80 000 litraa lisää vettä jokaisella

Hesa­rin mukaan Grön­lan­nin jää ja lumi­pei­te on vii­me vuon­na sula­nut 530 mil­jar­din ton­nin edes­tä. Jos uuti­nen todel­la tar­koit­taa, että tuon ver­ran vähem­män vet­tä on sitou­tu­nut Grön­lan­tiin, vet­tä on muo­dos­tu­nut 80 000 lit­raa jokais­ta maa­il­man asu­kas­ta koh­den. Mui­den teki­jöi­den pysyes­sä ennal­laan meren pin­ta oli­si nous­sut tuon ansios­ta mil­lin. Jaet­tu­na Grön­lan­nin pin­ta-alal­la jää­pei­te oli­si ohen­tu­nut noin 30 sentillä.

56 vastausta artikkeliin “80 000 litraa lisää vettä jokaisella”

  1. Hui,

    Täy­ty­nee ostaa pelas­tus­lii­vit koko per­heel­le. Tilan­ne on hälyyttävä!

  2. Grön­lan­ti siis sulaa kes­ki­mää­räi­sen län­si­mai­sen veden­käyt­tä­jän vuo­si­ku­lu­tuk­sen ver­ran vuodessa.

  3. Mitäs nyt sit­ten teh­dään? Onko näis­tä ilmas­to­so­pi­muk­sis­ta mihin­kään? Ja mitä täs­sä taval­li­nen ihmi­nen voi tehdä?

  4. Onnek­si Suo­mes­sa ja poh­joi­sel­la pal­lon­puo­lis­kol­la Kana­daa myö­ten maa nousee jää­kau­ti­sen jää­ti­kön sula­mi­sen ansios­ta tuon mil­lin vuo­des­sa. Sal­do on siis nol­la ja maan nousun pitäi­si nyt näil­lä para­met­reil­lä pysähtyä. 

    Täs­tä maan nousus­ta on vuo­si­sa­tai­nen empi­ri­nen ja his­to­rial­li­nen tie­to. Mm. Turun lin­na ja Kuusis­ton lin­na raken­net­tiin aikoi­naan saa­rel­le. Ne eivät enää ole veden ympäröimiä.

    Aivan samal­la taval­la tuin jää­vuo­ret kel­lu­vat meres­sä niin man­ner­laa­tat kel­lu­vat maan ker­ros­ten päällä.

  5. Ilmas­to­muu­tos ja jää­ti­köi­den sula­mi­nen on vas­ta vii­me­ai­koi­na yhdis­tet­ty laa­jas­ti tektoniikkaan.

    Googlen haul­la ;cli­ma­te chan­ge tec­to­nics; löy­tyy 2.120.000 osu­maa, niis­tä vii­mei­sen vuo­den aika­na on nel­jän­nes! eli 565.000 ja vii­mei­sen kuu­kau­den aika­na sii­tä­kin, ei 1/12 vaan viidennes.

    Ilman tek­to­niik­kaa jää­ti­köi­den sula­mi­ses­ta tul­lut vesi­pat­ja on yksin­ker­tai­ses­ti meka­nis­ti­ses­ti ynnät­ty meren­pin­nan päälle.

    Tuo 80.000 lit­raa on muu­ten mie­len­kiin­toi­nen asia. Olin vie­rai­lul­la olut­pa­ni­mos­sa ja siel­lä oli val­ta­va kupa­ri­nen olut­sam­mio. Herä­si kymy­mys, että jos sin­ne ylä­luu­kus­ta puto­aa, niin ainoa tapa pelas­tua on juo­da min­kä ker­ke­ää. Vii­meis­tään sii­nä vai­hees­sa kun jalat kos­ket­ta­vat poh­jaan herää kysy­mys, mis­sä on ves­sa ja…

  6. Osmo, kes­tää kui­ten­kin aika pit­kään, ennen kuin Grön­land (vih­reä saa­ri niil­le, jot­ka unoh­ti­vat pak­ko­ruot­sin­sa) on jäl­leen vil­je­lys­kel­poi­nen. 😉 Sii­tä ei ole nin mon­taa sataa vuot­ta, kun ihmi­set muut­ti­vat sin­ne vil­jel­läk­seen maata. 😉

  7. Ympä­ris­tö­ak­ti­vis­tien täy­tyy taas osoit­ta miel­tä ilmas­ton läm­pe­ne­mis­tä vas­taan. Tai­si olla vuo­si 2007, jol­loin jokin ryh­mit­ty­mä hiih­ti suk­sil­laan Hel­sin­gin tal­vi­sil­la, pal­jail­la kaduil­la . Suo­men lumet­to­muus oli hei­dän mukaan merk­ki ilmas­ton lämpenemisestä.

    Pro­tes­ti teho­si heti. Sen jäl­keen Hel­sin­gis­sä on ollut lun­ta kuin poh­jois­na­val­la, mut­ta sekään ei ole hyvä. Mak­saa liikaa.

    Nyt on pääs­tö­oi­keuk­sia varas­tet­tu, tämä­kin vie­lä ‚kyl­lä nyt kas­vi­huo­neil­miö kiihtyy.

    Ei auta mikään muu kuin suo­ma­lais­ten akti­vis­tien on men­tä­vä lait­ta­maan Grön­lan­nin ilmas­to kuntoon.

    Ei muu­ta kun jär­vi­set alle, rei­not mäys­ti­miin ja hiih­te­le­mään Grön­lan­nin vesi­lä­tä­köi­hin. Jo vain alkaa tul­la lun­ta ja jäätä.

  8. Kuu­lin illal­la len­kil­lä podcas­tis­ta (Science Fri­day NPR:ltä, suo­sit­te­len) että meren pin­ta nousee nyky­ään tuu­man kym­me­nes­sä vuo­des­sa. Tuu­mas­ta kol­mas­osa on läm­pö­laa­je­ne­mis­ta, kol­mas­osa vuo­ris­to­jää­ti­köis­tä ja kol­mas­osa man­ner­jää­ti­köil­tä, nyky­ään ehkä lähin­nä Grön­lan­nis­ta (?). Eli mil­li vuo­des­sa eri­tyi­sen aktii­vi­se­na vuo­te­na sopii hyvin kuvioon. 

    Tämä kaik­ki siis tuon yhden läh­teen varas­sa — en jak­sa googla­ta tätä. 

    Ongel­ma ei ole­kaan tämä nykyi­nen vauh­ti, vaan lähin­nä sula­mi­sen nopeu­tu­mi­nen, eikä jää­ti­köi­den sula­mis­ta tai dyna­miik­kaa pys­ty ennus­ta­maan kovin­kaan hyvin.

  9. Jos nämä worst sce­na­riot oli­si­vat tot­ta, niin maa­pal­lol­ta oli­si kaik­ki elä­mä lop­pu­nut aiko­ja sitten.

  10. Kal­le

    Osmo, kes­tää kui­ten­kin aika pit­kään, ennen kuin Grön­land (vih­reä saa­ri niil­le, jot­ka unoh­ti­vat pak­ko­ruot­sin­sa) on jäl­leen vil­je­lys­kel­poi­nen. 😉 Sii­tä ei ole nin mon­taa sataa vuot­ta, kun ihmi­set muut­ti­vat sin­ne vil­jel­läk­seen maata. ;)”

    Muu­ta­mia tar­ken­nuk­sia. Grön­lan­tiin muuut­ti jos­kus v. 980 ‑100 nor­ja­lai­sia vii­kin­ke­jä, otet­tu­aan vauh­tia — sdo. rii­tan­nut­tu­aan naa­pu­rei­den­sa kans­sa — Islan­nis­ta. He kas­vat­ti­vat kar­jaa ja met­säs­ti­vät, eivät vil­jel­leet maa­ta. Asu­tus päät­tyi jos­kus 1450 ilmas­ton kyl­me­tes­sä. — Inui­tiit eli eski­mot asut­ti­vat Grö­nan­tia sitä ennen, sen aika­na ja sen jäl­keen. Grön­lan­ti oli Erik Punai­sen maal­leen anta­ma pro­pa­gan­dis­ti­nen nimi.

    Jared Dia­mond, jonak kir­jaan Romah­dus tie­to­ni perus­tu­vat, huo­maut­ti, että Grön­la­nis­sa oli euroop­pa­lais­ta asu­tus­ta pitem­pään kuin Poh­jois-Ame­ri­kas­sa on ollut englantilaisperäistä.

  11. Tämän artik­ke­lin

    http://www.skepticalscience.com/translation.php?a=78&l=2

    kuva 2. näyt­tää, miten Grön­lan­nin jää­mas­sa on vähen­ty­nyt. Asi­aa sel­ven­tää myös CRACE-satel­liit­tien mit­tauk­set, artik­ke­lis­sa Velicog­na 2009:

    http://tinyurl.com/ybjr8vy

    Muka­na on myös Län­si-Antark­ti­ka, jos­sa saman­mois­ta sula­mis­ta havaittavissa.

    Mil­li vuo­des­sa meren­pin­nan nousua on var­sin vähän. Tren­di on kui­ten­kin mit­taus­ten mukaan kiih­ty­vä, ja jos se jat­kuu nykyis­tä tah­tia, nousu voi vuo­si­sa­dan lopus­sa olla 15 mil­liä vuo­des­sa, ja nousua sii­hen men­nes­sä tapah­tu­nut rei­lun metrin. 

    Jää­ti­köi­den dyna­miik­ka on ken­ties huo­noim­min tun­net­tu ilmas­ton­muu­tok­seen liit­ty­vä ilmiö, joten tule­vai­suus voi olla myös eri­lai­nen. Tähä­nas­ti­set ennus­teet ovat olleet aliarvioivia.

    1. Kaj Luu­kon lähet­tä­mä vii­te sel­vit­tää rist6iriidan tie3doissani. Olen ollut koko ajan sii­nä käsi­tyk­ses­sä, että Grön­lan­nin jää­mas­sa kas­vaa lumis­tei­den vuok­si. Jää­mas­san deri­vaat­ta ajan suh­teen näyt­tää kään­ty­neen nega­tii­vi­sek­si nel­jä vuot­ta sit­ten ja vähe­ne­mi­nen kiih­tyy. Tuo kiih­ty­vä muu­tos näyt­tää pahalta.
      Tuo yksi mil­li on tark­kaan ottaen 1,2 mm ja tämä on siis vain Grön­lan­nin kont­ri­buu­tio asi­aan. Muka­na ei ole mui­ta jää­ti­köi­tä eikä ennen kaik­kea lämpölaajenemista.
      Mui­hin kommentteihin:
      kyl­lä Suo­mes­sa maan kohoa­mi­nen tois­tei­sek­si enem­män kuin kom­pen­soi asian. Eikö kir­joit­ta­jaa kiin­nos­ta mikään muu asia maa­il­mas­sa kuin Suo­men kohtalo?

  12. ILmas­ton­muu­tos­kes­kus­te­lu on hyy­ty­mäs­sä, kos­ka kun­non kata­stro­fe­ja ei saa­da näis­tä ske­naa­riois­ta kehitettyä.

  13. Jan­ne: “…Ongel­ma ei ole­kaan tämä nykyi­nen vauh­ti, vaan lähin­nä sula­mi­sen nopeu­tu­mi­nen, eikä jää­ti­köi­den sula­mis­ta tai dyna­miik­kaa pys­ty ennus­ta­maan kovin­kaan hyvin.”

    Eli emme ymmär­rä ilmas­tos­ta kovin­kaan pal­joa vie­lä. Kol­me asi­aa on selvillä:
    — ilmas­to muut­tuu, mutta
    — emme tie­dä muu­tok­sen nopeut­ta emmekä
    — edes tie­dä muu­tok­sen suuntaa!

    Oma veik­kauk­se­ni on, että ilmas­to kyl­me­nee täl­lä het­kel­lä. Se on yhtä hyvä veik­kaus kuin mikä tahan­sa muu­kin. Toden­nä­köi­syys oike­aan osu­mi­seen­kin on sama.

    Suo­men kan­nal­ta oleel­lis­ta on Golf­vir­ran suun­tau­tu­mi­nen ja maa­pal­lon kan­nal­ta oleel­lis­ta on napo­jen sijain­ti. Ihan hyvä että puu­has­tel­laan “ilmas­to­tut­ki­muk­sen” paris­sa. Sadas­sa vuo­des­sa se voi tuot­taa jotain hyö­dyl­lis­tä tie­toa suu­riin kysy­myk­siin. 😉 Pala­taan sit­ten asiaan.

  14. Minä en pys­ty ymmär­tä­mään koko kes­kus­te­lua. Oikea aika­vä­li maa­pal­lon his­to­rias­sa oli­si mil­joo­na vuot­ta, jol­loin kai voi­si sanoa jotain lue­tet­ta­vaa tai puhut­tai­siin vähin­täin 1000 vuo­den sykleis­tä. Ihmis­muis­tin­kin mukaan täl­lai­set tal­vet oli­vat nor­maa­le­ja 60-luvul­la. Miten Osmo­kin voi olla tilas­to­mie­he­nä kiin­nos­tu­nut jos­tain nel­jäs­tä vuo­des­ta, joka on yksi sil­män­rä­päys maa­pal­lon historiassa?

  15. Kal­le: “kyl­me­nee täl­lä het­kel­lä” vaa­ti­si peri­aat­tees­sa tar­ken­nus­ta, kun läm­pö­ti­la varioi eri aikas­kaa­loil­la. Tar­koi­tat­ko kotois­ta läm­pö­mit­ta­ria­si nyt illan­suus­sa, La Ninaa tämän vuo­den alku­puo­lis­kol­la, jää­kausi­sykliä joka lie­nee tois­tai­sek­si perut­tu, vai vii­meis­tä n. 5 mil­joo­naa vuotta?

    Mut­ta tie­ten­kin tar­koi­tat ihmi­sen aiheut­ta­maa läm­pe­ne­mis­tä. Pys­tyn teo­rias­sa ymmär­tä­mään miten joku voi aja­tel­la noin: kog­ni­tii­vi­nen dis­so­nans­si, ympä­ris­tön mie­li­pi­teet, tie­tä­mät­tö­myys, tie­teel­li­nen sisä­lu­ku­tai­dot­to­muus, jos­kus jopa väli­tön oma etu. Mut­ta en pys­ty eläytymään.

    Suo­men kan­nal­ta oleel­lis­ta on ark­tik­sen muu­tos ja sen vai­ku­tus mei­kä­läi­seen ilmas­toon. Golf-vir­ran ei ole­te­ta mer­kit­tä­väs­ti muut­tu­van, ja vaik­ka muut­tui­si­kin, on aikas­kaa­la pitkä. 

    Mik­ko: mil­joo­na vuot­ta on mie­len­kiin­toi­nen aikas­kaa­la vähän samal­la taval­la kuin mus­tat aukot tai täh­ti­tai­vaan tapah­tu­mat ovat mie­len­kiin­toi­sia. Toki ilmas­ton­muu­tok­ses­sa­kin on vähän täl­lais­ta fii­lis­tä eten­kin van­hem­pien ihmis­ten osal­ta, kos­ka puhu­taan kui­ten­kin kym­me­nis­tä vuosista.

    Mut­ta kyl­lä minua aina­kin kovas­ti kieh­too se mitä ark­ti­sel­la alu­eel­la on nyt tapah­tu­mas­sa, lähin­nä meri­jään sula­mi­nen ja ylei­nen läm­pö­ti­lo­jen nousu. Ja miten tämä vai­kut­taa meil­lä, kun meri­dio­naa­li­nen läm­pö­ti­la­gra­dient­ti pie­ne­nee. Mitä polaa­ri­pyör­teel­le kes­ki­mää­rin tapah­tuu, tai mata­la­pai­nei­den rei­teil­le? Lisään­ty­vät­kö sul­ku­kor­kea­pai­neet Atlan­til­la? Onhan esim. vii­me tal­ven ja kesän poik­keuk­sel­li­suu­des­ta akse­lil­la Grön­lan­ti-Venä­jä-Pakis­tan ollut spe­ku­laa­tio­ta jo tie­teel­lis­ten artik­ke­lien­kin muodossa. 

    Meren­pin­nan nousu on mei­kä­läi­sit­täin sivu­juon­ne, kun ei se suo­ra­nai­ses­ti Suo­meen vai­ku­ta, aina­kaan sen enem­pää kuin muu­al­le. Olen jos­tain syys­tä pitä­nyt sitä glo­baa­lis­ti­kin suh­teel­li­sen pie­ne­nä asia­na mui­hin muu­tok­siin ver­rat­tu­na. Sata vuot­ta on myös pit­kä aika sopeutua. 

    Grön­lan­nin ala­mä­ki­hän on jat­ku­nut jo n. 10 vuot­ta eikä nel­jä, jos­kin sadan­nan lisään­ty­mi­nen jäi häviöl­le läm­pe­ne­mi­seen ver­rat­tu­na vas­ta n. nel­jä vuot­ta sitten. 

    Vie­lä tämä tal­vi: ilta­päi­vä­leh­tien löö­peis­tä huo­li­mat­ta tämä tal­vi ei ole Suo­mes­sa eri­tyi­sen poik­keuk­sel­li­nen, mut­ta eikös Osmo kir­joit­ta­nut Grön­lan­nin kesäs­tä eikä Suo­men tal­ves­ta? Euroo­pas­sa on välil­lä ollut kyl­mää ja sata­nut lun­ta, mut­ta Grön­lan­nin län­si­puo­lel­la Kana­das­sa, Hud­son Bayn tie­noil­la, on vas­taa­vas­ti ollut välil­lä 20°C nor­maa­lia läm­pi­mäm­pää. Ja glo­baa­lis­ti siis läm­pe­nee: http://tamino.wordpress.com/2011/01/20/how-fast-is-earth-warming/

    Mut­ta en tosi­aan itse­kään jak­sa ymmär­tää tätä kes­kus­te­lua. 🙂 Mut­ta uskon että se tulee jat­ku­maan ja jat­ku­maan, riip­pu­mat­ta sii­tä mitä ilmas­tol­le tapah­tuu. Mitä kau­em­mas todel­li­suus etään­tyy tari­nois­ta joi­hin on sitou­dut­tu, sitä vah­vem­pia psy­ko­lo­gi­sia ja kult­tuu­ri­sia meka­nis­me­ja tar­vi­taan todel­li­suu­den kiel­tä­mi­seen. Tämä on täy­sin nor­maa­lia, inhi­mil­lis­tä, joka­päi­väis­tä, his­to­rias­ta tuttua.

  16. Mie­les­tä­ni tais­te­lu ilmas­ton­muu­tos­ta vas­taan on tuhoon tuo­mit­tu. Fak­ta on, että kaik­ki fos­siil­li­nen polt­toai­ne pol­te­taan seu­raa­van 200 vuo­den aika­na (lähin­nä seu­raa­van 50). Mil­lään rajoi­tuk­sil­la tilan­net­ta ei voi­da muu­taa. (Tek­no­lo­gi­nen mul­lis­tus pysäyt­täi­si toki)Teoriassa voi­daan muu­ta­mal­la vuo­del­la lykä­tä. Tähän pie­neen vii­vyt­tä­mi­seen menee suun­nat­to­mas­ti resurs­se­ja, jot­ka oli­si voi­tu käyt­tää tehok­kaam­min tilan­teen sopeut­ta­mi­seen ns. uhria­lueil­la. (Samal­la siir­re­tään kil­pai­lu­ky­kyä mai­hin, jois­sa ei väli­te­tä tuon­tai­vaal­lis­ta köy­his­tä tai ympäristöstäkään)

    Jos­kus viher­tä­vä ajat­te­lu ei täy­tä kor­kea­ta­soi­sen tie­teel­li­sen ajat­te­lun kri­tee­re­jä. Tilas­to­tie­tei­li­jä­nä Ode var­mas­ti tie­tää, mitä tarkoitan.

    Ainoa kon­kreet­ti­nen ja teho­kas kei­no lykätä/estää ilmas­ton­muu­tos­ta on ydin­voi­ma­loi­den raken­ta­mi­nen kovaa tah­tia. Lisäk­si tehok­kai­den ener­gian­tuot­to­kei­no­jen kehit­tä­mi­seen tuli­si saa­da lisä­pa­nok­sia kai­ken­lai­sen jar­rut­ta­mi­sen ja pääs­tö­kaup­pa­kei­not­te­lun sijaan. Näper­te­ly­rat­kai­sut eivät kan­na pit­käl­le vaan nii­hin tuh­la­tut resurs­sit ovat pois todel­li­ses­ta ilmas­ton-/ym­pä­ris­tön­suo­je­lus­ta…

    Pahin ympä­ris­tö­on­gel­ma edel­leen­kin on koh­tuu­ton väes­tön­kas­vu (kulut­ta­mis­ta­kin pahem­pi). Paras­ta kehi­tys­a­pua oli­si lai­va­ta las­teit­tain kie­ru­koi­ta afrikkaan.

  17. Käsit­tääk­se­ni Tie­de leh­den foo­ru­min ket­jus­sa on kyse samas­ta tut­ki­muk­ses­ta, jota HS kier­to­tei­tä lainaa.
    Näyt­tää vähän sil­tä, ettei ihan kaik­kea kan­na­ta uskoa, jota Sano­ma­leh­des­sä ker­ro­taan, eikä aina­kaan teh­dä tuol­lai­sen uuti­sen perus­teel­la kovin pit­käl­le mene­viä päätelmiä.
    Hesa­ri puhuu sula­mi­sen mää­räs­tä, mut­ta jät­tää ken­ties tar­koi­tuk­sel­la huo­miot­ta, että samas­sa tut­ki­muk­ses­sa löy­tyy tie­to myös Grön­lan­nin jää­peit­teen mas­sa­ba­lans­sil­le. Vii­mei­sis­tä 7 vuo­des­ta jää­ti­kön mas­sa­ba­lans­si on ollut nega­tii­vi­nen vain kol­me­na. Mui­na se on ollut posi­tii­vi­nen tai muuttumaton.
    http://www.tiede.fi/keskustelut/post1492476.html?hilit=%20Paperin%20lukemalla%20voi%20todeta%20#p1492476
    Minus­ta vih­rei­den ei kan­nat­tai­si hirt­täy­tyä tähän “hii­li­diok­si­di aiheut­taa ilmas­ton­läm­pe­ne­mi­sen” hypeen, vaan jar­ru­tel­la pois aina­kin etu­rin­ta­mas­ta. Menee muu­ten uskot­ta­vuus, mui­den­kin asioi­den suh­teen. Uusiu­tu­vil­la ener­gian­läh­teil­lä kun on muu­ta­kin eko­lo­gis­ta lisä­ar­voa, kuin tämä hii­li­diok­si­di­nä­kö­kul­ma, joka alkaa olla jo pahas­ti vaa­ka­lau­dal­la. Pää­tel­len sii­tä, että sitä täy­tyy noin noloil­la kei­noil­la ylläpitää.

  18. Pinn­an­nousu (ilman läm­pö­laa­jen­mis­ta) on lähem­pä­nä 1,5 mm kuin 1 mm.

  19. Mik­ko E:lle,

    Minä taas en pys­ty ymmär­tä­mään tätä geo­lo­gi­sen mit­ta­kaa­van jat­ku­vas­ti tois­tu­vaa, tahal­lis­ta vää­rin­käyt­tä­mis­tä kes­kus­te­lus­sa. Geo­lo­gis­ta mit­ta­kaa­vaa on tosi muka­vaa käyt­tää, kos­ka siel­tä löy­tyy epäi­le­mät­tä aina tilan­ne, jol­loin joku pitoi­suus on ollut kor­keam­pi tai mata­lam­pi tai jol­loin meren­pin­ta on ollut mil­loin missäkin. 

    Minä olen kaik­kea muu­ta kuin ilmas­to­asian­tun­ti­ja, mut­ta olen anta­nut itsel­le­ni ymmär­tää, että kysy­mys on muu­tok­sen nopeudesta. 

    Ker­ro­pas Mik­ko E, mil­loin vaik­ka­pa hii­li­diok­si­di­pi­toi­suus ilma­ke­häs­sä on nous­sut sel­lais­ta vauh­tia kuin se nykyi­sin tekee? Jo lajien häviä­mis­no­peus vas­taa nykyi­sin his­to­rial­lis­ten suku­puut­to­aal­to­jen häviä­mis­no­peut­ta. Sii­tä täs­sä on kysy­mys. Ei sii­tä, 4 mil­jar­dia vuot­ta sit­ten maa­pal­lo on oli hur­jas­ti kuu­mem­pi paik­ka kuin nykyisin.

  20. Pap­pa­rai­nen: tapaan olla samaa miel­tä tais­te­lun toi­vot­to­muu­des­ta. Mut­ta läm­pe­ne­mi­nen ei pysäh­ty vuon­na 2100, ja kukaan ei tie­dä miten huo­nos­ti käy jos kaik­ki fos­sii­li­set pol­te­taan. Eli vaik­ka tilan­ne on lähi­tu­le­vai­suu­den kan­nal­ta pelat­tu, tämä on pit­kä pro­jek­ti ja aikaa on taval­laan run­saas­ti vaik­ka kii­re onkin. Yrit­tää pitää, ja pit­käl­lä juok­sul­la pie­net­kin edis­ty­sas­ke­leet kumuloituvat. 

    Pis­teet myös ydin­voi­mal­le ja väes­tön­kas­vun rajoit­ta­mi­sel­le. Väes­tön­kas­vus­ta puhu­taan nyky­ään häm­mäs­tyt­tä­vän vähän, vaik­ka taval­laan se on kaik­kien ympä­ris­tö­on­gel­mien taustalla.

  21. Ilmas­ton­muu­tok­sen nimis­sä meil­lä on nyt “eko­lo­gi­nen” E10 bensiini.

    Minul­la E10 käyt­tö jäi ensim­mäi­seen tan­kil­li­seen. Auto savut­ti hul­lun lail­la eli pako­kaa­sun jou­kos­sa oli höy­ryä. Auto alkoi pät­kiä ja yskiä. E10 ben­sii­nin eta­no­li suo­ras­taan imee kosteutta. 

    Auton teho­me­ne­tyk­sen takia auto kulut­ti E10 tan­kil­li­sen sil­mis­sä. Vaih­doin E98:iin ja kat­ko­mi­nen lop­pui ja kulu­tus tasaantui.

    Minä kyl­lä ymmär­rän tämän hädän ilmas­to­muu­tok­ses­ta, mut­ta en aina jak­sa ymmär­tää näi­tä digi­boxin lail­la meil­le pako­tet­tu­ja ener­gia­lamp­pu­ja ja eko-ben­so­ja. Pitäi­si­kö nyt autot­kin romut­taa. Tele­vi­siot jo vaihdettiin?

  22. Ice Sheets Can Ret­reat ‘In a Geologic
    Ins­tant,’ Stu­dy of Pre­his­to­ric Glacier Shows

  23. Pap­pa­rai­nen kir­joit­ti hyvää asi­aa ja ei-asiaa.

    Se että fos­sii­li­set pol­te­taan niin lop­puun kuin on talou­del­li­ses­ti jär­ke­vää on hyvin mah­dol­li­nen ske­na­rio, jon­ka ole­mas­sao­lo pitäi­si sel­vem­min tun­nus­taa. Pelk­kä poliit­ti­nen hymis­te­ly ja anka­ra työ parem­pien rat­kai­su­jen puo­les­ta ja tähän liit­ty­vä viral­li­nen opti­mis­mi voi jopa nos­taa tuon ske­na­rion toden­nä­köi­syyt­tä (kun voim­me olla teke­vi­näm­me, odo­tel­la tulok­sia, saa­mat­ta kui­ten­kaan mitään aikaan, ja samal­la pitää nykyi­sen elin­ta­som­me lähes ennallaan).

    Kos­ka nykyi­nen tilan­ne on uusi ihmis­kun­nan his­to­rias­sa, ei vih­rei­tä ja mui­ta asi­aan rat­kai­su­ja etsi­viä voi oikein syyt­tää tehot­to­mas­ta (tai epä­tie­teel­li­ses­tä) työs­tä. Ei ole ole­mas­sa mal­lia, jol­la ongel­ma rat­ke­ai­si, vaan pitää kehit­tää uusia. Tämä ei ole mil­loin­kaan help­poa eikä ete­ne aiem­man para­dig­man puit­teis­sa enna­koi­ta­vis­sa ole­val­la aika­tau­lul­la ja tehok­kuu­del­la. Monil­ta toi­mi­joil­ta tie­teel­li­syys puut­tuu tai on vaja­vais­ta, kos­ka toi­mi­via pol­ku­ja vas­ta etsi­tään, kii­reel­lä, myös mui­den kuin perin­teis­ten tie­tei­li­jöi­den toimesta.

    Näi­hin ongel­man rat­kai­su­yri­tyk­siin ver­rat­tu­na aja­tus­ta jat­kaa surut­ta nykyi­sel­lä tiel­lä sik­si, että pelas­tus­yri­tyk­set eivät vält­tä­mät­tä toi­mi, on var­sin jär­je­tön ajat­te­lu­ta­pa sekin. Näin sik­si, että ilmei­ses­ti on kai­kil­le sel­vä, että aina­kin esi­te­tyt (ei vält­tä­mät­tä todis­te­tut) ris­kit ovat sel­lai­sia, että ihmis­kun­ta voi vää­ril­lä valin­noil­la aiheut­taa itsel­leen peruut­ta­ma­ton­ta vahin­koa. Jos on var­ma, että mitään ris­kiä ei ole, voi jat­kaa iloi­ses­ti nykyis­tä lin­jaa. Jos ei ole, aina­kin tut­ki­muk­seen ja vaih­toeh­tois­ten tei­den etsin­tään tuli­si panos­taa merkittävästi.

    Ydin­voi­man mer­kit­tä­väs­sä lisä­ra­ken­ta­mi­ses­sa on poten­ti­aa­lia toi­mia osa­rat­kai­su­na aina­kin ongel­man ilmas­to­muu­tos­ta kos­ke­viin osiin. Yksi perus­on­gel­ma, jos­ta ei pal­jon puhu­ta on se, että aina­kin öljyn tuot­ta­jil­la on mah­dol­li­suus pudot­taa tuot­ten­sa hin­taa mer­kit­tä­väs­ti­kin, jos tar­vet­ta ilme­nee. Ja ener­gian kulu­tus voi lisään­tyä­kin, jos hal­paa ener­gi­aa on saa­ta­vil­la. Voi siis olla, että mer­kit­tä­vä­kään ydin­voi­man lisä­ra­ken­ta­mi­nen ei vähen­nä fos­sii­lis­ten ener­gia­läh­tei­den käyt­töä (pait­si pai­kal­li­ses­ti ja het­kel­li­ses­ti siel­lä, mis­sä uusi ydin­voi­ma­la ote­taan käyttöön).

    Huo­mau­tus väe­tön­kas­vus­ta on taas täyt­tä asi­aa. Vii­me aikoi­na on kes­ki­tyt­ty pit­käl­ti vain ener­gia­rat­kai­su­kes­kus­te­luun. Myös väes­tö­mää­rä vai­kut­taa tähän, ja mui­hin­kin uhkiin, kuten luon­non moni­muo­toi­se­uu­den katoamiseen.

  24. Grön­lan­nin tilan­ne on tie­tys­ti mie­len­kiin­toi­nen, mut­ta pal­jon akuu­tim­pi tilan­ne on poh­joi­sen meri­jään vähe­ne­mi­nen. JOS vähe­ne­mi­nen jat­kuu samaa tah­tia ja kiih­ty­väs­ti kuten se on vii­mei­sen 30 vuot­ta teh­nyt, Poh­jois­na­pa voi olla kesäi­sin jää­tön jo 5–10 vuo­den kuluttua:

    http://wp.me/pbZwh-Dp

    Se ei nos­ta meren­pin­taa, mut­ta vai­kut­taa kyl­lä poh­joi­sen pal­lon­puo­lis­kon meri- ja suih­ku­vir­tauk­siin, ja sää­olo­suh­tei­siin taval­la, jos­ta ei vie­lä tie­de­tä pal­joa­kaan. Kulu­va tal­vi voi olla täs­tä yksi esimerkki.

    Tämä vai­kut­taa myös Grön­lan­nin tilan­tee­seen, eli jää­ti­kön hajoa­mi­nen siel­lä voi nopeu­tua kun ympä­röi­vä meri­jää katoaa.

    Kysy­mys Osmol­le: Nyt kun Hel­sin­kiin suun­ni­tel­laan mas­sii­vis­ta asun­to­ra­ken­ta­mis­ta aivan ran­nan tun­tu­maan, mikä on näi­den aluei­den tavoi­tel­lun elin­kaa­ren pituus? Jos ilmas­to todel­la heit­täy­tyy hul­luk­si, rei­lun met­rin meren­pin­nan nousu tämän vuo­si­sa­dan lop­puun men­nes­sä ei ole mah­do­ton. Seu­raa­van 200 vuo­den kulues­sa nousua voi olla luvas­sa 3 met­riä, jne. jne. Jää­tä Grön­lan­nis­sa ja Län­si-Antark­tik­sel­la riit­tää kui­ten­kin vie­lä sadoik­si vuo­sik­si eteen­päin. Onko siis uuden kau­pun­ki-infran luo­mi­nen fik­sua, jos on mah­dol­lis­ta, että se jou­du­taan hyl­kää­mään seu­raa­van 100–200 vuo­den aika­na? Ehtii­hän sii­nä aika moni suku­pol­vi asu­maan, mut­ta kuitenkin.

    Maan kohoa­mi­nen­kaan ei mei­tä loput­to­miin pelasta.

  25. Olen pahoil­la­ni, että vas­tauk­se­ni voi vai­kut­taa lap­sel­li­sel­ta, mut­ta kuka oli mit­taa­mas­sa vaik­ka hii­li­diok­sii­di­pi­toi­suuk­sia sata tai tuhat vuot­ta sitten? 

    Minus­ta kysees­sä on ennem­min­kin nykyih­mi­sen hybris, kaik­ki mitä teen tai en tee on maa­il­man­his­to­rias­sa mer­ki­tyk­sel­lis­tä, voin vetää omas­ta ajas­ta­ni val­tai­sia joh­to­pää­tök­siä men­nee­seen ja tulevaan.

  26. Kaj Luuk­ko
    Ei minus­ta kan­na­ta mureh­tia sitä, mitä tapah­tuu seu­raa­van 100–300 vuo­den aika­na, kos­ka asun­to­jen elin­kaa­ri ei ole lähes­kään noin pitkä.

  27. Pap­pa­rai­nen:

    Fak­ta on, että kaik­ki fos­siil­li­nen polt­toai­ne pol­te­taan seu­raa­van 200 vuo­den aika­na (lähin­nä seu­raa­van 50).

    Jos­kus viher­tä­vä ajat­te­lu ei täy­tä kor­kea­ta­soi­sen tie­teel­li­sen ajat­te­lun kriteerejä.

    Ainoa kon­kreet­ti­nen ja teho­kas kei­no lykätä/estää ilmas­ton­muu­tos­ta on ydin­voi­ma­loi­den raken­ta­mi­nen kovaa tahtia. 

    Ydin­voi­maan liit­tyy sem­moi­nen ylei­nen Pan­do­ran lipas että biosfää­rin sätei­ly­ta­so noin kes­ki­mää­rin ole­tet­ta­vas­ti nousee. Vaik­ka on eliöi­tä kuten Dei­nococcus radio­du­rans, sätei­ly­ta­son nousul­la on omat seu­rauk­sen­sa. Aika pirul­lis­ta yrit­tää arvioi­da kum­pi ris­ki on pahempi.

  28. Sylt­ty

    Asun 1928 val­mis­tu­nees­sa talos­sa, jon­ka elin­kaa­ri ei ole lähel­lä­kään lop­pu­aan. Ellei sit­ten sen takia, että ulko-oven kyn­nys on alle 10m kor­keu­del­la merenpinnasta.

  29. Mik­ko Kiviranta:

    Ydin­voi­maan liit­tyy sem­moi­nen ylei­nen Pan­do­ran lipas että biosfää­rin sätei­ly­ta­so noin kes­ki­mää­rin ole­tet­ta­vas­ti nousee. 

    Mil­lä perus­teel­la nousee? Käsit­tääk­se­ni jos kaik­ki kos­kaan maa­il­mas­sa tuo­tet­tu ydin­jä­te liu­o­tet­tai­siin maa­il­man meriin, nousi­si taus­ta­sä­tei­ly täs­tä niin vähän, ettei sitä pys­tyt­täi­si mit­taa­maan (siis annos­mää­rän nousua, yksit­täi­set ydin­jä­te­sä­tei­li­jät pys­tyt­täi­siin var­maan nii­den ener­gia­piik­kien perus­teel­la var­maan tunnistamaan).

    Ja tuo siis sil­lä ole­tuk­sel­la, että ydin­jä­te levi­tet­täi­siin ympä­ri maa­il­man meriä tasai­ses­ti koit­ta­mat­ta kont­rol­loi­da lain­kaan sitä, miten sätei­le­vät iso­too­pit pää­se­vät biosfää­riin. Todel­li­suu­des­sa tie­ten­kin suun­nil­leen kaik­ki ydin­jä­te­rat­kai­su­mal­lit perus­tu­vat sii­hen, että sätei­le­vät jät­teet eris­te­tään biosfääristä.

  30. Ydin­voi­ma­la levit­tää ympä­ris­töön­sä vähem­män radio­ak­tii­vi­suut­ta kuin esim. vas­taa­van­te­hoi­nen hii­li- tai tur­ve­voi­ma­la, kos­ka nii­den polt­toai­neis­sa on radio­ak­tii­vi­sia ainei­ta. Jos sätei­ly huo­les­tut­taa­kin, em. fos­sii­li­voi­ma­lat voi­tai­siin mil­loin tahan­sa kor­va­ta ydin­voi­mal­la, mikä oli­si hui­kea paran­nus nyky­ti­lan­tee­seen. Syy mik­si niin ei teh­dä, on pit­käl­ti polii­ti­kan, jon­ka värin voi jokai­nen arva­ta itse.

    Jot­ta ei mene lii­ak­si off-topicik­si, täs­sä tuo­ret­ta tie­toa Grönlannista:

    http://wp.me/pMHip-NU

  31. Vih­reil­lä oli­si taas ilmas­to­teol­le tilaus ole­mas­sa. Ruot­sin met­sä­no­mis­ta­jat tie­naa­vat hiilensidonnalla.

    Suo­mes­sa met­sät kas­va­vat enem­män kuin nii­tä haka­taan. Hii­len­si­don­nan tase on vah­vas­ti posi­tii­vi­nen. Mepit Has­si ja Hau­ta­la neu­vot­te­le­maan Suo­mel­le yhtä hyvä val­tio­hy­vi­tys kuin Japa­nil­la tai edes Ruotsilla. 

    Met­sä­no­mis­ta­jien tili­pus­sin liho­mi­nen vähen­täi­si samal­la pää­kau­pun­ki­seu­dul­la meri­ve­den nousun uhkaa. Asia on yhtei­nen myös sen­kin vuok­si, että n. puo­let yksi­tyis­met­sän omis­ta­jis­ta asuu kau­pun­geis­sa. Tuli­si samal­la kulu­tuk­seen lisää rahaa.

    Hait­ta­na oli­si tie­ten­kin se, että kah­tia­ja­ko kau­pun­ki­lais­ten ja maa­lais­ten välil­lä saat­tai­si lien­tyä, mikä taas hei­ken­täi­si joi­den­kin puo­luei­den vaalimenestystä.

  32. Samu­li Saarelma: 

    Mil­lä perus­teel­la nousee? 

    Minä ajat­te­len erit­täin kar­keas­ti näin: Kai­kis­sa alkuai­neis­sa mitä maan­kuo­res­ta löy­tyy on tiet­ty ener­gia­si­säl­tö, joka saa­tai­siin niis­tä irti jos ne voi­tai­siin muut­taa sta­bii­leim­mak­si kai­kis­ta yti­mis­tä, rau­dak­si [1]. Eri­ko­koi­sis­sa hypyis­sä koh­ti rau­taa (esim U235:n fis­sio v.s. luon­nol­li­nen hajoa­mi­nen Th231:ksi) toki vapau­tuu eri­suu­rui­sia mää­riä ener­gi­aa, mut­ta ei deka­di­tol­kul­la eri­suu­rui­sia, joten ole­tan kaik­ki hypyt suun­nil­leen sama­nar­voi­sik­si. Uraa­nis­sa tämä ener­gia­si­säl­tö on sem­moi­sen poten­ti­aa­li­val­lin taka­na että se vapau­tuu 700 mil­joo­nan vuo­den aika­na. Jos muu­tam­me reak­to­ris­sa (var­si­nai­sen säh­kön­tuo­tan­non jäl­jel­le jää­vän) ener­gia­si­säl­lön sem­moi­seen muo­toon että se vapau­tuu­kin 7000 vuo­den kulues­sa [2], kes­ki­mää­räi­nen ener­gia­vuo on 100 000 ker­taa suu­rem­pi ja se tuo­te­taan pää­osin säteilynä.

    Ja tuo siis sil­lä ole­tuk­sel­la, että ydin­jä­te levi­tet­täi­siin ympä­ri maa­il­man meriä tasai­ses­ti koit­ta­mat­ta kont­rol­loi­da lain­kaan sitä, miten sätei­le­vät iso­too­pit pää­se­vät biosfää­riin. Todel­li­suu­des­sa tie­ten­kin suun­nil­leen kaik­ki ydin­jä­te­rat­kai­su­mal­lit perus­tu­vat sii­hen, että sätei­le­vät jät­teet eris­te­tään biosfääristä.

    Toi­nen (ken­ties vää­rä) ole­tuk­se­ni on se että nykyi­sel­lään suht’ tasai­ses­ti maan­kuo­reen jakau­tu­nut ener­gi­aa sisäl­tä­vä aines läh­tee liik­keel­le nyky­si­joil­taan ihmi­sen toi­min­nan vai­ku­tuk­ses­ta, ja pää­tyy lop­pusi­joi­tuk­sen jäl­keen­kin kes­ki­mää­rin lähem­mäs ihmis­ten asuin­si­jo­ja kuin mis­sä se alun­pe­rin oli. 

    Ennen sätei­lyä pää­tyi mök­kei­hin esim. rado­nin tih­ku­mi­se­na, tule­vai­suu­des­sa ken­ties siel­lä sun tääl­lä tilas­tol­li­ses­ti sil­loin täl­löin tapah­tu­van lop­pusi­joi­tus­mo­kan seu­rauk­se­na ja maa­il­man meriin lai­men­nee­na. Olen täs­sä hyvin kar­keas­ti päät­te­le­vi­nä­ni että tule­vai­suu­des­sa sitä pää­tyy mök­kei­hin enem­män kuin menneisyydessä.

    Sum­ma sum­ma­rum: Näen kak­si meka­nis­mia jot­ka ylei­ses­ti ottaen ja kes­ki­mää­rin aiheut­ta­vat luon­non­ti­laan ver­rat­tu­na sätei­lyn lisään­ty­mis­tä: sätei­le­vä mate­ri­aa­li siir­tyy lähem­mäs asuin­si­jo­ja, ja sen sisäl­tä­mä ener­gia­mää­rä vapau­tuu deka­di­tol­kul­la nopeammin.

    Mitä tulee yksit­täi­seen ydin­jät­teen lop­pusi­joi­tus­paik­kaan, vakuu­tin itse­ni erääs­sä aikai­sem­mas­sa kes­kus­ke­lu­ket­jus­sa että yksi Posi­van luo­la ei vie­lä maa­il­maa romah­du­ta. Mut­ta jos koko ihmis­kun­ta tuot­taa mer­kit­tä­vän osan ener­gian­tar­pees­taan ydin­voi­mal­la tilan­ne on toinen.

    ————————–
    [1] Käy­tän­nös­sä hypyt koh­ti rau­taa vaa­ti­vat äärim­mäi­siä olo­suh­tei­ta. Ihmis­kun­nan ulot­tu­vil­la on käy­tän­nös­sä hypyt uraa­nis­ta ja toriu­mis­ta alas­päin, ja hypyt deu­te­riu­mis­ta ja tri­tiu­mis­ta ylöspäin. 

    [2] Käy­tän­nös­sä reak­to­ris­sa syn­tyy jat­ku­va jakau­tu­ma iso­toop­pe­ja, puo­liin­tu­mi­sa­jal­taan tavat­to­man lyhyis­tä inten­sii­vi­sis­tä sätei­li­jöis­tä suht’ pit­käi­käi­siin koh­tuusä­tei­li­jöi­hin. Mei­tä omaan napaan tui­jot­te­li­joi­ta kiin­nos­taa lähin­nä aikas­kaa­la kym­me­nis­tä vuo­sis­ta tuhan­siin vuosiin.

  33. Mik­ko, uraa­nin hal­kai­sun koh­dal­la hyp­py rau­taa koh­ti tuot­taa ener­gi­aa, joka pää­osin vapau­tuu neut­ro­nien ja tytä­ry­ti­mien lii­ke-ener­gia­na. Nämä tör­mäi­le­vät toi­siin ato­mei­hin ja lop­pu­tu­lok­se­na on mate­ri­aa­lin läm­pe­ne­mi­nen. Tämä läm­pö siir­tyy vii­me kädes­sä ilma­ke­hään ja sii­tä sit­ten ava­ruu­teen säteillen. 

    Jos nyt viit­ta­sit “sätei­lyl­lä” tähän läm­pö­sä­tei­lyyn, niin se on kyl­lä aika lail­la mer­ki­tyk­se­tön­tä sii­hen ver­rat­tu­na, mitä maa­pal­lo kier­rät­tää aurin­gos­ta tule­vaa ener­gi­aa. Näin vaik­ka ydin­voi­man käyt­töä lisät­täi­siin rajusti. 

    Pie­ni osa sii­tä uraa­nin ener­gias­ta vapau­tuu sit­ten pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä lop­pu­tuot­tei­den radio­ak­tii­vi­se­na sätei­ly­nä. Kuten jo sanoin, täl­lä sätei­ly­mää­räl­lä ei ole ihmi­sel­le (eikä luon­nol­le) mer­ki­tys­tä edes sii­nä tapauk­ses­sa, että se levi­te­tään tasai­ses­ti maa­pal­lon meriin. Jos se eris­te­tään biosfää­ris­tä sen aikaa, kun kaik­kein aktii­vi­sim­mat sätei­li­jät sätei­le­vät (ehkä sato­ja tai kor­kein­taan tuhan­sia vuo­sia), edes tätä efek­tiä ei synny. 

    Sil­lä, miten talon rado­nit joh­de­taan ulos, on pal­jon enem­män mer­ki­tys­tä kysei­ses­sä talos­sa asu­vien ihmis­ten sätei­ly­an­nok­sel­le kuin sil­lä, mitä he ydin­jät­tees­tä saavat.

  34. Yksi tar­ken­nus lie­nee pai­kal­laan. Tie­tääk­se­ni kau­punk­suun­nit­te­lusa läh­de­tään Suo­mes­sa nyt sii­tä, että tlaon on eks­tet­tä­vä 2 m veden­pin­nan nousu.

    Tähän on toi­nen­kin syy kuin meren­pin­nan ylei­nen nousu. Sopi­val­la myrs­kyl­lä meren­pin­ta nousee Hesa­sa sii­nä met­rin. Näin kävi 2005, ja Kaup­pa­to­ria ympä­röi­viä raken­nuk­sia, mm Pre­si­den­tin­lin­na suo­jetl­lin tul­val­ta jäte­pa­pe­ri­paa­leil­la. Vesi oli nous­sut Kauppatorille
    Kova tuu­li ja poik­keuk­sel­li­set sateet — ja juu­ri sopi­vas­ti ylei­sur­hei­lun MM-kiso­jen aikaan.

  35. Ydin­voi­man vas­tus­ta­mi­nen perus­tuu tun­ne­asioi­hin. Kyl­mien fak­to­jen mukaan ydin­voi­ma on ympä­ris­töys­tä­väl­li­nen tapa tuot­taa ener­gi­aa. Har­va maal­lik­ko tie­tää, että luon­non ja eli­mis­tön oma taus­ta­sä­tei­ly pai­ni­vat ihan eri ker­ta­luo­kas­sa kuin Suo­men pari huip­pu­tur­val­lis­ta ydin­voi­ma­laa. Niin mitä­tön­tä on ydin­polt­toai­neen ja jät­teen sätei­ly. Esi­mer­kik­si radon voi aiheut­taa mer­kit­tä­vän sätei­ly­an­nok­sen ris­kia­lueil­la asu­vil­le suo­ma­lai­sil­le. (tie­tyil­lä harjualueilla)

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Radon

    Radon on toi­sek­si suu­rin keuh­ko­syö­vän aiheut­ta­ja tupa­kan jäl­keen. Ihmis­ten tun­ne­pe­räi­sis­tä syis­tä joh­tu­va suh­teel­li­suu­den­ta­jut­to­muus risoo minua syväs­ti. Paran­ta­mal­la talo­jen tuu­le­tus­ta ris­kia­lueil­la voi­tai­siin vas­taa­vas­ti raken­taa aikas mon­ta “ydin­jä­te­voi­ma­laa”

    http://www2.hs.fi/extrat/teemasivut/tiedeluonto/alkuaineet/86.html

    Suo­ma­lai­set saa­vat puo­let (50%) koko­nais­sä­tei­lys­tään rado­nis­ta. Ydin­voi­mas­ta aiheu­tuu 0,0001 %:n osuus koko­nais­sä­tei­lys­tä pahim­min sil­le altis­tu­val­le ydin­voi­ma­las­sa työs­ken­te­le­väl­le työn­te­ki­jäl­le. Jot­ta pääs­täi­siin radon-tason sätei­ly­on­gel­maan tän­ne pitäi­si raken­taa 500 000 ydin­voi­ma­laa lisää… 

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Ydinvoima

    Jos Vih­rei­den yleis­lin­ja oli­si Oden ja eräi­den mui­den vihe­rä­lyk­kö­jen mää­rit­te­le­mää, voi­sin minä­kin har­ki­ta Vih­rei­den äänes­tä­mis­tä. jos asiois­ta kes­kus­tel­laan niin perus­te­lui­den on kes­tet­tä­vä kriit­ti­nen tie­teel­lis­ta­soi­nen arviointi…(En kui­ten­kaan tar­koi­ta, että Ode oli­si ydin­voi­ma­ky­sy­myk­ses­tä samaa miel­tä kans­sa­ni) Ode vois pääs­tä edus­kun­taan mis­sä tahan­sa puo­lu­ees­sa, että sil­lä taval­la on varaa lau­koa totuuksiakin.

    Rajal­li­set resurs­sit tuli­si allo­koi­da mah­dol­li­sim­man tehok­kaas­ti. Mie­les­tä­ni kaik­ki panok­set on koh­dis­tet­ta­va suu­rim­piin ongel­miin (väes­tön­kas­vun hil­lin­tään ja ilmas­ton­muu­tok­sen seu­rauk­siin sopeu­tu­mi­seen), eikä ripo­tel­la voi­ma­va­ro­ja haet­taes­sa rat­kai­sua satoi­hin vähä­pä­töi­siin ongel­miin. Ilmas­to­muu­tos­ta ei voi­da pysäyt­tää. Esi­tän täs­sä pie­nen aja­tus­lei­kin: Jos lai­va on uppoa­mas­sa, niin ei kan­na­ta ryh­tyä hiki­ha­tus­sa äys­kä­röi­mään, parem­pi oli­si hypä­tä pelas­tus­ve­nee­seen ja ostaa uusi lai­va kotipuolessa.

  36. Mik­ko E. kir­joit­ti 24.1.2011 kel­lo 8:21

    Olen pahoil­la­ni, että vas­tauk­se­ni voi vai­kut­taa lap­sel­li­sel­ta, mut­ta kuka oli mit­taa­mas­sa vaik­ka hii­li­diok­sii­di­pi­toi­suuk­sia sata tai tuhat vuot­ta sitten? 

    ****

    Ei kukaan, tar­kat mit­taus­ta­vat tuli­vat käyt­töön 50-luvul­la lähin­nä Char­les Kee­lin­gin työn tulok­se­na. Kee­ling aloit­ti mm. Mau­na Loan mit­tauk­set jot­ka jat­ku­vat edelleen.

    Aiem­mat arvot voi­daan kui­ten­kin mita­ta epä­suo­ras­ti esi­mer­kik­si jää­kai­rauk­sis­ta saa­ta­vis­ta näytteistä.

  37. Mul­la on aika vil­li idea… Mitä jos Grön­lan­nin joet padot­tai­siin ja juo­mis­kel­poi­nen makea vesi joh­det­tai­siin tank­ke­rei­hin ja lai­vat­tai­siin sin­ne, mis­sä sitä todel­la tar­vi­taan. No eipä tai­tai­si toi­mia kuitenkaan…

  38. Samu­li Saarelma:

    Jos nyt viit­ta­sit “sätei­lyl­lä” tähän läm­pö­sä­tei­lyyn, niin se on kyl­lä aika lail­la mer­ki­tyk­se­tön­tä sii­hen verrattuna,

    En tie­ten­kään vii­tan­nut tilaan jos­sa frag­men­tit ovat hidas­tu­neet ter­mi­seen tasa­pai­noon, vaan het­keen välit­tö­mäs­ti hajoa­mi­sen jäl­keen jol­loin frag­ment­tien ener­gia on sitä mitä kut­su­taan “ioni­soi­vak­si sätei­lyk­si”. Sama ener­gia­si­säl­tö sii­hen­kin sätei­lyyn liit­tyy, ener­gia­si­säl­tö vain sit­ten frag­ment­tien jar­ruun­tues­sa “lai­me­nee” vaa­rat­to­mak­si läm­pö­sä­tei­lyk­si. Mut­ta joo, itse fis­sion osal­ta tuo tapah­tuu pel­tien suo­jas­sa reaktorissa.

    Käy­tän­nös­sä ainoa tapa jol­la ioni­soi­va sätei­ly pää­see vai­kut­ta­maan elä­viin solui­hin (kun jäte­tään las­kuis­ta täy­si ydin­rä­jäh­dys) lie­nee että joku radio­nukli­di pää­tyy elimistöön. 

    Kva­li­ta­tii­vi­ses­ti on ihan salet­ti että jos muu­tam­me 10^16 U235-ydin­tä, jos­sa jou­kos­sa frag­men­tit pau­kah­ta­vat liik­keel­le ker­ran sekun­nis­sa, 10^16 sel­lai­sek­si yti­mek­si jois­ta frag­ment­te­ja pauk­kuu liik­keel­le sata­tu­hat­ta ker­taa sekun­nis­sa, on toden­nä­köi­sem­pää että joku frag­ment­ti osuu elä­vään soluun täs­sä laa­jas­sa maa­il­mas­sa — jos molem­mis­sa tapauk­sis­sa on yhtä toden­nä­köis­tä että joku ato­mi siel­tä maan­kuo­res­ta ajau­tuu kos­ke­tuse­täi­syy­del­le. Tämä toden­nä­köi­syys riip­puu mm. sii­tä löy­tyy­kö vesi­liu­koi­sia radio­nukli­de­ja enem­män ensim­mäi­ses­tä jou­kos­ta vai toisesta.

    Mut­ta olet oikeas­sa että tär­keäm­pi on kysyä onko täl­lä­kään kvan­ti­ta­tii­vi­ses­ti mitään mer­ki­tys­tä ihmi­se­lol­le. Yri­tin aikoi­naan haa­ru­koi­da kar­keas­ti asian mer­ki­tys­tä tääl­lä ja tääl­lä.

    Kai Luuk­ko:

    Ydin­voi­ma­la levit­tää ympä­ris­töön­sä vähem­män radio­ak­tii­vi­suut­ta kuin esim. vas­taa­van­te­hoi­nen hii­li- tai turvevoimala,

    Olen ihan samaa miel­tä tämän argu­men­tin kans­sa, jon­ka kai Tiu­ri nos­ti ensim­mäi­se­nä jul­ki­seen kes­kus­te­luun. Vähim­pien sivu­vai­ku­tus­ten vaih­toeh­to oli­si maa­il­man ener­gian­ku­lu­tuk­sen pie­ne­ne­mi­nen, joka ei elin­ta­sos­ta luo­pu­mat­ta toteu­du ellei väki­mää­rä vähe­ne — eli tämä ei hevin toteudu.

    Yri­tän vain sanoa ettei ydin­voi­ma­kaan ole har­mi­ton oiko­tie ikui­seen onneen. Eri­tyi­ses­ti argu­ment­ti “sätei­lee se uraa­ni luon­nos­sa­kin” jota näkee sil­loin täl­löin joh­taa har­haan — me muu­tam­me sen uraa­nin huo­mat­ta­vas­ti aktii­vi­sem­mik­si radio­nukli­deik­si. Sii­hen pääl­le ‘mus­ta joutsen’-tyyppiset tapahtumat.

    Sit­ten kun maan­kuo­ren uraa­ni­va­rois­ta mer­kit­tä­vä osa on muu­tet­tu (ihmis­kun­ta onnis­tui tör­sää­mään öljy­va­rat­kin) käsis­sä saat­taa olla huo­mat­ta­vas­ti han­ka­lam­min sopeu­dut­ta­va ongel­ma kuin nykyi­nen CO2-krii­si. Tiet­ty on ehkä sil­loin enem­män tek­no­lo­gi­aa­kin ongel­man ratkomiseen.

  39. Pap­pa­rai­nen:

    Har­va maal­lik­ko tie­tää, että luon­non ja eli­mis­tön oma taus­ta­sä­tei­ly pai­ni­vat ihan eri ker­ta­luo­kas­sa kuin Suo­men pari huip­pu­tur­val­lis­ta ydinvoimalaa.

    OK, kat­so­taan mitä tämä mer­kit­see lai­tet­tu­na sii­hen minua vai­vaa­vaan kon­teks­tiin että maan­kuo­reen hau­tau­tu­nees­ta ydin­polt­toai­ne­si­säl­lös­tä aiheu­tu­va sätei­ly­kuor­ma väis­tä­mät­tä lisään­tyy jos pit­käi­käi­set iso­too­pit muu­te­taan lyhy­ti­käi­sik­si. Ehkä täs­tä har­joi­tuk­ses­ta oppii jotain.

    Tilan­tees­sa jota ihmi­nen ei ole sörk­ki­nyt, mei­tä kiin­nos­taa sem­moi­set maan­kuo­ren uraa­ni­va­rat jot­ka hajo­vat spon­taa­nis­ti radio­nukli­deik­si jot­ka sekä ovat lyhy­ti­käi­siä (s.o. voi­mak­kaas­ti sätei­le­viä) että läh­te­vät liik­keel­le kal­lio­pe­räs­tä — lähin­nä vesi­liu­koi­se­na radium-226:na ja kaa­su­mai­se­na Rn222:na. Täs­tä (ja kos­mi­ses­ta sätei­lys­tä) aiheu­tu­va annos on luok­kaa 2 mSv/v.

    Arvio että ydin­voi­man laa­ja käyt­tö ei nos­ta taus­ta­sä­tei­lyä tar­koit­taa että U235:n fis­sioin­ti ei tuo­ta mer­kit­tä­väs­ti enem­pää lyhy­ti­käi­siä hel­pos­ti liik­ku­via iso­too­pe­ja sil­loin kun kaik­ki hajoa­mis­po­lut las­ke­taan. (Ra226:n ja Rn222:n syn­ty­mi­nen ei täl­lä vähe­ne — pait­si jos hyö­tö­reak­to­rit yleis­ty­vät — sil­lä ne ovat U238:n hajoa­mis­po­lul­la. Damn…nyt tämä las­ku menee lii­an työ­lääk­si kun töi­tä­kin pitää tänään tehdä…

    Mut­ta itse valais­tuin jo aina­kin sii­nä suh­tees­sa että 99% luon­no­nu­raa­nis­ta jat­kaa rado­nin ja radiu­min erit­tä­mis­tä ydin­voi­ma­maa­il­mas­sa­kin, ja vain 1%:lla on edes tilai­suus muut­tua lyhy­ti­käi­sik­si iso­too­peik­si. Sii­nä kiri­tään heti kiin­ni kak­si dekadia.

    Pap­pa­rai­nen:

    Ydin­voi­man vas­tus­ta­mi­nen perus­tuu tun­ne­asioi­hin. Kyl­mien fak­to­jen mukaan ydin­voi­ma on ympä­ris­töys­tä­väl­li­nen tapa tuot­taa energiaa.

    Sekä ydin­voi­man kan­nat­ta­mi­nen että vas­tus­ta­mi­nen perus­tuu vii­me kädes­sä tun­ne­asioi­hin, lähin­nä sik­si että kau­ka­na toden­nä­köi­syys­ja­kau­tu­man reu­noil­la ole­vil­le ske­naa­rioil­le ei pys­ty las­ke­maan odo­tusar­vo­ja eikä siis hin­taa. Itse yri­tän täs­sä arvioi­da nii­tä kyl­miä fak­to­ja ja lisä­tä ymmär­rys­tä­ni oman tun­ne­poh­jai­sen lop­pu­mie­li­pi­teen perus­tak­si — esi­mer­kik­si näh­dä mitä ole­tuk­sia min­kä­kin asian­tun­ti­ja-arvion taka­na on.

  40. Mik­ko, ne lin­kit­tä­mä­si las­kel­mat oli­vat pahim­mal­le mah­dol­li­sel­le ske­naa­riol­le ja vie­lä sil­lä ole­tuk­sel­la, että joet eivät jos­tain maa­gi­ses­ta syys­tä juok­se mereen ja vie muka­naan radioi­so­toop­pe­ja, vaan nii­den tuhan­sien vuo­sien aika­na, joka ydin­jät­teen liu­ot­ta­mi­seen kuluu, se kaik­ki jää nii­hin Suo­men pin­ta- ja poh­ja­ve­siin. Ja tie­ten­kin kaik­kein tär­keim­pä­nä ole­tuk­se­na ole­tat, että maa­pal­lon tek­no­lo­gia ei tuhan­sien vuo­sien aika­na ole eden­nyt yhtään mihin­kään, vaan juo­ma­ve­teen sekoit­tu­neet radio­ak­tii­vi­set iso­too­pit ovat sil­loin ihan yhtä vaa­ral­li­sia ihmi­sen ter­vey­del­le kuin ovat nykyi­sin­kin. Ok, tämän ole­tuk­sen suh­teen et ole kyl­lä yksin, vaan viher­pro­pa­gan­da on kaut­ta aiko­jen puhu­nut sato­jen tuhan­sien vuo­sien ajan vaa­ral­li­se­na pysy­vis­tä jätteistä. 

    Ok, voi­daan täl­lai­sia teo­reet­ti­sia tar­kas­te­lu­ja teh­dä, mut­ta mitä ihmet­tä täl­lä on teke­mis­tä todel­li­suu­den kanssa? 

    Kukaan ei väi­tä, että ydin­voi­ma oli­si täy­sin har­mi­ton. Ei tie­ten­kään ole. Sii­hen liit­tyy nol­laa suu­rem­pi ris­ki aivan kuten suun­nil­leen kaik­keen muu­hun­kin inhi­mil­li­seen toi­min­taan. Ne kvan­ti­ta­tii­vi­set tar­kas­tas­te­lut, joi­ta et teh­nyt, ovat kui­ten­kin tär­keäm­piä sen suh­teen, että miten mei­dän tulee kysei­seen ener­gia­muo­toon suhtautua.

    Mitä uraa­ni­va­ro­jen riit­tä­vyy­teen tulee, niin ensin­nä­kin uraa­nia on pal­jon maan­kuo­res­sa. Ja vie­lä lisää on meri­ve­des­sä. Lisäk­si on huo­mat­ta­va, että nykyi­sis­sä reak­to­reis­sa sii­tä pol­te­taan vain U235. Myös U238 samoin kuin torium voi­daan polt­taa hyö­tö­reak­to­ris­sa. Noi­den kehit­te­lyyn ei tie­ten­kään vie­lä ole ollut hir­ve­ää panos­tus­ta, kun U235:ä on ollut run­saas­ti saa­ta­vil­la. Ja tämän jäl­keen tulee sit­ten ydin­fuusio, jos­sa pol­te­taan meri­ve­den deu­te­riu­mia ja maan­kuo­ren litiu­mia. Tähän pää­se­mi­seen mei­dän pitää minus­ta nyt pitää huo­li sii­tä, että säi­ly­täm­me maa­pal­lon asu­mis­kel­poi­se­na sen ajan, kun nämä lähes rajat­to­mat ener­gia­muo­dot ovat vas­ta kehi­tys­vai­hees­sa. Ydin­voi­man käyt­tö on minus­ta tähän yli­voi­mai­ses­ti paras keino.

  41. Samu­li Saarelma:

    Ok, voi­daan täl­lai­sia teo­reet­ti­sia tar­kas­te­lu­ja teh­dä, mut­ta mitä ihmet­tä täl­lä on teke­mis­tä todel­li­suu­den kanssa?

    Minus­ta kyky teh­dä suu­ruus­luok­ka-arvioi­ta lon­kal­ta on oival­li­nen tai­to. Eihän se kun­nol­li­sia tie­teel­li­siä tulok­sia kor­vaa, mut­ta sil­loin täl­löin pys­tyy teke­mään reality-check:in, kuu­lee väit­tei­tä sit­ten sätei­ly­hys­tee­ri­sen itu­hi­pin suus­ta tai ydin­voi­ma­loi­hin sijoit­ta­neen öky­ka­pi­ta­lis­tin suun­nal­ta. Tai AGW-usko­vai­sen v.s. ilmas­to­de­nia­lis­tin. Leh­dis­sä­kin tör­mää sil­loin täl­löin kohu­väit­tei­siin jot­ka het­ki miet­ti­mäl­lä läs­säh­täi­si­vät kasaan kuin puh­kais­tu ilmapallo.

    Mik­ko, ne lin­kit­tä­mä­si las­kel­mat oli­vat pahim­mal­le mah­dol­li­sel­le ske­naa­riol­le ja vie­lä sil­lä ole­tuk­sel­la, että joet eivät jos­tain maa­gi­ses­ta syys­tä juok­se mereen ja vie muka­naan radioisotooppeja,

    Oikeas­taan sii­nä ei ollut maa­gis­ta ‘ei-jokia’ ole­tus­ta, vaan ole­tus että muu­al­ta maa­il­mas­ta tulee radio­nukli­de­ja samaa tah­tia tän­ne­päin kuin tääl­tä läh­tee jokien muka­na muu­al­le maa­il­maan. Täm­möi­siä tasa­pai­no-ole­tuk­sia käy­te­tään usein problee­mo­jen yksin­ker­tais­ta­mi­seen, niin­kuin var­mas­ti tie­dät. Toki olet oikeas­sa, se ei ole kovin rea­lis­ti­nen ole­tus, mut­ta minua ärsyt­ti sil­loin HS-kes­kus­te­lun löy­sät hei­tot ja halusin ravis­taa hihas­ta edes jon­kun kar­kean arvion. 

    Ja ske­naa­rio oli paha, mut­ta toi­saal­ta las­kin vain Olki­luo­to-kol­mo­sen yhden vuo­den tuo­tan­nol­la, enkä kaik­kien (myös pro­jek­toi­tu­jen voi­ma­loi­den — fos­sii­li­sia­han on tar­koi­tus kor­va­ta, ja ken­ties jat­kaa talous­kas­vua­kin) Suo­men voi­ma­loi­den jon­kun ajan­jak­son yli kumu­loi­tu­neel­la jätemäärällä.

    Koe­te­taan­pa saa­da toi­nen kar­kea arvio vähän eri vink­ke­lis­tä. Je ei, minä en tie­dä vas­taus­ta etu­kä­teen tai koe tar­peel­li­sek­si saa­da jotain tiet­tyä vas­taus­ta — olen­pa vaan utelias.

    Ole­te­taan että maa­il­man tämän­het­ki­nen ener­gian­ku­lu­tus 15TW tuo­tet­tai­siin koko­naan ydin­voi­mal­la. Se vas­taa 9400 Olki­luo­to-kol­mos­ta, jot­ka tuot­tai­si­vat vuo­sit­tain 300 000 ton­nia kor­kea-aktii­vis­ta jätet­tä. Sano­kaam­me että puhu­taan 50 vuo­den aikas­kaa­las­ta, min­kä jäl­keen fuusio­reak­to­rit tule­vat. Tuos­sa ajas­sa kes­ki­pit­kän puo­liin­tu­mi­sa­jan iso­too­pit saa­vut­ta­vat tasa­pai­non, jos­sa van­haa hajo­aa yhtä nopeas­ti kuin uut­ta tuo­te­taan. Esim. stron­tium-90 löy­tää 13 500 ton­nin vuo­si­tuo­tan­nol­la tasa­pai­non 560 000 ton­nis­sa eli 2.8E24 Bq. Cesium-137 tasa­pai­no on 830 000 ton­nia eli 2.6E24 Bq. Pit­käi­käi­set iso­too­pit jat­ka­vat ker­ty­mis­tään, mut­ta esim teknetium-99:stä ker­tyy 50 vuo­des­sa 920 000 ton­nia eli ainoas­taan 5.8E20 Bq.

    Jos 90Sr ja 137Cs jakau­tuu tasan maa­il­man vesiin tila­vuu­del­taan 1.4E18 m^3, aktii­vi­suut­ta löy­tyy 3800 Bq per lit­ra. Yllät­tä­vän vähän edes näin äärim­mäi­ses­sä ske­naa­rios­sa [1] kun muis­te­taan että STK:n ylä­ra­ja rado­ni­le käyt­tö­ve­des­sä on 1000 Bq/l.

    Ottaen huo­mioon että 6% maa­il­man ener­gias­ta tuo­te­taan ydin­voi­mal­la, luon­nol­li­nen taus­ta 10–20 Bq/l ylit­tyi­si kyl­lä tämän arvion perus­teel­la reip­paas­ti jos kaik­ki jäte oli­si aina dum­pat­tu meriin. Mut­ta olen tai­pu­vai­nen myön­tä­mään tämän käsi­tyk­se­si oikeak­si — ole­tat var­maan että meriin kipat­ta­vas­ta tava­ras­ta on ensin jääh­dy­tel­ty pois lyhy­ti­käi­set iso­too­pit välivarastointialtaissa. 

    Toi­nen mit­ta­puu ovat ilma­ke­häs­sä suo­ri­te­tut ydin­ko­keet, jot­ka pahim­mil­laan aiheut­ti­vat 7% taus­tas­ta. Vuo­den 1963 ydin­koe­kiel­lon jäl­keen­hän suu­ri osa on puo­liin­tu­nut pois. Ei tun­nu kovin pahal­ta, kun mikään osa räjäh­dys­tuot­teis­ta ei pää­ty­nyt väli­jääh­dy­tyk­seen saa­ti lop­pusi­joi­tuk­seen. Epäi­len tosin että ydin­ko­keis­sa vuo­sit­tain fis­sioi­tu­nut aine­mää­rä oli pie­nen pie­ni mur­to-osa sii­tä mitä reak­to­reis­sa palaa.

    Olen saat­ta­nut las­kea vää­rin tai kai­vaa vää­rät luvut, mut­ta var­mas­ti joku tulee ja kor­jaa. Peer-review’in tiuk­kuus netin kes­kus­te­lu­pals­toil­la hak­kaa tie­teel­li­set jul­kai­sut men­nen tullen.

    Kukaan ei väi­tä, että ydin­voi­ma oli­si täy­sin har­mi­ton. Ei tie­ten­kään ole. Sii­hen liit­tyy nol­laa suu­rem­pi ris­ki aivan kuten suun­nil­leen kaik­keen muu­hun­kin inhi­mil­li­seen toi­min­taan. Ne kvan­ti­ta­tii­vi­set tar­kas­tas­te­lut, joi­ta et teh­nyt, ovat kui­ten­kin tär­keäm­piä sen suh­teen, että miten mei­dän tulee kysei­seen ener­gia­muo­toon suhtautua.

    No niin, täs­sä­hän ollaan täs­mäl­leen samaa mieltä.

    Ja tie­ten­kin kaik­kein tär­keim­pä­nä ole­tuk­se­na ole­tat, että maa­pal­lon tek­no­lo­gia ei tuhan­sien vuo­sien aika­na ole eden­nyt yhtään mihinkään…

    Ks. tämän vies­tin vii­mei­nen lause. Mut­ta mie­len­kiin­toi­nen aja­tus yrit­tää ottaa tuo teki­jä mukaan lon­kal­ta-arvioon … ehkä jon­kun­lai­sen ver­sion kaut­ta Dra­ken yhtä­lös­tä? Pitää­pä ehkä koet­taa arvioi­da lähipäivinä.

    Mitä uraa­ni­va­ro­jen riit­tä­vyy­teen tulee…

    Täs­tä en lausu­nut halais­tua sanaa. 

    Joku Saa­rel­ma on näkö­jään väi­tel­lyt Toka­mak-plas­mo­jen sta­bii­li­suu­des­ta. Jos se olet sinä, tun­net var­maan­kin Sep­po Sipi­län — ker­ro ter­vei­siä. Muis­taak­se­ni juu­ri Sep­po teki aikoi­naan hie­non suu­ruus­luok­ka-arvion: poi­mi­taan Ajan Lyhyes­tä His­to­rias­ta läh­tö­koh­dak­si että jokai­nen kir­jaan pai­net­tu kaa­va pudot­taa kir­jan myyn­nin puo­leen. Sit­ten pitää las­kea kuin­ka pal­jon Pen­ti­käi­sen kaa­va­ko­koel­maa myy­täi­siin jos sii­nä ei oli­si yhtään kaavaa.

    Arvioi­pa muu­ten aika­si kuluk­si mikä on ener­gian­tuo­tan­to 1kg:ssa aurin­gos­sa fuusioi­tu­vaa vetyä. Minul­le tulos oli yllätys.
    —————————————————————————-
    [1] Oikeas­ti jät­tei­tä ei tie­ten­kään dum­pa­ta meriin vaan varas­toi­daan mah­dol­li­sim­man huo­lel­li­ses­ti. Toi­saal­ta esi­mer­kik­si Cs ja Sr eivät pysy tasan jakau­tu­nee­na vaan rikas­tu­vat bio­lo­gi­siin sys­tee­mei­hin (toi­sin kuin esim. radon).

  42. Tämä on ollut ihan hyvä kes­kus­te­lu. Mie­les­sä­ni kir­kas­tuu kuva pla­nee­tas­tam­me aivan pirun iso­na reak­to­ri­na, jon­ka tuot­toa hyö­dyn­tä­vät maa­läm­pö­pump­pu­jen raken­ta­jat ja joka toi­saal­ta hön­kii jät­tei­tään ulos rado­ni­na ja vesiin liu­en­nee­na radiu­mi­na — mihin olo­suh­tei­siin elä­mä on his­to­rian var­rel­la sopeutunut.

    Toi­saal­ta täs­sä kir­kas­tuu suu­ruus­luo­kan taju: väi­te että ydin­voi­ma­loi­den jätök­set voi­si dum­pa­ta raa­ka­na meriin ilman mitään vai­ku­tuk­sia [1] on pie­les­sä niin­kuin on sekin väi­te että ylei­nen akti­ni­dien esiin­kai­va­mi­nen ja fis­sioi­mi­nen tekee pla­nee­tas­ta sem­moi­sen että tääl­lä voi asua vain Pseu­dococcus radio­du­rans [2] — todel­li­suus näyt­tää ole­van (tie­ten­kin) jos­sain välimaastossa. 

    Samal­la taval­la aikai­sem­min maa­il­man­ku­vaa­ni kir­kas­ti aurin­gon muut­tu­mi­nen vety­pom­mis­ta isok­si kom­pos­tik­si. Täm­möi­set maa­il­man­ku­va­muu­tok­set vaa­ti­vat yleen­sä omaa ajat­te­lua ja omaa las­ke­mis­ta — nii­tä har­voin saa surf­faa­mal­la web­bi­si­vuil­la tai poi­mi­mal­la luku­ja Wiki­pe­dias­ta (toki itse­kin sei­son jät­ti­läis­ten har­teil­la). Sil­loin itsel­lä on myös kirk­kaa­na mie­les­sä mitä reu­naeh­to­ja on olet­ta­nut, ja on myös kyky muut­taa arvio­taan kun kuu­lee uusis­ta reunaehdoista. 

    Mitä tulee ihmis­kun­nan tek­no­lo­gian tasoon, niin sitä on pirun vai­kea ennus­taa osak­si kvan­ti­ta­tii­vi­sia suu­ruus­luok­ka-arvioi­ta. Toi­saal­ta kehi­ty­tah­ti on hur­ja (suo­men­sin juu­ri Craig Ven­te­rin hui­kean TED-esi­tyk­sen, siel­tä se Radio­du­rans’­kin on sie­pat­tu). Toi­saal­ta on ske­naa­rioi­ta kuten Feyn­man­nin “The futu­re of phy­sics” kir­jas­ta “Don’t you have time to think” — ken­ties tule­vat pol­vet kat­se­le­vat tämän suku­pol­ven saa­vu­tuk­sia kuten ITER ja LHC ihail­len niin­kuin antii­kin saa­vu­tuk­sia temp­pe­lei­neen ja filo­so­fioi­neen kat­soi­vat kes­kia­jal­la elä­neet. Hol­lywood-fil­meis­sä­kin aiheet vaih­te­le­vat Tran­to­rin tek­nou­to­piois­ta vii­da­kon peit­tä­miin kaupunkeihin.

    ——————————————–
    [1] Tätä­hän Saa­rel­ma ei sano­nut, vaan että nykyi­set (väli­va­ras­tois­sa jääh­ty­neet) jät­teet voi­si dum­pa­ta meriin ilman että taus­ta­sä­tei­ly kes­ki­mää­rin kas­vaa (bio­lo­gi­nen rikas­tu­mi­nen jne huo­miot­ta). Yllät­tä­vä tulos, jol­la on impli­kaa­tioi­ta jät­teen lop­pusi­joi­tuk­sen kan­nal­ta, ja tun­tui­si kyl­lä pitä­vän paikkansa. 

    [2] Tätä­hän minä en sano­nut, vaan että biosfää­rin sätei­ly­ta­son on yli­pään­sä pak­ko nous­ta. Alkaa vai­kut­taa että joo se tosi­aan nousee, mut­ta nousu jää var­sin vähäi­sek­si (en uskal­la vie­lä sanoa ‘ole­mat­to­mak­si’). Perim­mäi­nen syy näyt­täi­si ole­van että tämän jal­ko­jem­me alla hön­ki­vän jät­ti­reak­to­rin ener­gian­tuo­tan­to (ja ydin­jä­te­tuo­tan­to) on niin val­ta­va että ihmis­kun­nan vähä­pä­töi­sel­lä ener­gian­ku­lu­tuk­sel­la ei ole sen rin­nal­la mer­ki­tys­tä — tää pitäis var­mis­taa laskemalla.

  43. Mik­ko:

    Minus­ta kyky teh­dä suu­ruus­luok­ka-arvioi­ta lon­kal­ta on oival­li­nen taito. 

    Olen täs­tä hyvin samaa miel­tä. Kui­ten­kin kan­nat­taa ensin teh­dä se rea­li­ty-check nii­den omien ole­tus­ten­sa suh­teen. Sinä läh­dit poh­ti­maan maan­kuo­ren uraa­nis­ta syn­ty­vää sätei­lyä ja sen sätei­lyn ulos­tu­lon nopeut­tu­mis­ta ydin­voi­man käy­töl­lä. Ajat­te­lus­sa­si unoh­dit kui­ten­kin sen, että ydin­voi­ma­las­sa yli­voi­mai­ses­ti suu­rin osa uraa­nin ener­gias­ta vapau­tuu käy­tän­nös­sä läm­pö­nä, ei radio­ak­tii­vi­se­na säteilynä. 

    Ja kyl­lä, sii­nä meri­ve­teen ydin­jät­teen liu­ot­ta­mi­ses­sa ole­tin, että se oli­si vain lop­pusi­joi­tus­muo­to ja jätet­tä oli­si ennen sitä käsi­tel­ty niin kuin nyt­kin sil­le teh­dään reak­to­ris­ta pois otta­mi­sen jäl­keen (=jääh­dy­te­tään reak­to­rin vie­res­sä ole­vas­sa vesial­taas­sa pari vuosikymmentä). 

    Sii­nä olet toki oikeas­sa, että ydin­jä­te on yksi syy, mik­si esim. fuusio­voi­maa kehi­te­tään. Ydin­jät­teen todel­li­set ja eten­kin ihmis­ten mie­lis­sä syn­ty­vät uhat ovat sel­lai­sia, että voi­ma­teol­li­suus var­maan mie­lel­lään oli­si ilman niitä.

    Mitä tuo­hon aurin­gos­sa fuusioi­tu­vaan vetyyn tulee, niin ener­gi­aa syn­tyy aika pirus­ti, kun pel­käs­tään meri­ve­des­sä ole­van deu­te­riu­min (jota on vain 0.015% veden vedys­tä) polt­ta­mi­se­sa fuusio­reak­to­ris­sa saa­daan nyrk­ki­sään­nön mukaan lit­ras­ta yhtä pal­jon ener­gi­aa kuin tyn­ny­ril­li­ses­tä öljyä. En tie­dä sanoi­si­ko tuo­ta enem­pää joku luku, jos­sa on pal­jon nol­lia (mikä oli­si tulos tuos­ta pyy­tä­mäs­tä­si laskusta).

  44. Mik­ko Kiviranta:

    Mie­les­sä­ni kir­kas­tuu kuva pla­nee­tas­tam­me aivan pirun iso­na reak­to­ri­na, jon­ka tuot­toa hyö­dyn­tä­vät maa­läm­pö­pump­pu­jen rakentajat 

    Käsit­tääk­se­ni läm­pö­vuo, joka tulee maan sisäl­tä päin, on jotain 1W/m^2, jota voi ver­ra­ta ylhääl­tä päin tule­vaan 1kW/m^2 lukuun. En usko maa­läm­mön käyt­tä­jien (siis Suo­mes­sa, jos­sain Islan­nis­sa asia on tie­ten­kin toi­sin) hyö­dyn­tä­vän tuo­ta maan sisäl­tä tule­vaa ener­gi­aa vain sitä, että kesäl­lä maan läm­pe­ne­mi­seen sitou­tuu osa aurin­gos­ta tule­vas­ta säteilystä.

  45. Yksi tapa, mie­les­tä­ni erit­täin hyvä, suh­teut­taa ydin­jät­teen vaa­ral­li­suus todel­li­suu­teen, on tässä:

    http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/48816-ydinjatteen-ja-kallion-radioaktiivisuus

    Tie­ten­kään U‑238 ei kan­na­ta jät­tää käyttämättä:

    http://www.ydinreaktioita.fi/vieraskirjoitus/kuuluuko-ydinvoima-historiaan

    Kun muut­kin akti­ni­di­dit pol­te­taan, nii­den pit­kä­ai­kai­nen aktii­vi­suus on pois­sa las­kuis­ta. Ja tuos­sa on siis tapa mil­lä kivi­hii­li ja maa­kaa­su voi­daan kus­tan­nus­te­hok­kaas­ti kor­va­ta. Otta­kaa tai jättäkää.

  46. Samu­li Saarelma: 

    En usko maa­läm­mön käyt­tä­jien (siis Suo­mes­sa, jos­sain Islan­nis­sa asia on tie­ten­kin toi­sin) hyö­dyn­tä­vän tuo­ta maan sisäl­tä tule­vaa ener­gi­aa vain sitä, että kesäl­lä maan läm­pe­ne­mi­seen sitou­tuu osa aurin­gos­ta tule­vas­ta säteilystä.

    Sis­kol­la on oma­ko­ti­ta­lon­sa pihas­sa yli sata­met­ri­nen rei­kä pys­tys­sä, ja sii­nä läm­pö­pump­pu. Syvem­mäl­le men­täes­sä läm­pö­ti­la nousee jon­kun 10 astet­ta per 200m. Gra­dien­tin etu­merk­ki ker­too mis­tä­päin se läm­pö tulee.

    Muis­taak­se­ni tääl­lä­kin oli puhet­ta että itä-Hel­sin­gis­sä nuo syvät reiät ovat yleis­ty­neet niin pal­jon että spe­ku­loi­tiin voi­tai­siin­ko ne kiel­tää Helen’in kau­ko­läm­pö­ver­kon alueella.

  47. Samu­li Saarelma: 

    Mitä tuo­hon aurin­gos­sa fuusioi­tu­vaan vetyyn tulee, niin ener­gi­aa syn­tyy aika pirus­ti, kun pel­käs­tään meri­ve­des­sä ole­van deu­te­riu­min (jota on vain 0.015% veden vedys­tä) polt­ta­mi­se­sa fuusio­reak­to­ris­sa saa­daan nyrk­ki­sään­nön mukaan lit­ras­ta yhtä pal­jon ener­gi­aa kuin tyn­ny­ril­li­ses­tä öljyä. En tie­dä sanoi­si­ko tuo­ta enem­pää joku luku, jos­sa on pal­jon nol­lia (mikä oli­si tulos tuos­ta pyy­tä­mäs­tä­si laskusta).

    Täs­sä tulee lupaa­ma­ni yllä­tys. Kun ker­rot aurin­ko­va­kion ~1.3kW/m^2 pal­lon­kuo­ren pin­ta-alal­la jon­ka säde on 150 mil­joo­naa km ja jaat aurin­gon mas­sal­la 2E30 kg, tulos on pari­sa­taa mik­rowat­tia per kg. Alle tuhan­nes­osa sii­tä mitä on ihmis­ke­hon bio­lo­gi­nen lämmöntuotanto.

    Aurin­ko ei ole hur­jas­ti lie­keh­ti­vä vety­pom­mi, vaan kom­pos­ti jos­sa vety laho­aa hil­jal­leen heliu­mik­si. Käy jär­keen — eihän polt­toai­ne muu­ten riit­täi­si mil­jar­deik­si vuosiksi.

    Itse­ni tämän mit­ta­suh­teen tajua­mi­nen saa ihmet­te­le­mään (kva­li­ta­tii­vi­ses­ti, en tun­ne alaa juu­ri­kaan) kuin­ka hel­ve­tin vai­ke­aa täy­tyy olla reak­tion pitä­mi­nen sta­bii­li­na ja hal­lin­nas­sa ITER:issä ja muis­sa fuusio­reak­to­reis­sa, jois­sa teho­ti­hey­det ovat ker­ta­lu­ku­ja ja taas ker­ta­lu­ku­ja suu­rem­mat kuin aurin­gos­sa. Ei ihme että nii­den kehit­te­lyn kans­sa on kulu­nut vuo­si­kym­men ja toinenkin.

  48. Mik­ko, puhuit siis nois­ta syvis­tä läm­pö­pum­puis­ta. Käsit­tääk­se­ni pal­jon ylei­sem­piä ovat sel­lai­set pin­ta­maas­sa ole­vat keräimet.

    Mitä nii­hin syviin rei­kiin tulee, niin oleel­lis­ta ei ole kat­soa läm­pö­ti­lo­ja, vaan läm­pö­vuo­ta. Läm­pö­ti­la tosi­aan nousee aika hui­pak­kaa vauh­tia men­täes­sä maan alle, mut­ta gra­dient­ti on käsit­tääk­se­ni jyrk­kä vain sik­si, että kal­lio joh­taa läm­pöä var­sin huo­nos­ti. Jos sitä läm­pöä ale­taan siel­tä syväl­tä siir­tä­mään nopeas­ti pois, on seu­rauk­se­na se, että kal­lio jääh­tyy. Ja sit­ten pitää pora­ta uusi rei­kä jne. 

    Käsit­tääk­se­ni jopa Islan­nis­sa val­tao­sa geo­ter­mi­ses­tä läm­mös­tä ei ole uusiu­tu­vaa (siis sel­lais­ta, että maan kuo­ren alta tule­va läm­pö pitäi­si läm­mit­täi­si nii­tä maa­na­lai­sia kuu­mia vesiä sitä mukaa, kun ihmi­nen pump­paa sitä läm­pöä siel­tä pois), vaan siel­lä vain käy­te­tään tuhan­sia vuo­sia maan alai­siin vesi­va­ras­toi­hin ker­ty­nyt­tä läm­pöä hyväk­si vähi­tel­len nii­tä jäähdyttäen. 

    Tämän vuok­si vaik­ka syväl­lä maas­sa läm­pö­ti­lat ovat­kin kor­kei­ta, siel­tä ei ole läm­pö­ener­gi­aa juu­ri­kaan saa­ta­vis­sa. Joku vesi­suo­ni, joka kerää läm­pöä suu­rel­ta alu­eel­ta sii­hen pora­rei­kään, voi muut­taa tilan­net­ta, mut­ta itse rei­kään maan alta suo­raan tule­va läm­pö (kuten sanoin, n. 1W/m^2) ei kyl­lä oikein rii­tä mihin­kään. Niin­pä kukaan ei ener­gia­tuo­tan­to­ta­pa­na suun­nit­te­le kilo­met­rien syvyy­teen porat­ta­via rei­kiä, vaik­ka siel­lä oli­si­kin sato­jen astei­den läm­pö­ti­lo­ja tarjolla.

    Fuusio­reak­to­ris­ta sanoi­sin, että ei ehkä kan­na­ta kat­soa ana­lo­gi­aa reak­to­rin vai­keu­des­ta sii­tä, miten vai­ke­aa aurin­gos­sa tapah­tu­va pro­to­ni-pro­to­ni fuusio on. Fuusio­reak­to­ris­sa käy­tet­täi­siin deu­te­riu­mia ja tri­tiu­mia. Tämän reak­tion toden­nä­köi­syys on pal­jon suu­rem­pi kuin protoni-protoni-fuusion.

    Toi­sek­si, DT-reak­tion reak­tii­vi­suus kas­vaa voi­mak­kaas­ti läm­pö­ti­lan muka­na. Pel­käs­tään mene­mi­nen 10 mil­joo­nas­ta astees­ta (aurin­gon kes­kus­tan läm­pö­ti­la) 100 mil­joo­naan astee­seen, reak­tii­vi­suus kas­vaa jotain 5 ker­ta­luok­kaa (eli 100 000-ker­tai­sek­si). Eli jos plas­man koos­sa­pi­toa paran­taa 10-ker­tai­sek­si, kas­vaa fuusio­te­ho 100 000-kertaiseksi.

    Ei niin, että fuusion toteut­ta­mi­nen sil­ti­kään help­poa olisi…

  49. Oli­pa mie­len­kiin­toi­nen havain­to Aurin­gos­ta tuo teho­ti­heys. Toi­saal­ta, ydin­reak­tiot tapah­tu­vat vain Aurin­gon yti­mes­sä. Enkä tie­dä min­kä kokoi­ses­sa tila­vuu­des­sa, mut­ta teho­ti­heys siel­lä on taa­tus­ti usei­ta ker­ta­luok­kia suurempi. 

    Geo­ter­mi­nen ener­gia kal­lios­ta otet­tu­na ei ole uusiu­tu­vaa, taik­ka on, mut­ta hyvin hitaas­ti uusiu­tu­vaa. Syis­tä, jot­ka tääl­lä jo todettiin. 

    David JC Mac­Kay ker­too lisää:
    http://www.inference.phy.cam.ac.uk/withouthotair/c16/page_96.shtml

  50. Samu­li Saa­rel­ma 26.1. 13:32:

    Kui­ten­kin kan­nat­taa ensin teh­dä se rea­li­ty-check nii­den omien ole­tus­ten­sa suhteen.

    Joo, tai vähin­tään pitää päät­te­lyn päte­vyy­sa­lue koko ajan kirk­kaa­na mie­les­sä, sil­loin kun funt­sii ei-niin-rea­lis­ti­sia skenaarioita.

    Sinä läh­dit poh­ti­maan maan­kuo­ren uraa­nis­ta syn­ty­vää sätei­lyä ja sen sätei­lyn ulos­tu­lon nopeut­tu­mis­ta ydin­voi­man käy­töl­lä. Ajat­te­lus­sa­si unoh­dit kui­ten­kin sen, että ydin­voi­ma­las­sa yli­voi­mai­ses­ti suu­rin osa uraa­nin ener­gias­ta vapau­tuu käy­tän­nös­sä läm­pö­nä, ei radio­ak­tii­vi­se­na säteilynä.

    En unoh­ta­nut vaan jätin tie­toi­ses­ti huo­miot­ta. Halusin ver­ra­ta kah­ta tilannetta:

    (i) U235 hajo­aa maan­kuo­res­sa omia aiko­jaan Th231:ksi 700 000 vuo­den aikas­kaa­las­sa tuot­taen 4.5MeV:in alfoja. 

    (ii) ihmi­sen väliin­tu­lo on fis­sioi­nut sen vaik­ka­pa 90Sr:ksi joka ampuu 2.8 MeV:in beta­hiuk­ka­sia tai 137Cs:ksi joka ampuu 1.2 MeV:in, mut­ta molem­mat ~30 vuo­den aikas­kaa­las­sa. Siis suun­nil­leen yhtä ener­geet­tis­tä sätei­lyä kuin maan­kuo­ren U235 mut­ta 20 000 ker­taa tiu­hem­paan tahtiin.

    Tämän ver­tai­lun kan­nal­ta on yksi ja sama että U235:n fis­sios­sa vapau­tuu tosi­aan­kin pal­jon isom­pi ener­gia, jotain 200MeV. Se on vain kan­nus­tin joka on innoit­ta­nut Homo Sapien­sin yli­pään­sä raken­ta­maan reak­to­rei­ta ja pot­ki­maan fis­sio­ta liik­keel­le ja aikaan­saa­maan siir­ty­män tapauk­ses­tas­ta (i) tapauk­seen (ii).

    Samu­li Saa­rel­ma 26.1. 19:01:

    Mik­ko, puhuit siis nois­ta syvis­tä läm­pö­pum­puis­ta. Käsit­tääk­se­ni pal­jon ylei­sem­piä ovat sel­lai­set pin­ta­maas­sa ole­vat keräimet.

    Sor­ry, luu­lin ole­van sel­vä mis­tä pum­puis­ta on kyse, kun vii­te­ke­hyk­se­nä oli radio­ak­tii­vi­sen hajoa­mi­sen läm­mön­tuo­tan­to maankuoressa.

    Jos sitä läm­pöä ale­taan siel­tä syväl­tä siir­tä­mään nopeas­ti pois, on seu­rauk­se­na se, että kal­lio jääh­tyy. Ja sit­ten pitää pora­ta uusi rei­kä jne.
    .…
    Tämän vuok­si vaik­ka syväl­lä maas­sa läm­pö­ti­lat ovat­kin kor­kei­ta, siel­tä ei ole läm­pö­ener­gi­aa juu­ri­kaan saatavissa.

    Oudol­ta tun­tuu, täy­tyy var­maan varoit­taa sis­koa — hei­dän ton­til­leen tus­kin kovin mon­taa rei­kää mah­tuu. Onko sinul­la näp­pi­tun­tu­maa kuin­ka monen vuo­den välein pitää pora­ta uusi rei­kä? Itse en tie­dä alas­ta juu­ri mitään, meil­lä on kaukolämpö.

    …mut­ta itse rei­kään maan alta suo­raan tule­va läm­pö (kuten sanoin, n. 1W/m^2) ei kyl­lä oikein rii­tä mihinkään…

    Hmm…jos nume­ro­si pitää paik­kan­sa, tuos­ta tulee man­te­rei­den yli integroi­tu­na 145 TW … koko pla­nee­tal­le 500 TW eli pari tuhat­ta ker­taa ydin­voi­man nyky­tuo­tan­to. Ei ihme että rado­nia pukkaa.

    Hem­met­ti, vähän kun surf­faa: Ruot­sil­le­kin on lis­tat­tu (läm­pö?) tehoa 4200 MW! Kuin­ka­han tuo on laskettu? 

    Fuusio­reak­to­ris­ta sanoi­sin, että ei ehkä kan­na­ta kat­soa ana­lo­gi­aa reak­to­rin vai­keu­des­ta sii­tä, miten vai­ke­aa aurin­gos­sa tapah­tu­va pro­to­ni-pro­to­ni fuusio on. Fuusio­reak­to­ris­sa käy­tet­täi­siin deu­te­riu­mia ja tri­tiu­mia. Tämän reak­tion toden­nä­köi­syys on pal­jon suu­rem­pi kuin protoni-protoni-fuusion.

    En poh­ti­nut reak­tion toden­nä­köi­syyt­tä (s.o. Cou­lom­bin val­lin kor­keut­ta) vaan sen hal­lit­ta­vuut­ta, sta­bii­li­suut­ta. Onhan tuo D‑T reak­tio demot­tu käy­tän­nös­sä­kin Cast­le Bra­von jäl­keen vaik­ka kuin­ka mon­ta ker­taa, mut­tei kovin stabiilisti.

    —————————–

    Eikö­hän sii­hen akti­ni­dien nopeu­tet­tuun hajoa­mi­seen ihmi­sen väliin­tu­lon seu­rauk­se­na tul­lut jon­kin­lai­nen sel­vyys. Duu­ni­ti­lan­ne ei oikein antai­si varaa enem­pään rön­syä­mi­seen läm­pö­pump­pui­hin ja fuusioon ja …

  51. Ok, ehkä minua sot­ki se, että puhuit jos­sain vai­hees­sa kai­ken muut­tu­mi­ses­ta raudaksi.

    Läm­pö­pum­puis­ta kai se, mikä kau­ko­läm­pöä “häi­rit­see” ovat juu­ri ne pin­ta­läm­pö­pum­put, kos­ka ne pois­ta­vat läm­pöä pin­ta­maas­ta, johon kau­ko­läm­pö­put­ket sitä toi­saal­ta luo­vut­ta­vat. Käy­tän­nös­sä maa­läm­pö­pum­pun käyt­tö on siis lähel­lä kau­ko­läm­pö­put­kea aina­kin osin läm­mön varas­ta­mis­ta. En sit­ten tie­dä, onko täl­lä mitään käy­tän­nön merkitystä.

    Nois­ta syvä­läm­pö­pum­puis­ta sen ver­ran, että kai nii­den pit­kän aika­vä­lin toi­mi­vuus riip­puu aika pit­käl­ti sii­tä, kuin­ka pal­jon siel­lä syväl­lä on veden vir­taus­ta. Jos vir­taus­ta on tar­peek­si, riit­tää se hake­maan läm­pöä laa­jal­ta alu­eel­ta eikä rei­kä kyl­me­ne vain yhden talon läm­mön­ku­lu­tuk­sen vuok­si. En ole mikään eks­pert­ti täs­sä, joten älä vaan minun sanaa­ni usko sis­koa­si neuvoessasi.

    Mitä nii­hin man­te­rei­den yli geo­ter­mi­sen ener­gian integroin­tei­hin tulee, niin kan­nat­taa muis­taa, että ylhääl­tä päin tulee kol­me ker­ta­luok­kaa enenm­män ener­gi­aa, jon­ka käyt­tä­mis­tä kan­nat­tai­si kyl­lä ensin hyö­dyn­tää ennen kuin ryh­tyy sitä maan alais­ta ener­gi­aa käyttämään. 

    Fuusios­ta sen ver­ran, että kos­ka DT-fuusio on niin pal­jon hel­pom­pi kuin se aurin­gon pp-fuusio, ei sen maan­pääl­li­sen plas­man koos­sa­pi­to nyt ihan niin vai­ke­aa ole kuin aurin­ko­las­kus­ta­si voi­si pää­tel­lä. Plas­maa ei tar­vit­se kuu­men­taa niin kuuu­mak­si ja tiheyt­tä nos­taa niin suu­rek­si kuin pp-fuusios­sa pitäi­si. Tämä tie­ten­kin hel­pot­taa nii­tä sta­bii­li­suuson­gel­mia, jot­ka ovat pai­ne­gra­dien­tin aiheut­ta­mia (min­kä tie­ten­kin jo tie­sit­kin, kun olit väik­kä­ri­ni jo lukenut 😉 ) 

    Ja hyvä huo­mio Kajl­ta liit­tyen aurin­gon tehotiheyteen.

  52. ■Evert The Neve­Rest kir­joit­ti 22.1.2011 kel­lo 18:19
    Onnek­si Suo­mes­sa ja poh­joi­sel­la pal­lon­puo­lis­kol­la Kana­daa myö­ten maa nousee jää­kau­ti­sen jää­ti­kön sula­mi­sen ansios­ta tuon mil­lin vuo­des­sa. Sal­do on siis nol­la ja maan nousun pitäi­si nyt näil­lä para­met­reil­lä pysähtyä. 

    Täs­tä maan nousus­ta on vuo­si­sa­tai­nen empi­ri­nen ja his­to­rial­li­nen tie­to. Mm. Turun lin­na ja Kuusis­ton lin­na raken­net­tiin aikoi­naan saa­rel­le. Ne eivät enää ole veden ympäröimiä.

    Aivan samal­la taval­la tuin jää­vuo­ret kel­lu­vat meres­sä niin man­ner­laa­tat kel­lu­vat maan ker­ros­ten päällä
    __________

    TIE­DE-leh­ti, Kysy asiantuntija-palstalta:

    Meren­pin­nan nousun seu­rauk­sia maa­il­man­kar­tal­la on han­ka­la arvioi­da tar­kas­ti, sil­lä vai­ku­tuk­set ran­ni­kol­la eivät ole suo­ras­sa suh­tees­sa lisään­ty­nee­seen vesimäärään.

    Ensin­nä­kin lisä­ve­si pai­nai­si meren­poh­jaa alas­päin. Kos­ka kuo­ren alla ole­va nes­te­mäi­nen vaip­pa ei voi puris­tua kokoon, vai­pan ainet­ta siir­tyi­si hitaas­ti man­ner­ten alle, mikä nos­tai­si man­te­rei­ta ylöspäin. 

    Toi­sek­si poh­jan pai­nu­mi­nen ja veden­pin­nan nousu lisäi­si­vät merial­tai­den tilavuutta. 

    Kol­man­nek­si havait­se­mis­ta mut­kis­taa ilmas­ton läm­pe­ne­mi­ses­tä aiheu­tu­va veden läm­pö­laa­je­ne­mi­nen. Esi­mer­kik­si Tyy­nen­me­ren El Niño ‑ilmiö syn­tyy, kun meri­ve­den läm­pö­ti­la vaih­te­lee muu­ta­mia astei­ta, mut­ta meren­pin­nan kor­keus voi muut­tua jopa kol­me desi­met­riä. Täl­lai­set muu­tok­set voi­vat siis olla het­kel­li­ses­ti jopa moni­sa­ta­ker­tai­sia jää­ti­köi­den sula­mi­ses­ta aiheu­tu­vaan meren­nousuun nähden.

    Jos vain Grön­lan­ti sulai­si, poh­joi­ses­sa meren­pin­ta ei nousi­si juu­ri lain­kaan. Tämä joh­tuu sii­tä, että jää­ti­kön sulaes­sa Grön­lan­nin lähis­töl­lä pai­no­voi­ma pie­ne­ni­si ja vesi alkai­si siir­tyä ete­lään. Vas­taa­vas­ti Ete­lä­man­te­reen sula­mi­sen seu­rauk­set näkyi­si­vät poh­joi­sel­la pal­lon­puo­lis­kol­la, kun meren­pin­ta Ete­lä­man­te­reen lähei­syy­des­sä pysyi­si vakaana.

    Paras nyky­ar­vio on, että meren­pin­ta nousee kes­ki­mää­rin kaksi–kolme mil­li­met­riä vuodessa.

    Vas­taa­ja:
    Mark­ku Poutanen
    pro­fes­so­ri, osastonjohtaja
    Geo­deet­ti­nen laitos
    ______

    On mie­len­kiin­tois­ta, että pro­fes­so­ri on tul­lut samaan joh­to­pää­tök­seen kanssani.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.