Eduskun­nan oikeusasi­amies Petri Jääskeläi­nen on toden­nut, että ter­vey­den­huol­lon yksiköltä on lain­vas­taista lähet­tää ter­veysti­eto­ja – tässä tapauk­ses­sa ajan­va­raus – suo­jaa­mat­tomana sähkö­posti­na. Pitää käyt­tää kir­jet­tä tai puhelinta.

Miten voin vapau­tua moi­ses­ta suo­jelus­ta? Jat­ka lukemista “Miten voin vapau­tua tietosuojasta?”

HS ker­too tänään, että Nokian tulos kun­tien kul­takai­vok­se­na on heiken­tynyt niin paljon, että kun yri­tys mak­soi vuon­na 2007 yhteisöveroa 1,3 mil­jar­dia, vuon­na 2009 yhtiöltä herui enää 66 miljoon­aa. Nokian tulos on heiken­tynyt, mut­ta se ei ole pudon­nut kahdeskymme­ne­sosaan. Nokia on muut­tunut vähem­män isän­maal­lisek­si. Se tulout­taa voit­ton­sa jon­nekin muualle.

Nokia ei ole yksin. Virossa on 16 000 suo­ma­lais­ten omis­ta­maa yri­tys­tä. Nämä yri­tyk­set eivät yleen­sä omista Virossa mitään, vaan yhtiöitä Suomes­sa. Viroon mak­set­ta­vat osin­got ovat verot­to­mia. Ne voi palaut­taa Suomeen vaikka­pa lainan lyhen­nyksinä ja on ymmärtänyt perus­taa sen hold­ingy­htiön riit­tävän velkaise­na. Jat­ka lukemista “Nokian rom­ah­dus ei ole noin suuri”

Olen ennenkin ker­tonut, että olen aloit­tanut hal­li­tusam­mat­ti­laisen urani Hollm­ing-kon­serni­in kuu­lu­vas­sa BMH Tech­nol­o­gys­sa.  Valmis­tamme muun muas­sa jät­teenkäsit­te­ly­lait­teis­to­ja (Tyran­nosaurus). Ajatuk­se­na on, että jäte murskataan ja lajitel­laan, hyö­ty­ja­keet pan­naan kier­toon ja lop­pu lajitel­laan poltet­tavaan kuiv­aan (REF) ja märkään, jos­ta voi tehdä vaikka­pa liiken­teen polttoaineita.

Markki­nat oli­vat välil­lä aika tukos­sa, kun oli lama, mut­ta nyt on saatu muu­ta­ma muka­va kala verkkoon. Pari tosi isoa han­ket­ta on myös kiikaris­sa. Yri­tyk­sel­lä menee siis hyvin. Jat­ka lukemista “Jotain on vialla”

Kokoomus ilmoit­ti keskivi­ikkona muil­ta kysymät­tä, että sen val­tu­us­to­ryh­mä on valin­nut sosi­aali- ja ter­veystoimen apu­laiskaupung­in­jo­hta­jak­si val­tu­utet­tu Lau­ra Rädyn. Räty on kokoomuk­sen val­tu­us­to­ryh­män pat­e­vimpiä jäseniä, joten ei siinä mitään. Olin silti pet­tynyt. Oli liikkunut huhu­ja, että kokoomus pyrk­isi mur­ta­maan per­in­teen, että kaupung­in­jo­hta­jat val­i­taan val­tu­utet­tu­jen kesku­ud­es­ta ja ottaisi tähän todel­la vaikeaan tehtävään huip­puam­mat­ti­laisen. Jat­ka lukemista “Lau­ra Rädys­tä maan merkit­tävän sote-johtaja”

Edelli­nen postauk­seni syn­nyt­ti kysymyk­sen siitä, väitänkö, ettei kysyn­tä syn­nytä vihreäl­lä puolel­la tar­jon­taa. En sel­l­aista väit­tänyt, sanoin vain, että kysyn­tä on syn­tistä tar­jon­ta voi olla ansiokas­ta. Kysyn­tä ja tar­jon­ta voivat linkkau­tua toisi­in­sa. Näis­sä tapauk­sis­sa kokon­aisu­us riip­puu kytkök­sen voimakku­ud­es­ta. Mut­ta kat­so­taan­pa, mis­sä määrin kysyn­tä voi syn­nyt­tää tarjontaa.

1. Vesivoima. Vesivoiman osalta mekanis­mia ei ker­takaikkises­ti enää ole. Ain­oa merk­titävä poten­ti­aali vesivoimas­sa on ole­vien voimaloiden tehon koro­tuk­set tekni­ikkaa paran­ta­mal­la. Se tehdään siinä vai­heessa, kun voimala menee perusko­r­jauk­seen. Myös Mankala Oy kohot­taa omien voimaloiden­sa tehoa näin. Vesivoiman myymi­nen ekosähkönä on silkkaa viher­pe­sua. Kos­kee myös VR:ää. Jat­ka lukemista “Päästötön ener­gia: Syn­nyt­tääkö kysyn­tä tarjontaa?”

Edel­lä ole­vat keskuste­lut pakot­ta­vat vähän peri­aat­teel­lisem­paan keskustelu­un ener­gian tuotan­non päästöistä.

Olete­taan, että sähköstä tuote­taan 50 pros­ent­tia vesivoimal­la ja lop­ut hiilivoimal­la. Jos kulut­taa sähköä, kulut­taa tuo­ta lop­pua, kos­ka vet­tä ei sada enem­pää kuin sataa.  Jos minä kulu­tan vesisähköä, sinä joudut kulut­ta­maan kivi­hi­il­isähköä. Jos minä kulu­tan vesivoimaa, sitä jää muille kulutet­tavak­si vähem­män. Sik­si min­un – ja VR:n – sähkönku­lu­tus on tosi­asi­as­sa kivi­hi­il­isähkön kulut­tamista, sanoo VR mitä vain. Siinä, että kulu­tat ”vesisähköä” ei ole mitään anteek­sian­net­tavaa. Oikeasti kulu­tat kivi­hi­il­isähköä. Jat­ka lukemista “Uusi­u­tu­van ener­gian kulut­tamises­sa ei ole mitään hyvää, sen tuot­tamises­sa on”

Ovatko Aal­to-yliopis­ton tutk­i­jat tehneet virheel­lisiä johtopäätök­siä vai onko HS uuti­soin­ut tutkimuk­sen väärin?

HS:n uuti­soin­nin mukaan ei kan­na­ta rak­en­taa tiivi­impiä kaupunke­ja (eikä keskit­tää maaseudun asu­tus­ta kyli­in?), kos­ka kaupungeis­sa asuu rikkaampia ihmisiä ja rikkaam­mat ihmiset kulut­ta­vat enem­män. Tässä kausali­teet­ti taitaa olla toimit­ta­jan keksin­töä. Täy­tynee hal­li­tus­neu­vot­telu­jen pää­tyt­tyä tutus­tua itse tutkimuk­seen, sil­lä eri elämän­tapo­jen hiil­i­jalan­jäl­ki on sinän­sä kiin­toisa asia. Töölössä asuu rikkaampia ihmisiä kuin Tohma­järvel­lä, joten töölöläiset var­maankin kulut­ta­vat enem­män, mut­ta tiivis kaupunki­rakenne ei ole tehnyt heistä rikkaampia. Se, että Töölössä halu­aisi niin moni asua on tehnyt asun­noista kalli­ita ja sik­si vain rikkaat pystyvät asumaan Töölössä. Jos Töölö puret­taisi­in ja kor­vat­taisi­in pien­taloil­la ja väestö siroteltaisi­in kehyskun­tien savipel­loil­la, rikkaat entiset töölöläiset eivät muut­tuisi köy­hik­si. Matkat vain piteni­sivät ja päästöt kas­vaisi­vat. Niin­pä johtopäätös, ettei yhdyskun­taraken­net­ta kan­na­ta järkevöit­tää, ei tai­da olla tutk­i­joiden vaan Helsin­gin Sanomien. Jat­ka lukemista “Väärä tutkimus vai väärä uutinen?”

Helsin­gin Sanomat julka­isi tänään kah­den sivun artikke­lin siitä, että kaupunki­laisen hiil­i­jalan­jäl­ki on suurem­pi kuin maalaisen ja sik­si yhdyskun­tarak­en­teen tiivistämisessä ei ole mitään järkeä.

Toimit­ta­ja oli pyytänyt asi­as­ta haas­tat­telua myös min­ul­ta. Kun tässä juuri nyt on vähän muu­takin puuhastelua, olen kieltäy­tynyt kaik­ista tämän kaltai­sista haas­tat­teluista. Tuo väite oli kuitenkin niin tolku­ton, että uhraisin aikaa tutus­tu­ak­seni väit­teeseen. Tutkimus on mielestäni pahasti virheelli­nen. Kos­ka haas­tat­telus­tani ei ollut riv­iäkään Hesaris­sa, ker­ron nyt tässä, mik­si koko tutkimus on huuhaa­ta. Tai ei siis koko tutkimus, vaan Hesarin uuti­soin­ti asi­as­ta. Jat­ka lukemista “Pen­delöin­ti säästää ilmastoa?”

Muu­ta­ma seu­raa­va päivä menee Sää­ty­talol­la hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa. Neu­vot­telu­jen osalta on sovit­tu, ettei niiden kulus­ta ker­ro­ta, joten en  ker­ro sisäl­löstä mitään. Ker­ron vain muodosta.

Neu­vot­te­lut on organ­isoitu puoluei­den puheen­jo­hta­jien johto­ryh­mään ja kahdek­san alatyöryh­mään. Niin­pä kul­lakin puolueel­la on yhdek­sän (1+8) varsi­naista neu­vot­teli­jaa. Min­un työryh­mäni kos­kee kun­tapoli­ti­ikkaa ja hallinnon kehittämistä.

Kus­sakin työryh­mässä puolueen neu­vot­teli­jal­la on tuke­naan kak­si muu­ta, toinen poli­itikko (Heli Järvi­nen) ja asiantun­ti­ja (Lau­ri Korkeao­ja STTK:sta). Kaiken kaikki­aan Sää­ty­talol­la kokoon­tuu noin 250 henkeä. Jat­ka lukemista “Hal­li­tus­neu­vot­te­lut käyntiin”

 

Vihrei­den vaa­likam­pan­jas­ta näkyivät ulospäin teemat, joi­ta vihrei­den kan­nat­ta­jakun­ta sinän­sä tuki, mut­ta jota mon­et pitivät aika mar­gin­aal­isi­na. Sukupuo­lineu­traali avi­o­li­it­to esimerkik­si on ihan hyvä asia, mut­ta har­van kohdal­la ihan keskeisimpiä kysymyk­siä. Vaali­teemo­jen julk­istusti­laisu­udessa varsi­nainen lim­bo oli naimisi­in­meno­lakko, jol­la piti vauhdit­taa avi­o­li­it­to­lain säätämistä. Moni koki myötähäpeää. Pahin­ta kuitenkin oli, että tämä teema vei julk­isu­u­den kaik­il­ta muil­ta, paljon keskeisem­miltä teemoilta.

Jat­ka lukemista “Vaal­i­tap­pi­on erit­te­lyä (4) Itsen­sä marginalisointi”