Jotain on vialla

Olen ennenkin ker­tonut, että olen aloit­tanut hal­li­tusam­mat­ti­laisen urani Hollm­ing-kon­serni­in kuu­lu­vas­sa BMH Tech­nol­o­gys­sa.  Valmis­tamme muun muas­sa jät­teenkäsit­te­ly­lait­teis­to­ja (Tyran­nosaurus). Ajatuk­se­na on, että jäte murskataan ja lajitel­laan, hyö­ty­ja­keet pan­naan kier­toon ja lop­pu lajitel­laan poltet­tavaan kuiv­aan (REF) ja märkään, jos­ta voi tehdä vaikka­pa liiken­teen polttoaineita.

Markki­nat oli­vat välil­lä aika tukos­sa, kun oli lama, mut­ta nyt on saatu muu­ta­ma muka­va kala verkkoon. Pari tosi isoa han­ket­ta on myös kiikaris­sa. Yri­tyk­sel­lä menee siis hyvin.

Siitä on vähän suru puserossa,  että hin­tata­so ver­rat­tuna koti­maiseen kus­tan­nus­ta­soon on men­nyt maail­mal­la niin alas, että jos aikoo kil­pailu­tuk­sis­sa men­estyä, ei voi valmis­taa tuot­tei­ta Suomessa.

Hollm­ing-kon­sernil­la on omia konepa­jo­ja, joista BMH:lla ei ole varaa ostaa kuin pisim­mälle jaloste­tu­impia kom­po­nent­te­ja, joiden arvo ja ennen kaikkea työl­listävä vaiku­tus on vain mur­to-osa kau­pan kokonaisarvosta.Tätä menoa met­al­li­te­ol­lisu­us muut­tuu pelkik­si insinööri­toimis­toik­si. Tuotan­toa jää koti­maa­han sen ver­ran, että pro­to­tyyp­it pystytään valmistamaan.

Kun paperi­te­ol­lisu­uskin läh­tee ja Noki­as­ta tulee kuol­e­vainen yri­tys, mil­lä tässä oikein pärjätään?

Jotain tässä on peräti vial­la. Euron arvo, koti­maisen tuotan­non tuot­tavu­us, palkkata­so, työai­ka? Euro on Sak­sas­sa ihan saman­hin­tainen, mut­ta sak­salaisil­la yri­tyk­sil­lä menee ihan mukavasti. Osa­taanko siel­lä sopia paremmin?

Lisää aiheesta:

BMH:lle suurkaup­pa Thaimaaseen
Tyran­nosaurus
REF ja massapoltto
Ter­veisiä Kölnistä

 

 

51 vastausta artikkeliin “Jotain on vialla”

  1. Men­estyviä yri­tyk­siä toimi­alas­ta riip­pumat­ta tarvi­taan Suomeen, toivon mukaan yri­tyk­sel­lä menee hyvin jatkossakin! 

    Mukavaa on myös se, että istu­va kansane­dus­ta­ja tun­nistaa ja tun­nus­taa työl­listämisen ja etenkin tuotan­to­työn kalli­u­den Suomes­sa. Sitä tosin ihmette­len, että vas­ta hal­li­tu­s­paik­ka yksi­tyisel­lä toimi­alal­la avasi tässä asi­as­sa silmät. 

    Elinkei­noelämä on kuitenkin puhunut asian puoles­ta jo vuosikau­sia, eikä yri­tys­ten tuotan­to­laitosten siir­rotkaan ole mikään uusia ilmiö. 

    No, parem­pi myöhään kuin ei milloinkaan.

  2. ST-huolta­moket­su ja Hess­burg­er tietääk­seni kehit­tää vas­taavaa jät­teen hyö­dyn­tämistä. Jätet­tä ei kul­jetet­taisi vaan se hyö­dyn­netään paikallisesta.

    Turus­sa 50-luvul­la raken­netus talos­sa pala­va jäte poltet­ti­in pan­nuhuoneessa ja siitä saati­in läm­pöä ja läm­mintä käyttövettä.

    Eikö kan­nat­taisi kehit­tää täl­laisia sys­teeme­jä, jol­loin raskas jät­teen kul­je­tus­ketju ja ener­gian takaisin kul­je­tus jää pois arvoketjua rasittamasta.

    (Samaa olen sanonut, kun olen kir­joit­tanut mod­u­laaris­es­ta ydin­voimas­ta riskaa­belien jät­ti­lais­tosten korvaajina).

  3. En tiedä mis­tä johtuu, mut­ta käsit­tääk­seni Sak­sas­sa ei ainakaan ole palkat pienem­mät tai sähkö halvem­paa, eli jos jätet­täisi­in se ruti­na vähemmälle. 

    Kehit­tyvien maid­en val­u­ut­ta­ma­nip­u­laa­tio on ongel­ma. EKP voisi vähän rela­ta sen inflaa­tio­tavoit­teen kanssa, Oliv­er Blan­chard (IMF) taisi suositelle 4–5%.

  4. Koke­muk­seni mukaan sak­salaiset osaa­vat Itä-Euroopan mata­lam­man kus­tan­nus­ta­son hyö­dyn­tämisen parem­min kuin suomalaiset. 

    Sak­salainen palkkakus­tan­nus­ta­so met­al­li­te­ol­lisu­udessa on tilas­to­jen mukaan hie­man korkeampi kuin Suomes­sa. Tosin tilas­tot laa­haa­vat vähän jäljessä. 

    Tuot­tavu­us Sak­san kone­te­ol­lisu­udessa oli vuon­na 2005 noin 26% parem­pi kuin Suomes­sa Teknolo­giatel­lisu­us ry:n mukaan. Tosin tähän kan­nat­taa kyl­lä suh­tau­tua varauk­sel­la. Sak­sas­sa tehdään tyyp­il­lis­es­ti enem­män suur­sar­ja- tai mas­savalmis­tus­ta kuin Suomes­sa, mikä saat­taa vaikut­taa tuottavuuslukuihin.

  5. Ei korkean (ja tasaisen) elin­ta­son maa voi tosi­aan palkoil­la kil­pail­la. Toisaal­ta nykyisen elin­ta­son takaamisek­si kaikil­la suo­ma­laisil­la pitää olla mah­dol­lisu­us tehdä työtä. Min­un logi­ikkani kallis­tuu tässäkin jon­nekin perus­tu­lon suun­taan. Sieltä löy­tyy keino­ja työ­markki­noiden muut­tamiseen tähän tilanteeseen sopi­vak­si. Para­metrit sääde­tään sel­l­aiseen asen­toon, että saadaan myös riit­tävä kir­jo teol­lisu­u­den työpaikkoja.

    Tarvi­taan siis palet­ti, jos­sa on jokaiselle jotain. Mas­si­iviset ruti­in­i­työhön perus­tu­vat teol­lisu­us­laitok­set taita­vat olla Suomes­sa jo his­to­ri­aa — ainakin jos tavoite on pysyä elintasossa/tuottavuudessa mui­ta edel­lä. Poli­itikot ja työ­markki­navä­ki saa­vat opetel­la säätämään tätä palet­tia trim­maavia parametreja.

  6. Jotain tässä on peräti vial­la. Euron arvo, koti­maisen tuotan­non tuot­tavu­us, palkkata­so, työaika?

    Väit­täisin että suurin syy ei löy­dy työn­tek­i­jöi­den kovista palkkavaa­timuk­sista tai niistä kiro­tu­ista val­u­ut­taspeku­lanteista, vaan ihan sieltä Arka­di­an­mäen päältä tehdy­istä vero­tus­päätök­sistä. Eihän siinä nyt oikeasti ole yhtään mitään järkeä, että keski­t­u­loinen ihmi­nen joutuu paiski­maan melkein kokon­aisen työ­paivän saadak­seen ostet­tua yhden tun­nin autonhuoltopalvelua.

  7. Jotain on todel­la vial­la kun sak­salaiset kuitenkin pär­jäävät. Mut­ta ei se ainakaan ole Sak­sas­sa suo­ma­laisia työn­tek­i­jöitä pienem­mät palkat tai lyhyem­pi työaika.

    Sitä sietäisi selvit­tää. Jospa Sak­sas­sa on taitavam­mat johta­jat tai vientimyyjät?

  8. “Euro on Sak­sas­sa ihan saman­hin­tainen, mut­ta sak­salaisil­la yri­tyk­sil­lä menee ihan mukavasti. Osa­taanko siel­lä sopia paremmin?”

    Palkkata­so on liukunut alas Sak­sas­sa, vuodes­ta 2000 läh­tien reaali­palkat ovat laske­neet, ja pien­i­t­u­lois­t­en määrä on kas­vanut jo 20 %:iin työvoimas­ta ja ohit­taa lähivu­osi­na USA:n pien­i­t­u­loisu­udessa eli osa merkit­tävä sak­salai­sista on köyhtynyt.
    Sak­san reaali­palkat ovat nyt 1992 tasolla.Lisäksi palkko­jen alen­nus on koskenut suur­in­ta osaa työntekijöistä,myös ylem­piä toimihenkilöitä.
    Palkko­jen ossu bkt:ta on liukunuet Sak­sas­sakin alas, joten sisäi­nen deval­vaa­tio edel­lyt­tää lähe skaikkien palkko­jen alentamista.

    Sak­san työt­tömyys on kyl­lä laskenut n700000 vuosien 1999 ja 2009 välil­lä. Mut­ta samaan aikaan vak­i­tu­is­ten työ­suhtei­den määrä las­ki liki samal­la määräl­lä ja epä­tyyp­il­lis­ten työ­suhtei­den määrä kasvoi n 2 miljoon­al­la . Määräaikaisten työ­suhtei­den määrä kasvoi kymme­nessä vuodessa 140 prosenttia.

    Työ­markki­noiden prekarisoi­tu­mi­nen on johtanut palkkaköy­hyy­den yleistymiseen Sak­sas­sa, eikä myöskään rak­en­teel­lisen pitkäaikaistyöt­tömyy­den ongel­maa ole ratkaistu. 

    Yksi tek­i­jä Sak­sas­sa on ollut henkilökun­nan sitout­ta­mi­nen eli lupau­tu­mal­la vält­tämään irti­sanomiset on saatu jous­to­ja palkkaan ja työaikoi­hin. Suomes­sa työan­ta­jat ovat vaati­neet jous­to­ja ilman vas­tavuoroisu­ut­ta ja se jäyk­istää rak­en­tei­ta vaik­ka jous­tot oli­si­vat työe­htosopimusten ja lakien vuok­si mahdollisia.
    Laman aikaan Suomes­sa irti­san­ot­ti­in aika surut­ta ja nyt on ollut vaikea saa­da uut­ta koulutet­tua työvoimaa tilalle.

    Sak­san työe­htosopimusten jous­tavu­ut­ta on kuitenkin yliko­rostet­tu esim palkka­jous­to­ja on kir­jat­tu vain n 6 % sopimuk­sista , työaika­jous­to­ja enem­män n 33 %Palk­ka-ja työaika­jous­to­ja on lisän­nyt val­tion rooli menetet­ty­jen ansioiden korvaajana.

    Kuitenkin teol­lisu­u­den yksikkökus­tan­nuk­set ovat Suomes­sa laske­neet voimakkaam­min kuin Sak­sas­sa, mikä johtuu tuot­tavu­u­den suurem­mas­ta nousus­ta Suomes­sa, joten tuo palkko­jen muu­tos ei selitä Sak­san men­estys­tä. Syitä on etsit­tävä muis­takin tekijöistä

    Suomes­sa vuo­den 2007 vaalien lupauk­set julkisen sek­torin palkko­jen korot­tamis­es­ta nos­ti­vat Suomen palkkata­soa eri­tyis­es­ti koti­markki­noil­la juuri laman aikaan 2008–2009 ja se on hidas­tanut lamas­ta toipumista.

    Sak­sal­la on ollut val­ta­va työvoimare­servi rajo­jen­sa välit­tömässä läheisyy­dessä ja niin­pä osa teol­lisu­u­den osia on ulkois­tet­tu Puo­laan, Tsekki­in, Slo­va­ki­aan, Unkari­in, Unkari­in etc

    Lisäk­si val­tio sub­ven­toi merkit­täväs­tivi­en­ti­te­ol­lisu­ut­ta , tosin velalla.

    Sak­sa vie myös kalli­ita ja erikoisia investoin­tu­tuot­tei­ta, joi­ta ei osa­ta muul­la valmis­taa esim suuria voimalaitoksia.

    Toisek­si Sak­san vien­tiyri­tyk­set ovat sen ver­ran suuria että niiden rahat riit­tävät kalli­iseen tuoteke­hit­te­lyyn ja tuotan­toon , monel­la Sak­san kil­pail­i­jal­la rahat eivät yksinker­tais­es­ti riitä

    Sak­san pankki­jär­jestelmä kyke­nee tar­jo­maan asi­akkaille edullista rahoi­tus­ta ja hal­lit­see sen hyvin, joten Sak­sa voit­taa täl­läkin osaamisel­la markkinoita.

    Ja sak­salaiset osaa­vat ja hal­lit­se­vat kor­rup­tion vaik­ka sitäkin joskus yritetään hillitä niin reaal­i­maail­ma aina voittaa

    Euro on Sak­salle hyvä, sil­lä oma mark­ka olisi jo 30 % korkeampi ilman euroa ‚joten teol­lisu­us on ollut tyy­tyväi­nen euroon.
    Suomen vien­ti­rakenne on eri­lainen eikä euro tue Suomen vien­tiä euroalueen ulkopuolelle.
    Euron ulkop­uolisen vien­nin osu­us on kuitenkin 40 % viennistä.

  9. Sak­san kil­pailukyky on haet­tu pitkälti käyt­tämäl­lä hyväk­si EU:n valuvikoja 

    Esimerkik­si liha­te­ol­lisu­u­den kasvu perus­tuu palkko­jen pol­jen­taan ns lähetet­ty­jen työn­tek­i­jöi­den kautta

    Maa on täl­lä het­kel­lä Euroopan markki­na­jo­hta­ja sian­li­han tuotannossa.
    Ala on työvoimain­ten­si­ivi­nen, joten suuri osa kil­pailukyvys­tä on haet­tu palkkasäästöil­lä. Jopa 80 pros­ent­tia Sak­sas­sa sian­li­ha­te­ol­lisu­udessa työsken­tele­vistä on siir­to­työläisiä, joil­la ei ole työ­suhdet­ta lihan­ty­ot­ta­jaan vaan välit­täjään, . Esimerkik­si sian­li­han suur­tuot­ta­jal­la Dan­ish Crown­il­la on 1200 työn­tek­i­jää, joista noin sadal­la työ­sopimus suo­raan yri­tyk­sen kanssa ja he saa­vat työe­htosopimusken mukaista palkkaa. 

    Muille mak­se­taan arvi­ol­ta 3,50 euroa tunnissa.

    Kuvio on Suomes­takin esimerkik­si raken­nusalal­ta tut­tu: yri­tyk­sien sivukont­tor­e­i­ta peruste­taan Itä-Euroop­paan ja työn­tek­i­jät saa­pu­vat maa­han lähetet­ty­inä työn­tek­i­jöinä. Todel­lisu­udessa vero­ja ja sosi­aal­i­tur­va­mak­su­ja ei mak­se­ta mihinkään maahan,mikä lisää kus­tan­nus­tua nor­maali­in työn­tek­i­jään Suomes­sa noi­ta lähet­te­tyjä työn­tek­i­jöitä on n 70000 EK:n oman tutkimuk­sen perus­teel­la, mut­ta vain 3000 heistä on rek­isteröi­tynyt tänne

    Monin paikoin käytän­nöt lähen­televät ihmiskauppaa.
    Esim Roma­ni­as­ta saa­pu­via siir­to­työläisiä majoite­taan työ­nan­ta­jan toimes­ta 10 hen­gen huoneis­sa, jot­ka sopi­van etäisyy­den päässä työ­paikoista — parakkien ei halu­ta ole­van liian näkyviä. Työn­tek­i­jöil­lä ei ole kon­tak­te­ja paikallisväestöön, ei useim­miten myöskään rahaa, jol­la voisi käy­dä esim paikallises­sa ravintolassa.

    EU:sta on tul­lut Kiina tap­inen ihmisoikeuk­sien pol­jen­tay­hteisö ja se tuot­taa hyvää yhä harvemmille

  10. 1) Ei paperi­te­ol­lisu­us mihinkään lähe.
    2) Ei Sak­san teol­lisu­udel­la mitään parem­min mene tai taloudel­la ylipäänsä!
    3) Ei tääl­lä mitään t‑paitojakaan enää tehdä, kos­ka hom­ma nyt vain toimii niin, että korkei­den kus­tan­nusten mais­sa tehdään korkei­den kus­tan­nusten tavaroi­ta ja nau­ti­taan sit­ten korkei­ta palkkoja.
    4) Sak­sas­sa teol­lisu­u­den palkat on korkeam­mat kuin Suomes­sa (mut­ta huonom­mat palkat toisaal­ta selvästi huonompia).
    5) Palkko­jen osu­us ei ole järin suuri suo­ma­laisen tai sak­salaisen teol­lisu­u­den kokonaiskustannuksista.
    6) Kaikesta huoli­mat­ta olen ollut sitä mieltä, että Suomen talouden kivi­jal­ka on insinööri ja hänen myötään met­al­li­te­ol­lisu­us ja sen pitäisi näkyä talouspolitiikassa.

  11. Kreik­ka osti mil­jardeil­la Sak­sas­ta panssari­vaunu­ja, ja Por­tu­gali mil­jardil­la sukel­lusveneitä. Hyvin näyt­tää Rhein­metallil­la pyyhkivän kun Suo­ma­laiset vielä takaa­vat osta­jien lainat. Lois­toris­teil­i­jäti­lauskin meni STX:n ohi Sak­san telakoille.

    Turun telakoil­la taitaa olla väki lomautet­tuna, samoin suku­laiseni met­al­lialan ali­hank­intafir­mas­sa on ollut jo pari kuukaut­ta lomautet­tuna. Ja oli myös viime vuon­na lomautet­tuna mon­ta kuukaut­ta. Alkaa tuo sään­nölli­nen lep­pois­t­a­mi­nen käy­dä koh­ta kukkaron ja mak­san päälle. 

    Jos poli­itikot eivät ole huo­man­neet niin maail­mal­la on dol­lar­in ja yuanin val­ut­ta­so­ta käyn­nis­sä. Kuin­ka käy euron kun Kreik­ka siir­tyy takaisin drakmaan.

  12. Oman pienen otok­seni perus­teel­la väit­täisin ettei suo­ma­laisen pienkonepa­jan kanssa kil­paile sak­salaiset vaan puo­lalaiset ja muut itä-euroop­palaiset ali­hankki­jat. Pahim­mil­laan Puo­las­ta voi tila­ta valmi­in tuot­teen suun­nilleen samal­la hin­nal­la kuin Suomes­ta pelkät materiaalit.

    Isom­man mit­takaa­van asia ovat telakka­te­ol­lisu­u­den tuk­i­toimet 2000-luvun alkupuolel­la, jol­loin suo­ma­laiset pelat­ti­in ulos mm. Fin­cantieria tuke­mal­la, ja lop­ul­ta esimerkik­si Wärt­silä NSD:nkin piti siirtää merkit­tävä osa tuotan­toaan markki­na-alueen keskelle. Isot toim­i­jat sit­ten joko vetävät ali­hankki­jat mukaansa tai jät­tävät nämä kur­jis­tu­maan jon­nekin markki­na-alueen laitamille.

    Mikro­ta­sol­la vero­tus on sit­ten ihan oma lukun­sa. Ain­ut vero­tuk­sel­lis­es­ti järkevä tapa rahas­taa onnis­tu­mi­nen on yri­tyskaup­pa, 90000 euron vuo­tu­inen “verova­paa” osinko ei riitä mihinkään jos tarkoi­tus on naut­tia elämästä käyt­täen ostopalvelu­ja. Yri­tyskau­pan yhtey­dessä yri­tyk­seen ker­tynyt kumu­lati­ivi­nen osaami­nen val­uu usein ulko­maille koti­maisen ali­hank­in­taketjun tappioksi.

  13. Sak­san vahvu­us on Mit­tel­stand, eri­tyis­es­ti metalliteollisuudessa.

    Insti­tut für Mittelstandforshung:

    Ger­many’s Mit­tel­stand com­pa­nies (SME) are a very impor­tant part of the coun­try’s econ­o­my. In 2003, these com­pa­nies employed 70.2% of all employ­ees in pri­vate business.

    PK-sek­to­ril­la yri­tyk­set eivät niin herkästi siir­rä tuotan­toaan hal­pa­mai­hin, jos niiden tuot­tei­den valmis­tuk­sen­laatu on oleelli­nen kil­pailutek­i­jä. Laadun paran­tamisen kus­tan­nuk­set ovat yhtä korkei­ta valmis­tus­maas­ta rippumatta.

  14. Liian van­ha
    Kuitenkin teol­lisu­u­den yksikkökus­tan­nuk­set ovat Suomes­sa laske­neet voimakkaam­min kuin Sak­sas­sa, mikä johtuu tuot­tavu­u­den suurem­mas­ta nousus­ta Suomes­sa, joten tuo palkko­jen muu­tos ei selitä Sak­san menestystä. 

    Haloo! Tieten­ki tuot­tavu­us nousee siel­lä nopeam­min mis­sä palkatkin nousee. Tuot­ta­mat­tomat miehet ja fir­mat aje­taan alas. 

    Esimerkik­si paperi­te­ol­lisu­udessa tuot­tavu­us on nous­sut kovasti kun heikom­pia tehtai­ta on lyö­ty lihoiksi.

  15. Tämä on osit­tain hutaisu, kos­ka olen vain raa­pais­sut pin­taa, mut­ta yksi pk-yri­tys­ten työl­listämisen ongel­ma voisi olla han­kala byrokra­tia. Mitäs jos sys­tee­mi olisi niin yk-sin-ker-tai-nen, että yrit­täjä tietäisi aina koko­lail­la tarkasti paljonko mak­saa palkata puolipäiväi­nen, kokopäiväi­nen, keikkamies etc. Ja että kaiken tarvit­ta­van byrokra­t­ian voisi hoitaa yhdel­lä 5 min nettisessiolla?

  16. Ei hätää, sak­salaisetkin osaa­vat ampua itseään jalkaan:

    “Sak­san hal­li­tus ilmoit­ti varhain aamul­la, että kaik­ki maan ydin­voimalat sul­je­taan vuo­teen 2022 mennessä.”

  17. Timo Hosia: “Mitäs jos sys­tee­mi olisi niin yk-sin-ker-tai-nen, että yrit­täjä tietäisi aina koko­lail­la tarkasti paljonko mak­saa palkata puolipäiväi­nen, kokopäiväi­nen, keikkamies etc.”

    Detalji, mut­ta lomako­r­vauk­sen ja loma­palkan lasken­ta ja sopimuk­si­in vaikut­ta­va pakot­ta­va lain­säädän­tö on vähän yllät­täen viimeinen aidosti byrokraat­ti­nen ja han­kala asia mikroyrit­täjän arjes­sa. Luulen että tämä on vähän tarkoituk­sel­lista mon­imutkaisu­ut­ta työn­tek­i­jäjär­jestö­jen puolelta kos­ka vähänkään epä­selvis­sä riita-asiois­sa työn­tek­i­jä voit­taa aina.

    Aina voi tietysti pain­os­taa työn­tek­i­jän yrit­täjäk­si, jol­loin työn teet­täjän kannal­ta ongel­ma poistuu.

  18. “Detalji, mut­ta lomako­r­vauk­sen ja loma­palkan lasken­ta ja sopimuk­si­in vaikut­ta­va pakot­ta­va lain­säädän­tö on vähän yllät­täen viimeinen aidosti byrokraat­ti­nen ja han­kala asia mikroyrit­täjän arjessa.”

    No ei ole, tietotekni­ik­ka on ratkaissut ongel­man jo aiko­ja sit­ten ja useim­mat yrit­täjät ovat jo ymmärtäneet ulkois­taa palkan­lasken­nan ja kir­jan­pidon ammat­ti­laiselle, joka kyl­lä ker­too mitä mikin asia maksaa.
    Ja karkeam­man , mut­ta riit­tävän tarkan, arvion voi aina tehdä jos osaa päässälaskua.

    Jos ei osaa käyt­tää nelilask­in­ta eikä laskea päässä niin ei kan­na­ta alkaa yrittäjäksikään .

    Mitä tulee työri­itoi­hin niin työn­tek­i­jä häviää aina, myös siinä tapauk­ses­sa , että voit­taa oikeudessa

  19. “Esimerkik­si paperi­te­ol­lisu­udessa tuot­tavu­us on nous­sut kovasti kun heikom­pia tehtai­ta on lyö­ty lihoiksi.”

    Osato­tu­us, euroalueel­la tuotet­tu paperi kävi liian kalli­ik­si euroalueen ulkop­uolelle myytäväk­si ja niin­pä kap­a­siteet­ti sopeutet­ti­in euroalueen markki­noi­hin sopivaksi.
    Mut­ta tietysti heikko­ja tehtai­ta sul­jet­ti­in enimmäisenä.
    Ruot­sis­sa taas ei tehty juuri mitään kos­ka kru­u­nun kel­lu­mi­nen alas hoiti kil­pailukyvyn kuntoon

  20. Lis­tatun ja lis­taa­mat­toman yri­tyk­sen veroko­htelu pitäisi palaut­taa saman­laisek­si. 90000 eur verot­to­mia osinko­ja naut­ti­van omis­ta­jan ei kan­na­ta viedä yri­tys­tään pörssi­in. Tämän näkee Helsin­gin pörssin uusien lis­tau­tu­mis­ten määrässä.

    Seu­rauk­se­na yri­tys­ten kasvuhakuisu­us kär­sii ja pörssi kaup­pa­paikkana näivettyy.

  21. Liian van­ha: “Jos ei osaa käyt­tää nelilask­in­ta eikä laskea päässä niin ei kan­na­ta alkaa yrittäjäksikään .”

    Ja Sym­bian on teo­ri­as­sa ihan hyvä puhe­li­men käyt­tis. Olisiko täl­lä asen­teel­la jotain yhteyt­tä siihen etteivät suo­ma­laiset tuot­teet oikein käy kau­pak­si, tai yksikkökus­tan­nuk­set kas­va­vat niin suurik­si ettei niitä kukaan halua ostaa.

  22. Tule­vaisu­udessa Suomen merkit­tävin kil­pailu­valt­ti tulee ole­maan Pietarin talousalueen läheisyys.

    Tässä mielessä pikkuisen har­mit­taakin se, että venäjän opiskelu on min­i­maalisen vähäistä samal­la kun suosi­taan ruot­sia. Mut­ta poli­ti­ikan puolel­la venäjän tule­vaa kasvua ei nähdä, vaan panos­te­taan ruotsiin.

  23. Kan­nat­taisiko ensin yrit­tää todis­taa, että Suomen teol­lisu­udel­la menee huonos­ti ja eri­tyis­es­ti huonom­min kuin Sak­sal­la? Min­un käsit­tääk­seni Suomen teol­lisu­udel­la on nimit­täin kova nousuki­ito menos­sa (kuten aina laman jäl­keen tup­paa ole­maan). BKT kas­vaa nopeam­min kuin monis­sa muis­sa kehit­tyneis­sä talouk­sis­sa, myös Sak­sas­sa (kuten pitääkin, kun talous notkahti tut­tuun tapaan syvemmälle).

    On nimit­täin outoa etsiä kiihkeästi ratkaisua ongel­maan, jota ei ehkä ole ole­mas­sakaan, kor­ja­ta jotain, joka ei ole rik­ki. Jos nimit­täin noi­ta katas­tro­faal­isia tun­nus­luku­ja ei sit­ten mis­tään löydykään.

    Tule­vaisu­us? Suomen talous menee kuin juna niin kauan kuin naa­pu­ri­na on nopeasti kas­va­vat Venäjä, Bal­tia ja Ruot­si. Suuri osa kasvus­ta tapah­tunee tut­tuun tapaan teol­lisu­udessa, kun tehdään ali­hank­in­taa Ruotsin tai raken­netaan investoin­te­ja. Myös paperi­te­ol­lisu­us kai nap­paa osan tästä kasvus­ta, kun se tosi­aan ei ole menos­sa min­nekään toisin kuin jotkut yrit­tävät pelotella.

    Olisi mie­lenki­in­toista kuul­la, jos hom­ma ei olekaan menos­sa tut­tu­ja latu­jaan. Lehdis­tä en ole kuitenkaan onnis­tunut bon­gaa­maan kovin huolestut­tavia uutisia. Jonkun koneen rak­en­tamien Thaimaas­sa (tai mis­sä lie) ei vielä ker­ro trendis­tä. Tosin Varsi­nais-Suomen konepa­joil­la on ollut vaikeuk­sia päästä lamaa edeltävi­in tuotan­tolukui­hin (telakat ja Ruotsin auto­te­ol­lisu­us). Muual­la maas­sa on kai sit­ten jo men­ty ohi.

  24. TomiA:n kanssa aika samoille lin­joil­la, sel­l­aiselle lähin­nä retorisel­la varauk­sel­la tosin että minus­ta aja­tus että koko maan taloudel­la on joku yksi “kivi­jal­ka” on virheelli­nen ja haitallinen.
    Eli jos niiltä suo­ma­laisil­ta konepa­joil­ta ei saa kil­pailukyky­istä tar­jous­ta niin voihan sen tulki­ta niinkin että niil­lä on muu­ta työn alla.

  25. Suo­mi ja Sak­sa kumpikin ovat kohtu­uhyvin päässeet teol­lisu­us­tuotan­non osalta käyn­ti­in. Sak­sa tosin parem­min. Yksi seli­tys muiden joukos­sa voi olla Sak­sas­sa taan­tu­man aikana käyt­töön otet­tu työ­tuk­i­jär­jestelmä, mis­sä osa työn vähen­e­misen aiheut­ta­mas­ta palka­nalen­nuk­ses­ta kor­vataan julk­i­sista varoista työn­tek­i­jälle. Nimeno­maan teol­lisu­u­den piiris­sä tukea on käytet­ty laa­jem­min, mikä on mah­dol­lis­tanut tuen alku­peräisen tarkoituk­sen: tuotan­to voidaan kysyn­nän elpyessä käyn­nistää nopeasti, kun työn­tek­i­jöitä ei ole irtisanottu.

  26. “Ja Sym­bian on teo­ri­as­sa ihan hyvä puhe­li­men käyt­tis. Olisiko täl­lä asen­teel­la jotain yhteyt­tä siihen etteivät suo­ma­laiset tuot­teet oikein käy kau­pak­si, tai yksikkökus­tan­nuk­set kas­va­vat niin suurik­si ettei niitä kukaan halua ostaa.”

    Etlan raportin mukaan Suomen yksikkökus­tan­nuk­set ovat laske­neet eniten EU maista ja huo­mat­tavsti enem­män kuin Saksassa

  27. “Olisiko täl­lä asen­teel­la jotain yhteyt­tä siihen etteivät suo­ma­laiset tuot­teet oikein käy kau­pak­si, tai yksikkökus­tan­nuk­set kas­va­vat niin suurik­si ettei niitä kukaan halua ostaa.”

    Suurin ongel­ma meille on liian kallis euro ja kun kau­pas­tamme 40 % menee euroalueen ulkop­uolelle niin olemm kalli­in euron vuok­si kilpailukyvyttömiä.
    Esim Ruotsin kru­unu kel­lui 25 % alas mikä hiljen­si Ruotsin vien­tiä ja siir­si tuotan­toa Ruotsiin.
    Jos ero pitää tasa­ta sisäisel­lä del­vaa­ti­ol­la niin mei­dän pitää pudot­taa KAIKKIEN palkko­ja 50 % !!!!

  28. Tässäpä kysymys pikem­minkin kuin väite: Onko suo­ma­lais­ten konepa­jo­jen laitekan­ta ja valmis­tustekni­ik­ka muutenkin ajan tasal­la? Hal­li­taanko pata­rautaa edis­tyneem­pi­en mate­ri­aalien tehokas käyttö?

    Tuskin­pa kiinalaiset ja koralaiset ovat uusia konepa­jo­jaan mil­lään 80–90-luvun tekni­ikalla kalus­ta­neet vaan eiköhän siel­lä koneet liene uus­in­ta ja tehokkain­ta sukupolvea.

    Mitä suurem­man osan työstä tekee kone, sitä vähem­män on merk­i­tys­tä sil­lä, paljonko koneenkäyt­täjälle on mak­set­ta­va palkkaa. Samal­la myös insinööriosaamisen merk­i­tys kasvaa.

    Yht­enä esimerkkinä, peräkär­ryt tehdään Suomes­sa pitkälti käsi­työnä nyrkkipa­jois­sa mut­ta Hol­lan­nis­sa työvä­li­neenä on CNC ja hitsausrobotit.

  29. TomiA
    Kan­nat­taisiko ensin yrit­tää todis­taa, että Suomen teol­lisu­udel­la menee huonos­ti ja eri­tyis­es­ti huonom­min kuin Saksalla? 

    Niin, miten sen nyt ottaa? Väkeä on töis­sä 40 000 henkeä vähem­män kuin aikaisem­min, liike­vai­h­toa 15 mil­jar­dia vähem­män ja syk­linyli menevä tren­di on täysin selvä: suomes­sa henkilöstöä kar­si­taan, ulko­mail­la palkataan.

    http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Teknologiateollisuus+menetti+finanssikriisiss%C3%A4+40%C2%A0000+ty%C3%B6paikkaa/1135266479636

    Päätellen val­tion bud­jetin ali­jäämästä ja työl­lisyyspros­en­tista joka on rutkasti alle tavoit­tei­den, vien­ti­te­ol­lisu­u­den lisävedolle olisi kyl­lä tarvetta. 

    Suomen talous menee kuin juna niin kauan kuin naa­pu­ri­na on nopeasti kas­va­vat Venäjä, Bal­tia ja Ruotsi

    Höpön­löpön, luuletko ettei noi­hin mai­hin muut tek­i­jät tar­joa palveluk­si­aan? Esimerkik­si Venäjän vier­essä on sem­moisia teol­lisia tehopakkauk­sia kuin Kiina, E‑Korea ja Japani. 

    <i Lehdis­tä en ole kuitenkaan onnis­tunut bon­gaa­maan kovin huolestut­tavia uutisia.

    Kan­nat­taisi var­maan lukea talouden ja teol­lisu­u­den erikoisle­htiä. Sil­loin teol­lisu­u­den ongel­mat eivät tulisi yllätyksenä.


    Syltty:
    Esimerkik­si paperi­te­ol­lisu­udessa tuot­tavu­us on nous­sut kovasti kun heikom­pia tehtai­ta on lyö­ty lihoiksi.

    Liian van­ha

    Osato­tu­us, euroalueel­la tuotet­tu paperi kävi liian kalli­ik­si euroalueen ulkop­uolelle myytäväk­si ja niin­pä kap­a­siteet­ti sopeutet­ti­in euroalueen markki­noi­hin sopivaksi.
    Mut­ta tietysti heikko­ja tehtai­ta sul­jet­ti­in enimmäisenä.

    Mitä ihmettä se liian van­hta taas oikein vänkää vas­taan? Mikä ihmeen osato­tu­us? Täyt­tä tot­ta­han tuo on ja syynä tuot­ta­mat­tomien toim­into­jen kan­nat­ta­mat­to­muus tilanteessa jos­sa on ylikapasiteettia.

    Sama jut­tuhan se on kaikessa muus­sakin kan­nat­ta­mat­tomak­si muut­tuneessa toimin­nas­sa. En vaan nyt oikein näe järkeä vain kylmästi tode­ta että suo­ma­laises­sa konepa­ja­te­ol­lisu­udessa on ylika­p­a­siteet­tia, aje­taan kaik­ki pait­si terävin huip­pu lahtipenkkiin.

  30. Eri­lai­sista palkkata­son jous­toista, työaika­jous­toista tms. olisi paljon helpom­pi sopia, jos koet­taisi­in kuu­lu­van samaan veneeseen.

    Julki­nen sek­tori ei ymmär­rä elät­täjän­sä ase­maa eikä esimerkik­si globaalin kil­pailun kaikkein ankarim­mil­laan kohtaa­vat teknolo­gia­te­ol­lisu­u­den työn­tek­i­jät ole valmi­ita palkkansa ja työe­hto­jen­sa puolit­tamiseen ihan tuos­ta vain, jos ker­ran “pip­palot” muual­la yhteiskun­nas­sa jatkuu ja jatkuu ennallaan. 

    Ihan ensin pitää uskaltaa julkises­ti myön­tää, ettei EU:n vapaan liikku­vu­u­den ja ylipäätään glob­al­isaa­tion edetessä kaik­ki ole suinkaan voit­ta­jia. Tästä kehi­tyk­ses­tä syn­tyy paljon häviäjiä. Kun tämä myön­netään, voitaisi­in miet­tiä, kuin­ka tämä hyvitetään. Niin kauan kuin jonkun joukon pitäisi yksin kan­taa glob­al­isaa­tion hait­ta­puo­let samal­la, kun osa kerää kaik­ki kehi­tyk­sen hedelmät, ei var­maankaan mitään edis­tys­tä saada. 

    Mm. HSBC:n pääekon­o­misti Stephen D. King tuoreessa kir­jas­sa kiin­nit­ti huomio­ta tähän. Stub­bi­maisel­la teesken­te­lyl­lä, että EU:ssa kaikil­la on kivaa ja kaik­ki voit­taa, vain pahen­netaan asiaa.

    Teknolo­gia­te­ol­lisu­us ry:n kanssa työe­htosopimuk­sen­sa solmi­vat SAK:laiset liitot lienevät kuitenkin niitä, jot­ka ovat viimeisen vuosikymme­nen aikana anta­neet työe­hdois­taan perik­si jopa kaikkein eniten. Työe­hdot alka­vatkin olla kansal­lis­es­ti tarkastellen jo sil­lä tasol­la, ettei alal­la enää halu­ta töi­hin (siis työn­tek­i­jä­ta­solle). Osmo kuvan­nee tätä siten, että jatkos­sa teknolo­gia­te­ol­lisu­udelle on tar­jol­la vain vähälah­jaisia työn­tek­i­jöitä. Ei se tule­vaisu­u­denku­va täl­lä tavoinkaan ajatellen kovin kirkkaal­ta näytä. Muual­takin yhteiskun­nas­ta pitäisi alkaa löy­tyä kohtu­ut­ta, jous­toa ja ymmär­rystä yhteistyöl­lä sen sijaan, että sitä edel­lytetään vain osalta ihmisiä.

  31. Suomes­ta ei met­sä­te­ol­lisu­ut­ta pysty aja­maan ulos mikään muu, kuin kiilu­vasilmäi­nen tarve saa­da polt­taa met­sät sähköksi.

  32. Tulee sar­japos­ti­tus­ta, mut­ta en voi olla jatka­mat­ta tuos­ta nim­imerkin TomiA toteamuksesta: 

    “Kaikesta huoli­mat­ta olen ollut sitä mieltä, että Suomen talouden kivi­jal­ka on insinööri ja hänen myötään met­al­li­te­ol­lisu­us ja sen pitäisi näkyä talouspolitiikassa.”

    Minä olen samaa mieltä, että hyvä insinööri on todel­la tärkeä Suomelle. Koulu­tus­poli­ti­ikalla ei muuten aute­ta asi­aa lainkaan. Sisäänot­tomäärien ollessa aivan ylim­i­toite­tul­la tasol­la, insinöörien työt­tömyys kas­vaa (on kas­vanut jo eikä työtä meinaa valmis­tuneille löy­tyä). Tämä taas on omi­aan rapaut­ta­maan alan houkut­tele­vu­ut­ta lah­jakkaiden nuorten paris­sa. Kukaan ei halua opiskel­la työt­tömäk­si tai pätkätöi­hin. Suo­ma­laisel­la koulu­tus­poli­ti­ikalla aiheutetaan välil­listä vahinkoa koko maan kansantaloudelle. 

    Viimeinen korkeak­oulutet­tu­jen saareke, jos­sa sisäänot­to ja työl­listymis­mah­dol­lisu­udet ovat jok­seenkin lin­jas­sa, ovat lääkärit. Ei ole sat­tumaa, että lääketi­eteel­lisen suo­sio vain kas­vaa ja kasvaa.

  33. Teknolo­gia­te­ol­lisu­us itkee nyt suo­ma­laisen kil­pailukyvyn perään. Hei­dän mielestään vuo­den 2010 ja vuo­den 2011 alun talouskasvu vain palaut­taa ennen taan­tu­maa menetet­tyjä asemia. Liike­vai­h­to ja saatu­jen tilausten kan­ta ei ole saavut­tanut vuosien 2007 ja 2008 tasoa.

    Syy on tietysti se että nyt on usei­ta sopimuk­sia katkol­la palka­nsaa­ja­jär­jestö­jen kanssa ja nämä halu­a­vat päästä osille paran­tuneesta tilanteesta. Palka­nsaa­jille ei yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la EK:n aja­ma, kaikkia talouden sek­tor­e­i­ta koske­va, palkkanor­mi nyt riitäkään..

  34. “Täyt­tä tot­ta­han tuo on ja syynä tuot­ta­mat­tomien toim­into­jen kan­nat­ta­mat­to­muus tilanteessa jos­sa on ylikapasiteettia.”

    Kan­nat­ta­mat­to­muu­den syy oli liian kallis euro, mikä esti paperin myyn­nin euroalueen ulkopuolelle.
    Ruot­sil­la ei ollut vas­taa­va ongel­maa kos­ka kru­unu kel­lui alaspäin 25 % ja niin­pä tuotan­toa siir­ret­ti­in Suomes­ta Ruotsiin.

    Kysymys ei ollut huonos­ta tuot­tavu­ud­es­ta vaan rahan arvon ongelmasta

  35. “Päätellen val­tion bud­jetin ali­jäämästä ja työl­lisyyspros­en­tista joka on rutkasti alle tavoit­tei­den, vien­ti­te­ol­lisu­u­den lisävedolle olisi kyl­lä tarvetta. ”

    Julkisen sek­torin vaje johtuu Kataisen kalli­ista lupaukssi­ta :Tolkut­toman suuret palkanko­ro­tuk­set julkiselle sek­to­rille ja ylisu­uret vero­helpo­tuk­set eivät parn­na julkisen sek­torin tasapainoa.

    Kataiselle voisi nos­taa hat­tua, jos hän palka­ko­ro­tusten ja vero­helpo­tusten sijaan olisi ehdot­tanut palkka­jous­to­ja virkamiehille .
    Esim vero­tu­lo­jen vai­htelun mukaan . Tuol­lainen 25–30 % leikkaus julkisen sek­torin palkkoi­hin nyt tas­apain­ot­taisi budjetin.

    Mik­si me emme tässä asi­as­sa ota mallia Viros­ta kun niitä Viron malle­ja on niin innokkaasti halut­tu imple­men­toi­da tänne ??

    Rusi­noiden poim­imista pullasta ??

  36. Huono makro­talous­poli­ti­ik­ka mallia euroalue johtaa oma­l­ta osalta siihen, että ihmiset saat­ta­vat hakeu­tua aloille, joi­hin suh­dan­teet eivät vaiku­ta ainakaan kovin nopeasti. Täl­lainen ala on mm. lääketiede. Liian van­ha on oike­as­sa: rahapoli­ti­ik­ka on tärkeä väline, jol­la liikutel­laan myös yhteiskun­nan rakenteita.

  37. “Palka­nsaa­jille ei yksi­tyisel­lä sek­to­ril­la EK:n aja­ma, kaikkia talouden sek­tor­e­i­ta koske­va, palkkanor­mi nyt riitäkään..”

    Mik­si työ­nan­ta­jien aset­ta­ma kartel­li pitäisi hyväksyä ?

  38. Liian van­ha
    Esim vero­tu­lo­jen vai­htelun mukaan . Tuol­lainen 25–30 % leikkaus julkisen sek­torin palkkoi­hin nyt tas­apain­ot­taisi budjetin.
    Mik­si me emme tässä asi­as­sa ota mallia Viros­ta kun niitä Viron malle­ja on niin innokkaasti halut­tu imple­men­toi­da tänne ??
    Rusi­noiden poim­imista pullasta ??

    Min­un puolestani julki­nen sek­tori voitaisi­in ajaa vaik­ka het­ei Viron tasolle BKT:sta. Virkami­esten palkko­ja ja lukumääriä alas, tk-mak­sut ja muutkin palvelumak­sut vas­taa­maan enem­män todel­lisia kus­tan­nuk­sia, yliopis­toi­hin lukukausi­mak­sut ja niin edelleen. 

    Samat­en nyky­isiä eläkkeitä ja eläke­mak­su­ja sekä tule­vaisu­udessa toteu­tu­via eläkkeitä voitaisi­in leika­ta koval­la kädellä.

  39. Syl­tyn link­ki: http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Teknologiateollisuus+menetti+finanssikriisiss%C3%A4+40%C2%A0000+ty%C3%B6paikkaa/1135266479636
    ker­too, että teknolo­gia­te­ol­lisu­u­den liike­vai­h­don kasvu oli viime vuon­na lähem­mäs 20%. Jos van­ha merk­it paikkansa pitävät, kasvu jatkuu eri­no­maise­na vielä vuosia. Koh­ta kai investoin­te­ja tehdään työvoima­pu­lan takia ulkomaille.

    Toinen tärkeä syy ulko­maille investoin­neis­sa on hakeu­tu­mi­nen markki­noiden lähelle. Sik­si esim. teknolo­gia­te­ol­lisu­us on investoin­ut eri­tyis­es­ti Kiinaan ja USA:aan. Koti­maa­han taas kan­nat­taa investoi­da vas­taavasti sil­loin, kun tilauk­sia tulee Balt­ian, Venäjän ja Ruotsin voimakkaasti kas­vav­il­ta markki­noil­ta. Toki lähialuei­den kasvus­ta pääsee naut­ti­maan muis­takin syistä (olo­suhtei­den saman­laisu­us, helpot kul­je­tuk­set, tur­is­mi ja mitä niitä on).
    Ovatko siis väit­teet suo­ma­laisen teol­lisu­u­den kil­pailukyvyt­tömyy­destä täysin tuules­ta tem­mat­tu­ja? Jotain todis­tu­saineis­toa kun näk­isi, olisi helpom­pi uskoa, että kri­isi uhkaa.

  40. Aiem­min suo­ma­lainen teol­lisu­us mak­soi tuot­teis­taan lisenssi­mak­su­ja USA:han ja Sak­saan. Sil­loin Suo­mi oli se hal­patyövoiman maa.

    Out­otec on esimerk­ki yri­tyk­ses­tä, jos­sa taas tulot perus­tu­vat siihen, että saadaan lisenssi­mak­su­ja ympäri maail­maa. Aineet­tomien oikeuk­sien merk­i­tys taloudessa on kasvus­sa, tosin niitä ei vieläkään taide­ta tilas­toi­da mihinkään tullitilastoon.

    Suo­ma­laisen teol­lisu­u­den men­estys perus­tuu osaamiseen, markki­noiden tarpei­den tun­temiseen ja tuoteke­hi­tyk­seen osaaval­la työvoimal­la. Pro­tot ja pien­sar­jat voidaan tehdä tääl­lä, mas­sat­uotan­to on sit­ten jos­sain muualla.

    kan­sain­välis­es­ti olisi oikein hyvä asia, jos sitä konepa­ja­te­ol­lisu­ut­ta syn­ty­isi vaikka­pa ara­bivl­lanku­mouk­sen läpikäyneisi­in mai­hin. kas­va­va väestö tarvit­see tekemistä, ja siel­lä koulu­tus­ta­son nos­t­a­mi­nen vie vielä aikaa.

  41. Suo­ma­laisen teol­lisu­u­den net­toin­vestoin­ti­aste on negati­ivi­nen eli koneet kulu­vat enem­män kuin niitä uusitaan. 

    Revi siitä pitkän lin­jan huumoria.

  42. “Suo­ma­laisen teol­lisu­u­den net­toin­vestoin­ti­aste on negati­ivi­nen eli koneet kulu­vat enem­män kuin niitä uusitaan.”

    Ei se nyt ihan noin ole vähänkään pitem­mäl­lä tähtäimel­lä, mut­ta lähel­lä nol­laa kyl­lä men­nään. Seli­tys on pitkälti teol­lisu­u­den hiip­ivä raken­nemuu­tos, kun tuoteke­hi­tyk­sen ja muun aineet­toman toimin­nan osu­us nousee. Merkit­tävältä osin investoin­tien vähen­e­m­i­nen — tuoteke­hi­tyshän ei näy investointi­na — siis ker­too sel­l­ais­es­ta myön­teis­es­tä kehi­tyk­ses­tä, johon on var­ta vas­ten pyritty.

  43. Tulee tästä keskustelus­ta mieleeni, että eikö kukaan blo­givieraista ole huolis­saan niistä työt­tömistä, joi­ta esim. suo­ma­laisen teknolo­gia­te­ol­lisu­u­den vähen­täessä 40.000 työ­paikkaa on syn­tynyt. Ei niitä lisenssi­mak­suil­la tai pro­toiluil­la työl­lis­tetä. Tarvi­taan kykyä valmis­taa kil­pailukykyis­es­ti tuot­tei­ta: laivo­ja, metsäkoneita,paperikoneita, nostureita,jne.

    Van­ho­jen ´kuolevien´tuotteiden sijaan tarvi­taan uusia tuot­tei­ta kuten juuri jät­tei­den käsit­te­lylin­jas­to­ja, tuulimyl­lyjä jne. On oireel­lista kun uusien tuot­tei­den valmis­tus ei kykene kor­vaa­maan ´kuole­vien´ tuot­tei­den siir­tymistä halpamaihin. 

    Yhteiskun­ta ei voi toimia jos ihmisil­lä ei ole työtä. Mielestäni on turha teo­re­toisoi­da ulko­laisil­la lisenssi yms. tuloista. täy­tyy pystyä erot­ta­maan asioiden suu­ru­us­lu­okat. Kyl­lä kan­sain­väliset yhtiöt pär­jäävät, mut­ta pär­jääkö Suo­mi? Kuka mak­saa työt­tömyysko­r­vauk­set jos kil­pailukyvyt­tömyyt­tämme ajamme ihmiset työt­tömik­si? Vero­jen ja muiden kus­tan­nusten koro­tuk­sil­la paine siirtää työtä ulko­maille vain kasvaa. 

    Teol­lisu­u­den kil­pailukyky on ain­oa tur­va työl­lisyy­delle ja hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nallemme. Hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa on muis­tet­ta­va tämäkin asia.

  44. Konepa­ja­te­ol­lisu­udessa puo­let liike­vai­h­dos­ta (vähin­tään) tulee huolto- ja kun­nos­s­api­toli­ike­toimin­nas­ta. Lopuista osa koneista ja lop­ut niiden asennuksista. 

    Jot­ta ei valmis­tus­maal­la ole niin mah­dot­toman paljon merkitystä.

  45. Mat­ti Kin­nunen: ongel­ma on siinä, että vaik­ka vain 1% liike­vai­h­dos­ta koos­t­u­isi ulko­mai­sista valmis­tus- ja suun­nit­teluku­luista ym. ja lop­ut oli­si­vat koti­maisia huolto- kun­nos­s­api­to- ym. kus­tan­nuk­sia, niin kansan­taloudel­lis­es­ti se 1% mak­se­taan jatku­vasti pois koti­maas­ta (jos ei sitä huolto- kun­nos­s­api­to ym. työtä saa­da myy­tyä ulko­maille). Eli tehdään velkaa jatku­vasti, vaik­ka vähänkin, mut­ta se kas­vaa korkoa korolle. Eli sikäli kaup­patase on pidem­mäl­lä aikavälil­lä syytä pitää tasapainossa.

  46. “eikö kukaan blo­givieraista ole huolis­saan niistä työt­tömistä, joi­ta esim. suo­ma­laisen teknolo­gia­te­ol­lisu­u­den vähen­täessä 40.000 työ­paikkaa on syntynyt.”

    Ihmette­len, onko mitään syytä olet­taa, että nuo työ­paikat eivät tule takaisin, kun­han talous tästä toke­nee vielä vuo­den — tai pari, jos ja kun Nokian notkah­dus ei kor­vaudu uudel­la liike­toimin­nal­la ihan heti.

  47. Ja kun tääl­lä nyt tun­nu­taan ole­van taas ihan pihal­la, niin ehkä min­un sit­ten täytyy.

    Vero­tuk­sesshan on kolme kom­po­nent­tia: 1) mikä on kokon­aisveroaste, 2) miten ne verot kohden­netaan ja 3) mihin ne rahat käytetään.

    Kohdas­ta yksi en ala enää vaah­toa­maan, sekä teo­ri­an että evi­denssin mukaan veroaste on meil­lä noin 10 — 20 pros­ent­tyk­sikköä liian korkea, eli siis siten, että se ei enää merkit­tävästi lisää vero­tu­lo­ja, mut­ta heiken­tää ihmisen elin­ta­sosa. Joten se siitä.

    Sit­ten koh­ta kak­si. Kuten tääl­läkin on todet­tu, ei se Viron vero­tuskäytän­tö (kokon­aisveroaste) ole _niin paljon_ edullisem­pi kuin Suomen (no on se, mut­ta ei se ole tärkein­tä), että se olisi sinän­sä syynä mihinkään häröi­lyyn. Ero on ole­mas­sa, mut­ta pienel­läkin kuse­tuk­sel­la se on kurot­tavis­sa umpeen ihan koto­suomes­sa (pari matkalaskua, kuten mainittu).

    Sen sijaan se on oikeu­den­mukaisem­pi, järkevämpi ja yksinker­taisem­pi. Ja juuri tuol­la ne voit­taa tämän pelin: aikaa ei käytetä matkalasku­jen kyhäi­lyyn ja kikkailu­un jostain jon­nin­joutavuuk­sista, vaan järkevään toimintaan.

    Ja siel­lä ei tule täl­laisia “ei toiv­ot­tu­ja sivu­vaiku­tuk­sia” kuin meil­lä. Meil­lä on huo­mat­tu, että pääo­masi­joituk­set, eri­tyis­es­ti PK-sek­to­ril­la, eivät oikein kiin­nos­ta, kos­ka efek­ti­ivi­nen vero on noin 40 pin­naa (pääo­mat­ulovero + yri­tysvero) — plus alv, jos sat­tuu myymään Suomeen. Sen sijaan, että tuplavero­tuk­seen olisi puu­tut­tu, on tehty häkkäpyörä vero­tus: joil­lain ehdoil­la sitä pääo­mat­uloveroa ei sit­ten tarvit­sekaan mak­saa. Ja se ehto on tiet­ty pääo­ma ja se, että ei men­nä pörssi­in. No paljonkos kasvuyri­tyk­set ovat sielä pörssistä läht­e­neet kasvua ja pääo­mia hake­maan? Helpom­paa­han se on myy­dä koko ros­ka muualle.

    Saatanan tunar­it!

    Ja kun tämä ei ole mikään yksittäistapaus.

    Ja sit­ten Osmo tääl­lä länkyt­tää Nokian yhtey­dessä jostain viro­lais­ten veroista, ja vaatii yhden­mukaista käytän­töä EU:hun. Haloo siel­lä? Isot fir­mat ei todel­lakaan päh­ki jotain mar­gin­aal­ista eroa Viron ja Suomen välil­lä. Kat­so esim:

    http://en.wikipedia.org/wiki/Double_Irish_Arrangement

    Mut­ta min­ulle se merkit­tävin syy **ttuun­tu­miseen on se kol­mas koh­ta: minus­ta tämä sys­tee­mi ei ole pitkään aikaan ollut edes kohtu­ullises­sa määrin oikein. Jos min­ul­ta kerätään rahaa pois ja käytetään ne regres­si­ivisi­in tulon­si­ir­toi­hin ja heikom­pio­sais­ten päähän potkimiseen, niin min­ua ei enää huvi­ta mak­saa. Ja toisin kuin jol­lain muul­la, min­ul­la on muitakin vai­h­toe­hto­ja kuin rähistä lähipu­bis­sa tai äänestää kap­inan vuok­si persuja…

    Ehkä se Ollilakaan ei enää näe “Suomen” tukemista hyödyllisenä?

    Ja tähän ei todel­lakaan tarvit­taisi mitään uus­lib­er­aal­ista val­lanku­mous­ta, jos Ruotsinkin sys­tee­mi olisi merkit­tävä parannus.

    Kari

  48. Ja sel­l­aisia ter­veisiä sinne Eduskun­taan, että jos sään­te­ly kaikki­in asioi­hin vaikka­pa vain puo­litet­taisi­in, niin siitä oli jo niin merkit­täviä etu­ja, että tämä julkisen sek­torin katas­trofi siiry­isi jo sil­lä ainakin 10 vuot­ta eteen­päin. Mut­ta eihän se käy, ihmisethän voi sit­ten tehdä ihan mitä sattuu!

    Siihen ei tarvit­taisi edes rahaa bud­jet­ti­in, mut­ta poli­itikot jou­tu­isi­vat myön­tämään, että he eivät tiedäkään ihmisiä parem­min, miten tääl­lä pitää elää… Yhden 5 mil­jar­dia minä saan noista kasaan askil­la tupakkaa ja par­il­la kupil­la kahvia, jos se sil­lä selviäisi.

    Kari

  49. TomiA
    “Suo­ma­laisen teol­lisu­u­den net­toin­vestoin­ti­aste on negati­ivi­nen eli koneet kulu­vat enem­män kuin niitä uusitaan.”
    Ei se nyt ihan noin ole vähänkään pitem­mäl­lä tähtäimel­lä, mut­ta lähel­lä nol­laa kyl­lä mennään. 

    Niin, pidem­mäl­lä ajal­la kaik­ki ylimääräi­nen pääo­ma on ajet­tu romuk­si ja turha poruk­ka potkit­tu kortis­toon ja jäl­jel­lä on vain niitä huip­putuot­tavia laitok­sia jois­sa on ehkä 10–20% se määrä väestä kuin aikaisemmin.

    Seli­tys on pitkälti teol­lisu­u­den hiip­ivä raken­nemuu­tos, kun tuoteke­hi­tyk­sen ja muun aineet­toman toimin­nan osu­us nousee.

    Pitää paikkansa, mut­ta pitää nyt heti kät­telyssä tun­nus­taa että tuoteke­hi­tys ja muu ainee­ton toim­inta ei tule ikinä työl­listämään niin paljoa kuin valmistus. 

    Mut­ta valmis­tuk­sen mas­soit­tainen siir­tymi­nen kehit­tyvi­in mai­hin ei ole mikään jumalan sana, vaan se on val­i­tun poli­ti­ikan mukainen kehi­tyskulku. On ole­mas­sa paljon toimen­piteitä, mil­lä valmis­tus­ta saadaan pidet­tyä tääl­lä ja siir­ret­tyä takaisin halpamaista.

    Kyse on vain siitä mitä halu­taan. Tarvi­taanko me työl­lisiä? Onko ok että työt­tömiä on näin paljon kuin niitä nyt on? Onko paljon tärkeäm­pää ajaa ydin­voima sekä hiilivoima alas? Jos on niin ei muu­ta kuin lisää vero­ja ja aje­taan lop­utkin teol­lisu­ud­es­ta pois. 

    Merkit­tävältä osin investoin­tien vähen­e­m­i­nen — tuoteke­hi­tyshän ei näy investointi­na — siis ker­too sel­l­ais­es­ta myön­teis­es­tä kehi­tyk­ses­tä, johon on var­ta vas­ten pyritty.

    Niin, vihrei­den mielestä epäilemät­tä noin.

    Kyse­hän on lop­pukädessä vain siitä, mitä suo­ma­laiset pitävät tavoitelta­vana. Jos siihen kuu­luu mas­satyöt­tömyys ja velka­an­tu­mi­nen tai vai­h­toe­htois­es­ti leikkauk­set, niin ok.

  50. Osmon avauk­seen liit­tyen Suomen kus­tan­nus­ta­son noususta…

    Tänään oli täl­lainen jut­tu Taloussanomissa:
    http://www.taloussanomat.fi/kauppa/2011/06/01/vain-suomessa-nain-rajusti-ruoka-ei-kallistu-missaan/20117655/12?ref=rss

    Eli käytän­nössä ruo­ka kallis­tuu Suomes­sa enem­män kuin mis­sään muual­la Euroopas­sa. Hin­to­jen koro­tus­ta perustel­laan laa­jasti maail­man­markki­nahin­to­jen nos­tol­la, mut­ta samal­la suo­ma­laiset yri­tyk­set hinaa­vat kat­teitaan ylös. Mah­dol­liset maail­man markki­naan liit­tyvät hin­nan­laskut tule­vat viiveel­lä jos koskaan.

    Tämä näkyy täl­lä het­kel­lä esim. polt­toaineen hin­nas­sa, jon­ka hin­ta on pysytel­lyt ennätystasolla.

    Henkilöko­htaisel­la tasol­la sain eilen kir­jeen sähköy­htiöltä, jos­sa ker­rot­ti­in 5% sähkön­hin­nan nos­tos­ta heinäku­us­ta eteen­päin. Perustelu oli sähkön markki­nahin­nan nousu. Käytän­nössä ko. pienehkö sähköy­htiö tuot­taa sähkön­sä vesivoimal­la ja tuulivoimal­la, joten tuotan­tokus­tan­nuk­set eivät var­mas­tikaan ole tänä keväänä merkit­tävästi nousseet.

    Tässä tulee nyt mieleen, että monel­la yri­tyk­sel­lä on mielessä mantra, että markki­noil­ta ote­taan nyt kaik­ki se irti mikä on irtiotettavissa. 

    Toisaal­ta työn­tek­i­jäjär­jestöt halu­a­vat mit­ta­vat palkanko­ro­tuk­set ensi syksynä. Eri­tyis­es­ti tämä on näkynyt Teknolo­gia­te­ol­lisu­u­den neu­vot­teluis­sa, jot­ka eivät ole oikein eden­neet. Omaan TES sopimuk­seeni halu­taan 4,5% koro­tus­ta. Työn­tek­i­jäjär­jestö­jen vaa­timuk­set ovat siinä mielessä oikeutet­tu­ja, että inflaa­tio on nyt tosi kovaa.

    Hyvä kysymys olisi nyt, että miten saadaan palautet­tua yhteiskun­ta­rauha inflaa­tion ja palkanko­ro­tus­vaa­timusten osalta. Maail­mal­ta tulee ihan riit­tävästi painet­ta talout­tamme kohtaan, joten ei sitä tarvitse kotiku­toisel­la “Mulle kaik­ki heti” ‑type­r­yy­del­lä alkaa lisäämään.

  51. Hyvä kysymys olisi nyt, että miten saadaan palautet­tua yhteiskun­ta­rauha inflaa­tion ja palkanko­ro­tus­vaa­timusten osalta.

    Lopete­taan sijoit­ta­jien ylisu­uret tulot (investoidaan se raha vaikka­pa Suomeen) ja las­ke­taan yri­tysjo­hdon palk­ka suh­teessa työn­tek­i­jöi­hin vaikka­pa mak­simis­saan nelink­er­taisek­si. Nuo ylisu­uret ja ansiot­tomat tulot ja tulon­nousuthan palkan­nos­topainei­ta luovat.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.