Voisiko Applen strategian kieltää?

Hesarin mukaan Apple aikoo ottaa iPadil­la luet­ta­vat sanomale­hdet oman tilaus­mo­nop­o­lin­sa hal­tu­un. Net­ti­h­e­sarin lukuoikeudet pitäisi ostaa Applelta, joka saman tien pidät­tää tilaus­mak­sus­ta itselleen 30 pros­ent­tia. Samal­la se pitää tilaa­jarek­isterin itsel­lään aikoen var­maankin hyö­tyä tästä kau­pal­lises­sa mainonnassa.

Meil­lä on lait kytkykau­pas­ta ja määräävän markki­na-ase­man väärinkäytöstä. Pitäisikö myös täl­lainen yksinker­tais­es­ti vain kieltää. Myytäkööt tietokoneet tietokoneina ja lehdet lehtinä.

Applen han­ke voi kaat­ua tietysti myös siihen, jos kil­pail­i­jat eivät samaan han­kkeeseen ryhdy. Kuka ostaa Applen, jos kaik­ki sille ladat­ta­va mak­sulli­nen mate­ri­aali on kalli­im­paa kuin kil­pail­i­joiden koneelle ladat­ta­va, mut­ta silti yri­tyskin täl­laiseen kytkykaup­paan pitäisi kieltää.

51 vastausta artikkeliin “Voisiko Applen strategian kieltää?”

  1. Applen tapa toimia on pöyristyt­tävä. Eniten ihmette­len sitä, mik­si medi­at­alot lähtevät tuo­hon mukaan. Hajoite­taan toimi­va vapaa yleinen inter­net ja luo­daan sinne karsi­noi­ta laite­toimit­ta­jan mieli­halu­jen mukaan.

    Erit­täin huono kehityskuva.

  2. Applen iOs tuot­teis­sa on paljon huolestut­tavia piirteitä, nimeno­maan käyt­täjän vapauk­sien kannal­ta. Applel­la on selkeä näke­mys tule­vaisu­u­den tietokoneista, joi­hin sof­t­at voi asen­taa vain App­stores­ta, jol­loin Applel­la on täysi val­ta siihen mitä saat asen­taa. Tämä peri­aate ulot­taa lon­keron­sa nyt niin mon­een asi­aan, että IT-ammat­ti­laise­na ja vapaiden ja ilmais­ten ratkaisu­jen puolestapuhu­jana tek­isi mieli julis­taa i* tuot­teet pan­naan ihan peri­aat­teen vuoksi.

    Ongel­ma on kuitenkin siinä, että kil­pail­i­joiden tuot­teet eivät yksinker­tais­es­ti tar­joa yhtä hyvää käyt­täjäkoke­mus­ta. Eivät tar­joa, vaik­ka kuin­ka toivoisi. Muut tablet­ti­ratkaisut ovat reilusti iPadiä jäl­jessä (ja veikkaan että iPad2 tulee repimään eroa vielä lisää) mon­es­sa käytet­tävyy­teen ja helpout­teen liit­tyvässä asiassa.

    Voiko yri­tys­tä rankaista siitä että se rak­en­taa sel­l­aisen ratkaisun jos­ta asi­akkaat pitävät? Kyse­hän on siitä, että kil­pail­i­joiden pitäisi tuot­taa markki­noille tuot­tei­ta, joi­ta asi­akkaat käyt­täi­sivät mielu­um­min kuin Applen vastaavia.

  3. Olisitko samaa mieltä jos Applen vaa­ti­ma pros­ent­tio­su­us olisi esimerkik­si 5%? Tai 2%? Itsel­läni ei ole vah­vaa kan­taa tähän. Luulen kuitenkin ettei Applen markki­nao­su­us muo­dos­tu tableteis­sa niin merkit­täväk­si että yhtiö voisi pitkäl­lä juok­sul­la vaa­tia 30% pro­vi­sioi­ta app store ‑myyn­nistä. Varsinkaan esimerkik­si kym­meniä euro­ja mak­sav­ista lehti­ti­lauk­sista. Eri asia ovat 0.79 euron ohjel­mat kuten Angry Birds.

  4. Osmo Soin­in­vaara:

    Applen han­ke voi kaat­ua tietysti myös siihen, jos kil­pail­i­jat eivät samaan han­kkeeseen ryhdy. Kuka ostaa Applen, jos kaik­ki sille ladat­ta­va mak­sulli­nen mate­ri­aali on kalli­im­paa kuin kil­pail­i­joiden koneelle ladat­ta­va, mut­ta silti yri­tyskin täl­laiseen kytkykaup­paan pitäisi kieltää. 

    Kyse on nimeno­maan siitä, mitä kulut­ta­jat halu­a­vat! Applen malli on yksi. Ja se könähti ensim­mäisen ker­ran jo sil­loin kuin PC-markki­nat (suh­teel­lisen avoin) löivät lau­dal­ta (sul­je­tum­man) Macin.

    Ei tähän sään­te­lyä tarvi­ta, kyl­lä markki­nat hoita­vat täl­laiset “ongel­mat”.

    Minä kir­joi­tan tätä Applen koneel­la ja min­ul­la on myös iPhone, mut­ta enää en ko. fir­mal­ta osta mitään. Liika on liikaa. Apple saa minus­ta nou­dat­taa ihan mil­laista poli­ti­ikkaa halu­aa, ja minä puolestani saan ihan vapaasti olla käyt­tämät­tä niitä lait­tei­ta sen poli­ti­ikan vuok­si. Täysin reilua.

    Kari

  5. Ei kai juuri syn­tyneil­lä tai syn­tymässä olevil­la markki­noil­la voi vielä puhua johta­van markki­na-ase­man väärinkäytöstä. Mut­ta ehdot­tomasti tässä on ris­ki, että Apple saa alal­la johta­van ase­man, ja mah­dol­lis­es­ti käyt­täisi sitä väärin jos vain kyke­nee. Toisaal­ta, kai Applelle kuu­luu myös jokin hyvä kor­vaus siitä, että se on luonut toimi­vat markki­nat eri­laisille verkos­sa myytäville asioille (musi­ik­ki, sovel­luk­set, ehkä pian lehdetkin).

    Mut­ta tietokonealal­la on tosi­aan iso ris­ki, että palve­lut keskit­tyvät voimakkaasti. Monel­la alal­la (vaikka­pa hakukoneet, käyt­töjär­jestelmät) jokin yksit­täi­nen toim­i­ja voi hel­posti saavut­taa täysin domi­noivan ase­man. Ehkä tarvit­sisimme uusia dig­itekni­ikkaan sopivia sään­töjä, joil­la val­tiot tai maail­man­talous yleis­es­ti voisi varmis­taa markki­noiden ja teknolo­gian kehi­tyk­sen jatku­misen, ja vält­tää yhden fir­man domi­noivan aseman.

    Tässä tapauk­ses­sa Apple näyt­täisi linkkaa­van oman rau­dan omaan myyn­tikanavaan ja myös omaan asi­akas­rek­isteri­in. Ei kai tämä ole vielä peri­aat­teessa väärin. Sanomale­hdil­lä on var­maankin mah­dol­lisu­us perus­taa myös oma markki­noin­ti- ja myyn­tikana­vansa niin halutes­saan, ehkä kat­taen myös muut kuin Applen laitteet.

    Jos tuo­ta Applen kon­sep­tia halu­taan rajoit­taa, ensim­mäisenä mah­dol­lis­es­ti kiel­let­tävänä asiana mieleen tulee yleiskäyt­töisen tietokoneen varus­t­a­mi­nen kovopo­h­jaisel­la tai käyt­töjär­jestelmään sido­tul­la DRM-jär­jestelmäl­lä, joka ei ole yleiskäyt­töi­nen, vaan toimii vain yhden myyn­tikana­van yhteydessä.

    Mieluiten tulisin toimeen ja pitäisin markki­nat toimiv­ina ilman keinotekoisia rajoit­tei­ta. Mut­ta jos Apple todel­la uhkaa ottaa markki­noil­la domi­noivan ase­man, jotkin tilapäiset tai pysyväm­mät rajoituk­set voisi­vat tul­la kyseeseen. Ehkä nyt on liian aikaista arvioi­da mihin suun­taan tilanne kehit­tyy. Seu­rail­laan. Ja Applelle voisi kyl­lä antaa viestiä, että tilanteeseen voidaan puut­tua, jos markki­nat vääristyvät.

    Jos käyt­töjär­jestelmä­ta­son DRM-kon­trol­loidut markki­nat lähtevät vetämään hyvin, suo­tavaa olisi että sama jär­jestelmä olisi avoin (kaikkien käytet­tävis­sä sekä lait­teis­sa että verkos­sa). Pelkässä verkkokau­pas­sa tilanne on var­masti helpompi.

  6. Tarken­taisitko mikä pitäisi kieltää.

    Ile­meis­es­ti jokin Applen toimin­nas­sa mät­tää. Tämä vika ei lausumasi mukaan ole kytkykaup­pa tai määräävän markki­na-ase­man väärinkäyt­tö. Vai onko se sit­tenkin kytkykaup­pa, joka siis on jo nyky­lain­säädän­nöl­lä kiellettyä?

    Selvit­täisitkö myös mik­si Applen strate­gia on kiel­let­tävä. Lain­säätäjän virkaa havit­tel­e­val­ta odot­taisi parem­pia perustelu­ja uudelle kiel­lolle kuin totea­mus että täl­lainen kiel­to nyt vain tarvitaan.

    P.S. Osmo, uno­hdit vero­tus­ta käsit­tele­vistä blo­givi­esteis­säsi maini­ta, kuin­ka paljon sitä veroa on kerät­tävä ja kuin­ka paljon niitä val­tion meno­ja on leikat­ta­va. Jotkut kyse­levät leikkaus­lis­to­jen perään, mut­ta mitä jos nyt ensialku­un vain lausut­taisi­in ääneen tavoitetasot.

  7. Tässä yhtey­dessä on syytä muis­taa, että Apple aset­taa myös tiet­tyjä rajoituk­sia kaikelle sisäl­lölle, joka sen kaut­ta kiertää. Jotenkin tästä tulee mieleen Wal­mart, joka har­ras­taa myös saman­laista toim­intaa, ja sit­ten seu­raavak­si sensurointi…

  8. Hesarin hin­to­ja: kestoti­laus vuodek­si 269eur, määräaikaise­na 372eur, pelkkä dig­ile­hti 216eur (määräaikainen). Hesarin tilauk­sen mukaan dig­ile­hden saa melkein ilmaisek­si (30eur/v).

    Mie­lenki­in­tois­es­ti pelkkä dig­ile­hti Applen kaut­ta mak­saa kuukaudek­si 15eur, eli vuodessa n. 180eur. Vaik­ka Apple oletet­tavasti rokot­taa 30%, lehti on silti halvem­pi ostaa Applen kautta. 

    Muutenkin dig­ile­hti on erik­seen tilat­tuna varsin kallis paper­ile­hteen ver­rat­tuna. Samal­la kun Applelta kiel­letään aineis­ton monop­o­lisoin­ti, pitäisi ehkä miet­tiä kiel­letäänkö myös sanomale­hdiltä paper­ile­htien subventointi. 

    Asi­aan liit­tymät­tä: kun aamul­la lukee iPadil­ta kaiken mate­ri­aalin mitä esim. blo­geista (Google Read­er), YLE:n ja HS:n sivuil­ta ja julk­isy­hteisöiltä (FMI, NOAA suo­raan ja sääblog­garei­den kaut­ta) saa vapaasti, jää miet­timään halu­aako todel­la mak­saa 1,5 euroa HS:n sisäl­löstä — kun irton­u­meron iTune­sista ostaes­sa asian voi joka aamu erik­seen päät­tää. Yleen­sä vas­taus on ei. Medi­an tilanne on ekono­mi­al­taan täl­lä het­kel­lä jotenkin absur­di, ei mitenkään tasapainotilassa.

  9. @Osmo

    Apple halu­aa 30 prossaa myyn­nistä ja se ei onnis­tu jos ei laskute­ta mitään.

    Lisäk­si Apple säätelee sitä mitä lait­teisi­in saa asen­taa ja mitä ei. Kauhea ske­naario jos tuo­hon läh­tee muutkin mukaan.

  10. Paine­tu­il­la lehdil­lä tun­tuu pal­lo ole­van hukas­sa. Niil­lä on edelleen hakuses­sa netin ansain­ta­logi­ik­ka ja sik­si Applen tyy­li­nenkin yhteistyö kel­paa. Siihen tar­tu­taan kuin hukku­va pelastusrenkaaseen.

    Angry Birdin taloudelli­nenkin men­estys globaal­isti Apple peli­maail­mas­sa toimii oivana kiihdyt­täjänä print­tile­hdille. Apple koetaan ilmeis­es­ti jon­ain rahanteon maagikkona.

  11. Sanois­in että tässä käy niin että kun ne luku­lait­tei­den hin­nat tip­puu kaksinu­meroisik­si niin sanomale­htien ja muiden sisältökaup­pi­aiden kan­nat­taa vaik­ka lahjoit­taa omat sel­l­aiset tilaa­jilleen, jos siis halu­a­vat sul­je­tun lait­teen joka on jake­li­jan kontrollissa.

  12. Mielestäni Applen “välisyävetämä” 30 pros­ent­tia on hyvin kohtu­ulli­nen, kun sitä ver­taa minkä tahansa tuot­teen myyn­tipor­taiden ottami­in kat­teisi­in. Jos 30 pros­en­til­la saa tuot­teelle maail­man­laa­juisen toimi­van jakelukana­van on kyseessä suo­ras­taan lois­ta­va diili. 

    Liekö markki­na­t­alous vielä niin tuore ilmiö, etteivät kaik­ki oikein ymmär­rä, ettei väli­por­taiden kat­teet ole mitään välistäve­toa vaan katet­ta nor­maal­ista liiketoiminnasta.

  13. Pidä Osmo vaan näp­pis erossa näistä jutu­ista ja anna markki­noiden päättää.

  14. Jos applen luku­lait­teen omis­ta­ja on pakotet­tu osta­maan net­ti­h­e­sarin nimeno­maan applen net­tikau­pas­ta ja applen luku­lait­tei­den markki­nao­su­us on riit­tävän korkea, ei minus­ta määräävän markki­na-ase­man väärinkäyt­töä koske­vien sään­nök­sien soveltamiselle ole estettä. 

    Suo­raa lain­aus­ta kil­pailu­vi­ras­ton sivuilta: 

    ” 1) Asi­akkaiden toim­intava­paut­ta saate­taan rajoit­taa esimerkik­si niin, että yri­tys velvoit­taa asi­akkaan rajoit­ta­maan liike­suhteitaan toisi­in yrityksiin.

    2) Määräävässä markki­na-ase­mas­sa olevil­ta yri­tyk­siltä on kuitenkin pääsään­töis­es­ti kiel­let­ty täl­lais­ten asi­akkaiden toim­intava­paut­ta rajoit­tavien ehto­jen asettaminen ”

    Kil­pailu­vi­ras­tol­la on erit­täin infor­mati­iviset net­ti­sivut, kun etsii tietoa kil­pailun­ra­joi­tusasioista. Yleen­sä tietoa kan­nat­taa etsiä muual­ta kuin vira­nomais­ten sivuil­ta, mut­ta kil­pailu­vi­ras­to suo­ras­taan kut­suu luok­seen. Kil­pailu­vi­ras­to ei vain pläjäytä luk­i­jalleen pykäliä silmille, vaan ne seloste­taan esimerkein, miten oikeuskäytän­nössä tulkin­nan­varaisia lainko­htia on tulkit­tu. Näin luk­i­ja vält­tyy oikeuskäytän­nön oma­toimiselta kahlaamiselta.

  15. Art­turi B: 

    “Pidä Osmo vaan näp­pis erossa näistä jutu­ista ja anna markki­noiden päättää.”

    Osmon ja muidenkin poli­itikko­jen on ollut pakko vai­va­ta päätään näil­lä kil­pailun­ra­joi­tusasioil­la juuri sik­si, että markki­nat saisi­vat päättää.

  16. Jos mah­dol­lista johtavaa markki­na-ase­maa ei ote­ta huomioon, miten tämä eroaa siitä, miten lehti­toimis­tot ja lehtien irton­u­meromyyjät otta­vat osuutensa? 

    Jos tilaa lehden lehti­toimis­ton kaut­ta tai ostaa irton­u­meron, 30–50 % hin­nas­ta menee välikädelle ja kus­tan­ta­ja saa vähem­män kuin mitä se saisi, jos se myisi tilauk­set tai lehdet itse. Silti kulut­ta­jalle hin­taero ei vält­tämät­tä ole näin suuri.

  17. En ole vieläkään Hesarin uutista näh­nyt, mut­ta ilmeis­es­ti 30% ja monop­o­li tarkoit­taa iTunes-verkkokau­pan kaut­ta myytävää sisältöä.

    Vai­h­toe­hdot kus­tan­ta­jalle, esim. HS:lle, ovat pystyt­tää oma dig­i­taa­li­nen jakelukana­va, tai käyt­tää kil­pail­e­vaa jakelukanavaa. Jälkim­mäi­nenkin on mah­dol­lista, kos­ka esim. Ama­zon Kin­dle ‑app­likaa­tion saa iPadille, ja Ama­zon myy kir­jo­ja ja sanomale­htiä oman dig­i­taalisen markki­na­paikkansa kaut­ta. Ama­zonin markki­na­paikan kaut­ta ostet­tu sisältö toimii myös muil­la lait­teil­la joi­hin Kindlen asen­taa. Kir­ja jopa aukeaa samal­ta sivul­ta jolle sen iPadis­sa jät­ti — olet­taen että lait­teista on verkkoyhteys. 

    Niin vah­vaa ase­maa Applel­la ei ole, ainakaan nyt, että he voisi­vat kieltää Ama­zo­nia (tai muitakaan) käyt­tämästä omia jakelukanavi­aan. Käytetään­hän iPa­dia nimeno­maan luku­lait­teena, verkko­surf­fauk­sen lisäk­si, ja Ama­zonin ase­ma kir­jakaup­pana on aika vankka. 

    Eli vai­h­toe­hto­ja on edelleen, ja 30% plus monop­o­li kos­kee ain­oas­taan Applen oman markki­na­paikan käyt­töä *sisäl­lölle* (vs. app­likaa­tio, joka on ko. markki­na­paikalla väistämät­tä). Toisaal­ta Ama­zonin mar­gin­aali taitaa olla samaa luokkaa. 

    30% on kuitenkin iso mar­gin­aali, joka ker­too ehkä Applen yliv­er­taisu­ud­es­ta luo­da ihmistä miel­lyt­täviä lait­tei­ta, sanomale­htien ahdin­gos­ta ja medi­an yleis­es­tä muutostilasta. 

    Eiköhän mar­gin­aali tuos­ta vähitellen putoa. Dig­i­taalisen jakelun kus­tan­nuk­set ovat kuitenkin pitkäl­lä aikavälil­lä huo­mat­tavasti paper­ile­htien jakelua pienem­mät. Googlauk­sen (hmm) perus­teel­la muutkaan kus­tan­ta­jat eivät ole kovin tyy­tyväisiä tilanteeseen.

  18. Lisäyk­senä vielä:
    Ennenkuin asia pälähti Osmon päähän, se huo­mat­ti­in Googlel­lakin, Android ei ole Nokian kil­pail­i­ja, vaan varmis­taa sen, ettei Intern­jet luisu Applen päätösvaltaan.

    Kari

  19. Ja se muuten on, sivu­men­nen sanoen osoi­tus siitä, miten markki­nat toimi­vat taas ker­ran parem­min kuin sääntely 🙂

    Kari

  20. @Paavo Häik­iö

    Ei iPadis­sa var­maan mitään yliv­er­taista omi­naisu­ut­ta kil­pail­i­joi­hin ver­rat­tuna. Käyt­tökoke­mus on kuitenkin omaa luokkaansa, toim­into­jen yksinker­taisu­us yhdis­tet­tynä monipuoliseen ohjelmis­to­va­likoimaan ja mielyt­tävään käyt­töli­it­tymään on aika kova myyn­ti­valt­ti. Vielä en ole näh­nyt mas­samarkki­noil­la yhtään kil­pail­i­jaa joka olisi edes samal­la tasol­la saatik­ka parempi.

  21. Yksi hyvä kon­trol­litek­i­jä on jail­breakin mah­dol­lisu­us. Mitä enem­män Apple hol­hoaa käyt­täjiä, sitä use­ampi mur­taa käyttiksen.

    Hesarin suh­teen ongel­ma ratkeaisi jos näköisle­hti koo­dat­taisi­in flashin sijas­ta HTML5:llä. Näköisle­hteä olisi muka­va lukea iPadil­lä. Youporn teki jo tuon flash-HTM­L5-tem­pun pornon­va­s­tus­ta­ja Job­sin kiusaksi.

  22. Minus­ta Apple ver­tau­tuu tässä lähin­nä postin­jaka­jaan. Postin­jakoku­lut mak­saa lukija.

    Ja olisiko parem­pi ettei MSlla olisi yhtään kil­pail­i­jaa globaalimarkkinoilla?

  23. Helsin­gin Sanomien ydin­li­ike­toim­inta on sisäl­lön tuot­ta­mi­nen. Paperisen sisäl­lö jakelukus­tan­nuk­set ovat tuon 30 pros­entin ver­ran (paperi 20–25 ja jakelu 5–10 pros­ent­tia.) Se on luet­tavis­sa lehtiy­htiöi­den tilinpäätöksistä.

    Eli Apple halu­aa tar­jo­ta ekol­o­gisen vai­h­toe­hdon paper­ille ja jakelulle. Niistähän HS ei bisnestä tee eli luulisi ole­van Hesarin etu laajentaa/tehostaa logistiikkaa.

    Var­masti Apple saa heti kil­pailua ja kloone­ja, joten veikkaisin, että sähköisen jakelun kus­tan­nus ensin las­kee jyrkästi 30 pros­en­tista ja sit­ten markki­noille tulee oper­oi­jia, jot­ka tar­joa­vat palvelun Hesar­ille ilmaisek­si ja otta­vat kat­teen laite­myyn­nistä, palvelus­ta ja oheismainonnasta.

    Apple on ympäristän asial­la. Met­sälu­on­toa säästyy ja val­takun­nan suurim­man ener­gianku­lut­ta­jan ja maat­alouden jäl­keen pahim­man vesistö­jen saas­tut­ta­jan eli paperi­te­ol­lisu­u­den ympäristöhait­to­ja saadaan vähennettyä. 

    Itse tilaan mieluiten dig­i­taalisen lehden kuin sel­l­u­loosa sellaisen.

    1. Minä luen digti­taal­ista lehteä Fujit­su-Siemensin koneel­la, eikä tietokoneyri­tys yritä laskut­taa koneenkäytöstä mitään sen jäl­keen kun kone on myyty.

  24. Timp­pa kir­joit­ti 22.1.2011 kel­lo 15:06:

    “Liekö markki­na­t­alous vielä niin tuore ilmiö, etteivät kaik­ki oikein ymmär­rä, ettei väli­por­taiden kat­teet ole mitään välistäve­toa vaan katet­ta nor­maal­ista liiketoiminnasta.”

    Tätä vis­si­in Piraat­tipuolueellekin koete­taan takoa kalloon?

  25. Janne Sinkko­nen kir­joit­ti 22.1.2011 kel­lo 13:55

    “Muutenkin dig­ile­hti on erik­seen tilat­tuna varsin kallis paper­ile­hteen ver­rat­tuna. Samal­la kun Applelta kiel­letään aineis­ton monop­o­lisoin­ti, pitäisi ehkä miet­tiä kiel­letäänkö myös sanomale­hdiltä paper­ile­htien subventointi.”

    Sarkas­mi­va­rauk­sel­la: mikä ihmeen paper­ile­htien sub­ven­toin­ti? Julkiset tuet lehdis­tölle ovat tätä, muuhun pätee hin­noit­telun logiikka.

  26. Resca­tor, oli siinä sub­ven­toin­tikom­men­tis­sa sarkas­mia. Sanomale­hti­pa­peri on liian pieni ympäristöa­sia. Mut­ta jos paperinku­lu­tus olisi tärkeä asia, sitä voisi vero­tuk­sel­la tai muil­la keinoin ohja­ta aivan kuten muu­takin “hin­noit­telun logi­ikan” alaista.

    Hmm, “hin­noit­telun logi­ikas­ta” tuli mieleen että pitäisikö Teoston per­iä paperi­s­takin kaset­ti­mak­sua, kun luul­tavasti paper­ille kopi­oidaan tek­i­jänoikeuk­sien alaista mate­ri­aalia luvatta?

  27. Hesari saa markki­noin­tia kohdis­tet­tua parem­min liit­tämäl­lä oman tuote­merkkin­sä iPad-brändi­in. Ne markki­noi­jat jot­ka halu­a­vat “iPad käyttäjä”-tyyppisten kulut­ta­jien luke­van main­ok­si­aan, mak­sa­vat Hesarin main­os­ti­las­ta nyt enem­män. Kun brän­di tästä vahvis­tuu, ne nos­ta­vat volyymejä ja alka­vat myy­dä hyväl­lä kat­teel­la edel­läkävi­jäku­lut­ta­jia matkiville taviksille, jot­ka nyt luke­vat iPad-brändil­lä mari­noitua paper­i­h­e­saria. Lop­ul­ta Osmon ei vält­tämät­tä tarvitse mak­saa lehdestään yhtään enem­pää, kun­han ei sor­ru osta­maan siinä main­os­tet­tu­ja tuotteita.

  28. Ennen kuin lähde­tään marssi­maan kohti Cuper­ti­noa ter­van ja höy­he­nien kanssa, kan­nat­taa var­maan pitää mielessä että täl­laises­sa huhupuhei­den uuti­soin­nis­sa myös Sanom­al­la on melkoiset intres­sit ajet­ta­vanaan. Lähdekri­ti­ikkiä tarvi­taan myös Hesarin juttuihin.

    1. Han­nu Oskalalle:
      Min­un huoleni ei koske vain Applea vaan sitä, sal­li­taanko sisäl­lön ja rau­dan kiin­nit­tämi­nen tuol­la taval­la. Jos se sal­li­taan Applelle, se sal­li­taan muillekin. Rauhan valmis­ta­jien pitäisi pitää näp­pin­sä erossa sisäl­löl­lä käytävästä kau­pas­ta. Toki ASp­ple saa myy­dä sisältöä, mut­ta se ei saisi kieltää/estää lehtiä tai musi­ik­in­toimit­ta­jia myymästä sisältöä myös suoraan.

  29. Applen mallis­sa mak­se­taan ensisi­jais­es­ti jakelu- ja DRM-palveluista, sisäl­lön­tuot­ta­jil­la on täl­lä het­kel­lä Applen his­to­ri­an perus­teel­la syytä uskoa että sul­jet­tu jär­jestelmä tuot­taa lop­ul­ta avoin­ta paremmin. 

    Sisäl­lön­tuot­ta­jan kannal­ta opti­m­i­maa­li­nen on tuot­ta­jan kon­trol­lis­sa mut­ta asi­akkaan käytet­tävis­sä ole­va pääte­laite, mut­ta reaal­i­maail­mas­sa kon­trol­li ja tuo­tot siir­tyvät välinevalmis­ta­jalle kuten musi­ikkili­ike­toimin­nas­sa on nähty. 

    Strate­gis­es­ti iPad on mainio, se voi olla “valikoivasti avoin”, eli antaa (käyt­täjille) mah­dol­lisu­u­den lait­tomasti ja tehokkaasti levit­tää niiden sisäl­lön­tuot­ta­jien aineis­toa jot­ka eivät halua ostaa Applen DRM-palvelua, mut­ta tur­va­ta suo­jat­tu pro­pri­etary-kana­va mak­sav­ille asiakkaille.

    Suo­jaami­nen on luon­teeltaan juridista, ja Applen palvelun uskot­tavu­us riip­puu siitä kuin­ka tehokkaasti ja näyt­tävästi sisäl­lön­tuot­ta­ja-asi­akkaiden tek­i­jänoikeudet pystytään tur­vaa­maan. Odotet­tavis­sa on siis suuren julk­isu­u­den oikeudenkäyntejä.

    Avoimel­la puolel­la vas­taavaa yksit­täistä voimakas­ta toim­i­jaa ei ole, kun val­tiot (joille IMHO asia kuu­luisi) eivät ole kiin­nos­tunei­ta, eli aineis­ton laiton kopi­oin­ti voi jatkua vapaasti. Suomen tapauk­ses­sa tek­i­jänoikeusla­ki on vielä suo­ras­taan vihamieli­nen avoimia jär­jestelmiä kohtaan kos­ka tarvi­taan “tehokas tekni­nen keino” (lue:proprietary-standardi) jot­ta aineis­ton kopi­oin­ti olisi laiton­ta. Applen iPadi­in tuote­tul­la pro­pri­etary-sisäl­löl­lä siis on lain suo­ja, mut­ta osta­mal­lani (kohtu­ullisen) avoin­ten stan­dar­d­i­en mukaisel­la pdf-kir­jal­la ei sitä ole. Go figure.

  30. Kyl­lä tämä armas Suomemme on kum­malli­nen maa!

    Kun Apple ja Steve Jobbs men­estyvät heitä kut­su­taan USAs­sa “nation­al trea­sure”! Tulee kovat aplood­it ja Jobb­sin annetaan kansan hur­rates­sa kerätä rutkasti rahaa.

    Niil­lä rahoil­la sit­ten hyökätään vaik­ka Suomen markkinoille.

    Sil­loin Soin­in­vaarakin saa aiheen innos­tua häm­mästelemään / pohti­maan sitä, että kuin­ka hieno­ja ideoita se Jobbs oikein osakaan kehit­tää, vaikka­pa suo­ma­lais­ten lehden­lukioiden pään menoksi.

    Kun suo­ma­lainen yrit­täjä onnis­tuu pitkän pon­nis­tuk­sen jäl­keen kehit­tämään jotain hienoa, esimerkik­si Agry birds/Mikael Hed, niin yrit­täjän päässä alkaa pyöriä se, että kuinka­han pää­sisi pois täältä yrit­täjyyt­tä vieroksu­vas­ta / himoverot­tavas­ta maasta.

    Pienyrit­täjä pam­pute­taan Suomes­sa mustelmil­la veroil­la. Hän mak­saa enem­män kuin suuryri­tyk­set tai ulko­maiset kilpailijansa. 

    Vuosikym­menten vasem­mis­to­laisen aivope­sun tulok­se­na kansa ja oppor­tunis­tiset poli­itikkomme näyt­tävät ajat­tel­e­van, että tämä on ihan OK.

    Kiilusilmäiset himoverot­ta­jat ovatkin nyt KOROTTAMASSA yrit­tän­jien vero­ja. Näin aje­taan parhaat ideat maas­ta. Niistä saata­va, meille elin­tärkeä kasvu + työ­paikat menevätkin sit­ten jon­nekin muualle. Traagista!

    Pitäisiköhän alkaa paka­ta matkalaukkuja?

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä, Espoo

  31. Monop­o­lioikeudet voisi­vat olla verotet­tavaa tuloa. Sil­loin ei tarvit­si vält­tämät­tä kieltää mitään. Ja monop­o­lioikeuk­sista saadut vero­tu­lot voitaisi­in sit­ten vähen­tää kil­pailullis­ten markki­noiden verotuksesta.

  32. Kjr63 kir­joit­ti: “Monop­o­lioikeudet voisi­vat olla verotet­tavaa tuloa”

    Yksi tapa jar­rut­taa monop­o­lisoi­tu­miske­hi­tys­tä olisi markki­nao­su­usvero. Veroa menisi markkonao­su­us­pros­entin mukaan. Tai jos halu­taan olla tarkem­pia, niin ehkä olisi kyn­nysar­vo, jos­ta vero lähtisi juok­se­maan, ja oman pros­entin lisäk­si myös kil­pail­i­joiden pros­en­tit voisi­vat vaikut­taa veron määrään (27–26-24–23 on eri tilanne kuin 27–5‑4–3-…).

    Tääl­lainen vähit­täin nou­se­va vero voisi olla toimi­vampi kuin oikeu­denkäyn­nit sen ratkaisemisek­si onko monop­o­liase­ma toteu­tunut, ja mah­dol­liset sakot tai yhtiöi­den pilkkomiset.

    Vero toimisi aika hyvin myös yksit­täiseten maid­en verona, ja veron peruste voisi olla markki­nao­su­us ko. maas­sa. Verkos­sa ja globaaleil­la markki­noil­la sään­nöt oli­si­vat hie­man eri­laiset. (Tai voisi kai noi­ta mittare­i­ta käyt­tää ris­ti­in ja yhdistellenkin.)

    Joku var­maankin yrit­täisi yhtiön näen­näistä pilkkomista pienem­mik­si yhtiöik­si, mut­ta ehkä tähänkin ongel­maan löy­ty­isi lääkkeitä.

  33. Jos Applelle oikeasti pääsee syn­tymään määräävä markki­nao­su­us niin sit­ten asi­aa pitää kat­sel­la uudem­man ker­ran, mut­ta minus­ta täl­lä het­kel­lä ei ole mitään syytä hötky­il­lä. Sisäl­lön­tuot­ta­jat voivat hel­posti niin halutes­saan tuot­taa samat sisäl­löt iPadille, Kindlelle, Androidille kuin mui­hinkin pääte­laat­teisi­in, eikä 30 % siivu ole ainakaan täl­lä het­kel­lä paha kun ottaa huomioon mitä sen vasti­neek­si saa. (Applen tulo sähköis­ten julka­isu­jen markki­noille muuten las­ki tätä pros­ent­tia, aiem­min Ama­zonil­la oli de fac­to monop­o­li ja he otti­vat 65 % myyn­ti­hin­nas­ta. Applen hin­ta­paineen vuok­si Ama­zonkin tar­joaa nyt 30 % diil­iä, tosin ilmeis­es­ti tiukem­mil­la ehdoil­la kus­tan­ta­jille kuin van­ha 65 % diili.)

    Applen liikei­deaa voi perustel­lusti kri­ti­soi­da, mut­ta ihan turha lain­säädän­nöl­lä on lähteä sotke­maan asi­aa. Niin kauan kuin markki­noil­la on aitoa kil­pailua, ne kyl­lä pelaa­vat Applen mallin pihalle jos se on kulut­ta­jien etu­jen vas­tainen. Mut­ta epäilen­pä, että kulut­ta­jat ovat ihan tyy­tyväisiä. Apple tar­joaa ensin­näkin julka­isi­joille ympäristön, jos­sa piratis­mi on hyvin vähäi­nen ongel­ma, joten on taloudel­lis­es­ti mielekästä tehdä niitä hyviä sisältöjä. (Pelipuolel­la voi ver­tail­la kon­soli- ja PC-pelien myyn­te­jä. Kon­solipele­jäkin on toki mah­dol­lista kopi­oi­da, mut­ta se on paljon PC-pele­jä han­kalam­paa. Niin­pä kon­solipi­ratis­mi on paljon PC-piratismia pienem­pi ongel­ma ja sik­si suurin osa peli­taloista keskit­tyy nyky­isin kon­solipelei­hin.) Toisek­seen Apple tar­joaa käyt­täjille kohtu­ullisen luotet­tavaa laat­ua: Kaik­ki tuot­teet on tes­tat­tu ennen kuin ne pää­sevät myyn­ti­in ja jos laatu- tai mui­ta ongelmia ilme­nee, tuote ote­taan pois myyn­nistä. Lisäk­si ohjel­make­hit­täjien oma tes­taus on helpom­paa kuin sof­t­ien tarvit­see toimia vain muu­ta­mal­la eri­laisel­la lait­teel­la, vs. vaikka­pa PC-sof­ta, jolle eri­laisia hard­ware-kokoon­pano­ja on tar­jol­la hel­posti sato­ja tuhan­sia eri­laisia eikä tes­taus tietenkään ole mah­dol­lista kuin pienel­lä mur­to-osal­la näistä. App Stores­ta iPadilleen ohjel­man osta­va voi siis olla varmem­pi siitä, että se myös toimii luotet­tavasti hänen koneel­laan kuin PC-sof­t­aa avoimes­ta inter­netistä osta­va kuluttaja.

    Minus­ta lain­säätäjän pitäisi Applen toimin­nas­sa täl­lä het­kel­lä kiin­nit­tää huomion­sa ain­oas­taan siihen, että ketään sisäl­lön­tuot­ta­jia ei sor­si­ta, eli että Apple ottaa myyn­ti­in kaup­paansa kaik­ki tuot­teet, jot­ka täyt­tävät nuo perus­laatukri­teer­it, eivätkä ole lain­vas­taisia. Nythän näin ei ole, esimerkik­si pornoa App Stores­ta ei saa. Minus­ta Apple voitaisi­in velvoit­taa vaik­ka perus­ta­maan joku ”App Store Unrat­ed” jonne se voisi työn­tää kaik­ki ne tuot­teet joi­ta ei halua itse pro­mo­ta, mut­ta jot­ka kuitenkin tas­a­puolisu­u­den nimis­sä pitää jael­la halukkaille kuluttajille.

  34. Enem­män minä olisin huolis­sani Sanoma kon­sernin monop­o­lista tai markki­nao­su­ud­es­ta, kuin Applen.

    Lisäk­si täältä Suomes­ta on ihan turha puu­tua noi­hin kuvioi­hin. Yhdys­val­lois­sa on melko toimi­va kil­pailu­lain­säädän­tö ja on ehkä paras­ta antaa sen hoitaa tehtävänsä.

  35. Samaa mieltä kuin Ville_ yllä. Medi­an kulut­ta­jana sekä ammat­ti­laise­na olen kiron­nut vuosia Suo­ma­lais­ten medi­at­alo­jen monop­o­liase­maa ja erään­laista pro­tek­tion­is­mia Suomen pienel­lä kielialueella.

    Pitäisi olla huolis­saan siitä että Suomen media vaike­nee liikaa asioista, ja tänne mah­tuu usein vain yksi totu­us, jol­la on usein tiet­ty käsikir­joi­tus. Joku arvo­val­tainen taho taisi hil­jat­tain kir­jot­taakin samas­ta asiasta.

  36. “Pidä Osmo vaan näp­pis erossa näistä jutu­ista ja anna markki­noiden päättää.”

    Markki­noiden mukana mon­poli on paras­ta mitä markki­na­t­alous on voin­ut keksiä.

  37. Nyt on kyl­lä vähän puurot ja vel­lit sekaisin itse kullakin.

    Eihän Apple rajoi­ta mitään muu­ta kuin oman kaup­pansa (iTunes) sisältöä eli sovel­luk­sia. Ja sitäkään ei kovin merkit­tävästi, pornoa yms lukuunottamatta. 

    iPadille voi edelleen rak­en­taa selaimeen mitä tahansa sisältö­palvelui­ta mil­lä tahansa bis­nes­mallil­la. Eli siinä mielessä Osmon ver­taus tietokoneen käyt­tö­mak­sus­ta ontuu aika pahasti. Ei iPadin käyt­tö mitään mak­sa, ja selaimes­sa näkyy mitkä tahansa sivut.

    Kiel­to­jen sijaan olisi ehkä tärkeäm­pää miet­tiä mik­si ja miten Apple on onnis­tunut rak­en­ta­maan ensim­mäisen niin helpon sisältöekosys­teemin, että ihmiset tosi­aan osta­vat sieltä sisältöä pira­toin­nin sijaan. Samaan aikaan kun vaikka­pa musi­ikkiala jatkaa syöksykier­ret­tään, Applen voitot senkun kas­va­vat. Mik­si? Jos val­taosa ihmi­sistä kok­isi jär­jestelmän “sul­je­tuk­si” ja rajoit­tuneek­si, näin tuskin olisi.

    Tässä on avain­sana nimeno­maan help­pous — yhdis­tet­tynä eri­no­maisen hyvin tehtyyn käyt­töjär­jestelmään ja muo­toilu­un tässä on yhdis­telmä jota kukaan muu kil­pail­i­ja ei ole vielä lähimaillakaan.

  38. Puu­tun vielä net­tikeskusteluis­sa jatku­vasti esitet­tyyn väit­teeseen, että sähköi­nen lehti olisi jotenkin ympäristöys­täväl­lisem­pi kuin paper­i­nen. Itse en ottaisi väitet­tä ihan annet­tuna. En ole aiheesta näh­nyt kuin yhden tutkimuk­sen. Sen mukaan ympäristönku­lu­tuk­sen osalta tilanne on fifty-fifty. Sen tutkimuk­sen luotet­tavu­ut­ta voi vähän kyseenalais­taa, kos­ka tilaa­jana oli jotenkin paeri­in liit­tyvä taho. Ehkä Osmo voisi valaista meitä, hänel­lä on kuitenkin kätevää fak­taa takataskussa?

  39. Jokainen kulut­ta­ja ohjaa kehi­tys­tä omil­la valin­noil­laan. Täy­tyy vain toivoa, että virkamiehet eivät hak­sah­da markki­navoimien innoit­ta­mana Applen tielle, ihan mei­dän kaikkien tieto­tur­van ja yksi­ty­isyy­den kannalta.

    Ehkäpä Osmon kysymys olisi voin­ut olla, pitäisikö Applen rauta ja itunes erot­taa toi­sis­taan, kuten Explor­er määrät­ti­in erotet­tavak­si Windowsista?

  40. Jos hesaria rupee nyppimään tuo Applen otta­ma 30% ni vai­h­toe­hto­ja löy­tyy. Tääl­lä on tul­lut esille Ama­zonin verkkokaup­pa ja äkkiä Hesari väsää näköisle­ht­en­sä PDF/html5 yhdis­telmäl­lä ja myy itse tun­nuk­set netis­sä ole­vaan lehteen. Toimisi ihan yhtä hyvin/huonosti kun nykyi­nen appi iPadil­la. eikä tarvit­sisi mak­saa applelle niiden jakelukanavien käytöstä. Ihme ruti­naa ihan tyhjästä…

  41. iPadin sähkönku­lu­tus on luokkaa 2–3 wat­tia. Van­hat läp­pärit kulut­ta­vat yli kymme­nen, parikym­men­täkin ja iso pöytäkone jopa yli sata pahim­mil­laan. Ekol­o­gisu­usver­tailus­sa tablet­ti pär­jää aika hyvin paperille.

  42. Marko, tabletin ekol­o­gisu­u­teen vaikut­ta­vat mon­et muutkin asi­at kuin sähkönku­lu­tus. Esimerkik­si iPadis­sa käytet­ty alu­mi­i­ni ei ole ekoteko. Alu­mi­inin rikas­t­a­mi­nen malmista on erit­täin paljon ener­giaa vaa­ti­va pros­es­si. Sähköisen lehden ekol­o­gisu­u­teen vaikut­ta­vat luon­nol­lis­es­ti myös tietokoneet joil­ta lehti jael­laan ja koko välis­sä ole­va infra. Tietotekni­ikas­sa käytetään muutenkin melko paljon uusi­u­tu­mat­to­mia luon­non­va­ro­ja, sen sijaan sel­l­u­loosaa kas­vaa met­sässä ja ker­taalleen käytet­tykin voidaan kier­rät­tää vaik­ka vessapaperiksi.

  43. Juu­so Koponen
    “Minus­ta lain­säätäjän pitäisi Applen toimin­nas­sa täl­lä het­kel­lä kiin­nit­tää huomion­sa ain­oas­taan siihen, että ketään sisäl­lön­tuot­ta­jia ei sor­si­ta, eli että Apple ottaa myyn­ti­in kaup­paansa kaik­ki tuot­teet, jot­ka täyt­tävät nuo perus­laatukri­teer­it, eivätkä ole lain­vas­taisia. Nythän näin ei ole, esimerkik­si pornoa App Stores­ta ei saa. ”

    Mik­si ihmeessä? Kyl­lähän taval­lisenkin kau­pan puolel­la valikoima on strate­gi­nen val­in­ta, autokau­pas­ta esimerkik­si on turha haeskel­la moot­toripyöriä ja kris­til­lis­es­tä kir­jakau­pas­ta pornole­htiä tai koraaneja.

  44. Mik­si ihmeessä? Kyl­lähän taval­lisenkin kau­pan puolel­la valikoima on strate­gi­nen val­in­ta, autokau­pas­ta esimerkik­si on turha haeskel­la moot­toripyöriä ja kris­til­lis­es­tä kir­jakau­pas­ta pornole­htiä tai koraaneja.

    Niin no, onhan esimerkik­si kaapeli-tv-oper­aat­tor­eil­la tiet­ty must car­ry ‑velvol­lisu­us eli eivät voi aivan vapaasti vali­ta mitä kanavia asi­akkailleen jakel­e­vat. (Kaapeli-tv:n tapauk­ses­sa kus­tan­nus kuitenkin on oper­aat­to­rille vielä suurem­pi kuin olisi Applelle siitä, että se tar­joaisi jonkun mekanis­min, jota kaut­ta noitakin tuot­tei­ta saisi.) Ideana siis se, että kos­ka kulut­ta­ja on useim­mis­sa tapauk­sis­sa joka tapauk­ses­sa sidot­tu yhteen sisältökaup­pi­aaseen, oli se sit­ten iTunes Store, Ama­zon, tms. ja vai­h­tamisen kus­tan­nus on suh­teel­lisen suuri, kil­pailun pitämisek­si ter­veenä ei näil­lä tulisi olla oikeut­ta ihan miten tahansa raja­ta tarjoomaa.

  45. Juho Laatu:
    “Yksi tapa jar­rut­taa monop­o­lisoi­tu­miske­hi­tys­tä olisi markki­nao­su­usvero. Veroa menisi markkonao­su­us­pros­entin mukaan.”

    Var­masti hyvä aja­tus. Tuo­hon veroon vain voisi vain olla jokin uusyrittäjä/innovaatiovähennys.
    Monop­o­livoimaa on siel­lä mis­sä tuotan­to ei kas­va ja/tai kysyn­tä on kiin­teä. Yksinker­tainen ja vält­tämätön talouden de-monop­o­lisoimisek­si olisi kuitenkin maavero. Puh­taan monop­o­livoiton vero, mikä on osa kaikkia kus­tan­nuk­sia. Se pois­taisi köy­hyy­den ja jakaisi tulot arvon­tuot­ta­jille. Mut­ta sitä kaik­ki vas­tus­ta­vat. Me halu­amme verot­taa nimeno­maan ansait­tua tuloa ja kil­pailullisia markki­noi­ta, kos­ka muka vihaamme “markki­na­t­alout­ta.” Kaipuu feo­daaliy­hteiskun­taan on kova.

  46. Kjr63 kir­joit­ti: “Tuo­hon veroon vain voisi vain olla jokin uusyrittäjä/innovaatiovähennys.”

    Uudet yrit­täjät jäi­sivät var­maankin tyyp­il­lis­es­ti kyn­nysar­von ala­puolelle. Monop­o­liase­man estämisessä on usein kyse myös siitä, että alalle halut­taisi­in uusia yrit­täjiä. Tästä syys­tä, ja osin siitä syys­tä, että eri alo­ja kohdeltaisi­in tas­a­puolis­es­ti (esim. auto­jen vuokraus vs. uusien auto­jen myyn­ti), markki­nao­su­usvero voitaisi­in kor­vamerk­itä niin, että suuril­ta yhtiöiltä kerät­tävät verot mak­set­taisi­in automaat­tis­es­ti alan pien­im­mille yrit­täjille. Kyseessä olisi täl­löin markki­nati­lanteen tas­apain­ot­ta­mi­nen (eikä alan verot­ta­mi­nen val­tion muiden kulu­jen kattamiseksi).

  47. Otsikko voisi olla “Voisiko Microsoft­in strate­gian kieltää?”

    Microsoft­in käyt­töjär­jestelmä kun tulee Nokian puhe­limi­in, niin Nokian puhe­li­men osta­ja joutuu lunas­ta­maan MS-käyt­töjär­jestelmän lisenssin.

    Oliko Nokian johdon jät­ti­palkkiot niin löysät, että Ollilan mie­lenki­in­to oli pikem­minkin Stub­bin kek­simän Suo­mi-brandin kek­simisessä, kun olisi pitänyt vahvis­taa Nokia-brändiä.

    Suo­ma­laisen Linus Tor­valdsin kehit­tämään maail­man parhaim­paan Lin­ux käyt­töjär­jestelmään perus­tu­va AVOIN! Meego jätet­ti­in kesannolle!

    Samal­la taval­la 1980-luvul­la Nokial­la kehitet­ti­in maail­man ensim­mäi­nen toimisto/ryhmätyökalu TIIMI. Nokian johto otti yhtiössä käyt­töön amerikkalaisen toimistojärjestelmän.

    Jor­ma Ollila on seinäjoki­nen USA-fanaatikko, eikä näe omaa napaansa pidemmälle.

    p.s. kuvaavaa on, että uusi­in puhe­limi­in tulee hakukoneek­si Microsoft­in onneton Ping!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.