Jotain on vialla

Olen ennen­kin ker­to­nut, että olen aloit­ta­nut hal­li­tusam­mat­ti­lai­sen ura­ni Holl­ming-kon­ser­niin kuu­lu­vas­sa BMH Tech­no­lo­gys­sa.  Val­mis­tam­me muun muas­sa jät­teen­kä­sit­te­ly­lait­teis­to­ja (Tyrann­osau­rus). Aja­tuk­se­na on, että jäte murs­ka­taan ja laji­tel­laan, hyö­ty­ja­keet pan­naan kier­toon ja lop­pu laji­tel­laan pol­tet­ta­vaan kui­vaan (REF) ja mär­kään, jos­ta voi teh­dä vaik­ka­pa lii­ken­teen polttoaineita.

Mark­ki­nat oli­vat välil­lä aika tukos­sa, kun oli lama, mut­ta nyt on saa­tu muu­ta­ma muka­va kala verk­koon. Pari tosi isoa han­ket­ta on myös kii­ka­ris­sa. Yri­tyk­sel­lä menee siis hyvin.

Sii­tä on vähän suru puse­ros­sa,  että hin­ta­ta­so ver­rat­tu­na koti­mai­seen kus­tan­nus­ta­soon on men­nyt maa­il­mal­la niin alas, että jos aikoo kil­pai­lu­tuk­sis­sa menes­tyä, ei voi val­mis­taa tuot­tei­ta Suomessa.

Holl­ming-kon­ser­nil­la on omia kone­pa­jo­ja, jois­ta BMH:lla ei ole varaa ostaa kuin pisim­mäl­le jalos­te­tuim­pia kom­po­nent­te­ja, joi­den arvo ja ennen kaik­kea työl­lis­tä­vä vai­ku­tus on vain mur­to-osa kau­pan kokonaisarvosta.Tätä menoa metal­li­teol­li­suus muut­tuu pel­kik­si insi­nöö­ri­toi­mis­toik­si. Tuo­tan­toa jää koti­maa­han sen ver­ran, että pro­to­tyy­pit pys­ty­tään valmistamaan.

Kun pape­ri­teol­li­suus­kin läh­tee ja Nokias­ta tulee kuo­le­vai­nen yri­tys, mil­lä täs­sä oikein pärjätään?

Jotain täs­sä on perä­ti vial­la. Euron arvo, koti­mai­sen tuo­tan­non tuot­ta­vuus, palk­ka­ta­so, työ­ai­ka? Euro on Sak­sas­sa ihan saman­hin­tai­nen, mut­ta sak­sa­lai­sil­la yri­tyk­sil­lä menee ihan muka­vas­ti. Osa­taan­ko siel­lä sopia paremmin?

Lisää aihees­ta:

BMH:lle suur­kaup­pa Thaimaaseen
Tyrann­osau­rus
REF ja massapoltto
Ter­vei­siä Kölnistä

 

 

51 vastausta artikkeliin “Jotain on vialla”

  1. Menes­ty­viä yri­tyk­siä toi­mia­las­ta riip­pu­mat­ta tar­vi­taan Suo­meen, toi­von mukaan yri­tyk­sel­lä menee hyvin jatkossakin! 

    Muka­vaa on myös se, että istu­va kan­san­edus­ta­ja tun­nis­taa ja tun­nus­taa työl­lis­tä­mi­sen ja eten­kin tuo­tan­to­työn kal­liu­den Suo­mes­sa. Sitä tosin ihmet­te­len, että vas­ta hal­li­tus­paik­ka yksi­tyi­sel­lä toi­mia­lal­la ava­si täs­sä asias­sa silmät. 

    Elin­kei­noe­lä­mä on kui­ten­kin puhu­nut asian puo­les­ta jo vuo­si­kausia, eikä yri­tys­ten tuo­tan­to­lai­tos­ten siir­rot­kaan ole mikään uusia ilmiö. 

    No, parem­pi myö­hään kuin ei milloinkaan.

  2. ST-huol­ta­mo­ket­su ja Hess­bur­ger tie­tääk­se­ni kehit­tää vas­taa­vaa jät­teen hyö­dyn­tä­mis­tä. Jätet­tä ei kul­je­tet­tai­si vaan se hyö­dyn­ne­tään paikallisesta.

    Turus­sa 50-luvul­la raken­ne­tus talos­sa pala­va jäte pol­tet­tiin pan­nu­huo­nees­sa ja sii­tä saa­tiin läm­pöä ja läm­min­tä käyttövettä.

    Eikö kan­nat­tai­si kehit­tää täl­lai­sia sys­tee­me­jä, jol­loin ras­kas jät­teen kul­je­tus­ket­ju ja ener­gian takai­sin kul­je­tus jää pois arvo­ket­jua rasittamasta.

    (Samaa olen sano­nut, kun olen kir­joit­ta­nut modu­laa­ri­ses­ta ydin­voi­mas­ta ris­kaa­be­lien jät­ti­lais­tos­ten korvaajina).

  3. En tie­dä mis­tä joh­tuu, mut­ta käsit­tääk­se­ni Sak­sas­sa ei aina­kaan ole pal­kat pie­nem­mät tai säh­kö hal­vem­paa, eli jos jätet­täi­siin se ruti­na vähemmälle. 

    Kehit­ty­vien mai­den valuut­ta­ma­ni­pu­laa­tio on ongel­ma. EKP voi­si vähän rela­ta sen inflaa­tio­ta­voit­teen kans­sa, Oli­ver Blanc­hard (IMF) tai­si suo­si­tel­le 4–5%.

  4. Koke­muk­se­ni mukaan sak­sa­lai­set osaa­vat Itä-Euroo­pan mata­lam­man kus­tan­nus­ta­son hyö­dyn­tä­mi­sen parem­min kuin suomalaiset. 

    Sak­sa­lai­nen palk­ka­kus­tan­nus­ta­so metal­li­teol­li­suu­des­sa on tilas­to­jen mukaan hie­man kor­keam­pi kuin Suo­mes­sa. Tosin tilas­tot laa­haa­vat vähän jäljessä. 

    Tuot­ta­vuus Sak­san kone­teol­li­suu­des­sa oli vuon­na 2005 noin 26% parem­pi kuin Suo­mes­sa Tek­no­lo­gia­tel­li­suus ry:n mukaan. Tosin tähän kan­nat­taa kyl­lä suh­tau­tua varauk­sel­la. Sak­sas­sa teh­dään tyy­pil­li­ses­ti enem­män suur­sar­ja- tai mas­sa­val­mis­tus­ta kuin Suo­mes­sa, mikä saat­taa vai­kut­taa tuottavuuslukuihin.

  5. Ei kor­kean (ja tasai­sen) elin­ta­son maa voi tosi­aan pal­koil­la kil­pail­la. Toi­saal­ta nykyi­sen elin­ta­son takaa­mi­sek­si kai­kil­la suo­ma­lai­sil­la pitää olla mah­dol­li­suus teh­dä työ­tä. Minun logiik­ka­ni kal­lis­tuu täs­sä­kin jon­ne­kin perus­tu­lon suun­taan. Siel­tä löy­tyy kei­no­ja työ­mark­ki­noi­den muut­ta­mi­seen tähän tilan­tee­seen sopi­vak­si. Para­met­rit sää­de­tään sel­lai­seen asen­toon, että saa­daan myös riit­tä­vä kir­jo teol­li­suu­den työpaikkoja.

    Tar­vi­taan siis palet­ti, jos­sa on jokai­sel­le jotain. Mas­sii­vi­set rutii­ni­työ­hön perus­tu­vat teol­li­suus­lai­tok­set tai­ta­vat olla Suo­mes­sa jo his­to­ri­aa — aina­kin jos tavoi­te on pysyä elintasossa/tuottavuudessa mui­ta edel­lä. Polii­ti­kot ja työ­mark­ki­na­vä­ki saa­vat ope­tel­la sää­tä­mään tätä palet­tia trim­maa­via parametreja.

  6. Jotain täs­sä on perä­ti vial­la. Euron arvo, koti­mai­sen tuo­tan­non tuot­ta­vuus, palk­ka­ta­so, työaika?

    Väit­täi­sin että suu­rin syy ei löy­dy työn­te­ki­jöi­den kovis­ta palk­ka­vaa­ti­muk­sis­ta tai niis­tä kiro­tuis­ta valuut­tas­pe­ku­lan­teis­ta, vaan ihan siel­tä Arka­dian­mäen pääl­tä teh­dyis­tä vero­tus­pää­tök­sis­tä. Eihän sii­nä nyt oikeas­ti ole yhtään mitään jär­keä, että kes­ki­tu­loi­nen ihmi­nen jou­tuu pais­ki­maan mel­kein koko­nai­sen työ­pai­vän saa­dak­seen ostet­tua yhden tun­nin autonhuoltopalvelua.

  7. Jotain on todel­la vial­la kun sak­sa­lai­set kui­ten­kin pär­jää­vät. Mut­ta ei se aina­kaan ole Sak­sas­sa suo­ma­lai­sia työn­te­ki­jöi­tä pie­nem­mät pal­kat tai lyhyem­pi työaika.

    Sitä sie­täi­si sel­vit­tää. Jos­pa Sak­sas­sa on tai­ta­vam­mat joh­ta­jat tai vientimyyjät?

  8. Euro on Sak­sas­sa ihan saman­hin­tai­nen, mut­ta sak­sa­lai­sil­la yri­tyk­sil­lä menee ihan muka­vas­ti. Osa­taan­ko siel­lä sopia paremmin?”

    Palk­ka­ta­so on liu­ku­nut alas Sak­sas­sa, vuo­des­ta 2000 läh­tien reaa­li­pal­kat ovat las­ke­neet, ja pie­ni­tu­lois­ten mää­rä on kas­va­nut jo 20 %:iin työ­voi­mas­ta ja ohit­taa lähi­vuo­si­na USA:n pie­ni­tu­loi­suu­des­sa eli osa mer­kit­tä­vä sak­sa­lai­sis­ta on köyhtynyt.
    Sak­san reaa­li­pal­kat ovat nyt 1992 tasolla.Lisäksi palk­ko­jen alen­nus on kos­ke­nut suu­rin­ta osaa työntekijöistä,myös ylem­piä toimihenkilöitä.
    Palk­ko­jen ossu bkt:ta on liu­ku­nuet Sak­sas­sa­kin alas, joten sisäi­nen deval­vaa­tio edel­lyt­tää lähe skaik­kien palk­ko­jen alentamista.

    Sak­san työt­tö­myys on kyl­lä las­ke­nut n700000 vuo­sien 1999 ja 2009 välil­lä. Mut­ta samaan aikaan vaki­tuis­ten työ­suh­tei­den mää­rä las­ki liki samal­la mää­räl­lä ja epä­tyy­pil­lis­ten työ­suh­tei­den mää­rä kas­voi n 2 mil­joo­nal­la . Mää­rä­ai­kais­ten työ­suh­tei­den mää­rä kas­voi kym­me­nes­sä vuo­des­sa 140 prosenttia.

    Työ­mark­ki­noi­den pre­ka­ri­soi­tu­mi­nen on joh­ta­nut palk­ka­köy­hyy­den yleis­ty­mi­seen Sak­sas­sa, eikä myös­kään raken­teel­li­sen pit­kä­ai­kais­työt­tö­myy­den ongel­maa ole ratkaistu. 

    Yksi teki­jä Sak­sas­sa on ollut hen­ki­lö­kun­nan sitout­ta­mi­nen eli lupau­tu­mal­la vält­tä­mään irti­sa­no­mi­set on saa­tu jous­to­ja palk­kaan ja työ­ai­koi­hin. Suo­mes­sa työ­an­ta­jat ovat vaa­ti­neet jous­to­ja ilman vas­ta­vuo­roi­suut­ta ja se jäy­kis­tää raken­tei­ta vaik­ka jous­tot oli­si­vat työ­eh­to­so­pi­mus­ten ja lakien vuok­si mahdollisia.
    Laman aikaan Suo­mes­sa irti­sa­not­tiin aika surut­ta ja nyt on ollut vai­kea saa­da uut­ta kou­lu­tet­tua työ­voi­maa tilalle.

    Sak­san työ­eh­to­so­pi­mus­ten jous­ta­vuut­ta on kui­ten­kin yli­ko­ros­tet­tu esim palk­ka­jous­to­ja on kir­jat­tu vain n 6 % sopi­muk­sis­ta , työ­ai­ka­jous­to­ja enem­män n 33 %Palk­ka-ja työ­ai­ka­jous­to­ja on lisän­nyt val­tion roo­li mene­tet­ty­jen ansioi­den korvaajana.

    Kui­ten­kin teol­li­suu­den yksik­kö­kus­tan­nuk­set ovat Suo­mes­sa las­ke­neet voi­mak­kaam­min kuin Sak­sas­sa, mikä joh­tuu tuot­ta­vuu­den suu­rem­mas­ta nousus­ta Suo­mes­sa, joten tuo palk­ko­jen muu­tos ei seli­tä Sak­san menes­tys­tä. Syi­tä on etsit­tä­vä muis­ta­kin tekijöistä

    Suo­mes­sa vuo­den 2007 vaa­lien lupauk­set jul­ki­sen sek­to­rin palk­ko­jen korot­ta­mi­ses­ta nos­ti­vat Suo­men palk­ka­ta­soa eri­tyi­ses­ti koti­mark­ki­noil­la juu­ri laman aikaan 2008–2009 ja se on hidas­ta­nut lamas­ta toipumista.

    Sak­sal­la on ollut val­ta­va työ­voi­ma­re­ser­vi rajo­jen­sa välit­tö­mäs­sä lähei­syy­des­sä ja niin­pä osa teol­li­suu­den osia on ulkois­tet­tu Puo­laan, Tsek­kiin, Slo­va­ki­aan, Unka­riin, Unka­riin etc

    Lisäk­si val­tio sub­ven­toi mer­kit­tä­väs­ti­vien­ti­teol­li­suut­ta , tosin velalla.

    Sak­sa vie myös kal­lii­ta ja eri­koi­sia inves­toin­tu­tuot­tei­ta, joi­ta ei osa­ta muul­la val­mis­taa esim suu­ria voimalaitoksia.

    Toi­sek­si Sak­san vien­tiy­ri­tyk­set ovat sen ver­ran suu­ria että nii­den rahat riit­tä­vät kal­lii­seen tuo­te­ke­hit­te­lyyn ja tuo­tan­toon , monel­la Sak­san kil­pai­li­jal­la rahat eivät yksin­ker­tai­ses­ti riitä

    Sak­san pank­ki­jär­jes­tel­mä kyke­nee tar­jo­maan asiak­kail­le edul­lis­ta rahoi­tus­ta ja hal­lit­see sen hyvin, joten Sak­sa voit­taa täl­lä­kin osaa­mi­sel­la markkinoita.

    Ja sak­sa­lai­set osaa­vat ja hal­lit­se­vat kor­rup­tion vaik­ka sitä­kin jos­kus yri­te­tään hil­li­tä niin reaa­li­maa­il­ma aina voittaa

    Euro on Sak­sal­le hyvä, sil­lä oma mark­ka oli­si jo 30 % kor­keam­pi ilman euroa ‚joten teol­li­suus on ollut tyy­ty­väi­nen euroon.
    Suo­men vien­ti­ra­ken­ne on eri­lai­nen eikä euro tue Suo­men vien­tiä euroa­lu­een ulkopuolelle.
    Euron ulko­puo­li­sen vien­nin osuus on kui­ten­kin 40 % viennistä.

  9. Sak­san kil­pai­lu­ky­ky on haet­tu pit­käl­ti käyt­tä­mäl­lä hyväk­si EU:n valuvikoja 

    Esi­mer­kik­si liha­teol­li­suu­den kas­vu perus­tuu palk­ko­jen pol­jen­taan ns lähe­tet­ty­jen työn­te­ki­jöi­den kautta

    Maa on täl­lä het­kel­lä Euroo­pan mark­kin­ajoh­ta­ja sian­li­han tuotannossa.
    Ala on työ­voi­main­ten­sii­vi­nen, joten suu­ri osa kil­pai­lu­ky­vys­tä on haet­tu palk­ka­sääs­töil­lä. Jopa 80 pro­sent­tia Sak­sas­sa sian­li­ha­teol­li­suu­des­sa työs­ken­te­le­vis­tä on siir­to­työ­läi­siä, joil­la ei ole työ­suh­det­ta lihan­ty­ot­ta­jaan vaan välit­tä­jään, . Esi­mer­kik­si sian­li­han suur­tuot­ta­jal­la Danish Crow­nil­la on 1200 työn­te­ki­jää, jois­ta noin sadal­la työ­so­pi­mus suo­raan yri­tyk­sen kans­sa ja he saa­vat työ­eh­to­so­pi­mus­ken mukais­ta palkkaa. 

    Muil­le mak­se­taan arviol­ta 3,50 euroa tunnissa.

    Kuvio on Suo­mes­ta­kin esi­mer­kik­si raken­nusa­lal­ta tut­tu: yri­tyk­sien sivu­kont­to­rei­ta perus­te­taan Itä-Euroop­paan ja työn­te­ki­jät saa­pu­vat maa­han lähe­tet­tyi­nä työn­te­ki­jöi­nä. Todel­li­suu­des­sa vero­ja ja sosi­aa­li­tur­va­mak­su­ja ei mak­se­ta mihin­kään maahan,mikä lisää kus­tan­nus­tua nor­maa­liin työn­te­ki­jään Suo­mes­sa noi­ta lähet­te­ty­jä työn­te­ki­jöi­tä on n 70000 EK:n oman tut­ki­muk­sen perus­teel­la, mut­ta vain 3000 heis­tä on rekis­te­röi­ty­nyt tänne

    Monin pai­koin käy­tän­nöt lähen­te­le­vät ihmiskauppaa.
    Esim Roma­nias­ta saa­pu­via siir­to­työ­läi­siä majoi­te­taan työ­nan­ta­jan toi­mes­ta 10 hen­gen huo­neis­sa, jot­ka sopi­van etäi­syy­den pääs­sä työ­pai­kois­ta — parak­kien ei halu­ta ole­van lii­an näky­viä. Työn­te­ki­jöil­lä ei ole kon­tak­te­ja pai­kal­lis­väes­töön, ei useim­mi­ten myös­kään rahaa, jol­la voi­si käy­dä esim pai­kal­li­ses­sa ravintolassa.

    EU:sta on tul­lut Kii­na tapi­nen ihmi­soi­keuk­sien pol­jen­tayh­tei­sö ja se tuot­taa hyvää yhä harvemmille

  10. 1) Ei pape­ri­teol­li­suus mihin­kään lähe.
    2) Ei Sak­san teol­li­suu­del­la mitään parem­min mene tai talou­del­la ylipäänsä!
    3) Ei tääl­lä mitään t‑paitojakaan enää teh­dä, kos­ka hom­ma nyt vain toi­mii niin, että kor­kei­den kus­tan­nus­ten mais­sa teh­dään kor­kei­den kus­tan­nus­ten tava­roi­ta ja nau­ti­taan sit­ten kor­kei­ta palkkoja.
    4) Sak­sas­sa teol­li­suu­den pal­kat on kor­keam­mat kuin Suo­mes­sa (mut­ta huo­nom­mat pal­kat toi­saal­ta sel­väs­ti huonompia).
    5) Palk­ko­jen osuus ei ole järin suu­ri suo­ma­lai­sen tai sak­sa­lai­sen teol­li­suu­den kokonaiskustannuksista.
    6) Kai­kes­ta huo­li­mat­ta olen ollut sitä miel­tä, että Suo­men talou­den kivi­jal­ka on insi­nöö­ri ja hänen myö­tään metal­li­teol­li­suus ja sen pitäi­si näkyä talouspolitiikassa.

  11. Kreik­ka osti mil­jar­deil­la Sak­sas­ta pans­sa­ri­vau­nu­ja, ja Por­tu­ga­li mil­jar­dil­la sukel­lus­ve­nei­tä. Hyvin näyt­tää Rhein­me­tal­lil­la pyyh­ki­vän kun Suo­ma­lai­set vie­lä takaa­vat osta­jien lai­nat. Lois­to­ris­tei­li­jä­ti­laus­kin meni STX:n ohi Sak­san telakoille.

    Turun tela­koil­la tai­taa olla väki lomau­tet­tu­na, samoin suku­lai­se­ni metal­lia­lan ali­han­kin­ta­fir­mas­sa on ollut jo pari kuu­kaut­ta lomau­tet­tu­na. Ja oli myös vii­me vuon­na lomau­tet­tu­na mon­ta kuu­kaut­ta. Alkaa tuo sään­nöl­li­nen lep­pois­ta­mi­nen käy­dä koh­ta kuk­ka­ron ja mak­san päälle. 

    Jos polii­ti­kot eivät ole huo­man­neet niin maa­il­mal­la on dol­la­rin ja yua­nin valut­ta­so­ta käyn­nis­sä. Kuin­ka käy euron kun Kreik­ka siir­tyy takai­sin drakmaan.

  12. Oman pie­nen otok­se­ni perus­teel­la väit­täi­sin ettei suo­ma­lai­sen pien­ko­ne­pa­jan kans­sa kil­pai­le sak­sa­lai­set vaan puo­la­lai­set ja muut itä-euroop­pa­lai­set ali­hank­ki­jat. Pahim­mil­laan Puo­las­ta voi tila­ta val­miin tuot­teen suun­nil­leen samal­la hin­nal­la kuin Suo­mes­ta pel­kät materiaalit.

    Isom­man mit­ta­kaa­van asia ovat telak­ka­teol­li­suu­den tuki­toi­met 2000-luvun alku­puo­lel­la, jol­loin suo­ma­lai­set pelat­tiin ulos mm. Fincan­tie­ria tuke­mal­la, ja lopul­ta esi­mer­kik­si Wärt­si­lä NSD:nkin piti siir­tää mer­kit­tä­vä osa tuo­tan­to­aan mark­ki­na-alu­een kes­kel­le. Isot toi­mi­jat sit­ten joko vetä­vät ali­hank­ki­jat mukaan­sa tai jät­tä­vät nämä kur­jis­tu­maan jon­ne­kin mark­ki­na-alu­een laitamille.

    Mik­ro­ta­sol­la vero­tus on sit­ten ihan oma lukun­sa. Ainut vero­tuk­sel­li­ses­ti jär­ke­vä tapa rahas­taa onnis­tu­mi­nen on yri­tys­kaup­pa, 90000 euron vuo­tui­nen “vero­va­paa” osin­ko ei rii­tä mihin­kään jos tar­koi­tus on naut­tia elä­mäs­tä käyt­täen osto­pal­ve­lu­ja. Yri­tys­kau­pan yhtey­des­sä yri­tyk­seen ker­ty­nyt kumu­la­tii­vi­nen osaa­mi­nen valuu usein ulko­mail­le koti­mai­sen ali­han­kin­ta­ket­jun tappioksi.

  13. Sak­san vah­vuus on Mit­tels­tand, eri­tyi­ses­ti metalliteollisuudessa.

    Ins­ti­tut für Mittelstandforshung:

    Ger­ma­ny’s Mit­tels­tand com­pa­nies (SME) are a very impor­tant part of the count­ry’s eco­no­my. In 2003, the­se com­pa­nies emplo­yed 70.2% of all emplo­yees in pri­va­te business.

    PK-sek­to­ril­la yri­tyk­set eivät niin her­käs­ti siir­rä tuo­tan­to­aan hal­pa­mai­hin, jos nii­den tuot­tei­den val­mis­tuk­sen­laa­tu on oleel­li­nen kil­pai­lu­te­ki­jä. Laa­dun paran­ta­mi­sen kus­tan­nuk­set ovat yhtä kor­kei­ta val­mis­tus­maas­ta rippumatta.

  14. Lii­an vanha
    Kui­ten­kin teol­li­suu­den yksik­kö­kus­tan­nuk­set ovat Suo­mes­sa las­ke­neet voi­mak­kaam­min kuin Sak­sas­sa, mikä joh­tuu tuot­ta­vuu­den suu­rem­mas­ta nousus­ta Suo­mes­sa, joten tuo palk­ko­jen muu­tos ei seli­tä Sak­san menestystä. 

    Haloo! Tie­ten­ki tuot­ta­vuus nousee siel­lä nopeam­min mis­sä pal­kat­kin nousee. Tuot­ta­mat­to­mat mie­het ja fir­mat aje­taan alas. 

    Esi­mer­kik­si pape­ri­teol­li­suu­des­sa tuot­ta­vuus on nous­sut kovas­ti kun hei­kom­pia teh­tai­ta on lyö­ty lihoiksi.

  15. Tämä on osit­tain hutai­su, kos­ka olen vain raa­pais­sut pin­taa, mut­ta yksi pk-yri­tys­ten työl­lis­tä­mi­sen ongel­ma voi­si olla han­ka­la byro­kra­tia. Mitäs jos sys­tee­mi oli­si niin yk-sin-ker-tai-nen, että yrit­tä­jä tie­täi­si aina koko­lail­la tar­kas­ti pal­jon­ko mak­saa pal­ka­ta puo­li­päi­väi­nen, koko­päi­väi­nen, keik­ka­mies etc. Ja että kai­ken tar­vit­ta­van byro­kra­tian voi­si hoi­taa yhdel­lä 5 min nettisessiolla?

  16. Ei hätää, sak­sa­lai­set­kin osaa­vat ampua itse­ään jalkaan:

    Sak­san hal­li­tus ilmoit­ti var­hain aamul­la, että kaik­ki maan ydin­voi­ma­lat sul­je­taan vuo­teen 2022 mennessä.”

  17. Timo Hosia: “Mitäs jos sys­tee­mi oli­si niin yk-sin-ker-tai-nen, että yrit­tä­jä tie­täi­si aina koko­lail­la tar­kas­ti pal­jon­ko mak­saa pal­ka­ta puo­li­päi­väi­nen, koko­päi­väi­nen, keik­ka­mies etc.”

    Detal­ji, mut­ta loma­kor­vauk­sen ja loma­pal­kan las­ken­ta ja sopi­muk­siin vai­kut­ta­va pakot­ta­va lain­sää­dän­tö on vähän yllät­täen vii­mei­nen aidos­ti byro­kraat­ti­nen ja han­ka­la asia mik­ro­y­rit­tä­jän arjes­sa. Luu­len että tämä on vähän tar­koi­tuk­sel­lis­ta moni­mut­kai­suut­ta työn­te­ki­jä­jär­jes­tö­jen puo­lel­ta kos­ka vähän­kään epä­sel­vis­sä rii­ta-asiois­sa työn­te­ki­jä voit­taa aina.

    Aina voi tie­tys­ti pai­nos­taa työn­te­ki­jän yrit­tä­jäk­si, jol­loin työn teet­tä­jän kan­nal­ta ongel­ma poistuu.

  18. Detal­ji, mut­ta loma­kor­vauk­sen ja loma­pal­kan las­ken­ta ja sopi­muk­siin vai­kut­ta­va pakot­ta­va lain­sää­dän­tö on vähän yllät­täen vii­mei­nen aidos­ti byro­kraat­ti­nen ja han­ka­la asia mik­ro­y­rit­tä­jän arjessa.”

    No ei ole, tie­to­tek­niik­ka on rat­kais­sut ongel­man jo aiko­ja sit­ten ja useim­mat yrit­tä­jät ovat jo ymmär­tä­neet ulkois­taa pal­kan­las­ken­nan ja kir­jan­pi­don ammat­ti­lai­sel­le, joka kyl­lä ker­too mitä mikin asia maksaa.
    Ja kar­keam­man , mut­ta riit­tä­vän tar­kan, arvion voi aina teh­dä jos osaa päässälaskua.

    Jos ei osaa käyt­tää neli­las­kin­ta eikä las­kea pääs­sä niin ei kan­na­ta alkaa yrittäjäksikään .

    Mitä tulee työ­rii­toi­hin niin työn­te­ki­jä hävi­ää aina, myös sii­nä tapauk­ses­sa , että voit­taa oikeudessa

  19. Esi­mer­kik­si pape­ri­teol­li­suu­des­sa tuot­ta­vuus on nous­sut kovas­ti kun hei­kom­pia teh­tai­ta on lyö­ty lihoiksi.”

    Osa­to­tuus, euroa­lu­eel­la tuo­tet­tu pape­ri kävi lii­an kal­liik­si euroa­lu­een ulko­puo­lel­le myy­tä­väk­si ja niin­pä kapa­si­teet­ti sopeu­tet­tiin euroa­lu­een mark­ki­noi­hin sopivaksi.
    Mut­ta tie­tys­ti heik­ko­ja teh­tai­ta sul­jet­tiin enimmäisenä.
    Ruot­sis­sa taas ei teh­ty juu­ri mitään kos­ka kruu­nun kel­lu­mi­nen alas hoi­ti kil­pai­lu­ky­vyn kuntoon

  20. Lis­ta­tun ja lis­taa­mat­to­man yri­tyk­sen vero­koh­te­lu pitäi­si palaut­taa saman­lai­sek­si. 90000 eur verot­to­mia osin­ko­ja naut­ti­van omis­ta­jan ei kan­na­ta vie­dä yri­tys­tään pörs­siin. Tämän näkee Hel­sin­gin pörs­sin uusien lis­tau­tu­mis­ten määrässä.

    Seu­rauk­se­na yri­tys­ten kas­vu­ha­kui­suus kär­sii ja pörs­si kaup­pa­paik­ka­na näivettyy.

  21. Lii­an van­ha: “Jos ei osaa käyt­tää neli­las­kin­ta eikä las­kea pääs­sä niin ei kan­na­ta alkaa yrittäjäksikään .”

    Ja Sym­bian on teo­rias­sa ihan hyvä puhe­li­men käyt­tis. Oli­si­ko täl­lä asen­teel­la jotain yhteyt­tä sii­hen ettei­vät suo­ma­lai­set tuot­teet oikein käy kau­pak­si, tai yksik­kö­kus­tan­nuk­set kas­va­vat niin suu­rik­si ettei nii­tä kukaan halua ostaa.

  22. Tule­vai­suu­des­sa Suo­men mer­kit­tä­vin kil­pai­lu­valt­ti tulee ole­maan Pie­ta­rin talous­a­lu­een läheisyys.

    Täs­sä mie­les­sä pik­kui­sen har­mit­taa­kin se, että venä­jän opis­ke­lu on mini­maa­li­sen vähäis­tä samal­la kun suo­si­taan ruot­sia. Mut­ta poli­tii­kan puo­lel­la venä­jän tule­vaa kas­vua ei näh­dä, vaan panos­te­taan ruotsiin.

  23. Kan­nat­tai­si­ko ensin yrit­tää todis­taa, että Suo­men teol­li­suu­del­la menee huo­nos­ti ja eri­tyi­ses­ti huo­nom­min kuin Sak­sal­la? Minun käsit­tääk­se­ni Suo­men teol­li­suu­del­la on nimit­täin kova nousu­kii­to menos­sa (kuten aina laman jäl­keen tup­paa ole­maan). BKT kas­vaa nopeam­min kuin monis­sa muis­sa kehit­ty­neis­sä talouk­sis­sa, myös Sak­sas­sa (kuten pitää­kin, kun talous not­kah­ti tut­tuun tapaan syvemmälle).

    On nimit­täin outoa etsiä kiih­keäs­ti rat­kai­sua ongel­maan, jota ei ehkä ole ole­mas­sa­kaan, kor­ja­ta jotain, joka ei ole rik­ki. Jos nimit­täin noi­ta kata­stro­faa­li­sia tun­nus­lu­ku­ja ei sit­ten mis­tään löydykään.

    Tule­vai­suus? Suo­men talous menee kuin juna niin kau­an kuin naa­pu­ri­na on nopeas­ti kas­va­vat Venä­jä, Bal­tia ja Ruot­si. Suu­ri osa kas­vus­ta tapah­tu­nee tut­tuun tapaan teol­li­suu­des­sa, kun teh­dään ali­han­kin­taa Ruot­sin tai raken­ne­taan inves­toin­te­ja. Myös pape­ri­teol­li­suus kai nap­paa osan täs­tä kas­vus­ta, kun se tosi­aan ei ole menos­sa min­ne­kään toi­sin kuin jot­kut yrit­tä­vät pelotella.

    Oli­si mie­len­kiin­tois­ta kuul­la, jos hom­ma ei ole­kaan menos­sa tut­tu­ja latu­jaan. Leh­dis­tä en ole kui­ten­kaan onnis­tu­nut bon­gaa­maan kovin huo­les­tut­ta­via uuti­sia. Jon­kun koneen raken­ta­mien Thai­maas­sa (tai mis­sä lie) ei vie­lä ker­ro tren­dis­tä. Tosin Var­si­nais-Suo­men kone­pa­joil­la on ollut vai­keuk­sia pääs­tä lamaa edel­tä­viin tuo­tan­to­lu­kui­hin (tela­kat ja Ruot­sin auto­teol­li­suus). Muu­al­la maas­sa on kai sit­ten jo men­ty ohi.

  24. TomiA:n kans­sa aika samoil­le lin­joil­la, sel­lai­sel­le lähin­nä reto­ri­sel­la varauk­sel­la tosin että minus­ta aja­tus että koko maan talou­del­la on joku yksi “kivi­jal­ka” on vir­heel­li­nen ja haitallinen.
    Eli jos niil­tä suo­ma­lai­sil­ta kone­pa­joil­ta ei saa kil­pai­lu­ky­kyis­tä tar­jous­ta niin voi­han sen tul­ki­ta niin­kin että niil­lä on muu­ta työn alla.

  25. Suo­mi ja Sak­sa kum­pi­kin ovat koh­tuu­hy­vin pääs­seet teol­li­suus­tuo­tan­non osal­ta käyn­tiin. Sak­sa tosin parem­min. Yksi seli­tys mui­den jou­kos­sa voi olla Sak­sas­sa taan­tu­man aika­na käyt­töön otet­tu työ­tu­ki­jär­jes­tel­mä, mis­sä osa työn vähe­ne­mi­sen aiheut­ta­mas­ta pal­kan­alen­nuk­ses­ta kor­va­taan jul­ki­sis­ta varois­ta työn­te­ki­jäl­le. Nime­no­maan teol­li­suu­den pii­ris­sä tukea on käy­tet­ty laa­jem­min, mikä on mah­dol­lis­ta­nut tuen alku­pe­räi­sen tar­koi­tuk­sen: tuo­tan­to voi­daan kysyn­nän elpyes­sä käyn­nis­tää nopeas­ti, kun työn­te­ki­jöi­tä ei ole irtisanottu.

  26. Ja Sym­bian on teo­rias­sa ihan hyvä puhe­li­men käyt­tis. Oli­si­ko täl­lä asen­teel­la jotain yhteyt­tä sii­hen ettei­vät suo­ma­lai­set tuot­teet oikein käy kau­pak­si, tai yksik­kö­kus­tan­nuk­set kas­va­vat niin suu­rik­si ettei nii­tä kukaan halua ostaa.”

    Etlan rapor­tin mukaan Suo­men yksik­kö­kus­tan­nuk­set ovat las­ke­neet eni­ten EU mais­ta ja huo­mat­tavs­ti enem­män kuin Saksassa

  27. Oli­si­ko täl­lä asen­teel­la jotain yhteyt­tä sii­hen ettei­vät suo­ma­lai­set tuot­teet oikein käy kau­pak­si, tai yksik­kö­kus­tan­nuk­set kas­va­vat niin suu­rik­si ettei nii­tä kukaan halua ostaa.”

    Suu­rin ongel­ma meil­le on lii­an kal­lis euro ja kun kau­pas­tam­me 40 % menee euroa­lu­een ulko­puo­lel­le niin olemm kal­liin euron vuok­si kilpailukyvyttömiä.
    Esim Ruot­sin kruu­nu kel­lui 25 % alas mikä hil­jen­si Ruot­sin vien­tiä ja siir­si tuo­tan­toa Ruotsiin.
    Jos ero pitää tasa­ta sisäi­sel­lä del­vaa­tiol­la niin mei­dän pitää pudot­taa KAIKKIEN palk­ko­ja 50 % !!!!

  28. Täs­sä­pä kysy­mys pikem­min­kin kuin väi­te: Onko suo­ma­lais­ten kone­pa­jo­jen lai­te­kan­ta ja val­mis­tus­tek­niik­ka muu­ten­kin ajan tasal­la? Hal­li­taan­ko pata­rau­taa edis­ty­neem­pien mate­ri­aa­lien teho­kas käyttö?

    Tus­kin­pa kii­na­lai­set ja kora­lai­set ovat uusia kone­pa­jo­jaan mil­lään 80–90-luvun tek­nii­kal­la kalus­ta­neet vaan eikö­hän siel­lä koneet lie­ne uusin­ta ja tehok­kain­ta sukupolvea.

    Mitä suu­rem­man osan työs­tä tekee kone, sitä vähem­män on mer­ki­tys­tä sil­lä, pal­jon­ko koneen­käyt­tä­jäl­le on mak­set­ta­va palk­kaa. Samal­la myös insi­nöö­rio­saa­mi­sen mer­ki­tys kasvaa.

    Yhte­nä esi­merk­ki­nä, perä­kär­ryt teh­dään Suo­mes­sa pit­käl­ti käsi­työ­nä nyrk­ki­pa­jois­sa mut­ta Hol­lan­nis­sa työ­vä­li­nee­nä on CNC ja hitsausrobotit.

  29. TomiA
    Kan­nat­tai­si­ko ensin yrit­tää todis­taa, että Suo­men teol­li­suu­del­la menee huo­nos­ti ja eri­tyi­ses­ti huo­nom­min kuin Saksalla? 

    Niin, miten sen nyt ottaa? Väkeä on töis­sä 40 000 hen­keä vähem­män kuin aikai­sem­min, lii­ke­vaih­toa 15 mil­jar­dia vähem­män ja sykli­ny­li mene­vä tren­di on täy­sin sel­vä: suo­mes­sa hen­ki­lös­töä kar­si­taan, ulko­mail­la palkataan.

    http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Teknologiateollisuus+menetti+finanssikriisiss%C3%A4+40%C2%A0000+ty%C3%B6paikkaa/1135266479636

    Pää­tel­len val­tion bud­je­tin ali­jää­mäs­tä ja työl­li­syys­pro­sen­tis­ta joka on rut­kas­ti alle tavoit­tei­den, vien­ti­teol­li­suu­den lisä­ve­dol­le oli­si kyl­lä tarvetta. 

    Suo­men talous menee kuin juna niin kau­an kuin naa­pu­ri­na on nopeas­ti kas­va­vat Venä­jä, Bal­tia ja Ruotsi

    Höpön­lö­pön, luu­let­ko ettei noi­hin mai­hin muut teki­jät tar­joa pal­ve­luk­si­aan? Esi­mer­kik­si Venä­jän vie­res­sä on sem­moi­sia teol­li­sia teho­pak­kauk­sia kuin Kii­na, E‑Korea ja Japani. 

    <i Leh­dis­tä en ole kui­ten­kaan onnis­tu­nut bon­gaa­maan kovin huo­les­tut­ta­via uutisia.

    Kan­nat­tai­si var­maan lukea talou­den ja teol­li­suu­den eri­kois­leh­tiä. Sil­loin teol­li­suu­den ongel­mat eivät tuli­si yllätyksenä.


    Syltty:
    Esi­mer­kik­si pape­ri­teol­li­suu­des­sa tuot­ta­vuus on nous­sut kovas­ti kun hei­kom­pia teh­tai­ta on lyö­ty lihoiksi.

    Lii­an vanha

    Osa­to­tuus, euroa­lu­eel­la tuo­tet­tu pape­ri kävi lii­an kal­liik­si euroa­lu­een ulko­puo­lel­le myy­tä­väk­si ja niin­pä kapa­si­teet­ti sopeu­tet­tiin euroa­lu­een mark­ki­noi­hin sopivaksi.
    Mut­ta tie­tys­ti heik­ko­ja teh­tai­ta sul­jet­tiin enimmäisenä.

    Mitä ihmet­tä se lii­an vanh­ta taas oikein vän­kää vas­taan? Mikä ihmeen osa­to­tuus? Täyt­tä tot­ta­han tuo on ja syy­nä tuot­ta­mat­to­mien toi­min­to­jen kan­nat­ta­mat­to­muus tilan­tees­sa jos­sa on ylikapasiteettia.

    Sama jut­tu­han se on kai­kes­sa muus­sa­kin kan­nat­ta­mat­to­mak­si muut­tu­nees­sa toi­min­nas­sa. En vaan nyt oikein näe jär­keä vain kyl­mäs­ti tode­ta että suo­ma­lai­ses­sa kone­pa­ja­teol­li­suu­des­sa on yli­ka­pa­si­teet­tia, aje­taan kaik­ki pait­si terä­vin huip­pu lahtipenkkiin.

  30. Eri­lai­sis­ta palk­ka­ta­son jous­tois­ta, työ­ai­ka­jous­tois­ta tms. oli­si pal­jon hel­pom­pi sopia, jos koet­tai­siin kuu­lu­van samaan veneeseen.

    Jul­ki­nen sek­to­ri ei ymmär­rä elät­tä­jän­sä ase­maa eikä esi­mer­kik­si glo­baa­lin kil­pai­lun kaik­kein anka­rim­mil­laan koh­taa­vat tek­no­lo­gia­teol­li­suu­den työn­te­ki­jät ole val­mii­ta palk­kan­sa ja työ­eh­to­jen­sa puo­lit­ta­mi­seen ihan tuos­ta vain, jos ker­ran “pip­pa­lot” muu­al­la yhteis­kun­nas­sa jat­kuu ja jat­kuu ennallaan. 

    Ihan ensin pitää uskal­taa jul­ki­ses­ti myön­tää, ettei EU:n vapaan liik­ku­vuu­den ja yli­pää­tään glo­ba­li­saa­tion ede­tes­sä kaik­ki ole suin­kaan voit­ta­jia. Täs­tä kehi­tyk­ses­tä syn­tyy pal­jon häviä­jiä. Kun tämä myön­ne­tään, voi­tai­siin miet­tiä, kuin­ka tämä hyvi­te­tään. Niin kau­an kuin jon­kun jou­kon pitäi­si yksin kan­taa glo­ba­li­saa­tion hait­ta­puo­let samal­la, kun osa kerää kaik­ki kehi­tyk­sen hedel­mät, ei var­maan­kaan mitään edis­tys­tä saada. 

    Mm. HSBC:n pää­e­ko­no­mis­ti Step­hen D. King tuo­rees­sa kir­jas­sa kiin­nit­ti huo­mio­ta tähän. Stub­bi­mai­sel­la tees­ken­te­lyl­lä, että EU:ssa kai­kil­la on kivaa ja kaik­ki voit­taa, vain pahen­ne­taan asiaa.

    Tek­no­lo­gia­teol­li­suus ry:n kans­sa työ­eh­to­so­pi­muk­sen­sa sol­mi­vat SAK:laiset lii­tot lie­ne­vät kui­ten­kin nii­tä, jot­ka ovat vii­mei­sen vuo­si­kym­me­nen aika­na anta­neet työ­eh­dois­taan perik­si jopa kaik­kein eni­ten. Työ­eh­dot alka­vat­kin olla kan­sal­li­ses­ti tar­kas­tel­len jo sil­lä tasol­la, ettei alal­la enää halu­ta töi­hin (siis työn­te­ki­jä­ta­sol­le). Osmo kuvan­nee tätä siten, että jat­kos­sa tek­no­lo­gia­teol­li­suu­del­le on tar­jol­la vain vähä­lah­jai­sia työn­te­ki­jöi­tä. Ei se tule­vai­suu­den­ku­va täl­lä tavoin­kaan aja­tel­len kovin kirk­kaal­ta näy­tä. Muu­al­ta­kin yhteis­kun­nas­ta pitäi­si alkaa löy­tyä koh­tuut­ta, jous­toa ja ymmär­rys­tä yhteis­työl­lä sen sijaan, että sitä edel­ly­te­tään vain osal­ta ihmisiä.

  31. Suo­mes­ta ei met­sä­teol­li­suut­ta pys­ty aja­maan ulos mikään muu, kuin kii­lu­va­sil­mäi­nen tar­ve saa­da polt­taa met­sät sähköksi.

  32. Tulee sar­ja­pos­ti­tus­ta, mut­ta en voi olla jat­ka­mat­ta tuos­ta nimi­mer­kin TomiA toteamuksesta: 

    Kai­kes­ta huo­li­mat­ta olen ollut sitä miel­tä, että Suo­men talou­den kivi­jal­ka on insi­nöö­ri ja hänen myö­tään metal­li­teol­li­suus ja sen pitäi­si näkyä talouspolitiikassa.”

    Minä olen samaa miel­tä, että hyvä insi­nöö­ri on todel­la tär­keä Suo­mel­le. Kou­lu­tus­po­li­tii­kal­la ei muu­ten aute­ta asi­aa lain­kaan. Sisään­ot­to­mää­rien olles­sa aivan yli­mi­toi­te­tul­la tasol­la, insi­nöö­rien työt­tö­myys kas­vaa (on kas­va­nut jo eikä työ­tä mei­naa val­mis­tu­neil­le löy­tyä). Tämä taas on omi­aan rapaut­ta­maan alan hou­kut­te­le­vuut­ta lah­jak­kai­den nuor­ten paris­sa. Kukaan ei halua opis­kel­la työt­tö­mäk­si tai pät­kä­töi­hin. Suo­ma­lai­sel­la kou­lu­tus­po­li­tii­kal­la aiheu­te­taan välil­lis­tä vahin­koa koko maan kansantaloudelle. 

    Vii­mei­nen kor­kea­kou­lu­tet­tu­jen saa­re­ke, jos­sa sisään­ot­to ja työl­lis­ty­mis­mah­dol­li­suu­det ovat jok­seen­kin lin­jas­sa, ovat lää­kä­rit. Ei ole sat­tu­maa, että lää­ke­tie­teel­li­sen suo­sio vain kas­vaa ja kasvaa.

  33. Tek­no­lo­gia­teol­li­suus itkee nyt suo­ma­lai­sen kil­pai­lu­ky­vyn perään. Hei­dän mie­les­tään vuo­den 2010 ja vuo­den 2011 alun talous­kas­vu vain palaut­taa ennen taan­tu­maa mene­tet­ty­jä ase­mia. Lii­ke­vaih­to ja saa­tu­jen tilaus­ten kan­ta ei ole saa­vut­ta­nut vuo­sien 2007 ja 2008 tasoa.

    Syy on tie­tys­ti se että nyt on usei­ta sopi­muk­sia kat­kol­la pal­kan­saa­ja­jär­jes­tö­jen kans­sa ja nämä halua­vat pääs­tä osil­le paran­tu­nees­ta tilan­tees­ta. Pal­kan­saa­jil­le ei yksi­tyi­sel­lä sek­to­ril­la EK:n aja­ma, kaik­kia talou­den sek­to­rei­ta kos­ke­va, palk­ka­nor­mi nyt riitäkään..

  34. Täyt­tä tot­ta­han tuo on ja syy­nä tuot­ta­mat­to­mien toi­min­to­jen kan­nat­ta­mat­to­muus tilan­tees­sa jos­sa on ylikapasiteettia.”

    Kan­nat­ta­mat­to­muu­den syy oli lii­an kal­lis euro, mikä esti pape­rin myyn­nin euroa­lu­een ulkopuolelle.
    Ruot­sil­la ei ollut vas­taa­va ongel­maa kos­ka kruu­nu kel­lui alas­päin 25 % ja niin­pä tuo­tan­toa siir­ret­tiin Suo­mes­ta Ruotsiin.

    Kysy­mys ei ollut huo­nos­ta tuot­ta­vuu­des­ta vaan rahan arvon ongelmasta

  35. Pää­tel­len val­tion bud­je­tin ali­jää­mäs­tä ja työl­li­syys­pro­sen­tis­ta joka on rut­kas­ti alle tavoit­tei­den, vien­ti­teol­li­suu­den lisä­ve­dol­le oli­si kyl­lä tarvetta. ”

    Jul­ki­sen sek­to­rin vaje joh­tuu Katai­sen kal­liis­ta lupauks­si­ta :Tol­kut­to­man suu­ret pal­kan­ko­ro­tuk­set jul­ki­sel­le sek­to­ril­le ja yli­suu­ret vero­hel­po­tuk­set eivät parn­na jul­ki­sen sek­to­rin tasapainoa.

    Katai­sel­le voi­si nos­taa hat­tua, jos hän pal­ka­ko­ro­tus­ten ja vero­hel­po­tus­ten sijaan oli­si ehdot­ta­nut palk­ka­jous­to­ja virkamiehille .
    Esim vero­tu­lo­jen vaih­te­lun mukaan . Tuol­lai­nen 25–30 % leik­kaus jul­ki­sen sek­to­rin palk­koi­hin nyt tasa­pai­not­tai­si budjetin.

    Mik­si me emme täs­sä asias­sa ota mal­lia Viros­ta kun nii­tä Viron mal­le­ja on niin innok­kaas­ti halut­tu imple­men­toi­da tänne ??

    Rusi­noi­den poi­mi­mis­ta pullasta ??

  36. Huo­no mak­ro­ta­lous­po­li­tiik­ka mal­lia euroa­lue joh­taa omal­ta osal­ta sii­hen, että ihmi­set saat­ta­vat hakeu­tua aloil­le, joi­hin suh­dan­teet eivät vai­ku­ta aina­kaan kovin nopeas­ti. Täl­lai­nen ala on mm. lää­ke­tie­de. Lii­an van­ha on oikeas­sa: raha­po­li­tiik­ka on tär­keä väli­ne, jol­la lii­ku­tel­laan myös yhteis­kun­nan rakenteita.

  37. Pal­kan­saa­jil­le ei yksi­tyi­sel­lä sek­to­ril­la EK:n aja­ma, kaik­kia talou­den sek­to­rei­ta kos­ke­va, palk­ka­nor­mi nyt riitäkään..”

    Mik­si työ­nan­ta­jien aset­ta­ma kar­tel­li pitäi­si hyväksyä ?

  38. Lii­an vanha
    Esim vero­tu­lo­jen vaih­te­lun mukaan . Tuol­lai­nen 25–30 % leik­kaus jul­ki­sen sek­to­rin palk­koi­hin nyt tasa­pai­not­tai­si budjetin.
    Mik­si me emme täs­sä asias­sa ota mal­lia Viros­ta kun nii­tä Viron mal­le­ja on niin innok­kaas­ti halut­tu imple­men­toi­da tänne ??
    Rusi­noi­den poi­mi­mis­ta pullasta ??

    Minun puo­les­ta­ni jul­ki­nen sek­to­ri voi­tai­siin ajaa vaik­ka hetei Viron tasol­le BKT:sta. Vir­ka­mies­ten palk­ko­ja ja luku­mää­riä alas, tk-mak­sut ja muut­kin pal­ve­lu­mak­sut vas­taa­maan enem­män todel­li­sia kus­tan­nuk­sia, yli­opis­toi­hin luku­kausi­mak­sut ja niin edelleen. 

    Sama­ten nykyi­siä eläk­kei­tä ja elä­ke­mak­su­ja sekä tule­vai­suu­des­sa toteu­tu­via eläk­kei­tä voi­tai­siin lei­ka­ta koval­la kädellä.

  39. Syl­tyn link­ki: http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Teknologiateollisuus+menetti+finanssikriisiss%C3%A4+40%C2%A0000+ty%C3%B6paikkaa/1135266479636
    ker­too, että tek­no­lo­gia­teol­li­suu­den lii­ke­vaih­don kas­vu oli vii­me vuon­na lähem­mäs 20%. Jos van­ha mer­kit paik­kan­sa pitä­vät, kas­vu jat­kuu erin­omai­se­na vie­lä vuo­sia. Koh­ta kai inves­toin­te­ja teh­dään työ­voi­ma­pu­lan takia ulkomaille.

    Toi­nen tär­keä syy ulko­mail­le inves­toin­neis­sa on hakeu­tu­mi­nen mark­ki­noi­den lähel­le. Sik­si esim. tek­no­lo­gia­teol­li­suus on inves­toi­nut eri­tyi­ses­ti Kii­naan ja USA:aan. Koti­maa­han taas kan­nat­taa inves­toi­da vas­taa­vas­ti sil­loin, kun tilauk­sia tulee Bal­tian, Venä­jän ja Ruot­sin voi­mak­kaas­ti kas­va­vil­ta mark­ki­noil­ta. Toki lähia­luei­den kas­vus­ta pää­see naut­ti­maan muis­ta­kin syis­tä (olo­suh­tei­den saman­lai­suus, hel­pot kul­je­tuk­set, turis­mi ja mitä nii­tä on).
    Ovat­ko siis väit­teet suo­ma­lai­sen teol­li­suu­den kil­pai­lu­ky­vyt­tö­myy­des­tä täy­sin tuu­les­ta tem­mat­tu­ja? Jotain todis­tusai­neis­toa kun näki­si, oli­si hel­pom­pi uskoa, että krii­si uhkaa.

  40. Aiem­min suo­ma­lai­nen teol­li­suus mak­soi tuot­teis­taan lisens­si­mak­su­ja USA:han ja Sak­saan. Sil­loin Suo­mi oli se hal­pa­työ­voi­man maa.

    Outo­tec on esi­merk­ki yri­tyk­ses­tä, jos­sa taas tulot perus­tu­vat sii­hen, että saa­daan lisens­si­mak­su­ja ympä­ri maa­il­maa. Aineet­to­mien oikeuk­sien mer­ki­tys talou­des­sa on kas­vus­sa, tosin nii­tä ei vie­lä­kään tai­de­ta tilas­toi­da mihin­kään tullitilastoon.

    Suo­ma­lai­sen teol­li­suu­den menes­tys perus­tuu osaa­mi­seen, mark­ki­noi­den tar­pei­den tun­te­mi­seen ja tuo­te­ke­hi­tyk­seen osaa­val­la työ­voi­mal­la. Pro­tot ja pien­sar­jat voi­daan teh­dä tääl­lä, mas­sa­tuo­tan­to on sit­ten jos­sain muualla.

    kan­sain­vä­li­ses­ti oli­si oikein hyvä asia, jos sitä kone­pa­ja­teol­li­suut­ta syn­tyi­si vaik­ka­pa ara­bivl­lan­ku­mouk­sen läpi­käy­nei­siin mai­hin. kas­va­va väes­tö tar­vit­see teke­mis­tä, ja siel­lä kou­lu­tus­ta­son nos­ta­mi­nen vie vie­lä aikaa.

  41. Suo­ma­lai­sen teol­li­suu­den net­toin­ves­toin­tias­te on nega­tii­vi­nen eli koneet kulu­vat enem­män kuin nii­tä uusitaan. 

    Revi sii­tä pit­kän lin­jan huumoria.

  42. Suo­ma­lai­sen teol­li­suu­den net­toin­ves­toin­tias­te on nega­tii­vi­nen eli koneet kulu­vat enem­män kuin nii­tä uusitaan.”

    Ei se nyt ihan noin ole vähän­kään pitem­mäl­lä täh­täi­mel­lä, mut­ta lähel­lä nol­laa kyl­lä men­nään. Seli­tys on pit­käl­ti teol­li­suu­den hii­pi­vä raken­ne­muu­tos, kun tuo­te­ke­hi­tyk­sen ja muun aineet­to­man toi­min­nan osuus nousee. Mer­kit­tä­väl­tä osin inves­toin­tien vähe­ne­mi­nen — tuo­te­ke­hi­tys­hän ei näy inves­toin­ti­na — siis ker­too sel­lai­ses­ta myön­tei­ses­tä kehi­tyk­ses­tä, johon on var­ta vas­ten pyritty.

  43. Tulee täs­tä kes­kus­te­lus­ta mie­lee­ni, että eikö kukaan blo­gi­vie­rais­ta ole huo­lis­saan niis­tä työt­tö­mis­tä, joi­ta esim. suo­ma­lai­sen tek­no­lo­gia­teol­li­suu­den vähen­täes­sä 40.000 työ­paik­kaa on syn­ty­nyt. Ei nii­tä lisens­si­mak­suil­la tai pro­toi­luil­la työl­lis­te­tä. Tar­vi­taan kykyä val­mis­taa kil­pai­lu­ky­kyi­ses­ti tuot­tei­ta: lai­vo­ja, metsäkoneita,paperikoneita, nostureita,jne.

    Van­ho­jen ´kuolevien´tuotteiden sijaan tar­vi­taan uusia tuot­tei­ta kuten juu­ri jät­tei­den käsit­te­ly­lin­jas­to­ja, tuu­li­myl­ly­jä jne. On oireel­lis­ta kun uusien tuot­tei­den val­mis­tus ei kyke­ne kor­vaa­maan ´kuo­le­vien´ tuot­tei­den siir­ty­mis­tä halpamaihin. 

    Yhteis­kun­ta ei voi toi­mia jos ihmi­sil­lä ei ole työ­tä. Mie­les­tä­ni on tur­ha teo­re­toi­soi­da ulko­lai­sil­la lisens­si yms. tulois­ta. täy­tyy pys­tyä erot­ta­maan asioi­den suu­ruus­luo­kat. Kyl­lä kan­sain­vä­li­set yhtiöt pär­jää­vät, mut­ta pär­jää­kö Suo­mi? Kuka mak­saa työt­tö­myys­kor­vauk­set jos kil­pai­lu­ky­vyt­tö­myyt­täm­me ajam­me ihmi­set työt­tö­mik­si? Vero­jen ja mui­den kus­tan­nus­ten koro­tuk­sil­la pai­ne siir­tää työ­tä ulko­mail­le vain kasvaa. 

    Teol­li­suu­den kil­pai­lu­ky­ky on ainoa tur­va työl­li­syy­del­le ja hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nal­lem­me. Hal­li­tus­neu­vot­te­luis­sa on muis­tet­ta­va tämä­kin asia.

  44. Kone­pa­ja­teol­li­suu­des­sa puo­let lii­ke­vaih­dos­ta (vähin­tään) tulee huol­to- ja kun­nos­sa­pi­to­lii­ke­toi­min­nas­ta. Lopuis­ta osa koneis­ta ja loput nii­den asennuksista. 

    Jot­ta ei val­mis­tus­maal­la ole niin mah­dot­to­man pal­jon merkitystä.

  45. Mat­ti Kin­nu­nen: ongel­ma on sii­nä, että vaik­ka vain 1% lii­ke­vaih­dos­ta koos­tui­si ulko­mai­sis­ta val­mis­tus- ja suun­nit­te­lu­ku­luis­ta ym. ja loput oli­si­vat koti­mai­sia huol­to- kun­nos­sa­pi­to- ym. kus­tan­nuk­sia, niin kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti se 1% mak­se­taan jat­ku­vas­ti pois koti­maas­ta (jos ei sitä huol­to- kun­nos­sa­pi­to ym. työ­tä saa­da myy­tyä ulko­mail­le). Eli teh­dään vel­kaa jat­ku­vas­ti, vaik­ka vähän­kin, mut­ta se kas­vaa kor­koa korol­le. Eli sikä­li kaup­pa­ta­se on pidem­mäl­lä aika­vä­lil­lä syy­tä pitää tasapainossa.

  46. eikö kukaan blo­gi­vie­rais­ta ole huo­lis­saan niis­tä työt­tö­mis­tä, joi­ta esim. suo­ma­lai­sen tek­no­lo­gia­teol­li­suu­den vähen­täes­sä 40.000 työ­paik­kaa on syntynyt.”

    Ihmet­te­len, onko mitään syy­tä olet­taa, että nuo työ­pai­kat eivät tule takai­sin, kun­han talous täs­tä toke­nee vie­lä vuo­den — tai pari, jos ja kun Nokian not­kah­dus ei kor­vau­du uudel­la lii­ke­toi­min­nal­la ihan heti.

  47. Ja kun tääl­lä nyt tun­nu­taan ole­van taas ihan pihal­la, niin ehkä minun sit­ten täytyy.

    Vero­tuk­sess­han on kol­me kom­po­nent­tia: 1) mikä on koko­nais­ve­roas­te, 2) miten ne verot koh­den­ne­taan ja 3) mihin ne rahat käytetään.

    Koh­das­ta yksi en ala enää vaah­toa­maan, sekä teo­rian että evi­dens­sin mukaan veroas­te on meil­lä noin 10 — 20 pro­sent­tyk­sik­köä lii­an kor­kea, eli siis siten, että se ei enää mer­kit­tä­väs­ti lisää vero­tu­lo­ja, mut­ta hei­ken­tää ihmi­sen elin­tas­osa. Joten se siitä.

    Sit­ten koh­ta kak­si. Kuten tääl­lä­kin on todet­tu, ei se Viron vero­tus­käy­tän­tö (koko­nais­ve­roas­te) ole _niin paljon_ edul­li­sem­pi kuin Suo­men (no on se, mut­ta ei se ole tär­kein­tä), että se oli­si sinän­sä syy­nä mihin­kään häröi­lyyn. Ero on ole­mas­sa, mut­ta pie­nel­lä­kin kuse­tuk­sel­la se on kurot­ta­vis­sa umpeen ihan koto­suo­mes­sa (pari mat­ka­las­kua, kuten mainittu).

    Sen sijaan se on oikeu­den­mu­kai­sem­pi, jär­ke­väm­pi ja yksin­ker­tai­sem­pi. Ja juu­ri tuol­la ne voit­taa tämän pelin: aikaa ei käy­te­tä mat­ka­las­ku­jen kyhäi­lyyn ja kik­kai­luun jos­tain jon­nin­jou­ta­vuuk­sis­ta, vaan jär­ke­vään toimintaan.

    Ja siel­lä ei tule täl­lai­sia “ei toi­vot­tu­ja sivu­vai­ku­tuk­sia” kuin meil­lä. Meil­lä on huo­mat­tu, että pää­oma­si­joi­tuk­set, eri­tyi­ses­ti PK-sek­to­ril­la, eivät oikein kiin­nos­ta, kos­ka efek­tii­vi­nen vero on noin 40 pin­naa (pää­oma­tu­lo­ve­ro + yri­tys­ve­ro) — plus alv, jos sat­tuu myy­mään Suo­meen. Sen sijaan, että tupla­ve­ro­tuk­seen oli­si puu­tut­tu, on teh­ty häk­kä­pyö­rä vero­tus: joil­lain ehdoil­la sitä pää­oma­tu­lo­ve­roa ei sit­ten tar­vit­se­kaan mak­saa. Ja se ehto on tiet­ty pää­oma ja se, että ei men­nä pörs­siin. No pal­jon­kos kas­vu­yri­tyk­set ovat sie­lä pörs­sis­tä läh­te­neet kas­vua ja pää­omia hake­maan? Hel­pom­paa­han se on myy­dä koko ros­ka muualle.

    Saa­ta­nan tunarit!

    Ja kun tämä ei ole mikään yksittäistapaus.

    Ja sit­ten Osmo tääl­lä län­kyt­tää Nokian yhtey­des­sä jos­tain viro­lais­ten verois­ta, ja vaa­tii yhden­mu­kais­ta käy­tän­töä EU:hun. Haloo siel­lä? Isot fir­mat ei todel­la­kaan päh­ki jotain mar­gi­naa­lis­ta eroa Viron ja Suo­men välil­lä. Kat­so esim:

    http://en.wikipedia.org/wiki/Double_Irish_Arrangement

    Mut­ta minul­le se mer­kit­tä­vin syy **ttuun­tu­mi­seen on se kol­mas koh­ta: minus­ta tämä sys­tee­mi ei ole pit­kään aikaan ollut edes koh­tuul­li­ses­sa mää­rin oikein. Jos minul­ta kerä­tään rahaa pois ja käy­te­tään ne regres­sii­vi­siin tulon­siir­toi­hin ja hei­kom­pio­sais­ten pää­hän pot­ki­mi­seen, niin minua ei enää huvi­ta mak­saa. Ja toi­sin kuin jol­lain muul­la, minul­la on mui­ta­kin vaih­toeh­to­ja kuin rähis­tä lähi­pu­bis­sa tai äänes­tää kapi­nan vuok­si persuja…

    Ehkä se Olli­la­kaan ei enää näe “Suo­men” tuke­mis­ta hyödyllisenä?

    Ja tähän ei todel­la­kaan tar­vit­tai­si mitään uus­li­be­raa­lis­ta val­lan­ku­mous­ta, jos Ruot­sin­kin sys­tee­mi oli­si mer­kit­tä­vä parannus.

    Kari

  48. Ja sel­lai­sia ter­vei­siä sin­ne Edus­kun­taan, että jos sään­te­ly kaik­kiin asioi­hin vaik­ka­pa vain puo­li­tet­tai­siin, niin sii­tä oli jo niin mer­kit­tä­viä etu­ja, että tämä jul­ki­sen sek­to­rin kata­stro­fi sii­ryi­si jo sil­lä aina­kin 10 vuot­ta eteen­päin. Mut­ta eihän se käy, ihmi­set­hän voi sit­ten teh­dä ihan mitä sattuu!

    Sii­hen ei tar­vit­tai­si edes rahaa bud­jet­tiin, mut­ta polii­ti­kot jou­tui­si­vat myön­tä­mään, että he eivät tie­dä­kään ihmi­siä parem­min, miten tääl­lä pitää elää… Yhden 5 mil­jar­dia minä saan nois­ta kasaan askil­la tupak­kaa ja paril­la kupil­la kah­via, jos se sil­lä selviäisi.

    Kari

  49. TomiA
    “Suo­ma­lai­sen teol­li­suu­den net­toin­ves­toin­tias­te on nega­tii­vi­nen eli koneet kulu­vat enem­män kuin nii­tä uusitaan.”
    Ei se nyt ihan noin ole vähän­kään pitem­mäl­lä täh­täi­mel­lä, mut­ta lähel­lä nol­laa kyl­lä mennään. 

    Niin, pidem­mäl­lä ajal­la kaik­ki yli­mää­räi­nen pää­oma on ajet­tu romuk­si ja tur­ha poruk­ka pot­kit­tu kor­tis­toon ja jäl­jel­lä on vain nii­tä huip­pu­tuot­ta­via lai­tok­sia jois­sa on ehkä 10–20% se mää­rä väes­tä kuin aikaisemmin.

    Seli­tys on pit­käl­ti teol­li­suu­den hii­pi­vä raken­ne­muu­tos, kun tuo­te­ke­hi­tyk­sen ja muun aineet­to­man toi­min­nan osuus nousee.

    Pitää paik­kan­sa, mut­ta pitää nyt heti kät­te­lys­sä tun­nus­taa että tuo­te­ke­hi­tys ja muu ainee­ton toi­min­ta ei tule iki­nä työl­lis­tä­mään niin pal­joa kuin valmistus. 

    Mut­ta val­mis­tuk­sen mas­soit­tai­nen siir­ty­mi­nen kehit­ty­viin mai­hin ei ole mikään juma­lan sana, vaan se on vali­tun poli­tii­kan mukai­nen kehi­tys­kul­ku. On ole­mas­sa pal­jon toi­men­pi­tei­tä, mil­lä val­mis­tus­ta saa­daan pidet­tyä tääl­lä ja siir­ret­tyä takai­sin halpamaista.

    Kyse on vain sii­tä mitä halu­taan. Tar­vi­taan­ko me työl­li­siä? Onko ok että työt­tö­miä on näin pal­jon kuin nii­tä nyt on? Onko pal­jon tär­keäm­pää ajaa ydin­voi­ma sekä hii­li­voi­ma alas? Jos on niin ei muu­ta kuin lisää vero­ja ja aje­taan loput­kin teol­li­suu­des­ta pois. 

    Mer­kit­tä­väl­tä osin inves­toin­tien vähe­ne­mi­nen — tuo­te­ke­hi­tys­hän ei näy inves­toin­ti­na — siis ker­too sel­lai­ses­ta myön­tei­ses­tä kehi­tyk­ses­tä, johon on var­ta vas­ten pyritty.

    Niin, vih­rei­den mie­les­tä epäi­le­mät­tä noin.

    Kyse­hän on lop­pu­kä­des­sä vain sii­tä, mitä suo­ma­lai­set pitä­vät tavoi­tel­ta­va­na. Jos sii­hen kuu­luu mas­sa­työt­tö­myys ja vel­kaan­tu­mi­nen tai vaih­toeh­toi­ses­ti leik­kauk­set, niin ok.

  50. Osmon avauk­seen liit­tyen Suo­men kus­tan­nus­ta­son noususta…

    Tänään oli täl­lai­nen jut­tu Taloussanomissa:
    http://www.taloussanomat.fi/kauppa/2011/06/01/vain-suomessa-nain-rajusti-ruoka-ei-kallistu-missaan/20117655/12?ref=rss

    Eli käy­tän­nös­sä ruo­ka kal­lis­tuu Suo­mes­sa enem­män kuin mis­sään muu­al­la Euroo­pas­sa. Hin­to­jen koro­tus­ta perus­tel­laan laa­jas­ti maa­il­man­mark­ki­na­hin­to­jen nos­tol­la, mut­ta samal­la suo­ma­lai­set yri­tyk­set hinaa­vat kat­tei­taan ylös. Mah­dol­li­set maa­il­man mark­ki­naan liit­ty­vät hin­nan­las­kut tule­vat vii­veel­lä jos koskaan.

    Tämä näkyy täl­lä het­kel­lä esim. polt­toai­neen hin­nas­sa, jon­ka hin­ta on pysy­tel­lyt ennätystasolla.

    Hen­ki­lö­koh­tai­sel­la tasol­la sain eilen kir­jeen säh­köyh­tiöl­tä, jos­sa ker­rot­tiin 5% säh­kön­hin­nan nos­tos­ta hei­nä­kuus­ta eteen­päin. Perus­te­lu oli säh­kön mark­ki­na­hin­nan nousu. Käy­tän­nös­sä ko. pie­neh­kö säh­köyh­tiö tuot­taa säh­kön­sä vesi­voi­mal­la ja tuu­li­voi­mal­la, joten tuo­tan­to­kus­tan­nuk­set eivät var­mas­ti­kaan ole tänä kevää­nä mer­kit­tä­väs­ti nousseet.

    Täs­sä tulee nyt mie­leen, että monel­la yri­tyk­sel­lä on mie­les­sä mant­ra, että mark­ki­noil­ta ote­taan nyt kaik­ki se irti mikä on irtiotettavissa. 

    Toi­saal­ta työn­te­ki­jä­jär­jes­töt halua­vat mit­ta­vat pal­kan­ko­ro­tuk­set ensi syk­sy­nä. Eri­tyi­ses­ti tämä on näky­nyt Tek­no­lo­gia­teol­li­suu­den neu­vot­te­luis­sa, jot­ka eivät ole oikein eden­neet. Omaan TES sopi­muk­see­ni halu­taan 4,5% koro­tus­ta. Työn­te­ki­jä­jär­jes­tö­jen vaa­ti­muk­set ovat sii­nä mie­les­sä oikeu­tet­tu­ja, että inflaa­tio on nyt tosi kovaa.

    Hyvä kysy­mys oli­si nyt, että miten saa­daan palau­tet­tua yhteis­kun­ta­rau­ha inflaa­tion ja pal­kan­ko­ro­tus­vaa­ti­mus­ten osal­ta. Maa­il­mal­ta tulee ihan riit­tä­väs­ti pai­net­ta talout­tam­me koh­taan, joten ei sitä tar­vit­se koti­ku­toi­sel­la “Mul­le kaik­ki heti” ‑type­ryy­del­lä alkaa lisäämään.

  51. Hyvä kysy­mys oli­si nyt, että miten saa­daan palau­tet­tua yhteis­kun­ta­rau­ha inflaa­tion ja pal­kan­ko­ro­tus­vaa­ti­mus­ten osalta.

    Lope­te­taan sijoit­ta­jien yli­suu­ret tulot (inves­toi­daan se raha vaik­ka­pa Suo­meen) ja las­ke­taan yri­tys­joh­don palk­ka suh­tees­sa työn­te­ki­jöi­hin vaik­ka­pa mak­si­mis­saan nelin­ker­tai­sek­si. Nuo yli­suu­ret ja ansiot­to­mat tulot ja tulon­nousut­han pal­kan­nos­to­pai­nei­ta luovat.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.