Turha arvovaltariita näennäisistä kynnyskysymyksistä

Min­un on vaikea ymmärtää niin kokoomuk­sen kuin demarei­denkin kan­taa siitä, että vero­tuk­ses­sa on tärkein­tä se, minkä nimisiä vero­ja nos­te­taan tai las­ke­taan. Kokoomuk­selle on kyn­nyskysymys se, ettei tulovero­tus kiristy suh­teessa ansio­ta­soon – eli että inflaa­tio­tark­istuk­set veroast­eikkoi­hin tehdään ansio­ta­soin­deksin mukaan. (Kaik­ki näyt­tävät olet­ta­van, että tämän vuo­den jäl­keen palkkain­dek­si nousee taas hin­tain­dek­siä nopeammin.)

Demareille taas kyn­nyskysymys on se, ettei välil­lisiä vero­ja nos­te­ta; ei ainakaan, jos välil­lisen veron nimi on arvon­lisävero tai energiavero.

Näi­den kah­den kyn­nyskysymyk­sen välistä on han­kala löytää ratkaisua, joka tur­vaisi julkisen sek­torin rahoituk­sen. Minus­ta molem­mat ovat kokon­aisu­u­den kannal­ta epäolen­naisia.  Täs­mälleen samaan tulon­jakoon voidaan päästä eri­laisil­la tulovero­jen ja kulu­tusvero­jen painotuksilla.

Olen­naista on kokon­aisu­u­den vaiku­tus tulon­jakoon.  Täl­löin pitää ottaa huomioon sekä välit­tömät että välil­liset verot ja lisäk­si vielä tulon­si­ir­rot. Jos henkilön tulot ovat Y euroa, mikä on hänen ostovoimansa las­ket­tuna verot­tom­i­na hin­toina. Välis­sä on eri­laisia tuloon perus­tu­via vero­ja ja mak­su­ja, mah­dol­lisia tulon­si­ir­to­ja ja hin­toi­hin sisäl­tyvät kulu­tusverot. Kos­ka tulo­erot ovat kas­va­neet, vero­tuk­sen tulisi kokon­aisuute­na muut­tua enem­män pro­gres­si­ivisek­si, mut­ta vero­jen nimil­lä ei ole tähän vaikutusta.

Kulu­tusverois­sa on kak­si hyvää puol­ta tuloveroi­hin verrattuna:

1)      Niitä on vaikeampi kiertää kuin tulovero­ja, joten veropo­h­ja on vankem­pi. Pääo­mat­u­lo­jen saa­ja joutuu mak­samaan kulu­tusvero­ja samal­la taval­la kuin työ­tu­lo­jen saa­ja. Tuloverois­sa näin ei ole. Samoin veroparati­isien kaut­ta kier­räte­ty­istä tuloista joutuu mak­samaan kulu­tusvero­ja, ellei muu­ta sinne veroparati­isi­in myös fyysisesti.

2)        Kulu­tusveroi­hin kuu­lu­vat myös ohjaa­vat verot, eli hait­taverot. Vihreät suo­si­vat näitä, kos­ka halu­amme tämän tulon­jako­tais­ton tiimel­lyk­sessä huole­htia myös ympäristöstä ja muista hyvistä asioista. Hait­taverot ovat tulon­jakomielessä han­kalampia kuin arvon­lisävero, kos­ka ne ovat usein regres­si­ivisiä. Tämäkin voidaan kor­va­ta liikut­ta­mal­la use­am­paa asi­aa samanaikaisesti.

Meil­lä pitäisi vero­tuk­ses­sa tehdä kak­si rak­en­teel­lista korjausta.

1)      Pieni­in ansio­tu­loi­hin kohdis­tu­vaa kokon­aisvero­tus­ta (tuloverot + alv) pitäisi alen­taa työl­lisyy­den paran­tamisek­si. Arvon­lisäveron koro­tus pitäisi kom­pen­soi­da voimakkaina pieni­in palkkoi­hin kohdis­tu­van veron alen­nuksi­na, siis ansiotulovähennyksenä.

2)      Työ­val­ti­asi­in palvelui­hin kohdis­tu­vaa veroki­ilaa tulee alen­taa, kos­ka teol­lisu­u­den automa­ti­soitues­sa talouden pitäisi siir­tyä kohti palvelu­ja. Tältä osin arvon­lisävero on hankala.

Olen hyvin tykästynyt Hol­lan­nis­sa vuon­na 2001 tehtyyn suureen ver­ou­ud­is­tuk­seen. Siel­lä toteutet­ti­in voimakas siir­tymi­nen  välil­lisi­in veroi­hin. Arvon­lisäveroa ja ympäristövero­ja nos­tet­ti­in voimakkaasti. Tämä hyvitet­ti­in pienel­lä (melkein) kaikille mak­set­taval­la perus­tu­lol­la (siihen aikaan noin 150 euroa/kk) jon­ka useim­mat otti­vat ennakon­pidä­tyk­sen alen­nuk­se­na, mut­ta sen sai myös suo­raan pankki­in. Ovat olleet tähän hyvin tyytyväisiä.

PS.

Arvon­lisäveron nos­toa on vas­tustet­tu myös sil­lä, että se houkut­telee osta­maan ulko­mai­sista net­tikaupoista. Lain mukaan net­tikau­pan tulee tulout­taa arvon­lisävero osta­jan koti­maa­han osta­jan koti­maan verokan­nan mukaise­na. Näin ei aina tapah­du.  Tämä ongel­ma ei kuu­lu verot­ta­jalle. Se kuu­luu poliisille.

115 vastausta artikkeliin “Turha arvovaltariita näennäisistä kynnyskysymyksistä”

  1. Pääo­maveroa voisi alen­taa ja alvia nos­taa. Se kan­nus­taisi pistämään rahat säästöön turhan kulut­tamisen sijas­ta. Mik­seivät vihreät aja tätä? Täl­lä ohjat­taisi­in juuri ker­skaku­lu­tus­ta säästämiseen ja saataisi­in eläkeon­gel­maakin puret­tua. Nyt vihreät mieliv­ät päin vas­toin eli köy­hillekin kulu­tus­ta lisää ja säästöt pois.

  2. Hyviä näköko­htia. Eri­tyis­es­ti tuo veroparati­ise­ja hyö­dyn­tävänkin vero­tus kulu­tusverol­la jos oleilee Suomessa. 

    Mut­ta karkeasti yleis­tet­tynä kulu­tusvero ei ole edes tasavero jos ansait­set esimerkik­si kym­menker­tais­es­ti sen minkä kulu­tat. Sil­loin kulu­tat vain 1/10 ja lop­ut 9/10 akku­mu­loitu­vat kulu­tusverot­ta omaisu­udek­si. Eli tasavero muut­tuu ymmär­ryk­seni mukaan peräti degres­si­ivisek­si. Ymmär­rän demarien ja vasurei­den huolen. Kulu­tusveropain­o­tuk­sel­la mak­saa eniten veroa se joka kulut­taa kaiken ansait­se­mansa eli käytän­nössä juuri pien­i­t­u­loinen kädestä suuhun eläjä. Vau­raut­ta akku­mu­loimaan kykenevä kas­vat­taa sen­si­jaan var­al­lisu­us­pot­ti­aan verotta.

    Tuo arvon­lisäveron tilit­tämi­nen osta­jan koti­maa­han on käytän­nössä idiot­ti­maista ja aika han­kala toteut­taa EU:n sisäl­lä kun idea on ollut että koko EU olisi koti­markki­na-aluet­ta. Kuten se jo näyt­tääkin ole­van. Arvon­lisävero vain vai­htelee ostom­aas­ta riip­puen. Sel­l­aista poli­isi­joukkoa meil­lä ei ole että jak­saisi ja ehtisi tutkia kaik­ki “rikol­liset”, joille on liian mon­imutkaista pitää yllä tieto­ja kym­me­nien eri maid­en arvonlisäverotuksesta.

  3. Her­mi­it­ti, heh. Kyl­lähän tavan Paa­vo tal­let­taa kol­men ton­nin kuukausi­t­u­loista yli puo­let säästöön sijoitustille. 🙂

    Ode:

    Työ­val­ti­asi­in palvelui­hin kohdis­tu­vaa veroki­ilaa tulee alen­taa, kos­ka teol­lisu­u­den automa­ti­soitues­sa talouden pitäisi siir­tyä kohti palvelu­ja. Tältä osin arvon­lisävero on hankala.

    Ja väit­täisin että tässäkin tapauk­ses­sa yliko­rkea vero­tus saat­taa jopa pienen­tää vero­tu­lo­ja. Näp­pitun­tu­mal­ta sanois­in että jos ostan kympil­lä piz­zan ja tuopin niin siitä on ALVia, alko­ho­liv­eroa ja palkkavero­ja jotain kuutisen euroa. Mik­siköhän siitä ei saa kuit­tia? Tai mik­siköhän mamu­jen viral­liset työt­tömyys­ti­las­tot näyt­tää miltä näyttää?

  4. Ehkä 1900-luvul­la alvia ei voi vält­tää, mut­ta kyl­lä nykyään alv-kil­pailu on myös ole­mas­sa: Viron tuon­ti ja verkkokauppa.

  5. Suuri ongel­ma on se, että vero­jär­jestelmä on nykyään niin mon­imutkainen, että siitä on käy­dä järkevää julk­ista keskustelua. Uud­is­tuk­sista keskustel­laa yksi­tyisko­hdista (ALV/tulovero/pääomavero ylös/alas) eikä kokonaisuudesta.

    Parem­pi olisi keskustel­la brut­to- ja net­toveror­a­situk­sista per ihmis­ryh­mä (tuloluokka+ikä ym muut tek­i­jät). Lisäk­si sukupolvien väli­nen tasaver­taisu­us vero­tuk­sen suh­teen (gen­er­a­tional account­ing) pitäisi ottaa käyt­töön VM:ssä.

    Tasaverossa on se hyvä puoli, että jär­jestelmä on läpinäkyvä ja hel­posti ymmärrettävissä

  6. Simolle: Suomes­sa on paljon ihmisiä, joil­la ei ole turhaa kulu­tus­ta eikä mah­dol­lisu­ut­ta lisätä säästämis­taä. Kaik­ki rahat menevät ruokaan, asun­toon ja vält­tämät­tömi­in vaat­teisi­in. Jos käytet­tävis­sä on alle 1000 e/kk, ei siitä säästetä! Alvin nos­to lisäisi leipäjonoja.

  7. Tarken­nus arvon­lisävero kommenttiisi:
    Arvon­lisävero tuloute­taan osta­jan koti­maa­han vain mikäli ulko­maalainen verkkokaup­pias on arvon­lisäverov­elvolli­nen kyseiseen maa­han. Jot­ta kaup­pi­aan pitää rek­isteröi­tyä arvon­lisäverov­elvol­lisek­si sen myyn­ti kyseiseen maa­han tulee olla muu­tamia kym­meniä­tuhan­sia euro­ja. Tämän vuok­si pienet verkkokaup­pi­aat voivat lail­lis­es­ti myy­dä oman maansa arvon­lisävero­pros­en­til­la esimerkik­si Suomeen.

  8. Per­sut ovat vale­hdelleet kaikkien hin­to­jen nousun syyn ole­van vihrei­den ympäristövero­jen ja Kokoomuk­sen alv:n nos­ton. Tämä on men­nyt läpi, kos­ka sen vain toiv­otaan ole­van totta.
    SDP on taas ay-liik­keen asial­la, ei köy­hien, jol­loin voi huudel­la pro­gres­sion perään, kun­han kenenkään keski­t­u­loisen palka­nsaa­jan verot eivät nouse. 

    Tässä välis­sä olisi syytä ker­toa miten pien­impiä tulo­ja nos­te­taan ja jyrkän pro­gres­si­ivista kun­nal­lisveroa keven­netään. Samal­la pk-yri­tyk­siä on saata­va lisää, eri­tyis­es­ti palvelualalle. 

    Alv:n nos­to on pien­tä tukea vien­tiyri­tyk­sille, mikä on hyvä asia. Yleinen alv 24% on sit­ten mak­si­mi! Ennem­min alen­net­tu­ja alv:ja voi nostaa.
    Tolkulliselta tun­tuu pieni alv:n nos­to yhdessä sen kom­pen­saa­tioon eläkkeis­sä, ansio­tulovähen­nyk­sessä ja perustoimeentulossa. 

    Mut­ta mik­si ihmeessä nykyi­nen mak­simipros­ent­ti tuloverossa ei riitä? Minus­ta ylipäätään ketään ei pidä verot­taa yli 50% ansiotuloista. 

    Hienoa, että Viherät ovat mukana hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa. Onnea matkaan!

  9. Osmo:
    “1)Pieniin ansio­tu­loi­hin kohdis­tu­vaa kokon­aisvero­tus­ta (tuloverot + alv) pitäisi alen­taa työl­lisyy­den paran­tamisek­si. Arvon­lisäveron koro­tus pitäisi kom­pen­soi­da voimakkaina pieni­in palkkoi­hin kohdis­tu­van veron alen­nuksi­na, siis ansiotulovähennyksenä.”

    Työl­lisyy­den paran­tamisek­si? Vaikea kuvitel­la, että yri­tys palkkaa lisää väkeä, sik­si että verot laskevat.
    Ja miten kom­pen­soidaan verovähen­nyksin sel­l­aisille, jot­ka eivät juuri mak­sa veroa?

  10. Eli Suo­mi lop­ullis­es­ti täy­del­liseen tasaveroon, jota kom­pen­soidaan pienel­lä kansalaispalkalla?
    Kaikille ilman tukia pär­jääville sama vero riip­pumat­ta siitä jääkö pakol­lis­ten kulu­jen jäl­keen käteen 1€ vai 5000€?

    Ja mille­hän tasolle tuo ansio­tulovähen­nys sit­ten laitettaisiin?

  11. “(Kaik­ki näyt­tävät olet­ta­van, että tämän vuo­den jäl­keen palkkain­dek­si nousee taas hin­tain­dek­siä nopeammin.)”

    Luulisi kaikkien olet­ta­van, että palkat nou­se­vat jo tänä vuon­na hin­to­ja nopeam­min. Jo viime vuon­na BKT kasvoi yli kol­men pros­ent­tia ja tänä vuon­na luulisi menevän yli neljän.

  12. ALV:n nos­to lisää suo­raan veror­a­situs­ta palveluku­lu­tuk­ses­sa. Palve­lut ovat real­is­tis­es­ti tarkastel­tuna ain­oa tapa työl­listää muut kuin ns. “huip­pu­osaa­jat”.

    Miten olisi, jos palkoista tehtäisi­in osit­tain ALV-vähen­nyskelpoisia? Yri­tyk­sen kone- ja varaosaos­to­jen ALV:t voi vähen­tää myynti-ALV:eista, mut­ta saman lisäar­von tuot­to palkkaa mak­samal­la ja työn­tek­i­jää pitämäl­lä menee täysimääräisenä ALV:n piiriin.

  13. Suomen kil­pailukyvyn kannal­ta vain vero­tuk­sen laskem­i­nen on kestävää kehi­tys­tä. Täl­lä verokan­nal­la meiltä lähtevät yri­tyk­set, pääo­mat ja osaa­jat muualle. 🙁

  14. Suurim­man osan ihmi­sistä on melkein mah­do­ton­ta kiertää tulovero­tus­ta. Jokainen pystyy halutes­saan kiertämään alvia käyt­täessään palvelui­ta. Toki nämä kuten net­tikaup­po­jenkin veronkier­to kuu­luu poli­isille, mut­ta har­va antaa näitä ilmi. Mm. pienis­sä kun­nis­sa tun­netaan toiset hyvin ja ilmianto on itsen­sä eristämistä ja joukon pet­tamistä. Poli­isi on näis­sä yleen­sä aika avu­ton varsinkin näil­lä resursseilla.

    Tulovero­ja pystyy kiertämään niiltä osin kuin val­tio sen sal­lii. Esim. varain­si­iroveron pois­to aut­toi tässä huo­mat­tavasti. Resursse­ja tulee käyt­tää näi­den por­saan­reikien tukkimiseen.

    Soin­in­vaara voisi ker­toa, mik­sei mis­sään hyv­in­voin­ti­val­tios­sa hänen aja­mansa tasavero­ma­lli toi­mi. Ruot­si, Nor­ja ja Tan­s­ka verot­ta­vat Suomeakin pro­gres­si­ivisem­min ja ankaram­min. Ei kan­na­ta ottaa mallia mis­tään anglosak­sis­es­ta maas­ta, kos­ka on jo osoitet­tu, että niin ei hyv­in­voin­tia synny.

  15. Meil­lä on kym­meniä tuhan­sia ihmisiä ilman verotet­tavaa tuloa. Veronkeven­nyk­set eivät siis tavoita heitä, ja he ovat kaikkein heikoim­mas­sa ase­mas­sa. Sik­si kulu­tuk­sen verot­ta­mi­nen JA arvon­lisävero ovat kohtu­u­ton tulon­si­ir­to heiltä hyväo­saisille. Alv myös puree pahiten pienyrit­täji­in, joille oman yri­tyk­sen perus­t­a­mi­nen on viimeinen yri­tys työllistyä. 

    Vihrei­den nykyi­nen poli­ti­ik­ka ilman kansalais­palkan toteu­tu­mista on köy­hille mah­dot­toman kovaa. Yleisenä esitet­ty aja­tus, että kulut­ta­mi­nen olisi jotenkin vapaae­htoista, jos­ta voisi luop­ua tai vähen­tää on kovin, kovin elit­isti­nen. Siinä ei ole lap­siper­hei­den tai van­hus­ten arjes­ta mitään käsi­tys­tä. Ehkä se hei­jas­taa hyvä­tu­lois­t­en, lapset­tomien eli­nolo­ja Suomes­sa sit­ten. Kaipa tääl­lä joil­lakin on oikeasti mah­dol­lisu­us vali­ta rahankäyt­tö­tapo­jaan. Juopa on syvä.

  16. Tuo­mas: “Ei kan­na­ta ottaa mallia mis­tään anglosak­sis­es­ta maas­ta, kos­ka on jo osoitet­tu, että niin ei hyv­in­voin­tia synny.”

    Ottakaamme siis mallia muista pohjo­is­maista: Ruot­sis­sa, Nor­jas­sa ja Tan­skas­sa ALV on 25%, Islannis­sa 25,5%.

  17. Tuk­ka:

    Suuri ongel­ma on se, että vero­jär­jestelmä on nykyään niin mon­imutkainen, että siitä on käy­dä järkevää julk­ista keskustelua.

    Turkasen tot­ta, ja samoin sosi­aal­i­tur­va­jär­jestelmä ja varsinkin noiden kokon­aisu­us. Var­masti sat­tumaa, mut­ta tämä myös tar­joaa puolueille mah­dol­lisu­u­den höpistä vaa­likam­pan­jois­sa kaiken­näköisiä puoli­to­tuuk­sia, osa jopa uskonee omia puheitaan.

  18. En näe tuos­sa 105 paikan hal­li­tuk­ses­sa mitään järkeä. Sehän olisi läh­es ident­ti­nen edel­lisen hal­li­tus­po­h­jan kanssa, joka sai melkoisen tap­pi­on viime vaaleis­sa. Jos se kuitenkin toteu­tuu, ennus­tan sille lyhyt­tä ikää ja vähän aikaansaannoksia.

    Jos vasem­mistop­uolueet eivät palaa hal­li­tus­neu­vot­telui­hin, taitaa siir­tyä tun­nusteli­jan pal­li Urpi­laiselle. SDP:n neu­vot­telijoille voi kyl­lä vielä tul­la ikävä Kokoomus­ta, kun Perus­suo­ma­laiset alka­vat latoa vaa­timuk­si­aan pöytään.

  19. Jonkun pitäisi rehellisyy­den nimis­sä ja asioiden edis­tämisek­si pal­jas­taa kaik­ki se hölyn­pö­ly, joka liit­tyy “tasavero” ‑käsit­teeseen.

    Se tun­tuu tarkoit­ta­van suun­nilleen mitä hyvän­sä, useim­miten negati­ivises­sa sävyssä, aina kun sana maini­taan. Tämän jäl­keen on tarpee­ton­ta analysoi­da tehtyä veroe­hdo­tus­ta sen pidem­mälle, sil­lä jos joku kek­sii sen johta­van kohti tasaveroa, ehdo­tus­ta pide­tään ainakin poli­it­tises­sa vasem­mis­tossa kat­e­goris­es­ti huonona aivan riip­pumat­ta siitä, mitä se sisältää. 

    Itse ymmär­rän tasaveron suun­nilleen siten kuin se on Virossa toteutet­tu, eli kaik­ista tuloista mak­se­taan tulon suu­ru­ud­es­ta ja han­k­in­tatavas­ta riip­pumat­ta X% veroa. Tämän tulkin­nan val­os­sa arvon­lisäveron tai ener­giavero­jen koro­tus ei ole askel kohti tasaveroa, sil­lä tasavero tarkoit­taa tulo­jen verot­tamista eikä kulu­tusvero­tuk­sen taso ja muo­to liity asi­aan edes etäisesti. 

    Vasem­mis­ton hel­limä tulk­in­ta on se, että kaik­ki ei-pro­gres­si­iviset verot ovat tasavero­ja. Kun pro­gres­si­ivis­es­ti kerät­tävä tulovero on tuot­ton­sa osalta viritet­ty melko lail­la tap­pi­in jo 80-luvul­la ja tästä syys­tä on kek­sit­ty mui­ta vero­tusko­htei­ta, syn­tyy koko lail­la absur­dia retori­ikkaa. Peri­aat­teessa nämä puolueet halu­a­vat lisää rahaa julkiselle sek­to­rille, mut­ta kun sen keräämiseen kek­sitään uusia vero­ja, kyse onkin “väärin sam­mutet­tu” ‑tyyp­pis­es­tä ratkais­us­ta kun pro­gres­si­ivisen tuloveron osu­us koko potista on näi­den uusien veroko­htei­den tuo­ton takia kaventunut. 

    Samal­la he kuitenkin uno­hta­vat akti­ivis­es­ti, ettei tuo­ta rahaa alun alka­enkaan voin­ut kerätä pro­gres­si­ivis­es­ti, sil­lä vaik­ka rikkaimpi­en tulo­ja verotet­taisi­in sat­apros­ent­tis­es­ti, ei se tuot­taisi tarvit­tavaa määrää euroja. 

    Niin kauan kuin minkä hyvän­sä veroe­hdo­tuk­sen voi ampua alas totea­mal­la ilman minkään­laisia perustelu­ja, että se vie vero­tus­ta kohti tasavero­ma­llia, kaiken­laiset yri­tyk­set uud­is­taa Suomen vero­tus­ta järkeväm­pään, kan­nus­tavam­paan ja työl­listäväm­pään suun­taan ovat tuomit­tu­ja epäonnistumaan. 

    Ihmette­len, mik­si poli­it­tis­es­ta oikeis­tos­ta tai Vihreistä ei löy­dy korvin paljoa ään­tä tämän asian oikaisemisek­si, sil­lä kum­mal­lakin olisi siihen moti­ivi. Nyt tasaveros­ta puhuu lähin­nä Eero Heinälu­o­ma määritel­tyään sen ensin miten sat­tuu, ja kansa vapisee kun kuvit­telee, että nyt köy­hiltä ote­taan ja her­roille annetaan.

  20. Onko ole­mas­sa köy­hän elinkus­tan­nusin­dek­si. Suomes­sa köy­hän tulot menevät (perus)hyödykkeisiin, joiden yhtey­dessä sana kil­pailu on vit­si. Jos alvia nos­te­taan, onko ole­mas­sa ris­ki, että nor­maali hin­tain­dek­si ei ole kovin sovelias kom­pen­saa­tion mit­tarik­si, kun alvin kohtaan­to ei ole saman­lainen kaikissa hyödykkeissä.

  21. Tas­sa on ilmeis­es­ti kyse ns “rikki­nais­es­ta puhe­limes­ta”. Kun Soin­in­vaara sanoo, ettei­vat demarei­den riv­iedus­ta­jat tien­neet mista oli kyse, onkin ilmeis­es­ti kyse siita, ettei Soin­in­vaara itse tie­da mista oli kyse.

    Talous­ryh­mas­sa Vasem­mis­to piti tiukan lin­jan siita, etta vero­tuk­sel­la on pienen­net­ta­va tulo­ero­ja. SDP oli samoil­la lin­joil­la. Sil­loin ei riita, etta ALV:n koro­tus juuri ja juuri kom­pen­soidaan ja yri­tysvero­jen laskemista jatketaan. 

    Vasem­mis­ton kaikissa poh­jae­si­tyk­sis­sa pien­i­t­u­lois­t­en vero­tus­ta nos­tet­ti­in joka tapauk­ses­sa koy­hyy­den vahen­tamisek­si ja pieni­palkkaisen tyon kan­nus­tavu­u­den lisaamisek­si. Jos oikeis­ton esit­ta­ma ALV:n koro­tus olisi hyvaksyt­ty, olisi vasem­mis­ton esi­tys nollaantunut.

    Kyse oli isoista, ei pienista eroista.

    1. Jus­si Saramo
      Vasem­mis­toli­itos­ta en tiedä, mut­ta jotkut demarien riv­ineu­vot­teli­jat esit­tivät lausun­to­ja, jot­ka oli­vat yksiselit­teis­es­ti virheellisiä.

  22. Tuo­mas: “Jokainen pystyy halutes­saan kiertämään alvia käyt­täessään palveluita.”

    Minä ainakin kier­rän alve­ja, sotu-mak­su­ja, työeläke­mak­su­ja, työt­tömyys­vaku­u­tus­mak­su­ja, yhtiöveroa, pakol­lisia tap­atur­ma- ja ryh­mähenki­vaku­u­tus­mak­su­ja ja ties kuin­ka mon­en yrit­täjän YEL-mak­su­ja sys­temaat­tis­es­ti tekemäl­lä itse palvelu­jen ostamisen sijaan. Siinä sivus­sa vähän hiilivuo­dan vaikkei sitä mis­sään muka havaitakaan. 

    Palvelu­jen veroki­ila pitää huol­ta siitä että mei­dänkaltaisi­amme veronkiertäjiä on jatkos­sakin niin paljon ettei kun­nol­lista pk-yri­tys­ten tuot­tamien palvelu­iden ympäril­lä pyörivää talout­ta pääse syntymään.

  23. Mitä enem­män tääl­lä on neu­vot­telui­hin osal­lis­tunei­den eri­laisia näke­myk­siä tapah­tu­mista, sitä enem­män alkaa tuo toim­inta näyt­tää farssilta.

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen

  24. Nau­ret­tavaa, ei sin­ul­ta Osmo, vaan muilta!

    Nykyään on muo­tia ilmiö, että omas­ta kan­nas­ta ei tin­gitä. Sama ilmiö näkyy työelämässäkin (olen tör­män­nyt mon­esti), jos­sa päätök­sen teko on paikoin lop­punut totaalis­es­ti aivan kuten tämä usko­ma­ton hal­li­tusshow. Minä en ihaile tiukasti aat­teestaan kan­nat­tavia henkilöitä, vaan kaipaisin kehi­in neu­vot­te­lu­taitoisia henkilöitä. He puuttuvat.

    Help­po räksyt­tää ja jät­tää ratkaisun esit­tämi­nen muille! Selkäran­ga­ton­ta touhua. Tätä menoa näen työelämässä paljon, ja on jotenkin usko­mat­toman help­poa kuvitel­la mielessään sää­ty­talon pelleily!

    Muis­taako yksikään puolue, että jos puoluet­tasi kan­nat­taa 20%, niin 80% EI KANNATA. Eli ei tuol­loin puolueel­la ja aat­teel­la ole enem­mistöä vaan ase­ma, jos­sa joudut neu­vot­tele­maan. Osaako puolueet laskea edes yksinker­taisia prosenttilaskuja??? 

    Lapsel­lista ja ammat­ti­taido­ton­ta menoa! Äänestäjät ovat valin­neet liikaa hölmöläisiä eduskun­taan. Vika on hyvin pitkälti äänestäjien selonot­tokyvyssä mut­ta yhtälail­la poli­itikko­jen ammattitaidossa.

    Tuos­ta lapsel­lis­es­ta kiukut­telus­ta ja mitään­tekemät­tömyy­destä EI SAA MAKSAA yli 6000 euroa/kk. HUOM” Veron­mak­sa­jat: me mak­se­taan noille urpoille pari kolme miljoon­aa kuus­sa siitä, etteivät saa mitään aikaisek­si­ja pelleilevät vaan!!! Se kaik­ki raha on pois sin­ul­ta, olit sit­ten köy­hä, per­heelli­nen, rikas tai suo­ma­lainen tai mamu tai ihan mitä tahansa!

    Uudet vaalit kiitos, ei tuo poruk­ka ole ansain­nut palkkiostaan senttiäkään!

  25. Ihmette­len mik­si tulovero­jen koro­tus­ta vas­tut­ste­taan niin paljon. 20 % raja menee suun­nilleen 3000 euron kuukau­sian­siois­sa ja jos halu­aa päästä mak­samaan niinkin paljon kuin 30 % tuloveroa, pitää tien­ata jo 6000 euroa kuus­sa. Näin ainakin Espoossa.

    Näin äkkiä kat­sot­tuna pro­gres­si­ivi­nen tulovero­tus ei ole viritet­ty tap­pi­in, vaan kiristämis­varaa kyl­lä löytyy.

  26. “Näin ei aina tapah­du. Tämä ongel­ma ei kuu­lu verot­ta­jalle. Se kuu­luu poliisille.”

    Tuo verokon­trol­li on EU:ssa pelkkä vit­si. Poli­isin ja verot­ta­jan yhteistyö ei toi­mi kuin ns ter­rosris­min vastustamisessa.

    Taloudel­lises­sa rikol­lisu­udessa yhteis­toim­inta on nol­la ja use­at maat eivät peri rikoshyö­tyä, jotkut maat jopa suo­si­vat sitä.

    Kun veropo­h­ja ja vero­lain­säädän­tö on kansal­lista niin EU-säädök­siä ei saa­da täysin voimaan EU-alueella

  27. “Ruot­si, Nor­ja ja Tan­s­ka verot­ta­vat Suomeakin pro­gres­si­ivisem­min ja ankarammin.”

    Ei ole totta.

    Yhdys­val­lat, jos­sa on rikkaiden maid­en pro­gres­si­ivisin verotus:
    Korkeim­min koulutet­tu 10% saa kol­ma­sosan maan tuloista ja mak­saa puo­let maan tuloveroista. Pro­gres­si­ivi­su­u­den aste: 1.35.

    Suo­mi:
    Korkeim­min koulutet­tu 10% saa 26.9% tuloista, mut­ta mak­saa 32.3% tuloveroista. Pro­gres­sivi­isu­den aste: 1.20.

    Tan­s­ka, Ruot­si, Nor­ja ovat rikkaista maista Puolan ja Sveitsin ohel­la lähim­pänä tasaverotusta:
    Korkeim­min koulutet­tu 10% saa hie­man yli neljä­sosan tuloista ja mak­saa yhtä suuren osan tuloveroista. Pro­gres­si­ivi­su­u­den aste: 1.02–0.95.

  28. Julk­isu­u­den perus­teel­la saa sen kuvan, että läh­es kaik­ki puolueet ovat alka­neet kil­pail­la siitä, kuka on kaikkein jous­ta­mat­tomin, tai siis “suo­raselkäisin”.

    Ehdotan uut­ta käsitettä:“selkäsuoriainen”. Se on poli­it­ti­nen otus, jon­ka tavoit­teena ei ole ajaa äänestäjien­sä tärkeimpiä tavoit­tei­ta, vaan antaa kuva itses­tään kuva taipumat­tomana ja reht­inä tyyppinä.

    Selkä­suo­ri­aisia ei pitäisi päästää päät­tävi­in asemi­in. OIkeasti suo­raselkäiset ovat asia erik­seen — he ovat taipumat­to­mia vain kaikkein keskeisim­mis­sä asioissa.

  29. “Yhdys­val­lat, jos­sa on rikkaiden maid­en pro­gres­si­ivisin verotus:
    Korkeim­min koulutet­tu 10% saa kol­ma­sosan maan tuloista ja mak­saa puo­let maan tuloveroista. Pro­gres­si­ivi­su­u­den aste: 1.35.“ ‘

    Näin on , USA todel­lakin verot­taa rikkai­ta ja kerää verot tuloveroina , USA kerää tuoveroina 41 % , Suo­mi 35 %.
    USA on kova palkkaverot­ta­ja Suomen verrattuna

  30. con­rad,

    Tuos­sa pro­gres­si­ivi­su­u­den kiristämisessä käy niin, että lisäan­sioista verote­taan yhä suurem­pi osu­us. Täl­löin näi­den lisäan­sioiden han­kkimiseen ei ole kovin suur­ta moti­vaa­tio­ta, kos­ka niistä leikkau­tuu suurin osa veroina pois. Mik­si tämä on ongel­ma? Kos­ka sil­loin pois­tuu myös moti­vaa­tio­ta sen työn tekemiseen, jol­la nuo lisäan­siot han­kit­taisi­in. Tämä pro­gres­sion myötä kan­nat­tavuuten­sa menet­tävä työ on paljolti kasvualoil­ta, jol­loin talouden dynaamisu­us kär­sii, laa­jas­sa mitas­sa syn­tyvien työ­paikko­jen määrä ja kansan­tu­lon suu­ru­us. Taloudel­lisen kan­nat­tavuuten­sa voi menet­tää myös vaik­ka nuorien lääkärei­den into ahkeroi­da lisätöitä, kun niistä saata­va tulo ei näy oma­l­la tilil­lä. Tämä olisi ongel­ma maas­sa, jos­sa on potilasjonoja.

    Eikä näi­hin voi vas­ta­ta hengessä palkataan lisää lääkäre­itä, ellei halu­ta ajau­tua kohden sitä tien­päätä, mis­sä Kreik­ka nyt on.

    Talouden ja yhteiskun­nan hyv­in­voin­nin kannal­ta keskeis­ten työ­nalo­jen lisä­työn, ahkeroin­nin, riskien ottamisen (jne.) kan­nat­tavu­us ei ole uhrattavissa.

    Jos niin tehdään, niin lop­ul­ta köy­hillekin jää vähem­män. Se het­kel­lis­es­ti korkeampi “oikeu­den­mukainen” veropot­ti on sil­loin lai­ha lohtu, ellei sit­ten suh­teel­lis­es­ti ilah­du­ta, että yhä use­am­mal­la menee huonosti.

    Tätä ei vasem­mis­toli­it­to tule koskaan tajua­maan, ei ikinä, sehän käytän­nössä tek­isi heistä puolueena tarpeet­toman. Vihreistä ainakin Osmo tämän kyl­lä tajuaa (ja kir­jois­saan tuo esillekin, jos olet lukenut), toiv­ot­tavasti jokunen muukin, vaik­ka har­va heistä kyl­lä taloud­es­ta kirjoittaa.

  31. Maille: Kaik­ki eivät säästä, siitä olen samaa mieltä. Jos säästämisen vero­tus­ta las­ket­taisi­in, löy­ty­isi mon­ta uut­ta innokas­ta säästäjää. Sil­loin ei tarvit­taisi niin pitk­iä leipäjono­jakaan, kun ongelmien koit­taes­sa voisi kaivaa omas­ta taskus­ta. Jos kaik­ki menee kulu­tuk­seen, ei pahan päivän var­alle jää mitään. Alvia ylös ja kulu­tus alas, niin jää säästöönkin.

  32. Osmo:

    Kokoomuk­selle on kyn­nyskysymys se, ettei tulovero­tus kiristy suh­teessa ansio­ta­soon… …Demareille taas kyn­nyskysymys on se, ettei välil­lisiä vero­ja nos­te­ta; ei ainakaan, jos välil­lisen veron nimi on arvon­lisävero tai energiavero.

    Perus­suo­ma­laiset alkaa vis­si­in vaikut­ta­maan suht järkiporukalta näi­den rin­nal­la, jos niiden kyn­nyskysymyk­sel­lä oli sen­tään jotain käytän­nön merkitystä?

    Kos­ka tulo­erot ovat kas­va­neet, vero­tuk­sen tulisi kokon­aisuute­na muut­tua enem­män pro­gres­si­ivisek­si, mut­ta vero­jen nimil­lä ei ole tähän vaikutusta.

    Ei. Jos tulo­erot kas­vais ceteris paribus niin sit­ten kyl­lä, mut­ta harmil­lis­es­ti tulo­ero­jen kas­vami­nen taitaa johtua samas­ta ilmiöstä, joka tekee pro­gres­sion jyrken­tämis­es­tä typerää.

    Pääo­mat­u­lo­jen saa­ja joutuu mak­samaan kulu­tusvero­ja samal­la taval­la kuin työ­tu­lo­jen saa­ja. Tuloverois­sa näin ei ole.

    heh… oon läh­es var­ma, että oot ymmärtäny tän väärin, mut­ta silti pää­tynyt oikeeseen loppupäätelmään.

    Granpaig­or:

    Sil­loin kulu­tat vain 1/10 ja lop­ut 9/10 akku­mu­loitu­vat kulu­tusverot­ta omaisu­udek­si. Eli tasavero muut­tuu ymmär­ryk­seni mukaan peräti degressiiviseksi.

    ymmär­sit väärin. Kulu­tuk­ses­ta mak­se­taan aina se vero ihan riip­pumat­ta siitä kulute­taanko pääo­mat­u­lo­ja vai ansio­tu­lo­ja. Jokaisen kulu­tuk­ses­ta menee tasan yhtä iso pros­ent­ti vero­jen mak­su­un ja sit tästä tehdään pro­gres­si­ivista mak­samal­la kansalais­palkkaa tai veron­palau­tus­ta tai mitä ikinä.

    Raimo K:

    Ja miten kom­pen­soidaan verovähen­nyksin sel­l­aisille, jot­ka eivät juuri mak­sa veroa?

    !?!? Luitko sä alku­peräistä postaus­ta ollenkaan?

    vink: Osmo:

    Tämä hyvitet­ti­in pienel­lä (melkein) kaikille mak­set­taval­la perus­tu­lol­la (siihen aikaan noin 150 euroa/kk) jon­ka useim­mat otti­vat ennakon­pidä­tyk­sen alen­nuk­se­na, mut­ta sen sai myös suo­raan pankkiin.

    con­rad:

    Näin äkkiä kat­sot­tuna pro­gres­si­ivi­nen tulovero­tus ei ole viritet­ty tap­pi­in, vaan kiristämis­varaa kyl­lä löytyy.

    Valitet­tavasti sitä ei vaan voi kat­too mitenkään äkkiä. Ihmiset reagoi kannustimiin.

    Ekono­mi: Kiitos hyvästä kom­men­tis­tasi. Olisko sul­la viit­teitä noihin?

  33. Vaalien jälkeiset mielipi­deky­se­lyt ovat osoit­ta­neet per­su­jen kan­natuk­sen jatka­neen nousuaan myös vaalien jäl­keen. Sos­sut, kokoomus ja vasem­mis­to ovat vetäneet tästä sen johtopäätök­sen, että kansa pitää suo­raselkäi­sistä poli­itikoista, jot­ka ovat valmi­ita pitämään kiin­ni peri­aat­teista, vaik­ka siinä menisi min­is­te­ri­au­ton kyyti.

    Edel­lä ker­rot­tu selit­tää sen, mik­si “pien­estä” alv;n koro­tuk­ses­ta voi tul­la niin suuri asia, että hal­li­tus­po­h­ja romut­tuu. Kokoomuk­selle oli tärkein­tä palkkavero­tuk­sen lasku, kun taas sos­sut ja vasem­mis­to oli­vat lupailleet tasavero­tuk­sen vähen­tämistä. Kos­ka kumpikaan puoli ei kat­sonut mah­dol­lisek­silu­op­ua vaalilu­pauk­ses­taan, ei sop­ua voin­ut tulla.

    Vaikut­taa siltä, että kokoomuk­sel­la oli pari todel­la suur­ta kyn­nyskysymys­tä. Niistä ei voin­uy edes neu­votel­la. Ilman EU:n kri­isi­maid­en “aut­tamista” ei päässyt edes hal­li­tus­neu­vot­telui­hin (per­sut). Ilman tasaveroke­hi­tyk­sen jatkon tukea jou­tui ulos hallitusneuvotteluista(sossut ja vasemmisto9

  34. Ekono­mi:
    Val­it­se­masi vero­tuk­sen pro­gres­sion mit­tari on mieli­v­al­tainen ja siitä on kätevästi uno­hdet­tu kulutusverot.

    Järkevämpi ver­tailu­luku voisi olla vaik­ka maan tulo­jakau­man Gini-ker­roin­ten suhde ennen vero­tus­ta ja tulon­si­ir­to­ja, ja niiden jäl­keen. Täl­lä mit­tar­il­la USA jää jäl­keen muista OECD-maista.

  35. Sos­sut, kokoomus ja vasem­mis­to ovat vetäneet tästä sen johtopäätök­sen, että kansa pitää suo­raselkäi­sistä poli­itikoista, jot­ka ovat valmi­ita pitämään kiin­ni peri­aat­teista, vaik­ka siinä menisi min­is­te­ri­au­ton kyyti. 

    Näin­hän se on. Mut­ta mitä niil­lä peri­aat­teil­la oikein tekee, jos ei pääse päätök­si­in vaikuttamaan?

  36. Olisi­pa asia noin yksinker­tainen, Osmo! Uno­h­dat kuitenkin sen, että kulu­tusveroil­la ja pro­gres­si­ivisel­la tulove­tuk­sel­la on eri­laiset käyt­täy­tymis­vaiku­tuk­set — se mitä jää pussin poh­jalle voi olla sama nyt mut­ta valitet­ta­van moni ihmi­nen kan­taa myös huol­ta huomis­es­ta. Toisin kuin tuloverot, kulu­tusverot aina vapaae­htoisia ja näin itse asi­as­sa AINA kier­ret­tävis­sä täysin lail­lis­es­ti — rajoit­ta­mal­la kulutusta. 

    Itse yhdis­täisin yksinker­tais­es­ti tulo- ja pääo­mavero­tuk­sen, mikä mah­dol­lis­taisi myös kokoomuk­sen aja­man vero­pro­gres­sion lieven­tämisen samal­la kun verokan­ta laa­jenisi. Itsel­leni tämä on ennenkaikkea oikeu­den­mukaisu­uskysymys. En ymmär­rä mik­si suo­ma­laisille on ok, että ylim­män tulode­si­ilin kokon­aisveroaste on itse asi­as­sa alhaisem­pi kuin toisek­si ylimmän.

  37. Art­turi B mis­sasi pointin: “… ymmär­sit väärin. Kulu­tuk­ses­ta mak­se­taan aina se vero ihan riip­pumat­ta siitä kulute­taanko pääo­mat­u­lo­ja vai ansio­tu­lo­ja. Jokaisen kulu­tuk­ses­ta menee tasan yhtä iso pros­ent­ti verojen”

    Tot­takai näin. Sama se mis­tä se raha tulee — vaik­ka siitä että ryöstetään mum­mo­ja puis­tossa. Kun­han vain kulu­tat niin mak­sat kulu­tusveroa. Kyl­lä minä tuon ymmärrän.

    Mut­ta en minä tuo­ta tarkoittanut! 

    Jos ansait­set niin hem­metin paljon että et ker­ta kaikki­aan kulu­ta sitä kaikkea. Ansait­tua rahaa jää yli kun ei kykene kaikkea kulut­ta­maan. Ja kun et kulu­ta ei veroteta. 

    Esimerkik­si kun noil­la verot­ta­mat­tomil­la yli­jääneil­lä rahoil­la ostat osakkei­ta se ei ole kulu­tus­ta. Se on pääo­man sijoit­tamista — ei kulutusta.

  38. Ekono­mi:
    “Yhdys­val­lat, jos­sa on rikkaiden maid­en pro­gres­si­ivisin verotus:
    Korkeim­min koulutet­tu 10% saa kol­ma­sosan maan tuloista ja mak­saa puo­let maan tuloveroista. Pro­gres­si­ivi­su­u­den aste: 1.35″

    En ymmär­rä mitä virkaa koulu­tus­ta­sol­la (tulota­son sijaan) on arvioitavis­sa vero­tuk­sen pro­gres­sio­ta (tai edes miten koulu­tusas­teesta voisi irroit­taa siis­te­jä 10%:n siivuja)?

    2007 luvuil­la näköjään joka tapauk­ses­sa parhait­en tien­aa­va kym­menys tien­asi Yhdys­val­lois­sa puo­let kaik­ista tuloista — ja mil­tei puo­let tästä meni tuon kym­menyk­sen parhait­en ansait­se­valle kymmenykselle. 

    http://elsa.berkeley.edu/~saez/saez-UStopincomes-2007.pdf

  39. Kom­ment­tio­su­ut­ta silmäil­lessä tulee mieleen, että pitäisi olla myös “peukku alas” ‑vai­h­toe­hto. Ilman sitä saat­taa jolle kulle nuorelle tul­la mieleen, että älyt­tömän huonot ajatuk­set ovat tosi hyviä, kun ne ovat itse asi­as­sa vain suosittuja. 😛

  40. En ihan ymmär­rä, mik­si se, että joil­lain jää rahaa säästöön on ongel­ma arvon­lisäveron kannal­ta. Säästöthän kulute­taan myöhem­min, ja niistä mak­se­taan arvon­lisävero silloin.

  41. GranpaIg­or:

    Esimerkik­si kun noil­la verot­ta­mat­tomil­la yli­jääneil­lä rahoil­la ostat osakkei­ta se ei ole kulu­tus­ta. Se on pääo­man sijoit­tamista – ei kulutusta. 

    Tal­letan rahani pankki­in, sijoi­tan ja kar­tu­tan. Eräänä kau­ni­ina päivänä nos­tan kaik­ki, käve­len tuuliselle paikalle ja revin seteli­ni pieniksi palasik­si, tuulen vietäväksi.

    Eli suomek­si: eivät ne sijoite­tut rahat mene mihinkään mus­taan aukkoon, vaan kyl­lä ne ennen pitkää kulute­taan johonkin. 

    Kari

  42. Tässä kri­i­sis­sä on kyse isom­mista asioista kuin mitä vero­ja korote­taan ja mitä ei. Demar­it läh­tivät hal­li­tus­neu­vot­telui­hin nimeno­maan aikeis­sa savus­taa kokoomus ulos. Sik­si he pyy­sivät vasem­mis­toli­itonkin mukaan. Kyse on siitä että heille aja­tus että kokoomus saisi värisuo­ran eli päämin­is­terin, ulko­min­is­terin ja vielä ensi kevään jäl­keen pres­i­dentin, kauhis­tut­ta. Se merk­it­sisi ennen kaikkea uus­suomet­tumiskau­den lop­pumista ja sitä demar­it pelkäävät eniten. Kavereik­si he yrit­tävät epä­toivois­es­ti haalia nyt kepua ja perussuomalaisia.

  43. Osaako joku veroasiatun­ti­ja muuten ker­toa kuka venäläis­ten tur­istien Tax-free ostosten arvon­lisäverot viime kädessä mak­saa? Tavaraa­han viedään rajan yli tuli­aisi­na aikamoinen läjä nyky­isin. Saako suo­ma­lainen vas­taavasti ostaa Venäjältä tax-freenä tavaraa? Jos ei saa, nin mik­si ei venäläisiltä alet­taisi per­iä ALV:tä ostok­sis­taan Suomessa?

  44. Pitäisi perus­taa grou­chomarx­i­lainen puolue: “Those are my prin­ci­ples, and if you don’t like them… well, I have others.”

  45. GranpaIg­or:

    Jos ansait­set niin hem­metin paljon että et ker­ta kaikki­aan kulu­ta sitä kaikkea.

    No sä mak­sat sen ver­ron sit­ten ku kulu­tat. Jos et kulu­ta sitä rahaa ikinä, niin mitä välii? Ei ihmis­ten elin­ta­so­erot riipu pankissa olev­as­ta rahas­ta vaan kulutuksesta!

    Se on pääo­man sijoit­tamista – ei kulutusta.

    Aivan tot­ta, ja sitä sijoit­tamista ei pidä verot­taa, vaan kulu­tus­ta, kos­ka se on se elin­ta­so­ero mitä kantsii tasottaa.

  46. Perus­tu­lon kytkem­i­nen vero­tuskysymyk­seen muut­taisi asetelmia ja mah­dol­lis­taisi kyl­lä kulu­tusvero­jen korot­tamista, mut­ta julk­isu­u­teen ei ole tihkunut tieto­ja siitä, että tästä olisi vakavasti keskustel­tu. Jos on, ymmär­rän parem­min vihrei­den halun pysytel­lä mukana.

  47. Saako suo­ma­lainen vas­taavasti ostaa Venäjältä tax-freenä tavaraa?

    Saa. Suomes­sa matkail­e­vat EU:n ulkop­uolis­ten maid­en kansalaiset saa­vat ostaa alvit­ta ja vas­taavasti suo­ma­laiset EU:n ulkop­uolel­la matkail­lessaan. Useim­mis­sa mais­sa tavaroista pitäisi ainakin jonkun kyn­nysar­von jäl­keen mak­saa alv ja tul­li sit­ten koti­maa­han palatessa.

  48. En ole veroasiantun­ti­ja, mut­ta ei venäläis­ten Tax Free ostosten ALVe­ja kukaan mak­sa, ts vien­ti EUn ulkop­uolelle on verova­paa­ta. Tai jos hiuk­sia ale­taan halkoa, venäläiset mak­sa­vat nor­maalin ALVin ostok­sis­taan, mut­ta maas­ta poistues­saan saa­vat ALVin takaisin, pl kulut mitä se Tax Free Fin­land tms fir­ma perii tuos­ta palvelus­ta (olisko mel­keen­pä puo­let alv palautuksesta).

  49. Mik­si keskustel­laan vain vero­jen koro­tuk­sista? Mik­si julkisen sek­torin rahoi­tus pitäisi tur­va­ta? Julki­nen sek­tori kaipaa lahtikirvestä.

    Val­tion menot 2006: 40.8 miljardia.
    Val­tion menot 2011: 51.2 miljardia. 

    Lainan otto 2009: 10.5 miljardia
    Lainan otto 2010: 11.3 miljardia
    Lainan otto 2011: 9.0 miljardia

    Minus­ta on erit­täin help­poa löytää mil­jar­di­en säästöko­htei­ta bud­jetista. Vai eikö halu­ta säästää kun eivät muutkaan Euro-maat sitä tee?

  50. Ekono­mi: “Yhdys­val­lat, jos­sa on rikkaiden maid­en pro­gres­si­ivisin verotus:
    Korkeim­min koulutet­tu 10% saa kol­ma­sosan maan tuloista ja mak­saa puo­let maan tuloveroista. Pro­gres­si­ivi­su­u­den aste: 1.35.”

    Tuo­han kuin piru luk­isi raa­mat­tua. Tulovero­tus on selvästi pro­gres­si­ivisem­paa pohjo­is­mais­sa. Juuri sik­si sitä pitäisikin lisätä alvin sijaan, kos­ka se on reilumpi ja tuot­tanut parem­pia tulok­sia. Yleen­sä vero­tus las­ke­taan koko kansan mit­ta­pu­ul­la eikä vain tiet­ty­jen koulu­tus­ryh­mien. Korkeasti koulute­tut tien­aa­vat USA:ssa suh­teel­lis­es­ti paljon enem­män työväestöön ver­rat­tuna kuin tääl­lä, joten sik­sikin ver­taus ontuu. Pohjo­is­mais­sa ollaan men­ty 90-luvul­ta alka­en huonom­paan suun­taan ja pian voim­mekin olla huono­ja mallimaita.

    Ekono­mi: “Tan­s­ka, Ruot­si, Nor­ja ovat rikkaista maista Puolan ja Sveitsin ohel­la lähim­pänä tasaverotusta”

    Mie­lenki­in­toinen näkökul­ma. Jos ote­taan ver­tailu­un 5000€/kk tien­aa­va niin taa­tusti pohjo­is­mais­sa jää huo­mat­tavasti vähem­män käteen kuin USA:ssa. Joskin jenkeis­sä kaik­ki palve­lut on kus­tan­net­ta­va itse.

    Kokoomus halu­aisi nos­taa alvia korkeam­malle tasolle kuin muis­sa pohjo­is­mais­sa. Kokon­aisveroaste on Tan­skas­sa ja Ruot­sis­sa suurem­pi ylipään­sä. Täten ei voi­da tui­jot­taa pelkästään alvi­in, kun tutk­i­taan pro­gres­si­ivi­su­ut­ta. Suomen tulisi olla esimerkilli­nen ja laskea alvia nos­ta­mal­la aidosti pro­gres­si­ivisia vero­ja. Ruotsin seu­raa­va hal­li­tus seu­raisi perässä.

  51. Itse yhdis­täisin yksinker­tais­es­ti tulo- ja pääo­mavero­tuk­sen, mikä mah­dol­lis­taisi myös kokoomuk­sen aja­man vero­pro­gres­sion lieven­tämisen samal­la kun verokan­ta laajenisi.

    Aja­tus sinän­sä on hyvinkin perusteltavis­sa, tulo on tuloa riip­pumat­ta sen läh­teestä. Tässä tulee kuitenkin hyvin vah­vasti esi­in eräs pro­gres­si­iviseen vero­tuk­seen liit­tyvä matemaat­ti­nen haaste.

    Pro­gres­si­ivises­sa vero­tuk­ses­sa vero­pros­ent­ti riip­puu kas­savir­ran aikaderivaatas­ta. Raha tulee kuitenkin diskreeteis­sä paketeis­sa (tiet­ty euromärä ker­ral­laan), mitään kiin­teää sent­timäärää min­uutis­sa ei kenellekään tule.

    Tämä ris­tiri­ita on käytän­nössä ratkaistu siten, että ote­taan koko vuo­den tulot ja olete­taan niiden tule­van tasais­es­ti. Vero­pros­ent­ti määräy­tyy tämän tulon mukaan.

    Sään­nöl­lisil­lä ja vähän epäsään­nöl­lisem­mil­läkin työ­tu­loil­la tämä toimii varsin hyvin, kos­ka syk­li­sis­säkin tulois­sa on yleen­sä vuo­den sykli.

    Vuo­den syk­li­in sopi­vat hyvin myös korko­tu­lot ja osin­got. Sen sijaan pidem­mät sijoituk­set sopi­vat tähän kuvioon erit­täin huonos­ti. Tämä kos­kee siis läh­es kaikkia myyntivoittoverotuksia.

    Yksinker­tainen ratkaisu tähän olisi olla välit­tämät­tä koko ongel­mas­ta. Tulo verote­taan sen real­isoi­tu­misvuon­na. Jos esimerkik­si vuokra-asunnnon myyn­tivoit­to las­ke­taan myyn­tivuo­den tuloihin.

    Seu­rauk­se­na tästä olisi se, että käytän­nössä vaikka­pa juuri sijoi­tusasun­to­jen myyn­tivoitot meni­sivät hyvin korkealle vero­pros­en­tille. Eri sijoi­tus­muodot oli­si­vat hyvin eri­laises­sa ase­mas­sa. Asun­toi­hin ei kan­nat­taisi sijoit­taa, kasvuyri­tyk­si­in ei kan­nat­taisi sijoit­taa. Sijoi­tus­ra­has­toista tuot­tora­has­tot toimi­si­vat, kasvu­ra­has­tot saisi­vat lait­taa pil­lit pussiin.

    Yksi­tyiset yri­tyk­set oli­si­vat ongel­mallisia. Kan­nat­taako kas­vat­taa omaa yri­tys­tä, jos sen myymis­es­tä joutuu men­estyk­sen sattues­sa mak­samaan yli 50 % veroa?

    Kaikki­in yksit­täisi­in haasteisi­in voidaan löytää vero­tuk­sel­liset ratkaisut, mut­ta sen jäl­keen vero­jär­jestelmä on kaikkea muu­ta kuin selkeä ja läpinäkyvä. Mitä enem­män poikkeuk­sia ja poikkeuk­sen poikkeuk­sia vero­jär­jestelmään raken­netaan, sitä enem­män veropo­h­ja rapautuu.

    Ansio- ja pääo­mat­uloverot voidaan har­mon­isoi­da lähin­nä sil­lä taval­la, että kumpaakin verote­taan samal­la tas­apros­en­til­la. Jär­jestelmään voidaan rak­en­taa pro­gres­sio­ta keski­t­u­lon ala­puolelle, mut­ta sen yläpuolel­la pro­gres­sio ei saa kiristyä, jos ei halu­ta yllä­mainit­tu­ja voimakkai­ta sivuvaikutuksia.

    Tämä olisi kyl­lä vero­jär­jestelmänä yksinker­tainen ja selkeä. Vaikka­pa niin, että kokon­ais­tulovero (kunta+valtio) 30000 euron vuosi­t­u­lo­jen yläpuolel­la on 30 % ja pääo­mat­u­lot las­ke­taan real­isoi­tu­misvuodelle. Suurin ongel­ma on se, että sit­ten vero­ker­tymä jää liian pieneksi.

    Tässä yhtey­dessä on hyvä muis­taa, että tiet­ty­jen yrit­täjien tekemä puliveivaami­nen ansio- ja pääo­mat­u­lo­jen välil­lä perus­tuu enem­män eri­lais­ten eläke- ja sotu­mak­su­jen kiertämiseen kuin tulovero­jen kiertämiseen.

    Nykyi­nen jär­jestelmä on kiistämät­tä ongel­malli­nen, mut­ta se saat­taa silti olla viritet­tävis­sä vähem­män ongel­mallisek­si kuin vaihtoehdot.

  52. “Tuo­han kuin piru luk­isi raa­mat­tua. Tulovero­tus on selvästi pro­gres­si­ivisem­paa pohjo­is­mais­sa. Juuri sik­si sitä pitäisikin lisätä alvin sijaan, kos­ka se on reilumpi ja tuot­tanut parem­pia tuloksia. ”

    Höpö höpö, pien­i­t­u­loista ei edes verote­ta USA:ssa ja pien­i­t­u­loista suosi­taan negati­ivisel­la verol­la eli pien­i­t­u­loinen saa veron­pa­lu­tus­ta vaik­ka ei ole mak­sanut dol­lar­i­akaan veroa
    Korkein veroaste on val­tio vero­tuk­ses­sa 31 % päälle tule­vat osaval­tioiden verot n 10 % tuloista ja kun­tien verot n 5 % 

    Tämän päälle tulee työn­tek­i­jän eläke­mak­su 6,5 % sairaus­vaku­u­tus, työt­tömyys­vaku­u­tus etc
    Eli hel­posti korkein veroaste nousee liki 50 %ja jopa ylikin.

    Mitä tulee veroast­ei­in niin USA ilmoit­taaveroas­t­eek­si 2006 28, Suo­mi 43,5 %
    Mut­ta kun las­kee val­tion, osavl­tioiden ja kun­tien menot niin USA-;ssa ne ovat 36 % bkt
    Ja yllä­tys yllä­tys, Suomes­sakin val­tion ja kun­tien enot ovat aika tarkasti 36 % bkt:ta

    USA:ssa myös yri­tyk­set osal­lis­tu­vat laa­jem­min yhteiskun­nan toim­into­jen rahoit­tamiseen esim ter­vey­den­huoltomenoista ja eläkkeistä yri­tyk­set mak­sa­vat suuren osan

    Mut­ta näitä ei las­ke­ta veroas­t­eeseen kuten Suomessa.

    Käytän­nössä USA:ssa ter­vey­den­hoidon omavas­tu­u­o­su­udet ovat pienem­piä kuin Suomessa.
    Vuon­na 2004 yri­tys­ten vaku­u­tuk­set kus­tan­ti­vat 36% ter­vey­den­hoi­dos­ta ja julki­nen talous 44%.

    Omavas­tuu oli n 15 % kun Suomes­sa omavas­tu­uu on 30 %

    OECD ver­tailus­sa eniten mak­saa suo­ma­lainen ja muutenkin Suomen ter­vy­den­hoito oli OECD maid­en eriarvoisin

    USA:n ongel­ma on lähin­nä tukien sat­tuman­varainen kohden­tu­mi­nen eli vaku­u­tuk­set ovat joukko­vaku­u­tuk­sia ja työ­suh­teen ulkop­uolel­la ne eivät ole voimas­sa .Myöskin per­he jää näis­sä tapauk­sis­sa tur­van ulkopuolelle
    Pien­i­t­u­loisel­la ei ole saman­laisia etu­ja fir­mal­ta kuin hyvätuloisella.

  53. Eli suomek­si: eivät ne sijoite­tut rahat mene mihinkään mus­taan aukkoon, vaan kyl­lä ne ennen pitkää kulute­taan johonkin. [siis niistä joskus mak­se­taan alv]

    No ei. Sijoitet­tu­ja varo­ja ei vält­tämät­tä käytetä kulu­tuk­seen ollenkaan. Sijoitet­taes­sa ne muut­tuvat finanssipelin pelimerkeik­si, joil­la on aivan eri tehtävä ja tarkoi­tus kuin kulu­tuk­sel­la. Niiden tarkoi­tus on lisään­tyä, tuot­taa lisää pelimerkke­jä, ei kulu­tus­ta. Tässä toimes­saan niitä lainataan yri­tyk­sille ja val­tio­val­loille tarkoituk­se­na saa­da merk­it korko­jen kera takaisin, jot­ta ne voitaisi­in sijoit­taa edelleen.

    Eikä kyse ole pikkusum­mista. Jos, hatus­ta vetäen, 20% rikkaim­mista omis­taa 80% maail­man var­al­lisu­ud­es­ta ja he käyt­tävät kulu­tuk­seen­sa 20% varois­taan, yli puol­ta maail­man var­al­lisu­ud­es­ta ei käytetä koskaan kulu­tuk­seen vaan finanssipelin pyörittämiseen.

    Täl­lä on se huono puoli, että näi­den pelimerkkien osu­u­den lisään­tyessä niitä kan­nat­taa laina­ta yhä huonom­pi­in ja lyhyem­män tähtäi­men kohteisi­in, pankkien ponzipelei­hin, raken­nut­ta­jille, jot­ka eivät saa talo­jaan kau­pak­si ja val­tio­val­loille, joiden takaisin­mak­suedel­ly­tyk­set ovat minimaaliset. 

    Niin­pä, aika ajoin tätä peliä ei enää voi­da jatkaa ja val­ta­vat määrät pelimerkke­jä ja myös kulut­ta­jien raho­ja katoaa todel­lakin mus­taan aukkoon pörssirom­ah­duk­sen tai inflaa­tion seurauksena.

  54. “Yksi­tyiset yri­tyk­set oli­si­vat ongel­mallisia. Kan­nat­taako kas­vat­taa omaa yri­tys­tä, jos sen myymis­es­tä joutuu men­estyk­sen sattues­sa mak­samaan yli 50 % veroa?”

    Kokon­aisveroaste ei mis­sään tulolu­okas­sa tai­da vielä ylit­tää 40 %. “Hyvin korkea veroaste” eli pro­gres­sion huip­pu voisi tulo- ja pääo­mavero­tuk­sen yhdis­tävässä jär­jestelmässä hyvin olla samoil­la hujakoil­la tai hie­man yli jos val­ti­olle halu­taan nyky­istä enem­män tuloja. 

    En pidä syk­lisyyt­tä ongel­mana, perus­tu­uhan tulovero­tuskin käytän­nössä vuosituloille.

  55. Desant­ti:

    En pidä syk­lisyyt­tä ongel­mana, perus­tu­uhan tulovero­tuskin käytän­nössä vuosituloille. 

    Ei syk­lisyys ole ongel­ma. Mut­ta se on ongel­ma, jos ker­talu­on­toisen pääo­mat­u­lon vero­tus on niin korkea, että suo­ma­laisen kap­i­tal­istin kan­nat­taa muut­taa Ruot­si­in veropakolaiseksi.

    Minus­ta koko tässä keskustelus­sa on se perus­tavaa laat­ua ole­va vika, että ei osa­ta kyseenalais­taa aja­tus­ta, että val­tio tarvit­see niin paljon rahaa kuin se nyt kulut­taa. Tuo raha ei ole mielekkäästi kerät­tävis­sä veroina. Pitää säätää menot tulo­jen mukaan.

    Kuten me kaik­ki muutenkin teemme henkilöko­htaises­sa elämässämme, pois­lukien elämän­hallintansa syys­tä tai tois­es­ta menettäneet.

  56. “Yksi­tyiset yri­tyk­set oli­si­vat ongel­mallisia. Kan­nat­taako kas­vat­taa omaa yri­tys­tä, jos sen myymis­es­tä joutuu men­estyk­sen sattues­sa mak­samaan yli 50 % veroa?”

    Kokon­aisveroaste ei mis­sään tulolu­okas­sa tai­da vielä ylit­tää 40 %.

    Jos yrit­täjä X myy yri­tyk­sen­sä miljoon­al­la eurol­la, käytän­nössä koko tulo verotet­taisi­in nykyisel­lä vero­taulukol­la val­tion­veroa 30,0 % plus kun­nal­lisveroa ja kirkol­lisveroa 20 %. Siitä se 50+ %. Kau­ni­ai­sis­sa toki pääsee vähän alle 50 %:n.

    On se reilua tai ei, sijoit­ta­jat ovat yleen­sä aika hyvä­tu­loisia. Niin­pä heil­lä mar­gin­aaliv­ero­pros­ent­ti tup­paa ole­maan aika korkea. Ero 30 %:n ja 50 %:n välil­lä on niin suuri, että sil­lä olisi suuri merk­i­tys vero­su­un­nit­telu­un ja veronkiertoon.

    En pidä syk­lisyyt­tä ongel­mana, perus­tu­uhan tulovero­tuskin käytän­nössä vuosituloille.

    Vuosi­t­u­loil­la syk­lisyys sat­tuu yleen­sä ole­maan se tasan vuosi, joka on myös vero­tuk­sen syk­li. Ongelmia ei siis seu­raa. Myyn­tivoit­to­tu­loil­la syk­lisyys voi olla asun­tosi­joit­ta­jan tai yrit­täjän tapauk­ses­sa vaikka­pa neljäkym­men­tä vuot­ta. Vero­ja taas ei voi per­iä niin hitaasti.

    Reilus­sa pro­gres­si­ivises­sa vero­jär­jestelmässä arvon­nousut verotet­taisi­in arvon­nousuhetken mukaan. Tämä ei kuitenkaan ole käytän­nössä mah­dol­lista, kos­ka ei-noteer­at­tu­jen sijoi­tusten arvo on riit­täväl­lä tarkku­udel­la ole­mas­sa vain myyntihetkellä.

  57. Tietoa USA:n vero­tuk­ses­ta vuodelta 2002
    Kyseessä on kumu­lati­ivi­nen luku, joten se ei ole suo­raan kukin tulo­ryh­män osusu veroista

    Kumu­lati­ivi­nen vero-osuus
    Veron­mak­sajien osu­us kaikista
    ylin 1% 5% 10% 25 % 50 % alin 50%
    33.7 54.1 65.8 83.6 96.4 3.6

    Eli 1 % makssa 33,7 % veroista, 5 % eniten anait­se­via 54,1 % 25 % eniten ansait­se­vaa 83,6 % ja ylem­pi tulon­saa­japuo­likas 96,4%

    Sille köy­hem­mälle puo­likkaalle jää mak­se­tavaa lop­pu eli 3,6 %

    http://www.taxfoundation.org/blog/show/341.html

  58. Mat­ti H, sinus­tako siis rikkaat ihmiset sijoit­ta­vat raho­jaan vain sik­si, että voivat sit­ten tule­vaisu­udessa sijoit­taa ne uudelleen? Jos näin, niin kuten Art­turi jo kir­joit­ti, tästä ei seu­raa mitään elin­ta­so­ero­ja rikkaiden hyväk­si, kos­ka ne sijoite­tut varat ovat pysyvästi pois­sa hei­dän kulu­tuk­ses­taan ja hei­dän elin­ta­son­sa, siis se, paljonko voivat kulut­taa rahaa omaan mate­ri­aaliseen hyv­in­voin­ti­in­sa, ei ole yhtään parem­pi kuin köy­hilläkään. Heil­lä on niitä “pelimerkke­jä”, mut­ta mitä sitten? 

    Viherinssi, min­ulle tuli mieleen, että siitä tulo­jen jakau­tu­mis­es­ta use­alle vuodelle syn­tyvästä ongel­mas­ta pro­gres­si­iviselle veror­tuk­selle päästäisi­in eroon sil­lä, että pro­gres­sio toteutet­taisi­in tulovero­pro­gres­sion sijaan tasaverol­la yhdis­tet­tynä kansalaispalkkaan. 

    Tämä ei toki tuot­taisi pro­gres­sio­ta veroast­eikon yläpäähän, mut­ta kyl­lä huole­htisi siitä, että mata­la- ja keski­t­u­loisille tulisi melko lail­la nykyisenkaltainen veroprogressio. 

    Ongel­mak­si jäisi tietenkin edelleen tap­pi­ot, joista ei saa negati­ivista veroa. Eli jos tekee 10 vuot­ta tap­pi­o­ta 100 000 e/v ja sit­ten voit­toa 1000 000 e/v, eli ei net­tomääräis­es­ti tee voit­toa lainkaan, joutuu silti mak­samaan siitä viimeisen vuo­den voitos­ta veroa. 

    Peri­aat­teessa näin päin asioiden men­nessä on tap­pi­ot mah­dol­lista huomioi­da (voisi olla esim. “tap­pi­otili”, jota sit­ten käytet­täisi­in voitoista vähen­tämiseen, kun niitä voit­to­ja alkaa tul­la), mut­ta jos ensin tekee voit­toa ja sit­ten menee tap­pi­olle, niin tätä ei kyl­lä pysty mitenkään tasoittamaan.

  59. Mat­ti H,

    En ymmär­rä point­ti­asi. Tarkoi­tatko, että jos joku ei törsää kaikkia raho­jaan vaan sijoit­taa ne, mut­ta sijoi­tus epäon­nis­tuu ja hän menet­tää rahansa, niin on sit­ten jotenkin väärin, että tämä tyyp­pi ei mak­sa ALV:tä?

    Ja miten tämä pitäisi sit­ten mielestäsi kor­ja­ta? Vaa­tia sijoit­ta­jan tai yrit­täjän tekemistä tap­pi­oista ALV, kenties?

    Kari

  60. Moni on esit­tänyt näke­myk­sen että esit­tämässäni hypo­teet­tises­sa tapauk­ses­sa kulut­ta­mat­ta ja kulu­tusverot­ta­mat­ta säästet­ty var­al­lisu­us kuitenkin joskus kulutet­taisi­in ja verotet­taisi­in sil­loin tuos­sa kulutusveromallissa.

    Noin se ehkä meneekin keskilu­okkaisen ihmisen elämässä. Säästät tänään niin pääset kulu­tut­ta­maan enem­män sit­ten myöhemmin. 

    Mat­ti H täy­den­si osu­vasti, että ei niitä varo­ja vält­tämät­tä koskaan kulute­ta vaan ne muu­ut­tuvatkin finanssipelin pelimerkeiksi. 

    Kun lisäk­si per­in­tövero­tuk­ses­takin pyritään eroon epäoikeu­den­mukaise­na voivat jät­ti­var­al­lisu­udet kulkea lukuis­ten sukupolvien läpikin lievin tai tai kokon­aan ilman veroseuraamuksia, 

    Sit­ten takaisin perusasioi­hin: Mihinkäs noi­ta vero­ja oikein olikaan tarkoi­tus per­iä? Yhteiskun­nan yhteis­ten kulu­jen kat­tamiseen­han niitä oli tarkoi­tus per­iä. Nyt eikä vas­ta kym­me­nien vuosien kuluttua.

  61. Kokon­aisveroaste ei mis­sään tulolu­okas­sa tai­da vielä ylit­tää 40 %.

    Olen sat­tumoisin pyöritel­lyt tätä vähän Excelis­sä. Jos huomioidaan kaik­ki palka­s­ta vähen­net­tävät verolu­on­toiset mak­sut, siis kun­nal­lisveron ja val­tion tuloveron lisäk­si eri­laiset sosi­aali- ja ter­veysvaku­u­tus­mak­sut, 40 % kokon­aisveroas­t­eeseen pääsee helsinkiläi­nen kirkkoon kuu­luma­ton n. 160 000 € vuosi­t­u­loil­la jos ei ole mitään vähen­nyk­siä tehtävänä. 45 % vaatii jo 600 000 € tulot ja 47 % 8 miljoo­nan vuosi­t­u­lot, siis jos kaik­ki verote­taan ansio­tu­lona. Eli juu, 50 % tulovero­tuk­seen pääsem­i­nen ei onnis­tu ainakaan Helsingissä.

  62. “Seu­rauk­se­na tästä olisi se, että käytän­nössä vaikka­pa juuri sijoi­tusasun­to­jen myyn­tivoitot meni­sivät hyvin korkealle vero­pros­en­tille. Eri sijoi­tus­muodot oli­si­vat hyvin eri­laises­sa asemassa. ”

    Tämäkin on mah­dol­lista kohtu­ullis­taa jaka­mal­la tuot­to omaisu­u­den pitoa­jalle ja verot­ta­mal­la mata­lam­mal­la asteikolla.
    Tai han­k­in­tao­let­ta­maa rukkaam­l­la, ei tämä mikään ongel­ma ole

  63. Kari Kosk­i­nen:
    “Eli suomek­si: eivät ne sijoite­tut rahat mene mihinkään mus­taan aukkoon, vaan kyl­lä ne ennen pitkää kulute­taan johonkin.”

    Mut­ta olen­naista lie­nee mis­sä se tehdään. Mitä enem­män omaisu­ut­ta, sitä enem­män mah­dol­lisuuk­sia tehdä se kulu­tus ulko­mail­la, jol­loin sen vero­tus ei auta Suomen julk­ista talout­ta mitenkään. Vähä­tu­loisim­mil­la näitä mah­dol­lisuuk­sia on vähiten tai ei lainkaan.

  64. Desant­ti:

    Toisin kuin tuloverot, kulu­tusverot aina vapaae­htoisia ja näin itse asi­as­sa AINA kier­ret­tävis­sä täysin lail­lis­es­ti – rajoit­ta­mal­la kulutusta. 

    No, justi­in­sa. Samal­la logi­ikalla tuloverot ovat myös aina vapaae­htoisia ja AINA kier­ret­tävis­sä täysin lail­lis­es­ti — kieltäy­tymäl­lä työn­teosta ja sosiaaliturvasta.

  65. Tämäkin on mah­dol­lista kohtu­ullis­taa jaka­mal­la tuot­to omaisu­u­den pitoa­jalle ja verot­ta­mal­la mata­lam­mal­la asteikolla.
    Tai han­k­in­tao­let­ta­maa rukkaam­l­la, ei tämä mikään ongel­ma ole

    Kuten jo aikaisem­min totesin, niin mah­dol­lisuuk­sia kyl­lä on, mut­ta ne ovat vero­tuk­sen läpinäkyvyy­den ja toteutet­tavu­u­den kannal­ta hankalia.

    Omaisu­u­den tuo­ton jakami­nen omaisu­u­den pitoa­jalle on yksi mah­dol­lisu­us. Siinä pitäisi kai vielä olet­taa ekspo­nen­ti­aa­li­nen (tasako­rko) arvon­nousu. Sit­ten vain rukkaa­maan esimerkik­si viimeisen 23 vuo­den vero­tus­ta eri vuosien vero­lakien ja asteikko­jen mukaises­ti, kun tuli myy­tyä kuolin­pesän omis­ta­ma maatila…

    Jos sit­ten taas tehdään myyn­tivoit­to­jen vero­tuk­selle jokin lem­peämpi taulukko, sopas­ta tulee äärim­mäisen vaikea opti­moita­va kaikille. Nykyisen pääo­mat­uloveron hyvä puoli on sen yksinkertaisuus.

    Kuten Samuli Saarel­makin tote­si, sys­tee­mi kyl­lä kestää pro­gres­sio­ta (sitähän se kansalais­palkkakin on) sil­lä edel­ly­tyk­sel­lä, ettei korkein pros­ent­ti ole kun­nal­lisveroi­neen kovin paljon yli pääo­mat­uloveron nykyisen pros­entin. Tätä taas ei val­tion­talous kestä.

    Olen kyl­lä sitä mieltä, ettei pääo­mat­u­lo­ja pitäisi kohdel­la eri taval­la kuin mui­ta tulo­ja. En vain käytän­nössä näe mitään poli­it­tis­es­ti ja fiskaalis­es­ti real­is­tista ratkaisua ansio- ja pääo­mat­u­lo­jen vero­tuk­sen yhdistämiseen.

    Henkilöko­htainen suosikki­ni nykyti­lanteeseen olisi pääo­mat­ulovero­pros­entin nos­to 30 %:iin ja vaikka­pa 2000 euron vuo­tuisen rajan alle jäävien pääo­mat­u­lo­jen verot­to­muus. (Ei, en ole laskenut tuon fiskaal­ista vaiku­tus­ta. Näp­pitun­tu­mal­ta tuo toisi merkit­tävän nousun verokertymään.)

  66. GranpaIg­or, miten tilanne muut­tuu mihinkään siinä, että ne sijoite­tut omaisu­udet kiertävät use­an sukupol­ven läpi? Niin kauan, kun ne ovat “finanssipelin pelimerkke­jä”, niin ne ovat sitä, eivätkä omis­ta­jalleen oikeasti hyv­in­voin­tia tuot­tavaa kulu­tus­ta. Jos ne sit­ten jos­sain vai­heessa ote­taan sinne kulu­tuk­sen puolelle, niin sit­ten niistä menee se kulutusvero. 

    Mitä taas per­im­iseen ja sen verot­tamiseen yleis­es­ti tulee, niin onko siis parem­pi asia, että henkilö X kulut­taa omaisuuten­sa ennen kuole­maansa kuin, että säästää sen jälkeläisilleen, jot­ka sit­ten kulut­ta­vat sen. Käytän­nössä per­in­tövero suosii edel­listä jälkim­mäisen kus­tan­nuk­sel­la. Käytän­nössä siis suosi­taan itsekkyyt­tä (rahat kulute­taan itse) altru­is­min (rahat annetaan jonkun toisen kulutet­tavak­si) sijaan. 

    Mitä ulko­mai­hin tulee, niin tulovero­ja voi myös kiertää men­emäl­lä ulko­maille töi­hin siinä, mis­sä kulu­tusvero­ja kulut­ta­mal­la ulko­mail­la. Jos kuitenkin halu­aa asua Suomes­sa, on kum­mankin veron kiertämi­nen suht han­kalaa pl. ehkä joku ulko­mais­es­ta verkkokau­pas­ta ostelu.

  67. Juu­so Koponen:

    Olen sat­tumoisin pyöritel­lyt tätä vähän Excelis­sä. Jos huomioidaan kaik­ki palka­s­ta vähen­net­tävät verolu­on­toiset mak­sut, siis kun­nal­lisveron ja val­tion tuloveron lisäk­si eri­laiset sosi­aali- ja ter­veysvaku­u­tus­mak­sut, 40 % kokon­aisveroas­t­eeseen pääsee helsinkiläi­nen kirkkoon kuu­luma­ton n. 160 000 € vuosituloilla

    Eiks tähän nyt pitäs ottaa alvi huomioon? Ku ei kai Suomen veroaste tip­pus nol­laan, jos koko vero­tus hoidet­tas alvil­la ja haittaveroilla?

    J:

    Mut­ta olen­naista lie­nee mis­sä se tehdään. Mitä enem­män omaisu­ut­ta, sitä enem­män mah­dol­lisuuk­sia tehdä se kulu­tus ulko­mail­la, jol­loin sen vero­tus ei auta Suomen julk­ista talout­ta mitenkään.

    No siis kyl­lä se nykyäänkin menee niin, että jos hoitaa pääosan kulu­tuk­ses­taan Mona­cos­sa, niin ei mak­sa yhtään vero­ja Suomeen. (Pait­si alvia sil­lon kun sat­tuu käymään kesämökillä.)

  68. Olen sat­tumoisin pyöritel­lyt tätä vähän Excelis­sä. Jos huomioidaan kaik­ki palka­s­ta vähen­net­tävät verolu­on­toiset mak­sut, siis kun­nal­lisveron ja val­tion tuloveron lisäk­si eri­laiset sosi­aali- ja ter­veysvaku­u­tus­mak­sut, 40 % kokon­aisveroas­t­eeseen pääsee helsinkiläi­nen kirkkoon kuu­luma­ton n. 160 000 € vuosi­t­u­loil­la jos ei ole mitään vähen­nyk­siä tehtävänä. 45 % vaatii jo 600 000 € tulot ja 47 % 8 miljoo­nan vuosi­t­u­lot, siis jos kaik­ki verote­taan ansio­tu­lona. Eli juu, 50 % tulovero­tuk­seen pääsem­i­nen ei onnis­tu ainakaan Helsingissä.

    Eikä siitä ollutkaan puhe, vaan korkeim­mas­ta mar­gin­aalipros­en­tista. Ei muuten Helsingis­säkään selviä ansio­tu­loil­la korkeam­mal­la mar­gin­aalil­la kuin aivan aav­is­tuk­sen alle 50 %:n, jos ei kuu­lu kirkkoon. Pääo­mat­u­lo­han olisi ansio­tu­loa mut­tei työ­tu­loa. Työ­tu­lon vero­pros­ent­ti näyt­tää mata­lam­mal­ta, mut­ta se on vähän silmänkään­tötemp­pu, joka riip­puu sosi­aal­i­mak­su­jen verovähennettävyydestä.

    Olete­taan­pa tilanne, jos­sa pääo­mat­u­lo­ja verote­taan ansio­tu­loina. Raase­poris­sa asu­va kirkkoon kuu­lu­va toim­i­tusjo­hta­ja G. myy 40 vuot­ta sit­ten perus­ta­mansa met­al­lialan pk-yri­tyk­sen. Toim­i­tusjo­hta­ja G:n vuosi­t­u­lot ovat 80 000 euroa, kaup­pahin­ta on 500 000 euroa.

    Paljonko kau­pas­ta menee veroa? Tuo 80 000 euroa vie val­tion­vero­tuk­ses­sa pros­entin tukev­asti 30,0 %:iin, joten ylimenevästä menee tämän ver­ran val­ti­ol­la. Ylimenevästä menee kun­nalle lisäk­si 21,0 % ja seu­rakun­nalle 1,45 %. Sairaus­vaku­u­tus­mak­sua menee noin 1,5 %, joka kuitenkin ote­taan ennen vero­jen määräämistä. Yhteen­sä luke­ma on jos­sain 53 %:n päällä.

    No, mitä sit­ten oikeasti tässä tilanteessa tapahtuisi:

    - toim­i­tusjo­hta­ja G. eroaisi kirkos­ta parik­si päiväk­si vuo­den­vai­h­teen ympäril­lä (säästöä 7 000 euroa)

    - toim­i­tusjo­hta­ja G. siirtäisi kir­jansa Helsinki­in vuo­den­vai­h­teek­si (säästöä 17 000 euroa)

    - toim­i­tusjo­hta­ja G. myisi yri­tyk­sen­sä liike­toimin­nan toiselle yri­tyk­selle, jät­täisi rahat fir­maansa, ottaisi ne sieltä ulos hitaasti (säästöä per­in­töti­lanteessa jopa 200 000 euroa)

    Ja jos toim­i­tusjo­hta­ja G. myy kalli­im­man fir­man, hän saat­taisi jopa harki­ta eri­laisia Cay­man-vai­h­toe­hto­ja näi­den lisäksi.

  69. Samuli Saarel­ma,
    Eivät kaik­ki rikkaat tietenkään kaikkia peliv­oit­to­jaan lai­ta uusi­in pelei­hin, mut­ta mitä suurem­pia nämä voitot ovat, sitä suurem­pi osa niistä sijoite­taan uud­estaan. Tässä ihmiset ovat tietysti eri­laisia, mut­ta pelaa­jat ovat pelaa­jia ja tah­to­vat voit­taa. Heille pelimerkkien kar­tut­ta­mi­nen on paljon tärkeäm­pää kuin niiden kulut­ta­mi­nen, kos­ka kil­pailu rikkauk­sista käy­dään omis­tamisen määrästä, ei kulu­tuk­sen määrästä. 

    Kari Kosk­i­nen,
    Point­ti on siinä, että alv on osa, vaikkakin pieni, sitä talouden raken­net­ta, joka ohjaa var­al­lisu­ut­ta pankkien pelimerkeik­si. Ja näi­den liial­lisel­la tuotan­nol­la on vakavia sivu­vaiku­tuk­sia. Aina yhteiskun­tien sosi­aal­ista rapau­tu­mista myöten. 

    Itse olen tuloverope­rus­taisen vero­tuk­sen kan­nal­la. Kaik­ki tulot samalle viivalle joko riit­tävän pro­gres­si­ivise­na tai tasaverona kun­nol­lisel­la perus­tu­lol­la ketään syrjimättä.

  70. Yksi tapa ratkaista tuo pääo­mat­u­lo­jen syk­lisyy­teen liit­tyvä ongel­ma ja samal­la myös huomioi­da tap­pi­ot olisi, että sijoituk­set oli­si­vat sat­apros­ent­tis­es­ti verovähen­nyskelpoisia (ja tämä vähen­nys olisi siir­ret­tävis­sä vero­tuk­ses­sa negati­ivise­na sal­dona niin pitkälle tule­vaisu­u­teen kuin tarve on), mut­ta myyn­ti­t­u­lot verotet­taisi­in kokon­aisu­udessaan ilman mitään han­k­in­ta­meno-olet­tamia ym.

    Eli tähän tapaan:

    A sijoit­taa 10 000 euroa ja saa tästä hyvästä vähen­nyk­sen jon­ka voi käyt­tää mui­hin tuloi­hin­sa kohdis­tu­vien vero­jen vähen­tämiseen tai jät­tää verotilille negati­ivise­na sal­dona. Olete­taan että A val­it­see jälkim­mäisen vaihtoehdon. 

    Jos sijoi­tus tuot­taa 5 000 € ja real­isoidaan, veroa pitäisi mak­saa koko 15 000 euron myyn­tisum­mas­ta, mut­ta kos­ka verotilil­lä on 10 000 euron investoin­nista saat­ua negati­ivista sal­doa jon­ka saa vähen­tää tästä, vero mak­se­taan vain ero­tuk­ses­ta, 5 000 €.

    Jos sijoi­tus tuot­taakin tap­pi­o­ta 3 000 € ja real­isoidaan, veroa pitäisi mak­saa 7 000 eurosta, joka voidaan kui­tata kokon­aan verotilil­lä olev­as­ta negati­ivis­es­ta sal­dos­ta joten veroa ei tule mak­set­tavak­si ja tilille jää vielä 3 000 eurosta sal­doa muista veroista vähennettäväksi.

    Jos sijoi­tus taas tuot­taakin niin val­tavasti, ettei A halua ottaa kaikkea henkilöko­htaiseen kulu­tuk­seen heti (ja mak­saa siihen liit­tyvää korkeaa pro­gres­si­ivista veroa), hän voi sijoit­taa rahat uud­estaan heti sijoituk­sen real­isoitu­aan vaikka­pa annu­iteetin mak­savalle tilille, jol­loin uud­es­ta sijoituk­ses­ta saata­va vähen­nys kuit­taa myyn­tivoiton verot sijoi­tushetkel­lä ja veroa tulee mak­set­tavak­si vas­taa sitä mukaa kun rahat tule­vat käyttöön.

    En ole talousti­eteil­i­jä, joten en osaa sanoa, esim. mil­laista korkoa verotilil­lä ole­valle sal­dolle pitäisi mak­saa ja pitäisikö sal­do määräy­tyä investoin­ti- vai real­isoin­ti­hetken vero­tuk­sen mukaan (ts. laite­taanko tilille investoin­ti­hetkel­lä sil­loista vero­tus­ta vas­taa­va sum­ma, vai merk­itäänkö vain investoin­nin suu­ru­us ja vero las­ke­taan vas­ta real­isoin­ti­hetkel­lä). Samoin tässä on se ongel­ma, että pitää erik­seen päät­tää mihin asioi­hin investoimi­nen on vähen­nyskelpoista, eli jos halu­aa lait­taa rahansa Win­Cap­i­taan ei ehkä saa tehdä saman­laisia vähen­nyk­siä kuin pörssiosakkeista tai val­tionoblig­aa­tioista. Mut­ta noin peri­aat­teessa näk­isin, että täl­lainen jär­jeste­ly pois­taisi aika paljon näistä pääo­mat­u­lo­jen eri­lais­es­ta luon­teesta palkkat­u­loi­hin näh­den johtu­via ongelmia ja myös kan­nus­taisi säästämiseen kun vero tulisi mak­set­tavak­si vas­ta sijoi­tusten real­isoin­ti­vai­heessa. (Nyky­is­in­hän jos säästää palkkat­u­lois­taan, pitää niistä ensin mak­saa tulovero ja verovähen­nyk­sen han­k­in­ta­menoista saa tehdä vas­ta kun investoin­ti realisoidaan.)

  71. Art­turi B:

    Eiks tähän nyt pitäs ottaa alvi huomioon? Ku ei kai Suomen veroaste tip­pus nol­laan, jos koko vero­tus hoidet­tas alvil­la ja haittaveroilla?

    Joo siis sori epätäs­mäl­lisyys ilmaisu­is­sa, ”kokon­aisveroaste” vih­jaisi siihen että myös välil­liset verot pitäisi huomioi­da. Tässä puhe oli kuitenkin pelkästä (ansio-) tuloveros­ta. Kokon­aisku­van saamisek­si pitäisi toki välit­tömässäkin vero­tuk­ses­sa huomioi­da koko verokiila.

    Sinän­sä huvit­tavaa, että demar­it vaa­ti­vat suureen ääneen sekä pro­gres­sion lisäämistä että työ­nan­ta­jan Kela-mak­sun palaut­tamista. Sen pois­to kun lisäsi ker­ta­heitol­la henkilövero­tuk­sen pro­gres­si­ivi­su­ut­ta todel­la muhkeasti, jos siis kat­so­taan koko veroki­ilaa (kuten pitäisi). Mut­ta taas ker­ran tun­tuu ole­van tärkeäm­pää mil­lä nimil­lä vero­ja kut­su­taan kuin nettovaikutus…

  72. Liian van­ha:

    “Eli 1 % makssa 33,7 % veroista, 5 % eniten anait­se­via 54,1 % 25 % eniten ansait­se­vaa 83,6 % ja ylem­pi tulon­saa­japuo­likas 96,4%”

    En löy­dä Suomes­ta ver­tailukelpoisia luku­ja, mut­ta jotain osvi­it­taa saa tutki­mal­la Suomen kun­nal­lisvero­jen jakautumista:

    http://veronsaajat.vero.fi/fi-fi/raportti/Sivut/Maksuunpano.aspx

    Vuon­na 2009 suo­ma­laisen palka­nsaa­jan medi­aa­ni­palk­ka oli 31000+ euroa vuodessa. Tuos­ta käp­pyrästä silmämääräis­es­ti arvioiden väit­täisin, että Suomes­sa köy­hin puolisko mak­saa kun­nal­lisveros­ta 30 %:a.

    Kun­nal­lisveron osu­us veroista on yli puo­let. Val­ti­olle mak­set­tavas­ta pro­gres­si­ivis­es­ta veros­ta köy­hin puolisko tuskin mak­saa yli 15 %:a (vedet­ty täysin hatusta). 

    Onko tämä sit­ten reilu jako vai ei?

    Vir­tu­aa­li­nen peukku sille, joka voi heit­tää tilas­tot kokon­ais­tuleveron jakaan­tu­mis­es­ta tuloryhmittäin.

  73. Viherinssi:

    Kan­nat­taako kas­vat­taa omaa yri­tys­tä, jos sen myymis­es­tä joutuu men­estyk­sen sattues­sa mak­samaan yli 50 % veroa?

    Useim­mat ihmiset laske­vat tulon­sa rahas­sa eikä prosenteissa.

    Liian van­ha:

    Tietoa USA:n vero­tuk­ses­ta vuodelta 2002

    Tuon jäl­keen on mon­een ker­taan jaet­tu rahaa rikkaimmille.

  74. AK: Tulon­jakoti­las­tossa jae­taan väestö vähän hihas­ta rav­is­tet­tu­jen net­to­tu­lo­jen mukaan koti­talouk­sit­tain tulodesiileihin.

    Vuo­den 2008 tulon­jakoti­las­ton mukaan suu­rit­u­loisin kym­menys mak­soi 51,4 % val­tion tuloveroista (ansio­tulovero ja pääo­mavero) ja 23,6 % kun­tien tuloveroista. Kak­si suu­rit­u­lois­in­ta kym­menys­tä mak­soi tuloveroista 49,3 %.

    Pien­i­t­u­loisin kym­menys mak­soi tuloveroista yhteen­sä 1,07 %. Pien­i­t­u­loisin puo­likas mak­soi 12,7 % tuloveroista.

  75. Anomuu­mi:

    Liian van­ha:

    “Tietoa USA:n vero­tuk­ses­ta vuodelta 2002”

    Tuon jäl­keen on mon­een ker­taan jaet­tu rahaa rikkaimmille. 

    No, voi vietävä! Niinkö ovat men­neet tekemään?

    Sin­ul­ta var­maan löy­tyykin linkke­jä tolas­toi­hin, joista tämm­listä voi päätellä?

  76. Point­ti on siinä, että alv on osa, vaikkakin pieni, sitä talouden raken­net­ta, joka ohjaa var­al­lisu­ut­ta pankkien pelimerkeik­si. Ja näi­den liial­lisel­la tuotan­nol­la on vakavia sivu­vaiku­tuk­sia. Aina yhteiskun­tien sosi­aal­ista rapau­tu­mista myöten. 

    No shit Sher­lock! Tietenkin vero­tus vääristää toim­intaa ja on sinän­sä haitallista — aina.

    ALV on kuitenkin (ainakin, jos se on sama kaikelle) suh­teel­lisen neu­traali mui­hin veroi­hin ver­rat­tuna muu­ta­mas­ta syys­tä: 1) sen veropo­h­ja on todel­la laa­ja, eli vero­kerymä on kohtu­ulli­nen varsin pie­nil­lä tasoil­la ja 2) se kohdis­tuu täysin yhtäläis­es­ti sekä palk­ka- että pääo­mat­u­loi­hin. Pallavero­tus on paljon huonom­pi tässä suhteessa.

    Huono puoli (ehkä juuri neu­traal­i­ud­es­ta johtuen) on se, että sil­lä voidaan veroast­et­ta nos­taa aivan liikaa. Tuloverol­la ei täl­lainen kokon­aisveroaste onnistuisi.

    Ja sivu­men­nen sanoen, en edel­lenkään ymmär­rä mis­tä sinä vaah­toat. Jos pääo­ma- ja palkkat­u­lot halu­aa samalle viivalle, niin sil­loin­han ALV on juuri se keino. Jos kaik­ki muut verot pois­te­taan, niin sil­loin molem­pia verote­taan täs­mälleen samoin (pl. ulkomaankauppa/matkustelu)

    Kari

    1. Arvon­lisäv ero ei ole neu­traali val­in­tati­lanteessa palvelu — itsepa­lvelu. Tämä val­in­tati­lanne on olen­nainen, kun teol­lisu­ud­es­ta siir­ry­tään palveluelinkeinoihin.

  77. “Vir­tu­aa­li­nen peukku sille, joka voi heit­tää tilas­tot kokon­ais­tuleveron jakaan­tu­mis­es­ta tuloryhmittäin.”

    Tuo USA :n vero­tus kos­kee vain val­tion­vero­tus­ta, joka on progresiiviinen.
    Toisen puo­likkaan veroista keräävät osaval­tiot ja kun­nat ja ne verot ja mak­sut ovat aika kir­javia, joten kovin yht­enäsitä kuvaa vero­jen jakaan­tu­mis­es­ta ei ole

    “Tuon jäl­keen on mon­een ker­taan jaet­tu rahaa rikkaimmille.”

    Itse asi­as­sa pro­gres­sio on vain jyrken­tynyt, vuon­na 2008 tuo eniten ansait­se­va 1 % mak­soi 38,02 % vero­ker­tymästä ja alin 50 % vain 2,7 %

    http://www.taxfoundation.org/news/show/250.html#Data

    Tuokin voi olla vain harhaa sil­lä kyseessä on vero­tus veronalai­sista tuloista ja se on eri asia kuin todel­liset tulot

    Mut­ta epäilen­pä, että tuo rahankylvö tapah­tuu yri­ty­severo­tuk­sen ja armei­jan bud­jetin kaut­ta . Bushin aikakaudel­la vero­lain­säädän­tö laa­jeni 10000 sivus­ta 75000 sivuiseksi

    1. Liian van­ha osaa vale­hdel­la tilas­toil­la tehokkaasti. Tuo tilas­to ker­too tulon­jaos­ta, ei pro­gres­sios­ta. Olete­taan, että maas­sa on täy­delli­nen tasaver­to, kymme­nen pros­ent­tia kaik­ista tuloista. Alku­ti­las­sa yli pros­ent­ti saa kymme­nen pros­ent­tia tuloista ja ja mak­saa kymmene pros­ent­tia veroista, lopputi8lanteessa ylin pros­ent­ti saa 90 prosx­ent­tia tuloista ja mak­saa 90 pros­ent­tia tuloveroista. Onko pro­gres­sio kiristynyt?

  78. Ketjun alus­sa esitelti­in jotain hatus­ta vedet­tyjä laskelmia eri tulota­son ihmis­ten mak­samista alveista. Tuli tässä vas­taan Tilas­tokeskuk­sen dataa, ”Koti­talouk­sien kulu­tus­menot koti­talout­ta kohti tulovi­iden­nek­sit­täin” vuodelta 2006 jos­ta tuon asian voisi ihan oikeasti laskea.

    Hom­ma pitäisi tehdä huolel­lisem­min, mut­ta itse pyörit­telin nopeasti näin ja prossat ulkomuistista:

    elin­tarvikkeet ja alko­holit­tomat juo­mat; ate­ri­apalve­lut MIINUS olut rav­in­to­las­sa, muut alko­holi­juo­mat rav­in­to­las­sa 13 %
    vuokra-asum­i­nen, omis­tus- ja luon­toise­t­u­a­sum­i­nen, muut asumisku­lut; lääkäri­palve­lut, tutkimus- ja hoitopalve­lut, sairaala- ja polik­linikka­palve­lut; muut yksi­ty­isajoneu­vo­jen palve­lut; pos­ti­mak­sut; koulu­tus; sosi­aali­palve­lut; vaku­u­tuk­set; pank­ki- ja taloudel­liset palve­lut; kulu­tus erit­telemät­tä; kuluts­meno­jen ulkop­uoliset erät 0 %
    lääke­valmis­teet, hoito­lait­teet ja ‑tarvikkeet; kul­je­tus­palve­lut; kult­tuuri- ja vapaa-ajan palve­lut; kir­jat ja lehdet; valmis­matkat; majoi­tus­palve­lut 9 %
    kulu­tus­menot MIINUS kaik­ki edeltävät erät 23 %

    Var­masti meni osit­tain väärin, mut­ta noin suun­taa-antavasti, tässä tulos alvin osu­ud­es­ta kulu­tus­menoista eri tuloryhmissä:

    1. tulovi­idennes: 11,19 %
    2. tulovi­idennes: 11,62 %
    3. tulovi­idennes: 11,90 %
    4. tulovi­idennes: 12,14 %
    5. tulovi­idennes: 12,18 %

    Ero 1. ja 5. tulovi­iden­nek­sen välil­lä on yllät­tävänkin pieni ottaen huomioon että 1. tulovi­iden­nek­sen tuloista yli 44 % menee asumiseen ja elin­tarvikkeisi­in kun 5. tulovi­iden­nek­sel­lä tämä osu­us on n. 32 %. Aika merkit­tävä eroa selit­tävä tek­i­jä näky­isi ole­van eri­lais­ten jär­jestö­jen jäsen­mak­sut (mm. kirkol­lisvero), jot­ka ovat alvittomia.

  79. “Työ­val­ti­asi­in palvelui­hin kohdis­tu­vaa veroki­ilaa tulee alen­taa, kos­ka teol­lisu­u­den automa­ti­soitues­sa talouden pitäisi siir­tyä kohti palveluja.”

    Ei kai ole mitään eri­ty­istä syytä keven­tää vain palvelui­hin kohdis­tu­via veror­a­situk­sia ja olla keven­tämät­tä vas­taavien teol­lisu­u­den alo­jen veror­a­situs­ta. Vaik­ka teol­lisu­us automa­ti­soituu, ei sen kuole­maa kan­na­ta epä­tas­apain­oisel­la veropoli­ti­ikalla joudut­taa yli luon­nol­lisen kehi­tyk­sen. Monista syistä on järkevää säi­lyt­tää myös jonkin ver­ran teol­lista työtä ja osaamista. Ja toisaal­ta ei maa voi pelkil­lä palveluil­lakaan elää (pait­si ulko­maisille myytäväl­lä turismilla).

  80. Osmo: osaltaan kyse on siitä, että tulo­erot Yhdys­val­lois­sa ovat jyrken­tyneet, mut­ta osaltaan myös siitä, että Yhdys­val­lois­sa pro­gres­sio­ta kiris­tetään run­saasti vielä tasol­la, jos­sa Suomen vero­tus on täysin tasaista. Esim. per­heel­lisen liit­to­val­tion mar­gin­aaliv­ero­pros­ent­ti nousee 25%->35% jos tulot kas­va­vat $100.000 -> $400.000.

    Toki jenkkien vero­tussys­tee­mis­sä ylim­mät vero­pros­en­tit ovat suh­teel­lisen alhaisia, tosin johtuen enem­män osaval­tioiden pienistä vero­pros­en­teista kuin liit­to­val­tion matal­ista. Ver­tailun vuok­si Suomen val­tion vero­tuk­ses­sa ylin mar­gin­aalipros­ent­ti on 30%. 

    Lisäk­si Yhdys­val­lois­sa on äärim­mäisen mon­imutkainen vero­tusjär­jestelmä, jos­sa on tuhan­sia eri­laisia poikkeuk­sia ja vähen­nyk­siä. Näistä Suomes­sa onnek­si päästi­in paljon par­jatun Holk­erin hal­li­tuk­sen avulla. 

    Tätä ei sit­ten pidä ottaa kan­nan­otok­si suo­ma­laisen tai amerikkalaisen vero­tusjär­jestelmän puoles­ta (tai vas­taan). Kun­han ajat­telin tuo­da jotain konkre­ti­aa tähän keskusteluun.

  81. Ja tar­tu­taan­pa nyt tähänkin, kos­ka tämä on var­muudel­la keskeisin ongelmamme.

    Grand­paIg­or:

    Sit­ten takaisin perusasioi­hin: Mihinkäs noi­ta vero­ja oikein olikaan tarkoi­tus per­iä? Yhteiskun­nan yhteis­ten kulu­jen kat­tamiseen­han niitä oli tarkoi­tus per­iä. Nyt eikä vas­ta kym­me­nien vuosien kuluttua. 

    Tämä ei ole peri­aat­teel­lis­es­ti vähäisinkään ongel­ma. Jos meil­lä on tule­vaisu­udessa vero­tu­lo­ja odotet­tavis­sa, vaik­ka siis sil­lä tavoin, että ihmiset rikas­tu­vat (eli ihmisille jää paljon rahaa säästöön), val­tio voi aivan hyvin ottaa velkaa.

    Mut­ta tässä on juurikin se Suomen (ja melkein koko Euroopan) ongel­ma. Me otamme täl­lä het­kel­lä velkaa ihan älyt­tömästi. Samaan aikaan meil­lä työssäkäyvä väestö piene­nee. Tämä tarkoit­taa ceteris paribus pieneneviä vero­tu­lo­ja. Meil­lä pitäisi nyt siis joko ker­tyä todel­la suuria omaisuuk­sia (jot­ka toivon mukaan eivät karkaa ulko­maille), tai sit­ten me tarvit­sisimme aivan älytön­tä talouskasvua (työn tuot­tavu­u­den kasvua). Maa­han­muut­to voisi myös kor­ja­ta asi­aa. Mikään näistä ei nyt ei näytä oikein lupaavalle, päin vastoin.

    Itseasi­as­sa tilanne on umpisurkea.

    Täl­lä seikalla on oikeasti vaiku­tus­ta siihen, kan­nat­taako Suomeen investoi­da. Itse en esimerkik­si ole ostanut asun­toa täältä (investoin­ti), kos­ka voi tul­la tarve lähteä — ja sen asun­non arvo tipah­taa siinä vai­heessa, kun pas­ka iskee tuulettimeen.

    Ja tässä nyt ei tarvit­taisi edes mitään mas­si­ivisen suuria muu­tok­sia, jot­ta tilanne olisi val­oisampi. Esimerkik­si Ruot­si on tehnyt näitä muu­tok­sia jo pidem­män aikaa, ja siel­lä asi­at ovatkin parem­mal­la tolalla. 

    Kari

  82. Ansio­tulovähen­nys?

    Kir­joi­tat blo­gis­sasi, että ALV:n koro­tus pitäsi kom­pen­soi­da voimakkaina pieni­in palkkoi­hin kohdis­tu­van veron alenuk­se­na, siis ansiotulovähennyksenä.

    Miten se onnist­tu kym­me­nil­letuhan­sille pie­nil­lä eläkkeil­lä eläville, joista ei ker­ry verotettavaatuloa?
    Nämä ovat kaikkein vähävaraisimpia.

    Välil­lisetverot ovat pien­i­t­u­loisil­la aina suh­teel­lis­es­ti raskaampia kuin suu­rit­u­loisille, sil­lä mitä pienem­pi tulo sitä suurem­piosa siit­tä mene kulu­tuk­seen ja sitä kaut­ta välillisiinveroihin.

    Vihreät välil­lisetverot ovat kaik­ista raskaimpia, sil­lä ne ovat ker­taan­tu­via vero­ja, kun tuot­ta­ja mak­saa vihreää veroa, se on seu­raa­van por­taan han­k­in­tahin­nas­sa, joka lisää siihen oman katteen.
    ALV on han­k­in­nois­sa vähen­netään ja täyten ALV:n mak­saa kulut­ta­ja, mut­ta se ei ole ker­tynyt katteisiin.

    Vero­tus selvi­in­tyy sil­lä kun sieltä pois­te­taan kaik­ki turhat vähen­nyk­set esim: vapae­htois­t­en vaku­u­tusten vähen­nysoikeudet, jot­ka pitäisi pois­taa huo­mat­ta­vati aikaisem­min kuin asun­tovelko­jen vähen­nysoikeu­den, ja tuot­taa val­ti­olle enem­män, sil­lä näitä vaku­u­tuk­sia on ennen­muu­ta suurituloisilla.

    Van­hasanon­ta: Verot kansan­ver­ta juo.
    Uusi muo­to: Välil­liset verot raskaim­min kansan veroa juo.

  83. Tietenkin vero­tus vääristää toim­intaa ja on sinän­sä haitallista – aina. 

    No tämä selit­tää aika paljon ajat­telus­tasi. Var­maan evoluu­tio on jo jos­sain eden­nyt lähelle tätä ihan­net­ta; hyvin men­estyvä yhteiskun­ta, jos­sa vero­jen määrä on lähel­lä nol­laa? Ainakin kehi­tys on jos­sain kulke­mas­sa tätä vähem­män hai­tan talout­ta kohti? Esimerkkejä?

    Ei point­tiani pitäisi olla vaikea ymmärtää. Alv kan­nus­taa säästämään kulut­tamisen sijaan. Sel­l­aises­sakin tapauk­ses­sa, että sijoituk­sil­la voite­tut pääo­mat­u­lot on tarkoi­tus myöhem­min kulut­taa, kos­ka enem­män rahaa on kuitenkin parem­pi kuin vähem­män rahaa, vaik­ka sen kulut­tamis­es­ta jou­tu­isikin mak­samaan saman alvin.

    Sijoituk­set muut­tuvat pankeis­sa finanssipelin mate­ri­aa­lik­si ja mitä enem­män tätä mate­ri­aalia on, sitä enem­män liik­keel­lä on lainat­tavaa rahaa ja sitä löy­sem­min sitä lainataan. Sitä lainataan Islannin pankeille, Irlan­nin raken­nus­li­ikkeille, Kreikan val­ti­olle ja muille vas­taav­ille. Sit­ten ei takaisin­mak­sajia löy­dykään. Kos­ka sijoit­ta­jien rahat on kuitenkin mak­set­ta­va ja pankit on pelastet­ta­va, lasku tulee veron­mak­sajille. Verot nousevat. 

    Niin että jos vihaa vero­ja, ei kan­na­ta kan­nat­taa alvia.

  84. Onko tutkit­tu, miten suuren vero­ker­tymämene­tyk­sen työ­matko­jen verovähen­nysoikeus, joka tehdään ansio­tu­losta (eli näin ollen alen­taa kokon­aisvero­pros­ent­tia) aiheut­taa? Tämä vähen­nys kos­kee nimen omaan olen­nais­es­ti kes­ki- ja suu­rit­u­loisia, joil­la on varaa pitki­in työ­matkoi­hin, ja vähen­nyk­sen luon­teen mukaan työ­matkakus­tan­nuk­sista kor­vau­tuu sitä suurem­pi osa, mitä enem­män saa palkkaa. Lisäk­si vähen­nys edis­tää haja-asumisen suo­sio­ta kehyskun­nis­sa. Tästä pitäisi tehdä tutkimus! Esimerkik­si asun­to­lainan korko­jen verovähen­nysoikeu­den vaiku­tus on koti­taloudelle paljon pienempi.

  85. “Tuo tilas­to ker­too tulon­jaos­ta, ei progressiosta. ”
    Tarkasti ottaen tilas­to ei edes ker­ro tulon­jaostan vaan verotet­ta­van tulon vero % eri tulonsaajaryhmillä

    Tuo vero­lain­säädän­nön laa­jen­tu­mi­nen lisäsi vähen­nyk­siä ja verotet­ta­va tulo 2002 ja 2008 välil­lä ei ole vertailukelpoinen.

    Mitä tulee pro­gres­sioon niin tuon 1 % eniten ansait­se­via tuloveroaste putosi 14,6 % ja tuon vähem­män ansait­se­van puo­likkaan 19,3 % joten peri­aat­teessa pro­gres­sio kiristyi.

    Mut­ta kos­ka vero­lain­säädän­tö muut­tui mitään var­maa ei todel­lisu­ud­es­ta voi­da sanoa .

    Sama kos­kee muu­takin tilas­toin­tia, ne ovat aina vain osatotuuksia. 

    Ja hyv­in­hän pal­stalle­si kel­paa täl­lainenkin dis­in­for­maa­tio kun se palvelee sin­un tarpeitasi

    “Yli puo­let menoista on sosi­aali- ja ter­veys­meno­ja. Yhden näkemäni laskel­man mukaan 72%! ”

  86. Mat­ti H, en edelleenkään ymmär­rä, mikä tässä on ongel­mana. Ensin­näkin, miten siinä “pelis­sä” voit­tamisen voi julis­taa muille, jos ei pane pröys­täku­lu­tuk­seen niitä voittojaan? 

    Toisek­si, eivätkö kaik­ki sijoit­ta­jat halua voit­taa eli saa­da sijoituk­sen­sa kas­va­maan? En siis näe siinä mitään eroa näi­den pelaa­jien ja kaikkien muiden välillä.

    Ja kol­man­nek­si, mikä tässä edelleenkään on se peru­songel­ma? Jos jotkut sijoit­ta­vat raho­jaan hyv­in­voin­tia tuot­tavi­in yri­tyk­si­in yms., niin ainakin minus­ta tämä on parem­pi asia kuin se, että niil­lä pelat­taisi­in vaikka­pa kasi­nol­la. Se tietenkin voi olla ongel­ma, jos pelataan tois­t­en rahoil­la ja sit­ten sijoi­tusten rom­ah­taes­sa ei ole varaa mak­saa lain­o­ja takaisin, mut­ta sinä olet tässä käsit­tääk­seni puhunut vain ja ain­oas­taan omil­la rahoil­laan pelaavista.

  87. Onko­han tässä tilas­toti­eteil­i­jälle sat­tunut nyt isohko asia virhe.

    Minus­ta yksi­ty­ishenkilö mak­saa ALV:a vas­taa­vat verot sinne EU maa­han mis­tä tavara on ostet­tu eikä kotimaahansa.

  88. Mat­ti H:

    No tämä selit­tää aika paljon ajat­telus­tasi. Var­maan evoluu­tio on jo jos­sain eden­nyt lähelle tätä ihan­net­ta; hyvin men­estyvä yhteiskun­ta, jos­sa vero­jen määrä on lähel­lä nol­laa? Ainakin kehi­tys on jos­sain kulke­mas­sa tätä vähem­män hai­tan talout­ta kohti? Esimerkkejä? 

    http://www.youtube.com/watch?v=7QDv4sYwjO0

    🙂

    Ei kai se nyt pääsään­töis­es­ti siihen suun­taan mene, kos­ka asi­as­ta päät­tävät poli­itikot, joil­la on insen­ti­iv­it keskit­tää val­taa itselleen ja siirtää muiden raho­ja omien etu­ryh­mien­sä (ja oletet­tu­jen äänestäjien­sä) taskuihin.

    Mut­ta onhan näitä nyt esimerkke­jä. Esimerkik­si Rea­gan las­ki suu­rit­u­lois­t­en vero­tus­ta aikanaan hyvin merkit­tävästi ja vero­tu­lot _kasvoivat_. Suomes­sa yri­tysvero­tus­ta keven­net­ti­in 90-luvun tait­teessa, ja vero­tu­lot _kasvoivat_. Toisaal­ta län­si­mais­sa (jot­ka nyt kai ovat jos­sain määrin ver­tailukelpoisia) näyt­tää ole­van niin, että mata­lam­man vero­tuk­sen mais­sa (Sveit­si, USA) elin­ta­so (BKT/naama) on korkeampi kuin korkeam­man vero­tuk­sen maissa.

    Mut­ta ei se olen­naisin tek­i­jä ole se veroaste, vaan myös se, mihin ne rahat käytetään ja miten ne verot kerätään.

    Ei point­tiani pitäisi olla vaikea ymmärtää. Alv kan­nus­taa säästämään kulut­tamisen sijaan. Sel­l­aises­sakin tapauk­ses­sa, että sijoituk­sil­la voite­tut pääo­mat­u­lot on tarkoi­tus myöhem­min kulut­taa, kos­ka enem­män rahaa on kuitenkin parem­pi kuin vähem­män rahaa, vaik­ka sen kulut­tamis­es­ta jou­tu­isikin mak­samaan saman alvin. 

    Eli, öö, siis Roo­peank­ka? En oikein tiedä, mil­lainen mie­len­laatu pitää olla, että kerää rahaa pelkästään sik­si että kerää rahaa. No, keräähän sitä ihmiset pos­timerkke­jäkin. Ja hait­taa­han tuol­lais­es­takaan toimin­nas­ta ei ole, kos­ka viimeistään mont­tubilei­den jäl­keen ne rahat siir­tyvät jollekin muulle.

    Sen sijaan me ihan taval­liset ihmiset tääl­lä säästämme ja kar­tu­tamme varo­ja ihan sitä varten, että voimme han­kkia myöhem­min jotain, johon ei ole varaa. Toinen moti­ivi on “pahan päivän var­alle” varautu­mi­nen. Jotkut jopa halu­aisi­vat tar­jo­ta lap­silleen parem­mat elämän eväät (taloudel­lis­es­tikin). Ja tämän touhun suh­teen ALV on neutraali.

    Sijoituk­set muut­tuvat pankeis­sa finanssipelin mate­ri­aa­lik­si ja mitä enem­män tätä mate­ri­aalia on, sitä enem­män liik­keel­lä on lainat­tavaa rahaa ja sitä löy­sem­min sitä lainataan. Sitä lainataan Islannin pankeille, Irlan­nin raken­nus­li­ikkeille, Kreikan val­ti­olle ja muille vas­taav­ille. Sit­ten ei takaisin­mak­sajia löy­dykään. Kos­ka sijoit­ta­jien rahat on kuitenkin mak­set­ta­va ja pankit on pelastet­ta­va, lasku tulee veron­mak­sajille. Verot nousevat. 

    Miten niin sijoit­ta­jien rahat on kuitenkin mak­set­ta­va? Tietenkin, jos poli­itikot halu­a­vat pelas­taa tört­töilleet kaverin­sa ja väärille tahoille lainan­neet veron­mak­sajien rahoil­la, kuten nyt tapah­tuu, niin vero­ja pitää nostaa. 

    Mut­ta ei se tähän liity.

    Niin että jos vihaa vero­ja, ei kan­na­ta kan­nat­taa alvia. 

    Niin, ei todel­lakaan. Ja kuten totesin, ALV-sys­tee­mi johtaa hel­posti kokon­aisveroas­t­een kasvu­un, kun sil­lä saa nyhdet­tyä enem­män vero­ja kuin pelkäl­lä tuloverolla.

    Ja on siinä muitakin huono­ja puo­lia (kuten kaikil­la veroil­la!), mut­ta nuo sin­un argu­ment­tisi vain ovat hölmöjä.

    Kari

  89. Asia oli itse asi­as­sa niin, että tilas­toti­eteil­i­jä oli oike­as­sa jos net­tikaup­pa suorite­taan siten, että se on kaukomyyn­tiä on ALV todel­la mak­set­ta­va Suomeen. Jos tilaa kul­je­tuk­sen itse erik­seen on vero mak­set­ta­va kau­pan­teko­maa­han. ELi ALV:in korot­ta­mi­nen suosii tätä etäostomallia

  90. Se, mihin maa­han alvit on mak­set­ta­va EU-maid­en rajat ylit­tävässä kau­pas­sa, riip­puu myyjäyri­tyk­sen vuosimyyn­nistä osta­jan koti­maa­han. Kun se ylit­tää tietyn tason, alv mak­se­taan osta­jan koti­maa­han, muu­toin myyjän. Esimerkik­si sak­salainen musi­ikki­tarvikekaup­pa Thomann mak­saa Suomeen myy­dys­tä tavaras­ta alvit tänne, kun taas joku pikkukaup­pa jon­ka myyn­ti tänne on vain muu­tamia sata­sia, mak­saa alvit Saksaan.

  91. “Toisaal­ta län­si­mais­sa (jot­ka nyt kai ovat jos­sain määrin ver­tailukelpoisia) näyt­tää ole­van niin, että mata­lam­man vero­tuk­sen mais­sa (Sveit­si, USA) elin­ta­so (BKT/naama) on korkeampi kuin korkeam­man vero­tuk­sen maissa.”

    Alla olev­as­ta linkistä voit tark­istaa USA:n val­tion , osaval­toiden ja kun­tien menot ja BKT:een

    Vuo­den 2009 ennuste menoille on 5896 mil­jar­dia dol­lar­ia ja BKT:lle 14119 mil­jar­dia eli julk­isten meno­jen suhde BKT:een on 41,7 %
    Ja kyl­lä se USA:n hal­li­tus kerää rahat kansalaisil­taan veroina ja mak­suina, ei heil­läkään val­tio vero­ja mak­sa .Tosin osa on siir­ret­tyä vero­tus­ta eli lainaa, mut­ta ei se vero­tus­tarve siitä mik­sikään muutu

    Päälle on las­ket­ta­va vielä yksi­tyisen sek­torin kus­tan­ta­ma sosi­aal­i­tur­va joka nos­taa julkisek­si taloudek­si luokitelta­vat menot jo 50 % :iin kansantaloudesta.

    Mitä tulee hyv­in­voin­ti­in niin USA:n tapa ampua suuri osa vero­tu­loista taivaan tuuli­in tuskin lisää kenenkään hyv­in­voin­tia. Ei ainakaan niiden joiden niskaan nämä hyv­in­voin­ti­val­tion lah­jat tippuvat.

    Ja pitää vielä korostaa, että tuo USA:n yksi­tyi­nenkin ter­veys-ja sosi­aal­i­tur­va on kollek­ti­ivista ei siis hebkilöko­htaista ja sidot­tua työ­suh­teeseen eli vaku­u­tus on voimas­sa vain työ­suh­teen ajan­ja kysymys on useim­miten ryhmävakuutuksesta

    http://www.usgovernmentspending.com/downchart_gs.php?chart=F0-total&view=1&year=2001_2021&state=US&local=b

    Ja päälle Sveitsin sosi­aali-ja ter­veys­menot ovat BKT:ta 27,3 % ‚Suomen 25,3 % Sveit­sis­sä euroina 9442 euroa per pää, Suomes­sa 7321 euroa per pää

    Olen asunut mon­es­sa maas­sa eikä se elämä sen kum­mem­paa ole mis­sään, samat asi­at on hoide­taan kaikissa mais­sa kollek­ti­ivis­es­ti eli terveys‑,työttömyys‑,eläke‑, koulu­tus- etc asi­at ja niin­pä kehit­tynei­den maid­en julk­isten meno­jen kus­tan­nus­rakenne ei juuri vaihtele.

  92. Hyvä Juu­so,

    Tai­dat olla oike­as­sa… aika ihmeelli­nen rajaus tämä on, mut­ta ker­too osaltaan ongelmista EU alueen tavaroiden vapaas­sa liikku­mises­sa. Joka tapauk­ses­sa meil­lä on mah­dol­lisu­us äänestää ALV:ta vas­taan näil­lä etäostoilla.

  93. Liian van­ha: mitenkäs se alue­poli­ti­ik­ka? Meneekö Sveit­sis­sä val­tion bud­jetis­sa BKT:sta 1,5% maat­alous­tuki­in, 0,5% teol­lisu­us­tuki­in ja 3,5% alue­tuki­in? Perus­rakenne kai on sama, mut­ta niil­lä viimeisil­lä pros­en­teil­la on oikeasti väliä…

  94. Kari Kosk­i­nen kir­joit­ti 4.6.2011 kel­lo 13:07:
    “Mut­ta onhan näitä nyt esimerkke­jä. Esimerkik­si Rea­gan las­ki suu­rit­u­lois­t­en vero­tus­ta aikanaan hyvin merkit­tävästi ja vero­tu­lot _kasvoivat_.”

    Kai vero­tu­lot kas­va­vat, kun samanaikaises­ti väestö kas­vaa ja inflaa­tio jyl­lää. Kuvaa­jaa vero­tu­lo­jen kasvus­ta USA:ssa voi kat­soa täältä:
    http://krugman.blogs.nytimes.com/2010/07/15/carter-reagan-revenue/ ja miet­tiä, että oli­vatko veronalen­nuk­set ihan niin menestyksekkäitä.

    1. Rea­ganin tar­jon­nan taloustiedet­tä on kut­sut­tu myös woodoo-talousti­eteek­si. Nuo veronalen­nuk­set dynaami­sine vaiku­tuksi­neen epäon­nis­tu­i­v­at ja Rea­gan suisti Yhdys­val­lat vakavaan budjettialijäämään.

  95. Osmo:

    Nuo veronalen­nuk­set dynaami­sine vaiku­tuksi­neen epäonnistuivat

    Mil­lä perus­teel­la? Eiköhän se nyt oo kaikille ihan selvää, että veronalen­nuk­sil­la on dynaamisia vaikutuksia?

  96. Anu,

    Ihme, että Krug­man on eri mieltä, kos­ka nämä tyyp­it ovat hänen pääasial­lisia poli­it­tisia oppinenttejaan 🙂

    Ja heti alkaa:
    “One com­mon reac­tion of con­ser­v­a­tives, when you point out that the expe­ri­ence of the last 20 years offers zero sup­port for the idea that tax cuts pay for them­selves, is to start shout­ing “Jim­my Carter! Rea­gan! Sup­ply side roolz!””

    Niin, ihan kuin joku tuol­laista olisi väit­tänyt (?). Veroleikkauk­set _voivat_ kas­vat­taa vero­tu­lo­ja, kuten Rea­ganin ylem­pi­en tulolu­okkien veroleikkauk­set tekivät, kun ne huite­liv­at sitä ennen 90 %:ssa (ja Rea­ganin aikana muuten inflaa­tio oli pienem­pää kuin aiemmin).*)

    Yleen­sä ne eivät sitä tee, eivätkä ne Rea­ganinkaan aikana tehneet, kun niitä kar­sit­ti­in aika jyrkästi. Mut­ta sen sijaan ne kyl­lä paran­ta­vat ihmis­ten hyv­in­voin­tia usein siitäkin huoli­mat­ta (tai sen vuok­si), että val­tion tulot vähenevät. Mut­ta tämä edel­lyt­tää tietenkin meno­jen leikkaamista, mikä jäi Rea­ganil­ta tekemättä…

    “Vastapuolen” argu­ment­ti:
    http://gregmankiw.blogspot.com/2006/07/growth-effects-of-tax-policy.html

    Suomen tapauk­ses­sa en usko, että juuri mikään veronko­ro­tus nykyti­lanteessa _ei_ nos­taisi vero­tu­lo­ja, tai kään­täen, mikään alen­t­a­mi­nen tuskin lisää niitä. Tai no, jos­sain väläytel­ty pörssivero sen voisi vero­tu­lo­ja kyl­lä pienen­tääkin (mik­si se pörssi ei voisi muka toimia Tallinnassa?).

    Sen sijaan tilanne näyt­täisi ole­van se, että läh­es kaik­ki veronko­ro­tuk­set nykyti­lanteessa tuhoa­vat enem­män ihmis­ten hyv­in­voin­tia ja talouskasvua ver­rat­tuna siihen, paljonko vero­ja saadaan kerät­tyä. Epäilen näi­den staat­tis­ten arvioiden (joi­ta ne kai ovat?) vaiku­tuk­sista vero­ker­tymään ole­van opti­mistisia, varsinkin pitkäl­lä tähtäimellä.

    Mut­ta täy­tyy kyl­lä sanoa, ettei käy hal­li­tus­neu­vot­telijoi­ta kateek­si. Meil­lä kuitenkin on 10 mil­jardin (=2000 euroa/vuosi/suomalainen) vaje bud­jetis­sa ja suurten ikälu­okkien eläköi­tymi­nen on samaan aikaan räjähtämässä silmille. Sitä ei mil­lään alv:n pros­ent­tiyk­sikön muu­tok­sel­la korjata.

    Kari

    *) sivu­men­nen sanoen, meil­lä _pienituloisten_ efek­t­si­iviset mar­gin­aaliv­erot huoitel­e­vat nois­sa luke­mis­sa ja ylikin.

  97. Ja tämän touhun suh­teen ALV on neutraali.

    Mil­lä perus­teel­la sadan vuo­den ja neljän sukupol­ven päästä mak­set­ta­va 23 euron alv ja tänään mak­set­ta­va 23 euron alv ovat keskenään “neu­traale­ja”? Eikö rahan aika-arvol­la ole tilaa tässä analyysissä?

  98. tcrown:

    Mil­lä perus­teel­la sadan vuo­den ja neljän sukupol­ven päästä mak­set­ta­va 23 euron alv ja tänään mak­set­ta­va 23 euron alv ovat keskenään “neu­traale­ja”?

    Eivät ne tietenkään olekaan. Sen sijaan tänään mak­set­ta­va 23% on neu­traali neljän sukupol­ven päästä mak­set­tavaan 23% verrattuna.

  99. Eli, öö, siis Roo­peank­ka? En oikein tiedä, mil­lainen mie­len­laatu pitää olla, että kerää rahaa pelkästään sik­si että kerää rahaa. No, keräähän sitä ihmiset pos­timerkke­jäkin. Ja hait­taa­han tuol­lais­es­takaan toimin­nas­ta ei ole, kos­ka viimeistään mont­tubilei­den jäl­keen ne rahat siir­tyvät jollekin muulle. 

    En minäkään ole innos­tunut Roope Ankan mie­len­laadus­ta tosielämään siir­ret­tynä. Kuitenkaan täl­laiset mie­len­laadut eivät ole aivan harv­inaisia. Maail­mas­sa on toista tuhat­ta dol­larim­il­jardööriä ja arvatenkin sato­ja tuhan­sia, joiden omaisu­us lue­taan kym­menis­sä miljoonis­sa, ja joukkoon pyrk­i­jöitä riit­tää. Hei­dän yhteen­las­ke­tun omaisuuten­sa rin­nal­la Kreikan ja Por­tu­galin velat ovat pikkurahoja.

    Eivät he kuitenkaan tuh­laa omaisuuk­si­aan kulu­tuk­seen – kuin­ka voisi­vatkaan – vaan he elelevät ylel­lis­es­ti jo niistä saatavil­la pääo­mat­u­loil­la, korko­tu­loil­la, joista niistäkin jää yli edelleen sijoitettaviksi.

    Eikä täl­lainen yksi­tyi­nen vauras­tu­mi­nen suinkaan ole hai­ta­ton­ta, kuten jo edel­li­sis­sä viesteis­sä kir­joitin. Raha ei ole mitään häviämätön­tä ainet­ta tai ener­giaa, joka kri­i­seis­sä vain vai­h­taa omis­ta­jaa. Raha on luot­ta­mus­ta arvo­jen yhteiseen mitat­tavu­u­teen. Jos tämä luot­ta­mus heikke­nee, myös rahan arvo yhteisenä mit­tana heikke­nee; kau­pankäyn­ti vaikeu­tuu ja rahaa häviää mus­taan aukkoon niin kuin pörssirom­ah­duk­sis­sa ja lam­oissa aina käy. Kaik­ki kär­sivät, köy­hät eniten.

    Nyky­talouden suuri ongel­ma ja uhka on juuri se, että rahan arvo finanssipelis­sä ja hyödykkei­den tuot­tamises­sa on vauhdil­la eroa­mas­sa toi­sis­taan. Taval­lis­ten ihmis­ten, jot­ka käyt­tävät rahansa kulu­tuk­seen, luot­ta­mus siihen, että finanssipeleis­sä pyörivät rahat lop­ul­ta hyödyt­tävät heitäkin, alkaa muren­tua, ja syys­täkin. Kap­i­tal­isti­nen talous on rak­en­teeltaan ponz­i­talout­ta, jos­sa rahan tekem­i­nen rahal­la, siis uskoa ja luot­ta­mus­ta tuot­ta­mal­la, on yksi­tyis­es­ti arvioiden vähän kan­nat­tavam­paa kuin rahan tekem­i­nen hyödykkeitä tuot­ta­mal­la. Kun yhteis­es­ti arvioiden näin ei kuitenkaan tuote­ta mitään reaal­ista hyö­tyä, aika ajoin suurem­pia ja pienem­piä ponzi­rak­en­tei­ta sor­tuu hai­tat­en kaikkien elämää.

  100. Mat­ti H:

    Eivät he kuitenkaan tuh­laa omaisuuk­si­aan kulu­tuk­seen – kuin­ka voisi­vatkaan – vaan he elelevät ylel­lis­es­ti jo niistä saatavil­la pääo­mat­u­loil­la, korko­tu­loil­la, joista niistäkin jää yli edelleen sijoitettaviksi.

    Eli mak­sa­vat alvia ja niiden jälkeläiset ja niiden jälkeläset ad infinitum.

  101. Mik­sei nos­te­ta ALV:tä?

    En ymmär­rä niitä jot­ka sanovat että köy­hä eläkeläi­nen kär­sii jos hänen lääkkei­den­sä ALV nousee. Jos mum­mo ostaa oma­l­la rahal­la 1000 eurol­la lääkkeitä vuodessa (aika harva?)ja ALV nousee 1 %-yksikön, mum­mon lasku nousee 10 eurolla/vuosi. Täl­löin kuitenkin rikas joka ostaa 100 000 euron Mer­sun mak­saa siitä 1000 euroa enem­män ALV:n koro­tuk­sen takia. Tuol­la rahal­la voidaan mak­saa mum­mon kaik­ki lääkkeet.

    Kyse on siis siitä että ALV:n alhaal­la pitämi­nen on teho­ton­ta köy­häi­na­pua. Olisi järkevää aut­taa ihan oikeasti. Ei aute­ta mum­moa kympil­lä kuten vasem­mis­to halu­aa vaan tonnilla.

  102. Las­si Hieta­nen rin­nas­taa mum­moa, joka ostaa 1000 eurol­la lääkkeitä ja rikas­ta joka ostaa 100000 euron mer­sun. Taitaa mum­mo­ja olla moninker­tainen määrä. Ja tuskin nuo Mer­sun osta­jat edes joka vuosi osta­vat mer­su­ja. LIsäk­si mikä olisi se mekanis­mi jol­la nuo Mer­sunos­ta­jan mak­samat ALVit siir­ret­täisi­in mum­mo­jen hyväksi?

    Muu­ta­ma kom­men­toi­ja on muis­tanut maini­ta aika- ja korkotek­i­jän. Tänään veroina mak­set­tu ALV on eri asia kuin vaikka­pa 4 sukupolvea aikana ker­tyneen var­al­lisu­u­den 4 sukupolvea myöhem­min tapah­tu­vas­ta kulu­tuk­ses­ta mak­set­tu vas­taa­van kokoinen sum­ma. Korko­ta­son ole­tusar­vo on olen­nainen las­ket­taes­sa sen diskon­tat­tua nyk­yarvoa mut­ta kym­me­nien vuosien horison­til­la kyse on val­tavista eroista.

  103. Eivät ne tietenkään olekaan. Sen sijaan tänään mak­set­ta­va 23% on neu­traali neljän sukupol­ven päästä mak­set­tavaan 23% verrattuna.

    Pitäisi aina muis­taa miet­tiä yksi päivä ennen kuin kir­joit­tan vajai­ta ajatuk­siani inter­net­ti­in. (En nyt ole ihan var­ma pitääkö tuo diskon­ta­ta odote­tul­la tuo­tol­la, mut­ta en nyt jak­sa miet­tiä lop­pu­un asti)

    1. tcrown
      Ei pidä diskon­ta­ta, kos­ka se pääo­ma nousee odote­tun tuo­ton ver­ran. Jos ei nouse, tuot­to on odotet­tu väärin.

  104. Jos halu­taan ver­ra­ta jotain rahamäärää (kuten esimerkik­si vero­ja) tänään ja 40 vuo­den kulut­tua niin kyl­lä se tule­vaisu­u­den rahamäärä on diskon­tat­ta­va nyk­yarvoon jot­ta sum­mat oli­si­vat ver­tailukelpoiset tänä päivänä. Oikean korko­pros­entin suu­rud­es­ta voi toki kiistellä.

  105. No ei sitä diskont­tausko­rkoa tässä ole tarpeen pähk­iä. Se sama 23 pin­naa lähtää käytet­täessä sille tuo­tolle siinä kuin pääomallekin.

    Kari

  106. Keskustelijoil­ta on nyt uno­htunut verot­tamisen perussään­tö. Verot­ta­mi­nen tapah­tuu tehokkaim­min kun se tapah­tuu veron­mak­sukyvyn mukaan. 

    Tässä mielessä tulovero on tehokkain vero, sil­lä se kohdis­tuu suo­raan veron­mak­sukykyyn. Kenel­lä on suurem­mat tulot, hänel­lä on selvästi myös suurem­pi kyky mak­saa vero­ja. Suo­ra tulovero ei aiheuta mui­ta kulu­ja eikä kom­pen­saa­tioi­ta. Omaisu­usvero on jo huonom­pi, kos­ka omaisu­u­den muut­ta­mi­nen rahak­si tuot­taa aina kulu­ja. Lisäk­si se murentaa veron­mak­supo­h­jaa vähen­tämäl­lä pääo­man eli yhden tärkeän tuotan­non tek­i­jän arvoa. Huonoimpia ovat ALV ja muut vas­taa­vat, jot­ka eivät ota huomioon veron­mak­sukykyä. Siten ALV täy­tyy kom­pen­soi­da köy­him­mille jol­lain muul­la taval­la. On verotet­ta­va enem­män, jot­ta vero­tu­lo­ja voitaisi­in siirtää köy­him­mille, jot­ta he voisi­vat mak­saa vero­ja. Ei tässä ole järkeä. Sen lisäk­si ALV suosi­mal­la pääo­mat­u­lo­ja työ­tu­loi­hin ver­rat­tuna kas­vat­taa rikkaiden ja köy­hien välistä kuilua ja sil­lä taval­la aiheut­taa mon­en­laista harmia yhteiselle taloudelle.

  107. Mat­ti H:

    Tässä mielessä tulovero on tehokkain vero, sil­lä se kohdis­tuu suo­raan veronmaksukykyyn.

    ööö ei. Verot ei oo mitään vir­taus­ta, vaan ne on määriä. Vero­ja mak­se­taan omaisu­ud­es­ta. Veron­mak­sukyky = omaisuus.

    Sen lisäk­si ALV suosi­mal­la pääo­mat­u­lo­ja työ­tu­loi­hin verrattuna

    Ei. Alvi on neu­traali. Se verot­taa ihmis­ten elin­ta­so­ero­ja, eli mitä enem­män kulu­tat sitä enem­män mak­sat veroa.

    Pääo­mat­ulovero suosii kär­simät­tömiä kär­siväl­lis­ten yli ja palkkat­ulovero suosii niitä jot­ka naut­tii vapaa-ajas­taan eniten.

  108. On väliä.

    Ihmettelet, mitä väliä sil­lä on minkä nimistä veroa nos­te­taan ja minkä nimistä alennetaa.

    Sil­lä sil­lä on suuri merk­i­tys, sil­lä ratkaistaan, kenen vero kiristyy, ja kenen vero lievenee.

    Tuloveron alen­nus hyödyt­tä todel­lisu­udessa ain­oas­taan euroina suu­rit­u­loisia, samoiten tuloveron nos­t­a­mi­nen leikkaa suu­rit­u­lois­t­en tulo­ja varsinkin, jos se vielä kohdis­te­taan suurimpi­in tuloihin.

    Kaikkien välil­lis­ten­vero­jen kiristämi­nen vaikut­taa raskaasti pien­i­t­u­lois­t­en talous­but­jet­ti­in, suu­rit­u­lois­t­en taloudessa väil­lis­ten­vero­jen osu­us on huo­mat­tavasti pienem­pi, kuin pienituloisilla.

    ALV, ei ole ain­oa välilli­nen­vero, eikä kaik­ista pahinkaan, kun se ei ole ker­tyvä vero, niinkui kaik­ki ener­giaverot ovat, joi­ta per­itään ener­giantuot­ta­jil­ta ja jot­ka ker­tyvät kertjun katteisiin.

    Vuo­den­vai­h­teen sähköveron koro­tus oli täysin törkeä, sähkölasku­jen lop­pusum­mat nousi­vat sen takia yli 20%.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.