Nokian romahdus ei ole noin suuri

HS ker­too tänään, että Nokian tulos kun­tien kul­ta­kai­vok­se­na on hei­ken­ty­nyt niin pal­jon, että kun yri­tys mak­soi vuon­na 2007 yhtei­sö­ve­roa 1,3 mil­jar­dia, vuon­na 2009 yhtiöl­tä herui enää 66 mil­joo­naa. Nokian tulos on hei­ken­ty­nyt, mut­ta se ei ole pudon­nut kah­des­kym­me­nes­osaan. Nokia on muut­tu­nut vähem­män isän­maal­li­sek­si. Se tulout­taa voit­ton­sa jon­ne­kin muualle.

Nokia ei ole yksin. Viros­sa on 16 000 suo­ma­lais­ten omis­ta­maa yri­tys­tä. Nämä yri­tyk­set eivät yleen­sä omis­ta Viros­sa mitään, vaan yhtiöi­tä Suo­mes­sa. Viroon mak­set­ta­vat osin­got ovat verot­to­mia. Ne voi palaut­taa Suo­meen vaik­ka­pa lai­nan lyhen­nyk­si­nä ja on ymmär­tä­nyt perus­taa sen hol­din­gyh­tiön riit­tä­vän velkaisena.

Oli­si sosi­aa­li­ses­ti oikeu­den­mu­kais­ta lisä­tä pää­oma­tu­lo­jen vero­tus­ta, mut­ta miten teet sen, kun hyvin yksin­ker­tai­sel­la yri­tys­jär­jes­te­lyl­lä saa tulot koko­naan verot­to­mik­si? Kyse­lin tätä Hete­mäen vero­työ­ryh­män väel­tä. Nämä vas­ta­si­vat, ettei työ­ryh­mä ole pereh­ty­nyt asiaan.

Vero­tus tulee har­mo­ni­soi­da aina­kin EU:n tasol­la niin, ettei täl­lai­nen kik­kai­lu onnis­tu. Sitä odo­tel­taes­sa mei­dän on Suo­mes­sa yri­tet­tä­vä pitää huol­ta sii­tä, että koti­mai­ses­sa omis­ta­mi­ses­sa on jotain jär­keä. Vaik­ka se vähän harmittaakin.

93 vastausta artikkeliin “Nokian romahdus ei ole noin suuri”

  1. Olen jos­kus itsek­se­ni hah­mo­tel­lut mal­lia, jos­sa pörs­siy­ri­tyk­siä vero­tet­tai­siin mark­ki­na-arvon mukaan niin, että pörs­siyh­tiö on vel­voi­tet­tu myön­tä­mään val­tiol­le tie­tyn pro­sent­ti­mää­rän osak­kei­taan. Täl­lä oli­si aika pal­jon hyviä puo­lia nykyi­seen yhtei­sö­ve­ro­tuk­seen ver­rat­tu­na: verot eivät meni­si yri­tys­ten välil­lä tiu­kois­ta kas­sa­vir­rois­ta, yri­tys­ten las­ken­ta­toi­men ei tar­vit­si­si enää yrit­tää hui­ja­ta verot­ta­jaa, vaan voi­si­vat kes­kit­tää resurs­sin­sa osak­kee­no­mis­ta­jien hui­jaa­mi­seen, tämä ehkä vähän hil­lit­si­si eri­lais­ten kuplien kokoa, ja kan­nus­tai­si pää­oman allo­kaa­tio­ta tuot­ta­vaan käyt­töön. Huo­no­na puo­le­na aina­kin popu­lis­tit pää­se­vät huu­te­le­maan “verot­to­mis­ta” tulois­ta, ja ennen kaik­kea, kan­sain­vä­li­sen vero-opti­moin­nin seu­rauk­se­na tän­ne kui­ten­kin joten­kin tuli­si yri­tyk­siä, jot­ka onnis­tu­vat ansait­se­maan koko kon­ser­nin mil­jar­di­tu­lot, mut­ta samaan aikaan nii­den mark­ki­na-arvo on jos­tain kum­man syys­tä joi­ta­kin tuhan­sia euroja.

  2. Osmo: “Nämä vas­ta­si­vat, ettei työ­ryh­mä ole pereh­ty­nyt asiaan.”

    Eikö muka oikeas­ti ymmär­re­tä, vai eikö halu­ta ymmär­tää, että vero­jen koro­tus joh­taa pää­omien pake­ne­mi­seen Suo­mes­ta. Samoin arvon­li­sä­ve­ron koro­tus joh­taa vain entis­tä suu­rem­paan raha­vir­taan pois Suomesta.

    Nokias­ta­kin siir­tyy koh­ta suu­ret sii­vut Accen­tu­rel­le, Mic­ro­sof­til­le, Inte­lil­le yms. Ja noi­den pää­kont­to­rit ovat ihan jos­sain muu­al­la. Suo­mes­ta näyt­tää tule­van hyvää vauh­tia aka­tee­mis­ten palk­ka­ren­kien reservaatti.

  3. Ja jos­tain syys­tä vie­lä halu­taan kor­ja­ta jotain työ­voi­ma­pu­laa ulko­mai­sel­la työ­voi­mal­la… Nehän mak­saa myös vero­tu­lon­sa sit­ten ulkomaille.

    Mik­si kaik­ki suo­ma­lai­set fir­mat siir­tää ope­raa­tion­sa ulko­mail­le sit­ten? Var­maan kos­ka suo­ma­lai­nen työ­lain­sää­dän­tö tekee vähin­tään­kin vai­keak­si tilan­teen jos­sa halu­taan kokeil­la koke­ma­ton­ta työn­te­ki­jää pie­nel­lä pal­kal­la aluk­si (esim vuosi).

    Toi­saal­ta vero­tus mur­haa sekä fir­mat että työn­te­ki­jät. Näil­lä vero­tu­loil­la sit­ten kus­tan­ne­taan mas­si­vis­ta byro­kra­ti­aa. (Jota voi­si pois­taa esim käyt­tä­mäl­lä enem­män tie­to­tek­niik­kaa ja sel­keyt­tä­mäl­lä lain­sää­dän­töä joil­tain osin.)

    Tai­ta­vat­kin insi­nöö­rit ja suun­nit­te­li­jat aloit­taa työn­sä yleen­sä jos­tain “ent­ry level” hom­mas­ta, siis sel­lai­ses­ta joi­ta Suo­mes­sa ei enää pahem­min ole.

    Kan­na­tais­ko tilan­net­ta mode­roi­da vaik­ka edus­kun­nas­ta käsin joten­kin? Esim sää­tä­mäl­lä jotain jut­tu­ja tms.

    Vero­tuk­sen lisää­mi­nen ei muu­ten vält­tä­mät­tä efek­tii­vi­ses­ti tuo ollen­kaan lisää rahaa val­tion kas­saan. Se luul­ta­vas­ti kuris­taa puo­li­kuol­lut­ta jär­jes­tel­mää vie­lä lisää.

  4. Tota, eikös tuom­moi­nen heit­te­ly ole osit­tain yri­tys­ve­ro­jär­jes­tel­män omi­nai­suus. Eli kun huo­noi­na aikoi­na tulee alas­kir­jauk­sia ja muu­ta niin verot las­kee hyvin voi­mak­kaas­ti. Tai sit­ten mä olen vaan pihalla.

  5. Vero­tus tulee har­mo­ni­soi­da aina­kin EU:n tasol­la niin, ettei täl­lai­nen kik­kai­lu onnis­tu. Sitä odo­tel­taes­sa mei­dän on Suo­mes­sa yri­tet­tä­vä pitää huol­ta sii­tä, että koti­mai­ses­sa omis­ta­mi­ses­sa on jotain jär­keä. Vaik­ka se vähän harmittaakin.”

    Niin tulee, kuta­kuin­kin Viron tasol­le. Oli­si pik­ku­hil­jaa aika jo lait­taa stop­pi esi­mer­kik­si nau­ret­ta­val­le EU-lakien­vas­tai­sel­le auto­ve­ro­kik­kai­lul­le, min­kä ansios­ta Suo­mes­sa aje­taan lähes Euroo­pan van­him­mil­la autoil­la. Vaik­ka kyl­lä­hän se var­maan har­mit­taa, ettei voi loput­to­miin yllä­pi­tää sato­ja­tu­han­sia vir­ka­mie­hiä jul­ki­sen sek­to­rin palk­ka­lis­toil­la ja sii­nä sivus­sa yrit­tää pakot­taa kaik­kia pyö­räi­le­mään töi­hin kesät talvet.

    Jos­tain syys­tä muu­ten­kin kes­ki­mää­räi­sen suo­ma­lai­sen polii­ti­kon mie­les­tä on aina hie­noa, jos vie­lä onnis­tuu kek­si­mään jon­kin tavan luo­da “tulo­ja” val­tiol­le, ts. ryös­tää vie­lä vähän enem­män rahaa. Esi­mer­kik­si autoi­hin asen­net­ta­va GPS-seu­ran­ta­jär­jes­tel­mä, tai käy­te­tyn hen­gi­ty­sil­man mit­ta­ri, tai hii­li­ja­lan­jäl­jen­mit­taus­jär­jes­tel­mä, tai… Minus­ta jokai­sen polii­ti­kon ainoa­na vel­vol­li­suu­te­na ja tavoit­tee­na pitäi­si olla jat­ku­vas­ti pie­nen­tää sekä jul­kis­hal­lin­non meno­ja että tuloja.

  6. Jos val­tion­va­rain­mi­nis­te­riön vir­ka­mie­het eivät viit­si pereh­tyä kan­sain­vä­li­sen vero­pa­ko­lai­suu­den ongel­miin, niin kan­nat­tai­si jakaa heil­le irti­sa­no­mi­sil­moi­tuk­sia ja vär­vä­tä parem­mat tilalle.

    Täs­sä ei ole kyse vain suo­ma­lai­ses­ta tai EU-alu­een ongel­mas­ta, vaan maa­il­man­laa­jui­ses­ta. Ihme­tel­lään, mik­sei Nokia pär­jää Googlel­le, mut­ta ei ihme­tel­lä, mik­si Nokia mak­saa noin kym­men­ker­tais­ta vero­ta­soa Googleen (2,4%) verrattuna:

    http://www.bloomberg.com/news/2010–10-21/google‑2–4‑rate-shows-how-60-billion-u-s-revenue-lost-to-tax-loopholes.html

  7. Nii-in.

    Ei kai täs­sä mitään ihmeel­lis­tä ole kun pää­oma­ve­ro­tus­ta on pik­ku­hil­jaa kokoa­jan nos­tet­tu sii­tä, mitä se 90-luvul­la oli. Nyt­kin on tekeil­lä pää­oma­ve­ron korotus.Jos sitä ei kom­pen­soi­da yhtei­so­ve­ron vas­taa­val­la las­ke­mi­sel­la, entis­tä useam­pi sanoo soro­noo Suo­men verottajalle.

    Kuten olen aikai­sem­min sano­nut: on ihan tur­ha hai­ha­tel­la jol­lain pää­oma­ve­ron tun­tu­val­la nos­tol­la. Olen hen­ki­lö­ko­hai­ses­ti päät­tä­nyt että sem­moi­sia en tule mak­sa­maan, vaan vedän hatus­ta koro­tuk­sen ver­ran verot­to­mia kulu­kor­vauk­sia kirjanpitoon.

  8. Tulee mie­leen muu­ta­mia vaih­toeh­to­ja. 1) Hyväk­sy­tään se, että pää­oma ja talou­del­li­nen toi­me­liai­suus hakeu­tuu sin­ne, mis­sä sen on kan­nat­ta­vin­ta olla. 2) Ote­taan pää­oman ja talou­den sää­te­ly uudel­leen yksit­täis­ten val­tioi­den asiak­si. 3) Sama, mut­ta kont­rol­li­va­na yksik­kö­nä on EU. 4) Yri­te­tään teh­dä kan­sain­vä­li­siä mah­dol­li­sim­man kat­ta­via sopi­muk­sia sii­tä, miten talout­ta ohjail­laan yhtei­sin sään­nöin (esim. mini­mi­ve­ro­tus). 5) Suo­mi tekee yksi­puo­li­sia pää­tök­siä ja kup­paa Suo­mes­sa toi­mi­vil­ta yri­tyk­sil­tä enem­män rahaa. 6) Sama mut­ta kup­paa vähem­män rahaa.

  9. Hei Osmo,

    Voi­sit­ko ker­toa miten sinä näet tämän sosi­aa­li­sen (epä)oikeudenmukaisuuden pää­oma­tu­lo­jen vero­tuk­ses­sa? Minul­le aina­kin jää maku että koet että pää­oma­tu­lois­sa on jotain epäreilua.

    Mie­les­tä­ni yksi tapa näh­dä pää­oma­tu­lot on kulu­tuk­sen siir­tä­mi­nen täs­tä päi­väs­tä tule­vai­suu­teen (sääs­tän tänään, sijoi­tan ”ris­kit­tö­mäs­ti” val­tion vel­ka­kir­joi­hin ja kulu­tan rahat kun jään eläk­keel­le), jol­loin minus­ta sosi­aa­li­ses­ti oikeu­den­mu­kais­ta oli­si että pää­oma­tu­lo­ja ei vero­tet­tai­si ollen­kaan. Jos tämä tun­tuu oudol­ta niin kat­so http://www.themoneyillusion.com/?p=7091

    Jos tähän sääs­tä­mi­seen lisä­tään ris­kiä, niin sil­loin on mah­dol­lis­ta että tuot­to on joko pie­nem­pää tai suu­rem­paa kuin val­tion vel­ka­kir­jois­sa. Jos tuot­to on pie­nem­pää tai nega­tii­vis­tä niin se ei ilmei­ses­ti ole epä­rei­lua kaik­kia mui­ta koh­taan*. Jos tuot­to on suu­rem­paa kuin vel­ka­kir­jois­sa, sil­loin ilmei­ses­ti men­nään sii­hen epä­rei­luun tuloon. Mitä ovat ne tavat joil­la tämä suu­rem­pi tuot­to saa­daan siten, että se ei ole hyö­dyl­lis­tä ympä­röi­väl­le yhteis­kun­nal­le? Onko käsi­tyk­se­ni vää­rä, että tähän suu­reen pää­oma­tu­loon liit­tyy hyvin useas­ti menes­ty­nyt fir­ma ja että tämä menes­ty­nyt fir­ma pitää sisäl­lään hyvin useas­ti työs­sä­käy­viä ihmi­siä? Ymmär­rän kyl­lä että muun­lai­sia esi­merk­ke­jä on ole­mas­sa, mut­ta ovat­ko ne luku­mää­räi­ses­ti miten­kään mer­kit­tä­viä näi­hin posi­tii­vi­siin ver­rat­tu­na? Jos en ole vää­räs­sä niin eikö mei­dän pitäi­si kan­nus­taa täl­lai­sen pää­oma­tuo­ton hank­ki­mi­seen kai­kin mah­dol­li­sin kei­noin sen sijaan että haluam­me suit­sia sitä nos­ta­mal­la vero­tus­ta? Jos sat­tui­si käy­mään niin että näi­hin pari pos­taus­ta sit­ten puhee­na ollei­siin pie­niin tuu­li­voi­mayh­tiöi­hin sijoit­ta­mal­la rikas­tui­si, niin minus­ta se oli­si pel­käs­tään hie­no asia enkä näe mik­si val­tion pitäi­si pie­nen­tää tämän ris­kin­o­ton odo­tusar­voa. Var­sin­kin jos perus­te­lee itsel­leen val­tion elvy­tyk­sen vai­ku­tus­ta key­ne­si­läi­sen ker­toi­men (?, Key­ne­sian mul­tiplier) avul­la niin eikö tämä oli­si sil­loin vie­lä­kin tärkeämpää…

    Ps. En tie­dä olen­ko naii­vi, mut­ta ole­tan että on mah­dol­lis­ta lain­sää­dän­nöl­li­ses­ti erot­taa pää­oma­tu­lo ja ansio­tu­lo toi­sis­taan ja estää että kaik­ki ansio­tu­lo kier­rä­te­tään pää­oma­tu­lon kautta.

    *Pait­si että onhan se aika epis­tä kaik­kia mui­ta koh­taan että jos minä olen nokia­mil­jo­nää­ri ja sijoi­tan kaik­ki raha­ni sel­lai­seen lii­ke­toi­min­taaan, joka kel­lah­taa paris­sa vuo­des­sa kun samal­la rahal­la oli­si ollut poten­ti­aa­lis­ta teh­dä voit­toa ja työl­lis­tää samal­la muu­ta­ma hen­ki­lö­kin. Var­sin­kin jos perus­te­lee itsel­leen val­tion elvy­tyk­sen vai­ku­tus­ta key­ne­si­läi­sen ker­toi­men (?, Key­ne­sian mul­tiplier) avul­la niin eikä tämä oli­si sil­loin vie­lä­kin tärkeämpää…

    Kim­mo

  10. Osmo:

    Vero­tus tulee har­mo­ni­soi­da aina­kin EU:n tasol­la niin, ettei täl­lai­nen kik­kai­lu onnistu.

    !?!?! No ei todel­la­kaan pidä. Kyl­lä val­tioi­den pitää pys­tyä kil­pai­le­maan kes­ke­nään hal­li­non tehok­kuu­del­la. Jos Suo­mi ei tyk­kää Viron vero­kil­pai­lus­ta, niin Suo­mel­la pitäs olla oikeus ja kyky verot­taa näi­tä paos­sa ole­via yri­tyk­siä niin, että viro­lai­set saa edel­leen verot­taa omia yri­tyk­si­ään ihan niin­kuin haluavat.

  11. !?!?! No ei todel­la­kaan pidä. Kyl­lä val­tioi­den pitää pys­tyä kil­pai­le­maan kes­ke­nään hal­li­non tehokkuudella. ”

    Kysy­mys­hän ei ole hal­lin­non tehok­kuu­des­ta vaan miten rahat käy­te­tään esim USA ampuu vero­ra­hat tai­va­na tuuliin.
    Tosin USA on parem­mas­sa ase­mas­sa, kos­ka osa­val­tiot eivät voi juu­ri­kaan kil­pail­la vero­tuk­sel­la kun val­tio kerää n 50 % verois­ta ja vero­poh­ja on yhteinen

  12. Lii­an vanha:

    Kysy­mys­hän ei ole hal­lin­non tehok­kuu­des­ta vaan miten rahat käy­te­tään esim USA ampuu vero­ra­hat tai­va­na tuuliin.

    No kyse on tie­tys­ti molem­mis­ta, mut­ta jos vero­kil­pai­lu kiel­le­tään, niin käy­tän­nös­sä teh­dään hal­lin­non tehok­kuu­del­la kil­pai­lu aika vaikeeks.

  13. Suo­ma­lais­ten omis­tuso­suus on Nokian osal­ta (leh­ti­tie­to­jen mukaan) nousus­sa! Sen osak­keis­ta on Suo­mes­sa nyt 15,6 pro­sent­tia, kol­me ja puo­li pro­sent­tiyk­sik­köä enem­män kuin vuo­den alus­sa! Sel­väs­sä rahas­sa se tar­koit­taa yli mil­jar­dia euroa. 

    Tääl­lä poh­jan peril­lä usko­taan Nokian tule­vaan nousuun… Tämä on hyvä tak­tiik­ka. Myy­dään Nokian osak­keet, kun ne kal­lis­tu­vat, ja oste­taan sit­ten takai­sin, kun ne hal­pe­ne­vat. Heh! Ilmais­ta rahaa. Vai onko?

  14. tcrown hyvä. Ehdo­tus­ta­si sano­taan sosia­lis­mik­si. Se on jo kokeil­tu. Se joh­taa lopul­ta vain katastrofiin.

    TL: “Eikö muka oikeas­ti ymmär­re­tä, vai eikö halu­ta ymmär­tää, että vero­jen koro­tus joh­taa pää­omien pake­ne­mi­seen Suomesta…”

    Jot­kut eivät oikeas­ti ymmär­rä ja jot­kut eivät halua ymmär­tää, eli teke­vät tie­toi­sen itse­pe­tok­sen. Pel­kään pahoin Suo­men talou­den ajau­tu­van täy­del­li­seen kaa­ok­seen muu­ta­mas­sa vuo­des­sa. Maam­me ei kes­tä nykyis­tä veroas­tet­ta. Ennen kaik­kea pää­oma­ve­ro­tus­ta on pak­ko keven­tää kes­tä­vän kehi­tyk­sen takaamiseksi. 

    Veroas­teen las­ke­mi­nen taas tar­koit­taa pal­ve­lu­jen kar­si­mis­ta. Mikään juus­to­höy­lä ei auta. Käy­tän­nös­sä vain sosi­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­lu­jen kar­si­mi­sel­la saa­daan tulos­ta aikai­sek­si. Ne ovat yli 70% yhteis­kun­nan menois­ta. Kol­mas mer­kit­tä­vä menoe­rä on kou­lu­tus, kaik­ki muut sääs­töt ovat vain kosmetiikkaa.

    Art­tu­ri, kir­joi­tit itse­si pus­siin. 🙂 Jos Viro hal­lin­to on tehok­kaam­pi ja sen takia veroas­te on siel­lä sääl­li­sem­pi, niin mik­si pitäi­si rajoit­taa yri­tys­ten siir­ty­mis­tä? Juu­ri kil­pai­lu­han takaa pit­kän pääl­le tehok­kaan hal­lin­non myös Suo­meen. Ei meil­lä oikeas­ti ole varaa nykyi­sen­kal­tai­seen sosiaaliturvajärjestelmään.

    Lii­an van­han kom­men­tis­sa on tot­ta toi­nen puo­li. Paras kom­bi­naa­tio saa­ta­neen siten, että EU hoi­taa sel­lai­sen vero­tuk­sen, jos­sa voi piil­lä kil­pai­lun rajoi­tuk­sia val­tioi­den välil­lä. Ne liit­ty­vät lähin­nä tava­ran tai pää­oman liik­ku­mi­seen vapaa­kaup­pa-alu­eel­la. Samal­la osa vas­tuis­ta siir­tyy tie­tys­ti EU:lle. Loput jää jäsen­mail­le ja ne kil­pai­le­vat kes­ke­nään. Tehot­to­muu­den sie­men pii­lee tuol­loin EU:n osuudessa.

  15. Talous ete­nee aal­lois­sa, eli kän­ny­köi­tä raken­ne­taan niin kau­an hyväl­lä vauh­dil­la kun­nes kai­kil­la on sel­lai­nen kän­nyk­kä jos­ta tyk­kää­vät, ja sen jäl­keen tuo­tan­toa aje­taan alas. Sit­ten teh­dään jotain muu­ta tuo­tet­ta kun­nes kai­kil­la on sitä­kin tarpeeksi.

    Yksin­ker­tai­nen totuus on tie­tys­ti se, että val­tion ei tule käyt­tää rahaa jota ei ole (ilmei­ses­ti lii­an yksin­ker­tai­nen enem­mis­töl­le) Ja eri­tyi­ses­ti pitäi­si puhua sii­tä, että leik­kauk­sia pitää teh­dä, vaik­ka se tar­koit­tai­si muu­ta­man nimi­tys­pa­ke­tin kariutumista.

    Jos halu­aa pysy­viä vero­vir­to­ja, niin esi­mer­kik­si kiin­teis­tö­ve­ro on sel­lai­nen joka ei läh­de Ees­tiin matkalle.

  16. että EU hoi­taa sel­lai­sen vero­tuk­sen, jos­sa voi piil­lä kil­pai­lun rajoi­tuk­sia val­tioi­den välil­lä. Ne liit­ty­vät lähin­nä tava­ran tai pää­oman liik­ku­mi­seen vapaa­kaup­pa-alu­eel­la. Samal­la osa vas­tuis­ta siir­tyy tietyst”

    USA:n liit­to­val­tio kerää veron­sa tulo­ve­roi­na ja progres­sio on jyrk­kä, kos­ka pie­net tulot ovat vero­va­pai­ta ja pie­nis­tä tulois­ta vero on itse asias­sa negatiivinen.

    Veroas­teet eivät ole ver­tai­lu­kel­poi­sia, jokai­nen maa ilmoit­taa veroas­teen­sa omi­ne poliit­tis­ten int­res­sien mukaan, eikä veroas­teel­la ole juu­ri mitään yhteyt­tä todel­li­seen verotukseen

  17. Jos Suo­mi ei tyk­kää Viron vero­kil­pai­lus­ta, niin Suo­mel­la pitäs olla oikeus ja kyky verot­taa näi­tä paos­sa ole­via yri­tyk­siä niin, että viro­lai­set saa edel­leen verot­taa omia yri­tyk­si­ään ihan niin­kuin haluavat.”
    Eivät ne viro­lai­set­kaan tyk­kää Viros­ta ja muut­to­lii­ke on taas voi­mis­tu­nut, uuden itse­näi­syy­den aikan väes­tö on vähen­ty­nyt 1,6 mil­joo­nas­ta 1,3 mil­joo­nan ja muut­to­lii­ke on taas voi­mis­tu­nut uudes­taan, kun palk­ko­ja ja sosi­aa­li­tur­vaa on leikattu

  18. Kal­le:

    os Viro hal­lin­to on tehok­kaam­pi ja sen takia veroas­te on siel­lä sääl­li­sem­pi, niin mik­si pitäi­si rajoit­taa yri­tys­ten siirtymistä?

    No Osmon pitäs rajoit­taa nii­den siir­ty­mis­tä siks, että sil­le jäis jotain verotettavaa.

  19. Suo­men vero­tuk­sen kau­his­te­li­joil­le kysy­mys: Miten­käs Ruot­sin talous menes­tyy lois­ta­vas­ti vie­lä kor­keam­mal­la veroas­teel­la ja pääomaverotuksella?

  20. Jos EU-tasol­la este­tään Noki­aa keplot­te­le­mas­ta vero­jaan alas yhtä tehok­kaas­ti kuin vaik­ka Sam­sung, sehän ei tar­koi­ta, että suo­ma­lai­sil­le kun­nil­le tulee enem­män vaan luul­ta­vas­ti vähem­män rahaa Nokial­ta. Kun Nokia ja kaik­ki muut kyn­nel­le kyke­ne­vät kik­kai­le­vat veron­sa EU:n ulko­puo­lel­le, jää se vähä­kin saa­mat­ta. Se on se ekosysteemi.

  21. Hyvä esi­merk­ki ovat juu­ri nuo sosi­aa­li- ja terveysmenot.

    Suo­mes­sa ne ovat 26,3 % bkt:ta vuon­na 2008.
    EU 27 kes­kiar­vo on 26,4 ja EU-15 27,1 %.

    Esi­mer­kik­si Ruot­sis­sa ne ovat 29,4 ja Tans­kas­sa 29,7.

    Sak­sas­sa 27,4 % , Iso-Bri­tan­nias­sa 23,7 %, Rans­kas­sa 30,8 % Ita­lias­sa 27,8 %

    Pie­nem­mis­sä mais­sa Alan­ko­maat 28,4 %, Bel­gia 28,3 %

    EU:n ulko­puo­lel­la mut­ta sen kes­kel­lä Sveit­sis­sä 26,4 %

    Viros­sa 15,1 % Tsek­ki 18,7 % Unka­ri 22,7 %

    Yhdes­sä­kään maas­sa sosi­aa­li­tur­va aja ter­vey­den­hoi­toa tai sosi­aa­li­tur­vaa ei mak­se­ta itse vaan pää­osa tulee yhtei­sis­tä varoista.
    Esim Viros­sa suo­ra ansio­tu­lo­jen vero­tus on kor­keam­pi kuin Suo­mes­sa esim 500 euron kk-tulos­ta vero on Viros­sa 21 % mut­ta Suo­mes­sa 2,5 %

    Viros­sa suu­rin osa veros­ta on työ­nan­ta­ja­mak­suis­sa, jot­ka ovat n 7–8 %-yksik­köä kor­keam­mat kuin Suomessa.

    Mer­kit­tä­vää on, että Suo­mes­sa ovat kor­keim­mat oma­vas­tuut OECD mais­sa eli Suo­mes­sa mak­se­taan eni­ten pal­ve­luis­ta itse.

  22. Viroon mak­set­ta­vat osin­got ovat verot­to­mia. Ne voi palaut­taa Suo­meen vaik­ka­pa lai­nan lyhen­nyk­si­nä ja on ymmär­tä­nyt perus­taa sen hol­din­gyh­tiön riit­tä­vän velkaisena.”

    Tämä­hän joh­tuu pel­käs­tään sii­tä, että Suo­mi jos­tain kum­man syys­tä halu­aa pitää osin­goil­la kak­sin­ker­tai­sen vero­tuk­sen vaik­ka muil­la pää­oma­tu­loil­la on käy­tös­sä yksin­ker­tai­nen vero­tus. On täy­sin kes­tä­mä­tön­tä, että yri­tyk­siin sijoi­tet­tua omaa pää­omaa vero­te­taan ras­kaam­min kuin yri­tys­ten lai­naa­maa vie­ras­ta pää­omaa tai mui­ta pääomatuloja.

  23. Osmo kir­joi­taa täyt­tä asiaa.
    Pie­nel­le­kin yri­tyk­sel­le alkaa koh­ta olla jär­ke­vää siir­tää toi­min­taan­sa osin Viroon, isom­mat hoi­ta­vat sen Luxen­bur­gin tai vaik­ka Brys­se­lin pää­kont­to­riyh­tiön avulla.

    Vasem­mis­tol­li­ton ja SDP.n vero­kes­kus­te­lus­sa noloin­ta on sen peit­te­le­mä­tön kateus — voi­si­vat yhtä hyvin ker­toa suo­raan pal­jon­ko Nal­le Wahl­roos sit­ten sai­si ansaita?

    Köy­hyy­son­gel­ma on käsit­tä­mät­tä­män jyr­käs­sä pien­ten tulo­jen vero­tuk­ses­sa, ei suur­ten tulo­jen mata­las­sa verotuksessa.

    Jos suu­rin ansio­tu­lo­ve­ro­pro­senn­ti oli­si 50% tulois­ta, sen pitäi­si riittää. 

    Yri­tys­ve­ro­tuk­sen ymmär­tä­mi­ses­sä taas vaa­di­taan sen hyväk­sy­mis­tä, etä sii­hen kuu­luu rik­si, vas­tuu ja stres­si — joi­den sie­tä­mi­ses­tä yhteis­kun­nan kan­nat­taa pal­ki­ta. Lisäk­si sii­nä on kak­sin­ker­tai­sen vero­tuk­sen louk­ko koko ajan lähellä. 

    Pää­oma­tu­lo­jen vero­tuk­sen nous­tes­sa taas eni­ten sii­tä kär­si­vät suh­teel­li­sen taval­li­set ihmi­set, joil­la on jotain pien­tä sukan var­res­sa. Pää­oma­ve­ron nos­toon kan­nat­taa liit­tää pien­ten pää­oma­tu­lo­jen verovapaus.
    Ris­ki­si­joit­ta­jien (aloit­ta­via yri­tyk­siä rahoit­ta­vien) osal­ta taas oikeus ja koh­tuus oli­si, että vero­ja perin­tään vain jos saa­dut tulot jäte­tään sijoit­ta­mat­ta uudel­leen suo­ma­lai­siin pie­ny­ri­tyk­siin. Nyt­hän verot napa­taan aina kun tulo­ja vain saadaan.

    Tii­vis­täen: vefro­tus­kek­sus­te­lus­ta kateus pois, sil­loin pääs­täi­siin asiaan.

  24. Punik­ki:

    Suo­men vero­tuk­sen kau­his­te­li­joil­le kysy­mys: Miten­käs Ruot­sin talous menes­tyy lois­ta­vas­ti vie­lä kor­keam­mal­la veroas­teel­la ja pääomaverotuksella?

    Suu­rin syy on Ruot­sin kes­kus­pank­ki. Mui­ta syi­tä ehkä parem­pi kult­tuu­ri, parem­pi hal­lin­to. Ei koko hal­lin­non parem­muut­ta voi tii­vis­tää veroasteeseen.

  25. Punik­ki: “Suo­men vero­tuk­sen kau­his­te­li­joil­le kysy­mys: Miten­käs Ruot­sin talous menes­tyy loistavasti…”

    Ruot­sis­sa on aina ollut kil­pai­lu­ky­kyi­nen pää­oma­ve­ro­tus! 🙂 1) Ruot­sis­sa on aina kysyt­ty, sopii­ko joku jut­tu ruot­sa­lai­sil­le suur­si­joit­ta­jil­le. 2) Sen jäl­keen on mie­tit­ty pien­si­joit­ta­jien reak­tioi­ta ja 3) lopul­ta on mie­tit­ty oli­si­ko joku kik­ka vie­lä lisä­tä ruot­sa­lais­ta pää­omaa (mm. työ­paik­ka­koh­tai­set rahas­tot). Jär­jes­tys on juu­ri tuo.

    Ruot­sin kova vero­mai­ne perus­tui kor­kei­siin tulo­ve­ro­hin, joi­ta oikeis­to­hal­li­tus on lei­kan­nut rajus­ti saa­den tulo­ve­ro­pa­ko­lais­ten vir­taa Kes­ki-Euroop­paa tyreh­ty­mään. Kan­nat­taa tutus­tua ilmi­öön Water­loo Svens­ka Klub­ben. Kyse on juu­ri koh­tuut­to­mia tulo­ve­ro­ja paos­sa ole­vis­ta hen­ki­löis­tä, joi­ta progres­sio­ta jär­keis­tä­mäl­lä haa­li­taan taka­sin kotiin.

  26. Eikös EU-tasol­la ole ollut meneil­lään joku uudis­tus­han­ke tai aina­kin kes­kus­te­lua sii­tä, että yhtei­sö­ve­roa mää­rät­täi­siin enem­män sen mukaan, mis­sä yri­tyk­sel­lä on toi­min­taa tai mis­tä lii­ke­vaih­to ker­tyy? Voi olla, että muis­tan vää­rin, mut­ta jotain tämän tyyp­pis­tä olen ihan vii­mei­sen vuo­den aika­na lukenut.

    Välil­lä mie­ti­tyt­tää, että mik­si nimel­li­ses­tä tuo­tos­ta pitää mak­saa pää­oma­tu­lo­ve­roa, jos vero­tus ker­ran perus­tuu veron­mak­su­ky­kyyn? Eikö sil­loin vain reaa­li­sen tuo­ton tuli­si olla verotettavaa? 

    Nor­jas­sa on omak­sut­tu tämä ajat­te­lu­ta­pa ja sitä on käsi­tel­ty mm. VATT:n tut­ki­muk­ses­sa (148/2009): “Osak­kei­den nor­maa­li­tuo­ton vero­va­paus: Nor­jan osa­ke­ve­ro­tuk­sen malli”.

  27. Saku:

    Mik­si kaik­ki suo­ma­lai­set fir­mat siir­tää ope­raa­tion­sa ulko­mail­le sit­ten? Var­maan kos­ka suo­ma­lai­nen työ­lain­sää­dän­tö tekee vähin­tään­kin vai­keak­si tilan­teen jos­sa halu­taan kokeil­la koke­ma­ton­ta työn­te­ki­jää pie­nel­lä pal­kal­la aluk­si (esim vuosi).”

    No höpö höpö. 

    Jo nykyi­sen työ­so­pi­mus­lain mukaan koe­ai­ka voi­daan teh­dä nel­jäk­si kuu­kau­dek­si. Kau­pan alal­la, jos­sa pal­kat ovat ennes­tään­kin pie­net, voi­daan lisäk­si sopia työ­eh­to­so­pi­muk­sen mini­mi­pal­kan alit­ta­vas­ta har­joit­te­li­jan pal­kas­ta jopa vuo­den ajak­si (kau­pan alan työ­tä pitää siis har­joi­tel­la vuosi?)

    Näil­lä mata­la­palk­ka-aloil­la kuvaa­ma­si kokei­lu­jär­jes­te­ly on jo nykyi­sil­lä, lyhyem­mil­lä aika­mää­reil­lä joh­ta­nut kik­kai­luun, jos­sa aina työn­te­ki­jää kokeil­laan har­joit­te­li­jan pal­kal­la 4 kuu­kau­den ajan ja tode­taan tämän jäl­keen sopi­mat­to­mak­si teh­tä­viin­sä ja sit­ten sama tois­tuu seu­raa­van työn­te­ki­jän koh­dal­la jne jne.

    Kun puhu­taan asian­tun­ti­ja­rek­ry­toin­nis­ta, ris­ki voi olla mah­dol­li­nen. Toi­saal­ta täl­lai­ses­sa tapauk­ses­sa työ­hön otta­mi­seen liit­ty­nee yleen­sä laa­jem­paa pereh­dyt­tä­mis­tä, jol­loin koe­ai­ka voi­daan sopia kuu­den kuu­kau­den mit­tai­sek­si. Lisäk­si asian­tun­ti­ja­ta­son rek­ry­toin­nis­sa palk­kaus on mah­dol­lis­ta sopia alkuun sel­väs­ti alem­mak­si, kuin vas­taa­vil­le “täy­sin oppi­neil­le” yleen­sä maksetaan.

  28. Viit­ta­sin aiem­mas­sa kom­men­tis­sa­ni euroop­pa­lai­seen kes­kus­te­luun Euroo­pan laa­jui­sen yhtei­sö­ve­ro­tuk­sen uudis­ta­mi­sek­si. Kyse on komis­sion ehdo­tuk­ses­ta ja sen pää­piir­teet on luet­ta­vis­sa mm. täältä: 

    http://europa.eu/rapid/pressReleasesAction.do?reference=IP/11/319&format=HTML&aged=0&language=FI&guiLanguage=en

    yhtiön vero­poh­ja jaet­tai­siin tiet­tyä jako­kaa­vaa käyt­täen nii­den jäsen­val­tioi­den kes­ken, jois­sa yhtiö har­joit­taa toi­min­taa. Jako­kaa­vas­sa ote­taan huo­mioon kol­me teki­jää: omai­suuse­rät, työ­voi­ma ja myyn­ti. Kun vero­poh­ja on jaet­tu, jäsen­val­tiot saa­vat verot­taa osuut­taan omaa yhtiö­ve­ro­kan­taan­sa soveltaen. ”

    Menet­te­ly oli­si kui­ten­kin yri­tyk­sil­le vapaa­eh­toi­nen eikä siten ehkäi­si kik­kai­lua. Käy­tös­sä olles­saan menet­te­ly pikem­min­kin lisäi­si vero­kil­pai­lua siten, että se laa­je­ni­si uusil­le “alueil­le” pel­kän yhtei­sö­ve­ro­kan­nan sijaan: työn ja omai­suuse­rien verottamiseen.

  29. Sha­keem:

    Käy­tös­sä olles­saan menet­te­ly pikem­min­kin lisäi­si vero­kil­pai­lua siten, että se laa­je­ni­si uusil­le “alueil­le” pel­kän yhtei­sö­ve­ro­kan­nan sijaan: työn ja omai­suuse­rien verottamiseen.”

    Höpö­tän mitä sat­tuu. Ei tie­ten­kään näin. Ajatusvirhe. 

    Käy­tös­sä olles­saan jär­jes­tel­mä nime­no­maan vähen­tää kik­kai­lua siten, ettei toi­min­nas­ta ker­ty­viä voit­to­ja voi­da siir­tää vero­tet­ta­vak­si edul­li­sim­man yhtiö­ve­ro­kan­nan maa­han kokonaisuudessaan.

  30. No Osmon pitäs rajoit­taa nii­den siir­ty­mis­tä siks, että sil­le jäis jotain verotettavaa.”

    Viro käyt­ti hyväk­seen NL sor­tu­mis­ta . NL:ssa eläk­keet oli­vat koh­tuul­li­set, mut­ta mur­rok­ses­sa nii­den arvo romah­ti ja Viro mak­saa NL aikai­sis­ta elä­ke­vel­vot­tees­ta todel­la kur­jaa eläkettä.
    Sama tois­tuu läpi IVY-mai­den eri astei­na, mut­ta Viro on armottomin

  31. Oli­si sosi­aa­li­ses­ti oikeu­den­mu­kais­ta lisä­tä pää­oma­tu­lo­jen vero­tus­ta, mut­ta miten teet sen, kun hyvin yksin­ker­tai­sel­la yri­tys­jär­jes­te­lyl­lä saa tulot koko­naan verottomiksi?

    Oli­si kan­san­ta­lou­del­li­ses­ti jär­ke­vää, että kehi­te­tään tapo­ja pitää pää­omat yri­tyk­sis­sä ja Suo­mes­sa. Esil­lä ole­va Viro on yksi sel­lai­nen, joka asias­sa on mel­ko hyvin onnis­tu­nut. Vero­va­paus yri­tys­ten voi­tol­le, kun­han rahat inves­toi­daan uuteen toimintaan.

  32. Eivät ne viro­lai­set­kaan tyk­kää Viros­ta ja muut­to­lii­ke on taas voi­mis­tu­nut, uuden itse­näi­syy­den aikan väes­tö on vähen­ty­nyt 1,6 mil­joo­nas­ta 1,3 mil­joo­nan ja muut­to­lii­ke on taas voi­mis­tu­nut uudes­taan, kun palk­ko­ja ja sosi­aa­li­tur­vaa on leikattu

    Ovat­ko luku­ja Viros­sa vaki­tui­ses­ti asu­vis­ta vai ainoas­taan kan­sa­lai­suu­den saa­neis­ta? Viros­sa lie­nee edel­leen sato­ja­tu­han­sia koko ikän­sä asu­nei­ta venä­läi­siä, joi­den sta­tus on hei­kom­pi kuin roma­ni­ker­jä­läis­ten Suomessa.

  33. Nokian romah­dus on vas­ta tulossa.

    1980-luvul­la PC-mark­ki­noi­ta hal­lit­si­vat IBM ja Mic­ro­soft. Mic­ro­sof­til­la oli sof­taa. IBM:llä oli rau­taa + yli­voi­mai­ses­ti paras monia­jo­ym­pä­ris­tö (OS2 +Warp), mut­ta IBM:llä ei ollut sof­taa. Se yrit­ti sitä osta­mal­la Lotuk­sen, mut­ta se ei riittänyt.

    Sil­ti IBM ei läh­te­nyt kimp­paan Mic­ro­sof­tin kans­sa. Jos se oli­si läh­te­nyt perin­tei­käs­tä busi­ness­mac­hi­ne-fir­maa ei enää oli­si ole­mas­sa. Oli­si vain Microsoft.

    Nokial­la on Sym­bian eikä sovel­lus-sof­taa ollen­kaan: PC-Sui­te ja OVI on jätet­ty kehit­tä­mät­tä. Nokian insi­nöö­ri-joh­to ja kvar­taa­li­ta­lou­den esi­kun­ta ei tajua his­to­ri­aa eikä ohjel­mis­to­la­lan bissnestä.

    Mitä täs­tä seu­raa — nel­jän, vii­den vuo­den kulut­tua Nokia sulau­te­taan Mic­ro­sof­tiin ja puhe­li­mil­le käy kuin Moto­ro­lal­le. Ei nii­tä­kään Ame­ri­kan man­te­reel­la osat­tu edes kehit­tää saa­ti­ka kasata.

  34. Suo­mes­sa on käy­tän­nös­sä tasaverotus,viime vuo­si­na vero­tuk­sen hajon­ta suu­ri­tu­loi­sil­la on supis­tu­nut eikä vero­tau­lu­kos­sa enää juu­ri­kan näe poikkeuksia.
    Toteu­tu­nees­sa vero­tuk­ses­sa ei näy progressiota

    Vero­na­lai­nen
    tulo vero %

    1 — 4 999 5,8
    5 000 — 9 999 8,0
    10 000 — 14 999 13,5
    15 000 — 19 999 16,9
    20 000 — 24 999 17,7
    25 000 — 34 999 20,9
    35 000 — 54 999 25,8
    55 000 — 74 999 30,0
    75 000 — 99 999 32,6
    100 000 — 149 999 33,6
    150 000 — 299 999 33,4
    300 000 29,0

  35. Sha­keem:

    Kir­joi­tit enim­mäk­seen asi­aa. Oma jut­tu­ni oli tuol­ta osin vähän seka­va ja nopeas­ti tehty.

    … työn­te­ki­jää kokeil­laan har­joit­te­li­jan pal­kal­la 4 kuu­kau­den ajan ja tode­taan tämän jäl­keen sopi­mat­to­mak­si teh­tä­viin­sä ja sit­ten sama tois­tuu seu­raa­van työn­te­ki­jän koh­dal­la jne jne. ”

    Mik­si noin on? Työn­te­ki­jä on har­joit­te­lua­jan jäl­keen aika­moi­nen taak­ka monil­le fir­moil­le (vai­kea irti­sa­noa jne). Kui­ten­kaan työn­te­ki­jä ei vält­tä­mät­tä 4kk jäl­keen ole kovin­kaan teho­kas vie­lä. Joten mitä jos se olis har­joit­te­li­ja pal­kal­la 12kk, jol­loin ei ole moti­vaa­tio­ta erot­taa sitä että saa­daan uusi aloit­te­li­ja paikalle.

    12kk jäl­keen voi­daan huo­ma­ta että se tekee hom­mia 3x tehok­kuu­del­la johon­kin aloit­te­li­jaan ver­rat­tu­na joten sil­le voi­daan mak­saa ihan hyvää palkkaakin.

    Kos­ka toi har­joit­te­lu­palk­ka on var­maan tosi pie­ni, val­tio voi­si tukea täl­lai­ses­sa tilan­tees­sa jol­lain lisärahalla.

    Idea on sii­nä että tuol­lai­sen työn pitäi­si tuo­da enem­män rahaa köy­hän käyt­töön kuin työt­tö­myys­kor­vaus. Val­tion tuki on kui­ten­kin pie­nem­pi ja mah­dol­li­nen työ­elä­mään siir­ty­mi­nen vaki­tui­ses­ti on pal­jon todennäköisempää.

  36. Ruot­sis­sa on aina ollut kil­pai­lu­ky­kyi­nen pää­oma­ve­ro­tus! 🙂 1) Ruot­sis­sa on aina kysyt­ty, sopii­ko joku jut­tu ruot­sa­lai­sil­le suur­si­joit­ta­jil­le. 2) Sen jäl­keen on mie­tit­ty piensijoittajien ”

    Ruot­sin vero­ra­ken­ne näyt­tää ole­van OECD ver­tai­lus­sa saman­lai­nen kuin Suomen
    Luon­nol­lis­ten hen­ki­löi­den tulo­ve­rot ovat n 13 % bkt:ta, sos­tur­va­mak­sut n 11 % bkt:ta, välil­li­set verot n 11% bkt, omai­suus, perin­tö, kiin­teis­tö ym verot n 3 %, yhtei­sö­ve­ro n 5 % bkt:ta

    Ero tulee muis­ta verois­ta nii­den osuus Ruot­sis­sa on kor­kea, 5–6 % bkt:ta , Suo­mes­sa ehkä 1% 

    Mitä­hän nuo muut verot ovat ? Ei avau­tu­nut taulukosta

  37. Tuos­sa ennen vaa­le­ja koe­tin vies­tit­tää, että PK-yrit­tä­jät luo­vat yli puo­let uusis­ta pysy­vis­tä työ­pai­kois­ta. Yksi­tyi­sel­lä puo­lel­la PK-sek­to­ri vas­taa 80%:sta uusis­ta työpaikoista.

    Kos­ka val­tion ja kun­tien työ­pai­kat eivät pal­joa tuo­ta, kai­kil­le pitää olla sel­vää, että PK-sek­to­ri on Suo­men ainoa talous­kas­vun ja sitä kaut­ta tule­vai­suu­den toi­vo. Tämä on se ykkös­asia, ja kai­ken muun voi mel­kein unohtaa.…

    Siis­pä menes­ty­viä yrit­tä­jiä pitäi­si koh­del­la kuin kan­sal­lis­san­ka­rei­ta ja teh­dä “mitä tahan­sa”, jot­ta he suos­tui­si­vat pysy­mään Suo­mes­sa, ja työl­lis­tä­mään nime­no­maan suomalaisia.

    Osin­ko­tu­lo­jen kas­va­va tupla­ve­ro­tus, näkö­jään jopa progres­siol­la, aiheut­taa kiih­ty­väs­ti päin­vas­tai­sen tulok­sen: Suo­men YT + leik­kaus­lis­ta ‑aal­los­ta tulee oikein zuna­mi. Nokian vero­tu­lo­jen romah­dus on vas­ta alkua…

    Kan­nat­tai­si jo kii­rees­ti unoh­taa se vää­rä luu­lo, että Suo­mi on yrit­tä­jäl­le van­ki­la, jos­sa hän­tä voi koh­del­la miten vain.

    Jui­se­kin lau­loi: “Ees­ti, Ees­ti, tyk­kään sus­ta per­ke­lees­ti!” Siel­lä­hän on se 0‑vero, jon­ka panee Osmo­kin miet­te­li­ääk­si: Hegel ja Marx eivät ehkä sit­ten­kään olleet oikeassa…

    Sep­po Korppoo
    Yrittäjä,
    taas Venä­jäl­lä hake­mas­sa töi­tä Suomeen.

  38. Kui­ten­kaan työn­te­ki­jä ei vält­tä­mät­tä 4kk jäl­keen ole kovin­kaan teho­kas vie­lä. Joten mitä jos se olis har­joit­te­li­ja pal­kal­la 12kk, jol­loin ei ole moti­vaa­tio­ta erot­taa sitä että saa­daan uusi aloit­te­li­ja paikalle.”

    Jos alkaa yrit­tä­jäk­si niin täy­tyy olla subs­tans­sia ao alal­la kes­ki­mää­räis­tä enemmän.
    Jos palk­kaa työn­te­ki­jän niin pitää olla subs­tans­sia joh­ta­mi­ses­sa ja ihmistuntemuksessa.
    Jos ei kyke­ne näke­mään ihmis­ten kyky­jä eikä osaa nii­tä hyö­dyn­tää niin ei kan­na­ta laa­jen­taa toimintaa.
    Useim­pien yrit­tä­jien ongel­ma on, että heil­tä puut­tu­vat joh­ta­mis­tai­dot. Huo­nos­ta­kin ihmi­ses­tä saa ulos hyvän tuot­ta­vuu­den, jos osaa johtaa.

    Työn­te­ki­jän huo­no tuot­ta­vuus on useam­min huo­non joh­ta­mi­sen tulos­ta kuin työn­te­ki­jän omi­nai­suuk­sis­ta johtuvaa.

    Sen vuok­si Kal­las­vuo­kin vaihdettiin

  39. Jui­se­kin lau­loi: “Ees­ti, Ees­ti, tyk­kään sus­ta per­ke­lees­ti!” Siel­lä­hän on se 0‑vero, jon­ka panee Osmo­kin miet­te­li­ääk­si: Hegel ja Marx eivät ehkä sit­ten­kään olleet oikeassa…”

    Nol­la­ve­ro kos­kee Viros­sa­kin vain sitä tilan­net­ta, että yri­tyk­sen voit­to inves­toi­daan yri­tyk­sen kehit­tä­mi­seen eli voit­to jää yri­tyk­sen käyttöön.
    Kun voit­to ote­taan ulos fir­mas­ta niin sii­tä mak­se­taan yhtei­sö­ve­ro ja hen­ki­lö­koh­tai­nen vero eli tupla­ve­ro, jos tuo­ta vero­tus­ta­paa sel­lai­sek­si halu­aa kutsua

  40. Ruot­sin vero­ra­ken­ne näyt­tää ole­van OECD ver­tai­lus­sa saman­lai­nen kuin Suomen

    Pait­si että Ruot­sis­sa on tasa­ve­ro (kun ker­ran Suo­mes­sa on mel­kein tasa­ve­ro). Progres­sios­ta ei tietoakaan.

    Veroas­teen eroa Suo­meen selit­tää palk­ka­ve­ro ja moms, Ruot­sis­sa työ­nan­ta­ja jou­tuu mak­sa­maan brut­to­pal­kan lisäk­si palk­ka­ve­roa ja moms on kaut­ta lin­jan 25 %. Mar­gi­naa­li­ve­ro on %-yksi­kön Suo­mea kovem­pi (Tukholma–Helsinki, pakana).

    Veroas­tet­ta Suo­mes­sa nos­taa TEL-jär­jes­tel­mä, jon­ka elä­ke­mak­sut las­ke­taan mukaan veroi­hin, Ruot­sis­sa jul­ki­sel­la puo­lel­la on elä­ke­kat­to ja mak­sut mene­vät pää­osin yksi­tyi­seen eläkejärjestelmään.

  41. Osmo: “Ne voi palaut­taa Suo­meen vaik­ka­pa lai­nan lyhen­nyk­si­nä ja on ymmär­tä­nyt perus­taa sen hol­din­gyh­tiön riit­tä­vän velkaisena.”

    Lai­nan lyhen­nyk­si­nä kenel­le? Kai sitä rahaa on siis täy­ty­nyt olla, ennen kuin voi lai­na­ta? Sel­vä se, että oman rahan palau­tu­mis­ta itsel­le ei vero­te­ta, mut­ta miten täs­sä kikkaillaan?

    1. Lai­nan lyhen­nyk­si­nä kenel­le? Kai sitä rahaa on siis täy­ty­nyt olla, ennen kuin voi lai­na­ta? Sel­vä se, että oman rahan palau­tu­mis­ta itsel­le ei vero­te­ta, mut­ta miten täs­sä kikkaillaan?

      Kun myyt omis­ta­ma­si osak­keet omis­ta­mal­le­si hol­di­nyh­tiöl­le, hol­di­nyh­tiö voi rahoit­taa kau­pat lai­nal­la, jon­ka olet sil­le anta­nut. Hyväs­sä jär­jes­tel­mäs­sä tämä estyi­si sil­lä, että osak­keis­ta tuli­si myyn­ti­voi­ton veroa, mut­ta myyn­ti­voit­to on ali­ve­ro­tet­tua. Rahaa vas­taan kon­sult­tiyh­tiöt anta­vat neu­vot tähän­kin, mut­ta minä en tätä kik­kai­lua osaa.

  42. Osmo: “Viroon mak­set­ta­vat osin­got ovat verottomia.”

    Osin­got eivät ole verot­to­mia Viros­sa. Yri­tyk­sen voit­to on vero­ton­ta vain, jos se jäte­tään yritykseen.
    Ja, kuten aikai­sem­min on jo todet­tu, työ­nan­ta­ja­mak­sut eivät ole Viros­sa alhai­sem­pia kuin Suo­mes­sa, vaan korkeampia.

    1. Jos suo­ma­lai­nen yri­tys mak­saa osin­ko­ja Viroon rekis­te­röi­tyyn hol­din­gyh­ti­öön, nämä osin­got ovat verot­to­mia. Hol­ding-yhtiö ei jou­du myös­kään mak­sa­maan veroa voi­tos­ta, jos se “jäte­tään yri­tyk­seen” eli mak­se­taan omis­ta­jil­le lai­nan lyhen­nyk­se­nä eikä osinkona.

  43. Evert The Neve­Rest: “IBM ei läh­te­nyt kimp­paan Mic­ro­sof­tin kanssa.”

    Eikö? Ja mikä­hän käyt­tö­jär­jes­tel­mä IBM:n PC:ssä olikaan?

  44. Itse asias­sa Nokian taus­tal­la tapah­tui toi­nen­kin romah­dus. Suo­mi­han oli etu­ri­vis­sä verk­ko­mark­ki­noil­la­kin 90-ja 2000-luvuilla .

    Tie­to­lii­ken­neklus­te­rin tuhon­tie alkoi kun Sone­ra ajet­tiin kon­kurs­siin ja myy­tiin Ruot­siin Telialle.
    Sil­loin Nokia menet­ti kehi­tys­tuen, sil­lä Telian myö­tä tuki siir­tyi Erics­so­nil­le ja Sone­ran suh­teet Nokian katkesivat.
    Telia­So­ne­ra kes­kit­ti kai­ken tek­ni­sen osaa­mi­sen Ruot­siin ja niin­pä Erics­son­kin lopet­ti kehi­tys­työn Suo­mes­sa lähes tyystin.

    Nokia luo­pui­kin verk­ko­tek­nii­kas­ta ja perus­ti yhteis­yri­tyk­sen Sie­men­sin kans­sa, joka taas kes­kit­ti kai­ken osaa­mis­ta vaa­ti­van työn Sak­saan ja mui­hin Sie­men­sin yksiköihin.

    Tel­labs myy­tiin aikoi­naan ame­rik­ka­lai­sil­le, jot­ka ovat kes­kit­tä­neet tuo­tan­toa ja kehi­tys­tä USA:aan.

    Nokia myi aikoi­naan kaa­pe­lin­val­mis­tuk­sen Dra­kal­le, joka lopet­ti Suo­men teh­taat 2000 jälkeen.
    Se vaa­ran­si jo huol­to­var­muu­den, Suo­mi­han on saa­ri tie­to­lii­ken­teen suh­teen eikä pai­na­vaa meri­kaa­pe­lia kul­je­tel­la hel­pos­ti, joten saa­ta­vuus ei ole kovin helppoa.
    Niin­pä Huol­to­var­muus­kuk­sen tuel­la perus­tet­tiin uusi kaapelitehdas.

    Eli tie­to­lii­ken­ne oli Suo­mes­sa suu­ri klus­te­ri, mut­ta vain n 20 vuot­ta, sit­ten se tuhottiin.

    Ja tulee kal­liik­si val­tiol­le. Se jou­tuu suo­jau­tu­maan koko ajan ulko­mais­ta urkin­taa vas­taan , sil­lä ver­ko­na­hal­lin­nan kaut­ta voi­daan ulko­mail­ta seu­ra­ta reaa­lia­jas­sa Suo­men sisäis­tä­kin tie­to­lii­ken­net­tä ilman , että suo­mes­sa on mitään tie­toa asiasta

    Tie­to­lii­ken­ne

    Mut­ta Nokian verk­ko­yk­si­kön fuusioin­ti Sie­men­siin joh­ti sii­hen, että verk­ko­lii­ke­toi­min­ta on siir­ty­nyt Sak­saan. Kehi­tys alkoi kun Sone­ra myy­tiin Telial­le vei koti­mai­sen tuen , kun Sone­ra siir­tyi Erics­so­nin lei­riin. Erics­son­kin veti kehi­tys­tön Ruot­siin kun ope­ra­ta­to­ri­puo­len kehi­tys­kin siir­tyi Telia­So­ne­ras­sa Ruot­siin Se joh­ti myös siihen

  45. Osmo: myyn­ti­voit­to on ehkä ali­ve­ro­tet­tua tilan­tees­sa, jos­sa saa pika­voi­ton pörs­sis­sä, mut­tei suin­kaan esi­mer­kik­si elä­män­työ­nä kehi­te­tyn fir­man myyn­nis­sä eteen­päin. Eikä var­sin­kaan tilan­tees­sa, jos­sa myy­dään kym­me­niä vuo­sia omis­tet­tu­ja osak­kei­ta, jol­loin veroa mak­se­taan suu­rel­ta osin inflaatiosta.

  46. Sosi­aa­li-ja ter­veys­me­not euroina

    Suo­mes­sa ne ovat 7724 vuon­na 2008.
    EU 27 kes­kiar­vo on 6604 ja EU-15 7510

    Esi­mer­kik­si Ruot­sis­sa ne ovat 9033 ja Tans­kas­sa 8942 euroa per pää

    Sak­sas­sa 7998 , Iso-Bri­tan­nias­sa 6895, Rans­kas­sa 8310 Ita­lias­sa 7090 euroa

    Pie­nem­mis­sä mais­sa Alan­ko­maat 9557 , Bel­gia 8171 euroa per pää

    EU:n ulko­puo­lel­la mut­ta sen kes­kel­lä Sveit­sis­sä 9352 euroa per pää

    Viros­sa 2504 , Tsek­ki 3774 ja Unka­ri 3693

    Mie­len­kii­toi­nen on Luxem­burg siel­lä sosi­aa­li-ja ter­veys­me­not ovat 14057 euroa per asukas

    Eli abso­luut­tis­ta rahaa­kin käy­te­tään kai­kis­sa mais­sa, ja nime­no­maan enem­män tai vähem­män yhteis­tä rahaa

  47. Ihmeel­lis­tä, että tääl­lä­kin napis­taan että “Suo­mi ei kes­tä nykyis­tä veroas­tet­ta”. Verot­han ovat vii­me vuo­si­na vain las­ke­neet. Ainoas­taan rajo­jen madal­tu­mi­nen ja euroa­lu­een käyt­töön­ot­to ovat hel­pot­ta­neet veron­kier­toa ulko­mail­le. Tämä on joh­ta­nut sii­hen, että moni yrit­tä­jä tuh­laa aikaan­sa vero­suun­nit­te­luun, kun tie­nai­si pal­jon enem­män teke­mäl­lä sitä mitä osaa.

  48. Lii­an Vanha:

    Huo­nos­ta­kin ihmi­ses­tä saa ulos hyvän tuot­ta­vuu­den, jos osaa johtaa.”

    Täy­sin abstrak­ti­na asia­na kyl­lä. Tosi maa­il­mas­sa toi koko lausah­dus on täy­sin ympä­ri­pyö­reä ja epäselvä. 

    Mää­rit­te­le “huo­no ihmi­nen” ja “osaa joh­taa”. Kyse on sii­tä mihin ihmi­set oikeas­ti kyke­ne­vät. En tie­dä onko niin help­po­ja alo­ja että sen voi oikeas­ti omak­sua tosi nopeas­ti, mut­ta suu­rin osa nyky­maa­il­man töis­tä ei tie­tääk­se­ni ole sellaisia.

    Ja mie­tip­pä vaik­ka täl­lais­ta: työn­te­ki­jän palk­ka on 2000e/kk 4kk jäl­keen ja 1600e/kk ennen sitä. Tyy­pin todel­li­nen tuot­to on 1800e/kk esim ensim­mäi­set 12kk. Ts tyyp­pi tuot­taa voit­toa 800e ja tap­pio­ta 1600e, joten sal­do on ‑800e.

    Jos palk­ka olis kokoa­jan 1600e niin sal­do olis +2400e. Ensim­mäi­ses­sä tapauk­ses­sa tyyp­pi saa ken­kää 4kk jäl­keen, jäl­kim­mäi­ses­sä ei.

    Jos val­tio tuki­si tyyp­piä 200e/kk kuu­kau­des­sa kokoa­jan niin sen vuo­si palk­ka olis vain 800e pie­nem­pi kuin ensim­mäi­ses­sä tapauksessa.

    case 1: ansait­tu brut­to­palk­ka 6400e (22400e koko vuo­si, mut­ta sai kenkää)

    case 2: 21600e ja edel­leen töissä

    Työn­te­ki­jän huo­no tuot­ta­vuus on useam­min huo­non joh­ta­mi­sen tulos­ta kuin työn­te­ki­jän omi­nai­suuk­sis­ta johtuvaa.”

    Tuo tilan­ne on ole­mas­sa vas­ta sit­ten kun työn­te­ki­jä on oikeas­ti alas­sa kiin­ni mer­kit­tä­väl­lä taval­la. Alus­sa tuot­ta­vuus suh­tees­sa pal­kaan on aina huo­no ja jos palk­ka on lii­an iso niin se on täy­sin tappiollista.

  49. Rai­mo K kir­joit­ti 31.5.2011 kel­lo 10:11 Evert The Neve­Rest: “IBM ei läh­te­nyt kimp­paan Mic­ro­sof­tin kanssa.”

    Eikö? Ja mikä­hän käyt­tö­jär­jes­tel­mä IBM:n PC:ssä olikaan?”

    IBM:n oma käyt­tö­jär­jes­tel­mä oli OS2, sii­hen sai toki Win­dow­sin tai Linuxin sekä vapaan koo­din että kau­pal­li­set ver­siot. Lisäk­si sovel­lus­puo­lel­la kaik­ki PC-poh­jai­set oli­vat yhteensopivia.

    IBM ei läh­te­nyt stra­te­gi­seen allian­siin jos­sa sen lait­tei­ta oli­si saa­nut vain Mic­ro­sof­tin käyt­tö­jär­jes­tel­mäl­lä ja sovelluksilla.

    Nokia on polt­ta­nut puhe­li­miin­sa jää­rä­päi­ses­ti Sym­bia­nin ja tule­vai­suu­des­sa nii­hin pol­te­taan Mic­ro­sof­tin ohjel­mis­tot. Seu­raa­vas­sa vai­hees­sa Nokia huo­maa ole­van­sa Mic­ro­sof­tin ali­hank­ki­ja ja sitä seu­raa­vas­sa vai­hees­sa Nokia on saman­lai­nen pom­po­tel­ta­va kuin on ollut Nokial­la tapa­na kuris­taa ja kär­ven­tää alihankkijoitaan.

  50. Vie­lä yri­tyk­sen osin­ko / voit­to­ve­ros­ta, jot­ta tämä asia tuli­si kai­kil­le selväksi:

    Kun menes­ty­vä yri­tys tekee tilin­pää­tök­sen, sil­le jää vii­van alle rahaa, kun kaik­ki kulut on ensin vähen­net­ty. Se on tulos ennen veroja.

    Täs­tä tulok­ses­ta mak­se­taan yri­tyk­sen voittovero.

    Sit­ten osak­kee­no­mis­ta­jat päät­tä­vät mitä sil­le vero­jen jäl­kei­sel­le voi­tol­le oikein tehdään.

    Sitä osaa joka pää­te­tään jakaa osin­ko­na, vero­te­taan toi­seen ker­taan pääomaverolla.

    Tämän tupla­ve­ro­tuk­sen (voit­to­ve­ro + osin­ko­ve­ro) seu­rauk­se­na menes­ty­väl­le PK-yrit­tä­jäl­le jää sit­ten työs­tään käteen usein vain noin 40%. 

    Näyt­tää sil­tä, että tätä pide­tään ylei­ses­ti koh­tuul­li­se­na tilan­tee­na, ja että PK-yrit­tä­jän vero­ja oli­si syy­tä pikem­min­kin nos­taa. Juu­ri PK-yrit­tä­jän sel­kä­na­has­ta aja­tel­laan voi­ta­van repiä hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan kulut. 

    Asia on täs­mäl­leen päin­vas­toin: tämä­hän on vää­rin, epä­oi­keu­den­mu­kais­ta ja silk­kaa sosialisointia.

    Nykyi­nen val­las­sa ole­va Hege­li­läis-mark­si­lai­nen aja­tus­maa­il­ma Suo­mes­sa perus­tuu täy­del­li­seen yrit­tä­jä­ris­kin vää­ri­nym­mär­ryk­seen ja PK-yrit­tä­jän vuo­si­kausien 24/7‑työn vähättelyyn.

    Jokai­sel­le pitäi­si olla sel­vää, että näin ei voi jat­kua. Seu­rauk­se­na on vain ket­te­rim­pien PK-yrit­tä­jien jouk­ko­pa­ko Suo­mes­ta, sil­lä PK-yri­tyk­set­kin koh­taa­vat koko kan­sain­vä­li­sen kil­pai­lun jul­man pai­neen. Tuleen ei saa jää­dä makaamaan…

    Sep­po Korppoo,
    joka vie­lä edes yrit­tää uskoa sii­hen, että Suo­mes­sa kan­nat­taa yrittää.
    Mot­to: kaik­ki Suo­men yrit­tä­jät yhdis­ty­kää päät­tä­väi­ses­ti himo­ve­ro­tus­ta vastaan!

  51. Suo­sit­te­len Osmol­le tutus­tu­mis­ta väliyh­tei­sö­la­kiin: http://www.vero.fi/?article=5497&domain=VERO_MAIN&path=5,40&language=FIN

    On tot­ta, että lait­to­mil­la kei­noil­la voi ansai­ta, mut­ta kyl­lä tuon lain pitäi­si aika tehok­kaas­ti rajoit­taa lail­lis­ta kik­kai­lua. Vero­tuk­sen har­mo­ni­soin­tia tär­keäm­pää oli­si­kin viran­omai­syh­teis­työn kehit­tä­mi­nen sii­hen suun­taan, että nykyi­siä lake­ja rik­ko­vat saa­daan kiinni.

  52. Osmo: “Kun myyt omis­ta­ma­si osak­keet omis­ta­mal­le­si hol­di­nyh­tiöl­le, hol­di­nyh­tiö voi rahoit­taa kau­pat lai­nal­la, jon­ka olet sil­le antanut.”

    Toki. Osa­ke­kau­pan yhtey­des­sä ei raha vie­lä vaih­da omis­ta­jaa; jot­ta sii­tä syn­tyi­si voit­toa, osak­kei­den täy­tyy olla arvot­to­mam­pia kuin lai­na — mah­taa­ko­han men­nä läpi? Luu­len­pa, että Viron­kin majan­dus­po­lit­sei havait­see, jos subs­tans­sia ei ole. Pei­tel­ty osin­gon­ja­ko ei lie­ne rikos, mut­ta vero­seu­raa­muk­sia tule.
    Toi­nen kum­mal­li­nen point­si­si oli yhtiön perus­ta­mi­nen vel­kai­se­na — jos pää­osaa osa­ke­pää­omas­ta ei ole mak­set­tu, yhtiö­tä ei mer­ki­tä rekis­te­riin — aina­kin osa­ke­pää­oman ver­ran rahaa täy­tyy olla. Ja jos osa­ke­pää­oma on syö­ty, yhtiö on ase­tet­ta­va kon­kurs­siin. Ja jos omai­suu­te­na on velal­la oste­tut osak­keet ja vel­ka­na ko. vel­ka, eipä sii­tä omai­suut­ta jää, jol­la voi­si pai­ka­ta osa­ke­pää­oman puuttumista.
    Kai­ken­lai­sia kon­sult­te­ja toki on — tääl­lä­kin yksi tun­net­tu, joka on istu­nut aika mon­ta ker­taa, asiak­kaat myös, mut­ta aina tun­tuu löy­ty­vän nii­tä, jot­ka neu­voi­hin uskovat.

  53. Evert The Neve­Rest: “IBM:n oma käyt­tö­jär­jes­tel­mä oli OS2

    Oli kyl­lä oma, myö­hem­min — ja se syn­tyi kuolleena.
    Alku­pe­räi­sen IBM PC:n käyt­tö­jär­jes­tel­mä oli PC-DOS, joka oste­tiin Mic­ro­sof­til­ta ja käy­tän­nös­sä se oli sama kuin MS-DOS.

  54. Mää­rit­te­le “huo­no ihmi­nen” ja “osaa joh­taa”. Kyse on sii­tä mihin ihmi­set oikeas­ti kyke­ne­vät. En tie­dä onko niin help­po­ja alo­ja että sen voi oikeas­ti omak­sua tosi nopeas­ti, mut­ta suu­rin osa nyky­maa­il­man töis­tä ei tie­tääk­se­ni ole sellaisia.”

    Mie­len­kiin­toi­nen jut­tu, Osmo­kin toi­tot­taa aina huo­nos­ti tuot­ta­vas­ta työ­voi­mas­ta , joten kyl­lä­hän se pitäi­si olla sel­vää mit­kä ovat kri­tee­rit ja ihmi­sel­lä on rin­nas­sa lei­ma, mihin tuot­ta­vuus­luok­kaan hän kuuluu

    Nyky­ään tun­ne­taan sel­lai­nen­kin funk­tio kuin tuo­tan­non­suun­nit­te­lu ja osit­ta­mal­la työ koko­nai­suus jae­taan yksin­ker­tai­siin vai­hei­siin, mis­sä yhden työ­vai­heen oppi­mi­seen kuluu aikaa pari viikkoa.

    Ei nii­tä moni­mut­kai­sia töi­tä niin pal­joa ole, että kaik­kien pitäi­si olla koke­nei­ta ja monitaitoisia.
    Esim ITIL-mal­lis­sa first-line edlyt­tää perus­tai­to­ja ja 70–80 % tapauk­sis­ta pitää rat­ke­ta sii­nä. Tike­teil­tä saa rapor­tin hen­ki­lö­koh­tai­ses­ta rat­kai­su % ja käsi­tel­ty­jen tiket­tien mää­räs­tä ja luku­ja voi­daan ver­ra­ta kes­kiar­voon tai par­hai­siin tai mihin kukin halu­aa eli tuot­ta­vuus ja kehit­ty­min­ne on näky­vis­sä. Nel­jä kuu­kaut­ta on pit­kä aika nykyaikana,
    Second lines­sa on hen­ki­löi­tä enää mur­to-osa enää first lineen ver­rat­tu­na .Asian­tun­ti­ja­por­taas­sa on enää muu­tam rat­ko­mas­sa vai­kei­ta ongelmia.
    Kyl­lä ede­leen ede­tään por­tait­tain ural­la koke­muk­sen ja tai­to­jen kehit­ty­mi­sen mukaan ja palk­ka kehit­tyy tai­to­jen mukana.

    Jos halu­taan var­mis­taa työn­te­ki­jöi­den laa­tu niin pitää mene­tel­lä kuten paperiteollisuudessa :
    Poh­jal­la on ammat­ti­kou­lu, sen jäl­keen vali­koi­du­taan pape­ri­teol­li­suu­den omaan ammat­ti­kou­luun joka kes­tää pari vuot­ta ja sen kou­lu­tuk­sen kus­tan­taa pape­ri­teol­li­suus itse.
    Vii­den vuo­den kou­lu­tuk­sel­la pää­see jo pape­ri­ko­neen puikkoihin

  55. Se mik­si nyky­ään ei voi­da odo­tel­la tuot­ta­vuu­den nousua vuo­sia joh­tuu sii­tä, että kiin­teät kulut ovat mer­kit­tä­vät ver­rat­tu­na palk­koi­hin, joten työ­pis­tei­tä ei voi pitää vajaakäytöllä

    Niin­pä tuol­lai­nen first line kou­lu­tus kes­tää pari viik­koa ja 90 % tuot­ta­vuus pitää saa­vut­taa kuu­kau­des­sa. Jos vie­lä 4 kuu­kau­den kulut­tua ollaan alem­mis­sa luvuis­sa niin sil­loin har­ki­taan onko ala hen­ki­löl­le oikea.
    Mut­ta har­voin täl­lai­sia tulee, eipä ole sat­tu­nut vie­lä ker­taa­kaan koh­dal­le­ni vaik­ka sato­ja olen rekrytoinut.

    Mut­ta jo pit­kään pal­vel­lut voi muo­dos­tua ongel­mak­si tai vaih­dat vetä­jäk­si yksik­köön jos­sa on edel­lis­ten jäl­jil­tä ongel­mia valmiina.

  56. Tek­no­lo­gia­teol­li­suu­den työ­eh­tos­pi­muk­ses­sa mai­ni­taan myös miten voi­daan sovel­taa alem­paa palk­kaa. Trak­ko­ja mää­räyk­siä ei enää ole , kos­ka on siir­ryt­ty pai­kal­li­sen sopi­mi­seen eli peri­aat­tees­sa ole kes­toa kuin­ka kau­an työ­eh­to­so­pi­muk­ses­ta poik­kea­vaa palk­kaa voi­daan maksaa.

    Muu­ten­kin palk­kaus riip­puu sii­tä, miten vaa­ti­via töi­tä hen­ki­lö tekee, hai­ta­ri on jotain 1:2 lisien kanssa.

    Urak­ka­palk­ka taas mää­rää pal­kan suo­rit­tei­den mukaan ja se kasvt­taa palkkahaitaria

    Pykä­lis­sä 7 ja 8 mai­ni­tuis­ta pal­kois­ta voi­daan poi­ke­ta sel­lais­ten työ­suh­tees­sa ole­vien har­joit­te­li­joi­den suhteen,joilla ei ole asian­omai­sen työn vaa­ti­maa koke­mus­ta ja osaamista.

    Työ­ra­joit­tei­set
    Pykä­läs­sä 7 mai­ni­tuis­ta pal­kois­ta voi­daan poi­ke­ta sel­lais­ten työn­te­ki­jöi­den suh­teen, joi­den työ­ky­ky kysei­ses­sä työs­sä sai­rau­den tai muun syyn takia on pysy­väs­ti alentunut”

  57. Tämän tupla­ve­ro­tuk­sen (voit­to­ve­ro + osin­ko­ve­ro) seu­rauk­se­na menes­ty­väl­le PK-yrit­tä­jäl­le jää sit­ten työs­tään käteen usein vain noin 40%. ”

    ja jos tupla­ve­ro­tus hier­tää niin valit­se toi­nen yhtiö­muo­to, ei osa­keyh­tiö ole pakol­li­nen ja enim­mäi­nen asia, joka yrit­tä­jä­kurs­si­la ope­te­taan on juu­ri yhtiö­muo­don valinta.

    Tuo tupla­ve­ro­tus on yrit­tä­jän omavalinta

  58. Krtek:

    Ihmeel­lis­tä, että tääl­lä­kin napis­taan että “Suo­mi ei kes­tä nykyis­tä veroas­tet­ta”. Verot­han ovat vii­me vuo­si­na vain laskeneet.

    Sii­tä, että verot on las­ke­nu ei voi pää­tel­lä että verot on Suo­mes­sa sopi­val­la tasolla.

    Ainoas­taan rajo­jen madal­tu­mi­nen ja euroa­lu­een käyt­töön­ot­to ovat hel­pot­ta­neet veron­kier­toa ulkomaille.

    öööö.… eli vero­ja pitää alentaa?

    Tämä on joh­ta­nut sii­hen, että moni yrit­tä­jä tuh­laa aikaan­sa vero­suun­nit­te­luun, kun tie­nai­si pal­jon enem­män teke­mäl­lä sitä mitä osaa.

    Tus­kin. Eikö­hän sitä vero­suun­nit­te­lua teh­dä just siks, että ei viha­ta rahaa.

  59. Korp­poo: “Tämän tupla­ve­ro­tuk­sen (voit­to­ve­ro + osin­ko­ve­ro) seu­rauk­se­na menes­ty­väl­le PK-yrit­tä­jäl­le jää sit­ten työs­tään käteen usein vain noin 40%.”

    Häh? Itse yrit­tä­jä­nä mak­san itsel­le­ni kuta­kuin­kin suo­ma­lais­ta kes­ki­palk­kaa 25% veroas­teel­la ja otan loput “verot­to­mi­na” osin­koi­na, jois­ta on siis mak­set­tu 26% yhtei­sö­ve­roa. Käteen jää siis jotain 74–75 %. Mut­ta ehkä en sit­ten ole­kaan “menes­ty­vä yrit­tä­jä” kun ei veroas­te nouse tuon kummoisemmaksi…

  60. Lii­an vanha
    Nyky­ään tun­ne­taan sel­lai­nen­kin funk­tio kuin tuo­tan­non­suun­nit­te­lu ja osit­ta­mal­la työ koko­nai­suus jae­taan yksin­ker­tai­siin vai­hei­siin, mis­sä yhden työ­vai­heen oppi­mi­seen kuluu aikaa pari viikkoa.

    Oli­si kyl­lä aika nous­ta jo siel­tä for­dis­min aika­kau­del­ta 2000-luvulle.

    i nii­tä moni­mut­kai­sia töi­tä niin pal­joa ole, että kaik­kien pitäi­si olla koke­nei­ta ja monitaitoisia.

    Mut­ta kun nuo hom­mat ovat kokoa­jan vähe­ne­mään päin. Tai­dat sinä­kin täl­lä­het­kel­lä istua kor­tis­tos­sa, mik­si jos ker­ran työ­elä­mäs­sä ei tar­vit­se mitään osa­ta ja kuka tahan­sa kel­paa mihin tahan­sa työhön?

    Niin­pä tuol­lai­nen first line kou­lu­tus kes­tää pari viik­koa ja 90 % tuot­ta­vuus pitää saa­vut­taa kuukaudessa. 

    Tuol­lai­nen onnis­tuu vain kou­lu­te­tun api­nan hom­mis­sa, ei asian­tun­ti­ja­teh­tä­vis­sä eikä kyl­lä kone­pa­jal­la­kaan (ellei työn­te­ki­jä ole jo val­miik­si rau­tai­nen ammat­ti­lai­nen). Ensim­mäi­sen kuu­kau­den aika­na ei miten­kään ehdi oppia käyt­tä­mään esi­mer­kik­si tuo­tan­no­noh­jaus­jär­jes­tel­miä rutinoituneesti.

  61. Lii­an Vanha:

    Nyky­ään tun­ne­taan sel­lai­nen­kin funk­tio kuin tuo­tan­non­suun­nit­te­lu ja osit­ta­mal­la työ koko­nai­suus jae­taan yksin­ker­tai­siin vai­hei­siin, mis­sä yhden työ­vai­heen oppi­mi­seen kuluu aikaa pari viikkoa.”

    Ja tehok­kuus on mata­la jos teki­jäl­lä ei ole parin vuo­den koke­mus­ta. Pis­täp­pä vaik­ka joku AMK tason koo­daa­ja teke­mään jotain IT hom­maa parin vii­kon “oppi­mi­sen” jäl­keen ja tar­kas­tel­laan sit­ten mil­lais­ta scheis­seä tulee aikai­sek­si suh­tees­sa sel­lai­seen joka on teh­nyt käy­tän­nös­sä sitä yli vuoden.

    Ei nii­tä moni­mut­kai­sia töi­tä niin pal­joa ole, että kaik­kien pitäi­si olla koke­nei­ta ja monitaitoisia.”

    En niin väit­tä­nyt­kään. Väi­tän vaan tehok­kuus suh­tees­sa palk­kaan on pie­ni pit­kään sii­tä huo­li­mat­ta että työ on “opit­tu”. Esim jos joku on ollut pit­kä­ai­kais­työ­tön vaik­ka 5 vuot­ta ja sen jäl­keen on sii­voo­jan hom­mas­sa. Luu­let­ko että 2kk jäl­keen se on yhtä teho­kas kun hom­mas­sa 5 vuot­ta ollut? Sil­le aloit­te­li­jal­le vaan pitäi­si antaa isom­mat mah­dol­li­suu­det pysyä työ­elä­mäs­sä sii­tä huo­li­mat­ta että sen suo­ri­tuk­set tök­kii välillä.

    Esim ITIL-mal­lis­sa first-line edlyt­tää perus­tai­to­ja ja 70–80 % tapauk­sis­ta pitää rat­ke­ta siinä.”

    Oikein hie­no teo­reet­ti­nen mal­li. Noi mal­lit toi­mii käy­tän­nös­sä mel­kein vain sil­loin jos sekä joh­ta­jat että työn­te­ki­jät on kokeneita.

    Jos halu­taan var­mis­taa työn­te­ki­jöi­den laa­tu niin pitää mene­tel­lä kuten paperiteollisuudessa :
    Poh­jal­la on ammat­ti­kou­lu, sen jäl­keen vali­koi­du­taan pape­ri­teol­li­suu­den omaan ammat­ti­kou­luun joka kes­tää pari vuot­ta ja sen kou­lu­tuk­sen kus­tan­taa pape­ri­teol­li­suus itse.
    Vii­den vuo­den kou­lu­tuk­sel­la pää­see jo pape­ri­ko­neen puikkoihin”

    Eikä mak­sa pal­joo fir­mal­le… Toi­mii tosi hyvin PK fir­moi­hin ja kor­jaa työt­tö­myy­den nopees­ti… Tos­sa on jokai­sen star­tup fir­man unel­ma tapa hank­kia itsel­leen työvoimaa.

  62. Eikö Nokia ole ollut aiem­min epä­rei­lu kotiut­taes­san voit­to­ja Suo­meen, vaik­ka ne on tuo­tet­tu muis­sa mais­sa? Nokia tuot­taa Suo­mes­sa nyky­ään T&K- ja pää­kont­to­ri­pal­ve­lu­ja koko kon­ser­nil­le ja tän­ne tulou­te­taan niis­tä vien­ti­tu­lo­ja. Sinän­sä on ihan uskot­ta­vaa, ettei Nokian T&K ehkä ole teh­nyt ihan nap­pi­suo­ri­tus­ta vii­me vuosina.

  63. ulko­mail­ta saa­dut tytä­ryh­tiö­osin­got ovat eu alu­eel­la verovapaat.Aivan kuten viroon siir­re­tyt omis­tuk­sen tulot­kin. Jär­ke­vä kan­sain­vä­li­nen yri­tys tekee tulok­sen siel­lä mis­sä se oikeas­ti syn­tyy. Kun tuo­tan­to ja myyn­ti on ulko­mail­la syn­tyy tulos luon­nol­li­ses­ti siel­lä. Tätä kaik­ki val­tiot vah­ti­vat tytä­ryh­tiö­di­rek­tii­vin kautta.
    Koti­maa­han tulou­te­taan vero­va­pai­na osin­koi­na em. voit­to­va­ro­ja jois­ta verot on mak­set­tu direk­tii­vien mukaan syn­ty­maas­saan. Suo­mes­sa mak­se­taan yri­tys­ve­ro­ja suo­mes­sa syn­ty­nees­tä tulok­ses­ta, jota ei pal­joa syn­ny kun tuot­teen lisä­ar­vo syn­tyy siel­lä mis­sä ne myy­dään ja kun pää­kont­to­ri­ku­lut ovat kului­na jot­ka voi­daan vähen­tää suo­mes­sa teh­tä­vän tuo­tan­non ja myyn­nin tulois­ta. Avoir fis­ka­lin pois­tues­sa pois­tui täy­den­nys­ve­ro, joka piti huo­len sii­tä, että osin­ko­jen mää­rä rat­kai­si veron mää­rän. Avoir fis­kal pois­tet­tiin kun halut­tiin suu­rem­pi vero­ker­ty­mä. Kuin­kas sit­ten kävi­kään? Nokia toi­mii täy­sin peli­sään­tö­jen mukaan. Tämä on EU.

    Vero­tu­lo­ja saa­daan suo­meen vain pitä­mäl­lää huo­li suo­ma­lai­sen työn ja omis­tuk­sen kil­pai­lu­ky­vys­tä kan­sain­vä­li­ses­ti. Kun työ tai omis­tus (suun­nit­te­lu, myyn­ti, fyy­si­nen työ) ei ole kil­pai­lu­ky­kyis­tä se valuu vero­tu­loi­neen ulko­mail­le. Yri­tys­ve­ro­tus ja omis­ta­jien vero­tus on osa tätä koko­nais­pro­ses­sia. Kil­pai­lu­ky­ky kai­kil­la osa-alueil­la on saa­ta­va takai­sin tai käy huonosti.

    1. Avoir fis­kal pois­tet­tiin, kos­ka se EU piti sitä syr­ji­vä­nä. Muis­taak­se­ni se syr­ji ulko­maa­lai­sia omis­ta­jia. Tai jotain muu­ta tahoa. Syr­ji joka tapauksessa.

  64. OP kir­joit­ti: Itse yrit­tä­jä­nä mak­san itsel­le­ni kuta­kuin­kin suo­ma­lais­ta kes­ki­palk­kaa 25% veroas­teel­la ja otan loput “verot­to­mi­na” osin­koi­na, jois­ta on siis mak­set­tu 26% yhtei­sö­ve­roa. Käteen jää siis jotain 74–75 %..

    Lii­an van­ha kir­joit­ti: “jos tupla­ve­ro­tus hier­tää niin valit­se toi­nen yhtiö­muo­to… Tuo tupla­ve­ro­tus on yrit­tä­jän omavalinta”.

    Kum­mat­kin kir­joit­ta­vat vii­saas­ti, mutta:
    1) OP kai­ke­tik­kin tyy­tyy pie­neen palk­kaan, tai ei osaa las­kea. Suo­men joh­ta­va kir­jan­pi­to­yh­tiö Pre­tax on minul­le las­ke­nut aivan eri luvut.
    2) Lii­an van­hal­le halua sanoa: Yri­tys­muo­doil­la voi kyl­lä kik­kail­la, mut­ta jos teet kan­sain­vä­lis­tä kaup­paa serioo­sis­ti ja pit­käl­lä jän­teel­lä, niin kik­kai­lu on pahas­ta. Se panee asiak­kaan ja pan­kin ihmet­te­le­mään, että mikä­hän hui­ja­ri täs­sä oikein on kysees­sä. Sen sijaan osa­keyh­tiö on kaik­kial­la maa­il­mas­sa ymmär­ret­tä­vä lii­ke­kump­pa­ni. Kau­pan­te­ko on muu­ten­kin riit­tä­vän kovaa peliä, ettei sii­hen tar­vi­ta vie­lä tal­lais­ta sotkemaan.

    Vero­ja voi aivan riit­tä­väs­ti ja lail­li­sin kei­noin opti­moi­da muil­la kei­noil­la. Tähän tar­vi­taan sel­lais­ta pit­kää koke­mus­ta, että sitä har­voin löy­tyy aina­kaan aloit­te­le­val­ta yrittäjältä.

    Paras­ta oli­si jos osa­keyh­tiön vero­tus oli­si Suo­mes­sa kan­sain­vä­li­ses­ti kil­pai­lu­ky­kyi­ses­sä kun­nos­sa. Sil­loin ei tar­vit­tai­si mitään kik­kai­lu­ja tai kal­lii­ta juristeja.

    Sep­po Korppoo
    Kah­den yri­tyk­sen toi­mi­tus­joh­ta­ja ja yrittäjä.

  65. Yri­tyk­sel­lä voi olla eri mais­sa toi­mi­pis­tei­tä, vaik­ka niil­lä ei oli­si oikeu­del­li­ses­sa mie­les­sä itse­näis­tä yksik­köä tie­tys­sä maas­sa. Toi­mi­pis­teil­le las­ke­taan joku vero­tet­ta­va tulo ja täs­sä tulee ongel­mia sekä kan­sal­li­sil­le vero­vi­ran­omai­sil­le että kysei­sel­le yhtiöl­le. Peri­aat­tees­sa vero­tet­ta­van tulon pitäi­si sel­vi­tä yri­tyk­sen kir­jan­pi­don perusteella…

    Jos­kus yri­tys voi jou­tua jos­sain maas­sa vero­tet­ta­vak­si tulos­ta, jos­ta se on oikeas­taan mak­sa­nut vero­ja toi­ses­sa maas­sa. Esim. kotivaltiossaan.

  66. Vii­meis­ten tie­to­jen mukaan romah­dus on juu­ri suu­ri ja suu­rem­pi kuin kukaan oli­si uskonut. 

    Otsik­ko vaih­toon siis…

    +++++++

    Sain täs­sä uuden liit­ty­män muka­na Nokian kos­ke­tus­kän­ny­kän ja on sanot­ta­va että VITTU SE ON PASKA!

    Epä­loo­gi­nen sof­ta, saa­ta­nan hidas ja kaik­ki muu­kin pie­les­sä. Las­te­ni sam­sun­git ovat jopa ulko­näöl­tään kauniimpia. 

    Että en ihmet­te­le, jos ei kaup­pa käy. 

    (Anteek­si nyt kai­kil­le kie­len­käyt­tö­ni, mut­ta ker­ta kaik­ki­aan nyt ketut­taa tilan­ne. Oma vai­van­sa taas palaut­taa ja sitä sun tätä…)

  67. joo pois­tet­tiin syrjivänä.

    Entä jos oli­si käsi­tel­ty ulko­lai­sia kuten suo­ma­lai­sia ja pois­tet­tu syr­ji­mi­nen anta­mal­la heil­le samat edut kuin suomalaisille?
    Nyt oli­si tilan­ne sel­lai­nen, että ulko­lais­ten kan­nat­tai­si tuo­da omis­tus suomeen.Keräisimmekö osi­ko­jen täy­den­nys­ve­ro­ja kan­sain­vä­li­ses­ti koti­maa­han kun Suo­mi oli­si edul­li­sin maa jakaa osinkoja? 

    Tur­ha itkeä maa­han kaa­tu­nut­ta maitoa.
    Nyt ei sai­si teh­dä samaa vir­het­tä uudelleen.

  68. Punik­ki: “Miten­käs Ruot­sin talous menes­tyy lois­ta­vas­ti vie­lä kor­keam­mal­la veroas­teel­la ja pääomaverotuksella?”

    Ruot­sil­la on kruu­nu, joka on sii­vit­tä­nyt Ruot­sin vien­tiä. Ruot­sil­la on moni­puo­li­sem­pi yri­tys­ja­kau­ma. Ruot­sis­sa on van­haa pää­omaa. Lisäk­si Ruot­sin naa­pu­ris­sa on Nor­ja ja Tans­ka, jois­sa käy töis­sä kym­me­niä tuhan­sia Ruot­sa­lai­sia. Ja Nor­ja­lai­set käy­vät Ruot­sis­sa shop­pai­le­mas­sa. Suo­men­kin talous oli­si aivan eri tasol­la jos tääl­tä vaih­det­tai­siin 100k työ­tön­tä 100k Nor­jan palk­kaa nauttiviksi.

  69. Minul­la on Nokian N900. Sii­nä on avoin Mae­mo ja sii­tä piti tul­la Nokian ja Intel­lin Mee­go-alus­tal­la toi­mi­va älypuhelin/tietokone. Se on mitä lupaa­vin kapis­tus jo täl­lai­se­na protona.

    Olen aivan var­ma, että Nokia joh­to ei ole tutus­tu­nut koko puhe­li­meen eikä osaa sitä käyt­tää eli ylin joh­to puto­si kelkasta. 

    Joh­don suo­ma­lai­sel­le joh­ta­mis­kul­tuu­ril­le vie­ras kan­nus­tin­jär­jes­tel­mä ohja­si lyhy­tai­kai­siin voit­toi­hin ja lyp­sy­leh­mä-stra­te­gi­aan. Nyt Elop talut­taa lop­puun lyp­set­tyä leh­mä Mic­ro­sof­til­le jälkilypsylle.

  70. Sain täs­sä uuden liit­ty­män muka­na Nokian kos­ke­tus­kän­ny­kän ja on sanot­ta­va että VITTU SE ON PASKA!

    Epä­loo­gi­nen sof­ta, saa­ta­nan hidas ja kaik­ki muu­kin pie­les­sä. Las­te­ni sam­sun­git ovat jopa ulko­näöl­tään kauniimpia.

    Että en ihmet­te­le, jos ei kaup­pa käy. 

    Ehkä juu­ri sik­si Nokia tekee nyt min­kä oli­si pitä­nyt teh­dä jo vuo­sia sitten.

  71. Kaik­ki ne Nokian työn­te­ki­jät, joil­la on alle kou­lui­käi­siä lap­sia ja jot­ka ovat YT-neu­vot­te­lu­jen koh­de­ryh­mäs­sä tai­ta­vat kovas­ti arvos­taa val­tion­va­rain­mi­nis­te­riön suun­ni­tel­mia rajoit­taa sub­jek­tii­vis­ta päivähoito-oikeutta.

    Jos per­hee­ni­sä jää lyhy­tai­kai­ses­ti­kin työt­tö­mäk­si, niin lap­si menet­tää tutun hoi­to­paik­kan­sa. Uuden saa siel­tä mis­tä saa­maan sat­tuu, kun isä löy­tää työ­tä. Kyl­lä minä kan­na­tan sitä, että mie­het otta­vat lisää vas­tuu­ta las­ten­hoi­dos­ta, mut­ta tämä ei ole oikea tapa sen toteuttamiseksi!

  72. Eli­na, alus­sa ver­ra­tiin vuo­den 2007 ja 2009 välis­tä “romah­dus­ta”, johon otsik­ko viit­taa. Tämän het­ken tilan­ne ei vie­lä näy verotuksessa.

  73. Korp­poo: “1) OP kai­ke­tik­kin tyy­tyy pie­neen palk­kaan, tai ei osaa las­kea. Suo­men joh­ta­va kir­jan­pi­to­yh­tiö Pre­tax on minul­le las­ke­nut aivan eri luvut.”

    Osaan kyl­lä las­kea, muu­ten oli­sin jo kon­kurs­sis­sa. Ei toki mei­kä­läi­sen tuloil­la huvi­jah­te­ja ostel­la, mut­ta kyl­lä ne riit­tä­vät ihan muka­vaan kes­ki­luok­kai­seen elä­mi­seen Helsingissä.

    Täy­tyy sil­ti täs­men­tää tuo­ta vero­pro­sen­tin “las­ken­taa­ni” (eihän sii­nä tosin juu­ri mitään las­ke­mis­ta ole.) Puhun vero­pro­sen­tis­ta, joka oli­si ver­tai­lu­kel­poi­nen vero­kor­tis­ta­ni löy­ty­väl­le vero­pro­sen­til­le sii­nä kuvi­tel­lus­sa tilan­tees­sa, että teki­sin samaa työ­tä samoil­la brut­to­tu­loil­la (jot­ka nyt siis otan yri­tyk­ses­tä­ni palk­ka­na + osin­ko­na) jon­kun muun omis­ta­man yri­tyk­sen pal­ve­luk­ses­sa, ilman sen kum­mem­pia hifis­te­ly­jä. Mie­les­tä­ni saan yrit­tä­jä­ris­kil­le ihan koh­tuul­li­sen kompensaation.

    En tie­dä mitä kaik­kea kir­jan­pi­to­yh­tiö­si on veroas­tee­see­si mät­tä­nyt, mut­ta kyl­lä tuo jopa 60% kuu­los­taa erit­täin tar­koi­tus­ha­kui­ses­ti las­ke­tul­ta. Kyl­lä­hän sitä tie­tys­ti saa las­ket­tua vaik­ka mil­lai­sia veroas­tei­ta jos las­kee vaik­ka­pa yri­tyk­sen mak­sa­mat alvit yrit­tä­jän veroik­si, mut­ta eihän se luku ole enää sit­ten ver­tai­lu­kel­poi­nen yhtään min­kään kanssa.

  74. TL: “Suo­men­kin talous oli­si aivan eri tasol­la jos tääl­tä vaih­det­tai­siin 100k työ­tön­tä 100k Nor­jan palk­kaa nauttiviksi.”

    Joo, ja jos vie­lä löy­det­täi­siin öljyä ja kaasua!
    Ja jos tädil­lä oli­si… niin se oli­si… vaik­ka raitiovaunu.
    Enem­män vaan tätä raken­ta­vaa keskustelua!

  75. Evert The Neve­Rest: “Minul­la on Nokian N900. Sii­nä on avoin Mae­mo ja sii­tä piti tul­la Nokian ja Intel­lin Mee­go-alus­tal­la toi­mi­va älypuhelin/tietokone. Se on mitä lupaa­vin kapis­tus jo täl­lai­se­na protona.”

    Oli minus­ta­kin mitä lupaa­vin kapis­tus, ja voi­maa kuin pie­nes­sä kyläs­sä. Sit­ten alkoi­vat epäi­lyk­set herä­tä kun samat ärsyt­tä­vät bugit pysyi­vät kuu­kau­des­ta toi­seen, eli Nokia jat­koi Sym­bia­nis­ta tut­tua “me mitään päi­vi­te­tä” ‑stra­te­gi­aan­sa Mae­mon kans­sa. Nyt on Android-luu­ri, joka on tie­tys­ti pää­sään­töi­ses­ti pal­jon suju­vam­pi mut­ta esi­mer­kik­si voip- ja sky­pe- inte­graa­tiot eivät ole vie­lä­kään samal­la tasol­la N900:n kanssa.

  76. OPl­le:

    Kään­ny kun­nol­li­sen kir­jan­pi­tä­jän puo­leen, niin kyl­lä vero­las­ken­ta valkenee.

    Täy­tyy pitää mie­les­sä, että Suo­men PK-fir­moi­hin tuli­si ker­tyä vau­raut­ta (=ris­ki­pää­omaa), jot­ta saa­tai­siin uusia työ­paik­ko­ja ja inves­toin­te­ja. Täs­sä pelk­kä käteen jää­vän palk­ka­sum­man-tar­kas­te­lu ei tie­ten­kään riitä.

    Yrit­tä­jän pitää myös­kin saa­da kun­nol­li­nen ja oikeu­den­mu­kai­nen kor­vaus vuo­si­kausien yrit­tä­jä-ris­kis­tä ja 24/7 työ­pa­nos­tuk­ses­ta, sit­ten kun fir­ma alkaa vih­doin tuot­taa tulosta.

    Pitää ottaa huo­mioon se, että kol­mas maa­il­man­so­ta on ollut jo pit­kään käyn­nis­sä. Sitä käy­dään armot­to­mas­ti tek­no­lo­gias­ta, mark­ki­nao­suuk­sis­ta ja luonnonvaroista.

    Suo­men KP-sek­to­ri jou­tuu ole­maan tämän sodan etu­rin­ta­mas­sa, ja voit­to­ja pitää tul­la jat­ku­vas­ti, jos haluam­me säi­lyt­tää kor­kean elintasomme.

    Joh­to­pää­tös: Kaik­ki ter­veet mie­het ja nai­set etu­rin­ta­ma­pal­ve­luun PK-yrittäjiksi!

    PK-sek­to­rin verot pitää saa­da alas, jot­ta tais­te­lu­mie­li nousee, eikä tee mie­li muut­taa Viroon…

    Sep­po Korppoo
    Yrit­tä­jä / 30+ vuot­ta eturintamapalvelua

    Sep­po

  77. Rai­mo K: “Enem­män vaan tätä raken­ta­vaa keskustelua!”

    Mitä Noki­aan tulee, olen ollut vuo­sia töis­sä Nokian ali­hank­ki­jal­la ja olen vuo­si­kausia seu­ran­nut kuin­ka Nokial­le on sekä sisäl­tä että ulkoa yri­tet­ty selit­tää kuin­ka he teke­vät vir­hei­tä. Olen näh­nyt kym­me­nien ihmis­ten irti­sa­nou­tu­van Nokial­ta sik­si että hei­tä ei kuun­nel­la ja he eivät enää usko sii­hen mitä teke­vät. Nyt sit­ten Mic­ro­soft kai­kes­sa rau­has­sa pilk­koo Nokian lihoik­si ja poi­mii par­haat palat ruhosta.

    Hie­man saman­lai­nen tun­ne minul­la on täl­lä het­kel­lä Suo­men ja eri­tyi­ses­ti Euroo­pan joh­ta­vis­ta polii­ti­kois­ta. Rehel­lis­tä huo­no­jen uutis­ten tuo­jaa ei halu­ta kuun­nel­la eikä uskoa. 

    Tule­val­la hal­li­tuk­sel­la ei todel­la­kaan tule ole­maan kan­san luottamusta.

  78. Nokia lopet­ti maemo/meego pro­jek­tin, kun Elop astui johtoon.Maemon kehi­tys­joh­ta­jat hil­pa­si­vat muu­al­le eli hei­dät ostet­tiin pois. Sii­nä mis­sä tule­va Mokia puhe­lin on pelk­kää pro­mi­sewa­rea, niin N900 oli jo hyväs­sä alus­sa ja sil­lä oli oras­ta­va kehit­tä­jäyh­tei­sö, jol­lais­ta yhtei­söä ei kos­kaan Mokia-puhe­li­meen pys­ty tule­maan eikä tule.

    Ilma­ri­sen elä­ke­si­joi­tuk­set Noki­aan suli­vat pahas­ti. Ilma­ri­sel­la ja Nokial­la on sama ongel­ma — joh­don ame­rik­ka­lai­nen kannustinohjema.

  79. Avoir fiscal pois­tet­tiin kos­ka se syr­ji ulko­maa­lai­sia sijoi­tuk­sia suh­tees­sa koti­mai­siin sijoi­tuk­siin. Suo­ma­lai­sen omis­ta­jan ulko­mai­sis­ta osin­gois­ta piti mak­saa sem­moi­sia vero­ja joi­ta ei avoir fisca­lin takia tar­vi­nut mak­saa koti­mai­sis­ta osingoista. 

    Tie­ten­kin val­tio pois­ti syr­jin­nan rät­käi­se­mäl­lä suo­ma­lai­sil­le­kin osin­goil­le lisää veroa, ei siten että yhtiö­ve­ron hyvi­tys­jär­jes­tel­mä oli­si ulo­tet­tu kos­ke­maan myös ulko­maa­lai­sia osin­ko­ja (no okei, oli­si­han tämä ollut sel­keäs­ti byro­kraat­ti­sem­pi tapa kos­ka eri mai­den verot poik­kea­vat toisistaan)

    Tie­ten­kin kun vero­tuk­sen syr­hin­nan kor­jaus tapah­tui näp­pä­räs­ti vero­ja nos­ta­mal­la, val­tio toteut­ti heti EU:n sää­dök­set. Sil­loin kun vero­ja pitäi­si alen­taa, pide­tään kyl­lä kyn­sin ja ham­pain kiin­ni omis­ta, täy­sin EU-lakien vas­tai­sis­ta tul­kin­nois­ta (tuon­ti­au­to­jen verotus).

  80. Koh­ta Nokian on teh­tä­vä jotain. Elop tuli, näki näyn ja sanoi, että lope­tam­me näi­den puhe­lin­ten val­mis­ta­mi­sen ja uusia meil­lä ei ole vie­lä myydä…

    Kyy­ti on sen mukais­ta. Nokian pörs­siar­vo lie­nee jo alle fir­man reaa­liar­von. Nokian on pak­ko suo­jau­tua. Muu­ten se oste­taan hal­val­la ja rea­li­soi­daan kalliilla.

    Ainoa mark­ki­noi­ta vakuut­ta­va teko on irti­sa­noa allians­si MSFT:n kanssa.

  81. Täy­tyy pitää mie­les­sä, että Suo­men PK-fir­moi­hin tuli­si ker­tyä vau­raut­ta (=ris­ki­pää­omaa), jot­ta saa­tai­siin uusia työ­paik­ko­ja ja inves­toin­te­ja. Täs­sä pelk­kä käteen jää­vän palk­ka­sum­man-tar­kas­te­lu ei tie­ten­kään riitä.”

    Pää­omaa­ker­tyy vain sell­siin fir­moi­hin, jot­ka ovat aito­ja yrityksiä,suurin osa Suo­men yrit­tä­jis­tä on työy­rit­tä­jiä ts he teke­vät palk­ka­työ­tä vain toi­ses­sa muodossa.Sen vuos­ki nii­hin sovel­le­taan­kin liki­main pal­ka­saa­jaan verotusta

    Pihi yrit­tä­jä tie­tys­ti kerää jon­kin ver­ran pääomaa

  82. Sen sijaan osa­keyh­tiö on kaik­kial­la maa­il­mas­sa ymmär­ret­tä­vä lii­ke­kump­pa­ni. Kau­pan­te­ko on muu­ten­kin riit­tä­vän kovaa peliä, ettei sii­hen tar­vi­ta vie­lä tal­lais­ta sotkemaan.”

    Hen­ki­löyh­tiöt ovat ylei­siä maa­il­mal­la esim Lidl on sel­lai­nen ja voi hyvin toi­mia kan­sain­vä­li­sil­lä markkinoilla.

    Itse olen joh­ta­nut kon­sor­tio­ta, joka oli kol­men eri mais­sa toi­mi­van yri­tyk­sen yhteen­liit­ty­mä, ei siis yri­tys eikä juri­di­nen olen­to ollenkaan .
    Ja hyvin toi­mi kan­sain­vä­li­ses­sä ympäristössä

  83. Oikein hie­no teo­reet­ti­nen mal­li. Noi mal­lit toi­mii käy­tän­nös­sä mel­kein vain sil­loin jos sekä joh­ta­jat että työn­te­ki­jät on kokeneita.”

    Enpä tie­dä enti­sen työ­nan­ta­ja­ni kulutt­ja-asia­kas­pal­ve­lus­sa oli n 700 työn­te­ki­jää ja avih­tu­vuus n 20 % ja sii­hen lyö­tiin vie­lä vauh­tia vaih­ta­mal­la toi­min­ta­paik­ka­kun­tia jatkuvasti.

  84. Eikä mak­sa pal­joo fir­mal­le… Toi­mii tosi hyvin PK fir­moi­hin ja kor­jaa työt­tö­myy­den nopees­ti… Tos­sa on jokai­sen star­tup fir­man unel­ma tapa hank­kia itsel­leen työvoimaa.”

    Muu­al­la maa­ila­mas­sa fir­mat ovat val­miit inves­toi­ma­na kou­lu­tuk­seen , sil­lä muul­la kou­lu­tus­ta­so on huo­nom­pi ja har­val­la työ­hön tulijl­la on edes mitään ammattikoulutusta.

    Ja eroa on aisn­tun­ti­jall ja asian­tun­ti­jal­la, suu­rin osa asain­tun­ti­jois­ta­kin pyö­rit­tää rutiinijuttuja.
    Todell­sia asna­tun­ti­joi­ta on vähän organisaatiossa

    Ja mitä tulee alun kus­tan­nus­ten kom­pe­soi­mi­seen , niin Suo­mes­sa teh­dään työ­nan­ta­jal­le ilmais­ta työ­tä jo 100000 htv eli 1,5 ikä­luok­kaa, n 200000 hen­ki­löä eli 3 ikä­luok­kaa .Jasen pääl­le voi pal­kat ns opet­te­li­jan pal­kal­la vuodeksi 

    Kyl­lä sii­nä ajas­sa jo pitää kye­tä kat­so­maan onko hen­ki­lös­tä työ­hön vai ei.

    Mut­ta täs­tä onkin kas­va­tet­tu uusi ihmis­ten hyväk­si­käy­tön mal­li: Eli ihmi­nen ote­taan puo­lek­si vuo­dek­si ns työ­ko­kei­luun, joka ei mak­sa työ­nan­ta­jal­le mitään, sen jäl­ken 4 kuu­kau­dek­si koea­jal­le ja sen jäl­keen pihal­le ja uusi remmiin.
    Näin on saa­tu 10kuukaudne työ­pa­nos lähes ilmaiseksi

  85. Enpä tie­dä enti­sen työ­nan­ta­ja­ni kulutt­ja-asia­kas­pal­ve­lus­sa oli n 700 työn­te­ki­jää ja avih­tu­vuus n 20 % ja sii­hen lyö­tiin vie­lä vauh­tia vaih­ta­mal­la toi­min­ta­paik­ka­kun­tia jatkuvasti.”

    Kulut­ta­ja asia­kas­pal­ve­lu ei ole tuot­ta­vaa työ­tä. Toi tei­dän koko osas­ton­ne tuot­taa puh­taas­ti ja pel­käs­tään tap­pio­ta. Asia­kas­pal­ve­lu on erit­täin heik­ko­ta­sois­ta mel­kein joka pai­kas­sa. Lisäk­si tuo on anekdootti.

    Mil­lä taval­la tei­dän tuo­te­ke­hi­tyk­sen­ne tms. on mokan­nut että jos­sain asia­kas­pal­ve­lus­sa tar­vi­taan ihan hil­li­tön orga­ni­saa­tio ja noin pal­jon työntekijöitä?

    Huip­pu­fir­mois­sa on sel­lai­nen asia­kas­pal­ve­lu että sen käyt­tö yleen­sä mak­saa (pal­jon), nämä pal­ve­li­jat on var­sin kovan kou­lu­tuk­sen omaa­via ammat­ti­lai­sia myös.

    Ja eroa on aisn­tun­ti­jall ja asian­tun­ti­jal­la, suu­rin osa asain­tun­ti­jois­ta­kin pyö­rit­tää rutiinijuttuja.
    Todell­sia asna­tun­ti­joi­ta on vähän organisaatiossa”

    Miten tämä liit­tyy mihin­kään mitä olen sanonut?

    Mut­ta täs­tä onkin kas­va­tet­tu uusi ihmis­ten hyväk­si­käy­tön mal­li: Eli ihmi­nen ote­taan puo­lek­si vuo­dek­si ns työ­ko­kei­luun, joka ei mak­sa työ­nan­ta­jal­le mitään, sen jäl­ken 4 kuu­kau­dek­si koea­jal­le ja sen jäl­keen pihal­le ja uusi remmiin.
    Näin on saa­tu 10kuukaudne työ­pa­nos lähes ilmaiseksi”

    Jaa? Mis­sä näin teh­dään jat­ku­vas­ti? Mikä on erot­ta­mi­sen todel­li­nen moti­vaa­tio ver­sus mitä sinä väi­tät sen ole­van? Uudet osaa­mat­to­mat työn­te­ki­jät on ensin­nä­kin niin tehot­to­mia että niis­tä on mones­ti fir­mal­le jopa haittaa. 

    PS. Olet­ko kän­nis­sä vai luki­häi­riöi­nen? Tuol­la on niin pal­jon kir­joi­tus­vir­hei­tä että luke­mi­nen on ihan helvettiä.

  86. Itse asias­sa tässäNokia/Microsoft yhteis­työs­sä ei olla pelas­ta­mas­sa Noki­aa vaan Mic­ro­sof­tia ja Nokia uhra­taan täs­sä kisassa

    Mic­ro­soft ei kyke­ne kil­pai­le­maan Applen kans­sa, kos­ka sil­lä ei ole mobii­lia­lus­taa ja se uhkaa tule­vai­suu­den kasvua .

    Ja Apple onkin jo ryn­ni­nyt ohi MS:n markkina-arvossakin 

    Mie­len­kiin­toi­nen on IBM:n kehityskin:Se on saa­vut­ta­nut mark­ki­na-arvos­saan pysäh­ty­nyt­tä Mic­ro­sof­tia ja ohit­ta­mas­sa sen. 

    Reu­ter­sin uuti­sis­ta 24.5 :
    “Applen mark­ki­na-arvo on täl­lä het­kel­lä noin 309 mil­jar­dia dol­la­ria (noin 220 mil­jar­dia euroa).

    IBM arvo oli maa­nan­tai­na 203,8 mil­jar­dia dol­la­ria (noin 145 mil­jar­dia euroa). Näin IBM nousi hive­nen Mic­ro­sof­tin ohi. Sen arvo oli 203,7 miljardia.

    Vuo­den 2000 pörs­si­kuplan jäl­keen Mic­ro­sof­tin arvos­tus on las­ke­nut alle puo­leen. Samaan aikaa IBM:n arvo on nous­sut yli 50 prosenttia.”

  87. Kulut­ta­ja asia­kas­pal­ve­lu ei ole tuot­ta­vaa työ­tä. Toi tei­dän koko osas­ton­ne tuot­taa puh­taas­ti ja pel­käs­tään tap­pio­ta. Asia­kas­pal­ve­lu on erit­täin heik­ko­ta­sois­ta mel­kein joka pai­kas­sa. Lisäk­si tuo on anekdootti.”

    Kaik­ki toi­min­not­han aiheut­ta­vat kulu­ja eli tap­pioi­ta, myös yri­tyk­sen joh­to, kuten esim Nokiasta 

    Mil­lä taval­la tei­dän tuo­te­ke­hi­tyk­sen­ne tms. on mokan­nut että jos­sain asia­kas­pal­ve­lus­sa tar­vi­taan ihan hil­li­tön orga­ni­saa­tio ja noin pal­jon työntekijöitä?”

    Kyl­lä kai sitä 3 mil­joo­nal­la asiak­kaal­la on jo hoi­det­ta­vaa, liki 3 mil­jo­naa kon­tak­tia vuodessa.
    Suu­rin osa muutoksia

  88. PS. Olet­ko kän­nis­sä vai luki­häi­riöi­nen? Tuol­la on niin pal­jon kir­joi­tus­vir­hei­tä että luke­mi­nen on ihan helvettiä.”

    Purin yhden sopi­muk­sen n 10 vuot­ta sit­ten kun sopi­museh­to sal­li sen ja jou­duin ensin lah­jon­nan koh­teek­si, sen jäl­keen uhkai­lun ja lopul­ta minut hakat­tiin tajuttomaksi.
    Sain pahan aivo­tä­räh­dyk­den. Aluk­si ei ollut oirei­ta, mut­ta myö­hem­min on tul­lut lisää vir­hei­tä enkä enää kyke­ne kir­joit­ta­maan mitään ilman vir­hei­tä. Muu­ta­mia sano­ja kir­joi­tan jat­ku­vas­ti vää­rin vaik­ka yri­tän ponnistaa.
    Pahoin­pi­te­ly ei tapah­tu­nut Suo­mes­sa, mut­ta sop­pa­rin arvo oli n 30 mil­jo­naa euroa, joten on ymmär­ret­tä­vää, että sii­hen panos­tet­tiin myy­jän puolella

  89. Kaik­ki toi­min­not­han aiheut­ta­vat kulu­ja eli tap­pioi­ta, myös yri­tyk­sen joh­to, kuten esim Nokiasta”

    Ei aiheu­ta. Kulut ja tap­piot on eri asia. Jon­kun asian kulu voi olla 100e mut­ta tämän kulun seu­raus voi olla 150e tuot­to, eli 50e voitto.

    Ainoas­taan toi­min­ta joka ei toi­mi­ta asiak­kaal­le mitään, jos­ta se ei ole val­mis mak­sa­maan enem­män kuin kulut, on tappiollista. 

    Kyl­lä kai sitä 3 mil­joo­nal­la asiak­kaal­la on jo hoi­det­ta­vaa, liki 3 mil­jo­naa kon­tak­tia vuodessa.
    Suu­rin osa muutoksia”

    Siis jos kon­tak­tien mää­rä olis jotain 0,3M niin toi kuu­los­tai­si mel­kein jär­ke­väl­tä. Kon­tak­tien mää­rä on ihan järjetön.

    Mitä tar­koi­tat muu­tok­sil­la? Muu­tok­sia johon­kin tuot­tee­seen? Eikö se toi­mi kun about 100% halu­aa sii­tä valittaa?

    Lisäk­si: joh­dat mel­kein kokoa­jan kes­kus­te­lua jon­nek­kin sivu­rai­teil­le. Mitä teke­mis­tä tei­dän anek­doo­til­lan­ne on suo­ma­lais­ten työl­lis­tä­mi­sen suhteen?

  90. Siis jos kon­tak­tien mää­rä olis jotain 0,3M niin toi kuu­los­tai­si mel­kein jär­ke­väl­tä. Kon­tak­tien mää­rä on ihan järjetön.

    Mitä tar­koi­tat muu­tok­sil­la? Muu­tok­sia johon­kin tuot­tee­seen? Eikö se toi­mi kun about 100% halu­aa sii­tä valittaa?”

    Esim ope­raat­to­rin vaih­toa tai osoit­teen muu­tos­ta esim laa­ja­kais­ta on muu­tet­ta­va fyy­si­ses­ti, jos asia­kas vaih­taa osoi­tet­ta, samoin kiin­teän puhelimen.

    Vikail­moi­tuk­sis­sa taas 80%:ssa tapauk­sis­ta vika on asiak­kaan omis­sa vermeissä.

    Kyl­lä kaik­kiin pal­ve­lu­nu­me­roi­hin­kin on kyt­ket­ty tak­sa, joten soit­ta­ja mak­saa viulut.
    Tämä oli aikai­sem­min ilm­asiat, mut­ta tein asi­aan muu­tok­sen kun pala­sin Suo­meen ja jou­duin sel­vit­tä­mään asiaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.