Oma käsi­tyk­seni on, että perus­suo­ma­laiset eivät ole menos­sa hal­li­tuk­seen. Nyt vain tak­tikoidaan sil­lä, saadaanko tämä näyt­tämään siltä, että PS kieltäy­tyy hal­li­tus­vas­tu­us­ta, vai siltä, että muut syr­jivät sitä. Voin tietysti olla väärässä.

Tämän jäl­keen päähal­li­tus­po­hjia on  jäl­jel­lä neljä. Jokin van­hoista suurista on oppo­si­tios­sa (3) tai ne muo­dosta­vat kolmis­taan hal­li­tuk­sen.  Näistä vihreät kaa­toi­vat jo kokoomuk­seen ja keskus­taan poh­jau­tu­van hal­li­tuk­sen, joten jäl­jel­lä on vain kolme poh­jaa. Suosikki­ni on edelleen sinipunaan poh­jau­tu­va six­pack. Mik­si? Jat­ka lukemista “Oppo­si­tio ratkaisee Suomen suunnan”

Vihreän liiton val­tu­us­ton ja eduskun­taryh­män yhteiskok­ous päät­ti, ettei puolue aloi­ta neu­vot­telu­ja 105-poh­jas­ta – siis van­has­ta poh­jas­ta kris­til­lisille paikat­tuna. Päätös tuli äänin 23–16. Äänet jakau­tu­i­v­at niin, että eduskun­taryh­mä kan­nat­ti neu­vot­telu­jen aloit­tamista äänin 8–1 ja val­tu­uskun­ta vas­tusti sitä äänin 22–8. Jat­ka lukemista “Vihreät eivät neu­vot­telu 105-pohjasta”

Kat­so­taan­pa vähän, mitä tulo­eroille on Suomes­sa tapah­tunut viimeis­ten 20 vuo­den aikana. Tilas­tot ovat käytet­tävis­sä vas­ta vuo­teen 2009 asti. Oheises­sa kuvas­sa on Gini-ker­toimen kehi­tys hajotet­tuna tuotan­non­tek­i­jä­tu­loi­hin, brut­to­tu­loi­hin ja käytet­tävis­sä ole­vi­in tuloihin.

Jat­ka lukemista “Tulo­erot ja niiden tasaaminen”

Minus­ta ei ole edelleenkään reilun pelin mukaista ryhtyä kan­tele­maan siitä, mitä mikin puolue kar­i­u­tuneis­sa hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa esit­ti. On kuitenkin oikein kor­ja­ta väärät tiedot, joi­ta pyritään tehokkaasti vuo­ta­maan julkisuuteen.

Demar­it sanoi­vat, että hei­dän hylkäämän­sä ratkaisu taloustyöryh­mässä olisi lisän­nyt tulo­ero­ja. Jat­ka lukemista “Hylä­tyn esi­tyk­sen tulonjakovaikutus”

Moni on kysel­lyt, miten arvon­lisäveron koro­tus hyvitetään köy­hille eläkeläisille/työttömille/toimeentulotuen asi­akkaille. Tässä ei peri­aat­teessa ole mitään muu­ta ongel­maa kuin ajoi­tus. Arvon­lisäveron koro­tus pros­ent­tiyk­siköl­lä nos­taisi hin­to­ja noin 0,9 pros­ent­tiyk­sikköä. Hin­tain­deksin kaut­ta se nos­taisi myös toimeen­tu­lo­tukea, kansaneläket­tä ja työt­tömyysko­r­vauk­sia 0,9 pros­ent­tia. Jat­ka lukemista “Arvon­lisävero ja köy­hä eläkeläinen”

Jonkin­laista demokra­t­ian puutet­ta Suomes­sa osoit­taa se, että pok­eri, jota nyt pelataan hal­li­tus­po­h­jal­la, vaikut­taa maan suun­taan paljon ratkai­se­vam­min kuin sinän­sä mullis­ta­va eduskun­tavaal­i­t­u­los. Kuu­den puolueen neu­vot­teluis­sa ehdit­ti­in jo hah­mot­taa Suomelle suun­taa, joka muut­tuu kovasti, jos keskus­ta kor­vaa hal­li­tuk­ses­sa vasem­mistop­uolueet ja vielä enem­män, jos Jut­ta Urpi­laisen johdol­la raken­netaan peru­u­tus­peil­i­hal­li­tus demarien, perus­suo­ma­lais­ten ja keskus­tan ympärille. Kysymys arvon­lisäveros­ta on pien­im­mästä päästä. Jat­ka lukemista “Pok­e­ria Suomen suunnasta”

Min­un on vaikea ymmärtää niin kokoomuk­sen kuin demarei­denkin kan­taa siitä, että vero­tuk­ses­sa on tärkein­tä se, minkä nimisiä vero­ja nos­te­taan tai las­ke­taan. Kokoomuk­selle on kyn­nyskysymys se, ettei tulovero­tus kiristy suh­teessa ansio­ta­soon – eli että inflaa­tio­tark­istuk­set veroast­eikkoi­hin tehdään ansio­ta­soin­deksin mukaan. (Kaik­ki näyt­tävät olet­ta­van, että tämän vuo­den jäl­keen palkkain­dek­si nousee taas hin­tain­dek­siä nopeammin.)

Demareille taas kyn­nyskysymys on se, ettei välil­lisiä vero­ja nos­te­ta; ei ainakaan, jos välil­lisen veron nimi on arvon­lisävero tai ener­giavero. Jat­ka lukemista “Turha arvo­val­tari­ita näen­näi­sistä kynnyskysymyksistä”

Kos­ka hal­li­tus­neu­vot­te­lut ovat ainakin tauon­neet, on radio­hil­jaisu­udessakin tauko.

Olen aivan äimänkäkenä. Hal­li­tus­neu­vot­te­lut kaa­tu­i­v­at todel­la pie­neen eroon. Kyse oli vero­tuk­ses­ta. Paljon hyvää olisi saatu muuten aikaan. Jat­ka lukemista “Käsit­tämätön tilanne hallitusneuvotteluissa”

Myön­nän, että minäkin olin vähän häm­men­tynyt Sak­san ydin­voimapäätök­ses­tä. Pelkäsin sen sotke­van Euroopan sähkö­markki­nat ja romut­ta­van ilmastopoli­ti­ikan tavoit­teet. Jos kat­soo pelkästään Sak­san ener­giantuotan­toa, on selvä, että ydin­voima kor­vau­tuu suurelta osin kivi­hi­ilel­lä, kos­ka tuskin ydin­voiman alasajon takia Sak­saan syn­tyy niin paljon uusi­u­tu­vaa ener­giaa ja säästöä yli sen, mitä olisi tul­lut muutenkin. Jat­ka lukemista “Sak­san ydin­voimapäätös ja ilmasto”