Nokian romahdus ei ole noin suuri

HS ker­too tänään, että Nokian tulos kun­tien kul­takai­vok­se­na on heiken­tynyt niin paljon, että kun yri­tys mak­soi vuon­na 2007 yhteisöveroa 1,3 mil­jar­dia, vuon­na 2009 yhtiöltä herui enää 66 miljoon­aa. Nokian tulos on heiken­tynyt, mut­ta se ei ole pudon­nut kahdeskymme­ne­sosaan. Nokia on muut­tunut vähem­män isän­maal­lisek­si. Se tulout­taa voit­ton­sa jon­nekin muualle.

Nokia ei ole yksin. Virossa on 16 000 suo­ma­lais­ten omis­ta­maa yri­tys­tä. Nämä yri­tyk­set eivät yleen­sä omista Virossa mitään, vaan yhtiöitä Suomes­sa. Viroon mak­set­ta­vat osin­got ovat verot­to­mia. Ne voi palaut­taa Suomeen vaikka­pa lainan lyhen­nyksinä ja on ymmärtänyt perus­taa sen hold­ingy­htiön riit­tävän velkaisena.

Olisi sosi­aalis­es­ti oikeu­den­mukaista lisätä pääo­mat­u­lo­jen vero­tus­ta, mut­ta miten teet sen, kun hyvin yksinker­taisel­la yri­tysjär­jeste­lyl­lä saa tulot kokon­aan verot­tomik­si? Kyselin tätä Het­emäen verotyöryh­män väeltä. Nämä vas­ta­si­vat, ettei työryh­mä ole pere­htynyt asiaan.

Vero­tus tulee har­mon­isoi­da ainakin EU:n tasol­la niin, ettei täl­lainen kikkailu onnis­tu. Sitä odoteltaes­sa mei­dän on Suomes­sa yritet­tävä pitää huol­ta siitä, että koti­maises­sa omis­tamises­sa on jotain järkeä. Vaik­ka se vähän harmittaakin.

93 vastausta artikkeliin “Nokian romahdus ei ole noin suuri”

  1. Olen joskus itsek­seni hah­motel­lut mallia, jos­sa pörssiyri­tyk­siä verotet­taisi­in markki­na-arvon mukaan niin, että pörssiy­htiö on velvoitet­tu myön­tämään val­ti­olle tietyn pros­ent­timäärän osakkeitaan. Täl­lä olisi aika paljon hyviä puo­lia nykyiseen yhteisövero­tuk­seen ver­rat­tuna: verot eivät menisi yri­tys­ten välil­lä tiukoista kas­savir­roista, yri­tys­ten lasken­ta­toimen ei tarvit­sisi enää yrit­tää hui­ja­ta verot­ta­jaa, vaan voisi­vat keskit­tää resurssin­sa osak­keen­o­mis­ta­jien hui­jaamiseen, tämä ehkä vähän hillit­sisi eri­lais­ten kuplien kokoa, ja kan­nus­taisi pääo­man allokaa­tio­ta tuot­tavaan käyt­töön. Huonona puole­na ainakin pop­ulis­tit pää­sevät huutele­maan “verot­tomista” tuloista, ja ennen kaikkea, kan­sain­välisen vero-opti­moin­nin seu­rauk­se­na tänne kuitenkin jotenkin tulisi yri­tyk­siä, jot­ka onnis­tu­vat ansait­se­maan koko kon­sernin mil­jardi­t­u­lot, mut­ta samaan aikaan niiden markki­na-arvo on jostain kum­man syys­tä joitakin tuhan­sia euroja.

  2. Osmo: “Nämä vas­ta­si­vat, ettei työryh­mä ole pere­htynyt asiaan.”

    Eikö muka oikeasti ymmär­retä, vai eikö halu­ta ymmärtää, että vero­jen koro­tus johtaa pääomien pak­en­e­miseen Suomes­ta. Samoin arvon­lisäveron koro­tus johtaa vain entistä suurem­paan rahavir­taan pois Suomesta.

    Noki­as­takin siir­tyy koh­ta suuret siivut Accen­turelle, Microsoft­ille, Intelille yms. Ja noiden pääkont­torit ovat ihan jos­sain muual­la. Suomes­ta näyt­tää tule­van hyvää vauh­tia aka­teemis­ten palkkarenkien reservaatti.

  3. Ja jostain syys­tä vielä halu­taan kor­ja­ta jotain työvoima­pu­laa ulko­maisel­la työvoimal­la… Nehän mak­saa myös vero­tu­lon­sa sit­ten ulkomaille.

    Mik­si kaik­ki suo­ma­laiset fir­mat siirtää oper­aa­tion­sa ulko­maille sit­ten? Var­maan kos­ka suo­ma­lainen työlain­säädän­tö tekee vähin­täänkin vaikeak­si tilanteen jos­sa halu­taan kokeil­la koke­ma­ton­ta työn­tek­i­jää pienel­lä pal­ka­lla aluk­si (esim vuosi).

    Toisaal­ta vero­tus murhaa sekä fir­mat että työn­tek­i­jät. Näil­lä vero­tu­loil­la sit­ten kus­tan­netaan mas­sivista byrokra­ti­aa. (Jota voisi pois­taa esim käyt­tämäl­lä enem­män tietotekni­ikkaa ja selkeyt­tämäl­lä lain­säädän­töä joil­tain osin.)

    Taita­vatkin insinöörit ja suun­nit­teli­jat aloit­taa työn­sä yleen­sä jostain “entry lev­el” hom­mas­ta, siis sel­l­ais­es­ta joi­ta Suomes­sa ei enää pahem­min ole.

    Kan­nataisko tilan­net­ta moderoi­da vaik­ka eduskun­nas­ta käsin jotenkin? Esim säätämäl­lä jotain jut­tu­ja tms.

    Vero­tuk­sen lisäämi­nen ei muuten vält­tämät­tä efek­ti­ivis­es­ti tuo ollenkaan lisää rahaa val­tion kas­saan. Se luul­tavasti kuris­taa puo­likuol­lut­ta jär­jestelmää vielä lisää.

  4. Tota, eikös tuom­moinen heit­te­ly ole osit­tain yri­tysvero­jär­jestelmän omi­naisu­us. Eli kun huonoina aikoina tulee alaskir­jauk­sia ja muu­ta niin verot las­kee hyvin voimakkaasti. Tai sit­ten mä olen vaan pihalla.

  5. “Vero­tus tulee har­mon­isoi­da ainakin EU:n tasol­la niin, ettei täl­lainen kikkailu onnis­tu. Sitä odoteltaes­sa mei­dän on Suomes­sa yritet­tävä pitää huol­ta siitä, että koti­maises­sa omis­tamises­sa on jotain järkeä. Vaik­ka se vähän harmittaakin.”

    Niin tulee, kutakuinkin Viron tasolle. Olisi pikkuhil­jaa aika jo lait­taa stop­pi esimerkik­si nau­ret­tavalle EU-lakien­vas­taiselle autoverokikkailulle, minkä ansios­ta Suomes­sa aje­taan läh­es Euroopan van­him­mil­la autoil­la. Vaik­ka kyl­lähän se var­maan har­mit­taa, ettei voi lop­ut­tomi­in ylläpitää sato­jatuhan­sia virkamiehiä julkisen sek­torin palkkalis­toil­la ja siinä sivus­sa yrit­tää pakot­taa kaikkia pyöräilemään töi­hin kesät talvet.

    Jostain syys­tä muutenkin keskimääräisen suo­ma­laisen poli­itikon mielestä on aina hienoa, jos vielä onnis­tuu kek­simään jonkin tavan luo­da “tulo­ja” val­ti­olle, ts. ryöstää vielä vähän enem­män rahaa. Esimerkik­si autoi­hin asen­net­ta­va GPS-seu­ran­ta­jär­jestelmä, tai käyte­tyn hen­gi­tysil­man mit­tari, tai hiil­i­jalan­jäl­jen­mit­tausjär­jestelmä, tai… Minus­ta jokaisen poli­itikon ain­oana velvol­lisuute­na ja tavoit­teena pitäisi olla jatku­vasti pienen­tää sekä julk­ishallinnon meno­ja että tuloja.

  6. Jos val­tion­va­rain­min­is­ter­iön virkamiehet eivät viit­si pere­htyä kan­sain­välisen veropako­laisu­u­den ongelmi­in, niin kan­nat­taisi jakaa heille irti­sanomisil­moituk­sia ja värvätä parem­mat tilalle.

    Tässä ei ole kyse vain suo­ma­lais­es­ta tai EU-alueen ongel­mas­ta, vaan maail­man­laa­juis­es­ta. Ihme­tel­lään, mik­sei Nokia pär­jää Googlelle, mut­ta ei ihme­tel­lä, mik­si Nokia mak­saa noin kym­menker­taista vero­ta­soa Googleen (2,4%) verrattuna:

    http://www.bloomberg.com/news/2010–10-21/google‑2–4‑rate-shows-how-60-billion-u-s-revenue-lost-to-tax-loopholes.html

  7. Nii-in.

    Ei kai tässä mitään ihmeel­listä ole kun pääo­mavero­tus­ta on pikkuhil­jaa kokoa­jan nos­tet­tu siitä, mitä se 90-luvul­la oli. Nytkin on tekeil­lä pääo­maveron korotus.Jos sitä ei kom­pen­soi­da yhteisoveron vas­taaval­la laskemisel­la, entistä use­ampi sanoo soronoo Suomen verottajalle.

    Kuten olen aikaisem­min sanonut: on ihan turha hai­hatel­la jol­lain pääo­maveron tun­tu­val­la nos­tol­la. Olen henkilöko­hais­es­ti päät­tänyt että sem­moisia en tule mak­samaan, vaan vedän hatus­ta koro­tuk­sen ver­ran verot­to­mia kuluko­r­vauk­sia kirjanpitoon.

  8. Tulee mieleen muu­tamia vai­h­toe­hto­ja. 1) Hyväksytään se, että pääo­ma ja taloudelli­nen toimeli­aisu­us hakeu­tuu sinne, mis­sä sen on kan­nat­tavin­ta olla. 2) Ote­taan pääo­man ja talouden sääte­ly uudelleen yksit­täis­ten val­tioiden asi­ak­si. 3) Sama, mut­ta kon­trol­li­vana yksikkönä on EU. 4) Yritetään tehdä kan­sain­välisiä mah­dol­lisim­man kat­tavia sopimuk­sia siitä, miten talout­ta ohjail­laan yhteisin sään­nöin (esim. min­imivero­tus). 5) Suo­mi tekee yksipuolisia päätök­siä ja kup­paa Suomes­sa toimivil­ta yri­tyk­siltä enem­män rahaa. 6) Sama mut­ta kup­paa vähem­män rahaa.

  9. Hei Osmo,

    Voisitko ker­toa miten sinä näet tämän sosi­aalisen (epä)oikeudenmukaisuuden pääo­mat­u­lo­jen vero­tuk­ses­sa? Min­ulle ainakin jää maku että koet että pääo­mat­u­lois­sa on jotain epäreilua.

    Mielestäni yksi tapa nähdä pääo­mat­u­lot on kulu­tuk­sen siirtämi­nen tästä päivästä tule­vaisu­u­teen (säästän tänään, sijoi­tan ”riskit­tömästi” val­tion velka­kir­joi­hin ja kulu­tan rahat kun jään eläk­keelle), jol­loin minus­ta sosi­aalis­es­ti oikeu­den­mukaista olisi että pääo­mat­u­lo­ja ei verotet­taisi ollenkaan. Jos tämä tun­tuu oudol­ta niin kat­so http://www.themoneyillusion.com/?p=7091

    Jos tähän säästämiseen lisätään riskiä, niin sil­loin on mah­dol­lista että tuot­to on joko pienem­pää tai suurem­paa kuin val­tion velka­kir­jois­sa. Jos tuot­to on pienem­pää tai negati­ivistä niin se ei ilmeis­es­ti ole epäreilua kaikkia mui­ta kohtaan*. Jos tuot­to on suurem­paa kuin velka­kir­jois­sa, sil­loin ilmeis­es­ti men­nään siihen epäreilu­un tuloon. Mitä ovat ne tavat joil­la tämä suurem­pi tuot­to saadaan siten, että se ei ole hyödyl­listä ympäröivälle yhteiskun­nalle? Onko käsi­tyk­seni väärä, että tähän suureen pääo­mat­u­loon liit­tyy hyvin use­asti men­estynyt fir­ma ja että tämä men­estynyt fir­ma pitää sisäl­lään hyvin use­asti työssäkäyviä ihmisiä? Ymmär­rän kyl­lä että muun­laisia esimerkke­jä on ole­mas­sa, mut­ta ovatko ne lukumääräis­es­ti mitenkään merkit­täviä näi­hin posi­ti­ivisi­in ver­rat­tuna? Jos en ole väärässä niin eikö mei­dän pitäisi kan­nus­taa täl­laisen pääo­matuo­ton han­kkimiseen kaikin mah­dol­lisin keinoin sen sijaan että halu­amme suit­sia sitä nos­ta­mal­la vero­tus­ta? Jos sat­tuisi käymään niin että näi­hin pari postaus­ta sit­ten puheena olleisi­in pieni­in tuulivoimay­htiöi­hin sijoit­ta­mal­la rikas­tu­isi, niin minus­ta se olisi pelkästään hieno asia enkä näe mik­si val­tion pitäisi pienen­tää tämän riskino­ton odotusar­voa. Varsinkin jos perustelee itselleen val­tion elvy­tyk­sen vaiku­tus­ta key­ne­siläisen ker­toimen (?, Key­ne­sian mul­ti­pli­er) avul­la niin eikö tämä olisi sil­loin vieläkin tärkeämpää…

    Ps. En tiedä olenko nai­ivi, mut­ta ole­tan että on mah­dol­lista lain­säädän­nöl­lis­es­ti erot­taa pääo­mat­u­lo ja ansio­tu­lo toi­sis­taan ja estää että kaik­ki ansio­tu­lo kier­rätetään pääo­mat­u­lon kautta.

    *Pait­si että onhan se aika epistä kaikkia mui­ta kohtaan että jos minä olen noki­amiljonääri ja sijoi­tan kaik­ki rahani sel­l­aiseen liike­toim­intaaan, joka kel­lah­taa paris­sa vuodessa kun samal­la rahal­la olisi ollut poten­ti­aal­ista tehdä voit­toa ja työl­listää samal­la muu­ta­ma henkilökin. Varsinkin jos perustelee itselleen val­tion elvy­tyk­sen vaiku­tus­ta key­ne­siläisen ker­toimen (?, Key­ne­sian mul­ti­pli­er) avul­la niin eikä tämä olisi sil­loin vieläkin tärkeämpää…

    Kim­mo

  10. Osmo:

    Vero­tus tulee har­mon­isoi­da ainakin EU:n tasol­la niin, ettei täl­lainen kikkailu onnistu.

    !?!?! No ei todel­lakaan pidä. Kyl­lä val­tioiden pitää pystyä kil­paile­maan keskenään halli­non tehokku­udel­la. Jos Suo­mi ei tykkää Viron verokil­pailus­ta, niin Suomel­la pitäs olla oikeus ja kyky verot­taa näitä paos­sa ole­via yri­tyk­siä niin, että viro­laiset saa edelleen verot­taa omia yri­tyk­siään ihan niinkuin haluavat.

  11. “!?!?! No ei todel­lakaan pidä. Kyl­lä val­tioiden pitää pystyä kil­paile­maan keskenään halli­non tehokkuudella. ”

    Kysymyshän ei ole hallinnon tehokku­ud­es­ta vaan miten rahat käytetään esim USA ampuu verora­hat taivana tuuliin.
    Tosin USA on parem­mas­sa ase­mas­sa, kos­ka osaval­tiot eivät voi juurikaan kil­pail­la vero­tuk­sel­la kun val­tio kerää n 50 % veroista ja veropo­h­ja on yhteinen

  12. Liian van­ha:

    Kysymyshän ei ole hallinnon tehokku­ud­es­ta vaan miten rahat käytetään esim USA ampuu verora­hat taivana tuuliin.

    No kyse on tietysti molem­mista, mut­ta jos verokil­pailu kiel­letään, niin käytän­nössä tehdään hallinnon tehokku­udel­la kil­pailu aika vaikeeks.

  13. Suo­ma­lais­ten omis­tu­so­su­us on Nokian osalta (lehti­ti­eto­jen mukaan) nousus­sa! Sen osakkeista on Suomes­sa nyt 15,6 pros­ent­tia, kolme ja puoli pros­ent­tiyk­sikköä enem­män kuin vuo­den alus­sa! Selvässä rahas­sa se tarkoit­taa yli mil­jar­dia euroa. 

    Tääl­lä poh­jan per­il­lä usko­taan Nokian tule­vaan nousu­un… Tämä on hyvä tak­ti­ik­ka. Myy­dään Nokian osak­keet, kun ne kallis­tu­vat, ja oste­taan sit­ten takaisin, kun ne halpenevat. Heh! Ilmaista rahaa. Vai onko?

  14. tcrown hyvä. Ehdo­tus­tasi san­o­taan sosial­is­mik­si. Se on jo kokeil­tu. Se johtaa lop­ul­ta vain katastrofiin.

    TL: “Eikö muka oikeasti ymmär­retä, vai eikö halu­ta ymmärtää, että vero­jen koro­tus johtaa pääomien pak­en­e­miseen Suomesta…”

    Jotkut eivät oikeasti ymmär­rä ja jotkut eivät halua ymmärtää, eli tekevät tietoisen itsepetok­sen. Pelkään pahoin Suomen talouden ajau­tu­van täy­del­liseen kaaok­seen muu­ta­mas­sa vuodessa. Maamme ei kestä nyky­istä veroast­et­ta. Ennen kaikkea pääo­mavero­tus­ta on pakko keven­tää kestävän kehi­tyk­sen takaamiseksi. 

    Veroas­t­een laskem­i­nen taas tarkoit­taa palvelu­jen kar­simista. Mikään juus­to­höylä ei auta. Käytän­nössä vain sosi­aali- ja ter­veyspalvelu­jen kar­simisel­la saadaan tulosta aikaisek­si. Ne ovat yli 70% yhteiskun­nan menoista. Kol­mas merkit­tävä meno­erä on koulu­tus, kaik­ki muut säästöt ovat vain kosmetiikkaa.

    Art­turi, kir­joitit itsesi pus­si­in. 🙂 Jos Viro hallinto on tehokkaampi ja sen takia veroaste on siel­lä sääl­lisem­pi, niin mik­si pitäisi rajoit­taa yri­tys­ten siir­tymistä? Juuri kil­pailuhan takaa pitkän päälle tehokkaan hallinnon myös Suomeen. Ei meil­lä oikeasti ole varaa nykyisenkaltaiseen sosiaaliturvajärjestelmään.

    Liian van­han kom­men­tis­sa on tot­ta toinen puoli. Paras kom­bi­naa­tio saata­neen siten, että EU hoitaa sel­l­aisen vero­tuk­sen, jos­sa voi piil­lä kil­pailun rajoituk­sia val­tioiden välil­lä. Ne liit­tyvät lähin­nä tavaran tai pääo­man liikku­miseen vapaakaup­pa-alueel­la. Samal­la osa vas­tu­ista siir­tyy tietysti EU:lle. Lop­ut jää jäsen­maille ja ne kil­pail­e­vat keskenään. Tehot­to­muu­den siemen piilee tuol­loin EU:n osuudessa.

  15. Talous ete­nee aal­lois­sa, eli kän­nyköitä raken­netaan niin kauan hyväl­lä vauhdil­la kunnes kaikil­la on sel­l­ainen kän­nykkä jos­ta tykkäävät, ja sen jäl­keen tuotan­toa aje­taan alas. Sit­ten tehdään jotain muu­ta tuotet­ta kunnes kaikil­la on sitäkin tarpeeksi.

    Yksinker­tainen totu­us on tietysti se, että val­tion ei tule käyt­tää rahaa jota ei ole (ilmeis­es­ti liian yksinker­tainen enem­mistölle) Ja eri­tyis­es­ti pitäisi puhua siitä, että leikkauk­sia pitää tehdä, vaik­ka se tarkoit­taisi muu­ta­man nim­i­tys­paketin kariutumista.

    Jos halu­aa pysyviä verovir­to­ja, niin esimerkik­si kiin­teistövero on sel­l­ainen joka ei lähde Eesti­in matkalle.

  16. “että EU hoitaa sel­l­aisen vero­tuk­sen, jos­sa voi piil­lä kil­pailun rajoituk­sia val­tioiden välil­lä. Ne liit­tyvät lähin­nä tavaran tai pääo­man liikku­miseen vapaakaup­pa-alueel­la. Samal­la osa vas­tu­ista siir­tyy tietyst”

    USA:n liit­to­val­tio kerää veron­sa tuloveroina ja pro­gres­sio on jyrkkä, kos­ka pienet tulot ovat verova­pai­ta ja pienistä tuloista vero on itse asi­as­sa negatiivinen.

    Veroas­t­eet eivät ole ver­tailukelpoisia, jokainen maa ilmoit­taa veroas­t­een­sa omine poli­it­tis­ten intressien mukaan, eikä veroas­t­eel­la ole juuri mitään yhteyt­tä todel­liseen verotukseen

  17. “Jos Suo­mi ei tykkää Viron verokil­pailus­ta, niin Suomel­la pitäs olla oikeus ja kyky verot­taa näitä paos­sa ole­via yri­tyk­siä niin, että viro­laiset saa edelleen verot­taa omia yri­tyk­siään ihan niinkuin haluavat.”
    Eivät ne viro­laisetkaan tykkää Viros­ta ja muut­toli­ike on taas voimis­tunut, uuden itsenäisyy­den aikan väestö on vähen­tynyt 1,6 miljoonas­ta 1,3 miljoo­nan ja muut­toli­ike on taas voimis­tunut uud­estaan, kun palkko­ja ja sosi­aal­i­tur­vaa on leikattu

  18. Kalle:

    os Viro hallinto on tehokkaampi ja sen takia veroaste on siel­lä sääl­lisem­pi, niin mik­si pitäisi rajoit­taa yri­tys­ten siirtymistä?

    No Osmon pitäs rajoit­taa niiden siir­tymistä siks, että sille jäis jotain verotettavaa.

  19. Suomen vero­tuk­sen kauhis­telijoille kysymys: Mitenkäs Ruotsin talous men­estyy lois­tavasti vielä korkeam­mal­la veroas­t­eel­la ja pääomaverotuksella?

  20. Jos EU-tasol­la estetään Noki­aa keplot­tele­mas­ta vero­jaan alas yhtä tehokkaasti kuin vaik­ka Sam­sung, sehän ei tarkoi­ta, että suo­ma­laisille kun­nille tulee enem­män vaan luul­tavasti vähem­män rahaa Nokial­ta. Kun Nokia ja kaik­ki muut kyn­nelle kykenevät kikkail­e­vat veron­sa EU:n ulkop­uolelle, jää se vähäkin saa­mat­ta. Se on se ekosysteemi.

  21. Hyvä esimerk­ki ovat juuri nuo sosi­aali- ja terveysmenot.

    Suomes­sa ne ovat 26,3 % bkt:ta vuon­na 2008.
    EU 27 keskiar­vo on 26,4 ja EU-15 27,1 %.

    Esimerkik­si Ruot­sis­sa ne ovat 29,4 ja Tan­skas­sa 29,7.

    Sak­sas­sa 27,4 % , Iso-Bri­tan­ni­as­sa 23,7 %, Ran­skas­sa 30,8 % Ital­ias­sa 27,8 %

    Pienem­mis­sä mais­sa Alanko­maat 28,4 %, Bel­gia 28,3 %

    EU:n ulkop­uolel­la mut­ta sen keskel­lä Sveit­sis­sä 26,4 %

    Virossa 15,1 % Tsek­ki 18,7 % Unkari 22,7 %

    Yhdessäkään maas­sa sosi­aal­i­tur­va aja ter­vey­den­hoitoa tai sosi­aal­i­tur­vaa ei mak­se­ta itse vaan pääosa tulee yhtei­sistä varoista.
    Esim Virossa suo­ra ansio­tu­lo­jen vero­tus on korkeampi kuin Suomes­sa esim 500 euron kk-tulosta vero on Virossa 21 % mut­ta Suomes­sa 2,5 %

    Virossa suurin osa veros­ta on työ­nan­ta­ja­mak­su­is­sa, jot­ka ovat n 7–8 %-yksikköä korkeam­mat kuin Suomessa.

    Merkit­tävää on, että Suomes­sa ovat korkeim­mat omavas­tu­ut OECD mais­sa eli Suomes­sa mak­se­taan eniten palveluista itse.

  22. “Viroon mak­set­ta­vat osin­got ovat verot­to­mia. Ne voi palaut­taa Suomeen vaikka­pa lainan lyhen­nyksinä ja on ymmärtänyt perus­taa sen hold­ingy­htiön riit­tävän velkaisena.”

    Tämähän johtuu pelkästään siitä, että Suo­mi jostain kum­man syys­tä halu­aa pitää osin­goil­la kaksinker­taisen vero­tuk­sen vaik­ka muil­la pääo­mat­u­loil­la on käytössä yksinker­tainen vero­tus. On täysin kestämätön­tä, että yri­tyk­si­in sijoitet­tua omaa pääo­maa verote­taan raskaam­min kuin yri­tys­ten lainaa­maa vieras­ta pääo­maa tai mui­ta pääomatuloja.

  23. Osmo kir­joitaa täyt­tä asiaa.
    Pienellekin yri­tyk­selle alkaa koh­ta olla järkevää siirtää toim­intaansa osin Viroon, isom­mat hoita­vat sen Lux­en­bur­gin tai vaik­ka Brys­selin pääkont­toriy­htiön avulla.

    Vasem­mis­tol­li­ton ja SDP.n verokeskustelus­sa noloin­ta on sen peit­telemätön kateus — voisi­vat yhtä hyvin ker­toa suo­raan paljonko Nalle Wahlroos sit­ten saisi ansaita?

    Köy­hyysongel­ma on käsit­tämät­tämän jyrkässä pien­ten tulo­jen vero­tuk­ses­sa, ei suurten tulo­jen mata­las­sa verotuksessa.

    Jos suurin ansio­tulovero­prosen­nti olisi 50% tuloista, sen pitäisi riittää. 

    Yri­tysvero­tuk­sen ymmärtämisessä taas vaa­di­taan sen hyväksymistä, etä siihen kuu­luu rik­si, vas­tuu ja stres­si — joiden sietämis­es­tä yhteiskun­nan kan­nat­taa palki­ta. Lisäk­si siinä on kaksinker­taisen vero­tuk­sen loukko koko ajan lähellä. 

    Pääo­mat­u­lo­jen vero­tuk­sen noustes­sa taas eniten siitä kär­sivät suh­teel­lisen taval­liset ihmiset, joil­la on jotain pien­tä sukan var­res­sa. Pääo­maveron nos­toon kan­nat­taa liit­tää pien­ten pääo­mat­u­lo­jen verovapaus.
    Riskisi­joit­ta­jien (aloit­tavia yri­tyk­siä rahoit­tavien) osalta taas oikeus ja kohtu­us olisi, että vero­ja per­in­tään vain jos saadut tulot jätetään sijoit­ta­mat­ta uudelleen suo­ma­laisi­in pienyri­tyk­si­in. Nythän verot nap­ataan aina kun tulo­ja vain saadaan.

    Tiivistäen: vefro­tuskek­sustelus­ta kateus pois, sil­loin päästäisi­in asiaan.

  24. Punik­ki:

    Suomen vero­tuk­sen kauhis­telijoille kysymys: Mitenkäs Ruotsin talous men­estyy lois­tavasti vielä korkeam­mal­la veroas­t­eel­la ja pääomaverotuksella?

    Suurin syy on Ruotsin keskus­pank­ki. Mui­ta syitä ehkä parem­pi kult­tuuri, parem­pi hallinto. Ei koko hallinnon parem­muut­ta voi tiivistää veroasteeseen.

  25. Punik­ki: “Suomen vero­tuk­sen kauhis­telijoille kysymys: Mitenkäs Ruotsin talous men­estyy loistavasti…”

    Ruot­sis­sa on aina ollut kil­pailukykyi­nen pääo­mavero­tus! 🙂 1) Ruot­sis­sa on aina kysyt­ty, sopi­iko joku jut­tu ruot­salaisille suur­si­joit­ta­jille. 2) Sen jäl­keen on mietit­ty pien­si­joit­ta­jien reak­tioi­ta ja 3) lop­ul­ta on mietit­ty olisiko joku kik­ka vielä lisätä ruot­salaista pääo­maa (mm. työ­paikkako­htaiset rahas­tot). Järjestys on juuri tuo.

    Ruotsin kova vero­maine perus­tui korkeisi­in tulovero­hin, joi­ta oikeis­to­hal­li­tus on leikan­nut rajusti saaden tuloveropako­lais­ten vir­taa Kes­ki-Euroop­paa tyre­htymään. Kan­nat­taa tutus­tua ilmiöön Water­loo Sven­s­ka Klubben. Kyse on juuri kohtu­ut­to­mia tulovero­ja paos­sa ole­vista henkilöistä, joi­ta pro­gres­sio­ta järkeistämäl­lä haal­i­taan takasin kotiin.

  26. Eikös EU-tasol­la ole ollut meneil­lään joku uud­is­tushanke tai ainakin keskustelua siitä, että yhteisöveroa määrät­täisi­in enem­män sen mukaan, mis­sä yri­tyk­sel­lä on toim­intaa tai mis­tä liike­vai­h­to ker­tyy? Voi olla, että muis­tan väärin, mut­ta jotain tämän tyyp­pistä olen ihan viimeisen vuo­den aikana lukenut.

    Välil­lä mieti­tyt­tää, että mik­si nimel­lis­es­tä tuo­to­s­ta pitää mak­saa pääo­mat­uloveroa, jos vero­tus ker­ran perus­tuu veron­mak­sukykyyn? Eikö sil­loin vain reaalisen tuo­ton tulisi olla verotettavaa? 

    Nor­jas­sa on omak­sut­tu tämä ajat­te­lu­ta­pa ja sitä on käsitel­ty mm. VATT:n tutkimuk­ses­sa (148/2009): “Osakkei­den nor­maal­i­tuo­ton verova­paus: Nor­jan osakevero­tuk­sen malli”.

  27. Saku:

    “Mik­si kaik­ki suo­ma­laiset fir­mat siirtää oper­aa­tion­sa ulko­maille sit­ten? Var­maan kos­ka suo­ma­lainen työlain­säädän­tö tekee vähin­täänkin vaikeak­si tilanteen jos­sa halu­taan kokeil­la koke­ma­ton­ta työn­tek­i­jää pienel­lä pal­ka­lla aluk­si (esim vuosi).”

    No höpö höpö. 

    Jo nykyisen työ­sopimus­lain mukaan koeai­ka voidaan tehdä neljäk­si kuukaudek­si. Kau­pan alal­la, jos­sa palkat ovat ennestäänkin pienet, voidaan lisäk­si sopia työe­htosopimuk­sen min­imi­palkan alit­tavas­ta har­joit­teli­jan palka­s­ta jopa vuo­den ajak­si (kau­pan alan työtä pitää siis har­joitel­la vuosi?)

    Näil­lä mata­la­palk­ka-aloil­la kuvaa­masi kokeilu­jär­jeste­ly on jo nyky­isil­lä, lyhyem­mil­lä aikamääreil­lä johtanut kikkailu­un, jos­sa aina työn­tek­i­jää kokeil­laan har­joit­teli­jan pal­ka­lla 4 kuukau­den ajan ja tode­taan tämän jäl­keen sopi­mat­tomak­si tehtävi­in­sä ja sit­ten sama tois­tuu seu­raa­van työn­tek­i­jän kohdal­la jne jne.

    Kun puhutaan asiantun­ti­jarekry­toin­nista, ris­ki voi olla mah­dolli­nen. Toisaal­ta täl­laises­sa tapauk­ses­sa työhön ottamiseen liit­tynee yleen­sä laa­jem­paa pere­hdyt­tämistä, jol­loin koeai­ka voidaan sopia kuu­den kuukau­den mit­taisek­si. Lisäk­si asiantun­ti­jata­son rekry­toin­nis­sa palkkaus on mah­dol­lista sopia alku­un selvästi alem­mak­si, kuin vas­taav­ille “täysin oppineille” yleen­sä maksetaan.

  28. Viit­tasin aiem­mas­sa kom­men­tis­sani euroop­palaiseen keskustelu­un Euroopan laa­juisen yhteisövero­tuk­sen uud­is­tamisek­si. Kyse on komis­sion ehdo­tuk­ses­ta ja sen pääpi­ir­teet on luet­tavis­sa mm. täältä: 

    http://europa.eu/rapid/pressReleasesAction.do?reference=IP/11/319&format=HTML&aged=0&language=FI&guiLanguage=en

    “yhtiön veropo­h­ja jaet­taisi­in tiet­tyä jakokaavaa käyt­täen niiden jäsen­val­tioiden kesken, jois­sa yhtiö har­joit­taa toim­intaa. Jakokaavas­sa ote­taan huomioon kolme tek­i­jää: omaisu­userät, työvoima ja myyn­ti. Kun veropo­h­ja on jaet­tu, jäsen­val­tiot saa­vat verot­taa osu­ut­taan omaa yhtiöverokan­taansa soveltaen. ”

    Menet­te­ly olisi kuitenkin yri­tyk­sille vapaae­htoinen eikä siten ehkäisi kikkailua. Käytössä ollessaan menet­te­ly pikem­minkin lisäisi verokil­pailua siten, että se laa­jenisi uusille “alueille” pelkän yhteisöverokan­nan sijaan: työn ja omaisu­use­rien verottamiseen.

  29. Sha­keem:

    “Käytössä ollessaan menet­te­ly pikem­minkin lisäisi verokil­pailua siten, että se laa­jenisi uusille “alueille” pelkän yhteisöverokan­nan sijaan: työn ja omaisu­use­rien verottamiseen.”

    Höpötän mitä sat­tuu. Ei tietenkään näin. Ajatusvirhe. 

    Käytössä ollessaan jär­jestelmä nimeno­maan vähen­tää kikkailua siten, ettei toimin­nas­ta ker­tyviä voit­to­ja voi­da siirtää verotet­tavak­si edullisim­man yhtiöverokan­nan maa­han kokonaisuudessaan.

  30. “No Osmon pitäs rajoit­taa niiden siir­tymistä siks, että sille jäis jotain verotettavaa.”

    Viro käyt­ti hyväk­seen NL sor­tu­mista . NL:ssa eläk­keet oli­vat kohtu­ulliset, mut­ta mur­rokses­sa niiden arvo rom­ahti ja Viro mak­saa NL aikai­sista eläkevelvot­teesta todel­la kur­jaa eläkettä.
    Sama tois­tuu läpi IVY-maid­en eri asteina, mut­ta Viro on armottomin

  31. Olisi sosi­aalis­es­ti oikeu­den­mukaista lisätä pääo­mat­u­lo­jen vero­tus­ta, mut­ta miten teet sen, kun hyvin yksinker­taisel­la yri­tysjär­jeste­lyl­lä saa tulot kokon­aan verottomiksi?

    Olisi kansan­taloudel­lis­es­ti järkevää, että kehitetään tapo­ja pitää pääo­mat yri­tyk­sis­sä ja Suomes­sa. Esil­lä ole­va Viro on yksi sel­l­ainen, joka asi­as­sa on melko hyvin onnis­tunut. Verova­paus yri­tys­ten voitolle, kun­han rahat investoidaan uuteen toimintaan.

  32. Eivät ne viro­laisetkaan tykkää Viros­ta ja muut­toli­ike on taas voimis­tunut, uuden itsenäisyy­den aikan väestö on vähen­tynyt 1,6 miljoonas­ta 1,3 miljoo­nan ja muut­toli­ike on taas voimis­tunut uud­estaan, kun palkko­ja ja sosi­aal­i­tur­vaa on leikattu

    Ovatko luku­ja Virossa vak­i­tuis­es­ti asu­vista vai ain­oas­taan kansalaisu­u­den saaneista? Virossa lie­nee edelleen sato­jatuhan­sia koko ikän­sä asunei­ta venäläisiä, joiden sta­tus on heikom­pi kuin romaniker­jäläis­ten Suomessa.

  33. Nokian rom­ah­dus on vas­ta tulossa.

    1980-luvul­la PC-markki­noi­ta hal­lit­si­vat IBM ja Microsoft. Microsoft­il­la oli sof­t­aa. IBM:llä oli rautaa + ylivoimais­es­ti paras moni­a­joym­päristö (OS2 +Warp), mut­ta IBM:llä ei ollut sof­t­aa. Se yrit­ti sitä osta­mal­la Lotuk­sen, mut­ta se ei riittänyt.

    Silti IBM ei läht­enyt kimp­paan Microsoft­in kanssa. Jos se olisi läht­enyt per­in­teikästä busi­ness­ma­chine-fir­maa ei enää olisi ole­mas­sa. Olisi vain Microsoft.

    Nokial­la on Sym­bian eikä sovel­lus-sof­t­aa ollenkaan: PC-Suite ja OVI on jätet­ty kehit­tämät­tä. Nokian insinööri-johto ja kvar­taal­i­talouden esikun­ta ei tajua his­to­ri­aa eikä ohjelmis­to­lalan bissnestä.

    Mitä tästä seu­raa — neljän, viiden vuo­den kulut­tua Nokia sulaute­taan Microsofti­in ja puhe­limille käy kuin Motoro­lalle. Ei niitäkään Amerikan man­tereel­la osat­tu edes kehit­tää saati­ka kasata.

  34. Suomes­sa on käytän­nössä tasaverotus,viime vuosi­na vero­tuk­sen hajon­ta suu­rit­u­loisil­la on supis­tunut eikä vero­taulukos­sa enää juurikan näe poikkeuksia.
    Toteu­tuneessa vero­tuk­ses­sa ei näy progressiota

    Veronalainen
    tulo vero %

    1 — 4 999 5,8
    5 000 — 9 999 8,0
    10 000 — 14 999 13,5
    15 000 — 19 999 16,9
    20 000 — 24 999 17,7
    25 000 — 34 999 20,9
    35 000 — 54 999 25,8
    55 000 — 74 999 30,0
    75 000 — 99 999 32,6
    100 000 — 149 999 33,6
    150 000 — 299 999 33,4
    300 000 29,0

  35. Sha­keem:

    Kir­joitit enim­mäk­seen asi­aa. Oma jut­tuni oli tuol­ta osin vähän seka­va ja nopeasti tehty.

    “… työn­tek­i­jää kokeil­laan har­joit­teli­jan pal­ka­lla 4 kuukau­den ajan ja tode­taan tämän jäl­keen sopi­mat­tomak­si tehtävi­in­sä ja sit­ten sama tois­tuu seu­raa­van työn­tek­i­jän kohdal­la jne jne. ”

    Mik­si noin on? Työn­tek­i­jä on har­joit­telu­a­jan jäl­keen aikamoinen taak­ka monille fir­moille (vaikea irti­sanoa jne). Kuitenkaan työn­tek­i­jä ei vält­tämät­tä 4kk jäl­keen ole kovinkaan tehokas vielä. Joten mitä jos se olis har­joit­teli­ja pal­ka­lla 12kk, jol­loin ei ole moti­vaa­tio­ta erot­taa sitä että saadaan uusi aloit­teli­ja paikalle.

    12kk jäl­keen voidaan huo­ma­ta että se tekee hom­mia 3x tehokku­udel­la johonkin aloit­teli­jaan ver­rat­tuna joten sille voidaan mak­saa ihan hyvää palkkaakin.

    Kos­ka toi har­joit­telu­palk­ka on var­maan tosi pieni, val­tio voisi tukea täl­laises­sa tilanteessa jol­lain lisärahalla.

    Idea on siinä että tuol­laisen työn pitäisi tuo­da enem­män rahaa köy­hän käyt­töön kuin työt­tömyysko­r­vaus. Val­tion tuki on kuitenkin pienem­pi ja mah­dolli­nen työelämään siir­tymi­nen vak­i­tuis­es­ti on paljon todennäköisempää.

  36. “Ruot­sis­sa on aina ollut kil­pailukykyi­nen pääo­mavero­tus! 🙂 1) Ruot­sis­sa on aina kysyt­ty, sopi­iko joku jut­tu ruot­salaisille suur­si­joit­ta­jille. 2) Sen jäl­keen on mietit­ty piensijoittajien ”

    Ruotsin verorakenne näyt­tää ole­van OECD ver­tailus­sa saman­lainen kuin Suomen
    Luon­nol­lis­ten henkilöi­den tuloverot ovat n 13 % bkt:ta, sos­tur­va­mak­sut n 11 % bkt:ta, välil­liset verot n 11% bkt, omaisu­us, per­in­tö, kiin­teistö ym verot n 3 %, yhteisövero n 5 % bkt:ta

    Ero tulee muista veroista niiden osu­us Ruot­sis­sa on korkea, 5–6 % bkt:ta , Suomes­sa ehkä 1% 

    Mitähän nuo muut verot ovat ? Ei avau­tunut taulukosta

  37. Tuos­sa ennen vaale­ja koetin viestit­tää, että PK-yrit­täjät luo­vat yli puo­let uusista pysyvistä työ­paikoista. Yksi­tyisel­lä puolel­la PK-sek­tori vas­taa 80%:sta uusista työpaikoista.

    Kos­ka val­tion ja kun­tien työ­paikat eivät paljoa tuo­ta, kaikille pitää olla selvää, että PK-sek­tori on Suomen ain­oa talouskasvun ja sitä kaut­ta tule­vaisu­u­den toi­vo. Tämä on se ykkösa­sia, ja kaiken muun voi melkein unohtaa.…

    Siis­pä men­estyviä yrit­täjiä pitäisi kohdel­la kuin kansal­lis­sankare­i­ta ja tehdä “mitä tahansa”, jot­ta he suos­tu­isi­vat pysymään Suomes­sa, ja työl­listämään nimeno­maan suomalaisia.

    Osinko­tu­lo­jen kas­va­va tuplavero­tus, näköjään jopa pro­gres­si­ol­la, aiheut­taa kiihtyvästi päin­vas­taisen tulok­sen: Suomen YT + leikkaus­lista ‑aal­losta tulee oikein zuna­mi. Nokian vero­tu­lo­jen rom­ah­dus on vas­ta alkua…

    Kan­nat­taisi jo kiireesti uno­htaa se väärä luu­lo, että Suo­mi on yrit­täjälle vanki­la, jos­sa hän­tä voi kohdel­la miten vain.

    Juisekin lauloi: “Eesti, Eesti, tykkään sus­ta perkeleesti!” Siel­lähän on se 0‑vero, jon­ka panee Osmokin miet­teliääk­si: Hegel ja Marx eivät ehkä sit­tenkään olleet oikeassa…

    Sep­po Korppoo
    Yrittäjä,
    taas Venäjäl­lä hake­mas­sa töitä Suomeen.

  38. “Kuitenkaan työn­tek­i­jä ei vält­tämät­tä 4kk jäl­keen ole kovinkaan tehokas vielä. Joten mitä jos se olis har­joit­teli­ja pal­ka­lla 12kk, jol­loin ei ole moti­vaa­tio­ta erot­taa sitä että saadaan uusi aloit­teli­ja paikalle.”

    Jos alkaa yrit­täjäk­si niin täy­tyy olla sub­stanssia ao alal­la keskimääräistä enemmän.
    Jos palkkaa työn­tek­i­jän niin pitää olla sub­stanssia johtamises­sa ja ihmistuntemuksessa.
    Jos ei kykene näkemään ihmis­ten kykyjä eikä osaa niitä hyö­dyn­tää niin ei kan­na­ta laa­jen­taa toimintaa.
    Useimpi­en yrit­täjien ongel­ma on, että heiltä puut­tuvat johtamis­taidot. Huonos­takin ihmis­es­tä saa ulos hyvän tuot­tavu­u­den, jos osaa johtaa.

    Työn­tek­i­jän huono tuot­tavu­us on use­am­min huonon johtamisen tulosta kuin työn­tek­i­jän omi­naisuuk­sista johtuvaa.

    Sen vuok­si Kallasvuokin vaihdettiin

  39. “Juisekin lauloi: “Eesti, Eesti, tykkään sus­ta perkeleesti!” Siel­lähän on se 0‑vero, jon­ka panee Osmokin miet­teliääk­si: Hegel ja Marx eivät ehkä sit­tenkään olleet oikeassa…”

    Nollavero kos­kee Virossakin vain sitä tilan­net­ta, että yri­tyk­sen voit­to investoidaan yri­tyk­sen kehit­tämiseen eli voit­to jää yri­tyk­sen käyttöön.
    Kun voit­to ote­taan ulos fir­mas­ta niin siitä mak­se­taan yhteisövero ja henkilöko­htainen vero eli tuplavero, jos tuo­ta vero­tustapaa sel­l­aisek­si halu­aa kutsua

  40. Ruotsin verorakenne näyt­tää ole­van OECD ver­tailus­sa saman­lainen kuin Suomen

    Pait­si että Ruot­sis­sa on tasavero (kun ker­ran Suomes­sa on melkein tasavero). Pro­gres­sios­ta ei tietoakaan.

    Veroas­t­een eroa Suomeen selit­tää palkkavero ja moms, Ruot­sis­sa työ­nan­ta­ja joutuu mak­samaan brut­topalkan lisäk­si palkkaveroa ja moms on kaut­ta lin­jan 25 %. Mar­gin­aaliv­ero on %-yksikön Suomea kovem­pi (Tukholma–Helsinki, pakana).

    Veroast­et­ta Suomes­sa nos­taa TEL-jär­jestelmä, jon­ka eläke­mak­sut las­ke­taan mukaan veroi­hin, Ruot­sis­sa julkisel­la puolel­la on eläkekat­to ja mak­sut menevät pääosin yksi­tyiseen eläkejärjestelmään.

  41. Osmo: “Ne voi palaut­taa Suomeen vaikka­pa lainan lyhen­nyksinä ja on ymmärtänyt perus­taa sen hold­ingy­htiön riit­tävän velkaisena.”

    Lainan lyhen­nyksinä kenelle? Kai sitä rahaa on siis täy­tynyt olla, ennen kuin voi laina­ta? Selvä se, että oman rahan palau­tu­mista itselle ei verote­ta, mut­ta miten tässä kikkaillaan?

    1. Lainan lyhen­nyksinä kenelle? Kai sitä rahaa on siis täy­tynyt olla, ennen kuin voi laina­ta? Selvä se, että oman rahan palau­tu­mista itselle ei verote­ta, mut­ta miten tässä kikkaillaan?

      Kun myyt omis­ta­masi osak­keet omis­ta­malle­si holdiny­htiölle, holdiny­htiö voi rahoit­taa kau­pat lainal­la, jon­ka olet sille antanut. Hyvässä jär­jestelmässä tämä esty­isi sil­lä, että osakkeista tulisi myyn­tivoiton veroa, mut­ta myyn­tivoit­to on aliv­erotet­tua. Rahaa vas­taan kon­sult­tiy­htiöt anta­vat neu­vot tähänkin, mut­ta minä en tätä kikkailua osaa.

  42. Osmo: “Viroon mak­set­ta­vat osin­got ovat verottomia.”

    Osin­got eivät ole verot­to­mia Virossa. Yri­tyk­sen voit­to on vero­ton­ta vain, jos se jätetään yritykseen.
    Ja, kuten aikaisem­min on jo todet­tu, työ­nan­ta­ja­mak­sut eivät ole Virossa alhaisem­pia kuin Suomes­sa, vaan korkeampia.

    1. Jos suo­ma­lainen yri­tys mak­saa osinko­ja Viroon rek­isteröi­tyyn hold­ingy­htiöön, nämä osin­got ovat verot­to­mia. Hold­ing-yhtiö ei joudu myöskään mak­samaan veroa voitos­ta, jos se “jätetään yri­tyk­seen” eli mak­se­taan omis­ta­jille lainan lyhen­nyk­senä eikä osinkona.

  43. Evert The NeveR­est: “IBM ei läht­enyt kimp­paan Microsoft­in kanssa.”

    Eikö? Ja mikähän käyt­töjär­jestelmä IBM:n PC:ssä olikaan?

  44. Itse asi­as­sa Nokian taustal­la tapah­tui toinenkin rom­ah­dus. Suomi­han oli eturivis­sä verkko­markki­noil­lakin 90-ja 2000-luvuilla .

    Tietoli­iken­nek­lus­terin tuhon­tie alkoi kun Son­era ajet­ti­in konkurssi­in ja myyti­in Ruot­si­in Telialle.
    Sil­loin Nokia menet­ti kehi­tystuen, sil­lä Telian myötä tuki siir­tyi Eric­ssonille ja Son­er­an suh­teet Nokian katkesivat.
    Telia­Son­era keskit­ti kaiken teknisen osaamisen Ruot­si­in ja niin­pä Eric­ssonkin lopet­ti kehi­tystyön Suomes­sa läh­es tyystin.

    Nokia luopuikin verkkotekni­ikas­ta ja perusti yhteisyri­tyk­sen Siemensin kanssa, joka taas keskit­ti kaiken osaamista vaa­ti­van työn Sak­saan ja mui­hin Siemensin yksiköihin.

    Tellabs myyti­in aikoinaan amerikkalaisille, jot­ka ovat keskit­täneet tuotan­toa ja kehi­tys­tä USA:aan.

    Nokia myi aikoinaan kaapelin­valmis­tuk­sen Drakalle, joka lopet­ti Suomen tehtaat 2000 jälkeen.
    Se vaaran­si jo huolto­var­muu­den, Suomi­han on saari tietoli­iken­teen suh­teen eikä painavaa merikaapelia kul­jetel­la hel­posti, joten saatavu­us ei ole kovin helppoa.
    Niin­pä Huolto­var­muuskuk­sen tuel­la perustet­ti­in uusi kaapelitehdas.

    Eli tietoli­ikenne oli Suomes­sa suuri klus­teri, mut­ta vain n 20 vuot­ta, sit­ten se tuhottiin.

    Ja tulee kalli­ik­si val­ti­olle. Se joutuu suo­jau­tu­maan koko ajan ulko­maista urk­in­taa vas­taan , sil­lä verkon­a­hallinnan kaut­ta voidaan ulko­mail­ta seu­ra­ta reaali­a­jas­sa Suomen sisäistäkin tietoli­iken­net­tä ilman , että suomes­sa on mitään tietoa asiasta

    Tietoli­ikenne

    Mut­ta Nokian verkkoyk­sikön fuu­sioin­ti Siemen­si­in johti siihen, että verkkoli­ike­toim­inta on siir­tynyt Sak­saan. Kehi­tys alkoi kun Son­era myyti­in Telialle vei koti­maisen tuen , kun Son­era siir­tyi Eric­ssonin leiri­in. Eric­ssonkin veti kehi­tys­tön Ruot­si­in kun oper­ata­toripuolen kehi­tyskin siir­tyi Telia­Son­eras­sa Ruot­si­in Se johti myös siihen

  45. Osmo: myyn­tivoit­to on ehkä aliv­erotet­tua tilanteessa, jos­sa saa pikavoiton pörssis­sä, mut­tei suinkaan esimerkik­si elämän­työnä kehite­tyn fir­man myyn­nis­sä eteen­päin. Eikä varsinkaan tilanteessa, jos­sa myy­dään kym­meniä vuosia omis­tet­tu­ja osakkei­ta, jol­loin veroa mak­se­taan suurelta osin inflaatiosta.

  46. Sosi­aali-ja ter­veys­menot euroina

    Suomes­sa ne ovat 7724 vuon­na 2008.
    EU 27 keskiar­vo on 6604 ja EU-15 7510

    Esimerkik­si Ruot­sis­sa ne ovat 9033 ja Tan­skas­sa 8942 euroa per pää

    Sak­sas­sa 7998 , Iso-Bri­tan­ni­as­sa 6895, Ran­skas­sa 8310 Ital­ias­sa 7090 euroa

    Pienem­mis­sä mais­sa Alanko­maat 9557 , Bel­gia 8171 euroa per pää

    EU:n ulkop­uolel­la mut­ta sen keskel­lä Sveit­sis­sä 9352 euroa per pää

    Virossa 2504 , Tsek­ki 3774 ja Unkari 3693

    Mie­lenki­itoinen on Lux­em­burg siel­lä sosi­aali-ja ter­veys­menot ovat 14057 euroa per asukas

    Eli absolu­ut­tista rahaakin käytetään kaikissa mais­sa, ja nimeno­maan enem­män tai vähem­män yhteistä rahaa

  47. Ihmeel­listä, että tääl­läkin napis­taan että “Suo­mi ei kestä nyky­istä veroast­et­ta”. Verothan ovat viime vuosi­na vain laske­neet. Ain­oas­taan rajo­jen madal­tumi­nen ja euroalueen käyt­töönot­to ovat helpot­ta­neet veronkier­toa ulko­maille. Tämä on johtanut siihen, että moni yrit­täjä tuh­laa aikaansa vero­su­un­nit­telu­un, kun tien­aisi paljon enem­män tekemäl­lä sitä mitä osaa.

  48. Liian Van­ha:

    “Huonos­takin ihmis­es­tä saa ulos hyvän tuot­tavu­u­den, jos osaa johtaa.”

    Täysin abstrak­ti­na asiana kyl­lä. Tosi maail­mas­sa toi koko lausah­dus on täysin ympäripyöreä ja epäselvä. 

    Määrit­tele “huono ihmi­nen” ja “osaa johtaa”. Kyse on siitä mihin ihmiset oikeasti kykenevät. En tiedä onko niin help­po­ja alo­ja että sen voi oikeasti omak­sua tosi nopeasti, mut­ta suurin osa nyky­maail­man töistä ei tietääk­seni ole sellaisia.

    Ja mietip­pä vaik­ka täl­laista: työn­tek­i­jän palk­ka on 2000e/kk 4kk jäl­keen ja 1600e/kk ennen sitä. Tyypin todel­li­nen tuot­to on 1800e/kk esim ensim­mäiset 12kk. Ts tyyp­pi tuot­taa voit­toa 800e ja tap­pi­o­ta 1600e, joten sal­do on ‑800e.

    Jos palk­ka olis kokoa­jan 1600e niin sal­do olis +2400e. Ensim­mäisessä tapauk­ses­sa tyyp­pi saa kenkää 4kk jäl­keen, jälkim­mäisessä ei.

    Jos val­tio tuk­isi tyyp­piä 200e/kk kuukaudessa kokoa­jan niin sen vuosi palk­ka olis vain 800e pienem­pi kuin ensim­mäisessä tapauksessa.

    case 1: ansait­tu brut­topalk­ka 6400e (22400e koko vuosi, mut­ta sai kenkää)

    case 2: 21600e ja edelleen töissä

    “Työn­tek­i­jän huono tuot­tavu­us on use­am­min huonon johtamisen tulosta kuin työn­tek­i­jän omi­naisuuk­sista johtuvaa.”

    Tuo tilanne on ole­mas­sa vas­ta sit­ten kun työn­tek­i­jä on oikeasti alas­sa kiin­ni merkit­täväl­lä taval­la. Alus­sa tuot­tavu­us suh­teessa palka­an on aina huono ja jos palk­ka on liian iso niin se on täysin tappiollista.

  49. “Raimo K kir­joit­ti 31.5.2011 kel­lo 10:11 Evert The NeveR­est: “IBM ei läht­enyt kimp­paan Microsoft­in kanssa.”

    Eikö? Ja mikähän käyt­töjär­jestelmä IBM:n PC:ssä olikaan?”

    IBM:n oma käyt­töjär­jestelmä oli OS2, siihen sai toki Win­dowsin tai Lin­ux­in sekä vapaan kood­in että kau­pal­liset ver­siot. Lisäk­si sovel­lus­puolel­la kaik­ki PC-poh­jaiset oli­vat yhteensopivia.

    IBM ei läht­enyt strate­giseen allian­si­in jos­sa sen lait­tei­ta olisi saanut vain Microsoft­in käyt­töjär­jestelmäl­lä ja sovelluksilla.

    Nokia on polt­tanut puhe­limi­in­sa jääräpäis­es­ti Sym­bian­in ja tule­vaisu­udessa niihin polte­taan Microsoft­in ohjelmis­tot. Seu­raavas­sa vai­heessa Nokia huo­maa ole­vansa Microsoft­in ali­hankki­ja ja sitä seu­raavas­sa vai­heessa Nokia on saman­lainen pom­potelta­va kuin on ollut Nokial­la tapana kuris­taa ja kär­ven­tää alihankkijoitaan.

  50. Vielä yri­tyk­sen osinko / voit­toveros­ta, jot­ta tämä asia tulisi kaikille selväksi:

    Kun men­estyvä yri­tys tekee tilin­päätök­sen, sille jää viivan alle rahaa, kun kaik­ki kulut on ensin vähen­net­ty. Se on tulos ennen veroja.

    Tästä tulok­ses­ta mak­se­taan yri­tyk­sen voittovero.

    Sit­ten osak­keen­o­mis­ta­jat päät­tävät mitä sille vero­jen jälkeiselle voitolle oikein tehdään.

    Sitä osaa joka päätetään jakaa osinkona, verote­taan toiseen ker­taan pääomaverolla.

    Tämän tuplavero­tuk­sen (voit­tovero + osinkovero) seu­rauk­se­na men­estyvälle PK-yrit­täjälle jää sit­ten työstään käteen usein vain noin 40%. 

    Näyt­tää siltä, että tätä pide­tään yleis­es­ti kohtu­ullise­na tilanteena, ja että PK-yrit­täjän vero­ja olisi syytä pikem­minkin nos­taa. Juuri PK-yrit­täjän selkä­na­has­ta ajatel­laan voita­van repiä hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan kulut. 

    Asia on täs­mälleen päin­vas­toin: tämähän on väärin, epäoikeu­den­mukaista ja silkkaa sosialisointia.

    Nykyi­nen val­las­sa ole­va Hegeliläis-mark­si­lainen aja­tus­maail­ma Suomes­sa perus­tuu täy­del­liseen yrit­täjäriskin väärinymmär­ryk­seen ja PK-yrit­täjän vuosikausien 24/7‑työn vähättelyyn.

    Jokaiselle pitäisi olla selvää, että näin ei voi jatkua. Seu­rauk­se­na on vain ket­ter­impi­en PK-yrit­täjien joukkopako Suomes­ta, sil­lä PK-yri­tyk­setkin kohtaa­vat koko kan­sain­välisen kil­pailun jul­man paineen. Tuleen ei saa jäädä makaamaan…

    Sep­po Korppoo,
    joka vielä edes yrit­tää uskoa siihen, että Suomes­sa kan­nat­taa yrittää.
    Mot­to: kaik­ki Suomen yrit­täjät yhdis­tykää päät­täväis­es­ti himovero­tus­ta vastaan!

  51. Suosit­te­len Osmolle tutus­tu­mista väliy­hteisölaki­in: http://www.vero.fi/?article=5497&domain=VERO_MAIN&path=5,40&language=FIN

    On tot­ta, että lait­tomil­la keinoil­la voi ansai­ta, mut­ta kyl­lä tuon lain pitäisi aika tehokkaasti rajoit­taa lail­lista kikkailua. Vero­tuk­sen har­mon­isoin­tia tärkeäm­pää olisikin vira­nomaisy­hteistyön kehit­tämi­nen siihen suun­taan, että nyky­isiä lake­ja rikko­vat saadaan kiinni.

  52. Osmo: “Kun myyt omis­ta­masi osak­keet omis­ta­malle­si holdiny­htiölle, holdiny­htiö voi rahoit­taa kau­pat lainal­la, jon­ka olet sille antanut.”

    Toki. Osakekau­pan yhtey­dessä ei raha vielä vai­h­da omis­ta­jaa; jot­ta siitä syn­ty­isi voit­toa, osakkei­den täy­tyy olla arvot­tomampia kuin laina — mah­taako­han men­nä läpi? Luu­len­pa, että Vironkin majan­dus­polit­sei havait­see, jos sub­stanssia ei ole. Peit­el­ty osin­gon­jako ei liene rikos, mut­ta veroseu­raa­muk­sia tule.
    Toinen kum­malli­nen pointsisi oli yhtiön perus­t­a­mi­nen velkaise­na — jos pääosaa osakepääo­mas­ta ei ole mak­set­tu, yhtiötä ei merk­itä rek­isteri­in — ainakin osakepääo­man ver­ran rahaa täy­tyy olla. Ja jos osakepääo­ma on syö­ty, yhtiö on asetet­ta­va konkurssi­in. Ja jos omaisuute­na on velal­la oste­tut osak­keet ja velka­na ko. vel­ka, eipä siitä omaisu­ut­ta jää, jol­la voisi paika­ta osakepääo­man puuttumista.
    Kaiken­laisia kon­sult­te­ja toki on — tääl­läkin yksi tun­net­tu, joka on istunut aika mon­ta ker­taa, asi­akkaat myös, mut­ta aina tun­tuu löy­tyvän niitä, jot­ka neu­voihin uskovat.

  53. Evert The NeveR­est: “IBM:n oma käyt­töjär­jestelmä oli OS2”

    Oli kyl­lä oma, myöhem­min — ja se syn­tyi kuolleena.
    Alku­peräisen IBM PC:n käyt­töjär­jestelmä oli PC-DOS, joka osteti­in Microsoft­il­ta ja käytän­nössä se oli sama kuin MS-DOS.

  54. “Määrit­tele “huono ihmi­nen” ja “osaa johtaa”. Kyse on siitä mihin ihmiset oikeasti kykenevät. En tiedä onko niin help­po­ja alo­ja että sen voi oikeasti omak­sua tosi nopeasti, mut­ta suurin osa nyky­maail­man töistä ei tietääk­seni ole sellaisia.”

    Mie­lenki­in­toinen jut­tu, Osmokin toitot­taa aina huonos­ti tuot­tavas­ta työvoimas­ta , joten kyl­lähän se pitäisi olla selvää mitkä ovat kri­teer­it ja ihmisel­lä on rin­nas­sa leima, mihin tuot­tavu­us­lu­okkaan hän kuuluu

    Nykyään tun­netaan sel­l­ainenkin funk­tio kuin tuotan­non­suun­nit­telu ja osit­ta­mal­la työ kokon­aisu­us jae­taan yksinker­taisi­in vai­heisi­in, mis­sä yhden työ­vai­heen oppimiseen kuluu aikaa pari viikkoa.

    Ei niitä mon­imutkaisia töitä niin paljoa ole, että kaikkien pitäisi olla kokenei­ta ja monitaitoisia.
    Esim ITIL-mallis­sa first-line edlyt­tää perus­taito­ja ja 70–80 % tapauk­sista pitää ratke­ta siinä. Tiketeiltä saa raportin henkilöko­htais­es­ta ratkaisu % ja käsitel­ty­jen tiket­tien määrästä ja luku­ja voidaan ver­ra­ta keskiar­voon tai parhaisi­in tai mihin kukin halu­aa eli tuot­tavu­us ja kehit­tyminne on näkyvis­sä. Neljä kuukaut­ta on pitkä aika nykyaikana,
    Sec­ond lines­sa on henkilöitä enää mur­to-osa enää first lineen ver­rat­tuna .Asiantun­ti­japor­taas­sa on enää muu­tam ratko­mas­sa vaikei­ta ongelmia.
    Kyl­lä edeleen ede­tään por­tait­tain ural­la koke­muk­sen ja taito­jen kehit­tymisen mukaan ja palk­ka kehit­tyy taito­jen mukana.

    Jos halu­taan varmis­taa työn­tek­i­jöi­den laatu niin pitää menetel­lä kuten paperiteollisuudessa :
    Poh­jal­la on ammat­tik­oulu, sen jäl­keen valikoidu­taan paperi­te­ol­lisu­u­den omaan ammat­tik­oulu­un joka kestää pari vuot­ta ja sen koulu­tuk­sen kus­tan­taa paperi­te­ol­lisu­us itse.
    Viiden vuo­den koulu­tuk­sel­la pääsee jo paperikoneen puikkoihin

  55. Se mik­si nykyään ei voi­da odotel­la tuot­tavu­u­den nousua vuosia johtuu siitä, että kiin­teät kulut ovat merkit­tävät ver­rat­tuna palkkoi­hin, joten työpis­teitä ei voi pitää vajaakäytöllä

    Niin­pä tuol­lainen first line koulu­tus kestää pari viikkoa ja 90 % tuot­tavu­us pitää saavut­taa kuukaudessa. Jos vielä 4 kuukau­den kulut­tua ollaan alem­mis­sa luvuis­sa niin sil­loin hark­i­taan onko ala henkilölle oikea.
    Mut­ta har­voin täl­laisia tulee, eipä ole sat­tunut vielä ker­taakaan kohdal­leni vaik­ka sato­ja olen rekrytoinut.

    Mut­ta jo pitkään palvel­lut voi muo­dos­tua ongel­mak­si tai vai­h­dat vetäjäk­si yksikköön jos­sa on edel­lis­ten jäljiltä ongelmia valmiina.

  56. Teknolo­gia­te­ol­lisu­u­den työe­htospimuk­ses­sa maini­taan myös miten voidaan soveltaa alem­paa palkkaa. Trakko­ja määräyk­siä ei enää ole , kos­ka on siir­ryt­ty paikallisen sopimiseen eli peri­aat­teessa ole kestoa kuin­ka kauan työe­htosopimuk­ses­ta poikkeavaa palkkaa voidaan maksaa.

    Muutenkin palkkaus riip­puu siitä, miten vaa­tivia töitä henkilö tekee, haitari on jotain 1:2 lisien kanssa.

    Urakka­palk­ka taas määrää palkan suorit­tei­den mukaan ja se kasvt­taa palkkahaitaria

    “Pykälis­sä 7 ja 8 maini­tu­ista palkoista voidaan poike­ta sel­l­ais­ten työ­suh­teessa ole­vien har­joit­telijoiden suhteen,joilla ei ole asianomaisen työn vaa­ti­maa koke­mus­ta ja osaamista.

    Työra­joit­teiset
    Pykälässä 7 maini­tu­ista palkoista voidaan poike­ta sel­l­ais­ten työn­tek­i­jöi­den suh­teen, joiden työkyky kyseisessä työssä sairau­den tai muun syyn takia on pysyvästi alentunut”

  57. “Tämän tuplavero­tuk­sen (voit­tovero + osinkovero) seu­rauk­se­na men­estyvälle PK-yrit­täjälle jää sit­ten työstään käteen usein vain noin 40%. ”

    ja jos tuplavero­tus hiertää niin val­itse toinen yhtiö­muo­to, ei osakey­htiö ole pakolli­nen ja enim­mäi­nen asia, joka yrit­täjäkurssi­la opete­taan on juuri yhtiö­muodon valinta.

    Tuo tuplavero­tus on yrit­täjän omavalinta

  58. Krtek:

    Ihmeel­listä, että tääl­läkin napis­taan että “Suo­mi ei kestä nyky­istä veroast­et­ta”. Verothan ovat viime vuosi­na vain laskeneet.

    Siitä, että verot on laskenu ei voi päätel­lä että verot on Suomes­sa sopi­val­la tasolla.

    Ain­oas­taan rajo­jen madal­tumi­nen ja euroalueen käyt­töönot­to ovat helpot­ta­neet veronkier­toa ulkomaille.

    öööö.… eli vero­ja pitää alentaa?

    Tämä on johtanut siihen, että moni yrit­täjä tuh­laa aikaansa vero­su­un­nit­telu­un, kun tien­aisi paljon enem­män tekemäl­lä sitä mitä osaa.

    Tuskin. Eiköhän sitä vero­su­un­nit­telua tehdä just siks, että ei viha­ta rahaa.

  59. Korp­poo: “Tämän tuplavero­tuk­sen (voit­tovero + osinkovero) seu­rauk­se­na men­estyvälle PK-yrit­täjälle jää sit­ten työstään käteen usein vain noin 40%.”

    Häh? Itse yrit­täjänä mak­san itsel­leni kutakuinkin suo­ma­laista keskipalkkaa 25% veroas­t­eel­la ja otan lop­ut “verot­tom­i­na” osinkoina, joista on siis mak­set­tu 26% yhteisöveroa. Käteen jää siis jotain 74–75 %. Mut­ta ehkä en sit­ten olekaan “men­estyvä yrit­täjä” kun ei veroaste nouse tuon kummoisemmaksi…

  60. Liian van­ha
    Nykyään tun­netaan sel­l­ainenkin funk­tio kuin tuotan­non­suun­nit­telu ja osit­ta­mal­la työ kokon­aisu­us jae­taan yksinker­taisi­in vai­heisi­in, mis­sä yhden työ­vai­heen oppimiseen kuluu aikaa pari viikkoa.

    Olisi kyl­lä aika nous­ta jo sieltä fordis­min aikakaudelta 2000-luvulle.

    i niitä mon­imutkaisia töitä niin paljoa ole, että kaikkien pitäisi olla kokenei­ta ja monitaitoisia.

    Mut­ta kun nuo hom­mat ovat kokoa­jan vähen­emään päin. Tai­dat sinäkin täl­lähetkel­lä istua kortis­tossa, mik­si jos ker­ran työelämässä ei tarvitse mitään osa­ta ja kuka tahansa kel­paa mihin tahansa työhön?

    Niin­pä tuol­lainen first line koulu­tus kestää pari viikkoa ja 90 % tuot­tavu­us pitää saavut­taa kuukaudessa. 

    Tuol­lainen onnis­tuu vain koulute­tun apinan hom­mis­sa, ei asiantun­ti­jate­htävis­sä eikä kyl­lä konepa­jal­lakaan (ellei työn­tek­i­jä ole jo valmi­ik­si rautainen ammat­ti­lainen). Ensim­mäisen kuukau­den aikana ei mitenkään ehdi oppia käyt­tämään esimerkik­si tuotan­nono­h­jausjär­jestelmiä rutinoituneesti.

  61. Liian Van­ha:

    “Nykyään tun­netaan sel­l­ainenkin funk­tio kuin tuotan­non­suun­nit­telu ja osit­ta­mal­la työ kokon­aisu­us jae­taan yksinker­taisi­in vai­heisi­in, mis­sä yhden työ­vai­heen oppimiseen kuluu aikaa pari viikkoa.”

    Ja tehokku­us on mata­la jos tek­i­jäl­lä ei ole parin vuo­den koke­mus­ta. Pistäp­pä vaik­ka joku AMK tason koodaa­ja tekemään jotain IT hom­maa parin viikon “oppimisen” jäl­keen ja tarkastel­laan sit­ten mil­laista scheis­seä tulee aikaisek­si suh­teessa sel­l­aiseen joka on tehnyt käytän­nössä sitä yli vuoden.

    “Ei niitä mon­imutkaisia töitä niin paljoa ole, että kaikkien pitäisi olla kokenei­ta ja monitaitoisia.”

    En niin väit­tänytkään. Väitän vaan tehokku­us suh­teessa palkkaan on pieni pitkään siitä huoli­mat­ta että työ on “opit­tu”. Esim jos joku on ollut pitkäaikaistyötön vaik­ka 5 vuot­ta ja sen jäl­keen on siivoo­jan hom­mas­sa. Luuletko että 2kk jäl­keen se on yhtä tehokas kun hom­mas­sa 5 vuot­ta ollut? Sille aloit­teli­jalle vaan pitäisi antaa isom­mat mah­dol­lisu­udet pysyä työelämässä siitä huoli­mat­ta että sen suorituk­set tökkii välillä.

    “Esim ITIL-mallis­sa first-line edlyt­tää perus­taito­ja ja 70–80 % tapauk­sista pitää ratke­ta siinä.”

    Oikein hieno teo­reet­ti­nen malli. Noi mallit toimii käytän­nössä melkein vain sil­loin jos sekä johta­jat että työn­tek­i­jät on kokeneita.

    “Jos halu­taan varmis­taa työn­tek­i­jöi­den laatu niin pitää menetel­lä kuten paperiteollisuudessa :
    Poh­jal­la on ammat­tik­oulu, sen jäl­keen valikoidu­taan paperi­te­ol­lisu­u­den omaan ammat­tik­oulu­un joka kestää pari vuot­ta ja sen koulu­tuk­sen kus­tan­taa paperi­te­ol­lisu­us itse.
    Viiden vuo­den koulu­tuk­sel­la pääsee jo paperikoneen puikkoihin”

    Eikä mak­sa paljoo fir­malle… Toimii tosi hyvin PK fir­moi­hin ja kor­jaa työt­tömyy­den nopeesti… Tossa on jokaisen start­up fir­man unel­ma tapa han­kkia itselleen työvoimaa.

  62. Eikö Nokia ole ollut aiem­min epäreilu kotiut­taes­san voit­to­ja Suomeen, vaik­ka ne on tuotet­tu muis­sa mais­sa? Nokia tuot­taa Suomes­sa nykyään T&K- ja pääkont­tori­palvelu­ja koko kon­sernille ja tänne tuloute­taan niistä vien­ti­t­u­lo­ja. Sinän­sä on ihan uskot­tavaa, ettei Nokian T&K ehkä ole tehnyt ihan nap­pisuori­tus­ta viime vuosina.

  63. ulko­mail­ta saadut tytäry­htiöosin­got ovat eu alueel­la verovapaat.Aivan kuten viroon siir­re­tyt omis­tuk­sen tulotkin. Järkevä kan­sain­vä­li­nen yri­tys tekee tulok­sen siel­lä mis­sä se oikeasti syn­tyy. Kun tuotan­to ja myyn­ti on ulko­mail­la syn­tyy tulos luon­nol­lis­es­ti siel­lä. Tätä kaik­ki val­tiot vah­ti­vat tytäry­htiödi­rek­ti­ivin kautta.
    Koti­maa­han tuloute­taan verova­paina osinkoina em. voit­to­varo­ja joista verot on mak­set­tu direk­ti­ivien mukaan syn­ty­maas­saan. Suomes­sa mak­se­taan yri­tysvero­ja suomes­sa syn­tyneestä tulok­ses­ta, jota ei paljoa syn­ny kun tuot­teen lisäar­vo syn­tyy siel­lä mis­sä ne myy­dään ja kun pääkont­toriku­lut ovat kuluina jot­ka voidaan vähen­tää suomes­sa tehtävän tuotan­non ja myyn­nin tuloista. Avoir fiskalin poistues­sa pois­tui täy­den­nysvero, joka piti huolen siitä, että osinko­jen määrä ratkaisi veron määrän. Avoir fiskal pois­tet­ti­in kun halut­ti­in suurem­pi vero­ker­tymä. Kuinkas sit­ten kävikään? Nokia toimii täysin pelisään­tö­jen mukaan. Tämä on EU.

    Vero­tu­lo­ja saadaan suomeen vain pitämäl­lää huoli suo­ma­laisen työn ja omis­tuk­sen kil­pailukyvys­tä kan­sain­välis­es­ti. Kun työ tai omis­tus (suun­nit­telu, myyn­ti, fyysi­nen työ) ei ole kil­pailukyky­istä se val­uu vero­tu­loi­neen ulko­maille. Yri­tysvero­tus ja omis­ta­jien vero­tus on osa tätä kokon­ais­pros­es­sia. Kil­pailukyky kaikil­la osa-alueil­la on saata­va takaisin tai käy huonosti.

    1. Avoir fiskal pois­tet­ti­in, kos­ka se EU piti sitä syr­jivänä. Muis­taak­seni se syr­ji ulko­maalaisia omis­ta­jia. Tai jotain muu­ta tahoa. Syr­ji joka tapauksessa.

  64. OP kir­joit­ti: Itse yrit­täjänä mak­san itsel­leni kutakuinkin suo­ma­laista keskipalkkaa 25% veroas­t­eel­la ja otan lop­ut “verot­tom­i­na” osinkoina, joista on siis mak­set­tu 26% yhteisöveroa. Käteen jää siis jotain 74–75 %..

    Liian van­ha kir­joit­ti: “jos tuplavero­tus hiertää niin val­itse toinen yhtiö­muo­to… Tuo tuplavero­tus on yrit­täjän omavalinta”.

    Kum­matkin kir­joit­ta­vat viisaasti, mutta:
    1) OP kaiketikkin tyy­tyy pie­neen palkkaan, tai ei osaa laskea. Suomen johta­va kir­jan­pitoy­htiö Pre­tax on min­ulle laskenut aivan eri luvut.
    2) Liian van­halle halua sanoa: Yri­tys­muodoil­la voi kyl­lä kikkail­la, mut­ta jos teet kan­sain­välistä kaup­paa seri­oosisti ja pitkäl­lä jän­teel­lä, niin kikkailu on pahas­ta. Se panee asi­akkaan ja pankin ihmettelemään, että mikähän hui­jari tässä oikein on kyseessä. Sen sijaan osakey­htiö on kaikkial­la maail­mas­sa ymmär­ret­tävä liikekump­pani. Kau­pan­teko on muutenkin riit­tävän kovaa peliä, ettei siihen tarvi­ta vielä tal­laista sotkemaan.

    Vero­ja voi aivan riit­tävästi ja lail­lisin keinoin opti­moi­da muil­la keinoil­la. Tähän tarvi­taan sel­l­aista pitkää koke­mus­ta, että sitä har­voin löy­tyy ainakaan aloit­tel­e­val­ta yrittäjältä.

    Paras­ta olisi jos osakey­htiön vero­tus olisi Suomes­sa kan­sain­välis­es­ti kil­pailukykyisessä kun­nos­sa. Sil­loin ei tarvit­taisi mitään kikkailu­ja tai kalli­ita juristeja.

    Sep­po Korppoo
    Kah­den yri­tyk­sen toim­i­tusjo­hta­ja ja yrittäjä.

  65. Yri­tyk­sel­lä voi olla eri mais­sa toimip­is­teitä, vaik­ka niil­lä ei olisi oikeudel­lises­sa mielessä itsenäistä yksikköä tietyssä maas­sa. Toimip­is­teille las­ke­taan joku verotet­ta­va tulo ja tässä tulee ongelmia sekä kansal­lisille verovi­ra­nomaisille että kyseiselle yhtiölle. Peri­aat­teessa verotet­ta­van tulon pitäisi selvitä yri­tyk­sen kir­jan­pidon perusteella…

    Joskus yri­tys voi joutua jos­sain maas­sa verotet­tavak­si tulosta, jos­ta se on oikeas­t­aan mak­sanut vero­ja toises­sa maas­sa. Esim. kotivaltiossaan.

  66. Viimeis­ten tieto­jen mukaan rom­ah­dus on juuri suuri ja suurem­pi kuin kukaan olisi uskonut. 

    Otsikko vai­h­toon siis…

    +++++++

    Sain tässä uuden liit­tymän mukana Nokian kos­ke­tuskän­nykän ja on san­ot­ta­va että VITTU SE ON PASKA!

    Epäloogi­nen sof­ta, saatanan hidas ja kaik­ki muukin pielessä. Las­teni sam­sun­git ovat jopa ulkonäöltään kauniimpia. 

    Että en ihmettele, jos ei kaup­pa käy. 

    (Anteek­si nyt kaikille kie­lenkäyt­töni, mut­ta ker­ta kaikki­aan nyt ketut­taa tilanne. Oma vaivansa taas palaut­taa ja sitä sun tätä…)

  67. joo pois­tet­ti­in syrjivänä.

    Entä jos olisi käsitel­ty ulko­laisia kuten suo­ma­laisia ja pois­tet­tu syr­jimi­nen anta­mal­la heille samat edut kuin suomalaisille?
    Nyt olisi tilanne sel­l­ainen, että ulko­lais­ten kan­nat­taisi tuo­da omis­tus suomeen.Keräisimmekö osiko­jen täy­den­nysvero­ja kan­sain­välis­es­ti koti­maa­han kun Suo­mi olisi edullisin maa jakaa osinkoja? 

    Turha itkeä maa­han kaatunut­ta maitoa.
    Nyt ei saisi tehdä samaa virhet­tä uudelleen.

  68. Punik­ki: “Mitenkäs Ruotsin talous men­estyy lois­tavasti vielä korkeam­mal­la veroas­t­eel­la ja pääomaverotuksella?”

    Ruot­sil­la on kru­unu, joka on siivit­tänyt Ruotsin vien­tiä. Ruot­sil­la on monipuolisem­pi yri­tys­jakau­ma. Ruot­sis­sa on van­haa pääo­maa. Lisäk­si Ruotsin naa­puris­sa on Nor­ja ja Tan­s­ka, jois­sa käy töis­sä kym­meniä tuhan­sia Ruot­salaisia. Ja Nor­jalaiset käyvät Ruot­sis­sa shop­paile­mas­sa. Suomenkin talous olisi aivan eri tasol­la jos täältä vai­hdet­taisi­in 100k työtön­tä 100k Nor­jan palkkaa nauttiviksi.

  69. Min­ul­la on Nokian N900. Siinä on avoin Mae­mo ja siitä piti tul­la Nokian ja Intellin Meego-alustal­la toimi­va älypuhelin/tietokone. Se on mitä lupaavin kapis­tus jo täl­laise­na protona.

    Olen aivan var­ma, että Nokia johto ei ole tutus­tunut koko puhe­limeen eikä osaa sitä käyt­tää eli ylin johto putosi kelkasta. 

    Johdon suo­ma­laiselle johtamiskul­tu­urille vieras kan­nustin­jär­jestelmä ohjasi lyhy­taikaisi­in voit­toi­hin ja lyp­sylehmä-strate­giaan. Nyt Elop talut­taa lop­pu­un lypset­tyä lehmä Microsoft­ille jälkilypsylle.

  70. Sain tässä uuden liit­tymän mukana Nokian kos­ke­tuskän­nykän ja on san­ot­ta­va että VITTU SE ON PASKA!

    Epäloogi­nen sof­ta, saatanan hidas ja kaik­ki muukin pielessä. Las­teni sam­sun­git ovat jopa ulkonäöltään kauniimpia.

    Että en ihmettele, jos ei kaup­pa käy. 

    Ehkä juuri sik­si Nokia tekee nyt minkä olisi pitänyt tehdä jo vuosia sitten.

  71. Kaik­ki ne Nokian työn­tek­i­jät, joil­la on alle kouluikäisiä lap­sia ja jot­ka ovat YT-neu­vot­telu­jen kohderyh­mässä taita­vat kovasti arvostaa val­tion­va­rain­min­is­ter­iön suun­nitelmia rajoit­taa sub­jek­ti­ivista päivähoito-oikeutta.

    Jos per­heenisä jää lyhy­taikaises­tikin työt­tömäk­si, niin lap­si menet­tää tutun hoitopaikkansa. Uuden saa sieltä mis­tä saa­maan sat­tuu, kun isä löytää työtä. Kyl­lä minä kan­natan sitä, että miehet otta­vat lisää vas­tu­u­ta las­ten­hoi­dos­ta, mut­ta tämä ei ole oikea tapa sen toteuttamiseksi!

  72. Eli­na, alus­sa ver­rati­in vuo­den 2007 ja 2009 välistä “rom­ah­dus­ta”, johon otsikko viit­taa. Tämän het­ken tilanne ei vielä näy verotuksessa.

  73. Korp­poo: “1) OP kaiketikkin tyy­tyy pie­neen palkkaan, tai ei osaa laskea. Suomen johta­va kir­jan­pitoy­htiö Pre­tax on min­ulle laskenut aivan eri luvut.”

    Osaan kyl­lä laskea, muuten olisin jo konkurssis­sa. Ei toki meikäläisen tuloil­la huvi­jahte­ja ostel­la, mut­ta kyl­lä ne riit­tävät ihan mukavaan keskilu­okkaiseen elämiseen Helsingissä.

    Täy­tyy silti täs­men­tää tuo­ta vero­pros­entin “lasken­taani” (eihän siinä tosin juuri mitään laskemista ole.) Puhun vero­pros­en­tista, joka olisi ver­tailukelpoinen veroko­rtis­tani löy­tyvälle vero­pros­en­tille siinä kuvitel­lus­sa tilanteessa, että tek­isin samaa työtä samoil­la brut­to­tu­loil­la (jot­ka nyt siis otan yri­tyk­ses­täni palkkana + osinkona) jonkun muun omis­ta­man yri­tyk­sen palveluk­ses­sa, ilman sen kum­mem­pia hifis­te­lyjä. Mielestäni saan yrit­täjäriskille ihan kohtu­ullisen kompensaation.

    En tiedä mitä kaikkea kir­jan­pitoy­htiösi on veroas­t­eeseesi mät­tänyt, mut­ta kyl­lä tuo jopa 60% kuu­lostaa erit­täin tarkoi­tushakuis­es­ti las­ke­tul­ta. Kyl­lähän sitä tietysti saa las­ket­tua vaik­ka mil­laisia veroast­ei­ta jos las­kee vaikka­pa yri­tyk­sen mak­samat alvit yrit­täjän veroik­si, mut­ta eihän se luku ole enää sit­ten ver­tailukelpoinen yhtään minkään kanssa.

  74. TL: “Suomenkin talous olisi aivan eri tasol­la jos täältä vai­hdet­taisi­in 100k työtön­tä 100k Nor­jan palkkaa nauttiviksi.”

    Joo, ja jos vielä löy­det­täisi­in öljyä ja kaasua!
    Ja jos tädil­lä olisi… niin se olisi… vaik­ka raitiovaunu.
    Enem­män vaan tätä rak­en­tavaa keskustelua!

  75. Evert The NeveR­est: “Min­ul­la on Nokian N900. Siinä on avoin Mae­mo ja siitä piti tul­la Nokian ja Intellin Meego-alustal­la toimi­va älypuhelin/tietokone. Se on mitä lupaavin kapis­tus jo täl­laise­na protona.”

    Oli minus­takin mitä lupaavin kapis­tus, ja voimaa kuin pienessä kylässä. Sit­ten alkoi­vat epäi­lyk­set herätä kun samat ärsyt­tävät bugit pysyivät kuukaud­es­ta toiseen, eli Nokia jatkoi Sym­bian­ista tut­tua “me mitään päivitetä” ‑strate­giaansa Mae­mon kanssa. Nyt on Android-luuri, joka on tietysti pääsään­töis­es­ti paljon suju­vampi mut­ta esimerkik­si voip- ja skype- inte­graa­tiot eivät ole vieläkään samal­la tasol­la N900:n kanssa.

  76. OPlle:

    Kään­ny kun­nol­lisen kir­jan­pitäjän puoleen, niin kyl­lä vero­lasken­ta valkenee.

    Täy­tyy pitää mielessä, että Suomen PK-fir­moi­hin tulisi ker­tyä vau­raut­ta (=riskipääo­maa), jot­ta saataisi­in uusia työ­paikko­ja ja investoin­te­ja. Tässä pelkkä käteen jäävän palkka­sum­man-tarkastelu ei tietenkään riitä.

    Yrit­täjän pitää myöskin saa­da kun­nolli­nen ja oikeu­den­mukainen kor­vaus vuosikausien yrit­täjä-riskistä ja 24/7 työ­panos­tuk­ses­ta, sit­ten kun fir­ma alkaa vih­doin tuot­taa tulosta.

    Pitää ottaa huomioon se, että kol­mas maail­man­so­ta on ollut jo pitkään käyn­nis­sä. Sitä käy­dään armot­tomasti teknolo­gias­ta, markki­nao­suuk­sista ja luonnonvaroista.

    Suomen KP-sek­tori joutuu ole­maan tämän sodan etur­in­ta­mas­sa, ja voit­to­ja pitää tul­la jatku­vasti, jos halu­amme säi­lyt­tää korkean elintasomme.

    Johtopäätös: Kaik­ki ter­veet miehet ja naiset etur­in­tama­palvelu­un PK-yrittäjiksi!

    PK-sek­torin verot pitää saa­da alas, jot­ta tais­te­lu­mieli nousee, eikä tee mieli muut­taa Viroon…

    Sep­po Korppoo
    Yrit­täjä / 30+ vuot­ta eturintamapalvelua

    Sep­po

  77. Raimo K: “Enem­män vaan tätä rak­en­tavaa keskustelua!”

    Mitä Noki­aan tulee, olen ollut vuosia töis­sä Nokian ali­hankki­jal­la ja olen vuosikau­sia seu­ran­nut kuin­ka Nokialle on sekä sisältä että ulkoa yritet­ty selit­tää kuin­ka he tekevät virheitä. Olen näh­nyt kym­me­nien ihmis­ten irti­sanoutu­van Nokial­ta sik­si että heitä ei kuun­nel­la ja he eivät enää usko siihen mitä tekevät. Nyt sit­ten Microsoft kaikessa rauhas­sa pilkkoo Nokian lihoik­si ja poimii parhaat palat ruhosta.

    Hie­man saman­lainen tunne min­ul­la on täl­lä het­kel­lä Suomen ja eri­tyis­es­ti Euroopan johtavista poli­itikoista. Rehellistä huono­jen uutis­ten tuo­jaa ei halu­ta kuun­nel­la eikä uskoa. 

    Tule­val­la hal­li­tuk­sel­la ei todel­lakaan tule ole­maan kansan luottamusta.

  78. Nokia lopet­ti maemo/meego pro­jek­tin, kun Elop astui johtoon.Maemon kehi­tysjo­hta­jat hilpa­si­vat muualle eli hei­dät ostet­ti­in pois. Siinä mis­sä tule­va Mokia puhe­lin on pelkkää promise­warea, niin N900 oli jo hyvässä alus­sa ja sil­lä oli oras­ta­va kehit­täjäy­hteisö, jol­laista yhteisöä ei koskaan Mokia-puhe­limeen pysty tule­maan eikä tule.

    Ilmarisen eläke­si­joituk­set Noki­aan suli­vat pahasti. Ilmarisel­la ja Nokial­la on sama ongel­ma — johdon amerikkalainen kannustinohjema.

  79. Avoir fis­cal pois­tet­ti­in kos­ka se syr­ji ulko­maalaisia sijoituk­sia suh­teessa koti­maisi­in sijoituk­si­in. Suo­ma­laisen omis­ta­jan ulko­mai­sista osin­go­ista piti mak­saa sem­moisia vero­ja joi­ta ei avoir fis­calin takia tarv­in­ut mak­saa koti­mai­sista osingoista. 

    Tietenkin val­tio poisti syr­jin­nan rätkäisemäl­lä suo­ma­laisillekin osin­goille lisää veroa, ei siten että yhtiöveron hyvi­tysjär­jestelmä olisi ulotet­tu koske­maan myös ulko­maalaisia osinko­ja (no okei, olisi­han tämä ollut selkeästi byrokraat­tisem­pi tapa kos­ka eri maid­en verot poikkea­vat toisistaan)

    Tietenkin kun vero­tuk­sen syrhin­nan kor­jaus tapah­tui näp­pärästi vero­ja nos­ta­mal­la, val­tio toteut­ti heti EU:n säädök­set. Sil­loin kun vero­ja pitäisi alen­taa, pide­tään kyl­lä kynsin ja ham­pain kiin­ni omista, täysin EU-lakien vas­tai­sista tulkin­noista (tuon­ti­au­to­jen verotus).

  80. Koh­ta Nokian on tehtävä jotain. Elop tuli, näki näyn ja sanoi, että lopetamme näi­den puhe­lin­ten valmis­tamisen ja uusia meil­lä ei ole vielä myydä…

    Kyyti on sen mukaista. Nokian pörssiar­vo lie­nee jo alle fir­man reaaliar­von. Nokian on pakko suo­jau­tua. Muuten se oste­taan hal­val­la ja real­isoidaan kalliilla.

    Ain­oa markki­noi­ta vaku­ut­ta­va teko on irti­sanoa allianssi MSFT:n kanssa.

  81. “Täy­tyy pitää mielessä, että Suomen PK-fir­moi­hin tulisi ker­tyä vau­raut­ta (=riskipääo­maa), jot­ta saataisi­in uusia työ­paikko­ja ja investoin­te­ja. Tässä pelkkä käteen jäävän palkka­sum­man-tarkastelu ei tietenkään riitä.”

    Pääo­maak­er­tyy vain sell­si­in fir­moi­hin, jot­ka ovat aito­ja yrityksiä,suurin osa Suomen yrit­täjistä on työyrit­täjiä ts he tekevät palkkatyötä vain toises­sa muodossa.Sen vuos­ki niihin sovel­letaankin liki­main palka­saa­jaan verotusta

    Pihi yrit­täjä tietysti kerää jonkin ver­ran pääomaa

  82. “Sen sijaan osakey­htiö on kaikkial­la maail­mas­sa ymmär­ret­tävä liikekump­pani. Kau­pan­teko on muutenkin riit­tävän kovaa peliä, ettei siihen tarvi­ta vielä tal­laista sotkemaan.”

    Henkilöy­htiöt ovat yleisiä maail­mal­la esim Lidl on sel­l­ainen ja voi hyvin toimia kan­sain­välisil­lä markkinoilla.

    Itse olen johtanut kon­sor­tio­ta, joka oli kol­men eri mais­sa toimi­van yri­tyk­sen yhteen­li­it­tymä, ei siis yri­tys eikä juridi­nen olen­to ollenkaan .
    Ja hyvin toi­mi kan­sain­välisessä ympäristössä

  83. “Oikein hieno teo­reet­ti­nen malli. Noi mallit toimii käytän­nössä melkein vain sil­loin jos sekä johta­jat että työn­tek­i­jät on kokeneita.”

    Enpä tiedä entisen työ­nan­ta­jani kulut­t­ja-asi­akas­palvelus­sa oli n 700 työn­tek­i­jää ja avi­h­tu­vu­us n 20 % ja siihen lyöti­in vielä vauh­tia vai­h­ta­mal­la toim­inta­paikkakun­tia jatkuvasti.

  84. “Eikä mak­sa paljoo fir­malle… Toimii tosi hyvin PK fir­moi­hin ja kor­jaa työt­tömyy­den nopeesti… Tossa on jokaisen start­up fir­man unel­ma tapa han­kkia itselleen työvoimaa.”

    Muual­la maail­a­mas­sa fir­mat ovat valmi­it investoimana koulu­tuk­seen , sil­lä muul­la koulu­tus­ta­so on huonom­pi ja har­val­la työhön tuli­jl­la on edes mitään ammattikoulutusta.

    Ja eroa on ais­ntun­ti­jall ja asiantun­ti­jal­la, suurin osa asain­tun­ti­jois­takin pyörit­tää rutiinijuttuja.
    Todell­sia asnatun­ti­joi­ta on vähän organisaatiossa

    Ja mitä tulee alun kus­tan­nusten kom­pe­soimiseen , niin Suomes­sa tehdään työ­nan­ta­jalle ilmaista työtä jo 100000 htv eli 1,5 ikälu­okkaa, n 200000 henkilöä eli 3 ikälu­okkaa .Jasen päälle voi palkat ns opet­teli­jan pal­ka­lla vuodeksi 

    Kyl­lä siinä ajas­sa jo pitää kyetä kat­so­maan onko henkilöstä työhön vai ei.

    Mut­ta tästä onkin kas­vatet­tu uusi ihmis­ten hyväk­sikäytön malli: Eli ihmi­nen ote­taan puolek­si vuodek­si ns työkokeilu­un, joka ei mak­sa työ­nan­ta­jalle mitään, sen jälken 4 kuukaudek­si koea­jalle ja sen jäl­keen pihalle ja uusi remmiin.
    Näin on saatu 10kuukaudne työ­panos läh­es ilmaiseksi

  85. “Enpä tiedä entisen työ­nan­ta­jani kulut­t­ja-asi­akas­palvelus­sa oli n 700 työn­tek­i­jää ja avi­h­tu­vu­us n 20 % ja siihen lyöti­in vielä vauh­tia vai­h­ta­mal­la toim­inta­paikkakun­tia jatkuvasti.”

    Kulut­ta­ja asi­akas­palvelu ei ole tuot­tavaa työtä. Toi tei­dän koko osas­tonne tuot­taa puh­taasti ja pelkästään tap­pi­o­ta. Asi­akas­palvelu on erit­täin heikko­ta­soista melkein joka paikas­sa. Lisäk­si tuo on anekdootti.

    Mil­lä taval­la tei­dän tuoteke­hi­tyk­senne tms. on mokan­nut että jos­sain asi­akas­palvelus­sa tarvi­taan ihan hillitön organ­isaa­tio ja noin paljon työntekijöitä?

    Huip­pu­fir­moissa on sel­l­ainen asi­akas­palvelu että sen käyt­tö yleen­sä mak­saa (paljon), nämä palveli­jat on varsin kovan koulu­tuk­sen omaavia ammat­ti­laisia myös.

    “Ja eroa on ais­ntun­ti­jall ja asiantun­ti­jal­la, suurin osa asain­tun­ti­jois­takin pyörit­tää rutiinijuttuja.
    Todell­sia asnatun­ti­joi­ta on vähän organisaatiossa”

    Miten tämä liit­tyy mihinkään mitä olen sanonut?

    “Mut­ta tästä onkin kas­vatet­tu uusi ihmis­ten hyväk­sikäytön malli: Eli ihmi­nen ote­taan puolek­si vuodek­si ns työkokeilu­un, joka ei mak­sa työ­nan­ta­jalle mitään, sen jälken 4 kuukaudek­si koea­jalle ja sen jäl­keen pihalle ja uusi remmiin.
    Näin on saatu 10kuukaudne työ­panos läh­es ilmaiseksi”

    Jaa? Mis­sä näin tehdään jatku­vasti? Mikä on erot­tamisen todel­li­nen moti­vaa­tio ver­sus mitä sinä väität sen ole­van? Uudet osaa­mat­tomat työn­tek­i­jät on ensin­näkin niin tehot­to­mia että niistä on mon­esti fir­malle jopa haittaa. 

    PS. Oletko kän­nis­sä vai luk­i­häir­iöi­nen? Tuol­la on niin paljon kir­joi­tusvirheitä että lukem­i­nen on ihan helvettiä.

  86. Itse asi­as­sa tässäNokia/Microsoft yhteistyössä ei olla pelas­ta­mas­sa Noki­aa vaan Microsof­t­ia ja Nokia uhrataan tässä kisassa

    Microsoft ei kykene kil­paile­maan Applen kanssa, kos­ka sil­lä ei ole mobi­il­ialus­taa ja se uhkaa tule­vaisu­u­den kasvua .

    Ja Apple onkin jo ryn­ninyt ohi MS:n markkina-arvossakin 

    Mie­lenki­in­toinen on IBM:n kehityskin:Se on saavut­tanut markki­na-arvos­saan pysähtynyt­tä Microsof­t­ia ja ohit­ta­mas­sa sen. 

    Reutersin uuti­sista 24.5 :
    “Applen markki­na-arvo on täl­lä het­kel­lä noin 309 mil­jar­dia dol­lar­ia (noin 220 mil­jar­dia euroa).

    IBM arvo oli maanan­taina 203,8 mil­jar­dia dol­lar­ia (noin 145 mil­jar­dia euroa). Näin IBM nousi hive­nen Microsoft­in ohi. Sen arvo oli 203,7 miljardia.

    Vuo­den 2000 pörssiku­plan jäl­keen Microsoft­in arvos­tus on laskenut alle puoleen. Samaan aikaa IBM:n arvo on nous­sut yli 50 prosenttia.”

  87. “Kulut­ta­ja asi­akas­palvelu ei ole tuot­tavaa työtä. Toi tei­dän koko osas­tonne tuot­taa puh­taasti ja pelkästään tap­pi­o­ta. Asi­akas­palvelu on erit­täin heikko­ta­soista melkein joka paikas­sa. Lisäk­si tuo on anekdootti.”

    Kaik­ki toimin­nothan aiheut­ta­vat kulu­ja eli tap­pi­oi­ta, myös yri­tyk­sen johto, kuten esim Nokiasta 

    “Mil­lä taval­la tei­dän tuoteke­hi­tyk­senne tms. on mokan­nut että jos­sain asi­akas­palvelus­sa tarvi­taan ihan hillitön organ­isaa­tio ja noin paljon työntekijöitä?”

    Kyl­lä kai sitä 3 miljoon­al­la asi­akkaal­la on jo hoidet­tavaa, liki 3 miljon­aa kon­tak­tia vuodessa.
    Suurin osa muutoksia

  88. “PS. Oletko kän­nis­sä vai luk­i­häir­iöi­nen? Tuol­la on niin paljon kir­joi­tusvirheitä että lukem­i­nen on ihan helvettiä.”

    Purin yhden sopimuk­sen n 10 vuot­ta sit­ten kun sopimuse­hto sal­li sen ja jouduin ensin lahjon­nan kohteek­si, sen jäl­keen uhkailun ja lop­ul­ta min­ut hakat­ti­in tajuttomaksi.
    Sain pahan aiv­otärähdyk­den. Aluk­si ei ollut oire­i­ta, mut­ta myöhem­min on tul­lut lisää virheitä enkä enää kykene kir­joit­ta­maan mitään ilman virheitä. Muu­tamia sano­ja kir­joi­tan jatku­vasti väärin vaik­ka yritän ponnistaa.
    Pahoin­pite­ly ei tapah­tunut Suomes­sa, mut­ta sop­parin arvo oli n 30 miljon­aa euroa, joten on ymmär­ret­tävää, että siihen panos­tet­ti­in myyjän puolella

  89. “Kaik­ki toimin­nothan aiheut­ta­vat kulu­ja eli tap­pi­oi­ta, myös yri­tyk­sen johto, kuten esim Nokiasta”

    Ei aiheuta. Kulut ja tap­pi­ot on eri asia. Jonkun asian kulu voi olla 100e mut­ta tämän kulun seu­raus voi olla 150e tuot­to, eli 50e voitto.

    Ain­oas­taan toim­inta joka ei toimi­ta asi­akkaalle mitään, jos­ta se ei ole valmis mak­samaan enem­män kuin kulut, on tappiollista. 

    “Kyl­lä kai sitä 3 miljoon­al­la asi­akkaal­la on jo hoidet­tavaa, liki 3 miljon­aa kon­tak­tia vuodessa.
    Suurin osa muutoksia”

    Siis jos kon­tak­tien määrä olis jotain 0,3M niin toi kuu­lostaisi melkein järkevältä. Kon­tak­tien määrä on ihan järjetön.

    Mitä tarkoi­tat muu­tok­sil­la? Muu­tok­sia johonkin tuot­teeseen? Eikö se toi­mi kun about 100% halu­aa siitä valittaa?

    Lisäk­si: joh­dat melkein kokoa­jan keskustelua jon­nekkin sivu­raiteille. Mitä tekemistä tei­dän anek­dootil­lanne on suo­ma­lais­ten työl­listämisen suhteen?

  90. “Siis jos kon­tak­tien määrä olis jotain 0,3M niin toi kuu­lostaisi melkein järkevältä. Kon­tak­tien määrä on ihan järjetön.

    Mitä tarkoi­tat muu­tok­sil­la? Muu­tok­sia johonkin tuot­teeseen? Eikö se toi­mi kun about 100% halu­aa siitä valittaa?”

    Esim oper­aat­torin vai­h­toa tai osoit­teen muu­tos­ta esim laa­jakaista on muutet­ta­va fyy­sis­es­ti, jos asi­akas vai­h­taa osoitet­ta, samoin kiin­teän puhelimen.

    Vikail­moituk­sis­sa taas 80%:ssa tapauk­sista vika on asi­akkaan omis­sa vermeissä.

    Kyl­lä kaikki­in palvelunumeroi­hinkin on kytket­ty tak­sa, joten soit­ta­ja mak­saa viulut.
    Tämä oli aikaisem­min ilmasi­at, mut­ta tein asi­aan muu­tok­sen kun palasin Suomeen ja jouduin selvit­tämään asiaa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.