa siir­tymi­nen nol­las­ta laps­es­ta yhteen tuot­taa paljon enem­män hait­taa kuin n:stä laps­es­ta n+1:en, kun n>0.

    Koko keskusteluhan lähti siitä, että lap­sil­isät las­ta kohti kas­va­vat lap­silu­vun mukana, kun minus­ta ennem­minkin las­ta kohden menot laske­vat lap­silu­vun myötä. Tämä on minus­ta epäoikeudenmukaista.

  55. Ton­ni käteen: No minä väitän, että tämä muu­tos on niin mon­imutkainen, että jos markki­noiden välit­tämä info heit­etään romukop­paan ja ale­taan älykkäästi suun­nit­tele­maan, niin menee enem­män päin per­set­tä kuin jos koko hom­ma olis vaan jätet­ty sorkkimatta.

    Siitä oon toki samaa mieltä, että mar­gin­aaleil­la voidaan vaikut­taa. Toinen jut­tu on sit­ten vielä se, että mitä enem­män poli­itikoille annetaan val­tuuk­sia toimia sitä enem­män ne pystyy imuroimaan resursse­ja itselleen ja sidos­ryh­milleen lop­un yhteiskun­nan kustannuksella.

    Lap­si­liku­ju­tus­sa oon samaa mieltä kuin Samuli Saarel­ma. Suurem­mat tuet suurille per­heille on var­maan jotain rent seekingiä.

  56. Kari:
    “Kuu­lostaa enem­män kult­turiselta kreation­is­miltä 🙂 Älykkäitä suun­nitelijoi­ta ja mitä ihmettä….”

    Itse olen kult­tuuris­es­ti kris­tit­ty ja uskon­nol­lis­es­ti agnos­tikko. Eli kan­natan oleel­lisim­mil­ta osil­taan kristi­nuskon avul­la raken­net­tua moraalia, mut­ten usko kir­jaimel­lis­es­ti Raa­mat­tuun, vaan pidän sitä ver­tausku­val­lise­na. En kuitenkaan kiel­lä sitäkään mah­dol­lisu­ut­ta, että voi olla ole­mas­sa kir­jaimel­lis­es­tikin Jumala, vaikken siihen itse usko. 

    Se yhdis­tys johon liityin on perustet­tu esi­avi­o­l­lis­ten teini­raskauk­sien määrän puolit­tamisek­si Itä-Afrikas­sa. Tämän tavoiteen taakse on mah­dol­lista saa­da niin kreaton­is­tit, protes­tantit, mus­lim­it, juu­ta­laiset agnos­tikot, lib­er­aalit kuin ateistitkin. 

    Tavoitet­ta kohti men­e­m­i­nen ehkääisee tehokkaasti köy­hyyt­tä, köy­hyy­den periy­tymistä, kär­simys­tä, ja väestönkasvua ja sitä kaut­ta luon­non ylikuor­mi­tus­ta ja lisää suvait­se­vaisu­ut­ta. Mitä laa­jem­pi tuki yhdis­tyk­selle saadaan, sen nopeam­min tavoit­teeseen on mah­dol­lista päästä:-) 

    Tavoit­teen saavut­tamisen kannal­ta eri porukat voivat aivan hyvin käyt­tää osin eri keino­ja. Tulok­set ratkaisevat.

  57. Yhdis­tyk­sen tarkoituk­se­na on myös aut­taa köy­hiä mm. teiniäite­jä nouse­maan köy­hyy­destä mikrolu­o­to­tuk­sen avulla.

  58. Lap­sil­isä ei enää ole mon­en muun pula-aiko­jen tukien tavoin sosi­aalipoli­it­tis­es­ti tarpeen. Sen voisi pois­taa ja sisäl­lyt­tää sen mui­hin per­hetuki­in, eli kohden­taa se niille, jot­ka sitä todel­la tarvitsevat.

    Lap­sil­isil­lä tehdään etelän­matko­ja tai oste­taan opiske­li­jakämp­piä. Pen­tute­htailu­akin esiintynee.

    Vaik­ka lapsen­mieli­nen olenkin, niin en ole lap­sil­isää saanu­ut aikoi­hin, eikä min­ulle siitä mitään trau­maa ole tullut 🙂

  59. Suomes­sa on kak­si lapsilisäjärjestelmää: 

    MANNER-SUOMI:
    1. lap­sil­isään oikeutetus­ta laps­es­ta 100,40
    2. lap­sil­isään oikeutetus­ta laps­es­ta 110,94
    3. lap­sil­isään oikeutetus­ta laps­es­ta 141,56
    4. lap­sil­isään oikeutetus­ta laps­es­ta 162,15
    Jokaises­ta seu­raavas­ta lap­sil­isään oikeutetus­ta laps­es­ta 182,73

    AHVENANMAA:
    1. lap­sil­isään oikeutetus­ta laps­es­ta 110 e/kk
    2. lap­sil­isään oikeutetus­ta laps­es­ta 143 e/kk
    3. lap­sil­isään oikeutetus­ta laps­es­ta 185 e/kk
    4. lap­sil­isään oikeutetus­ta laps­es­ta 214 e/kk
    Jokaises­ta seu­raavas­ta lap­sil­isään oikeutetus­ta laps­es­ta 259 e/kk

    Ahve­nan­maan lap­sil­isät mak­saa Ahve­nan­maan maakuntahallitus.

  60. Lap­sil­isil­lä tehdään etelän­matko­ja tai oste­taan opiskelijakämppiä. 

    Tämä on kyl­lä kestämätön argu­ment­ti. Jos jol­lain on vaaraa pistää sata­nen kuus­sa tal­teen lapsen opiskelukämp­pää varten, niin se ei ole siitä kiin­ni, onko se sata­nen tul­lut lap­sil­isänä vai ei. Näil­lä ihmisil­lä olisi joka tapauk­ses­sa mah­dol­lisu­us säästää ja lahjoit­taa rahaa lap­silleen. Elämä on epäreilua.

  61. Art­turi

    “Ton­ni käteen: No minä väitän, että tämä muu­tos on niin mon­imutkainen, että jos markki­noiden välit­tämä info heit­etään romukop­paan ja ale­taan älykkäästi suun­nit­tele­maan, niin menee enem­män päin per­set­tä kuin jos koko hom­ma olis vaan jätet­ty sorkkimatta.”

    No kun sitä on sorkit­tu jo. Itsekin kan­natit siir­tymistä neu­traalia veroko­htelua kohti työn ja muiden tuotan­non­tek­i­jöi­den osalta. Tuon­tyyp­pistä tarkoitin makro­man­ageroin­nil­la. En sitä, että ale­taan arvaile­maan jotakin para­me­tre­ja. Jos on selkeästi mitat­tu, että jotakin tiet­tyä luon­non­va­raa yliku­lute­taan, niin sitä yliku­lutet­tavaa luon­non­va­raa voi aivan hyvin yli­pain­ot­taa vero­tuk­ses­sa. Mitä kiis­tanalaisem­pi mit­taus on, sen varovaisem­pi täy­tyy tiet­ty olla. Nyt ollaan kuitenkin siinä tilanteessa, että työn vero­tus­ta tuotan­non­tek­i­jänä yli­pain­ote­taan, vaik­ka maail­man­laa­juis­es­ti työt­tömyys on ongel­ma. Voi olla, että sekin olisi riit­tävää makro­man­ageroin­tia, että päästäisi­in neu­traali­in tilanteeseen eri tuotan­non­tek­i­jöi­den osalta. Sitä ei var­maan voisi nimit­tää markki­noiden sorkkimiseksi?

  62. Samulille ja muillekin:

    Olet kyl­lä oike­as­sa, että lapsen kulut pienenevät las­ten määrän kasvaessa.

    Mut­ta täysin liian pienelle huomi­olle on jäänyt, että eihä tuol­la lap­sil­isän por­ras­tuk­sel­la todel­lakaan ole mitään todel­lista merk­i­tys­tä! Se 40e ero esimerkik­si 1. ja 3. lapsen välil­lä ei juuri mitään läm­mitä. Siis lap­sil­isien taso suh­teessa las­ten mukanaan tuomi­in kus­tan­nuk­si­in on niin pieni, että tun­tuu aika absur­dil­ta ajatuk­selta, että lap­sil­isien por­ras­tus tai määrä olisi kenel­läkään mikään todel­li­nen syy las­ten saamiseen tai jät­tämiseen saamatta.

    Ver­tailuk­si: asuin­neliö tääl­läkin 100km päässä mak­saa 2000e. Paljonko las­ta kohti tarvi­taan? Ja 5% korkokan­nal­la se mak­saa… Itsel­läni on neljä las­ta ja yhdenkään kohdal­la en ole kyl­lä ajatel­lut rahaa — absur­dil­ta ja jotenkin kornil­ta tun­tuu aina tuo puhe las­ten teko rahas­ta. Kyl­lä rahan tekoon paljon helpom­pia keino­ja on.

    Toisek­si, kun aika hyvin tun­nen meitä lesta­di­o­laisia, niin voin kaikkia teitä lohdut­taa. Ette te mei­dän elämän mak­sum­iehik­si joudu. Elämän­ta­vat, julkisen päivähoidon vähäi­nen käyt­tö, työteliäisyys … enpä mil­lään usko tämän joukon negati­iviseen talous­taseeseen. Tääl­lä tun­temis­tani noin sadas­ta taloud­es­ta en tiedä yhdenkään saa­van toimeentulotukea.

  63. “Lap­sil­isä ei enää ole mon­en muun pula-aiko­jen tukien tavoin sosi­aalipoli­it­tis­es­ti tarpeen. Sen voisi pois­taa ja sisäl­lyt­tää sen mui­hin per­hetuki­in, eli kohden­taa se niille, jot­ka sitä todel­la tarvitsevat.

    Lap­sil­isil­lä tehdään etelän­matko­ja tai oste­taan opiske­li­jakämp­piä. Pen­tute­htailu­akin esiintynee.”

    Itse asi­as­sa muut per­hetuet, joista merkit­tävim­mät ovat van­hempainra­ha ja sub­ven­toitu päivähoito ovat merkit­täävmpiä tulo­ja lap­siper­heille. Ja tietenkin koulu­tus. — Äideis­sä ja isisssä löy­tyy kaiken­laista pipoa, mut­ta aja­tus pen­tute­htilus­ta lie­nee enem­män urbaa­nia leg­en­daa ihmispuolella.Ainakinjos kat­soo synnytystilastoja.

    Isäl­läni oli muuten 50-luvul­la mainio kir­joi­tus: Mik­si rikkaillekin mak­se­taan lap­sil­isää? Tärekin argu­ment­ti on, että hallinto mak­saisi enem­män kuin säästet­täisi­in. Ja jos hark­i­nan­varaisu­udel­la olisi todel­la merkit­tävä avo , raja menisi hyvin alhaises­sa tuloluokassa.

  64. “Koko keskusteluhan lähti siitä, että lap­sil­isät las­ta kohti kas­va­vat lap­silu­vun mukana, kun minus­ta ennem­minkin las­ta kohden menot laske­vat lap­silu­vun myötä. Tämä on minus­ta epäoikeudenmukaista.”

    Tuo lap­silu­vun mukaan nou­se­va lap­sil­isä on Kepun aikaansaan­nos. Laes­ta­di­o­laiset ovat läh­es poikkeuk­set­ta kepulaisia.

    Eikö ole hyvä, että demokra­t­ian kaut­ta voi vaikut­taa asioihin ??

  65. “Väitätkö siis, että ihmiset ei reagoi kan­nus­timi­in, eli että jos ei olis lap­sil­isä, niin suo­ma­laiset lisään­tys ihan yhtä paljon?”

    Jos ei ole kan­nus­timia mis­een niin käy kuin Virossa ‚Venäjäl­lä, Ital­ias­sa etc Knsa lop­puu ja samoin kaik­ki taloudelli­nen toim­intakin ja omaisu­usar­vot menet­tävät merkityksensä.
    Niin­pä Venäjäl­lä ja Virossa saakin nyt eri­laisia astu­tus-ja synnytyspalkkioitalisäänty.

    Suo­ma­line kult­tuuri on aika erikoinen: Hyvä­tu­loinen tarvit­see kan­nus­timia, mut­ta tavis pakkoa ja ruoskaa. Tulee mieleen van­ha tsaarin Venäjä, jos­ta Venäjäkin pyrkii eroon.

  66. Riit­ta kirjoitti:

    Jos jol­lain on vaaraa pistää sata­nen kuus­sa tal­teen lapsen opiskelukämp­pää varten, niin se ei ole siitä kiin­ni, onko se sata­nen tul­lut lap­sil­isänä vai ei. 

    Ehkä näin! Kyseessä onkin se, pitääkö tämän satasen tul­la val­ti­ol­ta. Jos esim. halu­aa kus­tan­taa tyt­tärelleen silikonirin­nat — kuten yhdessä tutus­sa per­heessämme vuosien saatossa ker­tyneet tuki­aiset käytet­ti­in — niin tehköön sen min­un puolestani ihan omas­ta pussistaan. 

    Lap­sil­isän tarkoi­tus on tasa­ta toimeen­tu­loa lap­siper­hei­den ja lapset­tomien välil­lä. Sen ymmär­rän kyl­lä. Vähem­mälle huomi­olle kuitenkin jää se, että tuk­i­jär­jestelmä nyky­muo­dos­saan eri­ar­vois­taa lap­sia entis­es­tään. Las­ten keskinäisen tasa-arvon näen huo­mat­tavasti tärkeäm­pänä yhteiskun­nal­lise­na tavoit­teena kuin em. perusperiaatteen.

  67. Toi Villen point­ti tulo­jen vuo­si­vai­htelun huomioimis­es­ta vero­tuk­ses­ta on kyl­lä hyvä. Jonkin­lainen sem­moinen vai­h­toe­hto tietääk­seni on että jotenkin rahas­toi tulo­jaan ja ottaa verotet­ta­van osu­u­den sit­ten vuosit­tain ulos, mut­ta tuo on kai lähin­nä jotain jääkiekkoil­i­joi­ta varten, eli sen ver­ran han­kalaa ettei mak­sa vaivaa nor­maal­i­t­u­loisen veroilla.

    Kyse on siitä että ihmisen tulot saat­taa vaik­ka viiden vuo­den aikana vai­hdel­la hyvinkin vaik­ka välil­lä 0 — 60 000 euroa vuodessa (opiskelu, työl­listymi­nen, äity­is­lo­ma, työ­paikan vai­h­to, pidem­pi sairaslo­ma, osa-aikatyö…) Tukien tarvet­ta vähen­täisi ihan sekin että vero­tus­ta tehtäisi­in vähän pidem­mäl­lä välil­lä, ja minus­ta yksi tapa uud­is­taa koko sosi­aal­i­tur­van ja vero­tuk­sen kokon­aisu­ut­ta olisi jonkin­lainen tulo­vaku­u­tus tähän yhdis­tet­tynä. Jotenkin niin että vero­tus leikkaisi tulo­jen nousua enem­män ja toisaal­ta pehmen­täisi tulo­jen laskua, vaatisi jonkin­laisen rahas­to­jär­jeste­lyn. Reaalipoli­it­tis­es­ti hyvä puoli tässä olisi että tätä keskilu­okkakin halu­aisi, siis ole­tan että kohtu­ullisen hyvin toimeen­tule­vat ovat valmi­ita vähän tin­kimään tulois­taan nyt jos vas­taavasti saa­vat var­muut­ta siitä että tulota­so ei yhtäkkiä romahda.

    Asi­aa voi hoitaa yksi­ty­is­vaku­u­tuk­sil­la, mut­ta mikä tahansa yksi­tyi­nen tulo­vaku­u­tus on kyl­lä ongel­malli­nen eli kallis. Sem­moisia vahinko­ja jot­ka ihmiset itse voivat vali­ta on vähän vaikea vaku­ut­taa. Käytän­nössä tuol­lainen vaku­u­tus on säästämistä vaku­u­tuk­sen nimel­lä, eli mak­sut on yhtä suuret kuin kor­vauk­set olisivat.

    Yhteiskun­nan kannal­ta asia on eri, kos­ka se mak­saa joka tapauk­ses­sa esimerkik­si työt­tömyysko­r­vauk­sia ja toisaal­ta saa vero­tu­lo­ja työ­tu­loista, riit­tävä kan­nustin on että efek­ti­ivi­nen rajaveroaste ei nouse liian korkeak­si ja tuon voi hoitaa vero­tuk­sen ja tuet yhdistämällä.

  68. Ton­ni Käteen:

    Jos on selkeästi mitat­tu, että jotakin tiet­tyä luon­non­va­raa yliku­lute­taan, niin sitä yliku­lutet­tavaa luon­non­va­raa voi aivan hyvin yli­pain­ot­taa verotuksessa.

    No tämä on nyt just sitä pahim­man­laa­tu­ista mikro­man­ageroin­tia. Tule­vaisu­u­den kulu­tuk­set ja luon­non­va­ro­jen riit­tävyy­det näkyy jo hin­nois­sa. Tätä infoo ei kan­na­ta huka­ta ja alkaa vääris­tele­meään markki­noi­ta lisää.

    Voi olla, että sekin olisi riit­tävää makro­man­ageroin­tia, että päästäisi­in neu­traali­in tilanteeseen eri tuotan­non­tek­i­jöi­den osalta. Sitä ei var­maan voisi nimit­tää markki­noiden sorkkimiseksi?

    Joo ei voisi.

  69. Äideis­sä ja isisssä löy­tyy kaiken­laista pipoa, mut­ta aja­tus pen­tute­htilus­ta lie­nee enemmän
    urbaa­nia leg­en­daa ihmispuolella. 

    Kyl­lä var­maan näin, ei lap­sil­isil­lä kukaan rikas­tu­maan pääse. Joskus sitä kyl­lä miet­tii, että selit­tääkö joidenkin per­hei­den lap­silukua se, että äiti saa lap­sis­taan hyväksyt­tävän syyn pysytel­lä työelämän ulkop­uolel­la. Sitä saa vielä sädeke­hänkin, kun hoitaa lapset kotona kouluikään ihan itse.

  70. Mat­ti, minä en väit­tänyt lap­sia tehtävän rahas­ta. Tuo oli Evertin jut­tua. Min­un point­ti­ni oli ain­oas­taan se, että las­ten kus­tan­nuk­set ennem­minkin las­ta kohden laske­vat lap­simäärän mukana, kun taas lap­sil­isät nou­se­vat. Sinä lienet niin hyvä­tu­loinen, että lap­sil­isil­lä ei ole merk­i­tys­tä taloudelle­si. Voitko kuitenkin ymmärtää sen, että kaik­ki eivät ole? Joillekin jo se ensim­mäi­nen lap­si venyt­tää talouden tiukoille. Moni rajoit­taa sen lap­silukun­sa sen mukaan, mihin on varaa. Minus­ta on ennem­minkin kor­nia ajatel­la, ettei ihmi­nen ottaisi omaa talout­taan huomioon lap­simäärään­sä suunnitellessa. 

    Ja riip­pumat­ta siitä, elät­tävätkö muut lesta­di­o­lais­ten lap­sia vai eivät, et voi kieltää, että sys­tee­mi, joka selvästi suosii isoa lap­silukua pie­neen ver­rat­tuna, ei olisi edulli­nen juuri lestadiolaisille.

  71. Käsit­tääk­seni käydeyssä kesksueluss aon tul­lut ilmi, että jonkin­laien kohtu­ulli­nenn toimeen­tu­lo­min­i­mi on 270 e / lap­si ja kk. Suurin lap­sil­isä Man­ner-Suomes­sa on m 185 e/kk. Lop­pu on per­heen omavas­tu­u­o­su­ut­ta tässäkin tapauksessa.

    Vuon­na 2001, min­ul­la on van­ha tilas­tokir­ja, 5. ja 6+ lapset käsit­tivät 4,4, % syn­tyneistä, so n. 2400 las­ta. 4.t oli­vat 5,7 %. Kol­ma­sosa syn­tyneistä oli per­heen kol­man­sia lapsia.

    Muuten tämä keskustelu alkaa saa­da lähin­nä huvit­tavia piirteitä. Tosin hyvä tekosyy siirtää ikävät hom­mat tuonnemmas.

  72. Ehkä näin! Kyseessä onkin se, pitääkö tämän satasen tul­la val­ti­ol­ta. Jos esim. halu­aa kus­tan­taa tyt­tärelleen silikonirin­nat — kuten yhdessä tutus­sa per­heessämme vuosien saatossa ker­tyneet tuki­aiset käytet­ti­in — niin tehköön sen min­un puolestani ihan omas­ta pussistaan. 

    Tämä on juurikin se kestämätön argu­ment­ti. Vuosien mit­taan laps­es­ta suo­raan tai epä­suo­rasti johtu­vi­in kului­hin on taku­ul­la men­nyt enem­män, mitä lap­sil­isänä per­heeseen on rahaa tul­lut. Ihan omis­taan tuokin on mak­set­tu, vaik­ka sitä varten säästet­ty sum­ma onkin ollut lap­sil­isän suuruinen.

    Kokon­aisu­u­den kannal­ta on oleel­lisem­paa miet­tiä, mitä tarveharkinnalla/tulorajoilla saavutettaisiin/menetettäisiin kuin päivitel­lä sitä, mihin kaik­keen “rikkaat” raho­jaan käyttävät.

  73. Komeen­ti­in ehkä jäi virhe Piti kir­joitaa: 5. ja 6+ lapset käsit­tivät 4,4, % syn­tyneistä, so n. 2400 lasta.

  74. Samuli Saarel­ma
    ” Joillekin jo se ensim­mäi­nen lap­si venyt­tää talouden tiukoille. Moni rajoit­taa sen lap­silukun­sa sen mukaan, mihin on varaa. ”

    Näi­den tyyp­pi­en lisään­tymistä ei tarvi kyl­lä tukea yhtään nyky­istä enempää.

    Kyl­lä lap­sil­isien pitää tul­la kaikille samoina. Toinen vai­h­toe­hto on sitte että jokaine pitäkööt huol­ta omista lap­sis­taan ilman val­tion väli­in­tu­loa. Eli joko kaikille tasais­es­ti tai sit­ten ei kenellekään mitään.

  75. “No tämä on nyt just sitä pahim­man­laa­tu­ista mikro­man­ageroin­tia. Tule­vaisu­u­den kulu­tuk­set ja luon­non­va­ro­jen riit­tävyy­det näkyy jo hin­nois­sa. Tätä infoo ei kan­na­ta huka­ta ja alkaa vääris­tele­meään markki­noi­ta lisää.”

    Ne näkyvät hin­nois­sa liike­taloudel­lises­sa mielessä. Lain­säätäjien vas­tu­ul­la on miet­tiä kokon­aistaloudel­lista hin­taa. Esim. hiili­ton­nin päästämisen tai vesistö­jen likaamisen kokon­aistaloudelli­nen kus­tan­nus on suurem­pi kuin liike­taloudelli­nen kustannus. 

    Liike­taloudel­liseen hin­noit­telu­un ei automaat­tis­es­ti liity eri ele­ment­tien vaiku­tuk­set ekosys­teemille ja ihmiselle. Lain­säätäjä voi halu­ta säi­lyt­tää ekosys­teeme­jä ja voi esim. halu­ta painaa työt­tömyy­den jonkun tietyn tason alle, joko itseis­ar­vois­es­ti, ääniä saadak­seen, tai siitä syys­tä, ettei kansa alka­isi kapinoimaan.

    Liike­taloudel­lisel­la hin­noit­telul­la rahoi­tusjär­jestelmä ei olisi pystynyt pyörit­tämään edes itseään, vaan se olisi rom­ah­tanut ilman rahoi­tusvi­ra­nomais­ten eli keskus­pankkien väli­in­tu­loa. Se pelastet­ti­in, jot­ta sivullisille ei aiheu­tu­isi haittaa. 

    Myös ekosys­tee­mi ja hyvän elämisen edel­ly­tyk­set maa­pal­lol­la voidaan pelas­taa, jot­ta sivullisille ei aiheu­tu­isi haittaa.

  76. Samuli: las­ten teko rahas­ta kom­ment­ti­ni oli kyl­lä muille. Pahoit­te­len epä­selvää kohdentamista.

    Olen perusväit­teestäsi samaa mieltä; yksit­täisen lapsen kus­tan­nuk­set pienenevät lap­silu­vun kas­vaes­sa. Lap­sil­isätkin voisi­vat olla vakioi­ta tai men­nä jopa alaspäin.

    Sys­teemi­hän suosii kyl­lä isoa lap­silukua. Mut­ta oleelli­nen asia on, että lap­sil­isien taso on sel­l­ainen, että suosimi­nen on yhtä tyhjän kanssa. Se että saamme 525e/kk lap­sil­isiä neljästä laps­es­ta ver­rat­tuna tasa­jakoti­lanteeseen 400e/kk, on erit­täin epääoleel­lista siihen näh­den, että jokainen lap­si tuo kus­tan­nuk­sia moninker­tais­es­ti lap­sil­isään nähden. 

    Vielä rauta­lan­gas­ta: jos ihmi­nen tarvit­see vaikka­pa 20 m² tilaa, niin yhden lapsen asuin­si­ja mak­saa 20*2000e/m2=40 000e, jos­ta 5% korkokan­nal­la tulee 2000e/vuosi. Lap­sil­isiä tulee noin 1300e/vuosi. Auto, johon väki mah­tuu mak­saa. Mitä mak­sa­vat luis­timet, haalar­it, sukset, .… 

    Jokainen lap­si mak­saa usei­ta ker­to­ja sen, mitä lap­sil­isät tuo­vat. Ja jos lap­sia on usei­ta, on tämä “lisälasku” aika merkit­tävä. En todel­lakaan ole vaa­ti­mas­sa yhteiskun­taa näitä mak­samaan. Kyl­lä minä per­heestäni huole­hdin. Use­ampi lap­si vaatii vaan tiukem­paa rahankäyt­töä: kyl­lä ei meille lap­sil­isil­lä oste­ta etelän­matko­ja. Pris­maan ne menevät. Ei lap­sil­la kukaan rikas­tu; suhteellisuudetajua! 

    Ja kaikille kateel­lisille: kaikil­la lie­nee mah­dol­lisu­us saa­da niitä “suuria” viiden­nen lapsen lisiä. Se on muuten ihan mukavaakin olla neljän pienen isä! Kyl­lä minä ihan muu­ta kuin rahaa ajat­te­len, kun lap­si on tulossa.

  77. “Tule­vaisu­u­den kulu­tuk­set ja luon­non­va­ro­jen riit­tävyy­det näkyy jo hinnoissa. ”

    Näin on ja tulo­ero­jen kasvu lisää kulu­tuk­sen jaku­tu­mista ja resurssien uusallokointia . 

    Tekemäl­lä suurin osa ihmi­istä niin köy­hik­si, että he juuri ja juuri pysyvät hengis­sä saadaan rai­vat­tua pienelle eli­it­ille raja­ton kulutusmahdollisuus.

    Tosin Davo­sis­sa kokoon­tu­va maail­man eli­it­tikin oli huolis­saan siitä, että tulo­ero­jen kasvu johtaa epä­vaakaasen maail­maan, mut­ta asete­knolo­gian kehi­tys ja ammat­tiarmei­jat hoi­tanevat ongelman

  78. “No tämä on nyt just sitä pahim­man­laa­tu­ista mikro­man­ageroin­tia. Tule­vaisu­u­den kulu­tuk­set ja luon­non­va­ro­jen riit­tävyy­det näkyy jo hin­nois­sa. Tätä infoo ei kan­na­ta huka­ta ja alkaa vääris­tele­meään markki­noi­ta lisää.”

    Ai vähän niin kuin näkyy ton­nikalan, valaan­li­han, turskan ja vaik­ka tiik­er­in­taljo­jen hin­nois­sa, jot­ka ovat nousseet harv­inais­tu­misen myötä? Epäilemät­tä hin­to­jen­nousu estää joitain häviäviä luon­non­va­ro­ja katoa­mas­ta kokon­aan, mut­ta markki­namekanis­mi ei tosi­aan ole pelas­ta­mas­sa kaikkia tarvit­tavia luon­non­va­ro­ja kaikille ihmisille, vaan ain­oas­taan tarpeek­si niille joil­la on lopus­sa varaa niistä mak­saa. Onnek­si suuri osa päät­täjistä ei ole niin luot­tavaisia markki­namekanis­mi­in että halu­aisi­vat riskeer­a­ta sel­l­aisen tule­vaisu­u­den täy­dessä mitassaan.

  79. Mat­ti:

    Ei lap­sil­la kukaan rikas­tu; suhteellisuudetajua! 

    Ei kyse ole siitä, että las­ten teol­la rikas­tu­isi, vaan siitä, onko reilua tukea viiden­nen lapsen elät­tämistä enem­män kuin ensimmäisen.

    Kyl­lä minä ihan muu­ta kuin rahaa ajat­te­len, kun lap­si on tulossa. 

    Niin var­maan kaik­ki tuos­sa vai­heesa, mut­ta entäpä siinä vai­heessa, kun lapsen tekoa suun­nitel­laan? Voi olla, että sinä olet niin hyvä­tu­loinen, ettei noil­la laskemil­lasi lisäti­latarpeil­la tai muil­la ole mitään merk­i­tys­tä, mut­ta mon­elle muulle sil­lä, pystyykö kus­tan­ta­maan lapsen kus­tan­nuk­set, on merk­i­tys­tä sille, han­ki­taanko lisää lap­sia vai ei. 

    Ja Syltylle tiedok­si, näin minus­ta pitääkin olla. Minus­ta vain lap­sil­isien pitäisi vaikut­taa tuo­hon jokaisen lapsen kohdal­la samal­la tavoin, eli minus­ta olisi oikeu­den­mukaisem­paa se, että jokaises­ta laps­es­ta saisi saman.

  80. J:

    Ai vähän niin kuin näkyy ton­nikalan, valaan­li­han, turskan ja vaik­ka tiik­er­in­taljo­jen hin­nois­sa, jot­ka ovat nousseet harv­inais­tu­misen myötä?

    Ei ollenkaan niinkuin noiden luet­tele­masi asioiden kanssa. Tarkoitin pelkästään luon­non­va­ro­ja joi­hin on omis­tu­soikeudet. Niihin joi­hin ei ole omis­tu­soikeuk­sia tarvi­taan kyl­lä val­tioiden sotkeutumista.

    Minä luulen, että ton­ni käteen tarkoit­ti just jotain öljyä yms. eikä niinkään kalo­ja, mut­ta voin toki olla väärässä.

    mut­ta markki­namekanis­mi ei tosi­aan ole pelas­ta­mas­sa kaikkia tarvit­tavia luon­non­va­ro­ja kaikille ihmisille, vaan ain­oas­taan tarpeek­si niille joil­la on lopus­sa varaa niistä maksaa.

    No markki­namekanis­mi on paras tapa jakaa niitä luon­non­va­ro­ja riip­pumat­ta siitä onko niitä vähän vai paljon ja riip­pumat­ta siitä onko ne kalli­ita vai halpo­ja, kos­ka mak­suhalukku­us on paras sig­naali tarpeesta.

    1. Art­turi:
      Entä jos omis­tu­soikeus on luon­teeltaan tilapäistä, kuten mon­en kansaansa sor­ta­van itse­val­ti­aan omis­tu­soikeus on?

  81. “No markki­namekanis­mi on paras tapa jakaa niitä luon­non­va­ro­ja riip­pumat­ta siitä onko niitä vähän vai paljon ja riip­pumat­ta siitä onko ne kalli­ita vai halpo­ja, kos­ka mak­suhalukku­us on paras sig­naali tarpeesta.”

    Main­os­ta­maasi markki­na­t­alouteen kuu­lu­vat myös suuret tulo­erot Hallinnas­sa ole­vat rahavarat ovat tehokas kulu­tuk­sen rajoite. Ruuas­ta ja juo­mas­ta kun voi tin­kiä vain rajal­liseti ja vain hetken.
    Tulo­erot rajoit­ta­vat kil­pailua tuot­teista ja raa­ka-aineista ja niin­pä eli­it­ille riit­tää edullista ostet­tavaa ja suurem­pi kulu­tu­so­su­us maail­man luon­non­va­roista kun kil­pailua rajoite­taan lisäämäl­lä tuloeroja.

    Autoku­ume läh­tee kun hieroo tyhjäl­lä lom­pakol­la otsaa.

  82. Osmo:

    Entä jos omis­tu­soikeus on luon­teeltaan tilapäistä, kuten mon­en kansaansa sor­ta­van itse­val­ti­aan omis­tu­soikeus on?

    Ai tarkoi­tatko niitä val­taapitäviä joiden val­ta kestää huo­mat­tavasti pidem­pään kuin demokraat­tis­es­ti valit­tu­jen val­lan­pitäjien val­ta (jopa usei­ta sukupolvia!)?

    Luul­tavasti ne itse­val­ti­aat reagoi kan­nus­timi­in­sa suht samal­la taval­la kun demokraat­tis­es­ti val­i­tut val­lan­pitäjät, eli mitä lyhyem­män aikaa ne luule­vat pystyvän­sä naut­ti­maan val­tansa hedelmistä sitä lyhyem­mäl­lä tähtäimel­lä ne tekevät päätöksiä.

    Sinän­sähän tämä ei oo ongel­ma, jos val­taa pitäväl­lä on omis­tu­soikeus resurssi­in, kos­ka sil­loin hän välit­tää sen markki­nahin­nas­ta eikä halua tuho­ta sen jälleen­myyn­tiar­voa hyö­dyn­tämäl­lä sitä epäoptimaalisesti.

    Demokraat­tiset val­lan­pitäjäthän eivät usein omista resursse­ja, vaan heil­lä on ain­oas­taan mah­dol­lista verot­taa ja uudelleen jakaa resurssin tuot­tamia tulo­ja sil­lä ajal­la kun he ovat val­lan kahvassa.

    Eli rauta­lan­gas­ta: meil­lä on ehkä enem­män syytä huole­htia demokraat­tis­ten val­tioiden val­taapitävistä kuin kansaansa sor­ta­van itse­val­tioiden val­taapitävistä, kun puhumme resurssien väärästä hinnoittelusta.

    Toisaal­ta on tietysti tot­ta, että itse­val­ti­ail­la on ehkä enem­män resursse­ja hal­lus­saan ja ainakin heil­lä on enem­män val­taa niihin resurs­sei­hin jot­ka heil­lä on hallussaan.

    Kuitenkin on toden­näköistä, että kaikkien resurssien markki­noil­la on sen ver­ran muitakin kuin dik­ta­toore­ja hääräämässä, että se mar­gin­aa­li­nen myyjä ei oo resursse­ja haaskaa­va dik­taat­tori tai resursse­ja haaskaa­va demokraat­tis­es­ti valit­tu johtaja.

  83. Jos ja kun lap­sil­isä kas­vaa päälu­vun mukaan, niin uskon vah­vasti, että päälukuarvioi­tus periy­tyy niiltä ajoil­ta, kun lap­sia huu­to­laisi­na myytiin.

    Eli mei­dän sosi­aalilain­säädän­nössä saat­taa hyvinkin olla per­in­töä kaukaisil­ta (n. 100 vuot­ta sit­ten) ajoil­ta, kul­loin­ka lap­sia huu­to­laisi­na myyti­in. Van­hempi ja työkykyisem­pi lap­si mak­soi enem­män ja kun­ta kor­vasi laps­es­ta mak­se­tun mak­sun lunastajalleen.

    1. päälukuarvioi­tus periy­tyy niiltä ajoil­ta, kun lap­sia huu­to­laisi­na myytiin.

      Lap­sil­isät ovat peräisin 1940-luvulta.

  84. Samuli Saarel­ma:

    Koi­ta olla ajat­telemat­ta lap­sil­isiä tiety­ille lap­sille kor­vamerkit­ty­inä raha­sum­mi­na. Ei se, että viidennestä laps­es­ta saa enem­män kuin neljännestä johdu siitä, että kukaan uskoisi sil­lä viiden­nel­lä lapsel­la ole­van joitakin kalli­impia eri­ty­is­tarpei­ta kuin neljän­nel­lä. Olet oike­as­sa siinä, että jokaiselle lapselle ei tarvitse erik­seen tila­ta Aku Ankkaa ja han­kkia suk­sia ja lap­siko­htaiset kus­tan­nuk­set siinä mielessä ovat seu­raa­van lapsen kohdal­la pienem­mät kuin edel­lisen, mut­ta viisi­lap­sis­ten per­hei­den aineelli­nen elin­ta­so on tilas­tol­lis­es­ti joka tapauk­ses­sa heikom­pi kuin nelilap­sis­ten per­hei­den ja sik­si heille mak­se­taan suh­teessa enem­män lap­sil­isiä. (Kuten Osmo tote­si: Lap­sil­isä kor­vaa vain osan kus­tan­nuk­sista, las­ten lukumäärän kas­vaes­sa yhä suurem­man osan, kos­ka per­heen mah­dol­lisu­udet vas­ta­ta niistä heikkenevät.)

    Eli viiden lapsen elät­tämistä tue­taan enem­män kuin neljän, kos­ka viisi­lap­siset per­heet tarvit­se­vat enem­män tukea, eikä niin että viiden­nen lapsen elät­tämistä tue­taan enem­män kuin neljännen.

  85. Kyl­lä kai se peruskysymys on sosi­aal­i­tur­van jäl­keen­jääneisyys ja se, että oleel­liseen paran­tamiseen ei ole (?) rahaa. Ja sit­ten kun keskustel­laan siitä, pitäisikö lap­sil­isät pois­taa rikkail­ta, tuleekin ilmi, että ne on de fac­to pois­tet­tu köyhiltä.
    Täysin poli­it­ti­nen kysymys, pitääkö köy­hien lap­sia tukea vai ei — mielestäni pitää eli lap­sil­isät takaisin!

  86. Lap­sil­isää e i ole poiatet­tu köy­hiltä. Toimeen­tu­lotues­sa, jota vain pieni osa lap­siper­heistä saa lap­sil­isä las­ke­taan mukaan per­heen tuloihin.

  87. Joka ker­ta kun noi­ta lap­sil­isät pois rikkail­ta ‑heit­to­ja kuulee tekee mieli kysyä seuraavaa:

    Kuvitel­laan nykyisen­lainen Suo­mi ilman lap­sil­isiä. Sit­ten virkamies huo­maa, että meil­lä on 10+ mrd bud­jet­ti­va­je sekä mata­la syn­tyvyys — ja ehdot­taa lapset­to­muusveroa. Kuu­lostaisiko reilul­ta jos tämä lätkäistäisi­in kaikille _paitsi_ rikkaimmille?

    Tulo­ero­jen tasaamiseen on tehokkaampia ja neu­traalimpia keinoja.

  88. Markku af Heurlin: “Toimeen­tu­lotues­sa, jota vain pieni osa lap­siper­heistä saa lap­sil­isä las­ke­taan mukaan per­heen tuloihin.”

    Ja toimeen­tu­lo­tukea vähen­netään lap­sil­isän ver­ran. Saivartelusi on turhaa.

  89. Anu:

    Eli viiden lapsen elät­tämistä tue­taan enem­män kuin neljän, kos­ka viisi­lap­siset per­heet tarvit­se­vat enem­män tukea, eikä niin että viiden­nen lapsen elät­tämistä tue­taan enem­män kuin neljännen. 

    Kyseenalais­tan jälleen tämän ajat­telun. Tuo “tarvit­se­vat enem­män tukea” tarkoit­taa minus­ta sitä, että lap­simäärän lisäämi­nen ei ole van­hempi­en päätet­tävis­sä, vaan joku “Jumalan lah­ja” tms. ja tähän sit­ten val­tion pitää reagoi­da tuke­mal­la niitä moni­lap­sisia per­heitä, kos­ka ovat itses­tää riip­pumat­tomista syistä joutuneet siihen taloudel­liseen ahdinkoon. 

    Hie­man raakaa analo­giaa käyt­täen tuo kuu­lostaa vähän samal­ta kuin se, että kun juop­po juo kaiken saa­mansa rahan, niin hänelle nyt on kaadet­ta­va vielä lisää, kos­ka “tarvit­see” rahaa enem­män kuin ne, jot­ka eivät juo. 

    Minus­ta nykyaikana tehokkaiden ehkäisyvä­linei­den ollessa kaikkien saatavil­la on ennen kaikkea van­hempi­en vas­tuu siitä, että mitoit­ta­vat lap­silukun­sa talouten­sa kan­tokyvyn mukaan. Hyväksyn kaikille tas­a­puoliset lap­sil­isät jonkin­laise­na yleisenä insen­ti­iv­inä las­ten tekoon, jot­ta väestö pystyy kor­vaa­maan itse itsen­sä, vaik­ka keski­t­u­loisil­la tämäkin on usein rahan siirtämistä tois­es­ta taskus­ta toiseen (mak­se­taan vero­ja, jot­ta voidaan saa­da lapsilisiä).

  90. Minus­ta Raimo K:n kom­men­tit varsin hyvin pal­jas­ta­vat sen, mik­si on tärkeää miltä asi­at näyt­tävät ei vain se, miten ne tosi­asial­lis­es­ti ovat. Vaik­ka min­ulle matemaatikkona tuo Osmon alus­tus teki asian hyvin selväk­si, niin on paljon ihmisiä, joille tuo matem­ati­ik­ka menee täy­del­lis­es­ti yli ymmär­ryk­sen. Eikä siinä auta vaik­ka kuin­ka pitkään selit­täisi. Yhtä hyvin voisi pistää jalat­toman kiipeämään puuhun.

  91. Minus­ta paljon pahempi asia tässä toimeen­tu­lo­tuki­asi­as­sa on se, että jos kum­mitäti halu­aa lahjoit­taa lapselle syn­tymäpäivälah­jak­si rahaa, niin tämä raha vähen­netään sit­ten toimeentulotuesta.

  92. Riit­ta: “Minus­ta Raimo K:n kom­men­tit varsin hyvin pal­jas­ta­vat sen, mik­si on tärkeää miltä asi­at näyt­tävät ei vain se, miten ne tosi­asial­lis­es­ti ovat.”

    Tosi­a­sioi­ta on yleen­sä enem­män kuin yksi — tässäkin tapauk­ses­sa ainakin 2 kpl: 1) kaik­ki lapset saa­vat lap­sil­isää, myös toimeen­tu­lo­tukiper­heis­sä, 2) lap­sil­isä ote­taan tulona huomioon toimeen­tu­lotues­sa sitä alen­taen, joten de fac­to lap­si ei saakaan mitään LISÄÄ, vaan sen saakin kun­ta. Siis lap­si ei todel­lisu­udessa saa mitään lisää q.e.d.
    Tässä ei ole mitään korkeam­paa matem­ati­ikkaa, vaan kysymys on täysin poli­it­ti­nen — riit­tääkö toimeen­tu­lo­tu­ki (johon lap­sil­isä on aikoinaan sisäl­lytet­ty) vai pitäisikö lap­siper­heitä tukea enemmän?
    Jala­tonkin saat­taa ymmärtää, pitäisikö tukea köy­hiä enem­män kuin rikkai­ta (joiden lap­sil­i­sistä keskustelu käyn­nistyi) — tilanteessa, jos­sa sosi­aal­i­tur­va on jäänyt yleis­es­tä ansioke­hi­tyk­ses­tä jäl­keen kymme­nessä vuodessa 30–40 prosenttia.

  93. Raimo K, on ole­mas­sa kak­si vaihtoehtoa:

    1. laps­es­ta mak­se­taan 164 euroa toimeen­tu­lo­tukea + sata euroa lap­sil­isää (kuten ennen vuot­ta 94)

    2. laps­es­ta mak­se­taan 264 — 100 euroa toimeen­tu­lo­tukea ja sen päälle sata euroa lap­sil­isää (kuten nykyään)

    Onko näis­sä vai­h­toe­hdois­sa mielestäsi eroa? Mikä?

    Se lie­nee kaikille selvää, että lap­sil­isä ote­taan toimeen­tu­lotuen suu­ru­ut­ta määritet­täessä taval­la tai toisel­la huomioon, kos­ka sen kaik­ki saavat.

  94. Riit­ta

    “Minus­ta paljon pahempi asia tässä toimeen­tu­lo­tuki­asi­as­sa on se, että jos kum­mitäti halu­aa lahjoit­taa lapselle syn­tymäpäivälah­jak­si rahaa, niin tämä raha vähen­netään sit­ten toimeentulotuesta.”

    Tässä kyl­lä toim­i­taan pykälien mukaan, mut­ta uno­hde­taan Olaus Petrin Tuomarinohjeet:

    “Kaikkea lakia on älyl­lä käytet­tävä, sil­lä suurin oikeus on suurin vääryys, ja oikeudessa pitää olla armo mukana.”

    Ehkä lain pykäliä on syytä tarkeistaa.

  95. Riit­ta: “Raimo K, on ole­mas­sa kak­si vai­h­toe­htoa… jne.

    Sit­ten on tietysti vai­h­toe­hto 3, jota kan­natan: laps­es­ta mak­se­taan 264 euroa toimeen­tu­lo­tukea ja sen päälle 100 euroa lap­sil­isää — tässä vai­h­toe­hdos­sa lap­sil­isä on todel­la LISÄÄ — kuten aikoinaan on ajateltu.
    Sin­un esit­tämis­säsi vai­h­toe­hdois­sa tätä ele­ment­tiä ei ole. Eikä niis­sä ole otet­tu huomioon toimeen­tu­lotuen 30 pros­entin jälkeenjääneisyyttä.
    Päätös on poli­it­ti­nen, ei matemaat­ti­nen, kuten aikaisem­min totesin. Se lie­nee selvää?

    1. Mei­dän sosi­aal­i­tur­vamme pahimpia rakenn­neon­gelmia on, että viime­si­jaisek­si tarkoitet­tu toimeen­tu­lo­tu­ki ylit­tää usein ensisi­jaisen tuen. Tätä ongel­maa kan­nat­taisi kor­ja­ta nos­ta­mal­la ensisi­jaisia tukia eikä toimeen­tu­lo­tukea. Toimeen­tu­lotues­sa kum­mitädin anta­ma syn­tymäpäivälah­ja tai rikok­sen uhrille myön­net­ty kor­vaus leikataan pois, kos­ka sen idea on antaa ihmiselle rahaa niin paljon, että häne4llä on rahaa ruokaan ja vaat­teisi­in. Jos viisi­lap­sisen per­heen toimeen­tu­lo­tuki­normia korotet­taisi­in esdit­tämäl­lä si taval­la 700 eurol­la kuus­sa, melkein kaik­ki työssäol­e­vatkin tuli­si­vat sen piiri­in, jol­loin hei­dän ei toisaal­ta kan­na­ta tehdä työtä lainkaan, kos­ka myös palk­ka leikataan toimeen­tu­lotues­ta pois.

  96. Öööh… Miten toimeen­tu­lo­tukivi­ra­nomainen saa ikinä tietää kum­mitädin syn­tymäpäivälah­jas­ta, jos rahan antaa käteisenä? Jos sen lait­taa tilille, niin sin­nikkyy­destä on syytäkin mak­saa tuol­lainen “lisävero”.

  97. “Minus­ta paljon pahempi asia tässä toimeen­tu­lo­tuki­asi­as­sa on se, että jos kum­mitäti halu­aa lahjoit­taa lapselle syn­tymäpäivälah­jak­si rahaa, niin tämä raha vähen­netään sit­ten toimeentulotuesta.”

    Onko­han se kum­mitäti hiukan has­sah­tanut, kun ei ole kuul­lut yhtään mitään käteis­es­tä rahas­ta. Pari satas­ta kuukaudessa setelira­hoi­tus­ta ja kiin­ni­jäämis­ris­ki tukea myön­tävän vira­nomaisen tai verot­ta­jan suun­taan on käytän­nössä nol­la. Tämä on myös käytän­nölli­nen ja ymmärtääk­seni suosit­tu tapa kiertää per­in­tö- ja lahjaveroa.

    1. Pekka Kärkkäi­nen kehot­taa nyt toimeen­tu­lo­tuki­asi­akkai­ta petok­seen. Kyl­lä se käteinen rahakin pitää ilmoittaa.
      Sään­nöt sinän­sä’ ovat ihan tolkuttomat

  98. Osmo: “Jos viisi­lap­sisen per­heen toimeen­tu­lo­tuki­normia korotet­taisi­in esit­tämäl­läsi taval­la 700 eurol­la kuussa…”

    5*100=700?
    Ja 100:n ja 0:n välil­lä on muitakin vai­h­toe­hto­ja — nykyi­nen 0 on niistä huonoin.

    1. Raimo K: viidestä laps­es­ta tulee nyt lap­sil­isää 695 euroa ja maalisku­un jok­seenkin tarkkaan 700 euroa.
      Edelleen minus­ta on järkeväm­pää korot­taa ensisi­jaisia tukia kuin ajaa yhä suurem­pi osa kansas­ta toimeen­tu­lotuen loukkuun.

  99. Raimo K.: “Sit­ten on tietysti vai­h­toe­hto 3, jota kan­natan: laps­es­ta mak­se­taan 264 euroa toimeen­tu­lo­tukea ja sen päälle 100 euroa lap­sil­isää – tässä vai­h­toe­hdos­sa lap­sil­isä on todel­la LISÄÄ – kuten aikoinaan on ajateltu.”

    On myös ole­mas­sa vai­h­toe­hto 4, jos­sa laps­es­ta mak­se­taan 264 euroa toimeen­tu­lo­tukea, sit­ten vielä 100 euroa lap­sil­isää ja tämän päälle toiset 100 euroa vähälap­sis­ten per­hei­den erityistukea. 

    Valitet­tavasti yhteiskun­nas­sa val­lit­see niukku­us verora­hoista. Jos jonkin ryh­män etuuk­sia huo­mat­tavasti kohen­netaan, täy­tyy muual­ta leikata. 

    Lisäk­si tun­tu­isi hyvin kum­malliselta — aivan kuten Osmo jo tuos­sa ensim­mäisessä viestis­sä mainit­si — jos sosi­aal­i­tukia mak­set­taisi­in enem­män koti­taloudessa asu­vaa las­ta kuin aikuista kohden.

  100. Raimo K:
    Ehdot­tomasti kol­mas vai­h­toe­hto ver­tau­tuu kai siihen, että laps­es­ta mak­se­taan 364 – 100 euroa toimeen­tu­lo­tukea ja sen päälle sata euroa lap­sil­isää. Tämä kaa­va yksinker­tais­es­ti pätee:

    (toimeentulotuki+lapsilisä)-lapsilisä+lapsilisä=toimeentulotuki+lapsilisä

    Aivan riip­pumat­ta siitä mikä on toimeen­tu­lotuen ja lap­sil­isän määrä. Ehkä jälkim­mäi­nen tosi­aan on yksinker­taisem­pi ratkaisu. Siinä on tietysti ongel­mana se, että lap­sil­isien ulkop­uolel­la ole­vat toimeen­tu­lotuen asi­akkaat jäävät väli­in­puto­jik­si. Näitä per­heitä tosin ei kovin mon­taa ole.

  101. Osmo, rikok­seen yllyt­tämi­nen on myös rikos, joten aika köykäis­es­ti syytit min­ua rikok­ses­ta (Se ei ehkä ole rikos, mut­ta tuh­maa kuitenkin). Eli en kehot­tanut, julkesin­pa sanoa maan tavan ääneen.

    Uskoisin, että käteisen käytön kaut­ta verot­ta­jal­ta saadaan piiloon per­in­tö- ja lah­javeron alaisia tulo­ja huo­mat­tavia sum­mia vuosit­tain. Peruste­len tätä sil­lä, että puo­let suuri­in ikälu­okki­in kuu­lu­vista van­hem­mista tukee rahal­lis­es­ti aikuisia lap­si­aan avus­tus­sum­mien keskiar­von ollessa 1500 euroa vuodessa. Hajon­ta on kuitenkin suuri, suurimpi­en sum­mien ollessa kym­meniä tuhan­sia vuodessa. (Helsin­gin yliopis­ton kyse­ly­tutkimus 2009).

    Olen ehkä kyyni­nen, mut­ten usko suo­ma­lais­ten ole­van niin rehellisiä, että ilmi­antaisi­vat itsen­sä verot­ta­jalle. Täl­lainen veronkier­to on minus­ta ihan väärin, jo pelkästään senkin takia, että se suosii etupäässä hyväosaisia.

    No, tuo yllä ole­va vuo­da­tus taitaisi kuu­lua johonkin toiseen ketju­un, ken­ties ihan omaansa.

  102. Osmo: “Edelleen minus­ta on järkeväm­pää korot­taa ensisi­jaisia tukia kuin ajaa yhä suurem­pi osa kansas­ta toimeen­tu­lotuen loukkuun.”

    Tämä selvä — mut­ta kun siel­lä jo on väkeä, toimeen­tu­lo­tukeakin olisi syytä tark­istaa reip­paasti. Lap­sil­isä on raha, jon­ka varat­tomatkin per­heet käyt­tävät lapsen hyväk­si (eivät kaik­ki, tietenkään).

  103. Aina rahan anta­mi­nen suo­raan käteen ei ole vai­h­toe­hto ja käteistä rahaa ei saa lähet­tää postis­sa, taval­lises­sa kirjekuoressa.

  104. Kuun­telin tänään lenkil­lä pod­castin eduskun­nan torstais­es­ta kyse­ly­tun­nista. Iso osa tun­nista käytet­ti­in toimeen­tu­lo­tukea saavien lap­sil­i­sistä käytävään keskusteluun.

    Ei voi kuin häm­mästel­lä kansane­dus­ta­jien ja min­is­terei­den tieto­jen hataru­ut­ta. Edes vas­tu­ullisil­la min­is­tereil­lä (Risikko ja Katainen) ei ollut mitään aav­is­tus­ta, mitä 1990-luvul­la tapah­tui lap­sil­isien ja toimeen­tu­lotuen suh­teen. Oppo­si­tio luon­nol­lis­es­ti luukut­ti, kuin­ka 1993 toimeen­tu­lotuen saa­jil­ta “leikat­ti­in” pois lap­sil­isät. Olisi voin­ut kuvitel­la, että edes sosi­aal­i­m­in­is­teri olisi osan­nut vas­tauk­ses­saan ker­toa, että tuol­loin samal­la korotet­ti­in toimeen­tu­lotuen normia lap­sil­isiä vas­taaval­la määräl­lä. Vaan ei osannut.

  105. Vähän saivartelua tässä mut­ta varsin tavalli­nen käytän­tö toimeen­tu­lotuen saa­jien piiris­sä. Tosin n. 4000 euron lah­ja per vuosi on harv­inaisu­us toimeen­tu­lotuen piiris­sä elävien elämässä.

    #
    Alle 4 000 euron arvoi­sista lahjoista ei veroil­moi­tus­ta tarvitse antaa, ellei sitä erik­seen vaadita.
    #

    Lähde :
    http://www.vero.fi/nc/doc/download.asp?id=6473;44515

    ///

    Mut­ta moniko toimeen­tukea ansait­se­va tietää, alle 4000 euron (/vuosi) mum­mon tai papan lähettämänä
    onkin ilmoit­te­va sosiaalitoimelle.

    Mut­ta onko sit­ten niin, että kun lah­jara­ha käytetään esim. ham­maslääkäreis­sä käyn­tei­hin, niin
    onko ham­maslääkäris­sä käyn­ti toimeen­tu­lotues­sa las­ket­ta­va tuloksi.

    Ja jos lahjoit­ta­ja mak­saakin ham­maslääkäris­sä käyn­nin ham­maslääkärin tilille suo­raan oma­l­ta tililtä, ilman että raha käy toimeen­tu­lotuen saa­jan tilil­lä, niin onko ham­maslääkäri­laskun ver­ran las­ket­ta­va toimeen­tu­lotues­sa tuloksi.

  106. #
    Ham­maslääkäris­sä käyn­ti mak­se­taan toimeen­tultues­ta. Ei kan­na­ta mum­mon avustaa.
    #

    Mut­ta jos halu­aa käy­dä ei-kun­nal­lisel­la ham­maslääkäril­lä joka tek­isi ham­paille esim. juuri­hoito­ja, ham­mask­iven­pois­to­ja sään­nöl­lis­es­ti n. 6 kk välein.

    Kun­nalli­nen ham­mashuolto käsi­tyk­seni mukaan ei ole kykenevä tekemään hoito­ja 6 kk aikajäntein.

    Mum­mo kun on huolis­saan siitä, että lapsen lap­si saisi kun­non ham­mashuol­lon osalleen. Mon­estikaan kun kun­nalli­nen ham­mashuolto ei vaan yksinker­tais­es­ti ole saavutet­tavis­sa ainakaan ker­ran 6:ssa kuukaudessa.

  107. Päätös on poli­it­ti­nen, ei matemaat­ti­nen, kuten aikaisem­min totesin. Se lie­nee selvää? 

    Jos tarkoi­tat, että lap­sista mak­set­tavaa toimeen­tu­lo­tukea pitäisi korot­taa roimasti, niin kysymys on tosi­aan poli­it­tis­es­ta päätök­ses­tä. Se ei kyl­lä taitaisi tehdä työn­teosta kovinkaan kan­nat­tavaa. Nykyisel­läänkään ei kuulem­ma ainakaan yksin­huolta­jan kan­na­ta ottaa pieni­palkkaista työtä vas­taan, jos kestää sen, että sos­sus­sa syynätään kaik­ki per­heen tulot ja menot.

    Oppo­si­tio luon­nol­lis­es­ti luukut­ti, kuin­ka 1993 toimeen­tu­lotuen saa­jil­ta “leikat­ti­in” pois lap­sil­isät. Olisi voin­ut kuvitel­la, että edes sosi­aal­i­m­in­is­teri olisi osan­nut vas­tauk­ses­saan ker­toa, että tuol­loin samal­la korotet­ti­in toimeen­tu­lotuen normia lap­sil­isiä vas­taaval­la määräl­lä. Vaan ei osannut. 

    Minus­ta tämä oikeas­t­aan vas­taa otsikon kysymyk­seen. Lap­sil­isän pitäisi olla ehdot­tomasti toimeen­tu­lo­tuki­normin ulkop­uolel­la. Lasken­nal­lis­es­ti se on saman­tekevää, merk­i­tyk­selli­nen asia on toimeen­tu­lotuen ja lap­sil­isän yhteis­sum­ma, mut­ta elämä ei ole pelkkää matematiikkaa. 

    Vaik­ka kyl­lä minä ihmette­len silti noi­ta poli­itikko­ja. Mikä hur­ja tarve niil­lä on kalastel­la tyh­mien ihmis­ten ääniä. 

    Ham­maslääkäris­sä käyn­ti mak­se­taan toimeen­tultues­ta. Ei kan­na­ta mum­mon avustaa. 

    Hmm… Toimeen­tu­lo­tu­ki on ole­mas­sa, jot­tei täl­laises­sa sivistys­val­tios­sa keneenkään tarvit­sisi lähteä ker­ju­ulle. Jos läheiset voivat aut­taa, niin sil­loin sen pitäisi olla ensisi­jaista tukea, toimeen­tu­lotuen vas­ta se ihan viimeinen vaihtoehto.

    Tai siis tälle ajatuk­selle koko jär­jestelmä perus­tuu. Tosi­asi­as­sa ihmiset laske­vat sitä, mis­sä kan­nat­taa aut­taa, mis­sä annet­tu apu vain pienen­tää toimeen­tu­lo­tukea, mut­tei auta sitä, jota aut­taa halutaan.

    Kaik­il­ta menee älyt­tömästi ener­giaa kaiken­laiseen laskel­moin­ti­in ja tak­tikoin­ti­in. Perus­tu­lo olisi kiva. 😉

    Selailin lakia toimeen­tu­lotues­ta ja sen mukaan ihan pieniä sat­un­naisia tulo­ja (mallia kum­mitädin lah­ja) ei pitäisi vähen­tää toimeen­tu­lotues­ta. Pahat kielet ker­to­vat, että se olisi kiin­ni virkail­i­jas­ta, mikä on niin pieni ja sat­un­nainen tulo, ettei sitä huomioida.

  108. Riit­ta: “Jos tarkoi­tat, että lap­sista mak­set­tavaa toimeen­tu­lo­tukea pitäisi korot­taa roimasti, niin kysymys on tosi­aan poli­it­tis­es­ta päätök­ses­tä. Se ei kyl­lä taitaisi tehdä työn­teosta kovinkaan kannattavaa.”

    Sitä tosi­aan tarkoi­tan — kos­ka ne ovat jääneet jäl­keen 30–40 pros­ent­tia run­saan 10 vuo­den aikana. Poli­it­ti­nen päätös siis!
    Näytät ole­van kur­jis­tamisen kannalla?
    Työn­teon kan­nat­tavu­u­teen vaikut­taa tietysti myös palk­ka ja jos sil­lä ei elä, eihän se kan­nat­tavaa ole.

  109. #
    Selailin lakia toimeen­tu­lotues­ta ja sen mukaan ihan pieniä sat­un­naisia tulo­ja (mallia kum­mitädin lah­ja) ei pitäisi vähen­tää toimeen­tu­lotues­ta. Pahat kielet ker­to­vat, että se olisi kiin­ni virkail­i­jas­ta, mikä on niin pieni ja sat­un­nainen tulo, ettei sitä huomioida.
    #

    Pahat kielet myös ker­to­vat, että tuos­sa yo. mainit­se­mas­sasi käytän­nössä kun­tien kesken on ero­ja. Eli n. 20 — 50 euron sat­un­nais­ten tulo­jen suhteen.

    Tiedän tapauk­sen (ei mikään ain­ut­laa­tu­inen tapaus) kun mum­mo oli säästänyt lapsen lapselleen eläk­keestään rahaa tule­vaa lapsen lapsen aikuisu­ut­ta vas­taan avaa­malleen LL:n tilille, että lapsen lapsel­la olisi varaa mak­saa vuokra-asun­ton­sa taku­umak­su, kun taku­umak­sua nyky­isin use­asti vaa­di­taan ainakin yksi­ty­isil­lä vuokramarkkinoilla.

    LL meni sosi­aal­i­toimeen ja esit­ti tulon­sa ja tal­letuk­sen­sa. Ja näin tuo mum­mon tal­let­ta­ma raha las­ket­tin tulok­si — vaik­ka mum­mo oli hyvää tarkoi­tanut, että LL:lla olisi rahaa mak­saa vuokra-asun­non taku­u­ra­ha sil­loin, kun vuokra-asun­non vuokra­suh­teesta itse sopii.

    Tari­nan hyvä/huono puoli oli/on se, että LL sai kunnal­ta ihan käyvän vuokra-asun­non, ja nyt hän vapau­tui kaik­ista velvoit­teista kan­taa vas­tu­un­sa vuokra-asun­non kun­nos­ta, kun hän sen luovut­taa pois muuttaessaan.

  110. Vaik­ka kyl­lä minä ihmette­len silti noi­ta poli­itikko­ja. Mikä hur­ja tarve niil­lä on kalastel­la tyh­mien ihmis­ten ääniä.

    Ter­ve­tu­loa demokratiaan.

    Silti suo­ma­lais­nuorten kiin­nos­tus yhteiskun­nal­lisi­in asioi­hin ja osal­lis­tu­mi­nen yhteiskun­nal­liseen toim­intaan oli­vat huo­mat­tavasti alle kan­sain­välisen keskiarvon.

    HS 30.6.2010

  111. Jän­nä havai­ta, miten laa­jalle aja­tus toimeen­tu­lotues­ta perus­tu­lona on jo levin­nyt. On syytä palaut­taa mieleen, mis­tä oikein on kysymys. Laki toimeen­tu­lotues­ta (30.12.1997/1412) määrit­telee: “Toimeen­tu­lo­tu­ki on sosi­aal­i­huoltoon kuu­lu­va viime­si­jainen taloudelli­nen tuki, jon­ka tarkoituk­se­na on tur­va­ta henkilön ja per­heen toimeen­tu­lo ja edis­tää itsenäistä selviytymistä.”

    Tästä määritelmästä johdet­tuna on selvää, että toimeen­tu­lo­tukea hake­vien kaik­ki muut tulot huomioidaan ennen toimeen­tu­lotuen määrittämistä.

    Lap­sil­isäkeskustelus­sa oikeampi keskustelu­ai­he siis onkin, että vas­taako tuo nykyi­nen 264e/kk sel­l­aista tukea, jol­la lapselle pystyy toimeen­tu­lotues­sa määritel­lyn elin­ta­son tar­joa­maan — kuten Osmo tuos­sa postin lopus­sa kirjoittaakin.

  112. Kyl­lä toimeen­tu­lotuen lisäosaa saa lääkärin vält­tämät­tömäk­si kat­so­maan ham­mashoitoon oli se sit­ten ham­mask­iv­en pois­toa tai juurihoitoja. 

    Kyl­läkin on todet­ta­va, että jos on juuri­hoidon tai ham­mask­iv­en pois­ton tarpeessa puo­livu­osit­tain olisi syytä tutus­tua ham­mashar­jan käyttöön.

  113. Nämä lah­jat kum­mitädiltä koske­vat pääasi­as­sa tietysti lap­sia. Las­ten tiliot­tei­ta ei syynätä sos­sus­sa, kos­ka lap­si ei ole velvolli­nen osal­lis­tu­maan per­heen elatukseen. 

    Aikuisen ihmisen tilille nyt harvem­min tipahtelee raha­lahjoituk­sia kum­mitädeiltä vai onko joku tääl­lä niin onnekas? Eli kyseessä ei nyt minus­ta ole kovin merkit­tävä rak­en­teelli­nen ongelma. 

    Lapsen tilil­lä voi siis olla vaik­ka miljoona ilman että se vaikut­taa per­heen toimeentulotukeen. 

    Todel­li­nen epäoikeu­den­mukaisu­us on jär­jestelmässä mielestäni se, että kaik­ki kor­vaa­vat erät ote­taan laskel­mas­sa tuloina huomioon — vaku­u­tusko­r­vauk­set ja jopa rikok­sen uhrille mak­set­ta­va kor­vaus. Kun fil­lari on varastet­tu, niin kor­vauk­sel­la ei voikaan ostaa uut­ta, vaan se menee per­heen ruokaan.

  114. Pekka Kärkkäi­nen kir­joit­ti 29.1.2011 kel­lo 16:08:

    Uskoisin, että käteisen käytön kaut­ta verot­ta­jal­ta saadaan piiloon per­in­tö- ja lah­javeron alaisia tulo­ja huo­mat­tavia sum­mia vuosit­tain. Peruste­len tätä sil­lä, että puo­let suuri­in ikälu­okki­in kuu­lu­vista van­hem­mista tukee rahal­lis­es­ti aikuisia lap­si­aan avus­tus­sum­mien keskiar­von ollessa 1500 euroa vuodessa. Hajon­ta on kuitenkin suuri, suurimpi­en sum­mien ollessa kym­meniä tuhan­sia vuodessa. (Helsin­gin yliopis­ton kyse­ly­tutkimus 2009). 

    En kiistä, etteikö näin tapah­tu­isi, mut­ta toisaal­ta verova­paan lah­jan ylära­ja on 4000 euroa/lahjoittaja/lahjan saaja/3 vuot­ta. Joten jos lapsen van­hem­mat (2 hlö) lahjoit­ta­vat mak­sim­imäärän, se tietää 2666 euroa vuodessa per lap­si. Eli lait­to­muuk­sien puolelle tuo menee vain niil­lä jot­ka lahjoit­ta­vat merkit­tävästi yli keskiar­von. Lisäk­si laki sal­lii toisen ihmisen elät­tämisen johonkin huonos­ti määritel­tyyn rajaan saakka.

    Tietenkin siinä kier­retään lakia aika paljon, että toimeen­tu­lo­tu­keen oikeutetut saa­vat suku­laisil­taan käteisenä lahjo­ja, joista ei mene tietoa toimeen­tu­lotuen mak­sa­jalle. Ja toimeen­tu­lotuen saa­jat säästävät käteistä rahaa pahan päivän var­alle ker­tomat­ta siitä. Mut­ta tässä on mielestäni ongel­mana enem­mänkin se, että perus­tur­va on niin jyrkästi tulovähen­teistä. Yhteiskun­nan mekanis­me­ja pide­tään epäoikeu­den­mukaisi­na, joten niitä kier­retään sikäli kun mahdollista.

  115. Eli­na: kyl­lä ainakin mei­dän suvus­sa annetaan nuorem­mille ja vähä­varaisem­mille joskus rahaa lah­jak­si saat­teel­la “osta jotain kivaa ittelles”. Onko se jotenkin tavatonta?

  116. #
    Jän­nä havai­ta, miten laa­jalle aja­tus toimeen­tu­lotues­ta perus­tu­lona on jo levinnyt.
    #

    Joo‑o, mut­ta kun useil­la työt­tömyys on sen ver­ran pitkäaikaista, että nälkä ja kylmyys tulee, ellei toimeen­tu­lo­tukea ole saavutet­tavis­sa. Ja varsinkin siloin, kun työ­suhtei­den pitu­us eikä palk­ka työö­suh­teen alus­sa ole kenenkään tiedos­sa kun työtä aloittaa.

    Mitä itse tuumisit, jos saat työ­palkkaa 3 kuukaudelta net­tona työku­lu­je­si jäl­keen 500 euroa käteen, niin kuin­ka pitkään tuol­la 500 eurol­la olisi mielestäsi elet­tävä — ennen kuin uusi pal­ka­lli­nen työ­paik­ka löytyy.

    Niin­istö tosin aikanaan tote­si, että työt­tömyys monien kohdal­la on väli­aikaista, mut­ta eipä toden­nut, kuin­ka pitkä aika tul­laan viet­tämään työt­tömänä työ­suhtei­den välillä.

  117. Eli­na sanoi :
    #
    Kyl­läkin on todet­ta­va, että jos on juuri­hoidon tai ham­mask­iv­en pois­ton tarpeessa puo­livu­osit­tain olisi syytä tutus­tua ham­mashar­jan käyttöön.
    #

    Juuri­hoidot eri asia mut­ta aivan var­masti ham­mask­iv­en ker­tymistä et vältä ain­oas­taan ham­mashar­jan käytöl­lä — vaik­ka kuin­ka han­kaisit aamus­ta iltaan purukalustoasi.

    Ham­mask­ivi on siitä ikävä asia, että sitä ker­tyy tapausko­htais­es­ti (henkilöstä riip­puen) enem­män tai vähem­män ham­paan “juureen”, ja sit­ten ker­tynyt ham­mask­ivi alka­akin kam­pea­maan ham­mas­ta pois paikaltaan.

    Jos halu­aa naut­tia omin ham­pain syön­nistä mah­dol­lisim­man pitkään elämän­sä aikana, suosit­te­len ham­mask­iv­en pois­toa puo­livu­osit­tain niin vähä­varaisille kuin varakkam­millekin. Lisäk­si on erit­täin suositeltavaa “ras­sa­ta” ham­paan välin­sä ham­masväli­har­joil­la aamuin illoin.

    Läh­tee töhkä irti ham­masväli­har­jal­la ham­paiden välistä val­lan toisel­la taval­la kuin pelkästään ham­mashar­jal­la har­jaa­mal­la — pelkästään ham­paan pintaa.

    Täl­lainen “pläjäys” tästä sit­ten syn­tyi, vaik­ka ham­maslääkäri en olekaan.

  118. Nämä lah­jat kum­mitädiltä koske­vat pääasi­as­sa tietysti lap­sia. Las­ten tiliot­tei­ta ei syynätä sos­sus­sa, kos­ka lap­si ei ole velvolli­nen osal­lis­tu­maan per­heen elatukseen. 

    Kuin­ka usein toimeen­tu­lo­tukiper­hei­den lap­sil­la on oikein omia tile­jä, joille raha­lahjo­ja kerätään? Kai se taval­lisem­pi jär­jeste­ly on se, että lapsen lah­jaan tarkoitet­tu raha annetaan äidille.

  119. Joitakin kir­joit­ta­jia vaikut­taa vaivaa­van lapsilisäporrastus. 

    Por­ras­tus on hyvä niin kauan kun las­ten kulu­ja ei kor­va­ta kokon­aan, kos­ka por­ras­tus loiven­taa las­ten yhteen­las­ket­tu­jen net­tokus­tan­nusten kasvua lap­silu­vun kas­vaes­sa. Alla kasvua on kuvat­tu kahel­la esimerkillä.

    Ensim­mäisessä esimerkissä lap­sil­isiä on ver­rat­tu toimeen­tu­lotuen alle 10v las­ten kulu­tus­ta­soon. Toimeen­tu­lotuen luvuis­sa on alene­va por­ras­tus kol­man­teen lapseen saak­ka. Lap­sil­i­sis­sä on käytet­ty maalisku­un alus­ta 2011 voimaan tule­via lap­sil­isiä. Niis­sä on nou­se­va por­ras­tus viiden­teen lapseen saakka.

    Lap­sil­isät vähen­net­tynä alle 10v toimeen­tu­lotuen tasosta
    1 lap­si: 264,04 — 100,40 = 163,64
    2 las­ta: 507,12 — 211,34 = 295,78
    3 las­ta: 729,25 — 352,90 = 376,35
    4 las­ta: 951,38 — 515,05 = 436,33
    5 las­ta: 1 173,51 — 697,78 = 475,73

    Omavas­tuu las­ten kuluista siis kas­vaa nou­sev­as­ta lap­sil­isä­por­ras­tuk­ses­ta huoli­mat­ta. Samal­la kas­vaa toimeen­tu­lo­tukea saa­van taloudelli­nen kyn­nys ottaa vas­taan työtä, kos­ka tulo­jen kasvu pudot­taa per­heen yhteiskunnal­ta las­ten kulu­tuk­seen saa­man rahan lap­sil­isien tasolle. Lap­sil­isäko­ro­tuk­set alen­taisi­vat tätä kyn­nys­tä ja riit­täv­inä pois­taisi­vat koko tuloloukun.

    Vähän lähempänä nor­maalia kulu­tus­ta­soa ollaan velka­jär­jestelyssä käyte­ty­il­lä las­ten menoil­la. Siinä kah­den vahim­man lapsen kulu­tus­menoina käytetään yhtä suuria sum­mia ja kol­mannes­ta eteen­päin hiukan alen­net­tu­ja sum­mia, lap­sil­isät kuten yllä.

    Lap­sil­isät vähen­net­tynä velka­jär­jeste­lyn tarve­harkin­nan tasosta
    1 lap­si: 315,00 — 100,40 = 214,60
    2 las­ta: 630,00 — 211,34 = 418,66
    3 las­ta: 923,00 — 352,90 = 570,10
    4 las­ta: 1 216,00 — 515,05 = 700,95
    5 las­ta: 1 509,00 — 697,78 = 811,22

    Omavas­tu­un kasvu siis jyrkke­nee lap­silu­vun kas­vaes­sa siir­ryt­täessä lähem­mäs las­ten normaalimenoja. 

    Las­ten saantiedel­ly­tyk­siä pohdit­taes­sa yllä ole­vien menokasvu­jen lisäk­si vaikut­ta­nee myös las­ten hoitoon sitoutu­van työa­jan kasvu, joka vie joko tulo­ja tai tulon­hank­in­taan käytet­tävis­sä ole­vaa työaikaa. Voin koke­muk­ses­ta vaku­ut­taa, että 4–5 lapsen hoito on työtä.

    Jos siir­ryt­täisi­in nykyisen lap­sil­isi­in käyte­tyn kokon­ais­ra­hamäärän puit­teis­sa tasasu­u­ruisi­in lap­sil­isi­in las­ta kohti, tarkoit­taisi se käytän­nössä molem­mil­la ver­tailu­ta­soil­la net­tokus­tan­nusten kasvun jyrkken­e­mistä. Täl­löin lyötäisi­in lyö­tyä, kos­ka moni­lap­siset per­heet ovat jo nyt mui­ta tiukem­mal­la, kuten tilas­tokat­sauk­sen kuvios­sa 4.8 näkyy http://www.stat.fi/til/tjt/2008/01/tjt_2008_01_2010-01–26_kat_004_fi.html
    Moni­lap­sis­ten tilan­net­ta on tarkastel­tu myös toises­sa hiukan van­hem­mas­sa tilas­tokat­sauk­ses­sa http://www.stat.fi/tup/hyvinvointikatsaus/hyka_2006_03_ruotsalainen.html

    Mik­si las­ten saan­tia sit­ten kan­nat­taisi tukea? Riit­tääkö, että jokainen lait­taa sen ver­ran lap­sia kuin on varaa? Riit­tää, jos riit­tävän monel­la on varaa lait­taa yli kah­den lap­siluku­ja. Ilman kah­ta suurem­pia lap­siluku­ja työvoima ei uusi­udu. Siihen tarvi­taan keskimäärin 2,1 las­ta naista kohti. Jos työvoima ei uusi­udu, sosi­aali- ja eläke­tur­van mak­sajien määrä vähe­nee samal­la kun van­hus­ten määrä kas­vaa. Maa­han­muut­to ei näytä ratkai­se­van tätä kestävyysvajetta. 

    Tämän takia eläkkeitämme leikataan ja vero­ja pyritään nos­ta­maan. Ihan oma jut­tun­sa olisi osoit­taa, että tästä huoli­mat­ta koti­talouk­sia verote­taan välil­lis­nä ja tuloveroina juuri las­ten saan­nista johtuen lastentappotahtiin.

    Mitä yhteiskun­ta — me kaik­ki — sit­ten saamme vasti­neek­si lap­si­in investoiduille riit­täville lap­sil­isä- ja toimeen­tu­lo­tuki­ra­hoille, jot­ka luo­vat edel­ly­tyk­set oman lap­silu­vun vapaalle valin­nalle ilman taloudel­lista pain­os­tus­ta pieni­in lap­silukui­hin? Työvu­osia, jot­ka ylit­tävät men­nen tullen las­ten hoitoon sitoutuneet työ­panok­set, vaik­ka lap­sia hoidet­taisi­in kotonakin.

    1 lap­si: 40 henkilötyövuotta
    2 las­ta: 80 henkilötyövuotta
    3 las­ta: 120 henkilötyövuotta
    4 las­ta: 160 henkilötyövuotta
    5 las­ta: 200 henkilötyövuotta

    Nämä tuo­tot syn­tyvät lap­siper­he­vai­heessa henkeä koti sitä ekol­o­gisem­min, mitä isom­mas­ta lap­si­joukos­ta on kysymys, kos­ka sil­loin yhteisiä jääkaappe­ja ja kodinkonei­ta yms. on jaka­mas­sa use­ampi henki.

  120. Mat­ti, mie­lenki­in­toinen esi­tys siitä, mik­si lap­sil­isän pitää kas­vaa lap­silu­vun mukana, tai muuten lap­siper­heel­lis­ten työt­tömien tuloloukot tule­vat entistä syvemmiksi. 

    Noista viit­taamis­tasi tilas­tokeskuk­sen tilas­toista taas en saanut oikein mitään tolkkua. Siel­lä puhut­ti­in sekä pien­tu­loisu­ud­es­ta että lap­siköy­hyy­destä, mut­tei kumpaakaan ter­miä mitenkään määritel­ty. Niis­sä konkreet­tis­es­ti määritel­lyis­sä tilas­tois­sa (mihin asioi­hin lap­sil­la oikeasti on varaa), suun­nilleen kaikil­la oli kaik­keen varaa, myös niil­lä “pien­tu­loisil­la”. Ain­oas­taan viikon loma kodin ulkop­uolel­la jäi uupumaan n. viiden­nek­sel­lä pien­tu­lois­t­en lapsista. 

    Mitä taas niihin lap­silukui­hin väestön kor­vaa­jana tulee, niin olen edelleen sitä mieltä, että ensisi­jas­sa vas­tuu las­ten elät­tämis­es­tä pitää olla van­hem­mil­la. Las­ten tekoa voi täl­lä perus­teel­la muu yhteiskun­ta tukea, mut­ta minus­ta oikeu­den­mukaista on tehdä se niin, että kaik­ista lap­sista mak­se­taan saman verran. 

    Mitä taas ekolo­giaan tulee, niin lap­silu­vun jakami­nen niin, että jois­sain per­heis­sä on 1 lap­si ja jois­sain 5 ver­rat­tuna siihen, että kaikissa on 2, ei minus­ta ole kyl­lä yhtään ekol­o­gisem­paa. Ennem­minkin ehkä päin­vas­toin. Kah­den tai kol­men lapsen per­heet mah­tu­vat taval­liseen henkilöau­toon siinä, mis­sä yhdenkin lapsen per­heet, kun taas tuo­ta suurem­pi per­he tarvit­see isom­man ja suuriku­lu­tuk­sisem­man auton.

  121. Niis­sä konkreet­tis­es­ti määritel­lyis­sä tilas­tois­sa (mihin asioi­hin lap­sil­la oikeasti on varaa), suun­nilleen kaikil­la oli kaik­keen varaa, myös niil­lä “pien­tu­loisil­la”. Ain­oas­taan viikon loma kodin ulkop­uolel­la jäi uupumaan n. viiden­nek­sel­lä pien­tu­lois­t­en lapsista. 

    Silmäilin pikaises­ti mit­tar­it läpi. Useim­mat eivät oikein mit­taa mitään. Esimerkik­si uusien las­ten­vaat­tei­den hin­ta­haitari on varsin laa­ja ja sään­nölli­nen har­ras­tus voi olla jotain hal­paa (vaik­ka par­tio) tai kallista (jääkiekko). Ulkoli­ikun­tavä­li­neet (suk­set, luis­timet, polkupyörä) on mah­dol­lista han­kkia niin käytet­tynä kirp­par­il­ta kuin ostaa uusi­na ja niis­säkin on laat­uero­ja (las­ten rem­misuk­si­paket­ti mak­saa uute­na muu­ta­man kympin, mut­ta kun­non suk­sista täy­tyy mak­saa monin ver­roin enemmän).

    Mittareis­sa ei näkynyt, onko per­heen käytössä auto. Sil­lä on ihan iso merk­i­tys per­heen ja myös las­ten arjes­sa. Jos meil­lä ei olisi autoa, lastemme hoitopäivä olisi yli tun­nin pidempi.

  122. Eli­na:
    “Las­ten tiliot­tei­ta ei syynätä sos­sus­sa, kos­ka lap­si ei ole velvolli­nen osal­lis­tu­maan per­heen elatukseen.”

    Lapsen tulot ja säästöt voidaan ottaa huomioon lapsen osu­udessa per­heen toimeentulotuesta.

    Off-top­ic: tässä blo­gis­sa on näköjään jokin lain­aus­toim­into, mut­ta mitään ohjet­ta sen käyt­tämiseen ei löydy.

  123. Mat­ti Sillanpää
    Mitä yhteiskun­ta – me kaik­ki – sit­ten saamme vasti­neek­si lap­si­in investoiduille riit­täville lap­sil­isä- ja toimeen­tu­lo­tuki­ra­hoille, jot­ka luo­vat edel­ly­tyk­set oman lap­silu­vun vapaalle valin­nalle ilman taloudel­lista pain­os­tus­ta pieni­in lapsilukuihin?

    Mik­si ihmeessä ihmis­ten pitäisi pystyä val­it­se­maan lap­silukun­sa siten, ettei itsel­lä ole osaa taik­ka arpaa las­ten elätykseen?

    Itse en näe mitään hyö­tyä siitä, että val­tio kus­tan­taa ongelmaper­hei­den­lisään­tymisen siinä mis­sä työssäkäyvienkin. Huono-osaisu­us periy­tyy, mik­si halu­aisimme tukea tätä kehitystä?

    Ekolo­gian miet­timine las­ten lukumäärän mukana on täysin jär­jetön­tä. Kaikkein ekol­o­gisin vai­h­toe­hto kun on lapsettomuus.

    Samuli Saarel­ma
    Mitä taas niihin lap­silukui­hin väestön kor­vaa­jana tulee, niin olen edelleen sitä mieltä, että ensisi­jas­sa vas­tuu las­ten elät­tämis­es­tä pitää olla van­hem­mil­la.

    Tästä me olemme samaa mieltä.

    Las­ten tekoa voi täl­lä perus­teel­la muu yhteiskun­ta tukea, mut­ta minus­ta oikeu­den­mukaista on tehdä se niin, että kaik­ista lap­sista mak­se­taan saman verran.

    Min­un puoles­ta use­am­mas­ta laps­es­ta voidaan mak­saa enem­män. Toki olisi hallinnol­lis­es­ti helpom­paa jos kaik­ista mak­set­taisi­in saman ver­ran. Silti, mikäli halu­taan maltil­lis­es­ti kan­nus­taa ihmisiä las­ten tekemiseen, nou­se­va lap­sil­isä on perusteltu.

    Sivuhuomio:
    Yksi syy köy­hien lap­siper­hei­den määrän lisään­tymiseen on avio­ero­jen määärän nousun. Toisaal­ta absolu­ut­ti­nen lap­siköy­hyyskin on lieven­tynyt viimeisen 20 vuo­den aikana.

  124. YLE jatkaa harhaan­jo­htavaa uuti­soin­tia toimeen­tu­lotues­ta ja lapsilisistä.
    Tänään ainakin radion kaikissa uutis­lähetyk­sis­sä ja YLEn net­ti­sivuil­la on ker­rot­tu, että toimeen­tu­lo­tu­ki ei ole nous­sut kah­teenkymme­neen vuoteen. 

    Tuo on tietysti täyt­tä pup­pua ja toimeen­tu­lotuen peru­sosa on indek­si­in sidot­tu, joten se on nous­sut joka vuosi kulut­ta­jahin­tain­deksin mukaan. 

    Ainakaan radion uutis­es­ta ei kyl­lä mitenkään ilmen­tynyt tuo­ta seikkaa, vaan kuuli­ja sai käsi­tyk­sen, että toimeen­tu­lo­tu­ki ei ole nous­sut ollenkaan. Net­ti­sivuil­ta oikean tiedon saa jos lukee oikein ajatuk­sel­la. Lainaus:

    “- Perus­tur­van taso toimeen­tu­lotues­sa vuon­na 1990 oli 418 euroa ja täl­lä het­kel­lä se on kulut­ta­jahin­tain­dek­sil­lä muutet­tuna 417 euroa eli se on reaalis­es­ti vähen­tynyt euron ver­ran kah­den vuosikymme­nen takaises­ta tilanteesta. ”

    Toimeen­tu­lo­tu­ki ei suinkaan vuon­na 1990 ollut 418 euroa. 418 euroa on vuo­den 1990 toimeen­tu­lo­tu­ki kor­jat­tuna kulut­ta­jahin­tain­deksin muu­tok­sel­la. Todel­lisu­udessa vuon­na 1990 mak­set­tu toimeen­tu­lo­tu­ki on siis paljon vähem­män kuin 418 euroa. Mielestäni kohtu­ullisen harhaan­jo­htavasti uutisoitu.

    link­ki uutiset nettiversioon:
    http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/02/toimeentulotuki_pysynyt_samana_20_vuotta_2333515.html

Vastaa käyttäjälle Erkki Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.