80 000 litraa lisää vettä jokaisella

Hesarin mukaan Grön­lan­nin jää ja lumipeite on viime vuon­na sulanut 530 mil­jardin ton­nin edestä. Jos uuti­nen todel­la tarkoit­taa, että tuon ver­ran vähem­män vet­tä on sitoutunut Grön­lan­ti­in, vet­tä on muo­dos­tunut 80 000 litraa jokaista maail­man asukas­ta kohden. Muiden tek­i­jöi­den pysyessä ennal­laan meren pin­ta olisi nous­sut tuon ansios­ta millin. Jaet­tuna Grön­lan­nin pin­ta-alal­la jääpeite olisi ohen­tunut noin 30 sentillä.

56 vastausta artikkeliin “80 000 litraa lisää vettä jokaisella”

  1. Hui,

    Täy­tynee ostaa pelas­tus­li­iv­it koko per­heelle. Tilanne on hälyyttävä!

  2. Grön­lan­ti siis sulaa keskimääräisen län­si­maisen vedenkäyt­täjän vuosiku­lu­tuk­sen ver­ran vuodessa.

  3. Mitäs nyt sit­ten tehdään? Onko näistä ilmas­tosopimuk­sista mihinkään? Ja mitä tässä tavalli­nen ihmi­nen voi tehdä?

  4. Onnek­si Suomes­sa ja pohjoisel­la pal­lon­puoliskol­la Kanadaa myöten maa nousee jääkautisen jäätikön sulamisen ansios­ta tuon millin vuodessa. Sal­do on siis nol­la ja maan nousun pitäisi nyt näil­lä para­me­treil­lä pysähtyä. 

    Tästä maan nousus­ta on vuo­sisa­tainen empiri­nen ja his­to­ri­alli­nen tieto. Mm. Turun lin­na ja Kuu­sis­ton lin­na raken­net­ti­in aikoinaan saarelle. Ne eivät enää ole veden ympäröimiä.

    Aivan samal­la taval­la tuin jäävuoret kel­lu­vat mer­essä niin man­ner­laatat kel­lu­vat maan ker­rosten päällä.

  5. Ilmas­to­muu­tos ja jäätiköi­den sulami­nen on vas­ta viimeaikoina yhdis­tet­ty laa­jasti tektoniikkaan.

    Googlen haulla ;cli­mate change tec­ton­ics; löy­tyy 2.120.000 osumaa, niistä viimeisen vuo­den aikana on neljännes! eli 565.000 ja viimeisen kuukau­den aikana siitäkin, ei 1/12 vaan viidennes.

    Ilman tek­toni­ikkaa jäätiköi­den sulamis­es­ta tul­lut vesi­pat­ja on yksinker­tais­es­ti mekanis­tis­es­ti ynnät­ty meren­pin­nan päälle.

    Tuo 80.000 litraa on muuten mie­lenki­in­toinen asia. Olin vierailul­la olut­pan­i­mossa ja siel­lä oli val­ta­va kupari­nen olut­sam­mio. Heräsi kymymys, että jos sinne yläluukus­ta putoaa, niin ain­oa tapa pelas­tua on juo­da minkä kerkeää. Viimeistään siinä vai­heessa kun jalat kos­ket­ta­vat poh­jaan herää kysymys, mis­sä on ves­sa ja…

  6. Osmo, kestää kuitenkin aika pitkään, ennen kuin Grön­land (vihreä saari niille, jot­ka uno­hti­vat pakko­ruotsin­sa) on jälleen vil­jelyskelpoinen. 😉 Siitä ei ole nin mon­taa sataa vuot­ta, kun ihmiset muut­ti­vat sinne vil­jel­läk­seen maata. 😉

  7. Ympäristöak­tivistien täy­tyy taas osoit­ta mieltä ilmas­ton läm­pen­e­mistä vas­taan. Taisi olla vuosi 2007, jol­loin jokin ryh­mit­tymä hiihti suk­sil­laan Helsin­gin talvisil­la, pal­jail­la kaduil­la . Suomen lumet­to­muus oli hei­dän mukaan merk­ki ilmas­ton lämpenemisestä.

    Protesti tehosi heti. Sen jäl­keen Helsingis­sä on ollut lun­ta kuin pohjois­naval­la, mut­ta sekään ei ole hyvä. Mak­saa liikaa.

    Nyt on päästöoikeuk­sia varastet­tu, tämäkin vielä ‚kyl­lä nyt kasvi­huoneilmiö kiihtyy.

    Ei auta mikään muu kuin suo­ma­lais­ten aktivistien on men­tävä lait­ta­maan Grön­lan­nin ilmas­to kuntoon.

    Ei muu­ta kun järviset alle, reinot mäys­timi­in ja hiihtelemään Grön­lan­nin vesilätäköi­hin. Jo vain alkaa tul­la lun­ta ja jäätä.

  8. Kuulin illal­la lenkil­lä pod­castista (Sci­ence Fri­day NPR:ltä, suosit­te­len) että meren pin­ta nousee nykyään tuuman kymme­nessä vuodessa. Tuumas­ta kol­ma­sosa on läm­pölaa­jen­e­mista, kol­ma­sosa vuoris­to­jäätiköistä ja kol­ma­sosa man­ner­jäätiköiltä, nykyään ehkä lähin­nä Grön­lan­nista (?). Eli mil­li vuodessa eri­tyisen akti­ivise­na vuote­na sopii hyvin kuvioon. 

    Tämä kaik­ki siis tuon yhden läh­teen varas­sa — en jak­sa googlata tätä. 

    Ongel­ma ei olekaan tämä nykyi­nen vauhti, vaan lähin­nä sulamisen nopeu­tu­mi­nen, eikä jäätiköi­den sulamista tai dynami­ikkaa pysty ennus­ta­maan kovinkaan hyvin.

  9. Jos nämä worst sce­nar­i­ot oli­si­vat tot­ta, niin maa­pal­lol­ta olisi kaik­ki elämä lop­punut aiko­ja sitten.

  10. Kalle

    “Osmo, kestää kuitenkin aika pitkään, ennen kuin Grön­land (vihreä saari niille, jot­ka uno­hti­vat pakko­ruotsin­sa) on jälleen vil­jelyskelpoinen. 😉 Siitä ei ole nin mon­taa sataa vuot­ta, kun ihmiset muut­ti­vat sinne vil­jel­läk­seen maata. ;)”

    Muu­tamia tarken­nuk­sia. Grön­lan­ti­in muu­ut­ti joskus v. 980 ‑100 nor­jalaisia viikinke­jä, otet­tuaan vauh­tia — sdo. riitan­nut­tuaan naa­purei­den­sa kanssa — Islannista. He kas­vat­ti­vat kar­jaa ja met­säs­tivät, eivät vil­jelleet maa­ta. Asu­tus päät­tyi joskus 1450 ilmas­ton kyl­metessä. — Inu­iti­it eli eski­mot asut­ti­vat Grö­nan­tia sitä ennen, sen aikana ja sen jäl­keen. Grön­lan­ti oli Erik Punaisen maalleen anta­ma pro­pa­gan­dis­ti­nen nimi.

    Jared Dia­mond, jon­ak kir­jaan Rom­ah­dus tietoni perus­tu­vat, huo­maut­ti, että Grön­lanis­sa oli euroop­palaista asu­tus­ta pitem­pään kuin Pohjois-Amerikas­sa on ollut englantilaisperäistä.

  11. Tämän artikke­lin

    http://www.skepticalscience.com/translation.php?a=78&l=2

    kuva 2. näyt­tää, miten Grön­lan­nin jää­mas­sa on vähen­tynyt. Asi­aa sel­ven­tää myös CRACE-satel­li­it­tien mit­tauk­set, artikke­lis­sa Velicogna 2009:

    http://tinyurl.com/ybjr8vy

    Mukana on myös Län­si-Antark­ti­ka, jos­sa saman­moista sulamista havaittavissa.

    Mil­li vuodessa meren­pin­nan nousua on varsin vähän. Tren­di on kuitenkin mit­tausten mukaan kiihtyvä, ja jos se jatkuu nyky­istä tah­tia, nousu voi vuo­sisadan lopus­sa olla 15 mil­liä vuodessa, ja nousua siihen men­nessä tapah­tunut reilun metrin. 

    Jäätiköi­den dynami­ik­ka on ken­ties huonoim­min tun­net­tu ilmas­ton­muu­tok­seen liit­tyvä ilmiö, joten tule­vaisu­us voi olla myös eri­lainen. Tähä­nas­tiset ennus­teet ovat olleet aliarvioivia.

    1. Kaj Luukon lähet­tämä viite selvit­tää rist6iriidan tie3doissani. Olen ollut koko ajan siinä käsi­tyk­sessä, että Grön­lan­nin jää­mas­sa kas­vaa lumis­tei­den vuok­si. Jää­mas­san derivaat­ta ajan suh­teen näyt­tää kään­tyneen negati­ivisek­si neljä vuot­ta sit­ten ja vähen­e­m­i­nen kiihtyy. Tuo kiihtyvä muu­tos näyt­tää pahalta.
      Tuo yksi mil­li on tarkkaan ottaen 1,2 mm ja tämä on siis vain Grön­lan­nin kon­tribuu­tio asi­aan. Mukana ei ole mui­ta jäätiköitä eikä ennen kaikkea lämpölaajenemista.
      Mui­hin kommentteihin:
      kyl­lä Suomes­sa maan kohoami­nen tois­teisek­si enem­män kuin kom­pen­soi asian. Eikö kir­joit­ta­jaa kiin­nos­ta mikään muu asia maail­mas­sa kuin Suomen kohtalo?

  12. ILmas­ton­muu­toskeskustelu on hyy­tymässä, kos­ka kun­non katas­tro­fe­ja ei saa­da näistä ske­naar­i­oista kehitettyä.

  13. Janne: “…Ongel­ma ei olekaan tämä nykyi­nen vauhti, vaan lähin­nä sulamisen nopeu­tu­mi­nen, eikä jäätiköi­den sulamista tai dynami­ikkaa pysty ennus­ta­maan kovinkaan hyvin.”

    Eli emme ymmär­rä ilmas­tos­ta kovinkaan paljoa vielä. Kolme asi­aa on selvillä:
    — ilmas­to muut­tuu, mutta
    — emme tiedä muu­tok­sen nopeut­ta emmekä
    — edes tiedä muu­tok­sen suuntaa!

    Oma veikkauk­seni on, että ilmas­to kylme­nee täl­lä het­kel­lä. Se on yhtä hyvä veikkaus kuin mikä tahansa muukin. Toden­näköisyys oikeaan osumiseenkin on sama.

    Suomen kannal­ta oleel­lista on Golfvir­ran suun­tau­tu­mi­nen ja maa­pal­lon kannal­ta oleel­lista on napo­jen sijain­ti. Ihan hyvä että puuhastel­laan “ilmas­to­tutkimuk­sen” paris­sa. Sadas­sa vuodessa se voi tuot­taa jotain hyödyl­listä tietoa suuri­in kysymyk­si­in. 😉 Palataan sit­ten asiaan.

  14. Minä en pysty ymmärtämään koko keskustelua. Oikea aikaväli maa­pal­lon his­to­ri­as­sa olisi miljoona vuot­ta, jol­loin kai voisi sanoa jotain luetet­tavaa tai puhut­taisi­in vähin­täin 1000 vuo­den syk­leistä. Ihmis­muistinkin mukaan täl­laiset tal­vet oli­vat nor­maale­ja 60-luvul­la. Miten Osmokin voi olla tilas­tomiehenä kiin­nos­tunut jostain neljästä vuodes­ta, joka on yksi silmän­räpäys maa­pal­lon historiassa?

  15. Kalle: “kylme­nee täl­lä het­kel­lä” vaatisi peri­aat­teessa tarken­nus­ta, kun läm­pöti­la var­i­oi eri aikaskaaloil­la. Tarkoi­tatko kotoista läm­pömit­tari­asi nyt illan­su­us­sa, La Ninaa tämän vuo­den alkupuoliskol­la, jääkau­sisyk­liä joka lie­nee tois­taisek­si perut­tu, vai viimeistä n. 5 miljoon­aa vuotta?

    Mut­ta tietenkin tarkoi­tat ihmisen aiheut­ta­maa läm­pen­e­mistä. Pystyn teo­ri­as­sa ymmärtämään miten joku voi ajatel­la noin: kog­ni­ti­ivi­nen dis­so­nanssi, ympäristön mielip­i­teet, tietämät­tömyys, tieteelli­nen sisäluku­taidot­to­muus, joskus jopa väl­itön oma etu. Mut­ta en pysty eläytymään.

    Suomen kannal­ta oleel­lista on ark­tik­sen muu­tos ja sen vaiku­tus meikäläiseen ilmas­toon. Golf-vir­ran ei olete­ta merkit­tävästi muut­tuvan, ja vaik­ka muut­tuisikin, on aikaskaala pitkä. 

    Mikko: miljoona vuot­ta on mie­lenki­in­toinen aikaskaala vähän samal­la taval­la kuin mus­tat aukot tai tähti­taivaan tapah­tu­mat ovat mie­lenki­in­toisia. Toki ilmas­ton­muu­tok­ses­sakin on vähän täl­laista fiilistä etenkin van­hempi­en ihmis­ten osalta, kos­ka puhutaan kuitenkin kym­menistä vuosista.

    Mut­ta kyl­lä min­ua ainakin kovasti kiehtoo se mitä ark­tisel­la alueel­la on nyt tapah­tu­mas­sa, lähin­nä mer­i­jään sulami­nen ja yleinen läm­pötilo­jen nousu. Ja miten tämä vaikut­taa meil­lä, kun merid­ion­aa­li­nen läm­pöti­la­gra­di­ent­ti piene­nee. Mitä polaaripyör­teelle keskimäärin tapah­tuu, tai mata­la­painei­den reit­eille? Lisään­tyvätkö sulkuko­rkea­paineet Atlantil­la? Onhan esim. viime tal­ven ja kesän poikkeuk­sel­lisu­ud­es­ta akselil­la Grön­lan­ti-Venäjä-Pak­istan ollut speku­laa­tio­ta jo tieteel­lis­ten artikke­lienkin muodossa. 

    Meren­pin­nan nousu on meikäläisit­täin sivu­juonne, kun ei se suo­ranais­es­ti Suomeen vaiku­ta, ainakaan sen enem­pää kuin muualle. Olen jostain syys­tä pitänyt sitä globaal­is­tikin suh­teel­lisen pienenä asiana mui­hin muu­tok­si­in ver­rat­tuna. Sata vuot­ta on myös pitkä aika sopeutua. 

    Grön­lan­nin alamäk­i­hän on jatkunut jo n. 10 vuot­ta eikä neljä, joskin sadan­nan lisään­tymi­nen jäi häviölle läm­pen­e­miseen ver­rat­tuna vas­ta n. neljä vuot­ta sitten. 

    Vielä tämä talvi: iltapäiväle­htien lööpeistä huoli­mat­ta tämä talvi ei ole Suomes­sa eri­tyisen poikkeuk­selli­nen, mut­ta eikös Osmo kir­joit­tanut Grön­lan­nin kesästä eikä Suomen talves­ta? Euroopas­sa on välil­lä ollut kylmää ja satanut lun­ta, mut­ta Grön­lan­nin län­sipuolel­la Kanadas­sa, Hud­son Bayn tienoil­la, on vas­taavasti ollut välil­lä 20°C nor­maalia lämpimäm­pää. Ja globaal­isti siis läm­pe­nee: http://tamino.wordpress.com/2011/01/20/how-fast-is-earth-warming/

    Mut­ta en tosi­aan itsekään jak­sa ymmärtää tätä keskustelua. 🙂 Mut­ta uskon että se tulee jatku­maan ja jatku­maan, riip­pumat­ta siitä mitä ilmas­tolle tapah­tuu. Mitä kauem­mas todel­lisu­us etään­tyy tari­noista joi­hin on sitoudut­tu, sitä vahvem­pia psykol­o­gisia ja kult­tuurisia mekanis­me­ja tarvi­taan todel­lisu­u­den kieltämiseen. Tämä on täysin nor­maalia, inhimil­listä, jokapäiväistä, his­to­ri­as­ta tuttua.

  16. Mielestäni tais­telu ilmas­ton­muu­tos­ta vas­taan on tuhoon tuomit­tu. Fak­ta on, että kaik­ki fos­si­illi­nen polt­toaine polte­taan seu­raa­van 200 vuo­den aikana (lähin­nä seu­raa­van 50). Mil­lään rajoituk­sil­la tilan­net­ta ei voi­da muu­taa. (Teknologi­nen mullis­tus pysäyt­täisi toki)Teoriassa voidaan muu­ta­mal­la vuodel­la lykätä. Tähän pie­neen viivyt­tämiseen menee suun­nat­tomasti resursse­ja, jot­ka olisi voitu käyt­tää tehokkaam­min tilanteen sopeut­tamiseen ns. uhri­alueil­la. (Samal­la siir­retään kil­pailukykyä mai­hin, jois­sa ei välitetä tuon­taivaal­lista köy­histä tai ympäristöstäkään)

    Joskus vihertävä ajat­telu ei täytä korkeata­soisen tieteel­lisen ajat­telun kri­teere­jä. Tilas­toti­eteil­i­jänä Ode var­masti tietää, mitä tarkoitan.

    Ain­oa konkreet­ti­nen ja tehokas keino lykätä/estää ilmas­ton­muu­tos­ta on ydin­voimaloiden rak­en­t­a­mi­nen kovaa tah­tia. Lisäk­si tehokkaiden ener­giantuot­tokeino­jen kehit­tämiseen tulisi saa­da lisä­panok­sia kaiken­laisen jar­rut­tamisen ja päästökaup­pakeinot­telun sijaan. Näperte­lyratkaisut eivät kan­na pitkälle vaan niihin tuh­latut resurssit ovat pois todel­lis­es­ta ilmas­ton-/ym­päristön­suo­jelus­ta…

    Pahin ympäristöon­gel­ma edelleenkin on kohtu­u­ton väestönkasvu (kulut­tamis­takin pahempi). Paras­ta kehi­tys­a­pua olisi lai­va­ta lasteit­tain kierukoi­ta afrikkaan.

  17. Käsit­tääk­seni Tiede lehden foo­ru­min ketjus­sa on kyse samas­ta tutkimuk­ses­ta, jota HS kier­toteitä lainaa.
    Näyt­tää vähän siltä, ettei ihan kaikkea kan­na­ta uskoa, jota Sanomale­hdessä ker­ro­taan, eikä ainakaan tehdä tuol­laisen uutisen perus­teel­la kovin pitkälle meneviä päätelmiä.
    Hesari puhuu sulamisen määrästä, mut­ta jät­tää ken­ties tarkoituk­sel­la huomiotta, että samas­sa tutkimuk­ses­sa löy­tyy tieto myös Grön­lan­nin jääpeit­teen mass­a­bal­anssille. Viimei­sistä 7 vuodes­ta jäätikön mass­a­bal­anssi on ollut negati­ivi­nen vain kol­me­na. Muina se on ollut posi­ti­ivi­nen tai muuttumaton.
    http://www.tiede.fi/keskustelut/post1492476.html?hilit=%20Paperin%20lukemalla%20voi%20todeta%20#p1492476
    Minus­ta vihrei­den ei kan­nat­taisi hirt­täy­tyä tähän “hiilid­iok­si­di aiheut­taa ilmas­ton­läm­pen­e­misen” hypeen, vaan jar­rutel­la pois ainakin etur­in­ta­mas­ta. Menee muuten uskot­tavu­us, muidenkin asioiden suh­teen. Uusi­u­tuvil­la ener­gian­lähteil­lä kun on muu­takin ekol­o­gista lisäar­voa, kuin tämä hiilid­iok­sid­inäkökul­ma, joka alkaa olla jo pahasti vaakalau­dal­la. Päätellen siitä, että sitä täy­tyy noin noloil­la keinoil­la ylläpitää.

  18. Pin­nan­nousu (ilman läm­pölaa­jen­mista) on lähempänä 1,5 mm kuin 1 mm.

  19. Mikko E:lle,

    Minä taas en pysty ymmärtämään tätä geol­o­gisen mit­takaa­van jatku­vasti tois­tu­vaa, tahal­lista väärinkäyt­tämistä keskustelus­sa. Geol­o­gista mit­takaavaa on tosi mukavaa käyt­tää, kos­ka sieltä löy­tyy epäilemät­tä aina tilanne, jol­loin joku pitoisu­us on ollut korkeampi tai mata­lampi tai jol­loin meren­pin­ta on ollut mil­loin missäkin. 

    Minä olen kaikkea muu­ta kuin ilmas­toasiantun­ti­ja, mut­ta olen antanut itsel­leni ymmärtää, että kysymys on muu­tok­sen nopeudesta. 

    Ker­ropas Mikko E, mil­loin vaikka­pa hiilid­iok­sidip­i­toisu­us ilmake­hässä on nous­sut sel­l­aista vauh­tia kuin se nyky­isin tekee? Jo lajien häviämisnopeus vas­taa nyky­isin his­to­ri­al­lis­ten sukupu­ut­toaal­to­jen häviämisnopeut­ta. Siitä tässä on kysymys. Ei siitä, 4 mil­jar­dia vuot­ta sit­ten maa­pal­lo on oli hur­jasti kuumem­pi paik­ka kuin nykyisin.

  20. Pap­pa­rainen: tapaan olla samaa mieltä tais­telun toiv­ot­to­muud­es­ta. Mut­ta läm­pen­e­m­i­nen ei pysähty vuon­na 2100, ja kukaan ei tiedä miten huonos­ti käy jos kaik­ki fos­si­iliset polte­taan. Eli vaik­ka tilanne on lähi­t­ule­vaisu­u­den kannal­ta pelat­tu, tämä on pitkä pro­jek­ti ja aikaa on taval­laan run­saasti vaik­ka kiire onkin. Yrit­tää pitää, ja pitkäl­lä juok­sul­la pienetkin edis­tysaskeleet kumuloituvat. 

    Pis­teet myös ydin­voimalle ja väestönkasvun rajoit­tamiselle. Väestönkasvus­ta puhutaan nykyään häm­mästyt­tävän vähän, vaik­ka taval­laan se on kaikkien ympäristöon­gelmien taustalla.

  21. Ilmas­ton­muu­tok­sen nimis­sä meil­lä on nyt “ekologi­nen” E10 bensiini.

    Min­ul­la E10 käyt­tö jäi ensim­mäiseen tankil­liseen. Auto savut­ti hul­lun lail­la eli pakokaa­sun joukos­sa oli höyryä. Auto alkoi pätk­iä ja yskiä. E10 ben­si­inin etano­li suo­ras­taan imee kosteutta. 

    Auton tehome­ne­tyk­sen takia auto kulut­ti E10 tankil­lisen silmis­sä. Vai­h­doin E98:iin ja katkomi­nen lop­pui ja kulu­tus tasaantui.

    Minä kyl­lä ymmär­rän tämän hädän ilmas­to­muu­tok­ses­ta, mut­ta en aina jak­sa ymmärtää näitä digi­box­in lail­la meille pakotet­tu­ja ener­gialamp­pu­ja ja eko-ben­so­ja. Pitäisikö nyt autotkin romut­taa. Tele­vi­siot jo vaihdettiin?

  22. Ice Sheets Can Retreat ‘In a Geologic
    Instant,’ Study of Pre­his­toric Glac­i­er Shows

  23. Pap­pa­rainen kir­joit­ti hyvää asi­aa ja ei-asiaa.

    Se että fos­si­iliset polte­taan niin lop­pu­un kuin on taloudel­lis­es­ti järkevää on hyvin mah­dolli­nen ske­nario, jon­ka ole­mas­sao­lo pitäisi selvem­min tun­nus­taa. Pelkkä poli­it­ti­nen hymis­te­ly ja ankara työ parem­pi­en ratkaisu­jen puoles­ta ja tähän liit­tyvä viralli­nen opti­mis­mi voi jopa nos­taa tuon ske­nar­i­on toden­näköisyyt­tä (kun voimme olla tekev­inämme, odotel­la tulok­sia, saa­mat­ta kuitenkaan mitään aikaan, ja samal­la pitää nykyisen elin­ta­somme läh­es ennallaan).

    Kos­ka nykyi­nen tilanne on uusi ihmiskun­nan his­to­ri­as­sa, ei vihre­itä ja mui­ta asi­aan ratkaisu­ja etsiviä voi oikein syyt­tää tehot­tomas­ta (tai epäti­eteel­lis­es­tä) työstä. Ei ole ole­mas­sa mallia, jol­la ongel­ma ratkeaisi, vaan pitää kehit­tää uusia. Tämä ei ole mil­loinkaan help­poa eikä etene aiem­man par­a­dig­man puit­teis­sa ennakoitavis­sa ole­val­la aikataul­ul­la ja tehokku­udel­la. Monil­ta toim­i­joil­ta tieteel­lisyys puut­tuu tai on vajavaista, kos­ka toimivia polku­ja vas­ta etsitään, kiireel­lä, myös muiden kuin per­in­teis­ten tieteil­i­jöi­den toimesta.

    Näi­hin ongel­man ratkaisuyri­tyk­si­in ver­rat­tuna aja­tus­ta jatkaa surut­ta nykyisel­lä tiel­lä sik­si, että pelas­tusyri­tyk­set eivät vält­tämät­tä toi­mi, on varsin jär­jetön ajat­te­lu­ta­pa sekin. Näin sik­si, että ilmeis­es­ti on kaikille selvä, että ainakin esite­tyt (ei vält­tämät­tä todis­te­tut) riskit ovat sel­l­aisia, että ihmiskun­ta voi vääril­lä valin­noil­la aiheut­taa itselleen peru­ut­tam­a­ton­ta vahinkoa. Jos on var­ma, että mitään riskiä ei ole, voi jatkaa ilois­es­ti nyky­istä lin­jaa. Jos ei ole, ainakin tutkimuk­seen ja vai­h­toe­htois­t­en tei­den etsin­tään tulisi panos­taa merkittävästi.

    Ydin­voiman merkit­tävässä lisärak­en­tamises­sa on poten­ti­aalia toimia osaratkaisuna ainakin ongel­man ilmas­to­muu­tos­ta koske­vi­in osi­in. Yksi peru­songel­ma, jos­ta ei paljon puhuta on se, että ainakin öljyn tuot­ta­jil­la on mah­dol­lisu­us pudot­taa tuot­ten­sa hin­taa merkit­tävästikin, jos tarvet­ta ilme­nee. Ja ener­gian kulu­tus voi lisään­tyäkin, jos hal­paa ener­giaa on saatavil­la. Voi siis olla, että merkit­täväkään ydin­voiman lisärak­en­t­a­mi­nen ei vähen­nä fos­si­ilis­ten ener­gialähtei­den käyt­töä (pait­si paikallis­es­ti ja het­kel­lis­es­ti siel­lä, mis­sä uusi ydin­voimala ote­taan käyttöön).

    Huo­mau­tus väetönkasvus­ta on taas täyt­tä asi­aa. Viime aikoina on keski­tyt­ty pitkälti vain ener­gia­ratkaisukeskustelu­un. Myös väestömäärä vaikut­taa tähän, ja mui­hinkin uhki­in, kuten luon­non mon­imuo­toiseu­u­den katoamiseen.

  24. Grön­lan­nin tilanne on tietysti mie­lenki­in­toinen, mut­ta paljon akuutimpi tilanne on pohjoisen mer­i­jään vähen­e­m­i­nen. JOS vähen­e­m­i­nen jatkuu samaa tah­tia ja kiihtyvästi kuten se on viimeisen 30 vuot­ta tehnyt, Pohjois­na­pa voi olla kesäisin jäätön jo 5–10 vuo­den kuluttua:

    http://wp.me/pbZwh-Dp

    Se ei nos­ta meren­pin­taa, mut­ta vaikut­taa kyl­lä pohjoisen pal­lon­puoliskon meri- ja suihku­vir­tauk­si­in, ja sääolo­suhteisi­in taval­la, jos­ta ei vielä tiede­tä paljoakaan. Kulu­va talvi voi olla tästä yksi esimerkki.

    Tämä vaikut­taa myös Grön­lan­nin tilanteeseen, eli jäätikön hajoami­nen siel­lä voi nopeu­tua kun ympäröivä mer­i­jää katoaa.

    Kysymys Osmolle: Nyt kun Helsinki­in suun­nitel­laan mas­si­ivista asun­torak­en­tamista aivan ran­nan tun­tu­maan, mikä on näi­den aluei­den tavoitel­lun elinkaaren pitu­us? Jos ilmas­to todel­la heit­täy­tyy hul­luk­si, reilun metrin meren­pin­nan nousu tämän vuo­sisadan lop­pu­un men­nessä ei ole mah­do­ton. Seu­raa­van 200 vuo­den kulues­sa nousua voi olla luvas­sa 3 metriä, jne. jne. Jäätä Grön­lan­nis­sa ja Län­si-Antark­tik­sel­la riit­tää kuitenkin vielä sadoik­si vuosik­si eteen­päin. Onko siis uuden kaupun­ki-infran luomi­nen fik­sua, jos on mah­dol­lista, että se joudu­taan hylkäämään seu­raa­van 100–200 vuo­den aikana? Ehti­ihän siinä aika moni sukupolvi asumaan, mut­ta kuitenkin.

    Maan kohoami­nenkaan ei meitä lop­ut­tomi­in pelasta.

  25. Olen pahoil­lani, että vas­tauk­seni voi vaikut­taa lapsel­liselta, mut­ta kuka oli mit­taa­mas­sa vaik­ka hiilid­iok­si­idip­i­toisuuk­sia sata tai tuhat vuot­ta sitten? 

    Minus­ta kyseessä on ennem­minkin nyky­ih­misen hybris, kaik­ki mitä teen tai en tee on maail­man­his­to­ri­as­sa merk­i­tyk­sel­listä, voin vetää omas­ta ajas­tani val­taisia johtopäätök­siä men­neeseen ja tulevaan.

  26. Kaj Luukko
    Ei minus­ta kan­na­ta mure­htia sitä, mitä tapah­tuu seu­raa­van 100–300 vuo­den aikana, kos­ka asun­to­jen elinkaari ei ole läh­eskään noin pitkä.

  27. Pap­pa­rainen:

    Fak­ta on, että kaik­ki fos­si­illi­nen polt­toaine polte­taan seu­raa­van 200 vuo­den aikana (lähin­nä seu­raa­van 50).

    Joskus vihertävä ajat­telu ei täytä korkeata­soisen tieteel­lisen ajat­telun kriteerejä.

    Ain­oa konkreet­ti­nen ja tehokas keino lykätä/estää ilmas­ton­muu­tos­ta on ydin­voimaloiden rak­en­t­a­mi­nen kovaa tahtia. 

    Ydin­voimaan liit­tyy sem­moinen yleinen Pan­do­ran lipas että bios­fäärin säteily­ta­so noin keskimäärin oletet­tavasti nousee. Vaik­ka on eliöitä kuten Deinococ­cus radio­du­rans, säteily­ta­son nousul­la on omat seu­rauk­sen­sa. Aika pir­ullista yrit­tää arvioi­da kumpi ris­ki on pahempi.

  28. Sylt­ty

    Asun 1928 valmis­tuneessa talos­sa, jon­ka elinkaari ei ole lähel­läkään lop­puaan. Ellei sit­ten sen takia, että ulko-oven kyn­nys on alle 10m korkeudel­la merenpinnasta.

  29. Mikko Kivi­ran­ta:

    Ydin­voimaan liit­tyy sem­moinen yleinen Pan­do­ran lipas että bios­fäärin säteily­ta­so noin keskimäärin oletet­tavasti nousee. 

    Mil­lä perus­teel­la nousee? Käsit­tääk­seni jos kaik­ki koskaan maail­mas­sa tuotet­tu ydin­jäte liuotet­taisi­in maail­man meri­in, nousisi taus­tasäteily tästä niin vähän, ettei sitä pystyt­täisi mit­taa­maan (siis annos­määrän nousua, yksit­täiset ydin­jätesäteil­i­jät pystyt­täisi­in var­maan niiden ener­giapi­ikkien perus­teel­la var­maan tunnistamaan).

    Ja tuo siis sil­lä ole­tuk­sel­la, että ydin­jäte levitet­täisi­in ympäri maail­man mer­iä tasais­es­ti koit­ta­mat­ta kon­trol­loi­da lainkaan sitä, miten säteilevät iso­too­p­it pää­sevät bios­fääri­in. Todel­lisu­udessa tietenkin suun­nilleen kaik­ki ydin­jäter­atkaisumallit perus­tu­vat siihen, että säteilevät jät­teet eris­tetään biosfääristä.

  30. Ydin­voimala levit­tää ympäristöön­sä vähem­män radioak­ti­ivi­su­ut­ta kuin esim. vas­taa­van­te­hoinen hiili- tai turvevoimala, kos­ka niiden polt­toaineis­sa on radioak­ti­ivisia ainei­ta. Jos säteily huolestut­taakin, em. fos­si­ilivoimalat voitaisi­in mil­loin tahansa kor­va­ta ydin­voimal­la, mikä olisi huikea paran­nus nykyti­lanteeseen. Syy mik­si niin ei tehdä, on pitkälti poli­itikan, jon­ka värin voi jokainen arva­ta itse.

    Jot­ta ei mene liiak­si off-top­i­cik­si, tässä tuoret­ta tietoa Grönlannista:

    http://wp.me/pMHip-NU

  31. Vihreil­lä olisi taas ilmas­to­te­olle tilaus ole­mas­sa. Ruotsin met­sän­o­mis­ta­jat tien­aa­vat hiilensidonnalla.

    Suomes­sa met­sät kas­va­vat enem­män kuin niitä hakataan. Hiilen­si­d­on­nan tase on vah­vasti posi­ti­ivi­nen. Mepit Has­si ja Hau­ta­la neu­vot­tele­maan Suomelle yhtä hyvä val­tio­hyvi­tys kuin Japanil­la tai edes Ruotsilla. 

    Met­sän­o­mis­ta­jien tili­pussin lihomi­nen vähen­täisi samal­la pääkaupunkiseudul­la merive­den nousun uhkaa. Asia on yhteinen myös senkin vuok­si, että n. puo­let yksi­ty­is­met­sän omis­ta­jista asuu kaupungeis­sa. Tulisi samal­la kulu­tuk­seen lisää rahaa.

    Hait­tana olisi tietenkin se, että kah­ti­a­jako kaupunki­lais­ten ja maalais­ten välil­lä saat­taisi lien­tyä, mikä taas heiken­täisi joidenkin puoluei­den vaalimenestystä.

  32. Samuli Saarel­ma:

    Mil­lä perus­teel­la nousee? 

    Minä ajat­te­len erit­täin karkeasti näin: Kaikissa alkuaineis­sa mitä maankuores­ta löy­tyy on tiet­ty ener­gia­sisältö, joka saataisi­in niistä irti jos ne voitaisi­in muut­taa stabi­ileim­mak­si kaik­ista ytimistä, rau­dak­si [1]. Erikokoi­sis­sa hypyis­sä kohti rautaa (esim U235:n fis­sio v.s. luon­nolli­nen hajoami­nen Th231:ksi) toki vapau­tuu erisu­u­ruisia määriä ener­giaa, mut­ta ei deka­di­tolkul­la erisu­u­ruisia, joten ole­tan kaik­ki hypyt suun­nilleen sama­nar­voisik­si. Uraanis­sa tämä ener­gia­sisältö on sem­moi­sen poten­ti­aali­vallin takana että se vapau­tuu 700 miljoo­nan vuo­den aikana. Jos muu­tamme reak­toris­sa (varsi­naisen sähkön­tuotan­non jäl­jelle jäävän) ener­gia­sisäl­lön sem­moi­seen muo­toon että se vapau­tuukin 7000 vuo­den kulues­sa [2], keskimääräi­nen ener­giavuo on 100 000 ker­taa suurem­pi ja se tuote­taan pääosin säteilynä.

    Ja tuo siis sil­lä ole­tuk­sel­la, että ydin­jäte levitet­täisi­in ympäri maail­man mer­iä tasais­es­ti koit­ta­mat­ta kon­trol­loi­da lainkaan sitä, miten säteilevät iso­too­p­it pää­sevät bios­fääri­in. Todel­lisu­udessa tietenkin suun­nilleen kaik­ki ydin­jäter­atkaisumallit perus­tu­vat siihen, että säteilevät jät­teet eris­tetään biosfääristä.

    Toinen (ken­ties väärä) ole­tuk­seni on se että nykyisel­lään suht’ tasais­es­ti maankuoreen jakau­tunut ener­giaa sisältävä aines läh­tee liik­keelle nykysi­joil­taan ihmisen toimin­nan vaiku­tuk­ses­ta, ja pää­tyy lop­pusi­joituk­sen jäl­keenkin keskimäärin lähem­mäs ihmis­ten asuin­si­jo­ja kuin mis­sä se alun­perin oli. 

    Ennen säteilyä pää­tyi mökkei­hin esim. radonin tihku­mise­na, tule­vaisu­udessa ken­ties siel­lä sun tääl­lä tilas­tol­lis­es­ti sil­loin täl­löin tapah­tu­van lop­pusi­joi­tusmokan seu­rauk­se­na ja maail­man meri­in laimen­neena. Olen tässä hyvin karkeasti päät­telev­inäni että tule­vaisu­udessa sitä pää­tyy mökkei­hin enem­män kuin menneisyydessä.

    Sum­ma sum­marum: Näen kak­si mekanis­mia jot­ka yleis­es­ti ottaen ja keskimäärin aiheut­ta­vat luon­non­ti­laan ver­rat­tuna säteilyn lisään­tymistä: säteilevä mate­ri­aali siir­tyy lähem­mäs asuin­si­jo­ja, ja sen sisältämä ener­giamäärä vapau­tuu deka­di­tolkul­la nopeammin.

    Mitä tulee yksit­täiseen ydin­jät­teen lop­pusi­joi­tu­s­paikkaan, vakuutin itseni eräässä aikaisem­mas­sa keskuskeluketjus­sa että yksi Posi­van luo­la ei vielä maail­maa rom­ah­du­ta. Mut­ta jos koko ihmiskun­ta tuot­taa merkit­tävän osan ener­giantarpeestaan ydin­voimal­la tilanne on toinen.

    ————————–
    [1] Käytän­nössä hypyt kohti rautaa vaa­ti­vat äärim­mäisiä olo­suhtei­ta. Ihmiskun­nan ulot­tuvil­la on käytän­nössä hypyt uraanista ja tori­u­mista alaspäin, ja hypyt deu­teri­u­mista ja tri­tiu­mista ylöspäin. 

    [2] Käytän­nössä reak­toris­sa syn­tyy jatku­va jakau­tu­ma iso­tooppe­ja, puoli­in­tu­misa­jal­taan tavat­toman lyhy­istä inten­si­ivi­sistä säteil­i­jöistä suht’ pitkäikäisi­in kohtu­usäteil­i­jöi­hin. Meitä omaan napaan tui­jot­telijoi­ta kiin­nos­taa lähin­nä aikaskaala kym­menistä vuo­sista tuhan­si­in vuosiin.

  33. Mikko, uraanin halka­isun kohdal­la hyp­py rautaa kohti tuot­taa ener­giaa, joka pääosin vapau­tuu neu­tron­ien ja tytäry­timien liike-ener­giana. Nämä tör­mäilevät toisi­in atom­ei­hin ja lop­putu­lok­se­na on mate­ri­aalin läm­pen­e­m­i­nen. Tämä läm­pö siir­tyy viime kädessä ilmake­hään ja siitä sit­ten avaru­u­teen säteillen. 

    Jos nyt viit­t­a­sit “säteilyl­lä” tähän läm­pösäteilyyn, niin se on kyl­lä aika lail­la merk­i­tyk­setön­tä siihen ver­rat­tuna, mitä maa­pal­lo kier­rät­tää auringos­ta tule­vaa ener­giaa. Näin vaik­ka ydin­voiman käyt­töä lisät­täisi­in rajusti. 

    Pieni osa siitä uraanin ener­gias­ta vapau­tuu sit­ten pidem­mäl­lä aikavälil­lä lop­putuot­tei­den radioak­ti­ivise­na säteilynä. Kuten jo sanoin, täl­lä säteilymääräl­lä ei ole ihmiselle (eikä luon­nolle) merk­i­tys­tä edes siinä tapauk­ses­sa, että se levitetään tasais­es­ti maa­pal­lon meri­in. Jos se eris­tetään bios­fääristä sen aikaa, kun kaikkein akti­ivisim­mat säteil­i­jät säteilevät (ehkä sato­ja tai korkein­taan tuhan­sia vuosia), edes tätä efek­tiä ei synny. 

    Sil­lä, miten talon radonit johde­taan ulos, on paljon enem­män merk­i­tys­tä kyseisessä talos­sa asu­vien ihmis­ten säteilyan­nok­selle kuin sil­lä, mitä he ydin­jät­teestä saavat.

  34. Yksi tarken­nus lie­nee paikallaan. Tietääk­seni kaupunksu­un­nit­telusa lähde­tään Suomes­sa nyt siitä, että tlaon on ekstet­tävä 2 m veden­pin­nan nousu.

    Tähän on toinenkin syy kuin meren­pin­nan yleinen nousu. Sopi­val­la myrskyl­lä meren­pin­ta nousee Hesasa siinä metrin. Näin kävi 2005, ja Kaup­pa­to­ria ympäröiviä raken­nuk­sia, mm Pres­i­dentin­lin­na suo­jetllin tul­val­ta jätepa­peri­paaleil­la. Vesi oli nous­sut Kauppatorille
    Kova tuuli ja poikkeuk­sel­liset sateet — ja juuri sopi­vasti yleisurheilun MM-kiso­jen aikaan.

  35. Ydin­voiman vas­tus­t­a­mi­nen perus­tuu tun­nea­sioi­hin. Kylmien fak­to­jen mukaan ydin­voima on ympäristöys­tävälli­nen tapa tuot­taa ener­giaa. Har­va maal­likko tietää, että luon­non ja elim­istön oma taus­tasäteily paini­vat ihan eri ker­talu­okas­sa kuin Suomen pari huip­putur­val­lista ydin­voimalaa. Niin mitätön­tä on ydin­polt­toaineen ja jät­teen säteily. Esimerkik­si radon voi aiheut­taa merkit­tävän säteilyan­nok­sen riskialueil­la asuville suo­ma­laisille. (tiety­il­lä harjualueilla)

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Radon

    Radon on toisek­si suurin keuhkosyövän aiheut­ta­ja tupakan jäl­keen. Ihmis­ten tun­neperäi­sistä syistä johtu­va suh­teel­lisu­u­den­ta­jut­to­muus risoo min­ua syvästi. Paran­ta­mal­la talo­jen tuule­tus­ta riskialueil­la voitaisi­in vas­taavasti rak­en­taa aikas mon­ta “ydin­jätevoimalaa”

    http://www2.hs.fi/extrat/teemasivut/tiedeluonto/alkuaineet/86.html

    Suo­ma­laiset saa­vat puo­let (50%) kokon­ais­säteilystään radon­ista. Ydin­voimas­ta aiheutuu 0,0001 %:n osu­us kokon­ais­säteilystä pahim­min sille altistu­valle ydin­voimalas­sa työsken­televälle työn­tek­i­jälle. Jot­ta päästäisi­in radon-tason säteily­on­gel­maan tänne pitäisi rak­en­taa 500 000 ydin­voimalaa lisää… 

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Ydinvoima

    Jos Vihrei­den yleis­lin­ja olisi Oden ja eräi­den muiden viherä­lykkö­jen määrit­telemää, voisin minäkin harki­ta Vihrei­den äänestämistä. jos asioista keskustel­laan niin perustelu­iden on kestet­tävä kri­it­ti­nen tieteel­lis­ta­soinen arviointi…(En kuitenkaan tarkoi­ta, että Ode olisi ydin­voimakysymyk­ses­tä samaa mieltä kanssani) Ode vois päästä eduskun­taan mis­sä tahansa puolueessa, että sil­lä taval­la on varaa laukoa totuuksiakin.

    Rajal­liset resurssit tulisi allokoi­da mah­dol­lisim­man tehokkaasti. Mielestäni kaik­ki panok­set on kohdis­tet­ta­va suurimpi­in ongelmi­in (väestönkasvun hillintään ja ilmas­ton­muu­tok­sen seu­rauk­si­in sopeu­tu­miseen), eikä ripotel­la voimavaro­ja haet­taes­sa ratkaisua satoi­hin vähäpätöisi­in ongelmi­in. Ilmas­to­muu­tos­ta ei voi­da pysäyt­tää. Esitän tässä pienen aja­tusleikin: Jos lai­va on uppoa­mas­sa, niin ei kan­na­ta ryhtyä hik­i­ha­tus­sa äyskäröimään, parem­pi olisi hypätä pelas­tusve­neeseen ja ostaa uusi lai­va kotipuolessa.

  36. Mikko E. kir­joit­ti 24.1.2011 kel­lo 8:21

    Olen pahoil­lani, että vas­tauk­seni voi vaikut­taa lapsel­liselta, mut­ta kuka oli mit­taa­mas­sa vaik­ka hiilid­iok­si­idip­i­toisuuk­sia sata tai tuhat vuot­ta sitten? 

    ****

    Ei kukaan, tarkat mit­taus­ta­vat tuli­vat käyt­töön 50-luvul­la lähin­nä Charles Keelin­gin työn tulok­se­na. Keel­ing aloit­ti mm. Mau­na Loan mit­tauk­set jot­ka jatku­vat edelleen.

    Aiem­mat arvot voidaan kuitenkin mita­ta epä­suo­rasti esimerkik­si jääkairauk­sista saatavista näytteistä.

  37. Mul­la on aika vil­li idea… Mitä jos Grön­lan­nin joet padot­taisi­in ja juomiskelpoinen makea vesi johdet­taisi­in tankkerei­hin ja lai­vat­taisi­in sinne, mis­sä sitä todel­la tarvi­taan. No eipä taitaisi toimia kuitenkaan…

  38. Samuli Saarel­ma:

    Jos nyt viit­t­a­sit “säteilyl­lä” tähän läm­pösäteilyyn, niin se on kyl­lä aika lail­la merk­i­tyk­setön­tä siihen verrattuna,

    En tietenkään viitan­nut tilaan jos­sa frag­men­tit ovat hidas­tuneet ter­miseen tas­apain­oon, vaan het­keen välit­tömästi hajoamisen jäl­keen jol­loin frag­ment­tien ener­gia on sitä mitä kut­su­taan “ion­isoivak­si säteilyk­si”. Sama ener­gia­sisältö siihenkin säteilyyn liit­tyy, ener­gia­sisältö vain sit­ten frag­ment­tien jar­ru­untues­sa “laime­nee” vaarat­tomak­si läm­pösäteilyk­si. Mut­ta joo, itse fis­sion osalta tuo tapah­tuu pel­tien suo­jas­sa reaktorissa.

    Käytän­nössä ain­oa tapa jol­la ion­isoi­va säteily pääsee vaikut­ta­maan elävi­in solui­hin (kun jätetään laskuista täysi ydin­räjähdys) lie­nee että joku radionuk­li­di pää­tyy elimistöön. 

    Kval­i­tati­ivis­es­ti on ihan salet­ti että jos muu­tamme 10^16 U235-ydin­tä, jos­sa joukos­sa frag­men­tit paukah­ta­vat liik­keelle ker­ran sekun­nis­sa, 10^16 sel­l­aisek­si ytimek­si joista frag­ment­te­ja paukkuu liik­keelle satatuhat­ta ker­taa sekun­nis­sa, on toden­näköisem­pää että joku frag­ment­ti osuu elävään solu­un tässä laa­jas­sa maail­mas­sa — jos molem­mis­sa tapauk­sis­sa on yhtä toden­näköistä että joku ato­mi sieltä maankuores­ta ajau­tuu kos­ke­tusetäisyy­delle. Tämä toden­näköisyys riip­puu mm. siitä löy­tyykö vesil­iukoisia radionuk­lide­ja enem­män ensim­mäis­es­tä joukos­ta vai toisesta.

    Mut­ta olet oike­as­sa että tärkeämpi on kysyä onko täl­läkään kvan­ti­tati­ivis­es­ti mitään merk­i­tys­tä ihmiselolle. Yritin aikoinaan haarukoi­da karkeasti asian merk­i­tys­tä tääl­lä ja tääl­lä.

    Kai Luukko:

    Ydin­voimala levit­tää ympäristöön­sä vähem­män radioak­ti­ivi­su­ut­ta kuin esim. vas­taa­van­te­hoinen hiili- tai turvevoimala,

    Olen ihan samaa mieltä tämän argu­mentin kanssa, jon­ka kai Tiuri nos­ti ensim­mäisenä julkiseen keskustelu­un. Vähimpi­en sivu­vaiku­tusten vai­h­toe­hto olisi maail­man ener­gianku­lu­tuk­sen pienen­e­m­i­nen, joka ei elin­ta­sos­ta luop­umat­ta toteudu ellei väkimäärä vähene — eli tämä ei hevin toteudu.

    Yritän vain sanoa ettei ydin­voimakaan ole har­mi­ton oikotie ikuiseen onneen. Eri­tyis­es­ti argu­ment­ti “säteilee se uraani luon­nos­sakin” jota näkee sil­loin täl­löin johtaa harhaan — me muu­tamme sen uraanin huo­mat­tavasti akti­ivisem­mik­si radionuk­lideik­si. Siihen päälle ‘mus­ta joutsen’-tyyppiset tapahtumat.

    Sit­ten kun maankuoren uraani­varoista merkit­tävä osa on muutet­tu (ihmiskun­ta onnis­tui törsäämään öljy­varatkin) käsis­sä saat­taa olla huo­mat­tavasti han­kalam­min sopeudut­ta­va ongel­ma kuin nykyi­nen CO2-kri­isi. Tiet­ty on ehkä sil­loin enem­män teknolo­giaakin ongel­man ratkomiseen.

  39. Pap­pa­rainen:

    Har­va maal­likko tietää, että luon­non ja elim­istön oma taus­tasäteily paini­vat ihan eri ker­talu­okas­sa kuin Suomen pari huip­putur­val­lista ydinvoimalaa.

    OK, kat­so­taan mitä tämä merk­it­see laitet­tuna siihen min­ua vaivaavaan kon­tek­sti­in että maankuoreen hau­tau­tuneesta ydin­polt­toaine­sisäl­löstä aiheutu­va säteilykuor­ma väistämät­tä lisään­tyy jos pitkäikäiset iso­too­p­it muute­taan lyhytikäisik­si. Ehkä tästä har­joituk­ses­ta oppii jotain.

    Tilanteessa jota ihmi­nen ei ole sörkkinyt, meitä kiin­nos­taa sem­moi­set maankuoren uraani­varat jot­ka hajo­vat spon­taanisti radionuk­lideik­si jot­ka sekä ovat lyhytikäisiä (s.o. voimakkaasti säteile­viä) että lähtevät liik­keelle kalliop­erästä — lähin­nä vesil­iukoise­na radium-226:na ja kaa­sumaise­na Rn222:na. Tästä (ja kos­mis­es­ta säteilystä) aiheutu­va annos on luokkaa 2 mSv/v.

    Arvio että ydin­voiman laa­ja käyt­tö ei nos­ta taus­tasäteilyä tarkoit­taa että U235:n fis­sioin­ti ei tuo­ta merkit­tävästi enem­pää lyhytikäisiä hel­posti liikku­via iso­toope­ja sil­loin kun kaik­ki hajoamis­po­lut las­ke­taan. (Ra226:n ja Rn222:n syn­tymi­nen ei täl­lä vähene — pait­si jos hyötöreak­torit yleistyvät — sil­lä ne ovat U238:n hajoamis­polul­la. Damn…nyt tämä lasku menee liian työlääk­si kun töitäkin pitää tänään tehdä…

    Mut­ta itse valais­tu­in jo ainakin siinä suh­teessa että 99% luon­nonu­raanista jatkaa radonin ja radi­u­min erit­tämistä ydin­voima­maail­mas­sakin, ja vain 1%:lla on edes tilaisu­us muut­tua lyhytikäisik­si iso­toopeik­si. Siinä kir­itään heti kiin­ni kak­si dekadia.

    Pap­pa­rainen:

    Ydin­voiman vas­tus­t­a­mi­nen perus­tuu tun­nea­sioi­hin. Kylmien fak­to­jen mukaan ydin­voima on ympäristöys­tävälli­nen tapa tuot­taa energiaa.

    Sekä ydin­voiman kan­nat­ta­mi­nen että vas­tus­t­a­mi­nen perus­tuu viime kädessä tun­nea­sioi­hin, lähin­nä sik­si että kaukana toden­näköisyys­jakau­tu­man reunoil­la oleville ske­naar­i­oille ei pysty laske­maan odotusar­vo­ja eikä siis hin­taa. Itse yritän tässä arvioi­da niitä kylmiä fak­to­ja ja lisätä ymmär­rystäni oman tun­nepo­h­jaisen lop­pumielip­i­teen perus­tak­si — esimerkik­si nähdä mitä ole­tuk­sia minkäkin asiantun­ti­ja-arvion takana on.

  40. Mikko, ne linkit­tämäsi laskel­mat oli­vat pahim­malle mah­dol­liselle ske­naar­i­olle ja vielä sil­lä ole­tuk­sel­la, että joet eivät jostain maagis­es­ta syys­tä juokse mereen ja vie mukanaan radioiso­tooppe­ja, vaan niiden tuhan­sien vuosien aikana, joka ydin­jät­teen liuot­tamiseen kuluu, se kaik­ki jää niihin Suomen pin­ta- ja poh­javesi­in. Ja tietenkin kaikkein tärkeim­pänä ole­tuk­se­na ole­tat, että maa­pal­lon teknolo­gia ei tuhan­sien vuosien aikana ole eden­nyt yhtään mihinkään, vaan juo­maveteen sekoit­tuneet radioak­ti­iviset iso­too­p­it ovat sil­loin ihan yhtä vaar­al­lisia ihmisen ter­vey­delle kuin ovat nyky­isinkin. Ok, tämän ole­tuk­sen suh­teen et ole kyl­lä yksin, vaan viher­pro­pa­gan­da on kaut­ta aiko­jen puhunut sato­jen tuhan­sien vuosien ajan vaar­al­lise­na pysyvistä jätteistä. 

    Ok, voidaan täl­laisia teo­reet­tisia tarkastelu­ja tehdä, mut­ta mitä ihmettä täl­lä on tekemistä todel­lisu­u­den kanssa? 

    Kukaan ei väitä, että ydin­voima olisi täysin har­mi­ton. Ei tietenkään ole. Siihen liit­tyy nol­laa suurem­pi ris­ki aivan kuten suun­nilleen kaik­keen muuhunkin inhimil­liseen toim­intaan. Ne kvan­ti­tati­iviset tarkas­taste­lut, joi­ta et tehnyt, ovat kuitenkin tärkeämpiä sen suh­teen, että miten mei­dän tulee kyseiseen ener­gia­muo­toon suhtautua.

    Mitä uraani­varo­jen riit­tävyy­teen tulee, niin ensin­näkin uraa­nia on paljon maankuores­sa. Ja vielä lisää on merivedessä. Lisäk­si on huo­mat­ta­va, että nyky­i­sis­sä reak­tor­eis­sa siitä polte­taan vain U235. Myös U238 samoin kuin tori­um voidaan polt­taa hyötöreak­toris­sa. Noiden kehit­te­lyyn ei tietenkään vielä ole ollut hirveää panos­tus­ta, kun U235:ä on ollut run­saasti saatavil­la. Ja tämän jäl­keen tulee sit­ten ydin­fu­u­sio, jos­sa polte­taan merive­den deu­teri­u­mia ja maankuoren litiu­mia. Tähän pääsemiseen mei­dän pitää minus­ta nyt pitää huoli siitä, että säi­lytämme maa­pal­lon asumiskelpoise­na sen ajan, kun nämä läh­es rajat­tomat ener­gia­muodot ovat vas­ta kehi­tys­vai­heessa. Ydin­voiman käyt­tö on minus­ta tähän ylivoimais­es­ti paras keino.

  41. Samuli Saarel­ma:

    Ok, voidaan täl­laisia teo­reet­tisia tarkastelu­ja tehdä, mut­ta mitä ihmettä täl­lä on tekemistä todel­lisu­u­den kanssa?

    Minus­ta kyky tehdä suu­ru­us­lu­ok­ka-arvioi­ta lonkalta on oivalli­nen taito. Eihän se kun­nol­lisia tieteel­lisiä tulok­sia kor­vaa, mut­ta sil­loin täl­löin pystyy tekemään reality-check:in, kuulee väit­teitä sit­ten säteily­hys­teerisen ituhipin suus­ta tai ydin­voimaloi­hin sijoit­ta­neen ökykap­i­tal­istin suunnal­ta. Tai AGW-usko­vaisen v.s. ilmas­to­de­nial­istin. Lehdis­säkin tör­mää sil­loin täl­löin kohu­väit­teisi­in jot­ka het­ki miet­timäl­lä lässähtäi­sivät kasaan kuin puhkaistu ilmapallo.

    Mikko, ne linkit­tämäsi laskel­mat oli­vat pahim­malle mah­dol­liselle ske­naar­i­olle ja vielä sil­lä ole­tuk­sel­la, että joet eivät jostain maagis­es­ta syys­tä juokse mereen ja vie mukanaan radioisotooppeja,

    Oikeas­t­aan siinä ei ollut maag­ista ‘ei-jokia’ ole­tus­ta, vaan ole­tus että muual­ta maail­mas­ta tulee radionuk­lide­ja samaa tah­tia tän­nepäin kuin täältä läh­tee jok­ien mukana muualle maail­maan. Täm­möisiä tas­apaino-ole­tuk­sia käytetään usein prob­leemo­jen yksinker­tais­tamiseen, niinkuin var­masti tiedät. Toki olet oike­as­sa, se ei ole kovin real­isti­nen ole­tus, mut­ta min­ua ärsyt­ti sil­loin HS-keskustelun löysät heitot ja halusin rav­is­taa hihas­ta edes jonkun karkean arvion. 

    Ja ske­naario oli paha, mut­ta toisaal­ta laskin vain Olk­ilu­o­to-kol­mosen yhden vuo­den tuotan­nol­la, enkä kaikkien (myös pro­jek­toitu­jen voimaloiden — fos­si­il­isi­a­han on tarkoi­tus kor­va­ta, ja ken­ties jatkaa talouskasvuakin) Suomen voimaloiden jonkun ajan­jak­son yli kumu­loituneel­la jätemäärällä.

    Koete­taan­pa saa­da toinen karkea arvio vähän eri vinkke­listä. Je ei, minä en tiedä vas­taus­ta etukä­teen tai koe tarpeel­lisek­si saa­da jotain tiet­tyä vas­taus­ta — olen­pa vaan utelias.

    Olete­taan että maail­man tämän­hetki­nen ener­gianku­lu­tus 15TW tuotet­taisi­in kokon­aan ydin­voimal­la. Se vas­taa 9400 Olk­ilu­o­to-kol­mos­ta, jot­ka tuot­taisi­vat vuosit­tain 300 000 ton­nia korkea-akti­ivista jätet­tä. Sanokaamme että puhutaan 50 vuo­den aikaskaalas­ta, minkä jäl­keen fuu­siore­ak­torit tule­vat. Tuos­sa ajas­sa keskip­itkän puoli­in­tu­misa­jan iso­too­p­it saavut­ta­vat tas­apain­on, jos­sa van­haa hajoaa yhtä nopeasti kuin uut­ta tuote­taan. Esim. stron­tium-90 löytää 13 500 ton­nin vuosi­tuotan­nol­la tas­apain­on 560 000 ton­nis­sa eli 2.8E24 Bq. Cesium-137 tas­apaino on 830 000 ton­nia eli 2.6E24 Bq. Pitkäikäiset iso­too­p­it jatka­vat ker­tymistään, mut­ta esim teknetium-99:stä ker­tyy 50 vuodessa 920 000 ton­nia eli ain­oas­taan 5.8E20 Bq.

    Jos 90Sr ja 137Cs jakau­tuu tasan maail­man vesi­in tilavu­udeltaan 1.4E18 m^3, akti­ivi­su­ut­ta löy­tyy 3800 Bq per litra. Yllät­tävän vähän edes näin äärim­mäisessä ske­naar­ios­sa [1] kun muis­te­taan että STK:n ylära­ja radonile käyt­tövedessä on 1000 Bq/l.

    Ottaen huomioon että 6% maail­man ener­gias­ta tuote­taan ydin­voimal­la, luon­nolli­nen taus­ta 10–20 Bq/l ylit­ty­isi kyl­lä tämän arvion perus­teel­la reip­paasti jos kaik­ki jäte olisi aina dumpat­tu meri­in. Mut­ta olen taipu­vainen myön­tämään tämän käsi­tyk­sesi oikeak­si — ole­tat var­maan että meri­in kipat­tavas­ta tavaras­ta on ensin jäähdytel­ty pois lyhytikäiset iso­too­p­it välivarastointialtaissa. 

    Toinen mit­ta­puu ovat ilmake­hässä suorite­tut ydinko­keet, jot­ka pahim­mil­laan aiheut­ti­vat 7% taus­tas­ta. Vuo­den 1963 ydinkoekiel­lon jäl­keen­hän suuri osa on puoli­in­tunut pois. Ei tun­nu kovin pahal­ta, kun mikään osa räjähdys­tuot­teista ei pää­tynyt väli­jäähdy­tyk­seen saati lop­pusi­joituk­seen. Epäilen tosin että ydinkokeis­sa vuosit­tain fis­sioitunut ainemäärä oli pienen pieni mur­to-osa siitä mitä reak­tor­eis­sa palaa.

    Olen saat­tanut laskea väärin tai kaivaa väärät luvut, mut­ta var­masti joku tulee ja kor­jaa. Peer-review’in tiukku­us netin keskustelu­pal­stoil­la hakkaa tieteel­liset julka­isut men­nen tullen.

    Kukaan ei väitä, että ydin­voima olisi täysin har­mi­ton. Ei tietenkään ole. Siihen liit­tyy nol­laa suurem­pi ris­ki aivan kuten suun­nilleen kaik­keen muuhunkin inhimil­liseen toim­intaan. Ne kvan­ti­tati­iviset tarkas­taste­lut, joi­ta et tehnyt, ovat kuitenkin tärkeämpiä sen suh­teen, että miten mei­dän tulee kyseiseen ener­gia­muo­toon suhtautua.

    No niin, tässähän ollaan täs­mälleen samaa mieltä.

    Ja tietenkin kaikkein tärkeim­pänä ole­tuk­se­na ole­tat, että maa­pal­lon teknolo­gia ei tuhan­sien vuosien aikana ole eden­nyt yhtään mihinkään…

    Ks. tämän viestin viimeinen lause. Mut­ta mie­lenki­in­toinen aja­tus yrit­tää ottaa tuo tek­i­jä mukaan lonkalta-arvioon … ehkä jonkun­laisen ver­sion kaut­ta Drak­en yhtälöstä? Pitääpä ehkä koet­taa arvioi­da lähipäivinä.

    Mitä uraani­varo­jen riit­tävyy­teen tulee…

    Tästä en lausunut halais­tua sanaa. 

    Joku Saarel­ma on näköjään väitel­lyt Toka­mak-plas­mo­jen stabi­il­isu­ud­es­ta. Jos se olet sinä, tun­net var­maankin Sep­po Sip­ilän — ker­ro ter­veisiä. Muis­taak­seni juuri Sep­po teki aikoinaan hienon suu­ru­us­lu­ok­ka-arvion: poim­i­taan Ajan Lyhyestä His­to­ri­as­ta lähtöko­hdak­si että jokainen kir­jaan painet­tu kaa­va pudot­taa kir­jan myyn­nin puoleen. Sit­ten pitää laskea kuin­ka paljon Pen­tikäisen kaavakokoel­maa myytäisi­in jos siinä ei olisi yhtään kaavaa.

    Arvioipa muuten aikasi kuluk­si mikä on ener­giantuotan­to 1kg:ssa auringos­sa fuu­sioitu­vaa vetyä. Min­ulle tulos oli yllätys.
    —————————————————————————-
    [1] Oikeasti jät­teitä ei tietenkään dumpa­ta meri­in vaan varas­toidaan mah­dol­lisim­man huolel­lis­es­ti. Toisaal­ta esimerkik­si Cs ja Sr eivät pysy tasan jakau­tuneena vaan rikas­tu­vat biol­o­gisi­in sys­teemei­hin (toisin kuin esim. radon).

  42. Tämä on ollut ihan hyvä keskustelu. Mielessäni kirkas­tuu kuva pla­nee­tas­tamme aivan pirun isona reak­to­ri­na, jon­ka tuot­toa hyö­dyn­tävät maaläm­pöpump­pu­jen rak­en­ta­jat ja joka toisaal­ta hönkii jät­teitään ulos radon­ina ja vesi­in liuen­neena radi­u­mi­na — mihin olo­suhteisi­in elämä on his­to­ri­an var­rel­la sopeutunut.

    Toisaal­ta tässä kirkas­tuu suu­ru­us­lu­okan taju: väite että ydin­voimaloiden jätök­set voisi dumpa­ta raakana meri­in ilman mitään vaiku­tuk­sia [1] on pielessä niinkuin on sekin väite että yleinen aktini­di­en esi­inkaivami­nen ja fis­sioimi­nen tekee pla­nee­tas­ta sem­moi­sen että tääl­lä voi asua vain Pseudo­coc­cus radio­du­rans [2] — todel­lisu­us näyt­tää ole­van (tietenkin) jos­sain välimaastossa. 

    Samal­la taval­la aikaisem­min maail­manku­vaani kirkasti auringon muut­tumi­nen vety­pom­mista isok­si kom­postik­si. Täm­möiset maail­manku­va­muu­tok­set vaa­ti­vat yleen­sä omaa ajat­telua ja omaa laskemista — niitä har­voin saa surf­faa­mal­la web­bi­sivuil­la tai poim­i­mal­la luku­ja Wikipedi­as­ta (toki itsekin sei­son jät­tiläis­ten harteil­la). Sil­loin itsel­lä on myös kirkkaana mielessä mitä reunae­hto­ja on olet­tanut, ja on myös kyky muut­taa arvio­taan kun kuulee uusista reunaehdoista. 

    Mitä tulee ihmiskun­nan teknolo­gian tasoon, niin sitä on pirun vaikea ennus­taa osak­si kvan­ti­tati­ivisia suu­ru­us­lu­ok­ka-arvioi­ta. Toisaal­ta kehi­ty­tahti on hur­ja (suomensin juuri Craig Ven­terin huikean TED-esi­tyk­sen, sieltä se Radio­du­ran­s’kin on siepat­tu). Toisaal­ta on ske­naar­i­oi­ta kuten Feyn­man­nin “The future of physics” kir­jas­ta “Don’t you have time to think” — ken­ties tule­vat pol­vet kat­se­l­e­vat tämän sukupol­ven saavu­tuk­sia kuten ITER ja LHC ihaillen niinkuin anti­ikin saavu­tuk­sia temp­pelei­neen ja filosofioi­neen kat­soi­vat keski­a­jal­la eläneet. Hol­ly­wood-filmeis­säkin aiheet vai­htel­e­vat Tran­torin teknouto­pi­oista viidakon peit­tämi­in kaupunkeihin.

    ——————————————–
    [1] Tätähän Saarel­ma ei sanonut, vaan että nykyiset (väli­varas­tois­sa jäähtyneet) jät­teet voisi dumpa­ta meri­in ilman että taus­tasäteily keskimäärin kas­vaa (biologi­nen rikas­tu­mi­nen jne huomiotta). Yllät­tävä tulos, jol­la on imp­likaa­tioi­ta jät­teen lop­pusi­joituk­sen kannal­ta, ja tun­tu­isi kyl­lä pitävän paikkansa. 

    [2] Tätähän minä en sanonut, vaan että bios­fäärin säteily­ta­son on ylipään­sä pakko nous­ta. Alkaa vaikut­taa että joo se tosi­aan nousee, mut­ta nousu jää varsin vähäisek­si (en uskalla vielä sanoa ‘olemat­tomak­si’). Per­im­mäi­nen syy näyt­täisi ole­van että tämän jalko­jemme alla hönkivän jät­tireak­torin ener­giantuotan­to (ja ydin­jäte­tuotan­to) on niin val­ta­va että ihmiskun­nan vähäpätöisel­lä ener­gianku­lu­tuk­sel­la ei ole sen rin­nal­la merk­i­tys­tä — tää pitäis varmis­taa laskemalla.

  43. Mikko:

    Minus­ta kyky tehdä suu­ru­us­lu­ok­ka-arvioi­ta lonkalta on oivalli­nen taito. 

    Olen tästä hyvin samaa mieltä. Kuitenkin kan­nat­taa ensin tehdä se real­i­ty-check niiden omien ole­tusten­sa suh­teen. Sinä lähdit pohti­maan maankuoren uraanista syn­tyvää säteilyä ja sen säteilyn ulostu­lon nopeut­tumista ydin­voiman käytöl­lä. Ajat­telus­sasi uno­hdit kuitenkin sen, että ydin­voimalas­sa ylivoimais­es­ti suurin osa uraanin ener­gias­ta vapau­tuu käytän­nössä läm­pönä, ei radioak­ti­ivise­na säteilynä. 

    Ja kyl­lä, siinä meriv­eteen ydin­jät­teen liuot­tamises­sa oletin, että se olisi vain lop­pusi­joi­tus­muo­to ja jätet­tä olisi ennen sitä käsitel­ty niin kuin nytkin sille tehdään reak­torista pois ottamisen jäl­keen (=jäähdytetään reak­torin vier­essä olevas­sa vesial­taas­sa pari vuosikymmentä). 

    Siinä olet toki oike­as­sa, että ydin­jäte on yksi syy, mik­si esim. fuu­siovoimaa kehitetään. Ydin­jät­teen todel­liset ja etenkin ihmis­ten mielis­sä syn­tyvät uhat ovat sel­l­aisia, että voi­ma­te­ol­lisu­us var­maan mielel­lään olisi ilman niitä.

    Mitä tuo­hon auringos­sa fuu­sioitu­vaan vetyyn tulee, niin ener­giaa syn­tyy aika pirusti, kun pelkästään merivedessä ole­van deu­teri­u­min (jota on vain 0.015% veden vedys­tä) polt­tamis­esa fuu­siore­ak­toris­sa saadaan nyrkkisään­nön mukaan litrasta yhtä paljon ener­giaa kuin tyn­nyril­lis­es­tä öljyä. En tiedä sanois­iko tuo­ta enem­pää joku luku, jos­sa on paljon nol­lia (mikä olisi tulos tuos­ta pyytämästäsi laskusta).

  44. Mikko Kivi­ran­ta:

    Mielessäni kirkas­tuu kuva pla­nee­tas­tamme aivan pirun isona reak­to­ri­na, jon­ka tuot­toa hyö­dyn­tävät maaläm­pöpump­pu­jen rakentajat 

    Käsit­tääk­seni läm­pövuo, joka tulee maan sisältä päin, on jotain 1W/m^2, jota voi ver­ra­ta ylhäältä päin tule­vaan 1kW/m^2 luku­un. En usko maaläm­mön käyt­täjien (siis Suomes­sa, jos­sain Islannis­sa asia on tietenkin toisin) hyö­dyn­tävän tuo­ta maan sisältä tule­vaa ener­giaa vain sitä, että kesäl­lä maan läm­pen­e­miseen sitoutuu osa auringos­ta tulev­as­ta säteilystä.

  45. Yksi tapa, mielestäni erit­täin hyvä, suh­teut­taa ydin­jät­teen vaar­al­lisu­us todel­lisu­u­teen, on tässä:

    http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/48816-ydinjatteen-ja-kallion-radioaktiivisuus

    Tietenkään U‑238 ei kan­na­ta jät­tää käyttämättä:

    http://www.ydinreaktioita.fi/vieraskirjoitus/kuuluuko-ydinvoima-historiaan

    Kun muutkin aktini­did­it polte­taan, niiden pitkäaikainen akti­ivi­su­us on pois­sa laskuista. Ja tuos­sa on siis tapa mil­lä kivi­hi­ili ja maakaa­su voidaan kus­tan­nuste­hokkaasti kor­va­ta. Ottakaa tai jättäkää.

  46. Samuli Saarel­ma:

    En usko maaläm­mön käyt­täjien (siis Suomes­sa, jos­sain Islannis­sa asia on tietenkin toisin) hyö­dyn­tävän tuo­ta maan sisältä tule­vaa ener­giaa vain sitä, että kesäl­lä maan läm­pen­e­miseen sitoutuu osa auringos­ta tulev­as­ta säteilystä.

    Siskol­la on omakoti­talon­sa pihas­sa yli satametri­nen reikä pystyssä, ja siinä läm­pöpump­pu. Syvem­mälle men­täessä läm­pöti­la nousee jonkun 10 astet­ta per 200m. Gra­di­entin etumerk­ki ker­too mis­täpäin se läm­pö tulee.

    Muis­taak­seni tääl­läkin oli puhet­ta että itä-Helsingis­sä nuo syvät reiät ovat yleistyneet niin paljon että speku­loiti­in voitaisi­inko ne kieltää Helen’in kaukoläm­pöverkon alueella.

  47. Samuli Saarel­ma:

    Mitä tuo­hon auringos­sa fuu­sioitu­vaan vetyyn tulee, niin ener­giaa syn­tyy aika pirusti, kun pelkästään merivedessä ole­van deu­teri­u­min (jota on vain 0.015% veden vedys­tä) polt­tamis­esa fuu­siore­ak­toris­sa saadaan nyrkkisään­nön mukaan litrasta yhtä paljon ener­giaa kuin tyn­nyril­lis­es­tä öljyä. En tiedä sanois­iko tuo­ta enem­pää joku luku, jos­sa on paljon nol­lia (mikä olisi tulos tuos­ta pyytämästäsi laskusta).

    Tässä tulee lupaa­mani yllä­tys. Kun ker­rot aurinko­vakion ~1.3kW/m^2 pal­lonkuoren pin­ta-alal­la jon­ka säde on 150 miljoon­aa km ja jaat auringon mas­sal­la 2E30 kg, tulos on parisa­taa mikrowat­tia per kg. Alle tuhan­nesosa siitä mitä on ihmiske­hon biologi­nen lämmöntuotanto.

    Aurinko ei ole hur­jasti lieke­htivä vety­pom­mi, vaan kom­posti jos­sa vety lahoaa hil­jalleen heli­u­mik­si. Käy jär­keen — eihän polt­toaine muuten riit­täisi mil­jardeik­si vuosiksi.

    Itseni tämän mit­ta­suh­teen tajuami­nen saa ihmettelemään (kval­i­tati­ivis­es­ti, en tunne alaa juurikaan) kuin­ka hel­vetin vaikeaa täy­tyy olla reak­tion pitämi­nen stabi­ili­na ja hallinnas­sa ITER:issä ja muis­sa fuu­siore­ak­tor­eis­sa, jois­sa tehoti­hey­det ovat ker­taluku­ja ja taas ker­taluku­ja suurem­mat kuin auringos­sa. Ei ihme että niiden kehit­te­lyn kanssa on kulunut vuosikym­men ja toinenkin.

  48. Mikko, puhuit siis noista syvistä läm­pöpumpuista. Käsit­tääk­seni paljon yleisem­piä ovat sel­l­aiset pin­ta­maas­sa ole­vat keräimet.

    Mitä niihin syvi­in reiki­in tulee, niin oleel­lista ei ole kat­soa läm­pötilo­ja, vaan läm­pövuo­ta. Läm­pöti­la tosi­aan nousee aika huipakkaa vauh­tia men­täessä maan alle, mut­ta gra­di­ent­ti on käsit­tääk­seni jyrkkä vain sik­si, että kallio johtaa läm­pöä varsin huonos­ti. Jos sitä läm­pöä ale­taan sieltä syvältä siirtämään nopeasti pois, on seu­rauk­se­na se, että kallio jäähtyy. Ja sit­ten pitää pora­ta uusi reikä jne. 

    Käsit­tääk­seni jopa Islannis­sa val­taosa geot­er­mis­es­tä läm­möstä ei ole uusi­u­tu­vaa (siis sel­l­aista, että maan kuoren alta tule­va läm­pö pitäisi läm­mit­täisi niitä maanalaisia kuumia vesiä sitä mukaa, kun ihmi­nen pump­paa sitä läm­pöä sieltä pois), vaan siel­lä vain käytetään tuhan­sia vuosia maan alaisi­in vesi­varas­toi­hin ker­tynyt­tä läm­pöä hyväk­si vähitellen niitä jäähdyttäen. 

    Tämän vuok­si vaik­ka syväl­lä maas­sa läm­pöti­lat ovatkin korkei­ta, sieltä ei ole läm­pöen­er­giaa juurikaan saatavis­sa. Joku vesisuoni, joka kerää läm­pöä suurelta alueelta siihen porareikään, voi muut­taa tilan­net­ta, mut­ta itse reikään maan alta suo­raan tule­va läm­pö (kuten sanoin, n. 1W/m^2) ei kyl­lä oikein riitä mihinkään. Niin­pä kukaan ei ener­giatuotan­to­ta­pana suun­nit­tele kilo­me­trien syvyy­teen porat­tavia reik­iä, vaik­ka siel­lä olisikin sato­jen astei­den läm­pötilo­ja tarjolla.

    Fuu­siore­ak­torista sanois­in, että ei ehkä kan­na­ta kat­soa analo­giaa reak­torin vaikeud­es­ta siitä, miten vaikeaa auringos­sa tapah­tu­va pro­toni-pro­toni fuu­sio on. Fuu­siore­ak­toris­sa käytet­täisi­in deu­teri­u­mia ja tri­tiu­mia. Tämän reak­tion toden­näköisyys on paljon suurem­pi kuin protoni-protoni-fuusion.

    Toisek­si, DT-reak­tion reak­ti­ivi­su­us kas­vaa voimakkaasti läm­pöti­lan mukana. Pelkästään men­e­m­i­nen 10 miljoonas­ta asteesta (auringon keskus­tan läm­pöti­la) 100 miljoon­aan asteeseen, reak­ti­ivi­su­us kas­vaa jotain 5 ker­talu­okkaa (eli 100 000-ker­taisek­si). Eli jos plas­man koos­s­api­toa paran­taa 10-ker­taisek­si, kas­vaa fuu­siote­ho 100 000-kertaiseksi.

    Ei niin, että fuu­sion toteut­ta­mi­nen siltikään help­poa olisi…

  49. Oli­pa mie­lenki­in­toinen havain­to Auringos­ta tuo tehoti­heys. Toisaal­ta, ydin­reak­tiot tapah­tu­vat vain Auringon ytimessä. Enkä tiedä minkä kokoises­sa tilavu­udessa, mut­ta tehoti­heys siel­lä on taa­tusti usei­ta ker­talu­okkia suurempi. 

    Geot­er­mi­nen ener­gia kallios­ta otet­tuna ei ole uusi­u­tu­vaa, taik­ka on, mut­ta hyvin hitaasti uusi­u­tu­vaa. Syistä, jot­ka tääl­lä jo todettiin. 

    David JC MacK­ay ker­too lisää:
    http://www.inference.phy.cam.ac.uk/withouthotair/c16/page_96.shtml

  50. Samuli Saarel­ma 26.1. 13:32:

    Kuitenkin kan­nat­taa ensin tehdä se real­i­ty-check niiden omien ole­tusten­sa suhteen.

    Joo, tai vähin­tään pitää päät­te­lyn pätevyysalue koko ajan kirkkaana mielessä, sil­loin kun funtsii ei-niin-real­is­tisia skenaarioita.

    Sinä lähdit pohti­maan maankuoren uraanista syn­tyvää säteilyä ja sen säteilyn ulostu­lon nopeut­tumista ydin­voiman käytöl­lä. Ajat­telus­sasi uno­hdit kuitenkin sen, että ydin­voimalas­sa ylivoimais­es­ti suurin osa uraanin ener­gias­ta vapau­tuu käytän­nössä läm­pönä, ei radioak­ti­ivise­na säteilynä.

    En uno­htanut vaan jätin tietois­es­ti huomiotta. Halusin ver­ra­ta kah­ta tilannetta:

    (i) U235 hajoaa maankuores­sa omia aiko­jaan Th231:ksi 700 000 vuo­den aikaskaalas­sa tuot­taen 4.5MeV:in alfoja. 

    (ii) ihmisen väli­in­tu­lo on fis­sioin­ut sen vaikka­pa 90Sr:ksi joka ampuu 2.8 MeV:in betahiukka­sia tai 137Cs:ksi joka ampuu 1.2 MeV:in, mut­ta molem­mat ~30 vuo­den aikaskaalas­sa. Siis suun­nilleen yhtä energeet­tistä säteilyä kuin maankuoren U235 mut­ta 20 000 ker­taa tiuhempaan tahtiin.

    Tämän ver­tailun kannal­ta on yksi ja sama että U235:n fis­sios­sa vapau­tuu tosi­aankin paljon isom­pi ener­gia, jotain 200MeV. Se on vain kan­nustin joka on innoit­tanut Homo Sapi­ensin ylipään­sä rak­en­ta­maan reak­tor­e­i­ta ja potki­maan fis­sio­ta liik­keelle ja aikaansaa­maan siir­tymän tapauk­ses­tas­ta (i) tapauk­seen (ii).

    Samuli Saarel­ma 26.1. 19:01:

    Mikko, puhuit siis noista syvistä läm­pöpumpuista. Käsit­tääk­seni paljon yleisem­piä ovat sel­l­aiset pin­ta­maas­sa ole­vat keräimet.

    Sor­ry, luulin ole­van selvä mis­tä pumpuista on kyse, kun viiteke­hyk­senä oli radioak­ti­ivisen hajoamisen läm­mön­tuotan­to maankuoressa.

    Jos sitä läm­pöä ale­taan sieltä syvältä siirtämään nopeasti pois, on seu­rauk­se­na se, että kallio jäähtyy. Ja sit­ten pitää pora­ta uusi reikä jne.
    .…
    Tämän vuok­si vaik­ka syväl­lä maas­sa läm­pöti­lat ovatkin korkei­ta, sieltä ei ole läm­pöen­er­giaa juurikaan saatavissa.

    Oudol­ta tun­tuu, täy­tyy var­maan varoit­taa siskoa — hei­dän ton­tilleen tuskin kovin mon­taa reikää mah­tuu. Onko sin­ul­la näp­pitun­tu­maa kuin­ka mon­en vuo­den välein pitää pora­ta uusi reikä? Itse en tiedä alas­ta juuri mitään, meil­lä on kaukolämpö.

    …mut­ta itse reikään maan alta suo­raan tule­va läm­pö (kuten sanoin, n. 1W/m^2) ei kyl­lä oikein riitä mihinkään…

    Hmm…jos numerosi pitää paikkansa, tuos­ta tulee man­terei­den yli inte­groitu­na 145 TW … koko pla­nee­talle 500 TW eli pari tuhat­ta ker­taa ydin­voiman nyky­tuotan­to. Ei ihme että rado­nia pukkaa.

    Hem­met­ti, vähän kun surf­faa: Ruot­sillekin on lis­tat­tu (läm­pö?) tehoa 4200 MW! Kuinka­han tuo on laskettu? 

    Fuu­siore­ak­torista sanois­in, että ei ehkä kan­na­ta kat­soa analo­giaa reak­torin vaikeud­es­ta siitä, miten vaikeaa auringos­sa tapah­tu­va pro­toni-pro­toni fuu­sio on. Fuu­siore­ak­toris­sa käytet­täisi­in deu­teri­u­mia ja tri­tiu­mia. Tämän reak­tion toden­näköisyys on paljon suurem­pi kuin protoni-protoni-fuusion.

    En poht­in­ut reak­tion toden­näköisyyt­tä (s.o. Coulom­bin vallin korkeut­ta) vaan sen hal­lit­tavu­ut­ta, stabi­il­isu­ut­ta. Onhan tuo D‑T reak­tio demot­tu käytän­nössäkin Cas­tle Bravon jäl­keen vaik­ka kuin­ka mon­ta ker­taa, mut­tei kovin stabiilisti.

    —————————–

    Eiköhän siihen aktini­di­en nopeutet­tuun hajoamiseen ihmisen väli­in­tu­lon seu­rauk­se­na tul­lut jonkin­lainen selvyys. Duu­ni­ti­lanne ei oikein antaisi varaa enem­pään rön­syämiseen läm­pöpump­pui­hin ja fuu­sioon ja …

  51. Ok, ehkä min­ua sot­ki se, että puhuit jos­sain vai­heessa kaiken muut­tumis­es­ta raudaksi.

    Läm­pöpumpuista kai se, mikä kaukoläm­pöä “häir­it­see” ovat juuri ne pin­taläm­pöpumput, kos­ka ne pois­ta­vat läm­pöä pin­ta­maas­ta, johon kaukoläm­pöputket sitä toisaal­ta luovut­ta­vat. Käytän­nössä maaläm­pöpumpun käyt­tö on siis lähel­lä kaukoläm­pöputkea ainakin osin läm­mön varas­tamista. En sit­ten tiedä, onko täl­lä mitään käytän­nön merkitystä.

    Noista syväläm­pöpumpuista sen ver­ran, että kai niiden pitkän aikavälin toimivu­us riip­puu aika pitkälti siitä, kuin­ka paljon siel­lä syväl­lä on veden vir­taus­ta. Jos vir­taus­ta on tarpeek­si, riit­tää se hake­maan läm­pöä laa­jal­ta alueelta eikä reikä kylmene vain yhden talon läm­mönku­lu­tuk­sen vuok­si. En ole mikään ekspert­ti tässä, joten älä vaan min­un sanaani usko siskoasi neuvoessasi.

    Mitä niihin man­terei­den yli geot­er­misen ener­gian inte­groin­tei­hin tulee, niin kan­nat­taa muis­taa, että ylhäältä päin tulee kolme ker­talu­okkaa enen­m­män ener­giaa, jon­ka käyt­tämistä kan­nat­taisi kyl­lä ensin hyö­dyn­tää ennen kuin ryhtyy sitä maan alaista ener­giaa käyttämään. 

    Fuu­sios­ta sen ver­ran, että kos­ka DT-fuu­sio on niin paljon helpom­pi kuin se auringon pp-fuu­sio, ei sen maan­pääl­lisen plas­man koos­s­api­to nyt ihan niin vaikeaa ole kuin aurinko­laskus­tasi voisi päätel­lä. Plas­maa ei tarvitse kuumen­taa niin kuu­umak­si ja tiheyt­tä nos­taa niin suurek­si kuin pp-fuu­sios­sa pitäisi. Tämä tietenkin helpot­taa niitä stabi­il­isu­u­songelmia, jot­ka ovat paine­gra­di­entin aiheut­tamia (minkä tietenkin jo tiesitkin, kun olit väikkäri­ni jo lukenut 😉 ) 

    Ja hyvä huomio Kajl­ta liit­tyen auringon tehotiheyteen.

  52. ■Evert The NeveR­est kir­joit­ti 22.1.2011 kel­lo 18:19
    Onnek­si Suomes­sa ja pohjoisel­la pal­lon­puoliskol­la Kanadaa myöten maa nousee jääkautisen jäätikön sulamisen ansios­ta tuon millin vuodessa. Sal­do on siis nol­la ja maan nousun pitäisi nyt näil­lä para­me­treil­lä pysähtyä. 

    Tästä maan nousus­ta on vuo­sisa­tainen empiri­nen ja his­to­ri­alli­nen tieto. Mm. Turun lin­na ja Kuu­sis­ton lin­na raken­net­ti­in aikoinaan saarelle. Ne eivät enää ole veden ympäröimiä.

    Aivan samal­la taval­la tuin jäävuoret kel­lu­vat mer­essä niin man­ner­laatat kel­lu­vat maan ker­rosten päällä
    __________

    TIEDE-lehti, Kysy asiantuntija-palstalta:

    Meren­pin­nan nousun seu­rauk­sia maail­mankar­tal­la on han­kala arvioi­da tarkasti, sil­lä vaiku­tuk­set ran­nikol­la eivät ole suo­ras­sa suh­teessa lisään­tyneeseen vesimäärään.

    Ensin­näkin lisävesi painaisi meren­po­h­jaa alaspäin. Kos­ka kuoren alla ole­va nestemäi­nen vaip­pa ei voi puris­tua kokoon, vaipan ainet­ta siir­ty­isi hitaasti man­nerten alle, mikä nos­taisi man­tere­i­ta ylöspäin. 

    Toisek­si poh­jan pain­u­mi­nen ja veden­pin­nan nousu lisäi­sivät meri­al­taiden tilavuutta. 

    Kol­man­nek­si havait­semista mutk­istaa ilmas­ton läm­pen­e­mis­es­tä aiheutu­va veden läm­pölaa­jen­e­m­i­nen. Esimerkik­si Tyy­nen­meren El Niño ‑ilmiö syn­tyy, kun merive­den läm­pöti­la vai­htelee muu­tamia astei­ta, mut­ta meren­pin­nan korkeus voi muut­tua jopa kolme des­imetriä. Täl­laiset muu­tok­set voivat siis olla het­kel­lis­es­ti jopa mon­isa­tak­er­taisia jäätiköi­den sulamis­es­ta aiheutu­vaan meren­nousu­un nähden.

    Jos vain Grön­lan­ti sulaisi, pohjoises­sa meren­pin­ta ei nousisi juuri lainkaan. Tämä johtuu siitä, että jäätikön sulaes­sa Grön­lan­nin lähistöl­lä pain­ovoima pienenisi ja vesi alka­isi siir­tyä etelään. Vas­taavasti Etelä­man­tereen sulamisen seu­rauk­set näky­i­sivät pohjoisel­la pal­lon­puoliskol­la, kun meren­pin­ta Etelä­man­tereen läheisyy­dessä pysy­isi vakaana.

    Paras nyk­yarvio on, että meren­pin­ta nousee keskimäärin kaksi–kolme mil­limetriä vuodessa.

    Vas­taa­ja:
    Markku Poutanen
    pro­fes­sori, osastonjohtaja
    Geo­deet­ti­nen laitos
    ______

    On mie­lenki­in­toista, että pro­fes­sori on tul­lut samaan johtopäätök­seen kanssani.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *