Terveisiä Kölnistä

30.10.2009 · Aihe: _ 

Ilmastonpilaamiskuukauteni jatkuu vierailulla Kölnin ympäristöteknologian messuihin liittyen BMH Oy:n hallituksen jäsenyyteen. Ympäristöteknologia on jätteiden ja biomassan keräämistä, pilkkomista, tiivistämistä, kuljettamista ja lajittelua.

Kyse on kovin uudesta teknologian alasta. Niinpä jätteiden murskaus- ja lajittelutekniikkaan liittyviä laitteistoja valmistaa pelkästään Saksassa nelisenkymmentä yritystä; autonvalmistajia on paljon vähemmän, vaikka autoja tuotetaan paljon enemmän. Erilaiset pienet nyrkkipajat tuottavat omia innovaatioitaan, mikä sinänsä on hyvä, koska ei voi tietää, mikä osoittautuu hyväksi, mikä huonoksi. Joistakin kyllä tiedetään: jotkut messuilla näytteillä olleet laitteet olivat yksinkertaisesti huonoja. Ala on suuren selkeytymisen edessä niin, että yritysrakenne normalisoituu ja parhaat ratkaisut ajavat markkinoilta ulos huonot ratkaisut.

Kyse oli business to business -messuista. Eniten paikalla oli myyjiä. Jos joku oli ostamassa, hän oli todennäköisesti ostamassa jotain yritystä. Kaikki kyllä kiersivät osastoja innokkaasti; laillistettua tuotevakoilua, mutta erittäin hyödyllistä.

Paikalla oli runsaasti suomalaisia, jotka tietysti tunnistivat toisensa kielestä. Varsin yksimielinen kanta oli, että jätehuollossa Suomi on kyllä takapajula; siis omien jätteidensä käsittelijänä, yrityksemme tuottavat kyllä hyvää teknologiaa muualle maailmaan. . Miksi teknologiassa yleensä tienraivaajana kulkeva maa on jätehuollossa jälkijunassa? Pelkään pahoin, että olen osasyyllinen, koska olin aikanaan eduskunnassa yhtenä muiden mukana hyväksymässä lakia, jolla jätehuolto annettiin aina niin innovatiivisten kuntien monopoliksi.

Pienenä vihjeenä Helsingin kaupungille: messulippu toimi myös joukkoliikenteen näyttölippuna, kahden viikon ajan, vaikka messut olivat nelipäiväiset.

Siis mikä BMH? Kerron siitä seuraavassa viestissä.

Kommentit

11 Vastausta artikkeliin “Terveisiä Kölnistä”

  1. MIVa kirjoitti 31.10.2009 kello 0:13

    Miten niin, että olemme takana jätejutuissa? Jos Saksassa olisi porukka yhtälailla hajautunut noin 340kkm2 alueelle harvakseltaan, niin olisi hyvä nähdä/kuulla ratkaisu. No, meillähän kaikki on perseellään ja muualla paremmin.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  2. spottu kirjoitti 31.10.2009 kello 1:05

    “Miksi teknologiassa yleensä tienraivaajana kulkeva maa on jätehuollossa jälkijunassa?”

    Ehkä jätehuolto ei ole niinkään teknologia- vaan työvoimaintensiivistä. Maailmalla jätehuolto ja kierrätys näyttää noin silmämääräisesti toimivan sellaisen edullisen työvoiman varassa joka on vasta aloittelemassa säätykiertoaan. Suomessa suojatyöpaikat (sanan positiivisessa merkityksessä) rationalisoidaan mielellään pois.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  3. Seppo S kirjoitti 31.10.2009 kello 6:00

    Vai ei ollut messuilla juuri ollenkaan tavallisia asiakkaita. Mielenkiintoinen havainto. Miksi? Tavallisestihan ne ovat enemmistönä.

    Taitavat kunnat olla kaikkialla maailmassa niin heikossa taloudellisessa jamassa, ettei niillä ole omasta mielestään varaa lähettää insinöörejään messuille tutkailemaan uusia ympäristöteknologian ratkaisuja.

    Kunnissa insinöörit sitten säästämisvimmassaan odottelevat työpöytänsä ääressä, että kukin lukuisista alan yrityksistä kerrallaan tulee ovelle kolkuttamaan virka-ajan puitteissa esitenipun kanssa. Syntyyköhän sellaisesta messumatkarahojen säästämisestä todellista hyötyä veronmaksajille?

    Virkamiesten ja myyntireiskojen aikaa, vaivaa ja matkustuskilometrejä palaa moninkertainen määrä verrattuna siihen, että oltaisiin käytetty matkustamiseen hieman rahaa ja tutustuttu ratkaisuihin messuilla keskitetysti nopeaan tahtiin.

    Todennäköisesti lopputuloksetkin olisivat paljon paremmat ja ratkaisujen käyttökustannukset pienemmät, jos kunnissa oltaisiin oltu hieman enemmän kaukoviisaita.

    Koko yhteiskunnallisesti tärkeä toimiala kehittyisi paljon nopeammin, jos myös ostajat olisivat kärryillä siitä, mitä uusia ratkaisuja kehittyvällä alalla on saatu aikaiseksi.

    Missä ne säästöpäätökset sitten on tehty? Varmaan kuntien valtuustot ovat suuressa viisaudessaan päättäneet leikata “turhat” messumatkarahat insinööreiltään, kun se matkustaminen myös pilaa sitä ympäristöä niin paljon.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  4. Liian vanha kirjoitti 31.10.2009 kello 10:36

    Kölnissä on muuten erikoinen joukkoliikenneratkaisu:
    Maaseudulla se kulkee kuten juna, ennen taajamaa se sukeltaa U-bahniksi ja keskustassa se kulkee ratikkana.
    Näin pääsee ilman vaihtoja moneen keskustan paikkaan

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  5. Tim K kirjoitti 31.10.2009 kello 10:52

    Tavallisia asiakkaita ei näillä messuilla juuri ole koska ne on suunnattu lähinnä alan ammattilaisille. Kyllä siellä on niitä kuntien jätehuoltoyhtiöiden porukoitakin näkynyt. Pari kertaa tuolla käynyt, en kuitenkaan tänä vuonna. Paljon siellä on nähtäävä purukumitahrojen keräyskoneesta ja viemäriputkivideokamerajärjestelmistä lähtien.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  6. Markku af Heurlin kirjoitti 31.10.2009 kello 11:15

    “Kölnissä on muuten erikoinen joukkoliikenneratkaisu:
    Maaseudulla se kulkee kuten juna, ennen taajamaa se sukeltaa U-bahniksi ja keskustassa se kulkee ratikkana.
    Näin pääsee ilman vaihtoja moneen keskustan paikkaan.”

    Kiintoisaa. Onko ymärrettävä, että keskustassa U-bahn tas nousee pinalle. Vai että pysäkit ovat niin tihässä, että voidaan tulkita ratikaksi,

    Minkälainen kalusto, noin päällisin puolin: “lähijuna”, “iso ratikka”, “pieni ratikka”? Virta ylhäältä via alhaalta vai sekä että?

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  7. Osmo Soininvaara kirjoitti 31.10.2009 kello 12:05

    Nousee pinnalle ja on nopea kuin Helsingin ratikka. Vetävän noin 300 matkustajaa silmämääräisesti arvioiden.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  8. tpyyluoma kirjoitti 31.10.2009 kello 18:04

    Kölnin radoista ihan hyvä sivu suomeksi, http://www.kaupunkiliikenne.net/Koln.htm
    Eri laiturikorkeuksien kanssa osataan sekoilla muuallakin kuin Helsingissä.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  9. Markku Illikainen kirjoitti 2.11.2009 kello 8:55

    Hyvin on yksityisen yrityksen hallituksen jäsenyys toiminut Soininvaaran kohdalla – niin kielteinen on hänen näkemyksensä kunnallisesta jätehuollosta – ei innovaatioita. Jätteen murskaaminen isolla energiaa paljon käyttävällä murskaimella kiinteitä polttoaineita käyttävien voimalaitosten polttoaineeksi ei ole mikään huippuinnovaatio. Sitä on tehty jo kymmeniä vuosikymmeniä.

    Innovaatiot soveltuvat hyvin parempilaatuisen jätteen käsittelyyn.Valitettavasti parempilaatuista jätettä on esim. kotitalousjätteestä vain noin 10 %. Innovaatiot eivät siten ratkaise valtavien jätemäärien käsittelyä, joita esim. pääkaupunkiseudulla syntyy. Jos jätteet lajitellaan kiinteistöllä huolella, voidaan polttoon tarkoitettu jäte polttaa sellaisenaan nykyaikaisilla arinakattiloilla. Jätteen energiasisältö on täsämlleen sama kuin Tyrannosauruksella murskatun vastaavan jätteen. Jätteen murskaaminen toki mahdollistaa tarjota polttoainetta olemassa oleviin kattiloihin. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että murskeen laatu ei vastaa laitosten edellyttämää tasoa. Laitokset on sitä paitsi luvitettava jätteenpolttolaitoksiksi, jota ne eivät välttämättä halua tehdä.

    Kuntien jätelaitosten ansiosta Suomen jätehuolto on kehittynyt merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden ainana. Kunnallisten jätelaitosten innovaatioihin voi tutustua esim. jätelaitosten kotisivun välityksellä http://www.jly.fi

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  10. Osmo Soininvaara kirjoitti 2.11.2009 kello 9:51

    Olennaista tässä ei ole murskaaminen vaan lajittelu. Kun massapolttolaitokset polttavat kaiken, mitä jäteastioihin joku tulee laittaneeksi, poltetaan usein sekä sellaista, jota ei saisi ympäristösyistä polttaa, että sellaista, joka pitäisi polttamisen sijasta kierrättää. Pilkkomisen energiakustannusta on häviävän pieni jätteen sisältämään energiaan nähden, kun se tehdään terillä leikkaamalla eikä brutaalisti murskaamalla.
    Täytynee katsoa, miten se Thaimaan laitos lähtee käyntiin. Se käsittelemä jätemäärä vastaan pääkaupunkiseudun jätehuollon volyymia.
    Kunnallinen jätehuoltoala on niin varma edistyksellisyydestään, ettei Kölnin ympäristöteknologian messuille ymmärtääkseni tullut yhtään alan edustaja katsomaan, olisiko maailmalla tarjolla jotain uutta.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

  11. Markku Illikainen kirjoitti 2.11.2009 kello 14:29

    Jätteet on lajiteltava syntypaikoilla, vaikka osa jätteistä menisikin arinkakattilalaitokselle poltettavaksi. Huoli siitä, että polttoon joutuu materiaalikäyttöön soveltuvaa jätettä tai muuta polttoon kuulumatonta jätettä on polttotekniikasta riippumaton. Useimmat ihmiset lajittelevat nykyisin esim. paperin keräyspaperiastiaan eikä sekajäteastiaan. On turha pelätä, että he tekisivät toisin, jos tietäisivät sekajätteen päätyvän arinakattilalaitokselle? Euro on tässäkin hyvä konsultti.

      (lainaa tätä viestiä vastaukseesi)

Jätä vastaus