Kuntien välinen kilpailu raaistuu (2)

Perin­tei­ses­sä kau­pun­gis­sa arvok­kaim­mat alu­eet ja kal­leim­mat asun­not ovat lähel­lä kes­kus­taa. Hin­ta las­kee etäi­syy­den muka­na. Niin kau­an kuin tämä oli asian­ti­la, oli ymmär­ret­tä­vää, että kau­pun­ki­seu­tu­jen kes­kus­kun­ta, jon­ka väes­tö oli pal­jon varak­kaam­paa, otti kan­taak­seen mer­kit­tä­vän osan yhtei­sis­tä menois­ta kehys­kun­tien pääs­tes­sä elä­mään sii­vel­lä. Lop­pu­tu­lok­sen kan­nal­ta tämä oli oikeudenmukaista.

Niin­pä Hel­sin­ki vas­ta­si yksin seu­dun teat­te­reis­ta, raken­si moot­to­ri­tien­sä ja ratik­ka­verk­kon­sa omal­la rahal­laan, kan­toi vas­tuun sosi­aa­li­ses­ta asun­to­tuo­tan­nos­ta ja asunnottomista.

Kun kau­pun­ki kas­vaa tar­peek­si, sen ympä­ril­le muo­dos­tuu republi­kaa­ni­vyö­hy­ke ylem­pään kes­ki­luok­kaan kuu­lu­vis­ta. Jois­sa­kin kau­pun­geis­sa, kuten Brys­se­lis­sä, kes­kus­ta suo­ras­taa slum­miu­tuu. Näin uhka­si käy­dä Hel­sin­gis­sä­kin. Vie­lä 1960-luvul­la asun­non sain Kruu­nun­haas­sa hal­vem­mal­la kuin Tapio­las­ta. Hyvin hoi­de­tuis­sa kau­pun­geis­sa arvok­kaim­mat alu­eet löy­ty­vät kes­kel­tä,  esi­mer­kik­si Pariisista.

Pää­kau­pun­ki­seu­dul­la tulo­ta­soe­rot kol­men kun­nan välil­lä mene­vät suun­nil­leen niin, että jos Hel­sin­gin tulo­ta­soa mer­ki­tään sadal­la, Van­taan tulo­ta­so on 92 ja Espoon noin 119.

Koko met­ro­po­lia­lu­eel­la huo­no-osais­ten ihmis­ten kes­kit­ty­miä löy­tyy kau­pun­kien vuo­kra­ta­lois­ta, kuten pitää­kin, mut­ta myös met­ro­po­lia­lu­een lai­ta­mil­ta, jos­sa yksi­tyi­set­kin vuo­krat ovat mata­lia. Jos mitään asun­to­po­li­tiik­kaa ei har­joi­tet­tai­si, raken­ne oli­si edel­leen pää­sään­töi­ses­ti niin, että rik­kaat asu­vat kes­kei­sil­lä pai­koil­la ja köy­hät han­ka­lien mat­ko­jen pääs­sä kau­ka­na tai lii­ken­teen pilaa­mil­la alueilla.

Hel­sin­gin kau­pun­ki antaa erit­täin pal­jon tasoi­tus­ta muil­le sekoi­te­tul­la kau­pun­ki­ra­ken­teel­laan; sil­lä että sosi­aa­lis­ta asun­to­tuo­tan­toa on kai­kil­la uudis­ra­ken­nusa­lueil­la jok­seen­kin tasai­ses­ti ja että kau­pun­gin maal­la asun­to­ja ei anne­ta eni­ten tar­joa­vil­le vaan kes­ki­tu­loi­sia suo­si­taan HITAS-säännöstelyllä.

Kun­tien väli­sen kil­pai­lun kiris­tyes­sä Hel­sin­ki on lep­su­nut asun­to­po­li­tii­kas­taan. Sosi­aa­li­sen asun­to­tuo­tan­non osuus on alen­tu­nut, eikä HITAS-sään­nös­te­ly ole enää ehdo­ton peri­aa­te.  Kau­pun­gin vuo­kra­ta­lo­ja tulee hyvil­le­kin alueil­la, mut­ta nii­den sisäl­lä vähän huo­nom­mil­le ton­teil­le. Par­haat ran­ta­ton­tit myy­dään vapail­la mark­ki­noil­la rikkaille.

Kun kaik­ki yhteis­työ Hel­sin­gin seu­dun kun­tien välil­lä on epä­on­nis­tu­nut, seu­dun kun­nat lähes­ty­vät yhä voi­mis­tu­vaa talous­so­taa. Hel­sin­gis­sä ei ole läm­pi­miä tun­tei­ta herät­tä­nyt tie­to, että Espoon vir­ka­mie­het kul­ke­vat par­hais­sa Hel­sin­ki­läi­sis­sä  yri­tyk­sis­sä hou­kut­te­le­mas­sa näi­tä Espoo­seen. Pahin ske­naa­rio on, että seu­dun kun­nat ajau­tu­vat avoi­meen talous­so­taan keskenään.

Hel­sin­gin soli­daa­ri­sel­la asun­to­po­li­tii­kal­laan tasoi­tus muil­le anta­ma on niin suu­ri, että Hel­sin­ki kyl­lä pär­jäi­si talous­so­das­sa. Hel­sin­gis­sä on tulos­sa raken­teil­le niin hou­kut­te­le­via aluei­ta, että vähän parem­pi­tu­loi­sen väes­tön ohjaa­mi­nen niil­le pelas­tai­si Hel­sin­gin talou­den. Täs­sä talous­so­das­sa oli­si kak­si var­maa häviä­jää, köy­hät ja Van­taa. Sik­si vähän ihmet­te­len van­taa­lais­ten päät­tä­jien aivoituksia.

Koko kau­pun­ki­seu­tua aja­tel­len tuol­lai­nen talous­so­ta mer­kit­si­si segre­gaa­tion rajua kiih­ty­mis­tä ja toi­vot­to­mien slum­mien syn­ty­mis­tä alu­eel­le. Slum­mit tul­vat kal­liik­si, kos­ka sel­lai­set mer­kit­se­vät periy­ty­vääö köy­hyyt­tä ja val­ta­vaa inhi­mil­lis­ten voi­ma­va­ro­jen haaskausta.

Näin täs­sä ei saa käy­dä. Val­tion on vihel­let­tä­vä peli poik­ki. Tapo­ja on monia.

28 vastausta artikkeliin “Kuntien välinen kilpailu raaistuu (2)”

  1. Kun Osmo puhuu sodas­ta kun­tien kes­ken, niin kysyn mis­tä sii­nä sodi­taan. Sii­nä sodi­taan, kuka saa pum­mit ja kuka hyvät veron­mak­sa­jat. Tätä asi­aa ei rat­kais­ta kun­tien tais­tos­sa vaan edus­kun­nas­sa. Sub­jek­tii­vi­siin oikeuk­siin on puu­tut­ta­va ja ilmai­siin pal­ve­lui­hin on las­ket­ta­va joku omavastuu.

  2. Kun­tien väli­nen kil­pai­lu on ollut pit­kään kes­kei­nen osa Suo­men kun­ta­ta­lout­ta (myös maa­seu­dul­la). Ehkä Hel­sin­gil­lä on men­nyt niin hyvin, että sil­lä on ollut varaa myös peri­aat­teel­li­siin rat­kai­sui­hin, kuten kun­ta­ra­ke­neen ohjaa­mi­seen. Jos “peli vihel­le­tään poik­ki”, ehkä pitäi­si suun­ni­tel­la koko maan kat­ta­va uusi jär­jes­tel­mä. Ei kai Hel­sin­gin tapaus ole miten­kään eri­tyi­nen, muu­ten pait­si että Hel­sin­ki on pää­kau­pun­ki ja sik­si vähän eri­koi­ses­sa asemassa.

    Oli­si hyvä myös mää­ri­tel­lä mikä tämän pelin tavoi­te on (sen pelin mis­sä Hel­sin­ki on anta­nut tasoi­tus­ta). Yksi mah­dol­li­nen tavoi­te on tar­jo­ta kun­ta­lai­sil­le mah­dol­li­sim­man alhai­nen vero­pro­sent­ti. Täs­sä Hel­sin­ki on onnis­tu­nut aika hyvin. Kun­ta voi­si myös tavoi­tel­la asuk­kai­den omai­suu­den (lähin­nä asun­to­jen ja tont­tien) arvon nos­ta­mis­ta. Täs­sä­kin Hel­sin­ki on pär­jän­nyt hyvin (nykyis­ten asuk­kai­den näkö­kul­mas­ta, ei vält­tä­mät­tä kau­pun­kiin muut­toa suun­nit­te­le­vien). Myös hyvät pal­ve­lut voi­si­vat olla osa tavoit­tei­ta. Hel­sin­gin pal­ve­lut ovat hyvät (tosin ter­vey­den­hoi­dos­sa moni tai­taa hank­kia pal­ve­lun­sa jo yksi­tyi­sel­tä puolelta).

    Lisäk­si voi olla tar­pei­ta kas­vat­taa kun­nan kokoa ja mah­ta­vuut­ta, mut­ta ehkä nämä tavoit­teet ovat enem­män ylei­seen kil­pai­lu­viet­tiin kuin ratio­naa­li­siin kun­nan tavoit­tei­siin perus­tu­via. Sekä hal­lin­to­ko­neis­tol­la että (pat­rioot­ti­sil­la) asuk­kail­la voi olla täl­lai­sia tarpeita.

    Hyvä oli­si myös mää­ri­tel­lä mil­lä osa-alu­eel­la Hel­sin­ki kär­sii epä­rei­luis­ta sään­nöis­tä. Se että Hel­sin­ki on otta­nut avo­kä­ti­sem­min vas­taan asunn­ot­to­mia on kai ollut sen oma valin­ta. En tar­koi­ta että asunn­ot­to­mia pitäi­si väl­tel­lä ja pot­kia ulos, mut­ta sään­nöt ovat kai­kil­le samat, ja sel­väs­ti kun­nat eri alueil­la kes­ke­nään kil­pai­le­maan lait­ta­vat. Jos tähän halu­taan paran­nus, eikä luo­te­ta “ylei­seen moraa­liin ja tois­ten puo­les­ta uhrau­tu­mi­seen”, sään­tö­jä voi­si kor­ja­ta johon­kin suun­taan — var­maan­kin kaik­kia kun­tia eikä vain pää­kau­pun­ki­seu­tua koskien.

    Eli, jos sovi­taan ensin tavoit­teet, ehkä sit­ten löy­ty­vät myös oikeat lääkkeet.

    Ole­te­taan­ko täs­sä muu­ten val­tion toi­mia, esim. sel­lai­sia, jot­ka tasaa­vat asunn­ot­to­mis­ta aiheu­tu­vaa kuor­maa? Val­tio­han tasaa jo nykyi­sin­kin kun­tien tulo­ja (elä­ke­läis­ten, kou­lu­lais­ten ym. pal­ve­lui­den järjestämiseksi).

    Mit­kä muu­ten oli­si­vat toi­met ja nii­den seu­rauk­set jos Hel­sin­ki ryh­tyi­si “talous­so­taan”?

  3. Jos val­tio ei vihel­lä peliä poik­ki ja talous­so­ta alkaa, niin eikö Hel­sin­ki voi­si raken­taa Espoo­seen ja Van­taal­le nii­tä sosi­aa­li­sia vuo­kra-asun­to­ja ja jakaa omis­sa jonois­saan oleville. 

    Näin Hel­sin­ki sai­si jonon­sa tyh­je­ne­mään. Toi­meen­tu­lo­tuen mak­sut meni­si­vät tasai­sem­min naa­pu­reil­le ja sopi­vas­ti budej­toi­tui­na vuo­kra­tu­lot Helsingille.

    Nyt­hän tilan­ne on se, että Hel­sin­ki raken­taa ne asun­not oman kau­pun­gin sisäl­le ja ottaa asu­maan ja elä­tet­tä­vik­si tai aina­kin net­to­saa­jik­si ulko­kun­ta­lai­sia ja ulkomaalaisia.

    Jo pel­käs­tään val­tio­val­lan akti­voi­mi­sek­si joku sym­bo­li­nen sosi­aa­li­sen asun­to­tuo­tan­non raken­nus­pro­jek­ti Espoo­seen oli­si pai­kal­laan, aina­kin niil­tä osin kun Espoo ei ole omia lupauk­si­aan saa­nut täytettyä.

  4. Osmo: “…Jois­sa­kin kau­pun­geis­sa, kuten Brys­se­lis­sä, kes­kus­ta suo­ras­taa slummiutuu…”

    Kyl­lä Hel­sin­gis­sä­kin yri­te­tään par­haan­sa, jot­ta slum­miu­tu­mis­kier­re saa­tai­siin aikai­sek­si. 😀 Sen ver­ran mie­len­kiin­tois­ta rajoi­tus­po­li­tiik­kaa ja “sosi­aa­lis­ta ohjaus­ta” har­ras­te­taan, että uskoi­sin slum­miu­tu­mi­sen pää­se­vän hyväl­le tolal­le vähitellen.

  5. OS: ” otti kan­taak­seen mer­kit­tä­vän osan yhtei­sis­tä menois­ta kehys­kun­tien pääs­tes­sä elä­mään sii­vel­lä. Lop­pu­tu­lok­sen kan­nal­ta tämä oli oikeudenmukaista.

    Niin­pä Hel­sin­ki vas­ta­si yksin seu­dun teat­te­reis­ta, raken­si moot­to­ri­tien­sä ja ratik­ka­verk­kon­sa omal­la rahal­laan, kan­toi vas­tuun sosi­aa­li­ses­ta asun­to­tuo­tan­nos­ta ja asunnottomista.

    tie­dät että tuo on täyt­tä kalium­kar­bo­naat­tia ihan tut­ki­tus­ti. Mik­si vil­je­let sitä edelleen?

    Hel­sin­gin nyt vain kan­nat­tai­si ottaa lusik­ka kau­nii­seen käteen ja alkaa toi­mi­maan ja lopet­taa tuo valittaminen.

    Hel­sin­gil­lä on yli­ver­tai­set mah­dol­li­suu­det täs­sä maas­sa teh­dä mitä vain maa­po­li­tii­kas­sa ja asun­to­po­li­tii­kas­sa, mut­ta näyt­tää ole­van niin että päät­tä­jä­jen­gi kes­kit­tyy kitisemään.

    Asiat hoi­tuu omal­la teke­mi­sel­lä eikä mui­den haukkumisella!

    On pel­käs­tään Hel­sin­gin vika, jos Hel­sin­ki ei pär­jää. Hel­sin­gin kau­pun­gin läh­tö­koh­dat toi­mia ovat yli­ver­tai­set mihin tahan­sa kun­taan näh­den. Jos näil­lä ver­meil­lä ei pär­jä­tä, niin sit­ten vika on Hel­sin­gis­sä eikä muis­sa kunnissa.

    Ihan vaan muis­tu­tuk­se­na Espoos­sa on asu­tet­tu vii­mei­sen 10 v aika­na noin 60 000 asu­kas­ta, Hel­sin­kiin on saa­tu sama­na aika­na noin 20 000 asu­kas­ta lisää.

    Onko se oikeas­ti Espoon tai Sipoon vika?

  6. Jär­jet­tö­myy­den hui­pen­tu­ma tämä kun­ta­päät­tä­jien raja­so­ta pää­kau­pun­ki­seu­dul­la. Pitäi­si kisa­ta mui­den Poh­jois­mai­den ja Itä-Euroo­pan kans­sa mut­ta pote­rot kai­vet­tiin­kin jo kehäteille.

    Kepun­kin anne­taan siir­rel­lä rahaa ja työ­paik­ko­ja pois kuin oltai­siin dik­ta­tuu­ris­sa ja kau­pun­kien puo­lu­eet tap­pe­le­vat samaan aikaa kes­ke­nään, vaik­ka yhtei­nen “vihol­li­nen” nau­raa Mie­taan par­taan Nur­mi­jär­ven himmelissään. 

    Lähi­de­mo­kra­tian­kaan toi­mi­vuut­ta ei takaa nyt­kään se että kun­ta­päät­tä­jä asuu naa­pu­ros­tos­sa, vaan kun­ta­lai­sen oma aktii­vi­suus. Hak­kaa vaik­ka sit­ten epä­toi­vo­aan jon­kun kun­nan­her­ran blogiin… 

    Yksi toteut­taa täy­del­li­ses­ti A. Aal­lon 60-luku­lais­ta auto­kau­pun­kia, toi­nen nime­si jo yli­opis­ton­kin mie­hen mukaan. Hel­sin­ki tun­tuu ole­van ainoa, joka elää tätä päi­vää. Muut ovat ajal­la ennen ensim­mäis­tä öljy­krii­siä Alvar-vai­naan aja­tuk­sien vankeina. 

    Mitä­kö­hän mies nyt sanoi­si, jos heräi­si kuol­leis­ta ja sai­si päivít­tää itsen­sä sil­lä kai­kel­la mitä on tapah­tu­nut? Tus­kin mies joka van­noi kehi­tyk­seen ja eli vah­vas­ti tule­vai­suu­den visioi­den paris­sa pää­tyi­si samoi­hin aatok­siin kau­pun­ki­ke­hi­tyk­ses­sä tai jak­sai­si kat­sel­la tätä rajasotaa.

    Sää­li vain että nyt kenel­lä­kään ei ole saman­lais­ta ulko­mail­ta han­kit­tua auk­to­ri­teet­tia, jol­la ohja­ta päättäjiä.

    Sii­nä olen samaa miel­tä, että Hel­sin­gil­lä ei ole hätää. Laman tuo­ma pudo­tus kurou­tuu paris­sa vuo­des­sa. Kos­ka posi­tii­vi­suus tai edes rea­lis­mi on tämän­päi­vän vas­ta­kult­tuu­ria, niin visioin tähän 2020-luvun Stadin:

    Asunn­ot­to­mat saa­daan pois kaduil­ta, maa­han­muut­ta­jat kas­va­vat nyt kou­luis­sa ja siir­ty­vät työ­elä­mään, kau­pun­ki saa mai­net­ta maa­il­mal­la kult­tuu­ril­la ja kau­neu­del­laan, joka joh­taa val­ta­vaan turis­min kas­vuun. Pal­ve­lua­la pai­suu ja turis­mi luo pysy­viä työ­paik­ko­ja, niil­le­kin jot­ka eivät halua naput­taa konet­ta koko päi­vää. Toki turis­tit tule­vat junil­la ja lai­voil­la. Len­to­lii­ken­ne on jo las­kus­sa kal­leu­ten­sa takia.

    HJK:sta tulee kau­pun­gin ylpey­den aihe menes­tyes­sään euro­pe­leis­sä joka syk­sy. Jal­ka­pal­lo koko­aa kau­pun­gin nuo­ret ja kult­tuu­rien kir­jo kokoon­tuu yhden sateen­var­jon alle, jon­ka var­jos­sa nuo­ret nau­ra­vat van­hem­pien ennak­ko­luu­loi­sil­le puheen­vuo­roil­le, jois­sa esiin­ty­vät sanat: slum­mi, mamu ja ei mei­dän nuoruudessa. 

    Uudet alu­eet raken­ne­taan elä­vik­si ja moni­muo­toi­sik­si. Ark­ki­teh­tuu­ri ja raken­ta­mi­sen laa­tu tuo­vat veret sei­saut­ta­van voi­ton asu­kas­so­das­sa. Rik­kaat­kin huo­maa­vat että elä­vä kau­pun­ki heti ovel­ta antaa enem­män kuin mur­jot­taa aidat­tu­na jos­sain met­sän sii­mek­ses­sä ja itkeä van­ha­na ja yksi­näi­se­nä pimeäs­sä sitä, että kukaan ei tule kat­so­maan, kos­ka niil­lä on niin haus­kaa Helsingissä. 

    Aja­tuk­set kau­pun­ki­ra­ken­teen sekoit­ta­mi­sen lopet­ta­mi­ses­ta lop­pui lyhyeen ja omagryn­daus toi uusien asun­to­jen hin­to­ja alas. Lap­si­per­heet jää­vät kau­pun­kiin ja par­vei­le­vat uusis­sa puis­tois­sa ja kier­tä­vät ran­ta­rait­te­ja. Yri­tyk­set­kin muut­ta­vat kau­pun­kiin, kos­ka työn­te­ki­jät eivät halua enää mat­ka­ta joka aamu ruuh­kas­sa kehä­tei­den var­rel­la odot­ta­vaan Busi­ness Par­kiin, jos­sa val­koi­nen nau­haik­ku­na­toi­mis­to sei­soo kes­kel­lä metsää.

    Toki oli­si Suo­mel­le parem­pi, jos koko pää­kau­pun­ki­seu­tu meni­si yhteen, mut­ta Hel­sin­ki pär­jää näinkin.

  7. >eikö Hel­sin­ki voi­si raken­taa Espoo­seen ja
    >Van­taal­le nii­tä sosi­aa­li­sia vuo­kra-asun­to­ja ja
    >jakaa omis­sa jonois­saan oleville.

    Ei mikään uusi idea; onhan Hel­sin­ki noin teh­nyt jo vuo­si­kym­me­niä sit­ten. Mut­ta jos tuo­hon men­nään vähän näky­väm­min, seu­rauk­se­na voi olla myös se, että Hel­sin­gin kau­pun­gin muis­sa kun­nis­sa omis­ta­ma maa­poh­ja ei jat­kos­sa enää muu­tu­kaan rahak­kaak­si tont­ti­maak­si, kun teh­dään seu­raa­via kaavoituskierroksia.

    Län­si­met­roa­han raken­ne­taan ihan vain sik­si, että saa­tai­siin Hel­sin­gin omis­ta­mis­ta maa-alueis­ta hyvä hin­ta, ja raken­nus­liik­keis­tä hyviä kave­rei­ta, kun maa kaa­voi­te­taan ker­ros­ta­lo­ton­teik­si. Mut­ta kyl­lä näil­le alueil­le oli­si ole­mas­sao­le­vien pai­kal­lis­ten asuk­kai­den mie­les­tä sopi­vaa käyt­töä myös vaik­ka­pa puistoina.

    Sinän­sä kuun­te­len hiu­kan kau­his­tu­nee­na sitä, että kun­tien väli­nen kil­pai­lu pitäi­si pois­taa. Kun­nat ovat jo nyt niin iso­ja, että lähi­vai­kut­ta­mi­nen ei toi­mi eri­tyi­sen hyvin. Nyt­kö pitäi­si sit­ten lisäk­si vie­lä pois­taa mah­dol­li­suus äänes­tää jaloil­laan kun­tien välillä? 

    Seu­rauk­se­na oli­si tie­tys­ti entis­tä­kin hajau­te­tum­paa yhdys­kun­ta­ra­ken­net­ta. Espoo-obses­soi­tu­neil­le pitäi­si saa­da val­ke­ne­maan, että kyl­lä se espoo kui­ten­kin on ole­mas­sa. Jos ei Espoos­sa, niin Kirk­ko­num­mel­la tai Vih­dis­sä, tai nii­den takana.

    >Jo pel­käs­tään val­tio­val­lan akti­voi­mi­sek­si joku
    >sym­bo­li­nen sosi­aa­li­sen asuntotuotannon
    >raken­nus­pro­jek­ti Espoo­seen oli­si paikallaan

    Siis siel­lä pitäi­si mie­les­tä­si olla mer­kit­tä­väs­ti enem­män sosi­aa­lis­ta asun­to­tuo­tan­toa kuin muu­al­la pää­kau­pun­ki­seu­dul­la? Nyt­hän osuus on kes­ki­mää­räis­tä tasoa.

    1. Pek­ka Tai­pa­leel­la on kyl­lä vää­rä käsi­tys Hel­sin­gin maa­omai­suuk­sis­ta. Nii­tä ei län­si­met­ron var­rel­la ole. Vähän rajaa vainoharhaisuuteenkin.

  8. Jos Län­si­met­roa raken­net­tai­siin sik­si että se nos­taa kau­pun­gin omis­ta­man maan arvoa sen var­rel­la niin kan­nat­tai­sin läm­pi­mäs­ti, mut­ta kun ei. Suo­mek­si tuo siis tar­koit­tai­si että saa­daan lisää asun­to­ja ja rai­dein­ves­toin­ti rahoi­tet­tua. Tosin Koi­vusaa­ren raken­ta­mi­nen on kyt­ket­ty sii­hen pro­jek­tiin kiin­ni ja mak­saa­kin Hel­sin­gin osuu­den osit­tain, eikös tuo ole kau­pun­gin omistuksessa?

    Salo­vaa­ral­ta kel­po vas­ti­ne syn­kis­te­lyl­le, HJK:n menes­tys tosin edel­lyt­tää jo ylit­se­vuo­ta­vaa optimismia. 🙂

    Lähi­de­mo­kra­tian­kaan toi­mi­vuut­ta ei takaa nyt­kään se että kun­ta­päät­tä­jä asuu naa­pu­ros­tos­sa, vaan kun­ta­lai­sen oma aktiivisuus. 

    Jep. Eikö nii­tä kau­pun­gin­osa­val­tuus­to­ja­kin jos­kus kokeil­tu ja hom­ma tys­sän­nyt sii­hen ettei juu­ri ketään oikeas­ti kiin­nos­ta­nut? Mun käsi­tys on että kes­ki­ver­to kun­ta­päät­tä­jä tai vir­ka­mies saa yllät­tä­vän vähän mitään pai­no­kel­pois­ta palau­tet­ta, ei se nyt ole niin han­ka­laa tuo­da omia näke­myk­si­ään esiin jos vaan viitsii.

  9. Täs­sä­kin ket­jus­sa on tai­det­tu mai­ni­ta tämä idea: hel­sin­ki voi­si raken­taa sosi­aa­li­sen asun­to­tuo­tan­ton­sa ton­teil­leen vaik­ka espoos­sa, ja sit­ten osoit­taa nämä koh­teet asunn­ot­to­mil­le ja tue­tul­le asumiselle.

    Ei huo­no idea. Onko­han tämä joten­kin kiellettyä??

  10. Vie­lä yksi ajan­koh­tai­nen aihe johon liit­tyy kun­tien väli­siä into­hi­mo­ja on Aal­to-yli­opis­ton kam­puk­sen sijoi­tus­paik­ka. Las­se Män­nis­tö kir­joit­ti eilen HS:ssa että jos Hel­sin­gin kes­kus­taan ei jää mitään osaa uudes­ta opi­nah­jos­ta, AYO on hänen mie­les­tään tuhoon tuo­mit­tu. Tosin esi­mer­kik­si Har­vard, Ber­ke­ley ja Stan­ford pär­jää­vät hyvin vähän syr­jem­pä­nä keskustasta.

    Itse olen kan­nal­la että joko kam­pus on yhtei­nen (mis­sä sit­ten lie­nee­kin) tai sit­ten koko AYO-han­ke voi­tai­siin kuo­pa­ta: sil­loin sii­tä on tulos­sa vain yli­mää­räi­nen byro­kra­tia­ker­ros van­ho­jen kor­kea­kou­lu­jen pääl­le. Tar­koi­tus­han oli saa­da tek­no-nys­vää­jien rin­nal­le muo­toi­li­joi­ta ja mark­ki­noi­jia, mut­ta käy­tän­nös­sä tie­to levi­ää kun­nol­la vain yhtei­sen kah­vi­lan säteel­lä. Lähel­lä pitää olla tilaa myös koh­tuu­hin­tai­sel­le opis­ke­li­ja-asu­mi­sel­le ja koh­tuu­hin­tai­sia toi­mi­ti­lo­ja mah­dol­li­sil­le spin-offeille.

    Mut­ta yli­opis­ton (has­su nimi ins­tans­sil­le jos­sa ei ole kaik­kia tie­de­kun­tia) sijain­nil­la ja niil­lä mah­dol­li­sil­la spin-offeil­la on var­mas­ti iso mer­ki­tys isän­tä­kun­nal­le, vaik­ka yli­opis­to­jen ei auto­no­mi­si­na kun­tia tar­vit­se kuunnellakaan.

  11. Osmo, vain kile­tä­mäl­lä kun­nil­ta koko­naan maa­kei­not­te­lu, saa­daan tilan­ne aisoi­hin. Toi­nen vaih­toeh­to on pois­taa kun­nil­ta kaa­voi­tus­mo­no­po­li, mut­ta en ole ihan var­ma sen onnistumisesta.

  12. Paa­vo Häi­kiö kir­joit­ti: “Ihan vaan muis­tu­tuk­se­na Espoos­sa on asu­tet­tu vii­mei­sen 10 v aika­na noin 60 000 asu­kas­ta, Hel­sin­kiin on saa­tu sama­na aika­na noin 20 000 asu­kas­ta lisää.”

    Espos­sa on enem­män tilaa kuin Hel­sin­gis­sä, joten siel­lä raken­ta­mi­nen on hel­pom­paa. Pitää myös kysyä onko lisä­ra­ken­ta­mi­nen Hel­sin­gin tavoi­te? Hin­ta­ta­sos­ta pää­tel­len asun­not mene­vät vie­lä hyvin kau­pak­si, mut­ta uusi raken­ta­mi­nen lisää ruuh­kia ja alen­taa viih­ty­vyyt­tä muu­ten­kin. Näin uudet tuli­jat alen­ta­vat nykyis­ten asuk­kai­den asumisviihtyvyyttä.

    Tie­ten­kin tavoi­te voi olla raken­taa lisää tei­tä pois­ta­maan ruuh­kat. Tai täh­täi­mes­sä voi olla nykyis­tä tehok­kaam­man jouk­ko­lii­ken­ne­jär­jes­tel­män raken­ta­mi­nen ja asuk­kai­den ohjaaminen/painostaminen luo­pu­maan omien auto­jen käytöstä.

    Onko Hel­sin­gin kaa­voi­tus­po­li­tii­kal­la (tai yksit­täi­sil­lä puo­lueil­la) jotain pidem­män täh­täi­men tavoit­tei­ta? (kaa­sut­taa? jar­rut­taa? kerä­tä vie­lä uusia työ­paik­ko­ja? kerä­tä rik­kai­ta veronmaksajia?…)

    Kir­joit­te­len täs­sä sik­si, että kyse­lin jo edel­li­ses­sä pos­tauk­ses­sa­ni pyr­ki­vät­kö kun­nat paran­ta­maan asuk­kai­den­sa viih­ty­vyyt­tä eri kei­noin vai vain kas­va­maan naa­pu­ri­aan isom­mak­si mah­tai­lun ilos­ta? Miten mita­taan tuo “pär­jää­mi­nen”?

  13. Kun kau­pun­ki kas­vaa tar­peek­si, sen ympä­ril­le muo­dos­tuu republi­kaa­ni­vyö­hy­ke ylem­pään kes­ki­luok­kaan kuuluvista”
    Pahim­mas­sa tapauk­ses­sa perä­ti “republi­kaa­ni­lä­hiö”, jos­sa siis yhdis­tyy kak­si Soi­nin­vaa­ran kau­hua. Hel­sin­gin kes­kus­tas­ta kun men­nään vähän mat­kaa, niin löy­tyy vih­rei­den tukia­lu­eet, esim. Kum­pu­la. Tai­ta­vat olla pii­lo­re­publi­kaa­ne­ja. Espoo­lai­set eivät onnek­seen ole ihan yhtä paha asia Soi­nin­vaa­ral­le kuin nur­mi­jär­ve­läi­set, mis­sä ne kam­mot­ta­vat republi­kaa­nit sit­ten vaanivatkin.
    Vähän rajaa vainoharhaisuuteenkin.

  14. Kun kat­soo mat­kus­tus­ti­las­to­ja, niin Hel­sin­gin kau­pun­gin joh­to ei näy­tä kovin raaas­ti kil­pai­le­van mui­den kau­pun­kien kanssa. 

    Ylen­mää­räi­nen mat­kus­te­lu kie­lii usein sii­tä, ettei orga­ni­saa­tion toi­min­nan kehit­tä­mi­nen ja toi­min­nan talou­del­li­suus kiin­nos­ta. Oli­si­ko­han sii­nä yksi syy Hel­sin­gin ja mui­den kau­pun­kien luku­jen eroihin?

    Yri­tys­joh­ta­jat jou­tu­vat usein kier­tä­mään maa­il­maa tava­tes­saan asiak­kai­taan, yhteis­työ­kump­pa­nei­taan ja ulko­mail­la toi­mi­vaa omaa hen­ki­lö­kun­taa, mut­ta Hel­sin­gin kau­pun­gin asiak­kaat ja orga­ni­saa­tio ovat Helsingissä.

  15. Juha: “…hel­sin­ki voi­si raken­taa sosi­aa­li­sen asuntotuotantonsa…”

    Mik­si kun­nan pitää raken­taa asun­to­ja? Voi­si­ko joku perus­tel­la tämän mark­ki­na­häi­riön hyö­dyl­li­syy­den minul­le. Tun­ne­tus­ti se vain aiheut­taa hin­to­jen kohoa­mis­ta ja kus­ta­nuk­sia kuntalaisille.

  16. Osmo:

    Kun­tien väli­sen kil­pai­lun kiris­tyes­sä Hel­sin­ki on lep­su­nut asun­to­po­li­tii­kas­taan. Sosi­aa­li­sen asun­to­tuo­tan­non osuus on alen­tu­nut, eikä HITAS-sään­nös­te­ly ole enää ehdo­ton peri­aa­te. Kau­pun­gin vuo­kra­ta­lo­ja tulee hyvil­le­kin alueil­la, mut­ta nii­den sisäl­lä vähän huo­nom­mil­le ton­teil­le. Par­haat ran­ta­ton­tit myy­dään vapail­la mark­ki­noil­la rikkaille.

    Yri­tät­kö sinä sanoa, että segre­gaa­tion vas­tus­ta­mi­nen on vaan teko­syy sil­le, että hyvin­voin­tia siir­re­tään veron­mak­sa­jil­ta niil­le joil­la on pie­net tulot?

    Muu­ten luu­lis, että se on hyvä jut­tu, että vuo­kra­ta­lo­ja tulee huo­nom­mil­le ton­teil­le ja ran­ta­ton­tit myy­dään niin kal­liil­la kuin mahdollista.

  17. Her­ra. Minä kii­tän Sinua sii­tä, etten ole niin kuin tuo republikaani.”

  18. Kiel­to­ja, pak­ko­ja, mää­räyk­siä, sään­tö­jä, vero­ja jne.

    Mik­si rat­kai­su löy­tyy aina näis­tä? Eikö jos­kus voi­si miet­tiä myös sitä, miten ihmi­set — ja näi­den yhteen­liit­ty­mät, kuten kun­nat — voi­si­vat itse omaeh­toi­ses­ti rat­kais­ta ongelmansa? 

    Jos ja kun — enkä epäi­le, ettei­kö täs­sä nimen­omai­sess­sa asias­sa oli­si “kun” — jokin ilmiö syn­nyt­tää aidon race-to-the-bot­tom- tilan­teen, sen kor­jaa­mi­nen niin, että teho­kas tasa­pai­no­ti­la saa­vu­te­taan, on tie­ten­kin ensiar­voi­sen tär­ke­ää. Mut­ta minus­ta näis­sä jutuis­sa ote­taan täy­sin aksio­maat­ti­se­na se, että Hel­sin­ki Hitak­si­neen ja mui­ne 70-lukui­lai­si­ne diri­gis­mei­neen on jote­kin yle­väl­lä asial­la ja mui­den rat­kai­sut ovat vain ilkey­des­tä ja pahuu­des­ta kum­pua­via. Täs­sä­kin rat­kai­suk­si ehdo­te­taan käy­tän­nös­sä sitä, että muut pako­te­taan toi­mi­maan kuten Helsinki.

  19. Vaik­ka olen Osmo kans­sa­si aika mones­sa asias­sa samaaa miel­tä ja espoo­lai­se­na kuu­lun sii­hen vähem­mis­töön joka kan­nat­taa pk-seu­dun kau­pun­kien liit­tä­mis­tä yhteen, niin ihme­tyt­tää väi­te: “Hel­sin­gis­sä ei ole läm­pi­miä tun­tei­ta herät­tä­nyt tie­to, että Espoon vir­ka­mie­het kul­ke­vat par­hais­sa Hel­sin­ki­läi­sis­sä yri­tyk­sis­sä hou­kut­te­le­mas­sa näi­tä Espoo­seen “. Kuvit­te­li­sin että sel­lais­ta on tapah­tu­nut 1970–80 luvul­la mut­ta ei enää. Tai jos tapah­tuu niin yri­tyk­sis­sä osa­taan var­maan las­kea hyö­dyt ja hai­tat muu­tos­ta ja että niil­lä joil­la muut­to on ajan­koh­tai­nen, se suun­tau­tuu Ban­ga­lo­ren tai Shanghaihin. 

    Sit­ten sel­lai­nen tar­ken­nus kans­sa, että Espoo raken­taa sosi­aa­li­ses­ti tuet­tu­ja vuo­kra-asun­to­ja kans­sa suu­rin piir­tein samas­sa mää­rin kuin Hel­sin­ki ja Van­taa, mut­ta nii­den ongel­ma on enem­män se että ne on raken­net­tu muu­ta­maan isoon läjään ja nii­den tar­koi­tus on vain ja ainoas­taan pal­vel­la läpi­kul­kua­sun­toi­na, ei sel­lai­si­na jois­sa kukaan viih­tyi­si. Kau­niai­sil­la taas vuo­kra­ta­lo­ja on tar­jol­la vain kau­pun­gin omil­le työn­te­ki­jöil­le, kun ei ole “tar­vet­ta” muille.

  20. TM kir­joit­taa:

    Eikö jos­kus voi­si miet­tiä myös sitä, miten ihmi­set – ja näi­den yhteen­liit­ty­mät, kuten kun­nat – voi­si­vat itse omaeh­toi­ses­ti rat­kais­ta ongelmansa?

    Niis­tä yhteen­liit­ty­mis­tä. Sano­taan nyt vaik­ka niin että olen koh­tuul­li­sen kyy­ni­nen min­kä tahan­sa hal­lin­to­jär­jes­tel­män suh­teen, var­sin­kin tuol­lais­ten viri­tys­ten, ja asias­ta jotain koke­mus­ta omaa­vien mie­les­tä kes­kus­tel­les­sa­ni tun­nen itse­ni pikem­min­kin nai­vik­si opti­mis­tik­si. 🙂 Se että tees­ken­nel­lään yhteis­tä tah­toa kun int­res­sit on eriä­vät ei nyt vaan toimi.

    En oikein tie­dä mitä ajat takaa, mut­ta minus­ta esi­mer­kik­si asunn­ot­to­mien tilan­net­ta voi­si kokeil­la rat­koa vaik­ka oma­toi­mi­ra­ken­ta­mi­sel­la­kin, mal­liin Orans­si tai siir­to­la­puu­tar­hat. Mut­ta kun mis­tään täl­lai­ses­ta ei tule oikein yhtään mitään ilman jon­kin­lais­ta myö­tä­su­kai­suut­ta viran­omais­puo­lel­ta ja jos kun­nan nimen­omai­nen int­res­si on estää moi­nen niin ei sitä kyl­lä löydy.

    Mut­ta minus­ta näis­sä jutuis­sa ote­taan täy­sin aksio­maat­ti­se­na se, että Hel­sin­ki Hitak­si­neen ja mui­ne 70-lukui­lai­si­ne diri­gis­mei­neen on jote­kin yle­väl­lä asial­la ja mui­den rat­kai­sut ovat vain ilkey­des­tä ja pahuu­des­ta kum­pua­via. Täs­sä­kin rat­kai­suk­si ehdo­te­taan käy­tän­nös­sä sitä, että muut pako­te­taan toi­mi­maan kuten Helsinki.

    Ei kai juu­ri kukaan pidä HITA­Sia ongel­mat­to­ma­na, tosin sil­lä ei ole tämän kans­sa juu­ri mitään teke­mis­tä. Olen­nai­nen asia on että segre­gaa­tion estä­mi­seen, siis kau­pun­gin sisäl­lä, on suh­tau­dut­tu ja suh­tau­du­taan Hel­sin­gis­sä vaka­vas­ti. Tulok­set ovat hyviä, kan­sain­vä­li­ses­ti­kin, käy­tän­nös­sä esi­mer­kik­si niin että Myl­ly­pu­ros­sa asuu ihan kes­ki­luok­kai­sia­kin ihmi­siä jot­ka vie­lää väit­tä­vät viih­ty­vän­sä. Tämä on tär­ke­ää, ei se kuka omis­taa vuo­kra-asun­not. Kyse ei ole sii­tä että kaik­ki mitä Hel­sin­ki tekee oli­si oikein, vaan pikem­min­kin sii­tä että mui­ta kau­pun­ke­ja koko asia ei edes tun­nu kiinnostavan.

  21. Kal­le:

    Mik­si kun­nan pitää raken­taa asun­to­ja? Voi­si­ko joku perus­tel­la tämän mark­ki­na­häi­riön hyö­dyl­li­syy­den minul­le. Tun­ne­tus­ti se vain aiheut­taa hin­to­jen kohoa­mis­ta ja kus­ta­nuk­sia kuntalaisille. 

    Olen samaa miel­tä nois­ta hait­ta­vai­ku­tuk­sis­ta. Hom­man perus­te­lu on kai sii­nä, että raken­ta­mal­la kal­liil­le alu­eel­le asun­to­ja, joi­hin pääs­te­tään vain köy­hiä, saa­daan estet­tyä köy­hien ker­ty­mi­nen yhteen paik­kaan ja sitä kaut­ta slum­miu­tu­mi­nen, jos­ta taas seu­rai­si sosi­aa­li­sia ongel­mia, joi­ta kau­pun­ki jou­tuu joka tapauk­ses­sa setvimään. 

    Vapaan rahoi­tuk­sen asun­to­jen hin­nat tuos­ta tie­ten­kin nouse­vat samoin kuin tie­ten­kin jo pel­käs­tään sii­tä, että Kela mak­saa asu­mi­sen kus­tan­nuk­set osal­le ihmi­siä. Pahi­ten täs­tä jäl­kim­mäi­ses­tä kär­si­vät ne, jot­ka koit­ta­vat omin rahoin kil­pail­la hal­vois­ta vuo­kra-asun­nois­ta sos­sun asiak­kai­den kans­sa. Kal­liim­mis­sa asun­nois­sa asu­vil­le vai­ku­tus on pienempi.

  22. Tpyy­luo­ma, tie­ten­kin joten­kin noin, mut­ta minun point­ti­ni on, että Osmon jut­tu­ja näin peri­fe­rias­ta lukien tulee väis­tä­mät­tä jon­kin­lai­nen “Hel­sin­ki Ûber Alles”-tunne.

    Hel­sin­gin on help­po teh­dä kaik­ki “oikein”, kos­ka se on pää­kau­pun­ki, ja pää­kau­pun­ki­na ja suu­rim­pa­na kau­pun­ki­na se saa ver­kos­to­hyö­ty­jä, joi­ta ulos­mit­taa­mal­la voi­daan kor­ja­ta sosi­aa­li­sia ongel­mia. En sano mitään sii­tä, onko tämä oikein tai vää­rin, mut­ta kehys­kun­nil­la näi­tä ver­kos­to­hyö­ty­jä on vähem­män, joten nii­den on pak­ko toi­mia toi­sin. Vie­lä sel­keäm­min hom­ma näkyy, kun men­nään tän­ne oikeas­ti periferiaan. 

    Tam­pe­reen ja Pirk­ka­lan tilan­ne on vähän saman­nä­köi­nen kuin Hel­sin­gin ja Espoon, tosin ero­ja on tie­tys­ti pal­jon. Pirk­ka­las­sa on rivi- ja oma­ko­ti­ta­loa pil­vin pimein, ja uut­ta puk­kaa min­kä ker­ke­ää. Mer­kit­tä­vin ero on, että Pirk­ka­lan asuk­kais­ta val­tao­sa asuu lähem­pä­nä Tam­pe­reen kes­kus­taa kuin suu­rin osa Tamperelaisista.

  23. TM, jos nyt vähän saa tul­ki­ta niin minus­ta sinä ajat­te­let tätä niin kuin kau­pun­git oli­si­vat yri­tyk­siä. Jos toi­sel­la yri­tyk­sel­lä on vaik­ka sijain­nin tuo­ma kil­pai­lue­tu niin on ihan luon­te­vaa että toi­nen sit­ten tekee asioi­ta tekee joten­kin eri taval­la eikä yri­tä­kään suo­raan kilpailla.

    Mut­ta kun kau­pun­git eivät ole yri­tyk­siä. Ne ovat hal­lin­nol­li­sia yksik­kö­jä joil­la ei ole mitään itsei­sar­voa, osak­kee­no­mis­ta­jia, tms. Nii­den tar­koi­tus on ede­saut­taa parem­paa yhteis­kun­taa, ja tämä esi­mer­kik­si tar­koit­taa sitä että ver­kos­to­hyö­dyt kan­nat­taa mak­si­moi­da. Jos kau­pun­ki­ra­ken­ne estää tämän niin kau­pun­ki­ra­ken­net­ta tulee muuttaa.

  24. Tpyy­luo­ma, kyl­lä ja ei.

    Kyl­lä, kunnilla/kaupungeilla on eri­lai­sia etu­ja sijain­tin­sa, pin­nan­muo­to­jen­sa, ilmas­ton­sa, jne. suh­teen. Tämä joh­taa sii­hen, että esi­mer­kik­si ei ole mie­le­käs­tä, että Kuusa­mo kil­pai­lee Naan­ta­lin kans­sa telak­ka­teol­li­suu­den sijoit­tu­mi­ses­ta, tai että Hel­sin­ki kil­pai­lee Val­kea­kos­ken kans­sa pape­ri­teol­li­suu­den työ­pai­kois­ta [kiis­te: voi olla, että nyky­ään nii­tä on Hel­sin­gis­sä enem­män, en sano mitään; poin­tin pitäi­si olla kui­ten­kin selvä]. 

    Ei, kau­pun­git eivät ole yri­tyk­siä. Nii­den teh­tä­vä­nä on vain toi­mia kan­sa­lais­ten­sa pää­tök­sen­teon vii­te­ke­hyk­se­na ja nii­den pal­ve­lui­den orga­ni­soi­ja­na, joi­ta val­tio ne vel­voit­taa hoitamaan. 

    Point­ti­ni oli, että Hel­sin­ki on ISO, joten sin­ne muuttava/syntyvä pää­see käsik­si skaa­lae­tui­hin, joi­hin Kuusa­mon tai Sodan­ky­län asu­kas ei samal­lat aval­la pää­se. Tämä joh­taa sii­hen, että hel­si­ki­läi­syys on suh­tees­sa arvo­kas resurs­si. Tämä vai­ku­tus on niin suu­ri, että myös espoo­lai­suus ja van­taa­lai­suus ovat arvok­kai­ta resurs­se­ja ver­rat­tu­na vaik­ka kit­ti­lä­läi­syy­teen. (Kit­ti­lä on muu­ten muut­to­voit­to­kun­ta, ja aika järeäs­ti­kin sel­lai­nen, mikä on jäl­leen sivuseikka)

    Tämän arvok­kaan resurs­sin ole­mas­sao­lo tar­koit­taa, että pää­kau­pun­ki­seu­dun kun­nil­la on tulo­ja ja sosi­aa­lis­ta pää­omaa, jota muil­la kun­nil­la ei ole. Hel­sin­gil­lä sitä on enem­män kuin muil­la, mut­ta olen ymmär­tä­nyt asian niin, että Osmon kri­tiik­ki on, että Espoo käyt­tää tätä resurs­sia hyväk­seen taval­la, jol­la on ulkois­vai­ku­tuk­sia, so. joka sälyt­tää kus­tan­nuk­sia muille. 

    Tämä kri­tiik­ki on tai ei ole vali­dia, mut­ta se tar­koit­taa, että kysees­sä on nime­no­maan koor­di­naa­tio-ongel­ma. Se ei tar­koi­ta, että Hel­sin­ki tekee kai­ken oikein, kos­ka sil­lä on tätä resurs­sia tuh­lat­ta­vak­si. Se ei myös­kään tar­koi­ta, että Espoo toi­mii niin­kuin toi­mii pahut­taan tai ahneuttaan. 

    Peri­fe­rias­sa nämä ilmiöt ovat sel­keäm­piä, kos­ka vaik­ka joku Tam­pe­re ei ole mikään veto­voi­mai­sin täh­ti, eikä sil­lä ole saman­lai­sia ver­kos­to­hyö­ty­jä asuk­kail­leen, ne ovat kui­ten­kin sel­väs­ti kovem­mat kuin jol­lain Ruo­ve­del­lä tai Vesi­lah­del­la. Pirk­ka­las­sa taas ne ovat liki saman suu­rui­set, ja se näkyy sii­nä, että Pirk­ka­laa syy­te­tään sii­tä, mis­tä Espoo­ta­kin, eli kermankuorinnasta.

  25. tpyy­luo­ma:

    Mut­ta kun kau­pun­git eivät ole yri­tyk­siä. Ne ovat hal­lin­nol­li­sia yksik­kö­jä joil­la ei ole mitään itsei­sar­voa, osak­kee­no­mis­ta­jia, tms.

    No ehkä jos­sain kuvi­tel­mis­sa näin, mut­ta oikees­ti kau­pun­gil­la on itsei­sar­vo esim. niil­le polii­ti­koil­le, jot­ka on panos­ta­neet pal­jon pääs­täk­seen kont­rol­loi­maan kau­pun­gin resursseja.

    Ei niil­le oo ihan sama, jos kau­pun­ki­lai­set muut­taa johon­kin toi­seen kau­pun­kiin parem­pien omi­nai­suuk­sien peräs­sä, vaan ne voi halu­ta pitää mah­dol­li­sim­man suu­ren mää­rän resurs­se­ja omas­sa vallassaan.

  26. Tämä kri­tiik­ki on tai ei ole vali­dia, mut­ta se tar­koit­taa, että kysees­sä on nime­no­maan koor­di­naa­tio-ongel­ma. Se ei tar­koi­ta, että Hel­sin­ki tekee kai­ken oikein, kos­ka sil­lä on tätä resurs­sia tuh­lat­ta­vak­si. Se ei myös­kään tar­koi­ta, että Espoo toi­mii niin­kuin toi­mii pahut­taan tai ahneuttaan.

    En todel­la­kaan ole sitä miel­tä että Hel­sin­ki tekee kai­ken oikein, yleen­sä hau­kun kau­pun­kia. 🙂 Eikä minus­ta Espoo­lai­set päät­tä­jät tee mitään vää­rin, he aja­vat omien kau­pun­ki­lais­ten­sa etua sel­lai­seen sys­tee­min sisäl­lä joka tuot­taa sai­rai­ta kan­nus­ti­mia. Eli emme tai­da sit­ten olla eri miel­tä oikein mistään.

  27. Kant­sii kat­too Wil­liam Fische­lin kirja:

    The Home­vo­ter Hypot­he­sis: How Home Values Influence Local Govern­ment Taxa­tion, School Finance, and Land-Use

    Idea on lyhy­käi­syy­des­sään se, että omis­tusa­su­jat ovat kun­nan “osak­kee­no­mis­ta­jia” maa­no­mis­tuk­sen kaut­ta. Omis­tusa­su­jien tavoi­te on maan arvon mak­si­moin­ti, mikä tapah­tuu sil­loin, kun kun­ta tar­jo­aa hyviä pal­ve­lui­ta (eli sel­lai­sia joi­ta koti­ta­lou­det arvos­ta­vat) alhai­sel­la hin­nal­la eli vero­pro­sen­til­la. Toki tähän pääs­tään myös estä­mäl­lä uusien asun­to­jen raken­ta­mi­nen. Var­maan ihan toi­mi­va, vaik­ka­kaan ei täy­del­li­nen ana­lo­gia yrityksiin.

    Fische­lin jut­tu­ja löy­tyy ihan googlet­ta­mal­la netistä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.