Oppositio ratkaisee Suomen suunnan

Oma käsi­tyk­seni on, että perus­suo­ma­laiset eivät ole menos­sa hal­li­tuk­seen. Nyt vain tak­tikoidaan sil­lä, saadaanko tämä näyt­tämään siltä, että PS kieltäy­tyy hal­li­tus­vas­tu­us­ta, vai siltä, että muut syr­jivät sitä. Voin tietysti olla väärässä.

Tämän jäl­keen päähal­li­tus­po­hjia on  jäl­jel­lä neljä. Jokin van­hoista suurista on oppo­si­tios­sa (3) tai ne muo­dosta­vat kolmis­taan hal­li­tuk­sen.  Näistä vihreät kaa­toi­vat jo kokoomuk­seen ja keskus­taan poh­jau­tu­van hal­li­tuk­sen, joten jäl­jel­lä on vain kolme poh­jaa. Suosikki­ni on edelleen sinipunaan poh­jau­tu­va six­pack. Miksi?

Vaik­ka vihrei­den puolue­val­tu­us­to teki mielestäni tyh­mästi kaataes­saan por­var­i­hal­li­tuk­sen poh­jan, on tässä ratkais­us­sa paljon hyviä puo­lia. Por­var­i­hal­li­tus oli nimit­täin eri­tyis­es­ti lop­pua kohden perin huono. Se ei päät­tänyt mis­tään vaan lykkäsi kaiken yli vaalien, vaik­ka paljon päätet­tävää olisi ollut. Syynä ei ollut poli­itikko­jen huo­nous vaan se, etteivät päähal­li­tus­puolueet olleet yksimielisiä oikein mistään.

Suomes­sa ei ole tärkeätä, mitkä puolueet ovat hal­li­tuk­ses­sa vaan mitkä ovat oppo­si­tios­sa, kos­ka suo­ma­lainen poli­ti­ik­ka on ei-poli­ti­ikkaa. Hal­li­tus­puolueil­la on melkein kaikissa isois­sa asiois­sa veto-oikeus. Sik­si se, mitkä puolueet ovat hal­li­tuk­ses­sa sanelee enem­mänkin sen, mitä hal­li­tus ei tee kuin sen, mitä se tekee. Esimerkik­si vihrei­den suurim­mat voitot hal­li­tuk­ses­sa ovat olleet tor­jun­tavoit­to­ja. Pienen puolueen voima ei riit­tänyt ydin­voiman kaatamiseen, mut­ta Vuo­tok­seen esimerkik­si riit­ti.  Juuri sik­si siel­lä tääl­lä korkat­ti­in (ennenaikaises­ti?) sham­pan­japul­lo­ja, kun vihreät jät­täy­tyivät pois.

Yhteiskun­ta pääsee jotenkin eteen­päin, kun kukin puolue on vuorol­laan oppo­si­tios­sa. Se, että kokoomus on ollut viime vuosikymmenet oppo­si­tios­sa, on tehnyt mah­dol­lisek­si hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan rak­en­tamisen. Oli vält­tämätön­tä, että kepu oli oppo­si­tios­sa EU-päätök­sen jäl­keen, sil­lä muuten sopeu­tu­mi­nen uuteen olisi ollut aivan mah­do­ton­ta. Demareil­la on kun­ni­akas men­neisyys hyv­in­voin­tiy­hteiskun­nan rak­en­tamises­sa, mut­ta sen uude­naikaistamisek­si puolueen olisi hyvä välil­lä olla oppositiossa.

Tärkeim­mät demareille mah­dot­tomat päätök­set tosin tehti­in Lip­posen hal­li­tusten aikoina ja hänen johdol­laan. Sik­si demarei­den oppo­si­tiokaudelle ei ole niin huu­tavaa tarvet­ta ja sik­si por­var­i­hal­li­tus sai tämän mis­sion täyte­tyk­si nopeasti, eikä hal­li­tuskau­den lop­puaikoina ollut mitään tekemistä, kos­ka kokoomus ja kepu torp­pa­si­vat tois­t­en­sa esi­tyk­set. Kokoomus olisi kyl­lä halun­nut jatkaa demarien nui­jimises­sa pidem­mälle, mut­ta kos­ka meis­sä kaikissa asuu pieni demari, kokoomus olisi tarvin­nut yksinker­taisen enem­mistön päästäk­seen purka­maan hyv­in­voin­ti­val­tio­ta enemmän.

Kol­men entisen suuren hal­li­tus­po­h­ja on pahin mah­dolli­nen, kos­ka sil­loin läs­nä ovat kaik­ki veto-oikeudet, eikä hal­li­tus saisi aikaan ker­ras­saan mitään. Uno­htakaa se vaihtoehto!

Jäl­jelle jäävät puna­mul­ta tai sinipuna. Puna­mul­las­sa olisi se hyvä puoli, että kaik­ki mukana ole­vat puolueet ovat ainakin retorisel­la tasol­la halukkai­ta tor­ju­maan kas­vavia tulo­ero­ja. Mut­ta onko tähän todel­lista halukku­ut­ta ja valmi­ut­ta sel­l­aisi­in muu­tok­si­in, jot­ka aidosti tor­ju­vat köy­hyyt­tä ja osoit­ta­vat työt­tömille tien ulos köy­hyy­destä. Rikkau­den tuhoami­nen kyl­lä alen­taa Gini-ker­roin­ta, mut­ta ei tor­ju köy­hyyt­tä. Voimakkai­ta toimia tarvi­taan pieni­palkkaisten ase­man paran­tamisek­si (eikä tähän kel­paa se, että pieni­palkkai­sista tehdään työt­tömiä) sekä palkkat­u­lo­jen ja tulon­si­ir­to­jen yhdistämiseksi.

Oma suosikki­ni on sinipuna, kos­ka on niin paljon sel­l­aista, mitä pitäisi tehdä – pitäisi tehdä jopa val­is­tunei­den kepu­lais­ten mielestä – mut­ta minkä tekem­i­nen on kepu­laisille mah­do­ton­ta. Sää­ty­talol­la saati­in kol­men­toista päivän aikana sen­tään aikaankin jotain ja pääosin oikein hyvää. Läh­es kaik­ki se hyvä oli sel­l­aista, jos­ta joudu­taan luop­umaan, jos kepu on hallituksessa.

On kansankun­nan etu, että keskus­ta on tämän vuoron oppo­si­tios­sa. Six-pack takaisin!

92 vastausta artikkeliin “Oppositio ratkaisee Suomen suunnan”

  1. Noista neu­vot­telu­jen anti-kepu tulok­sista olisi kiva kuul­la lisää, eli kuin­ka paljon ja minkälaista hyvää Suo­mi menet­ti sinän­sä merk­i­tyk­set­tömän alv-kiis­tan vuoksi.

  2. Sanakir­jaan Poli­ti­ik­ka-Suo­mi siis lisäys:

    Uudenaikaistaminen=purkaminen

    1. Janne S.
      Juuri tuon asen­teen takia tämä on joskus niin vaikeata
      Uude­naikaistamista on sen oival­t­a­mi­nen, että kaik­ki eivät ole pysyvässä työ­suh­teessa tehtaas­sa, jos­sa työai­ka on 8–16.
      — On palveluelinkeino­ja, jois­sa kiin­teä työai­ka on han­kala, kos­ka asi­akkaat eivät nou­da­ta sitä
      — on prekari­aat­tia, joka tekee silp­putöitä, mut­ta jon­ka soisi ole­van myös oikeutet­tu sosiaaliturvaan
      — että työvoimaan kohdis­tuneet laatu­vaa­timuk­set ovat lisään­tyneet, minkä seu­rauk­se­na pitää voi­da yhdis­tää palkkat­u­lo­ja ja tulonsiirtoja
      — pakka­nen voi keskeyt­tää työt muual­lakin kuin met­sätöis­sä ja raken­nuk­sil­la — esim hiih­to­his­seil­lä — joten sään­tö­jen pitäisi olla samat uusil­la elinkeinoil­la kuin van­hoil­la ja että uusien elinkeino­jen ilmaan­tu­mi­nen on ihan jees.
      — työl­lisyy­den paran­t­a­mi­nen edel­lyt­tää pienyrit­täjyy­den hyväksymistä ja sen toim­intaedel­ly­tys­ten tekemistä mahdolliseksi
      — että sosi­aalisen vas­tu­un sälyt­tämi­nen työ­nan­ta­jalle johtaa siihen, että työhöno­to­ssa ollaan entistä valikoivempia.

  3. Six­pack sinipuna olisi hyvä, mut­ta ovatko demar­it jo valmi­ita taipumaan edes hiukan perus­tu­lon suuntaan?
    En kyl­lä näe oikeas­t­aan muu­takaan järkevää hallituspohjaa.

  4. Voisikos Soin­in­vaara avoimuu­den nimis­sä val­ot­taa, mitä hänen tietämyk­sen­sä mukaan Sää­ty­talol­la jo sovit­ti­in hallitusohjelmasta?

    Voisi­vat sit­ten kansalaisetkin tehdä arvioi­ta aikaansaan­nos­ten hyvyydestä.

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen

    1. Neu­vot­te­lut ovaty luot­ta­muk­sel­lisia kunnes hal­li­tus on muo­dostet­tu. Jos eivät olisi, mis­tään ei voitaisi keskustella.

  5. Soin­in­vaara on tulessa — mie­lenki­in­toista blog­gaus­ta pukkaa ker­ta päivään. Kyl­lä kan­nat­ti äänestäjien­sä tehdä miehestä kansane­dus­ta­ja, jo pelkästään tämän blo­gin aihe­p­o­h­jan vuoksi.

    Hal­li­tus­neu­vot­telu­jen venymis­es­tä on myös se ilo, että poli­it­tiset kuviot tule­vat näkyväm­mik­si ja ker­rankin inten­si­ivis­es­ti silmien eteen, ja kansane­dus­ta­jil­lakin on varsi­naisen valiokun­tatyön vähyy­den vuok­si aikaa pohdiskel­la omi­aan. Jotkut tietysti käyt­tävät tilaisu­u­den hyväk­seen kiin­nos­tavam­min kuin toiset. 🙂

  6. Olisin tyy­tyväi­nen jos joko vihreät tai vasem­mis­toli­it­to heit­et­täisi­in six­pack­istä pihalle (mielum­min vas). Suomel­la ei ole varaa kah­teen sihen, että kak­si talouselämän tuhoa­japuoluet­ta on yhtäaikaa hallitusvastuussa

  7. Kiin­toisa ana­lyysi — Lip­posen uus­lib­er­al­is­tis­ten hal­li­tusten tulok­sista olen samaa mieltä — ja siitä demarien nykyi­nen surkeus paljolti johtuu. Demarien poli­ti­ikkana ei todel­lakaan ollut elinkei­noelämän priv­i­le­gioiden poistaminen.
    Mut­ta Katainen päämin­is­ter­inä… sehän olisi melkein samaa kuin Väyry­nen pääministerinä.

  8. Six pack pystyy jar­rut­ta­maan kuudel­la pyöräl­lä? Jotenkin tun­tuu turhal­ta ottaa hal­li­tuk­seen puoluet­ta jon­ka ain­oa idea on tulo­ero­jen pienen­tämi­nen vero­ja kiristämäl­lä ja tulon­si­ir­to­ja lisäämäl­lä. Mik­sei nyt matki­ta Ruot­sia ja las­ke­ta veroja?

  9. “Hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taa” pitää purkaa, ja tätä mieltä pitäisi olla kaikkien, myös niiden, joiden mielestä hyv­in­vin­tiy­hteiskun­taa pitää rak­en­taa lisää.

    Tämä sik­si, että tässä yhteiskun­nas­sa on rak­en­tei­ta, jot­ka estävät työl­listymistä, rak­en­tei­ta, jot­ka estävät toim­into­jen ja ‘palvelu­iden’ kehit­tämistä jne. Jos halu­taan kehit­tää heikoimpi­en olo­ja ja paran­taa työl­lisyyt­tä, jne. siihen tarvi­taan resursse­ja eikä vasem­mis­ton stan­dard­i­ratkaisu “korote­taan vero­ja” toi­mi laf­ferin käyrän laske­val­la osalla. 

    Mis­tä niitä vero­ja muka enää kiris­tet­täisi­in? Jos ostan kau­pas­ta jotain 100 eurol­la, siitä menee 23 pros­ent­tia alv:ia, eli kaup­pi­aalle jää 77 euroa. Koko ketju voidaan sivu­ut­taa, olete­taan peräit, että tämä on lasken­nal­lista katet­ta. Ja sit­ten se kaup­pias mak­saa tästä verot ennen kuin voi ottaa rahat omaan tasku­un­sa. Kun mar­gin­aalil­la oper­oidaan, heit­etään pyöreä luku 30 pros­ent­tia, joka on taku­ul­la alakant­ti­in. Kaver­ille jää siis käteen noin 54 euroa. Minä olen sataseni tien­atak­seni myynyt jotain vas­taavasti 185 euron edestä samal­la logiikalla. 

    Eli siitä, kun minä alan myy­dä jotain (työtäni tms.) siihen, kun minä ostan sil­lä jotain ja mak­san siitä, val­tio vetää välistä, ei suinkaan sitä 46%, joka on hyvin lähel­lä Suomen lasken­nal­lista veroast­et­ta, vaan liki 70 pros­ent­tia. Eli jos halu­an jotain, ja teen sen eteen työtä, niin tässä pros­es­sis­sa luo­dus­ta lisäar­vos­ta val­tio vie 70%. Meille vai­h­tokau­pan osa­puo­lille jää jaet­tavak­si vain vajaa 30 prosenttia. 

    Minus­ta on aivan päivän­selvää, että ainakaan vero­jen kiristämi­nen ei voi mitenkään olla oikea ratkaisu. Ei minkään val­takun­nan verojen.

  10. Sylt­ty: min­un on vaikea ymmärtää väitet­tä, että Vihreät on talouselämän tuhoa­japuolue. (“Talouselämäl­lä” tässä yhtey­dessä taide­taan tarkoit­taa elinkei­noelämää eli yri­tys­toim­intaa?) Oma vaikutel­mani riv­ivihreänä on, että Vihreät halu­a­vat kan­nus­taa yrit­täjyy­teen, eri­tyis­es­ti vihreään ener­gia- ja teknolo­giayrit­täjyy­teen (tosin pyrkimyk­siä tähän Talouselämä par­jasi viime viikol­la hyvin negati­ivisin muo­toiluin). Käsit­tääk­seni Vihreään veropoli­ti­ikkaan kuu­luu lisäk­si päämäärä teol­lisu­u­den ympäristöä hait­taavien toim­inta­muo­to­jen tiukem­mas­ta vero­tuk­ses­ta (ympäristöys­täväl­lisem­pi­en toim­inta­muo­to­jen rohkaisemisek­si). Mut­ta jos “talouselämäl­lä” ei viita­ta elinkei­noelämään, vaan koko kansan­talouden tilaan, muis­tut­taisin Teitä, Sylt­ty, siitä, että Vihreät ja Kokoomus oli­vat ain­oat puolueet, jot­ka otti­vat ennen vaale­ja tosis­saan val­tio­varain­min­is­ter­iön varoit­te­lut kestävyys­va­jeen koos­ta (ks. http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Ekonomistit+teilaavat+puolueiden+talouspolitiikan/1135265118912 ). Talous­poli­ti­ikkan osalta Vihreät siis ovat ainakin omas­ta mielestäni huo­mat­tavasti demare­i­ta ja vasem­mis­toli­it­toa vas­tu­ullisem­pi toimija.

    Se on eri asia, etten ole var­ma, voiko julk­ista sek­to­ria enää tehostaa. Ainakin ter­vey­den­huol­lon puolel­la työelämän mielekkyys on kaiken maail­man tuot­tavu­ussähinän myötä käsit­tääk­seni laskenut melkein sietämät­tömäk­si. Täl­lä on negati­ivisia vaiku­tuk­sia työssä jak­samiseen, mitä taas tarvit­taisi­in, jot­ta työuria voitaisi­in pidentää.

  11. Tas­a­puolisu­u­den nimis­sä Osmo voisi nyt sit­ten val­ot­taa sitä, mitä saadaan eteen­päin kun vihreät jätetään oppositioon.

  12. Osmo, poimin vain kier­toil­maisun tek­stistäsi sel­l­aise­na kuin sitä käyt­tävät por­var­it sen tarkoit­ta­vat. Tarkoi­tus ei ole väheksyä Vihrei­den ja sin­un pyrkimys­tä (ainakin puheis­sa) uude­naikaistaa hyv­in­voin­tiy­hteiskun­taa purka­mat­ta sitä.

    Pätkä­työl­lisenä yri­tys­tä perus­ta­vana nuore­na tutk­i­jana uud­is­tus­tarve on kyl­lä lähel­lä omako­htais­es­tikin jokaises­sa mainit­se­mas­sasi kohdas­sa, pait­si pakkasen osalta.

    Mut­ta sitä en oikein näe, kuin­ka kokoomus taus­taryh­m­i­neen olisi Vihreille luon­tevin kump­pani kehitet­täessä esim. pienyrit­täjyy­den toim­intaedel­ly­tyk­siä. Kan­nat­tako tuo joukko vaikka­pa sitä, että siir­tymi­nen yri­tyk­sen asiantun­ti­jate­htävistä tai hal­vas­ta silp­putyövoimare­servistä alan kil­pail­e­vak­si yrit­täjäk­si olisi yhteiskun­nan puoles­ta tehty helpom­mak­si mah­dol­lis­ta­mal­la veroil­la rahoitet­tu­jen tulon­si­ir­to­jen ja itse han­kit­tu­jen tulo­jen yhdistäminen?

  13. Ei tuo six-pack hal­li­tus mikään unel­ma­joukkue ole, mut­ta sen paras puoli olisi se, että saisimme sil­loin Beav­is ja Butthead ‑oppo­si­tion.

    Toiv­ot­tavasti Kokoomus ja SDP saisi­vat asiansa keskenään sovit­tua. Osmon aikaisem­mist kir­joituk­sista päätellen tun­tuu, että neu­vot­te­lut kaa­tu­i­v­at ennem­minkin henkilökemioi­hin ja liian pitkälle vietyyn uhkapeli­in kuin asiakysymyksiin.

  14. “Osmo Soin­in­vaara kir­joit­ti 8.6.2011 kel­lo 11:56”

    Jatkan fan­i­tus­ta. Tuos­sa kom­men­tis­sa kitey­tyy poikkeuk­sel­lisen tiivi­inä lis­tana niin moni asia työelämän ja sen sään­tö­jen uud­is­tu­mis- ja uud­is­tamis­tarpeesta, että mm. tuo­ta luet­te­loa mah­dol­li­sine imp­likaa­tioi­neen soisi use­am­mankin poli­itikon ja työelämä­vaikut­ta­jan asi­aanku­u­lu­val­la har­taudel­la pohti­van. Var­masti paljon muu­takin on, mut­ta tuos­ta nyt kärkeen.

  15. Olen samaa mieltä, että terävä ja kri­it­ti­nen oppo­si­tio kirkas­taa politiikkaa.

    Hal­li­tus­pak­ka menee viimeistään siinä vai­heessa sekaisin, kun nimitetään min­is­ter­it. Viime hal­li­tuk­ses­sakin oli etenkin nais­ten kohdal­la melkoista aisan yli potkimista noin niinkuin poli­it­tis­es­ti. Varsinkin naiset kunnostautuivat:

    Kokoomus­lainen Risikko oli sosialidemokraat­tisem­pi kuin yksikään sosialidemokraatti-rouva. 

    Sitä vas­toin Holm­lund ketään kuulemat­ta siir­si hätäkeskuk­sia kuin sot­a­min­is­teri. Aselu­vista puhumattakaan.

    Sirk­ka-Liisa Antti­la puhui porkkanoista sil­lä aikaa kun siko­ja kaltat­ti­in elävältä ja Saimaan norp­paa kalastet­ti­in sukupuuttoon.

    Lehtomä­ki piut paut välit­ti mum­mo­jen (paska)hädästä, kun­han vain sai aja­mansa jäte­lait läpi ja siinä sivus­sa tuli uraa­ni­akin suosittua…

    Elikkä min­is­ter­it anta­vat poli­ti­ikalle kasvot ja ne voivat olla aivan eri­laiset kuin mitä Sää­ty­talol­la on maalailtu.

  16. On kyl­lä kom­pat­ta­va “amatööriä”: Tästä blo­gista on tul­lut paik­ka numero 1 jos halu­aa saa­da edes jotakin uutisia ja ana­lyysiä siitä, mitä hal­li­tuk­sen muo­dostamises­sa on nyt (ehkä) tapah­tu­mas­sa ja mitä voisi tapah­tua. Vaikka­pa YLE:n net­tiuutis­ten sisäl­lök­si kun tun­tuu riit­tävän se, että Katainen on mur­jais­sut vitsin sala­maval­oista ja migreenistä…

    Jän­nä huo­ma­ta, että moni media ml. HS on pää­tynyt viit­taa­maan jatku­vasti näi­hin Soin­in­vaaran blogikirjoituksiin.

  17. Oikein hyvä artikke­li Osmo!

    Syltylle muis­tut­taisin, että se mitä nim­ität yri­tys­tuhoo­jak­si on Kepun kanssa kuitenkin pitkälti luonut mei­dän toimi­van hyv­in­voin­ti­val­tion. Se onnis­tui niin, että äärili­ikkeitä (Kok./lib. ja kom­mu­nis­tiset puolueet) ei päästet­ty suuris­sa määrin vaikut­ta­maan. Sen sijaan niiden tuo­ma uhka toi­mi eri­no­maise­na kimmok­keena yhteistyölle ja halulle todel­la rak­en­taa hyvinvointia.

  18. Sylt­ty:

    Olisin tyy­tyväi­nen jos joko vihreät tai vasem­mis­toli­it­to heit­et­täisi­in six­pack­istä pihalle (mielum­min vas). Suomel­la ei ole varaa siihen, että kak­si talouselämän tuhoa­japuoluet­ta on yhtäaikaa hallitusvastuussa

    🙂 Sin­ul­la ei jää puoluei­ta jäl­jelle. Aiem­min haukuit SDP+Kesk+PS kokoon­panon sel­l­aisek­si, joka var­masti tuhoaisi Suomen talouden. Samaan hen­gen­ve­toon ver­t­a­sit Suomen talouden tuhoamista EU-tukipaket­tien toimivu­u­teen uskomiseen. Eli eivät säästy talouden tuhoamisen syytök­siltä Kokoomus ja RKP:kaan.

    Vielä on kristilliset.

  19. Kom­ment­ti Osmo Soin­in­vaar­alle 8.6.2011 kel­lo 11:27

    Mitäpä jos tosi­aan menisitte niitä salaisia hallinto­pi­to­janne viet­tämään Katari­inan palat­si­in Tsarskoe Selos­sa? Johan tuo olisi aina vain kodikkaam­paa, kun karko­tuk­set Siperi­aankin on nähtävästi otet­tu uudelleen käyttöön.

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen 

    http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/HSfin+hetki+hetkelt%C3%A4+-seuranta+hallituskriisist%C3%A4+p%C3%A4%C3%A4ttyy/1135266714337

    14.59: Eduskun­nan kahvi­las­sa ihme­tel­lään, mis­sä Eero Heinälu­o­ma on. Jonkun tiedon mukaan Mal­lor­calla, mikä herät­tää ”saletisti nat­saa” ‑tyyp­pisiä her­jo­ja. Joku taas sanoo soit­ta­neen­sa Heinälu­o­man puhe­limeen ja kuulleen­sa sieltä venäjänkielisen oper­aat­torin puhetta.

  20. — pakka­nen voi keskeyt­tää työt muual­lakin kuin met­sätöis­sä ja raken­nuk­sil­la – esim hiih­to­his­seil­lä – joten sään­tö­jen pitäisi olla samat uusil­la elinkeinoil­la kuin van­hoil­la ja että uusien elinkeino­jen ilmaan­tu­mi­nen on ihan jees. 

    Sama pätee ns. aurinko­työhön. Uimaran­nal­la pitää kioskia pariskun­ta. He viet­tävät koko kesän tiivi­isti ran­nal­la, vain sade­päiv­inä kios­ki on kiin­ni. Yrit­täjä voi toimia näin, mut­ta jos heil­lä olisi työn­tek­i­jä, pitäisi työvuoroista sopia jo ennen kuin ilmati­eteen­laitos on antanut luotet­ta­van sääennusteen. 

    Voiko tämän ratkaista niin, että lop­putu­los on reilu sekä yrit­täjän että työn­tek­i­jän kannal­ta? Työn­tek­i­jähän ote­taan keven­tämään yrit­täjän työ­taakkaa eikä notku­maan kioskil­la ja nos­ta­maan palkkaa, vaikkei mitään tekemistä olisikaan.

  21. Poli­ti­ik­ka häir­it­see nyt jo liikaa poli­ti­ikan tekoa.

    Poli­it­tisik­si voitoik­si käsitetään asioi­ta, jot­ka saat­ta­vat olla het­kel­lisiä puolue­poli­it­tisia voit­to­ja tai tak­tisia neu­vot­telue­tu­ja, mut­ta kansakun­ta itse tässä “ottaa takki­in” joka ain­oa päivä, jol­loin meil­lä ei ole toim­intakyky­istä hallitusta.

    Tärkeitä uud­is­tuk­sia ja päätök­siä on tulos­sa, osa niistä sel­l­aisia, joista ei paljon kiitel­lä mut­ta jot­ka on pakko tehdä. 

    Nämä päätök­set on silti vas­tu­ullis­es­ti toteutet­ta­va ja mielel­lään parhaal­la mah­dol­lisel­la tavalla. 

    Ensi vaaleis­sa sit­ten taas joku voit­taa ja joku häviää. Mut­ta liik­keessä on pysyt­tävä. Nyt on jumi­udut­tu paikoilleen pelon jähmettäminä.

  22. Tiedemies
    “Minus­ta on aivan päivän­selvää, että ainakaan vero­jen kiristämi­nen ei voi mitenkään olla oikea ratkaisu. Ei minkään val­takun­nan verojen.”

    Mar­ja
    “Se on eri asia, etten ole var­ma, voiko julk­ista sek­to­ria enää tehostaa. Ainakin ter­vey­den­huol­lon puolel­la työelämän mielekkyys on kaiken maail­man tuot­tavu­ussähinän myötä käsit­tääk­seni laskenut melkein sietämät­tömäk­si. Täl­lä on negati­ivisia vaiku­tuk­sia työssä jak­samiseen, mitä taas tarvit­taisi­in, jot­ta työuria voitaisi­in pidentää.”

    Jos on niin, että vero­ja ei voi kiristää ja niin, että julk­ista sek­to­ria on vaikea tehostaa vai­h­toe­hdok­si jää palvelumak­su­jen korot­ta­mi­nen, kos­ka halu­amme palvelun laadun entu­ud­estaan paranevan. 

    Pien­i­t­u­loisille täy­tyy sit­ten jär­jestää sosi­aalisen luo­to­tuk­sen palvelui­ta ja tavaran kier­rä­tys­tä, jot­ta he saa­vat rahansa riit­tämään palvelumak­sui­hin. Kau­pat voisi­vat kerätä ja uuteen vai­h­tavien asi­akkaiden van­haa tavaraa lahjoituksi­na. Sosi­aal­i­toi­mi voisi myy­dä tavaran tarvit­seville palvelun tuot­tamisen hallinnol­lis­ten kus­tan­nusten hinnalla.

    Näin samal­la kun ostaisi uut­ta tavaraa voisi aut­taa köy­hiä ja ALV:ia ei tarvit­sisi nos­taa. Krääsää ei olisi pakko niin paljon tuo­da maa­han, kos­ka käytet­ty tavara menisi kier­toon. Maa­han tuo­ta­va tavara olisi laadukkaam­paa. Pien­i­t­u­lois­t­enkin rahat riit­täi­sivät parem­min palvelui­hin, jol­loin niitä voitaisi­in kehittää.

  23. “Neu­vot­te­lut ovaty luot­ta­muk­sel­lisia kunnes hal­li­tus on muo­dostet­tu. Jos eivät olisi, mis­tään ei voitaisi keskustella.”

    Mik­si? Kuvit­tele tilanne, jos­sa kaik­ki hal­li­tu­so­hjel­man olen­naiset (julk­ista tietoa ole­vat dokkar­it) oli­si­vat kokoa­jan reaali­aikaises­ti tarkasteltavina esim Google doc­sis­sa ? Mitä puhei­ta kansa ei saisi tietää?

  24. antti:

    Mik­sei nyt matki­ta Ruot­sia ja las­ke­ta veroja?

    Vuon­na 1996 Ruotsin veroaste oli 51,9 % ja Suomen 48,2 %. Vuon­na 2009 Ruotsin veroaste oli 46,4 % ja Suomen 43,1 %.

    Ruot­sis­sa ja Suomes­sa on siis las­ket­tu vero­ja 15 viime vuo­den kulues­sa läh­es täs­mälleen yhtä paljon, mut­ta kos­ka Suomen lähtö­ta­so oli alun alku­jaankin alhaisem­pi, myös Suomen veroaste laskemis­ten jäl­keen on saman ver­ran alhaisem­pi. Kysymys “Mik­sei nyt matki­ta Ruot­sia ja las­ke­ta vero­ja?” on suun­nilleen yhtä järkevä kuin olisi kysymys, mik­sei suomen kielessäkin otet­taisi käyt­töön ä- ja ö‑kirjaimia kun ker­ran ruotsin kielessäkin käytetään niitä.

    Mik­sei nyt matki­ta Ruot­sia ja nos­te­ta veroast­et­ta neljät­tä prosenttiyksikköä?

    Tiedemies:

    - — tässä yhteiskun­nas­sa on rak­en­tei­ta, jot­ka estävät työl­listymistä, rak­en­tei­ta, jot­ka estävät toim­into­jen ja ‘palvelu­iden’ kehit­tämistä jne. Jos halu­taan kehit­tää heikoimpi­en olo­ja ja paran­taa työl­lisyyt­tä, jne. siihen tarvi­taan resursse­ja eikä vasem­mis­ton stan­dard­i­ratkaisu “korote­taan vero­ja” toi­mi laf­ferin käyrän laske­val­la osalla.

    Tämä työl­listymistä estävien rak­en­tei­den samais­t­a­mi­nen veroas­t­een korkeu­teen ei vain ker­ta kaikki­aan toi­mi empi­iris­es­ti. Jos kat­so­taan esimerkik­si Suomea, Ruot­sia, Nor­jaa ja Tan­skaa, niin Suomes­sa on näistä matal­in veroaste mut­ta korkein työt­tömyys. EU:n korkein työt­tömyys, yli 20 %, on Espan­jas­sa, jos­sa veroaste on vain 30,7 % eli suun­nilleen kol­man­nek­sen alhaisem­pi kuin korkeaveroisim­mis­sa Pohjoismaissa.

    Pikem­minkin voidaan sanoa täs­mälleen päin­vas­toin, että siel­lä, mis­sä työl­listymisen esteet onnis­tu­taan parhait­en pois­ta­maan, on parhait­en varaa ylläpitää korkeaa veroast­et­ta. Sin­una varoisin siis vaa­ti­mas­ta näi­den estei­den pois­tamista entistä parem­min, kos­ka se saat­taa onnistues­saan hyvinkin nimeno­maan taa­ta Suomen säi­lymisen korkean vero­tuk­sen maana jatkossakin.

    Olen aika hämil­läni siitä, että vetoat johonkin Laf­ferin käyrän kaltaiseen huuhaat­alousti­eteeseen, joka kumou­tui empi­iris­es­ti jo neljän­nesvu­o­sisa­ta sit­ten. Olethan julkises­ti sanonut arvostavasi mm. Paul Krug­ma­nia, joka tun­netusti ei jätä käyt­tämät­tä yhtään tilaisu­ut­ta vinoil­la Laf­ferin käyrä ‑usko­vaisille.

  25. Kale­vi Kämäräiselle: Siitä riip­pumat­ta, että jokaiseen ketju­un kom­men­toit pari ker­taa, että neu­vot­te­lut pitäisi tehdä täysin avoimesti, tämä asia ei kuitenkaan täl­lä neu­vot­telukier­roksel­la tule muut­tumaan. Neu­vot­telu­jen pitämi­nen luot­ta­muk­sel­lise­na ennen lop­putu­losta voi kovasti turhaut­taa, mut­ta tiedok­sesi, että mielip­i­teesi on tul­lut selväk­si, ja omas­ta puolestani toiv­otan rop­pakau­pal­la kärsivällisyyttä.

    Lisäk­si epäilen, ettei rin­nakkainen kansalaiskeskustelu neu­voteltavista asioista ainakaan helpot­taisi lop­putu­lok­sen saavut­tamista. Me äänestäjät olemme ilmais­seet mielip­i­teemme äänestämäl­lä, ja ainakin vihreät aja­vat (sen perus­teel­la mitä tästä blo­gista ja uuti­sista olen lukenut) niitä asioi­ta, mis­tä myös ennen vaale­ja puhuivat.

  26. Kom­ment­ti TuomasO:lle 8.6.2011 kel­lo 16:52

    Eipä tai­da mikään muut­tua ellei siitä perään toitot­tele. Radion viiden uuti­sis­sa vihrei­den toden­näköis­es­ti tule­va pres­i­dent­tiehdokas Pekka Haav­is­tokin viit­tasi poli­it­tisen eli­itin kovapäisyy­teen mon­es­sa asi­as­sa, joista yksi taisi juuri olla avoimuu­den puute.

    Ter­veisin Kale­vi Kämäräinen

  27. Tuuk­ka, siel­lä Google Doc­sis­sa olevas­sa hal­li­tu­so­hjel­mas­sa luk­isi sit­ten että “on tärkeää tur­va­ta hyv­in­voin­tipalve­lut, lap­sis­sa on tule­vaisu­us, ja työn­teon tulisi aina kan­nat­taa”, tms. Samantien voisi neu­votel­la A‑talkissa. Kun Yhdys­val­lois­sa ruvet­ti­in julkaise­maan senaatin valiokun­tien keskustelupöytäkir­jo­ja niin seu­raus oli että keskustelti­in vähem­män ja sekin valiokun­nan ulkop­uolel­la, ja tuo osaltaan on taustal­la sen maan poli­ti­ikan pop­ulis­tisu­udessa ja polarisoituneisuudessa.

  28. Niin ja vielä, taus­ta­ma­te­ri­aalit voisi olla julk­isia, mut­ta kai ne onkin. Päätellen julk­isu­udessa olleista luvuista esimerkik­si VM:n kestävyys­va­jer­ap­pari on ollut keskustelun poh­jana. Kevään radikaalein­ta yhteiskun­nal­lisu­ut­ta kir­jal­lisu­ut­ta, pidin sukupolvien välistä tulon­jakoa koske­va osio­ta hyvänä (esim. elinkaari­mallit liiken­nein­vestoin­neis­sa joi­ta VM aivan oikein vas­tus­taa) “Me päätämme, lapsen­lapset maksavat?”

  29. Jot­ta järkevä keskustelu olisi mah­dol­lista, pitäisi kestävyys­va­je heit­tää samaan roskako­ri­in kuin muinainen kulutusjuhlakin.
    Olen ihan hiukan koet­tanut seu­ra­ta eläke­vaku­ut­ta­jien tilan­net­ta — eikä hädän päivä ole ihan lähel­lä. Viime viikol­la oli Kaup­pale­hdessä jut­tu Kirkon eläke­vaku­u­tuk­ses­ta, sijoituk­set riit­tävät eläkkei­den mak­su­un vuo­teen 2080 saak­ka! Lie­nee ennä­tys, mut­ta tilanne on saman suun­tainen muil­lakin sek­tor­eil­la. Ja rahaa­han ker­atään koko ajan lisää.

  30. Mielestäni oppo­si­tion pitäisi ottaa kri­it­ti­nen rooli, kyseenalais­taa nyky­menoa ja hal­li­tuk­sen ja jopa omaakin politiikkaa.

    Esimerkik­si mitä on ter­ve talouskasvu? Onko se sitä, että tavaraa viedään kaatopaikalle ja uut­ta tehdään tilalle. Käsit­tämätön­tä, että joku Fukusi­man kaltainen katas­trofi lisää talouskasvua ja sen on hyvä asia!

    Entä kansal­li­var­al­lisu­us. Por­var­i­hal­li­tus yksi­ty­istäisi kaik­ki — val­tion kaivos­toim­inta on annet­tu pois, samoi lan­noite­tuotan­to, Posti­pank­ki, TELE, YLE:n jakelutekniikka…
    Ruot­sis­sa kansal­li­var­al­lisu­ut­ta on kar­tutet­tu — se on yhteiskun­nan tase ja hyv­in­voin­nin ja kasvun pohja.

    Eli pois virkamies­mäisyys ja tilalle kri­it­tisyyt­tä ja mieliku­vi­tus­ta — ruot­salaista iloisuutta.

  31. Mar­ja
    Se on eri asia, etten ole var­ma, voiko julk­ista sek­to­ria enää tehostaa. Ainakin ter­vey­den­huol­lon puolel­la työelämän mielekkyys on kaiken maail­man tuot­tavu­ussähinän myötä käsit­tääk­seni laskenut melkein sietämättömäksi. 

    No aivan var­masti voi tehostaa.

    Tehost­a­mi­nen kun ei tarkoi­ta sitä, että ruoskit­taisi­in työn­tek­i­jöitä ruoskalla tekemään enem­män, vaan tehdään vähem­män turhaa ja enem­män järkevää.

    Annan tässä nyt täysin yksinker­taisen tehostamisvinkin: opiske­li­joiden ate­riat­uen. Lakkaute­taa ate­riatu­ki ja nos­te­taan opin­tora­haa sil­lä lasken­nal­lisel­la määräl­lä, paljonko opiske­li­jat hyö­tyvät ateriatuesta. 

    Ja sim­sal­abim! Maail­ma olisi ker­ral­la tehos­tunut vähin­täänkin sen ver­ran, että yliopis­to­jen ruokalin­jas­tot vetäi­sivät parem­min, kun sitä opiske­li­jako­rt­tia ei tarvitse vilaut­taa kas­sal­la. Ja sim­sal­abim kak­si, jos­sain kir­jan­pitäjä ja toisaal­la virkamies säästäisi saman tien aikaa, kun ei tarvitse täytel­lä ja siir­rel­lä ate­riatu­keen varat­tu­ja rahoja.

    Mut­ta hei, eihän näin voi nyt vaan voi­da tehdä, kos­ka tämä on Suo­mi. Kyl­lä virkamiehet ja poli­itikot tietää kuin­ka opiske­li­joiden täy­tyy käyt­tää rahansa. 

    Lisäk­si pitää ottaa huomioon että raukat opiske­li­jat, ne tule­vat lääkärit, diplo­mi-insinöörit ja juris­tit, eivät nyt vaan osaa syödä, jos ruokailua ei sub­ven­toi­da vaan kuol­e­vat nälkään ja sil­loin val­tion tekemän raskaat koulu­tus­in­vestoin­nit val­u­tat täysin hukkaan.

  32. Vain Oden alus­tuk­sen lukeneena:
    Kyl­lä! Kepun vuoro olisi olla pois­sa vas­tu­us­ta. Vih­doin kaupunki­laista poli­ti­ikkaa, kiitos.
    Tule­vaisu­us on kaupungeis­sa ja Vapaavuor­ta mukaellen: kysen on vain siitä miten kaupungis­tu­mi­nen hal­li­taan, sil­lä se on joka tapauk­ses­sa väistämätön kehityskulku.
    Kaupungeis­sa on hyvä asua, jos se vain mah­dol­lis­te­taan. Kaupunke­ja tulee voi­da kehit­tää kaupunki­maisu­u­den ehdoilla.

  33. Vihreil­lä voi olla tapa säh­lätä. Sil­loin kuin on arka­di­an mäen tuli­pa­lo, sitä pitää yrit­tää sam­mut­taa ja hoitaa, eikä lähteä pres­i­dent­tiehdokas­ta kyhäämään. 

    Onkos vihreät ja vaa­likar­ja erkaan­tuneet? Nyt on hal­li­tus­neu­vot­te­lut, ei pres­i­dentin­vaalit! Vihreiltä tai osalta heistä siis onneton veto tähän saumaan.

  34. tiedemies kir­joit­ti 8.6.2011 kel­lo 12:12:

    “Jos ostan kau­pas­ta jotain 100 eurol­la, siitä menee 23 pros­ent­tia alv:ia, eli kaup­pi­aalle jää 77 euroa.”

    No oikeas­t­aan jää 81,30 euroa alv:n ollessa 0,23 * 81,30 = 18,70 euroa.

  35. Oli vähän tyl­sä ilta, piti kek­siä jotain puuhaa…

    naurunappula.com/740346/kataisen-vaikeat-paatokset.jpg

  36. Tämän threadin otsikko on hyvä “Oppo­si­tio ratkaisee Suomen suunnan”.

    Jokaises­sa puolueessa pitäisi olla oma puolueen viral­lisen lin­jan vas­tainen oppo­si­tio ja puolueen oppo­si­tion pitäisi saa­da vapaasti lausua mielip­i­teen­sä jopa eduskunnassa.

    Vasem­mis­to on näivet­tynyt sen takia, kun vasem­mistop­uolei­den sisäi­nen oppo­si­tio on tukahdet­tu. On vain yhden totu­u­den puoluei­ta ja totu­us päätetään ker­ran vuodessa puoluekok­ouk­ses­sa. Elävä elämä ei ole sellaista.

  37. Tom­mi: Siis väitätkö, että vero­tu­lot mak­si­moituu 100%:ssa?

  38. Poju Antsa­lo kir­joit­ti: “No oikeas­t­aan jää 81,30 euroa alv:n ollessa 0,23 * 81,30 = 18,70 euroa.”

    Eikä siinä kaik­ki, Tiedemiehen ske­naar­ios­sa kaup­pias myi hänelle ilmaa satasel­la ja hän jollekin muulle ilmaa 185 eurol­la ja las­ki sit­ten omat ja kaup­pi­aan verot yhteen. Kyl­lähän siitä vero­pros­ent­tia ker­tyy ja kukaan muu ei hyö­tynyt kuin valtio. 😉

  39. “Oma käsi­tyk­seni on, että perus­suo­ma­laiset eivät ole menos­sa hal­li­tuk­seen. Nyt vain tak­tikoidaan sil­lä, saadaanko tämä näyt­tämään siltä, että PS kieltäy­tyy hal­li­tus­vas­tu­us­ta, vai siltä, että muut syr­jivät sitä. Voin tietysti olla väärässä.”

    Eikö tätä asi­aa voisi läh­estyä myös asi­akysymys­ten näkökul­mas­ta. Perus­suo­ma­laiset halu­aisi­vat muut­taa EU-poli­ti­ikan kurssia, mut­ta eduskun­nas­sa lie­nee enem­mistö, joka halu­aa jatkaa nykyisel­lä lin­jal­la. Kos­ka kysymys lie­nee vielä tärkeä sekä nykyisen lin­jan kan­nat­ta­jille että perus­suo­ma­laisille, on selvää, että sel­l­aista enem­mistöhal­lit­s­ta, jos­sa perus­suo­ma­laiset ovat mukana ei ole help­po saa­da aikaan. Ei siis tarvitse syr­jiä eikä kieltäy­tyä, vaan vain tode­ta, että yht­estä lin­jaa ei ole.

    “Jäl­jelle jäävät puna­mul­ta tai sinipuna. Puna­mul­las­sa olisi se hyvä puoli, että kaik­ki mukana ole­vat puolueet ovat ainakin retorisel­la tasol­la halukkai­ta tor­ju­maan kas­vavia tulo­ero­ja. Mut­ta onko tähän todel­lista halukku­ut­ta ja valmi­ut­ta sel­l­aisi­in muu­tok­si­in, jot­ka aidosti tor­ju­vat köy­hyyt­tä ja osoit­ta­vat työt­tömille tien ulos köyhyydestä.”

    Tulo­erot ja köy­hyy­den pois­tamisen ja kokoomuk­sen poli­ti­ikan voi tulki­ta myös niin, että kokoomus kan­nat­taa kyl­lä köy­hyy­den pois­tamista (=kohtu­ullisen tulota­son tur­vaamista kaikille), mut­ta ei ole kiin­nos­tunut tulo­ero­jen kaventamisesta.

    1. Eduskun­ta ei ole mikään kun­nan­val­tu­us­to. Niin tärkeässä asi­as­sa kuin Euroop­pa­poli­ti­ikas­sa hal­li­tus ei voi noja­ta oppo­si­tioon. Ei sal­laista päämin­is­ter­iä löy­dy, joka altistaa hal­li­tuk­sen­sa t
      llaiselle oppo­si­tion kiristykselle.

  40. Evert The Neverest
    Käsit­tämätön­tä, että joku Fukusi­man kaltainen katas­trofi lisää talouskasvua ja sen on hyvä asia!

    Ja mis­tähän hevos­miehen tieto­toimis­tos­ta tämäkin “tieto” on revit­ty? Viimeisimpi­en luku­jen mukaan tsuna­mi nimeno­maan syök­si Japanin talouden takaisin taantumaan.

    Tom­mi U.
    Tämä työl­listymistä estävien rak­en­tei­den samais­t­a­mi­nen veroas­t­een korkeu­teen ei vain ker­ta kaikki­aan toi­mi empiirisesti. 

    Ja sama tois­in­päin: vasem­mis­ton vakio­ratkaisu kaikki­in ongelmi­in, myös typöl­lisyysongelmi­in, on vero­jen nos­to. Se nyt vaan ei toimi.

  41. Tom­mi Uschanov:

    Pikem­minkin voidaan sanoa täs­mälleen päin­vas­toin, että siel­lä, mis­sä työl­listymisen esteet onnis­tu­taan parhait­en pois­ta­maan, on parhait­en varaa ylläpitää korkeaa veroastetta.

    Just näin ja tuskin tiedemiestäkään har­mit­tas, jos meil­lä tehtäs yhtä järkevää poli­ti­ikkaa kuin vaik­ka Tan­skas­sa ja sen seu­rauk­se­na meil­lä olis kans kor­keem­mat verot.

    Tol­la­sis­sa hyvän hallinnon mais­sa saa kans vähän parem­paa vastinet­ta verora­hoille kuin mais­sa jois­sa sitä syy­de­tään maito­tuotan­nolle Lap­pi­in. Siks meil­lä on kans enem­män syytä laskea veroast­et­ta kuin Tanskassa.

    Olen aika hämil­läni siitä, että vetoat johonkin Laf­ferin käyrän kaltaiseen huuhaat­alousti­eteeseen, joka kumou­tui empi­iris­es­ti jo neljän­nesvu­o­sisa­ta sit­ten. Olethan julkises­ti sanonut arvostavasi mm. Paul Krug­ma­nia, joka tun­netusti ei jätä käyt­tämät­tä yhtään tilaisu­ut­ta vinoil­la Laf­ferin käyrä ‑usko­vaisille.

    Nau­reskeletko sä kans niille huuhaafysi­ikan har­ras­ta­jille, jot­ka väit­tää, että kei­häs saavut­taa heitossa jos­sakin kohtaa mak­simiko­rkeuten­sa, vai eiks Krug­man oo tuomin­nu vielä näitä paraabeliuskovaisia?

  42. Jos jokainen pitää tavoit­teis­taan yhtä lujaa kiin­ni kuin perus­suo­ma­laiset, niin Suomeen ei saa­da ikinä enemmistöhallitusta.

  43. Sylt­ty — lyhyel­lä tähtäimel­lä tuho on tietenkin katas­trofi ja on lama, kun tuotan­to ker­takaikki­aan saisah­tuu. Mut­ta sen jäl­keen alkaa nousu.
    Hevos­mi­esten tieto­toimis­to tietää esimerkik­si, että USA:n talouskasvulle sodal­la on aina ollut piristävä vaiku­tus. Siitä sit­ten voidaan olla eri mieltä, että onko täl­lainen talouskasvu tervettä.

  44. Tom­mi: Ensik­sikin, en väit­tänyt kom­men­tis­sani, että verot oli­si­vat syypää rak­en­teel­lisi­in ongelmi­in, joi­ta mainitsin. Kom­men­tis­sani kyl­lä todet­ti­in, että näi­den ongelmien ratkaisemiseen tarvi­taan lisää resursse­ja, eikä vero­jen kiristämi­nen mielestäni ole uskot­ta­va keino näi­den lisäresurssien hankkimiseen.

    Kos­ka oper­oimme veroas­t­eel­la, joka on lasken­nal­lis­es­ti noin puo­let, mut­ta mar­gin­aalil­la mielestäni pikem­min lähel­lä 70 pros­ent­tia, on minus­ta jok­seenkin ilmeistä, että veron kiristämi­nen ei nyt ainakaan paran­na tilannetta. 

    Tuo 70 pros­entin mar­gin­aali tulee siitä, että jos esimerkik­si mietin, kor­jaanko piharaken­nuk­sen itse, vai teenkö itse ylimääräistä työtä ja palkkaan näin ansait­semil­lani rahoil­la jonkun sen hom­man tekemään, rajal­la val­tio vetää 70 pros­ent­tia syn­tyneestä vai­h­toar­vos­ta välistä, aivan kuten yllä totesin. On siis “kan­nat­tavam­paa”, että kor­jaan sen itse, vaik­ka yhteiskun­taan syn­ty­isi taku­ul­la enem­män vau­raut­ta, jos vai­h­tokaup­pa tehtäisiin. 

    Laf­ferin käyrän kohdal­la sekoi­tat ilmeis­es­ti Krug­manin argu­mentin ja min­un argu­ment­ti­ni. On toki tot­ta, että min­un argu­ment­ti­ni oli (tahal­laan) epä­selvä, ja siitä sai (tarkoituk­sel­la) sel­l­aisen kuvan että olisin vähin­tään vih­jan­nut, että suo­ma­lainen veroaste on sil­lä laske­val­la reunal­la. Tämä on tietysti empi­iris­es­ti tarkasteltavis­sa ole­va asia, joskin vaikeasti toden­net­ta­va sellainen. 

    Krug­manin argu­ment­ti laf­ferin käyrää vas­taan on käsit­tääk­seni se, että ko. käyrä on jotain saman­laista kuin Philipsin käyrä, eli se on ole­mas­sa vain niin kauan kun sil­lä ei yritetä tehdä kokei­ta. So. jos yritämme mita­ta Laf­ferin käyrää muut­ta­mal­la veroast­et­ta, tämä on tuomit­tu epäon­nis­tu­maan. Itse ilmiö on kuitenkin huo­mat­ta­van paljon todel­lisem­pi kuin vaikka­pa Philipsin käyrä; nimit­täin on täysin ilmeistä, että esimerkik­si aset­ta­mal­la arvon­lisävero 100 pros­ent­ti­in varsi­nainen talous pysähtyy täysin ja verot ovat pyöreä nolla. 

    En väitä, että suo­ma­lainen veroaste on siinä pis­teessä, jos­sa vero­jen korot­ta­mi­nen kokon­aisuute­na vähen­tää val­tion keräämien vero­jen määrää. Sen­si­jaan väitän, että se on kyl­lä niin korkea, että on huo­mat­ta­van paljon tehokkaam­paa jär­jestel­lä resursse­ja uudelleen, ja että vau­raut­ta syn­tyy yhteiskun­nas­sa enem­män, jos näin tehdään vero­jen korot­tamisen sijaan. 

    Kaikille vihreille “talouskasvu on pahasta”-intoilijoille tiedok­si, se, että kirvesmies kor­jaa par­turin katon ja par­turi leikkaa kirvesmiehen tukan, ja molem­mat sen jäl­keen istu­vat otta­maan aurinkoa, on talouskasvua ver­rat­tuna siihen, että kirvesmies leikkaa oman tukkansa (jos­ta tulee ruma) ja par­turi kor­jaa oman kat­ton­sa (joka sen jäl­keen edelleen vuotaa).

    1. Mik­si sadan pros­entin alv ei tut­taisi mitään?
      Jos kaik­ki verot kerät­täisi­in alv:na, vero olisi lähel­lä sataa pros­ent­tia, mut­ta on tuot­tei­den hin­nois­sa nytkin puo­let vero­ja. Sil­loin ei olisi mui­ta veroja.

  45. Osmo, tuo on sofis­mia, kos­ka tiedät tarkalleen mitä tarkoitin. Tot­takai jos ALV las­ke­taan tois­es­ta suun­nas­ta, “100%” vero tarkoit­taisi oikeasti vain 50% veroa. 

    Tiedät kyl­lä tasan mitä tarkoitin, eli että jos kaik­ki arvon­lisä ulos­mi­tataan, kukaan ei voi tien­ata pen­niäkään tuot­ta­mal­la mitään.

    1. OK
      Jos tuot­teen hin­nas­ta on sat­apros­ent­tia alvia, sil­loin veron tulisi olla ääretön. Ääret­tömäl­lä verol­la on tasan kak­si tuot­toa, nol­la tai ääretön. Ääretön on sik­si suuri raha­sum­ma, että nol­la olisi ain­oa mahdollisuus.

  46. Osmo:

    Mik­si sadan pros­entin alv ei tut­taisi mitään?
    Jos kaik­ki verot kerät­täisi­in alv:na, vero olisi lähel­lä sataa pros­ent­tia, mut­ta on tuot­tei­den hin­nois­sa nytkin puo­let vero­ja. Sil­loin ei olisi mui­ta veroja.

    Niin tiedemies var­maan oikeesti tarkoit­ti tilan­net­ta, jos­sa tuot­teen hin­nas­ta 100% on veroa.

  47. Tiedemies kir­joit­ti: “Kaikille vihreille “talouskasvu on pahasta”-intoilijoille tiedok­si, se, että kirvesmies kor­jaa par­turin katon ja par­turi leikkaa kirvesmiehen tukan, ja molem­mat sen jäl­keen istu­vat otta­maan aurinkoa, on talouskasvua ver­rat­tuna siihen, että kirvesmies leikkaa oman tukkansa (jos­ta tulee ruma) ja par­turi kor­jaa oman kat­ton­sa (joka sen jäl­keen edelleen vuotaa).”

    Ja jos sekä par­turi että kirvesmies ovat arvon­lisäverov­elvol­lisia yrit­täjiä, he voivat kir­joit­taa toisilleen esim. 100 € + alv suu­ruiset laskut vaikka­pa “kon­sul­toin­nista”, jol­loin verot­ta­jan kannal­ta laskut kumoa­vat toisen­sa eikä verotet­tavaa jää. Voivat sit­ten ottaa auringon lisäk­si vaik­ka pari kal­jaa fir­man piikki­in, onhan kyseessä liikeneuvottelu 😉

  48. Osmo: “Mik­si sadan pros­entin alv ei tut­taisi mitään?”

    Tiedemies var­masti tarkoit­tikin, että hin­nas­ta 100 % menisi val­ti­olle ja 0 % myyjälle. Ei siis alv:n laskemistapaan sataa pros­ent­tia, mikä tarkoit­taa hin­nan jakau­tu­mista 50/50. Tuo vero­tu­lo­jen jakau­tu­misen pros­ent­tio­su­us on kuitenkin ain­oa rel­e­vant­ti veron­määri­tystapa, kun puhutaan Laf­ferin käyrästä.

  49. OP
    Voivat sit­ten ottaa auringon lisäk­si vaik­ka pari kal­jaa fir­man piikki­in, onhan kyseessä liikeneuvottelu 

    Jos omis­taa fir­man 100%:sti, tulee halvem­mak­si ostaa kal­jat omas­ta pussista.

  50. Osmo:

    Jos tuot­teen hin­nas­ta on sat­apros­ent­tia alvia, sil­loin veron tulisi olla ääretön.

    Just niin, vähän samal­la taval­la kuin tulovero olis 100%.

  51. Tuo­mas: “Raimo K:lle
    Olet erit­täin oikeil­la jäljil­lä tästä niin kut­su­tus­ta kestävyys­va­jeesta. Alla Haa­paran­nan laskelmia:
    http://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/images/stories/kak/KAK12011/kak12011haaparanta.pdf

    Kiitos linkistä.
    Ja joku vielä uskoo, että VVM ei tee poli­ti­ikkaa… (Osmo?) ja kun min­is­ter­inä on K, kenen poli­ti­ikkaa se on? Ja se, että demar­it ja Kokoomus eivät löytäneet yhteistä lin­jaa, ei todel­lakaan ole pelkästään demarien vika.

  52. @Syltty: Joo, kaljo­jen kohdal­la verot­ta­ja kyl­lä pääsee vääjäämät­tä osingoille!

  53. Juho Laatu: “Kokoomus kan­nat­taa kyl­lä köy­hyy­den pois­tamista (=kohtu­ullisen tulota­son tur­vaamista kaikille), mut­ta ei ole kiin­nos­tunut tulo­ero­jen kaventamisesta.”

    Ensim­mäis­es­tä asi­as­ta ei ole mitään näyt­töä, tois­es­ta näyt­töä löy­tyy runsaasti.

  54. Hei,

    En halua osal­lis­tua puolue­poli­ti­ikkaan, mut­ta kos­ka mon­et vaikut­tavis­sa ase­mis­sa ole­vat ihmiset ympäri maail­man tun­tu­vat täl­lä het­kel­lä vaa­ti­van val­tion­talouden säästöjä ja veronko­ro­tuk­sia (tai ainakin usko­van niiden ole­van vält­tämät­tömiä), niin päätin kir­joit­taa ajatuk­siani tänne.

    Pyy­dän anteek­si, jos tun­tuu siltä, että kir­joituk­seni on mon­isanainen ja palaa hie­man taak­sepäin täl­lä listal­la, mut­ta asia on mielestäni tärkeä, ja jos siihen tulee teiltä muil­ta lisä­valais­tus­ta tääl­lä, niin se on hyvä. Jos sil­lä on jotain vaiku­tus­ta reaal­i­maail­mas­sa, niin vielä parem­pi. Kri­ti­ikkiäkin ajatuk­siani kohtaan saa esit­tää, kun­han se on asial­lista. Saatan jopa muut­taa näkökan­to­jani, jos ne perustel­laan virheel­lisik­si. Sit­ten itse asiaan:

    Näyt­tää siltä, että ennenaikainen val­tion meno­jen leikkaus- ja säästämis­in­to ympäri maail­maa uhkaa pitkit­tää maail­man­talouden toipumista lamas­ta ja joukkotyöttömyydestä.

    Maail­man­talouden huono tila taas entis­es­tään kär­jistää mui­ta ongelmia, jot­ka purkau­tu­vat esimerkik­si äärim­mäisenä kur­juute­na, tai väki­val­tana, kuten viime aikoina Pohjois-Afrikas­sa ja Lähi-Idässä.

    Suo­mi on tietenkin pieni tek­i­jä maail­man mit­takaavas­sa. Näyt­tää kuitenkin siltä, että tänne sekä muualle Euroop­paan on lainat­tu (ilmeis­es­ti Pohjois-Amerikas­ta) käsi­tys, että talousongelmien syynä monis­sa mais­sa on val­tion ylisu­uri budjetti.

    Uskoisin, että tämä pitää paikkansa ongel­ma­maid­en kohdal­la (kuten Kreik­ka, Por­tu­gali, Irlan­ti), mut­ta ei Suomen kohdal­la, jol­la on edelleen suh­teel­lisen vähän val­tion­velkaa ver­rat­tuna mon­een muuhun maahan.

    Jos saisin itse päät­tää, niin kat­soisin vielä pari-kolme vuot­ta miten talousti­lanne maail­mal­la kehit­tyy, ennen kuin lähtisin säästämään val­tion menoista. Siihen asti voitaisi­in mielestäni ottaa — maltil­lis­es­ti mut­ta päät­täväis­es­ti — lisää velkaa ja pitää huol­ta työl­lisyy­destä, pien­i­t­u­lois­t­en toimeen­tu­losta, ehkäistä nuorten syr­jäy­tymistä ja palaut­taa joitakin viime laman aikana lakkautet­tu­ja toim­into­ja, esimerkik­si sel­l­aisia, jot­ka liit­tyvät ennal­taehkäi­sevään terveydenhuoltoon.

    Meil­lä on koke­mus­ta jo yhdestä suures­ta lamas­ta 1990-luvul­la. Sil­loin nähtävästi tehti­in usei­ta kansan­taloudel­lisia virheitä, joiden hin­taa mak­samme edelleen. Yksi virhe oli se, ettei elvytet­ty niin rohkeasti kuin Ruot­si, vaan annet­ti­in työt­tömyy­den kas­vaa. Toinen oli se, että laman rasitus ei kohdis­tunut oikeu­den­mukaises­ti. Tuli lukuisia turhia konkursse­ja, joiden jäljiltä jäi paljon työt­tömiä. Toisaal­ta osa ihmi­sistä teki töitä (ja edelleen tekee) kovan paineen ja työt­tömyy­suhan alla. Näistä sit­ten moni pääsi tai pää­tyi ennenaikaiselle eläkkeelle.

    Työt­tömyys, syr­jäy­tymi­nen ja ennenaikainen eläköi­tymi­nen aiheut­ta­vat hyv­in­voin­ti­val­tios­sa tietenkin kus­tan­nuk­sia val­tion­taloudelle. Mikä osa näistä on itse laman aiheut­ta­maa ja mikä osa johtuu laman huonos­ta hoi­dos­ta? Sitä en osaa sanoa. Luot­taisin tässä asi­as­sa enem­män Osmo Soin­in­vaaran ja muiden kansan­talousti­eteil­i­jöi­den arvioon kuin omaani.

    Kuitenkin olisi tärkeää, että kaikessa mitä tehdään Suomen, tai minkä maan tahansa, taloudelle, olisi ter­ve talon­poikaisjär­ki takana. Asi­at pitäisi voi­da perustel­la loogis­es­ti siltä arvopo­h­jal­ta läh­tien, jota kul­loisenkin asian esit­täjä edustaa.

    Suomen ratkaisut eivät maail­man mit­takaavas­sa tietenkään paljon paina, ainakaan mate­ri­aalises­sa mielessä, mut­ta henkises­ti niil­lä voi olla suurem­pi merk­i­tys. Jos Suo­mi onnis­tu­isi talouden­hoi­dos­saan hyvin poli­ti­ikalla, joka muis­tut­taisi enem­män pohjo­is­maisen hyv­in­voin­ti­val­tion ihan­net­ta, kuin amerikkalaista alhais­ten vero­jen ja äärim­milleen supis­te­tun val­tion ihan­net­ta, niin sil­lä voisi olla suuri esimerkkivaikutus.

    Jos ja kun Ruot­si onnis­tuu talouden­hoi­dos­saan hyvin (kuten viime aikoina on uuti­soitu), niin sil­läkin on huo­mat­ta­va esimerkki­vaiku­tus, mut­ta sil­loin jää edelleen jäl­jelle kysymys joh­tuiko Ruotsin men­estys siitä että Ruot­si ei kuu­lu euroalueeseen.

    Suomen tapauk­ses­sa rohkeus uida vas­tavir­taan ja onnis­tua talouden­hoi­dos­sa luop­umat­ta samal­la hyv­in­voin­ti­val­tios­ta, vaikka­pa sit­ten ain­oana euro­maana, olisi kallis­ar­voista koke­mus­ta koko ihmiskun­nalle, ja sen eteen kan­nat­taisi ottaa ris­ki. (Onnis­tu­mi­nen voisi olla myön­teinen esimerk­ki muille vielä pitkälle tule­vaisu­u­teen. Epäon­nis­tu­mi­nen veisi mei­dät ensi alku­un vain Euroopan keskikasti­in val­tion­ve­lan suh­teen, kuten kuvas­ta näkyy: )

    Sen lisäk­si, että olisi tärkeää olla seu­raa­mat­ta muiden maid­en (kuten USA:n) täl­lä het­kel­lä virheel­listä talous­poli­ti­ikkaa, Suomel­la olisi myös his­to­ri­alli­nen velvol­lisu­us oppia oman 1990-luvun lamansa aikana tehdy­istä virheistä. Eri­tyisen tärkeää olisi tehdä rohkei­ta ratkaisu­ja nyt, kun Suomea viime lamas­ta nos­ta­mas­sa ollut Nokia on vaikeuk­sis­sa ja mah­dol­lis­es­ti työn­tää lähivu­osi­na suuren määrän hyvin koulutet­tua työvoimaa työt­tömik­si työn­hak­i­joik­si, tai sit­ten ulkomaille.

    Kiitän ajas­tanne ja toiv­otan aurinkoista kesää kaikille.

    PS: Pidin USA:ta huonona esimerkkinä Suomelle.
    Mikäli kiin­nos­taa, niin tässä on kah­den amerikkalaisen talousti­eteen nobelistin hyvin saman­su­un­taiset artikke­lit USA:n tilanteesta:

  55. Olen­naista on, että kat­teesta on mah­dol­lista vetää välistä mitä tahansa nol­lan ja sadan pros­entin välil­lä. Kum­mas­sakaan tapauk­ses­sa ei onnis­tu­ta keräämään mitään, ainakaan lail­lis­es­ta liike­toimin­nas­ta. Sik­si Laf­ferin käyrä on aivan var­masti “ole­mas­sa”.

    Se, että me emme tietenkään voi tun­tea sen omi­naisuuk­sia, on toinen asia. Lisäk­si sen par­tiku­laari­nen muo­to ja käyt­täy­tymi­nen on paljon riip­pu­vainen ympäristöstä. Vah­van lail­lisu­us­pe­ri­aat­teen maas­sa kuten Suomes­sa var­maan laske­va reuna on kauem­pana kuin mais­sa, jois­sa kult­tuuri on toinen. Ote­taan nyt vaik­ka Kreik­ka, mis­sä verot ovat mata­lam­mat kuin tääl­lä, ja voisin melkein lyödä vetoa, että ollaan, jos ei nyt laske­val­la reunal­la, niin ainakin lähel­lä sitä.

  56. OS kir­joit­ti:

    “Uude­naikaistamista on sen oival­t­a­mi­nen, että kaik­ki eivät ole pysyvässä työ­suh­teessa tehtaas­sa, jos­sa työai­ka on 8–16.”

    Ovatko tietoni van­hen­tuneet? Muis­ti­ni mukaan tehtais­sa, työ­mail­la ja varas­tois­sa työ alkaa klo 7.00, pait­si kolmivuorotyössä, jos­sa vuorot vai­h­tu­i­v­at klo 6, 14 ja 22. Tosin tiedän yhden kaverin aamu­vuoron alka­van klo 6.30.

  57. Tääl­lä nyt on use­am­paan ker­taan viisas­tel­tu Tiedemiehelle siitä, että voihan ne verot vält­tää (nähdäk­seni esite­tyt keinot ovat lain vas­taisia, mut­ta se on toinen asia). Mut­ta tämä nimeno­maan alle­vi­ivaa sitä Laf­fer-käyrän pis­tet­tä: jos meil­lä ker­ran on tapo­ja kiertää niitä vero­ja, niin niitä ei makseta.

    Jos kaik­ki kerätään veroina (sadan pros­entin vero), niin ei se tarkoi­ta, että mitään ei tapah­tu­isi. Mitään veronalaista vaan ei tehdä (eli vero­ker­tymääkään ei synny).

    Mut­ta tämä nykyi­nen sys­tee­mi olen­nais­es­ti tuhoaa kaik­ki kasvuedellytykset.

    Jos Suomes­sa investoi yri­tys­toim­intaan, niin vero­ja (ilman alv:tä) nap­sah­taa melkein 50 %. Ensin fir­ma mak­saa voitostaan veroa, ja sen päälle tulee sit­ten pääomatuloverot.

    Asi­aa on sit­ten “kor­jat­tu” sal­li­mal­la ei-pörssiy­htiöiltä (!) 9 % sijoi­teut­sta pääo­mas­ta “verot­tomana”. Tämä on surkea, surkea, ja epäon­nis­tunut sys­tee­mi. Kuka hul­lu veisi fir­mansa pörssi­in keräämään pääo­mia noil­la ehdoil­la? No ei juuri kukaan (mikä nähdään lis­tau­tu­mis­ten määrässä).

    Sat­tumoisin eilen oli puhet­ta eräästä (IT-alan) fir­mas­ta, jol­la olisi kasvupo­ten­ti­aalia. Pörssistä pääomien keräämi­nen olisi viimeinen virhe, mut­ta hom­ma ei ole edes siinä. Kyseisel­lä fir­mal­la on _tilillä_ se kymme­nen miljoon­aa, siis tyhjän pant­ti­na. Sitä ei käytetä, ei kan­na­ta käyt­tää, kas­vamiseen tai muuhun, kos­ka sit­ten omis­ta­jien tulot rom­ah­ta­vat (ei saa enää sitä veroe­t­ua). Siis edes _omia_rahoja_ ei voi käyt­tää toimin­nan kas­vat­tamiseen, verotekni­sistä syistä.

    Sil­lä fir­mal­la ei olen­nais­es­ti ole kak­sisia kas­vamisen edel­ly­tyk­siä, ellei siir­rä “pääkont­to­ria” muualle. 

    Suomes­sa yri­tysvero­tus on vielä ihan kohtu­ullista, jos keskit­tyy johonkin paikallisi­in markki­noi­hin tai jos sat­tuu ole­maan suuryri­tys. Mut­ta jos pitäisi kas­vat­taa fir­ma paikalli­sista puu­laakeista isom­mak­si pelurik­si, niin tilanne on mahdoton.

    Tämä on niin omi­in muroi­hin kusemista, ettei ole tosikaan.

    Kyl­lä minäkin voin vielä elää sen kohtu­ut­toman tulovero­tuk­sen kanssa. Mut­ta mil­lähän eväil­lä te kuvit­telette, että saisin jol­lain imu­soitua järke­viä investoin­te­ja tähän maa­han? Kap­i­tal­is­tille tulee paljon halvem­mak­si lyödä min­ulle enem­män rahaa käteen, että läh­den muuanne. Ja joo, saisi­han sitä “yri­tys­tu­il­la” ja muil­la Tekes-hölmöi­lyl­lä ne verot kohtu­ullisek­si, mut­ta siihen minä en lähde. Jos minä olisin halun­nut keskit­tyä kuviokel­lun­taan, olisin jäänyt sinne yliopistolle.

    Kari

  58. Hei,

    jostain syys­tä linkit eivät toim­i­neet lähet­tämässäni viestis­sä ainakaan min­un selaimel­lani. Laitoin ne “pienem­pi kuin”-
    ja “suurem­pi kuin”-merkkien sisään, mikä on stan­dard­i­ta­pa saa­da linkit toim­i­maan esim. sähkö­posteis­sa. Vältän yleen­sä turhaa postaus­ta ja eri­tyis­es­ti linkkien lähet­tämistä, mut­ta täl­lä ker­taa linkkien jäämi­nen pois oli selvä haitta.

    Tässä ne linkit uud­estaan raaka­muo­dos­sa, pelkkänä tekstinä:

    1) Leipätek­stis­sä, kohdan, “kuten kuvas­ta näkyy:” jäl­keen, piti olla kuva maail­man val­tioiden velkaantumisasteesta:
    http://en.wikipedia.org/wiki/File:Public_debt_percent_gdp_world_map.PNG

    2) PS:n jäl­keen piti olla Nobel-palk­i­tun ekon­o­mistin Paul Krug­manin New York Time­sis­sa julkaise­ma artikkeli
    “The Mis­take of 2010”:
    http://www.nytimes.com/2011/06/03/opinion/03krugman.html?_r=3&src=recg

    3) Heti edel­lisen jäl­keen piti olla Nobel-palk­i­tun ekon­o­mistin Peter A. Dia­mondin, samoin New York Time­sis­sa julkaise­ma, artikkeli,
    “When a Noble Prize Isn’t Enough”:
    http://www.nytimes.com/2011/06/06/opinion/06diamond.html?_r=2&src=ISMR_AP_LO_MST_FB

    PS: Jos ei vieläkään toi­mi, niin voisiko joku ker­toa, miten ne saisi toimimaan?

  59. tiedemies:

    Se, että me emme tietenkään voi tun­tea sen omi­naisuuk­sia, on toinen asia.

    Veroas­t­een vaiku­tus vero­ker­tymään on kyl­lä tutkimuskohteena.

    Yleen­sä sitä on kai arvioitu välit­tömänä vaiku­tuk­se­na, mut­ta joku kun­nolli­nen tutkimus valmis­tui tässä hil­jat­tain pidem­män ajan vaiku­tuk­sista, mut­ta en löytäny lähdet­tä nopeel­la etsimisellä.

  60. Kari ilmaisi sen, minkä minä jotenkin type­r­yyt­täni oletin kaikkien ymmärtävän. Eli kun vero­ja korote­taan, talous jous­taa alta pait­si niin että toim­intaa on vähem­män, myös niin että vero­ja kier­retään. Joku Kreik­ka tms. mañana-maat ovat esimerkke­jä yhteiskun­nista, jois­sa tämä veronkier­ron kaut­ta tapah­tu­va jous­to on suurem­paa ja se selit­tää kyl­lä paljon eroista “Laf­fer-käyrässä”. Laf­fer-käyrän käsite on tässä kuitenkin vain apukäsite tälle ilmiölle, sen ei ole tarkoi­tuskaan olla täysin operationalisoituva. 

    Palatak­seni tuo­hon halu­un purkaa con­tra rak­en­taa hyv­in­voin­ti­val­tio­ta, min­un point­ti­ni oli lähin­nä se, että minus­ta ne, jot­ka näkevät verot­tamises­sa ain­oan keinon rak­en­taa hyv­in­voin­ti­val­tio­ta, ovat väärässä. On ole­mas­sa rak­en­tei­ta, joi­ta pitää purkaa, kos­ka niistä on tul­lut kestämät­tömiä ja epä­tarkoituk­sen­mukaisia. Näitä rak­en­tei­ta purka­mal­la voidaan vapaut­taa resursse­ja, joil­la voidaan rak­en­taa ehkä jotain muuta. 

    Henkilöko­htais­es­ti olen sitä mieltä, että hyv­in­voin­ti­val­tio­ta olisi syytä vir­tavi­ivais­taa rankalla kädel­lä. Min­ul­la ei ole mitään peri­aat­teel­lista ongel­maa tulon­si­ir­to­jen tai julkises­ti rahoitet­tu­jen palvelu­iden suh­teen, on vain ilmeistä, että se käytän­tö, jol­la ne on tähän men­nessä raken­net­tu, vaatii kehit­tämistä. Ja mon­es­sa kohtaa käytän­nöt ovat hapan­tuneet niin, että jo yksinker­tais­es­ti pois­t­a­mi­nen olisi selkeä parannus. 

    Jot­ta en kuu­lostaisi nyt ihan verik­ouraoikeis­to­laiselta, niin san­o­taan nyt vaik­ka että val­tion tuot­tavu­u­so­hjel­ma on esimerk­ki toim­i­mat­tomas­ta rakenteesta.

  61. Ja kun tuo nyt oli aika negati­ivis­es­ti kir­joitet­tu, niin ote­taan­pa posi­ti­ivem­pi aspekti.

    Suomel­l­la on erit­täin hyvät mah­dol­lisu­udet saa­da asi­at kun­toon. Meil­lä on tehty dorkaa poli­ti­ikkaa, ja mei­dän tiedo­tusvä­li­neemme eivät oikein osaa. Jopa tääl­lä näkee häm­men­tävän paljon hirt­täy­tymistä “vasem­mis­to­laiseen” ajat­te­lu­ta­paan, jos­sa yksilön­va­paus kat­so­taan pääsään­töis­es­ti huonok­si asi­ak­si ja val­tion pakko­val­ta ratkaisuksi.

    Näke­mys on tietenkin väärä.

    Mut­ta Suomel­la on kuitenkin merkit­täviä suh­teel­lisia etu­ja. Suomes­sa on kansalli­nen koheesio aivan eri luokkaa kuin useim­mis­sa muis­sa paikois­sa, nähdäk­seni korkeampi kuin mis­sään muual­la; vaik­ka asevelvol­lisu­ud­es­ta voi olla mon­taa mieltä, mut­ta läh­es kaik­ki valansa tehneet _oikeasti_ myös tarkoit­ta­vat sitä — myös minä.

    Tääl­lä on myös “oikeusval­tiope­ri­aate” paljon vahvem­mal­la tolal­la kuin osa­puilleen mis­sään. Meil­lä on esimerkik­si yksi­ty­i­somis­tus (maan­omis­tus) toimin­ut ilman suurem­pia virheitä yli 400 vuot­ta (NELJÄ SATAA) yhtä soit­toa. Tähän ei olla Euroopas­sa pystyt­ty muual­la kuin Sveit­sis­sä mei­dän lisäk­semme (Ruot­si­han on sama val­tio tässä yhtey­dessä). Eikä voi väit­tää, että oltaisi­in poikkeuk­sel­lisen helpol­la selvit­ty, 1918 tapah­tu­mista toipumis­takin voidaan aiheel­lis­es­ti pitää suo­ranaise­na ihmeenä.

    Lisäk­si koulu­tus­ta­so on maail­man mitas­sa huip­pu­lu­okkaa, kor­rup­tio on olema­ton­ta ja ihmiset pääosin luot­ta­vat toisi­in­sa. Lisäk­si me olemme sekä henkises­ti että fyy­sis­es­ti län­nen port­ti Venäjälle.

    Jos kap­i­tal­is­mi ei tääl­lä toimisi, niin mis­sä ihmeessä sitten?

    Viimeiset 10 vuot­ta on nyt tehty tyh­mää poli­ti­ikkaa, ja kyl­lä sen Suomen kansakin näkee (jytky). Mut­ta meil­lä on mah­dol­lisu­udet kor­ja­ta asia.

    Nyt olisi aika siirtää päätän­tä­val­taa takaisin suo­ma­laisille ja vähen­tää val­tion höseltämistä. Se tapah­tuu väistämät­tä, mut­ta olisi paljon mukavampi tapa, jos se tehtäisi­in hal­li­tusti, eikä odotet­taisi totaal­ista konkurssia, kuten nyt näyt­tää tapahtuvan.

    Kari

  62. “Jos Suomes­sa investoi yri­tys­toim­intaan, niin vero­ja (ilman alv:tä) nap­sah­taa melkein 50 %. Ensin fir­ma mak­saa voitostaan veroa, ja sen päälle tulee sit­ten pääomatuloverot.”

    Pelkkää teo­ri­aa , osinko ja verot ovat tulos­su­un­nit­telus­sa huomioon otet­tavia asioi­ta ja niin­pä ne las­ke­taan hintoihin.

    Kun kaik­ki maas­sa ole­vat yri­tyk­set ja omis­ta­jat ovat samas­sa ase­mas­sa ja siten verot , osin­got eikä osinko­jen vero­tuskaan vaiku­ta kilpailuun.
    Kansin­vä­li­nen verokil­pailu osoit­taa tämän eli jos jos­sakin maas­sa yri­tys­ten ja osinko­jen vero­tus on alem­paa niin tämän maan yri­tyk­sil­lä on suurem­pi kilpailuetu.
    Mut­ta kum­mas­sakin maas­sa sijoita­jat saa­vat saman ver­ran rahaa, vain kulut­tahin­nat vaihtelevat

  63. Raimo K kir­joit­ti: “Ensim­mäis­es­tä asi­as­ta ei ole mitään näyt­töä, tois­es­ta näyt­töä löy­tyy runsaasti.”

    Poli­itikko­jen moti­iveista on vaikea ottaa selvää. Ehkä kokoomus halu­aa antaa leipää kansalle vält­tääk­seen val­lanku­mouk­sen. Ja toisaal­ta suuret tulo­erot voivat olla kokoomuk­sen mielestä “kan­nus­tavu­ut­ta”. Tietyn­lainen ihanne siis — ilman halua kidut­taa työläisiä.

    Min­un huomioit­teni mukaan kokoomus­ta ei ole ollut vaikea saa­da tiet­ty­jen minim­i­ta­so­jen takaamis­ten taakse. Mut­ta ehkä joku itse neu­vot­teluis­sa mukana ollut, esimerkik­si OS, osaa sanoa paremmin.

  64. Kari
    “Sat­tumoisin eilen oli puhet­ta eräästä (IT-alan) fir­mas­ta, jol­la olisi kasvupo­ten­ti­aalia. Pörssistä pääomien keräämi­nen olisi viimeinen virhe, mut­ta hom­ma ei ole edes siinä. Kyseisel­lä fir­mal­la on _tilillä_ se kymme­nen miljoon­aa, siis tyhjän pant­ti­na. Sitä ei käytetä, ei kan­na­ta käyt­tää, kas­vamiseen tai muuhun, kos­ka sit­ten omis­ta­jien tulot rom­ah­ta­vat (ei saa enää sitä veroe­t­ua). Siis edes _omia_rahoja_ ei voi käyt­tää toimin­nan kas­vat­tamiseen, verotekni­sistä syistä.”

    En ole kir­jan­pidon ekspert­ti, mut­ta minus­ta tuoteke­hi­tyk­sen tulok­si­in liit­tyvät imma­te­ri­aalioikeudet pitäisi lähtöko­htais­es­ti voi­da kir­ja­ta taseeseen tuoteke­hi­tysku­lu­jen arvoisek­si kuten muutkin investoin­nit. Kos­ka R&D investoin­nit ovat riskialt­ti­impia kuin muut investoin­nit, ne yleen­sä kir­jataan kuluk­si, jol­loin (neljännes)vuosituloksia opti­moi­vat numeronikkar­it toisel­la osas­tol­la pyrkivät paina­maan fir­mo­jen ja koko Suomen tule­vaisu­ut­ta rak­en­tavia R&D investoin­te­ja alas. Pitäisi rohkeam­min uskaltaa ottaa IPR taseeseen, jos siitä on hyö­tyä, niin asia tulee ymmär­re­tyk­si myös lasken­ta­toimen kielellä.

  65. Ton­ni käteen,

    En ole minäkään, mut­ta min­ul­la on perustel­tu­ja syitä uskoa, että maini­tus­sa fir­mas­sa tämä asia on parem­min han­skas­sa kuin mihin sinä tai minä pystymme.

    Mut­ta tämä oli nimeno­maan se point­ti: täl­läi­nen pelleily pitäisi lopet­taa. Vero­jen pitäisi olla yksinker­taisia ja kohtuullisia.

    Kari

  66. Pelkkää teo­ri­aa , osinko ja verot ovat tulos­su­un­nit­telus­sa huomioon otet­tavia asioi­ta ja niin­pä ne las­ke­taan hin­toi­hin.

    Voi hyvää päivää. Ei sil­lä asi­akkaal­la ole poh­jat­to­mia tasku­ja, joista se vaan mak­saa kaiken. Kun verot ja pääo­ma­lle las­ket­ta­va tuot­to laite­taan hin­toi­hin, niin ne hin­nat nou­se­vat ja asi­akkaat osta­vat vähem­män ja bisnes jää pienem­mäk­si kuin muuten. 

    Sen ver­ran olen vihreä, että min­ua ei hait­taa tämä sil­loin kun puhutaan jostain made in Chi­na- krääsästä tms mate­ri­aalis­es­ta kulu­tuk­ses­ta, mut­ta kyl­lä se sil­loin hait­taa ja kir­paisee, kun pitäisi tehdä vaik­ka remont­te­ja tms. jois­sa tarvi­taan ammat­ti­laisia, siis jotain sähköasen­nuk­sia, putk­i­hom­mia jne. Koti­talousvähen­nys on ihan OK, mut­ta minus­ta se on pelkkä purkka­paikkaus tässä kohtaa. 

    Tämä tarkalleen sama ongel­ma on eri muo­dos­sa kaiken­laises­sa B2B-jutus­sa: vaik­ka siinä onkin mah­dol­lista tehdä verokikkailua, niin se kikkailu itsessään on ihan älyt­tömän epätarkoituksenmukaista. 

    Suurten con­tra pien­ten tulo­ero­jen prob­lemati­ik­ka liit­tyy lähin­nä siihen, miten tuot­tavu­u­den nousun epä­ta­saisen jakau­tu­misen suh­teen toim­i­taan, se on kokon­ais­val­tainen yhteiskun­nalli­nen kysymys. Minus­ta stan­dar­di vasem­mis­to­lainen ratkaisu on syvästi epä­tyy­dyt­tävä, emme me yksinker­tais­es­ti voi toimia niin, että korkeas­ta tuot­tavu­ud­es­ta ran­gais­taan aina vaan kovem­min “tasa-arvon” nimis­sä, sem­minkin kuin tuot­tavu­u­den kasvu on inten­si­ivistä, eli oikeasti ain­oaa “vihreää” kasvua. 

    Minus­ta ihan kaik­ki suh­tau­tu­miset tulo­erokysymyk­seen kär­sivät jotenkin samas­ta tarkoituk­sen­mukaisu­u­songel­mas­ta. En minäkään tulo­eroista tykkää, mut­ta tulo­ero­ja syn­tyy, jos markki­noil­la työtään myyvien yksilöi­den tuot­tavu­userot pää­sevät esi­in palkkauk­ses­sa. Jos ajatel­laan jotain met­sästäjä-keräil­i­jä-yhteiskun­taa, niin hyvä met­sästäjä voi saa­da paljon saal­ista ja huono vähän; kaikkien olete­taan jaka­van siitä, mut­ta jos muut kateut­taan aja­vat hyvät met­sästäjät pois, niin vain huonom­mat jäävät jäl­jelle ja kaik­ki näkevät nälkää.

  67. F‑Securen verkkokaup­pakin näyt­tää majail­e­van kuitin perus­teel­la Saksassa.

    Verot vaan ylös niin saadaan sekin fir­ma hel­vetti­in täältä tulo­ero­ja kasvattamasta.

  68. Six­pack is… öh, back! Sittenkin. 

    Kuten toiv­ot­ti­in, jär­ki voit­ti. Ei silti, että tun­teis­sakaan mitään pahaa olisi, mut­tei näitä hal­li­tusasioi­ta ihan fiil­ispo­h­jal­takaan voi hoidella.

    PerusS on hal­li­tuskelvo­ton. Heistä on tul­lut Suomeen sopeu­tu­ma­ton fun­da­men­tal­i­s­tiryh­mä, niin has­sua kuin se onkin.

  69. Liian van­ha.

    Mik­si et ymmärtänyt aja­tus­tani? Emme me muut ole mitään vihol­lisia. Kun kaik­ki muut luovut­ta­vat, minä olen tääl­lä silti, usein olen matkoi­hi­ni kävel­lyt, ja melkein yhtä usein takaisin tullut.

    Etkö sinä pysty­isi edes vähäk­si aikaa jät­tämään pahan olon, ja huo­maa­maan kuin­ka häm­men­tävän hieno maa Suo­mi on?

    Kari

  70. En minäkään tulo­eroista tykkää, mut­ta tulo­ero­ja syn­tyy, jos markki­noil­la työtään myyvien yksilöi­den tuot­tavu­userot pää­sevät esi­in palkkauksessa. 

    Kyl­lä minä tykkään tulo­eroista. Aiheet­toman suurista tulo­eroista sen sijaan en pidä. Jos tääl­lä joku uskoo, että tulo­erot ovat peräisin yksi­no­maan eroista yksilöi­den omi­naisuuk­sis­sa, osaa tämä var­masti selit­tää, mik­si nämä omi­naisu­udet eivät ole normaalijakautuneet.

    1. Kyl­lä minä tykkään tulo­eroista. Aiheet­toman suurista tulo­eroista sen sijaan en pidä. Jos tääl­lä joku uskoo, että tulo­erot ovat peräisin yksi­no­maan eroista yksilöi­den omi­naisuuk­sis­sa, osaa tämä var­masti selit­tää, mik­si nämä omi­naisu­udet eivät ole normaalijakautuneet. 

      Olete­taan funk­tio y=f(x). Siitä, että x jakau­tuu nor­maal­isti ei seu­raa mitenkään, että y jakau­tuu nor­maal­isti. Esimerkik­si kel­paavia matemaatisia funk­tioi­ta on help­po kon­struoi­da , mut­ta ote­taan esimerk­ki kori­pal­los­sa men­estymisen riip­pu­vu­ud­es­ta pelaa­jan pitu­ud­es­ta. Pitu­us nimit­täin on var­masti jakau­tunut nor­maal­isti, mut­ta men­estys pitu­u­den funk­tiona ei ole. Ero 160 sentin ja 165 sentin välil­lä on paljon pienem­pi (mitätön, ei asi­aa ken­tälle) kuin ero 195 sentin ja 200 sentin välil­lä, vaik­ka nuo taita­vat sijoit­tua nor­maal­i­jakau­mas­sa symmetrisesti.
      Talous on alka­nut muis­tut­taa yhä enem­män voit­ta­ja vie kaiken tilan­net­ta, joka vaikut­taa lah­jakku­u­den välit­tymiseen men­estyk­ses­ki vähän puoli­jo­hti­men tavoin.

  71. Tcrown: mil­lä perus­teel­la ne omi­naisu­udet ei olis nor­maal­i­jakau­tuneet ja mil­lä perus­teel­la niiden pitäis olla?

  72. “Jos ajatel­laan jotain met­sästäjä-keräil­i­jä-yhteiskun­taa, niin hyvä met­sästäjä voi saa­da paljon saal­ista ja huono vähän; kaikkien olete­taan jaka­van siitä, mut­ta jos muut kateut­taan aja­vat hyvät met­sästäjät pois, niin vain huonom­mat jäävät jäl­jelle ja kaik­ki näkevät nälkää.”

    Met­sästäjä-keräil­i­jät tapaa­vat dis­sa­ta hyviä met­sästäjiä. Esimerkik­si kois­han-met­sästäjä (?) met­sästys­retkeltä palates­saan heit­tää saali­in­sa ikään kuin sitä halvek­sien kyläläisille. Kaik­ki ker­skailun­poikasetkin kui­tataan ival­lisel­la naurulla.

    Täl­lainen käytän­tö ei joh­da ryh­mien hajoamiseen vaan kiintey­den vahvis­tu­miseen. Kukaan ei pääse rikko­maan yli­val­tapyrkimyk­sil­lään sys­teemiä, joka voi jäädä eloon vain yhteen hiileen puhaltamalla.

    Hul­lua kai on ver­ra­ta suo­raan noi­ta yhdyskun­tia moderneihin? 

    Silti jotain voi ehkä oppia vähin­tään ver­tausku­val­lis­es­ti. Esimerkik­si sen, että Adam Smithin itsekäs mut­ta silti mys­tis­es­ti kaikille hyvää leipo­va käsi ei ole vielä kos­ket­tanut primitiivejä.

    Vai voiko met­sästäjien yhteiskun­taa sit­tenkin ver­ra­ta suo­raan vaikka­pa mod­erni­in suo­ma­laiseen? Heit­tääkö lois­ta­va kois­han-met­sästäjä saali­in­sa yhteisölle häpeää näytellen sit­tenkin per­imän­sä ohjaamana? 

    Sik­sikö vas­ta äsken pus­ta pudon­neet pohjo­is­maat lyövät lau­dal­ta kaik­ki muut kan­sain­väli­sis­sä vertailuissa? 

    Ehkä sivistyneem­mis­sä mais­sa ei enää osa­ta ter­veesti hävetä rikkautta.

  73. Tcrown: mil­lä perus­teel­la ne omi­naisu­udet ei olis nor­maal­i­jakau­tuneet ja mil­lä perus­teel­la niiden pitäis olla?

    Ihmis­ten tulot eivät ole nor­maal­i­jakau­tuneet. Tai edes log­nor­maal­i­jakau­tuneet. Ei edes kovin lähelle. Lähde: Alkeelli­nen ymmär­rys nor­maal­i­jakau­man omi­naisuuk­sista ja tieto tulo­jakau­mas­ta. Jos olete­taan, että tulo­erot riip­pu­vat (edes jotenkin kau­ni­isti) vain ja ain­oas­taan ihmis­ten omi­naisuuk­sien eroista, havai­tus­ta tulo­jakau­mas­ta seu­raa, että nuo omi­naisu­udet eivät ole normaalijakautuneet. 

    Luon­nos­sa läh­es kaik­ki riip­pumat­tomat ilmiöt ovat nor­maal­i­jakau­tuneet. Ihmis­ten pitu­us, paino ja jalan pitu­us ovat nor­maal­i­jakau­tunei­ta. Jos nyt joku väit­tää, että jotkin ihmis­ten omi­naisu­udet (ahkeru­us, lah­jakku­us jne.) eivät ole nor­maal­i­jakau­tunei­ta, on kyseessä jonkin­lainen anom­alia, ja se kaipaa seli­tyk­sen. Siis omi­naisuuk­sien ei “pidä” olla nor­maal­i­jakau­tunei­ta, ne vain yleen­sä ovat. 

    (Tulo­jen tapauk­ses­sa kyse on nähdäk­seni siitä, että jakau­man hän­täpään tulo­erot eivät syn­ny riip­pumat­tomien omi­naisuuk­sien seu­rauk­se­na, vaan vah­vasti ja globaal­isti riip­pu­vien “verkos­to­vaiku­tuk­sien” seu­rauk­se­na. ja kun win­ner takes almost all, tulok­se­na ei ole normaalijakaumaa.)

  74. Osmo, nykyti­lanteessa, teknisen kehi­tyk­sen vuok­si, näyt­tää tosi­aan käyvän niin, että tuot­tavu­userot (=lik­sat) eriy­tyvät. Ei tämä kuitenkaan mikään luon­non­la­ki ole, vähän aikaa sit­ten tilanne oli päin­vas­tainen: melkein kenel­lä vaan (omi­naisuuk­sista riip­pumat­ta) liukuhi­h­nal­la oli parem­pi tuot­tavu­us kuin parhaal­lakaan sepällä.

    Tämä suun­ta voi taas muuttua.

    Kari

  75. tcrown: siitä, että tulon­jako ei oo nor­maal­i­jakau­tunut­ta ei voi päätel­lä, että jotkut tuot­tavu­u­teen vaikut­ta­vat omi­naisu­udet ei olis nor­maal­i­jakau­tunei­ta. Tää on ihan triv­i­aalia, mut­ta jos tart­tet, niin voin selit­tää tarkemmin.

    Onks pitu­us muuten nor­maal­i­jakau­tunu ihmisil­lä vai pelkästään miehillä ja naisil­la? Mä oletin, et vaan jälkim­mäi­nen pitäis paikkansa

  76. Tämä ei nyt enää liity mihinkään, mut­ta “luon­nos­sa riip­pumat­tomat ilmiöt nor­maal­i­jakau­tuneet” on sen ver­ran kiin­toisa väite että on pakko vastata. 🙂

    Nor­maal­i­jakau­ma syn­tyy luon­tev­asti lähin­nä riip­pumat­tomien samoin jakau­tunei­den sat­un­naisilmiöi­den sum­mana, tai muil­la tavoin jot­ka ovat tälle ekvi­va­lent­te­ja (dif­fu­u­sio). Jo täl­lainen kon­sep­tu­al­isoin­ti vaatii läh­es fysikaalisen skaalan, siis sel­l­aisen jol­la val­lit­see ainakin translaa­tiosym­me­tria että yhteen­lasku on hyvin määritel­ty. Pitu­us menee tähän kategoriaan. 

    Mut­ta entä maini­tut ahkeru­us ja lah­jakku­us? Ei niil­lä ole mitään kilo­gram­ma- tai metriskaalaa annet­tu. Ne ovat näen­näisen nor­maal­i­jakau­tunei­ta pelkästään kos­ka niitä mitataan usei­den enem­män tai vähem­män riip­pumat­tomien osate­htävien sum­mi­na, ts. skaala on mit­taus­vai­heessa implisi­it­tis­es­ti määritel­ty yhteen­laskun avul­la. Jos sovit­taisi­in että osate­htävien vaiku­tus on mul­ti­p­likati­ivi­nen, saataisi­in log-nor­maal­i­jakau­ma. Tai jos lah­jakku­us­mit­tauk­ses­ta otet­taisi­in neliöju­uri, ei kukaan voisi väit­tää että tämä uusi skaala olisi jotenkin huonom­pi lah­jakku­u­den mit­tari. (Jaa no ehkä tilas­toti­eteil­i­jä nar­i­sisi heteroskedastisuudesta.)

    Siis ei-fysikaaliset skaalat ovat ainakin järjestyk­sen säi­lyt­tävi­in jatku­vi­in kuvauk­si­in asti sovit­tu­ja, keinotekoisia. 

    Usein myös “sosi­aal­i­ti­eteis­sä” (psykolo­gia, sosi­olo­gia, taloustiede, …) ilmiöitä kyetään mit­taa­maan niin heikosti ettei edes tiedä onko sig­naali nor­maal­i­jakau­tunut (tai joku vaiku­tus lin­eaari­nen), kos­ka pääl­lä on kohi­naa vähin­tään samal­la var­i­anssil­la kuin mikä mitat­taval­la ilmiöl­lä on. 

    Taleb muuten kir­joit­taa aika hyvin ja ymmär­ret­tävästi ja kiehto­vasti tästä talouden WTA-omi­naisu­ud­es­ta, ja asi­aan liit­tyvästä jakau­mien pitkähän­täisyy­destä, mm. kir­jas­saan “Black Swan” (on myös suomen­net­tu) — http://www.fooledbyrandomness.com/ .

    Nor­maal­i­jakau­man suo­sio­ta selit­tävät suuresti myös sen lasken­nal­liset omi­naisu­udet. Lin­eaaris­es­ta tilas­toti­eteestä tulee max­i­mum like­li­hood ‑kri­teerin alla kvadraat­tisia opti­moin­tion­gelmia, kun olete­taan nor­maal­i­jakau­tunei­ta virheitä ja pri­or­e­i­ta. Nykyään kun on tietokonete­hoa tästä ei ole enää pakko pitää kiin­ni, ja suos­tu­taan ehkä use­am­min myön­tämään etteivät ilmiöt olekaan niin normaalisia.

  77. Janne, juuri näin. Siitä, että “älykkyy­den” mit­ta­ri­na käytetään nor­maal­i­jakau­tunut­ta älykkyysosamäärää, ei voi päätel­lä, että “älykkyys” olisi nor­maal­i­jakau­tunut. Mut­ta jos joku väit­tää, että “älykkyys” ei ole nor­maal­i­jakau­tunut, pitää kyl­lä tuo väite jotenkin perustel­la. (Itseasi­as­sa en usko tuo­hon “älykkyy­den” nor­maal­i­u­teen. Hyvin epämääräisenä perustelu­na se, että “älykkyys” ei ole yksilön riip­puma­ton omi­naisu­us, vaan “älykkyy­den” syn­tymi­nen vaatii vuorovaikutusta.)

    Ja väit­teeni “edes jotenkin kau­ni­ista” riip­pu­vu­us­suh­teesta kel­van­nee jälleen osoituk­sek­si siitä kuin­ka han­kalaa ihmi­saivolle on ajatel­la intu­iti­ivis­es­ti epäleineaarisil­la malleil­la. Oma intu­itioni oli, että nor­maal­i­jakau­tunut funk­tio kestää lin­eaarisen trans­for­maa­tion lisäk­si poly­nomisen trans­for­maa­tion, ekspo­nen­ti­aal­ista epäilin, ja epä­jatku­vaa trans­for­maa­tio­ta en edes olettanut
    nor­maal­i­jakau­tuneen muut­tu­jan kestävän nor­maal­i­jakau­tuneena. Pikaisen excel-ana­lyysin perus­teel­la tuo pätee vain lin­eaariselle trans­for­maa­ti­olle. (Min­un osaamiseni ulkop­uolelle menee kysymys siitä, että minkälainen trans­for­maa­tio tarvi­taan että nor­maal­ista päästään “pow­er law” jakau­maan mitä mm. tulot noudattavat) 

    Eli crowd­sour­cauk­sen avul­la alku­peräi­nen argu­ment­ti­ni on nyt muo­toa: Jos tulot eivät ole nor­maal­i­jakau­tunei­ta, joko tuloi­hin vaikut­ta­vat omi­naisu­udet eivät ole nor­maale­ja, tai omi­naisuuk­sien vaiku­tus ei ole lin­eaarista. Epä­lin­eaarisen trans­for­maa­tion tapauk­ses­sa pitää tarkastel­la, onko todel­la niin, että vain yksilön omi­naisu­us on tuloon vaikut­ta­va tekijä.

    Talous on alka­nut muis­tut­taa yhä enem­män voit­ta­ja vie kaiken tilan­net­ta, joka vaikut­taa lah­jakku­u­den välit­tymiseen men­estyk­ses­ki vähän puoli­jo­hti­men tavoin. 

    Tämä on min­un mielestäni yksi suurimpia syitä mik­si (melkein) kaikesta ip-lain­säädän­nöstä pitäisi päästä eroon. Vaik­ka sit­ten kaikkea evi­denssiä vas­taan jokunen kir­jalli­nen tuo­tos menisi pesuve­den mukana.

  78. “Jos Suomes­sa investoi yri­tys­toim­intaan, niin vero­ja (ilman alv:tä) nap­sah­taa melkein 50 %. Ensin fir­ma mak­saa voitostaan veroa, ja sen päälle tulee sit­ten pääomatuloverot.”

    “Liian van­ha.

    Mik­si et ymmärtänyt aja­tus­tani? Emme me muut ole mitään vihol­lisia. Kun kaik­ki muut luovut­ta­vat, minä olen tääl­lä silti, usein olen matkoi­hi­ni kävel­lyt, ja melkein yhtä usein takaisin tullut.”

    En oikein ymmär­rä miten ylem­pi kom­ment­ti­ni olisi katkeru­u­den osoi­tus ? Enem­minkin sin­un val­i­tuk­sesi kaksinker­tais­es­ta vero­tuk­ses­ta on sitä

    Ker­roin vain, että nor­maal­isti liike­toimin­nas­sa huomioidaan verot ja osin­gotkin hinnoittelussa.
    Samoin sijoit­ta­jat huomio­vat samat asi­at suun­nitel­lessaan investoin­tia ja arvioidessaan kannattavuutta.

    Koti­markki­noil­la kaikil­la ovat samat velvoit­teet joten ne eivät häir­itse kil­pailua ellei joku halua toimia häirikkönä ja pol­je hintoja.

    Kan­sian­välis­llä markki­noil­lakin ero­jen pitää olla huo­mat­ta­vat, että ne vaikut­tavt kilpailuun

    En näe tsää mitään katk­er­aa, en tosin posi­ti­ivi­su­ut­takaan, aika neutraalia

  79. Joskus aikoinaan oli pro­jek­tipääl­likkök­oulu­tuk­ses­sa lakimies ker­tomas­sa sopimu­soikeudel­li­sista asioista. Hän esit­ti johdan­tona, että innovoimal­la, investoimal­la jne. voi han­kkia nor­maal­i­ti­lanteis­sa elan­non, mut­ta rikas­tua voi vain joko bon­gaa­mal­la vakavia markki­nahäir­iöitä ennen mui­ta tai tekemäl­lä sopimuk­sia jois­sa käytän­nössä hui­jataan toista osapuolta. 

    Tulo­jen jakau­ma muis­tut­taa yleen­sä potenssi­jakau­maa, jos markki­noiden annetaan se hoitaa. Jos kat­so­taan palkkat­u­lo­ja, niin ne taas ovat markki­nahäir­iöt ja hui­jaa­mal­la tehdyt sopimuk­set sivu­ut­taen koko­lail­la log-nor­maal­isti jakau­tunei­ta. Hän­tää lihot­ta­vat juurikin markki­nahäir­iöt, ehkä etupäässä IPR. 

    Tuloi­hin vaikut­ta­vat tek­i­jät ovat melkein var­masti nor­maale­ja, mut­ta epä­jatku­vuuk­sia aiheut­ta­vat IPR, sopimu­soikeu­den kiemu­rat, verot, jne jne, ilman näitä jakau­mat oli­si­vat toden­näköis­es­ti log-nor­maalimpia, mut­ta on toki mah­dol­lista, että ne oli­si­vat Pare­to-jakau­tunei­ta tms, etenkin inter­netin aikakaudel­la näin näyt­täisi käyvän myös sil­loin kun IPR ei pääse vaikuttamaan.

  80. Jos kat­so­taan palkkat­u­lo­ja, niin ne taas ovat markki­nahäir­iöt ja hui­jaa­mal­la tehdyt sopimuk­set sivu­ut­taen koko­lail­la log-nor­maal­isti jakautuneita.

    Jos min­un kah­den min­uutin ana­ly­y­sis­säni ei ole suuria virheitä (ansio­tu­lo­jen keskiarvo/mediaani vähän yli 3000 euroa, 90% desi­ili vähän yli 5000 euroa), niin tuol­laisen log­nor­maalin jakau­man mukaan yli 300 000 euron palkkat­u­lo­jen toden­näköisyys on noin 1/3 000 000. Todel­lisu­udessa noi­ta lie­nee lähem­mäs tuhat vero­juoruka­len­terin vilka­isun perusteella.

    Kol­men ker­talu­okan virhe ei vas­taa min­un mielestäni “koko­lail­la” log­nor­maalia jakau­maa. Siihen en sit­ten ota kan­taa, ovatko kaik­ki yli 300 000 vuodessa ansait­se­vat hui­jan­neet työ­sopimuk­ses­saan tai löytäneet markkinavirheen.

  81. Tcrown, olet var­maan oike­as­sa, hypo­teesi­ni oli var­maan väärä. Olen kuul­lut tuol­laisen väit­teen joskus ja uskoin sen suo­ril­ta. Onko yli 300K tulois­sa mon­takin sel­l­aista, joil­la ei ole optio-ohjelmaa?

  82. Tuskin mon­taa. Siitä voidaan keskustel­la täyt­tävätkö nuo optio-ohjel­mat hui­jauk­sen tai markki­navirheen määritelmän. (Tosin luulen, että tuo hän­tä on log­nor­maalia pak­sumpi vielä hiukan pienem­mil­läkin tuloilla.)

  83. Optio-ohjel­man tuot­to on tietenkin markki­nahäir­iö, ihan siinä mis­sä sijoit­ta­mal­la rikas­tu­mi­nen keskimääräistä talouskasvua nopeam­min yleen­säkin. Hui­jauskin se voi tietysti olla, kos­ka johto voi manip­u­loi­da kurssia eri­laisil­la keinoil­la, mut­ta tämä lie­nee harvinaisempaa.

  84. Korostan vielä edel­liseen, että “markki­nahäir­iö” ei ole mikään haukku­masana. Markki­nahäir­iöt ovat siis jotain merkit­täviä poikkeamia tilanteesta, jos­sa kil­pailu nor­maal­isti estää suurten voit­to­jen tekemisen. Joskus kyse on entryn vaikeud­es­ta tai verkos­to­vaiku­tuk­sen real­isoi­tu­mis­es­ta odot­ta­mat­toma­l­la taval­la. Joskus taas jostain ulkois­es­ta tek­i­jästä tai sään­telystä, kuten vaik­ka For­tu­min tapauksessa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.