Moni on kysellyt, miten arvonlisäveron korotus hyvitetään köyhille eläkeläisille/työttömille/toimeentulotuen asiakkaille. Tässä ei periaatteessa ole mitään muuta ongelmaa kuin ajoitus. Arvonlisäveron korotus prosenttiyksiköllä nostaisi hintoja noin 0,9 prosenttiyksikköä. Hintaindeksin kautta se nostaisi myös toimeentulotukea, kansaneläkettä ja työttömyyskorvauksia 0,9 prosenttia.
Hyvitys olisi sataprosenttinen, mutta se tulisi jälkikäteen ehkä vasta vuoden kuluttua. Tämä voidaan korjata erillislailla aikaistamalla tämä osa indeksikorotuksesta. Kun ruuan arvonlisäverotusta alennettiin, sen vaikutus vastaavasti otettiin pois eläkeläisiltä ja työttömiltä. Tältä osin vaikutusta myöhennettiin, koska muuten eläkkeitä olisi jouduttu jopa alentamaan. Viimeinen indeksikorotus oli niin pieni (0,4 %), koska ruuan arvonlisäveron alennus vaikutti siihen viivästettynä.
Blogin kommentoijat ovat protestoineet tätä indeksin kautta korjaamista vastaan. Ei kuulemma toimi. Jollakin esimerkiksi oli vuokra noussut paljon enemmän kuin eläke. Vuokran nousu on pieneläkeläiselle hankala asia, mutta tällä ei ole mitään tekemistä arvonlisäveron kanssa. Se on yhtä iso ongelma ihan siitä riippumatta nostetaanko arvonlisäveroa vai ei. Se hinnannousu, jonka arvonlisävero aiheuttaa, kompensoidaan hintaindeksin kautta joka tapauksessa.
Arvonlisäveron ongelmat liittyvät työvaltaisiin palveluihin, joiden kilpailijana on veroton itsepalvelu. Tässä mielessä tyhmin teko oli aikanaan ruuan arvonlisäveron alentaminen. Tulopohjaa menetettiin paljon, mutta mitään ei saatu.
Arvonlisäverokikkailu on tasaverointoilijoiden törkeää sumutusta, jolla pyritään perustelemaan sitä, ettei köyhä hyödy halvemmasta ruuasta ja peruskulutushyödykkeistä!
Asiantuntijoihin ei välttämättä ole luottamista, mutta selkeä enemmistö tutkijoista on sitä mieltä, että ruoan hinta tulee globaalisti nousemaan jyrkästi tulevina vuosikymmeninä, mm. väestön kasvun, yleisen vaurastumisen ja lihan kysynnän myötä.
Jos näin on, niin on vaikea nähdä, että indeksikorotukset tulisivat täysin pysymään tämän kehityksen tasalla, etenkin kun huoltosuhteen heikkeneminen samaan aikaan asettaa oman haasteensa. Silloin jopa ruoan ALV:n poistaminen voi nousta yhdeksi vaihtoehdoksi.
Kilpailun pitäisi poistaa kartelli-ilmiötä, ja ruoan ALV:n laskun näkyä niiden tuotteiden hintojen alenemisena, johon kaikkein köyhimpien kulutus melkein yksinomaan kohdistuu.
Alennettujen alvien käytössä pitäisi mielestäni käyttää kriteereinä alan työvoimakustannusten osuutta liikevaihdosta ja kysynnän joustavuutta. Tässä mielessä ruoan alv-ale ei ehkä ollut tehokkain, mutta ravintoloiden kylläkin.
Ihan liikaa on keskitytty seuraamaan, siirtyikö ale hintoihin, kun oleellisempaa olisi katsoa työllisyysvaikutuksia. Toisaalta alv kohdistuu aina lähes yksinomaan työhön, ei lainkaan luonnonvarojen kulutukseen suoraan ja vain hyvin pieneltä osin voittoihin (joiden verotusta ollaan muutenkin alentamassa). Sikäli työllisyysnäkökulmasta alvien alentaminen on aina perusteltua.
Kertokaa joku vielä, miten alvkorotus kompensoidaan (esim. palvelualan) yrittäjälle, joka ei joustavan kysynnän vuoksi pysty sitä siirtämään hintoihin? Miten yrityksille kompensoidaan alvkorotuksen tuoma vuokrankorotus elinkustannusindeksiin sidottuun liikehuoneiston vuokraan?
Työllisyyden hoidossa tuntuu taas olevan huomio ihan väärissä asioissa. Pitäisi huolehtia yritysten työllistämisen edellytyksistä, joita mm. alv heikentää ratkaisevasti.
Niin ja siitä vielä, ettei ruoan alv-alella saatu mitään: varmasti jotain saatiin ‑pakostahan tuo on mennyt joko kaupan katteisiin (ihan ok, voi antaa varaa parantaa työllisyyttä alalla, päivittäistavarakaupassahan ei kovin iso prosentti ole viivan alle jäänyt) tai kuluttajahintoihin, tuskin kuitenkaan parempiin tuottajahintoihin. Ei se raha kuitenkaan kansantaloudesta kadonnut.
Tasaverointoilu on tasaverointoilijoiden sumutusta; totuutta luodaan toistamalla.
Tasavero on mielekäs käsite vain tuloveroista puhuttaessa. Ja niissä kunnallisverokin on nykyään käytännössä progressiivinen.
az, olen samaa mieltä, että ruuan arvonlisäveron alennuksen epäonnistuminen on kaupan alan kilpailun puutetta eikä mitään muuta.
Pekka Taipale, se että todella pienituloinen ei maksa kunnallisveroa ollenkaan ei kerro sen progressiivisuudesta mitään.
Ruottinen, samaa mieltä. Minusta se ongelma on siinä että vsrsinkin työvaltaisilla aloilla voi seurata yhdistelmästä palkkaverot, sosiaaliturvamaksut ja ALVi kohtuuttomia kokonaisveroasteita. Ja tätä sitten on kevenetty parhaan suomalaiseen joka ongelmaan erityislaki ja jopa oma ammattikunta ‑perinteen mukaisesti eri ALVikannoilla, kotitalousvähennyksellä, jne.
Minusta tuo pitäisi siivota niin että siirrytään nettopalkkajärjestelmään. Eli työnantaja maksaa palkkaverot ja palkkoja lasketaan vastaavasti eli muutos on kaikkien osapuolien kannaltta nettona neutraali. Ja tämän jälkeen otetaan käyttöön veroleikkuri, eli jos jonkun yrityksen palkkaverot, sosiialiturvamaksut ja ALV ylittää vaikkapa 50% niin sitä ylittävä summa hoidetaan veronpalautuksena. Ja samalla siivotaan muita vähennyksiä pois.
Haittaveroja ei tuohon voi ottaa mukaan koska muuten kaikki yritykset haarautuisivat kalja- ja bensakauppaan, ja progressiivisuuden vuoksi tuossa nettopalkasssa pitäisi olla joku yläraja jonka jälkeen maksetaan henkilökohtaista veroa.
Vasemmisto ja oikeisto voisi sitten tapella siitä missä nuo rajat kulkee.
Prosenttien sijaan voisi välillä puhua euroista. Eli kuinka paljon kallistuu työntekijän ruokakori viikossa? Jos hinnannousun saa maksettua jättämällä yhden karkkipussin ostamatta, niin tälläinen prosenttinousu ei pitäisi olla ylipääsemätön asia.
” Vuokran nousu on pieneläkeläiselle hankala asia, mutta tällä ei ole mitään tekemistä arvonlisäveron kanssa. Se on yhtä iso ongelma ihan siitä riippumatta nostetaanko arvonlisäveroa vai ei. Se hinnannousu, jonka arvonlisävero aiheuttaa, kompensoidaan hintaindeksin kautta joka tapauksessa.”
Indeksikompensaatio on täydellinen vain keskimääräisellä kulutuksella .
Kun pienituloisen kulutsuprofiili on aivan erilainen kuin keskimäärin niin kompensaatio ei ole täydellinen .
Asumisen hinta on taas hyvin erilainen eri puolilla Suomea , mutta komepensaatio tulee keskiarvon mukaan, ei asuinpaikan kustannustason mukaan.
Kun meillä on jo pohjalla nykyisen alv regressio niin tuo uuden pienen noston kompensointi on lähinnä kosmeettista
VATT teki laskelmat Hetemäen työryhmälle , kannattaisi tutustua niihin
tpyyluoma: “Minusta tuo pitäisi siivota niin että siirrytään nettopalkkajärjestelmään. Eli työnantaja maksaa palkkaverot ja palkkoja lasketaan vastaavasti eli muutos on kaikkien osapuolien kannaltta nettona neutraali.”
Näinhän verot nykyään palkasta pidätetään, ehdotus on siis hyvä ja toteuttamiskelpoinen.
Pekka Taipale: “Ja niissä kunnallisverokin on nykyään käytännössä progressiivinen.”
Ei kai progressiivisuus ihan tätä tarkoita?
Kuntavero on tietty prosentti ja kaikille ko. kuntalaisille sama — se, että pieniä tuloja ei veroteta, ei tee veroa progressiiviseksi. Veronmaksajain Keskusliiton käyrän mukaan progressiota voidaan sanoa olevan 4000–30000 euron vuositulojen välillä.
Se, että erilaiset vähennykset laskevat todellista veroprosenttia — esim. meikäläisen kotikunnassa prosentti on 19 ja efektiivinen veroprosentti 14 — ei mielestäni vaikuta progressiivisuuteen.
Tasavero ja kansalaispalkka. Hyvin toteutettuina niillä saataisiin työllistäminen ja aidosti hyvinvointia tuottavan työn tekeminen kaikille kannattavaksi.
Haittapuolihan tässä olisi että muutama satatuhatta sosiaali‑, työvoima‑, mielenterveys‑, kasvatus‑, hallinto‑, vero‑, yms. viranomaista joutuisi vaihtamaan alaa. Mutta eiköhän heillekin jotain apurihommia löytyisi, vaikka entisten asiakkaittensa firmoista.
Hermiitti: minusta se, että todella pienituloinen ei maksa veroa ollenkaan ja suurituloisempi maksaa, marginaaliprosenttina kunnan veroprosentti, on määritelmällisesti progressiivista verotusta.
Ilmeisesti “tasaverotus” ja “progressiivinen verotus” ovat jotain orwellilaista uuskieltä.
Ruuan alv:n alentaminen meni kokonaan hintoihin, ravintolaruuan vain pieneltä osin ja kampaamoalan ei ollenkaan, vaan se jäi kokonaan yrittäjille.
Kysynnän hintajoustoilla ei taida sittenkään olla käytännössä kovin suurta merkitystä siinä, miten alv-muutokset menevät hintoihin. Taitaa olla enemmän henkimaailman asioita.
Indeksiin sidotuilla tuilla eläville alv kompensoidaan aina, joten heillä ei ole hätäpäivää. Ongelma se on muille pienituloisille, jotka yrittävät hankkia toimeentulonsa markkinoilta. Heille tämä pitäisi kompensoida jollain muulla tavalla, edes verotus ei auta, jos tulotaso on hyvin alhainen.
Oden logiikalla ALV kannattaisi nostaa 99,9 prosenttiin. Lounais-Suomen kannattaisi liittyä Ruotsiin. Suosittelen Turun ja Tukholman kuntaliitosta. (Tornio ja Haaparanta ovat puuhanneet samaa monta vuotta)…
Tuosta linkistä nakee hyvin välillisten ja välittömien verojen vaikutuksen tuloluokittain ja pitemmän ajan kehityksenkin,
Eli aikaisemmin viittaamani VATT:n tutkimus
http://www.vm.fi/…/alv-reformien_tulonjakovaikutukset_Riihela_01022010_esitys.pdf
ALV:n noston yhteydessä on kiinnitetty huomiota noston työllisyysvaikutuksiin, mikä on tietysti aiheellista. Mutta inflaatiosta ei ole nyt puhuttu mitään. Miksi?
Kun kerran lähtökohtana on verokertymän lisääminen alvia nostamalla, niin tottahan tätä vastustavat ne jotka suhtautuvat torjuvasti tasaverottamiseen. Kyse on PERIAATTEESTA.
En tiedä mikä Vihreiden kanta on, mutta tämän sivuston pitäjälle siirtyminen kohti tasaveromallia ei näyttäisi olevan mikään periaatteellinen ongelma.
Olen viime aikoina miettinyt, mitä periaatteita vihreillä ylipäätänsä on. Voidaanko kaikesta käydä kauppaa, onko kaikki kompensoitavissa? Vihreät näyttävät olevan yhä vahvemmin hyvin toimeen tulevista kaupunkilaisista, tai sellaisiksi tulossa olevista kehkeytynyt liberaaliporvarillinen ryhmittymä, jonka piirissä “hengailemalla” ko. väki yrittää lepytellä omantunnonvaivojaan, joita kapitalismin rumat jäljet pyrkivät aiheuttamaan.
Alkujaan melko radikaaliakin vihreyttä on alettu nopeassa tahdissa laimentaa ilmeisesti ryhmän sisäisten paineiden ja strategialinjausten ajamana. Ja nyt kun laimentamisessa on päästy riittävän pitkälle, alkaa läpi näkyä ryhmittymän todellinen taustaväri eli sininen. Epäilempä, että kohta ei enää muuta väriä näykkään, kun väki alkaa liikkua Luukkaisen ja Forsiuksen viitoittamalla tiellä. Viimeinen lähtijä sammuttanee sitten valot- jo periaatteellisista syistä — toivon.
Ilökka,
Voisiko mitenkään ajatella, että lyödään kiinni varojärjestelmän tasaava vaikutus ginikertoimeen ja tehdään tästä periaatekysymys eikä yksityiskohdista. Demarit ovat mielestäni oppineet väärin perussuomailaisilta, että jos totuus on liian monimutkaista, valitaan yksinkertaisuus ja hylätään totuus. Eteenpäin populistien viitoittamaa tietä kohti tuhoa.
Samaa mieltä Ruottisen kanssa. Soininvaara ei nyt näe tässä sitä todellista ongelmaa: arvonlisäveron korotuksen vaikutusta niihin yrityksiin, joiden kustannuksista valtaosan muodostavat työvoimakustannukset. Mikään tässä kompensointimallissa ei ratkaise tätä ongelmaa, joka voi johtaa monien pienyritysten sulkemiseen ja ainakin työvoiman vähentämiseen.
Eipäs nyt hötkyillä..
Toimeentulotuen nosto 0,9% olisi kyllä varsin radikaali toimi näin monen vuoden jälkeen, joka saattaisi lisätä esim. alkoholin suurkulutusta. Asiaa voisi tasoittaa sillä, että lasketaan hyväksytyn asumiskulun maksimia edelleen, joka auttaisi samalla yleistä asuntotilannetta, kun lähiöistä vapautuisi vuokra-asuntoja.
Sanot vaan mitä niin teoriasi tökkii.
Jos korotat ALVia niin turistit ei osta ja jos korotat tuloveroa niin äänestäjiä potuttaa sekin enemmän.
Miksei voi vaan sanoa suoraan että meidän palvelut nyt vaan maksaan tän verran ja siksi meidän veroja pitää korottaa 10 prossaa kokonaisuutena.
Aletaan jakamaan sitten tuota pottia tai sitten voisi ehkä tulla mukaan myös ääniä joissa sanottaisiin että me ei muuten haluta maksaa tätä ja tätä palvelua, ostakaa ne itse jos haluatte.
Miksi valtio esimerkiksi maksaa ansiosidonnaisia työttömyyskorvauksia? Ei ole mennyt vielä jakeluun tuokaan asia, vaikka AY-liikkeelle se on päivänselvä juttu.
Entäs Ay-liikkeen maksujen vähennykset veroista??
Mihin ne varat käytetään ylipäätään?
Saisiko muutkin järjestöt verovapauden?
Mä voisin perustaa AY-liikkeen vastaisen järjestön, irtoisko verovapautta??
Ruoan alv:n laskussa näen (eristettynä ainakin) seuraavat hyödyt perusturvan nostoon nähden:
1. Työn vastaanottamisen kannattavuus ei laske
2. Matalapalkkaiselle jää välttämättömien elinkustannusten jälkeen enemmän käteen muuhun kulutukseen
Jos päädytään siihen, että nousseen ruoan hinnan johdosta matalapalkkaisilla ei jää juuri mitään käteen vuokran ja ruoan jälkeen, niin paljonpa on kannustavuutta siirtyä ruokajonoista siivoamaan tai busseja ajamaan.
=vihreät. Apua, apua säteilee maaperässä ainakin 100,000 vuotta jne.
Eiköhän tuo tie teiltä populisteilta nyt katkea, kunhan Keskusta sanoo Kataiselle ‘ei’.
Pekka Taipale,
Progressio on kunnallisverotuksessa kyllä olemassa, mutta se on niin lievää, ettei sitä voida pitää mitenkään valtion verotuksen kaltaisena. Ja toivottavasti valtion verotuksessa progressio säilyy samanaikaisesti, kun pääomatulovirrat laitetaan progressiivisen verotuksen alle — toivottavasti!
http://hermiitti.blogspot.com/2011/06/paaomavero-progressiiviseksi.html
Kunnallisverotus ja alv ovat lähes yhtä progressiivisia. Alv ei koske vuokria, joten pienituloiset maksavat sitä vähemmän, koska he maksavat vuokraa suuremman osan tuloistaan.
Onko takuueläke sidottu hintaindeksiin?
Ymmärtääkseni on, koska koko kansaneläke on sidottu hintaindeksiin.
Liian vanha: “Eli aikaisemmin viittaamani VATT:n tutkimus
http://www.vm.fi/…/alv-reformien_tulonjakovaikutukset_Riihela_01022010_esitys.pdf”
Ei löydy enää! Onko liian arkaluontoinen?
Työttömyyskorvaukset eivät kai ole sidottu elinkustannusindeksiin, eli miten työttömille korvattaisiin alv-nousu?
Ja jos korotetaan perus ja palkkavähennyksiä, se merkitsee kunnille verotulojen vähennystä. Korvaako valtio sen, vain joudutaanko se korvaamaan kunnallisveron nostolla, eli taas lisää tasaveroa?
Ja vielä ongelma johon joku viittasikin. Miten paljon pienituloisten (eläkeläisten) kulutustottumukset vastaava yleisiä kulutustottumuksia eli miten paljon elinkustannusindeksin tuoma korotus oikeasti korvaa pienituloisille hintojen nousua.
Ihmiset todellakin maksaa euroilla, eikä prosenteilla:
0,9% korotus alvillisiin hintoihin vaikuttaa köyhällä eläkeläisellä pari euroa kuussa. Luulisi olevan helppo kompensoida tulosiirroilla.
Parempituloisella on kulutettavaa enemmän, yksikin osto, vaikkapa hi-end digikamera, voi maksaa monta tonnia, siinä 0.9% korotus on jo monta kymppiä, mikä houkuttelee ulkomaisiin webbikauppohin, tai Tallinnan tuliasiin.
hermiitti:
Ansiotulojen kunnallisverotuksen progressio on ihan selkeä. Efektiivinen kunnallisvero nousee lineaarisesti 0–16% tulojen noustessa n. 30000 euroon. Kunnallisveron progressio toimii siis alueella, jossa valtion veroa ei makseta (tai sitä maksetaan hyvin vähän).
Lähde:
http://www.veronmaksajat.fi/File/d5e6da04-77ad-464f-9a9a-b202dec294a9/Kunnallisveron_osuus_palkkatulosta.pdf
Raimo K, se linkki on vaan rikksi: http://bit.ly/lossyO
Ja tuosta näyttää minusta puuttuvaan tulovaikutukset indeksitarkistusten kautta.
Paul:
Voitko selittää tämän logiikan? Siis tässä nyt kai keskustellaan alv vs. tulovero lähtökohdasta. Toki verrattuna siihen, että mitään veroja ei nosteta, alv:n nostaminen on huono juttu minkä tahansa tuottajan kannalta, mutta tämä ei kai tässä ole vaihtoehtona.
Jos tuloveroja nostetaan, palkansaajat pyrkivät kompensoimaan tämän seuraavissa palkkaneuvotteluissa, mikä tietenkin nostaa juuri niiden yritysten kustannuksia, joilla suuri osa kustannuksista tulee työvoimakustannuksista. Sen sijaan, jos nostetaan alv:tä, tämä nostaa kustannuksia kaikilla yrityksiltä, myös niillä, joilla työvoimakustannukset ovat pieni osa kustannuksista.
Talonpoikaisjärjellä vaikuttaisi siis siltä, että palkkoihin kohdistuva tuloverotuksen kiristäminen rappaisi enemmän niiitä yrityksiä, jotka ovat työvoimavaltaisia, kuin saman rahamäärän kerääminen alv:llä.
ALV:n korotuksen vaikutus vuokriin on mielenkiintoinen. Ensimmäisen kertaluokan vaikutus on se, että ALV menee läpi vuokriin, koska kaikki vuokrien takana oleva kustannus (rakentaminen, ylläpito, tuottovaatimus) nousee.
Toisen kertaluokan vaikutus on se, että ALV:n nosto vähentää ihmisten käteenjäävää ostovoimaa. Tämä taas tarkoittaa sitä, että asunnon ostamiseen on vähemmän rahaa. Se taas pudottaa kaupunkialueella asuntojen hintoja (tai hidastaa niiden nousua).
Kaupunkialueellahan asuntojen hinta riippuu lähinnä asumiseen käytettävissä olevasta rahasta. Helsingin 10 000 parasta asuntoa menee 10 000 ostovoimaisimmalle, rakennuskustannuksilla ei ole niin suurta merkitystä. Hintajousto on tonttimaassa.
Haja-asutusalueella taas asumisen hinta riippuu oikeasti rakennuskustannuksista, koska vastaavaa kilpailua tonteista ei ole.
Tuosta voisi äkkiä päätellä, että ALV:n nosto ei kaupungeissa menisi vuokriin takaisinkytkennän vuoksi. Äkkiä päätteleminen ei kuitenkaan tässä toimi, koska takaisinkytkennän kertoimet ovat tuntemattomia. ALV:n nosto voi nostaa tai laskea vuokria, ja tilanne voi riippua paikkakunnasta.
Sellaista mekanismia ei kuitenkaan näy, jossa vuokrat nousisivat enemmän kuin ALV, joten sikäli Oden argumentit pitävät.
Minusta kunnallisveron ja valtion verotuksen tarkastelu erillisinä asioina on talouden toimivuuden kannalta teennäistä. Olennaista on se, kuinka paljon työnantaja maksaa, ja kuinka paljon siitä päätyy työntekijän kukkaroon.
Eläke- ja sotumaksujen kohdalla tarkastelun voi perustellusti tehdä niiden kanssa tai ilman niitä. Mutta jako kunnan ja valtion veroihin on julkisen vallan sisäinen päänsärky.
tpyyluoma kaipasi nettopalkkajärjestelmää. Minä taas kaipaisin puhdasta bruttopalkkajärjestelmää. Siinä työnantaja näyttää koko työllistämiskustannuksen työntekijälle. Sen jälkeen siitä automaattisesti pidätetään eläkekulut, vakuutukset, sotut ja verot.
Tilille tulisi tietysti saman verran kuin nyt, mutta työllistämisen todelliset kustannukset tulisivat näkyviin.
Työn vastaanottamisen kannustavuus riippuu siitä, miten tuet suhteutetaan tuloihin matalapalkka-aloilla.
ALV:n nosto vähentäisi työnteon kannustavuutta, jos valinta olisi puhtaasti tukien ja puhtaasti työnteon välillä. Matalapalkkaisilla valinta on kuitenkin tukien ja työnteon ja tukien yhdistelmän välillä.
Valtiolla on siis konstit olemassa sen estämiseen, että ALV:n nosto heikentäisi työn vastaanoton kannattavuutta.
Miksi sellaisia yrityksiä pitää tukea, jotka työllistävät itse? Onko sellainen yritys parempi kuin sellainen, joka ostaa työtä muualta?
Talouden tehokkuuden kannalta olennaista on erikoistuminen ja vaihdanta. Tässä kuviossa verkostoituminen yritysten välillä on edellytys tehokkuuteen.
Tuohon voisi vielä lisätä sen, ettei indeksikompensaatio olisi myöskään verotuksen vuoksi täydellistä. Verohan menee myös kompensaatiosummasta. Perusturvaa saavaa työtöntä verotetaan rankasti, järjettömän paljon rankemmin kuin mitä vastaavasta työtulosta. Peruspäivärhasta/työmarkkinatuesta, siis n. 550 e/kk, menee veroa 20 %. Tuo pitäisi myös ottaa huomioon, jos väitetään kompensaation olevan täydellinen.
Vastaava korotus pitäisi tehdä myös toimeentulotukeen, koska muuten toimeentulotukeen turvautuvilta toimeentulotuki leikkaisi saadun hyödyn työttömyyskorvauksen osalta.
Kymppi vetoa kertoimella 2:
persut on tulevassa hallituksessa, vihreät ei. (*)
Siis, jos hallitusneuvottelujen lopputulos on (*)
maksat 10e. Jos taas tulos on jotain muuta, saat 20e.
Vetoja otetaan vastaan tiistaihin 07.06.11 klo 12.00 asti. Vedot voi ilmoittaa osoitteeseen tmimict@gmail.com. Tilinumeroiden ilmoitus ja muut rahaliikenteeseen liittyvät asiat hoidetaan sitten kun tulos on selvinnyt.
Vedonlyöjämäärä, tilitysten onnistuvuus jne. raportoidaan erikseen osallistujille ja yleisesti tällä blogilla ja/tai muualla netissä.
Peesaan “liian vanhaa”. Pitäisi laskea eri tuloluokkiin kuuluvien kulutuskorit ja katsoa, miten alvin nosto vaikuttaa elämään. Toinen juttu on sitten tuo ruoan alvialennus. Nyt on näköjään saatu aikaiseksi tutkimus, että alennus siirtyi hintoihin. Tutkimuksessa ei kuitenkaan ole taidettu huomioida tuottajahintoja, vaan verrattu hintakehitystä ei-ruokahyödykkeisiin. Kun tuottajahinnat olivat olleet pitemmän aikaa alhaalla ennen kuin kuluttajahinnat sitten tippuivat alvialennuksen myötä, tulee väkisin mieleen, että vähittäisporras oli jo kauan aikaa “siirtänyt” veronalennuksen hintoihin.
Hermiitti:
Minusta taas kunnallisverotuksen progressio ei ole lievää, vaan jyrkkää. Se siis nousee korkealle jo keskituloisilla. Toki sitä on viime vuosina lievennetty kasvattamalla kunnallisverotuksen vähennyksiä niin että se vaikuttaa pienituloisiin. Mutta ihan hirveästi ei verotusta voi vähentää, kun kuntien pitää kuitenkin saada rahansa jostain.
Suurituloisilta — oli kyse palkoista tai pääomatuloista — ei heru enempää, koska veronkiristysyritykset johtavat työnteon ja yrittämisen vähenemiseen ja pääoman maastapakoon. Keskituloisilta otetaan jo niin paljon kuin kehdataan. Pienituloisilta ei voi ottaa enempää verottamalla, koska siitä ei jää valtiolle mitään, kun tulonsiirrot kasvavat vastaavasti ja tuloloukut syövät motivaation.
Julkinen sektorimme on siis maalannut itsensä nurkkaan, koska kaikki rahat on kulutettu jo ennen kuin niitä on kerätty. Tämä ei ole veroja maksavien vika, vaan verotuloja kuluttavien vika. En erityisemmin pidä alv:stäkään, mutta sen haittavaikutukset taitavat jakautua vähiten ikävästi. “Verottakaa noita muita lisää” ei ole kestävä tapa lähestyä asiaa.
Mai: “Työttömyyskorvaukset eivät kai ole sidottu elinkustannusindeksiin, eli miten työttömille korvattaisiin alv-nousu?”
Ansiosidonnainen työttömyyskorvaus on sidottu — yllätys, yllätys — kunkin työntekijän ansioon.
tpyyluoma: “Raimo K, se linkki on vaan rikki: http://bit.ly/lossyO
Ja tuosta näyttää minusta puuttuvaan tulovaikutukset indeksitarkistusten kautta.”
Sieltähän ne Osmon numerot löytyivät — mutta ilman kommentteja.
Tämä yleiskommentti löytyy kyllä: “Yhteenlasketut veroasteet ovat neljässä alimmassa
bruttotulojen desiilissä pysyneet melko samoina, mutta ylemmissä desiileissä veroasteet ovat laskeneet.”
Niin että kyllä tämän vielä istuvan hallituksen veropolitiikka on ollut niin sosiaalista ja pienituloisia suosivaa!
Entä miten ALV nosto kompensoidaan tutkijalle, jonka toimeentulo tulee apurahasta?
RaimoK:
Tarkasteluväli mihin tuo viiittaa on 1985 — 2006, eikä meillä vielä ole punamultahallitusta.
Totta — tuoreempaa laskelmaa ei ole, paitsi CIA:lla. Pitäis vissiin peruutuspeilin sijaan käyttää taikavarpua tms.
Hyvä että tämä eläkeläisjuttu selvisi. Toinen kysymys:
Miten sitten on mahdollista, että 7. desiili, joka ansaitsee reippaat kaksi tonnia kuussa kärsisi alv:n noususta vain 0,3% verran?
Kysymys kuuluu siis näin: miten on mahdollista, että alv:n nostaminen ei näyttäisi tuon taulukon mukaan juurikaan koskevan keskimmäisiä desiileitä? Eiväthän he kaikki saa kompensaatiota indeksin kautta.
Vai onko niin, että keskidesiileihin sijoittuvan palkansaajan verotus nousee tuntuvasti, mutta se jää desiiliin piiloutuvien eläkeläisten katveeseen?
Tuo taulukko koski koko pakettia, ei vain alv:tä. Alv osuisi aika tasaisesti kaikkiin.
Toistaiseksi on kuitenkin ollut esillä vain se vähätuloisimpien kompensaatio, siis indeksitarkistukset. Koska keskituloisista palkansaajista ei ole puhuttu mitään, demarien on helppo sanoa että tuo desiileittäin laskettu vaikutus, jossa keskimmäiset desiilit pääsevät melko kuivin jaloin, on sumutusta.
En tahdo halkoa hiuksia, mutta olisi ihan mukava tietää, mitä paketti sisälsi heille.
“Voitko selittää tämän logiikan? Siis tässä nyt kai keskustellaan alv vs. tulovero lähtökohdasta. Toki verrattuna siihen, että mitään veroja ei nosteta, alv:n nostaminen on huono juttu minkä tahansa tuottajan kannalta, mutta tämä ei kai tässä ole vaihtoehtona.
Jos tuloveroja nostetaan, palkansaajat pyrkivät kompensoimaan tämän seuraavissa palkkaneuvotteluissa, mikä tietenkin nostaa juuri niiden yritysten kustannuksia, joilla suuri osa kustannuksista tulee työvoimakustannuksista. Sen sijaan, jos nostetaan alv:tä, tämä nostaa kustannuksia kaikilla yrityksiltä, myös niillä, joilla työvoimakustannukset ovat pieni osa kustannuksista.
Talonpoikaisjärjellä vaikuttaisi siis siltä, että palkkoihin kohdistuva tuloverotuksen kiristäminen rappaisi enemmän niiitä yrityksiä, jotka ovat työvoimavaltaisia, kuin saman rahamäärän kerääminen alv:llä.”
Kiitos kysymyksestä, totta kai selitän. Asiasta pitäisi keskustella tuloveron suurempi progressio vs. alv. näkökulmasta, mistä näkökulmasta vasemmisto on käsittääkseni asiaa lähestynytkin.
Suurituloisten kovempi verottaminen ei tunnu pienyrityksillä, joissa yleensä sekä omistajat että palkansaajat jäävät tuloiltaan kuitenkin keskitasolle. Olkoonkin, että jonkun omistajatahon verotukseen se voi vaikuttaa, niin juuri työntekijän veroihin se ei vaikuta mitenkään.
Sinällään on validi pointti, etteivät tästä kärsi vain työvoimakustannusvaltaiset pienyritykset, vaan kaikki pienyritykset. Nostan tämän laatuiset yritykset (esim. leipomot, kampaamot) esille kuitenkin kahdesta syystä:
1. työvoimakustannukset muodostavat suuremman osan kustannuksista pienille kuin suurille yrityksille ja siten, niiden ollessa ratkaisevia kustannusten kokonaisuuden kannalta, vastaavan tuotteen tuottaminen on kalliimpaa pienelle kuin suurelle yritykselle; siksi aloilla, joilla työvoimakustannukset muodostavat suurimman osan yrittäjän kustannuksista, pienyrityksillä on jo valmiiksi vaikeinta, ne saavat jo valmiiksi vähemmän voittoa, ja ne joutuvat yksinkertaisesti tuomaan alv:n korotuksen hintoihin eivätkä kykene kilpailemaan, jos hintoja pakotetaan jälleen nostamaan varsinkin kun suurella osalla kansasta reaalinen ostovoima laskee alv:n korotuksen takia. Arvonlisäveron nosto voi kaiken lisäksi painostaa myös palkkojen nostamiseen ostovoiman takaamiseksi, toisin kuin tuloveron progression lisääminen.
Ymmärsitkö? Arvonlisävero vaikuttaa kustannuksiin monessa kohtaa ja nimenomaisesti pienillä yrityksillä jokainen sen vaikutus on tuotava kuluttajahintoihin, mikä vaikeuttaa kilpailua erityisesti niillä yrityksillä, joiden muutenkin on vaikea kilpailla hinnoilla suurten yritysten kanssa.
2. Tällaiset yritykset ovat luonnostaan työllisyydelle erityisen tärkeitä. Työvoimakustannusvoittoiset pienyritykset tuottavat Suomeen valtavan määrän tuottavia, tuettomia työpaikkoja. Näiden yritysten määrän ja työllistämisen väheneminen (esim. leipomoalalla jotkin keskisuuret leipomot voisivat, jos pääomaa riittää, lakkauttamisen sijasta teollistaa tuotantoaan ja vähentää käsityön määrää, mikä kasvattaisi tuotantoa mutta vähentäisi työntekijöitä, jolloin leivän hinta saataisiin alemmas) huonontaa Suomen työllisyystilannetta radikaalisti. Tokihan tuhoja voidaan paikkailla nostamalla työttömyysturvaa, mutta tässäkin tapauksessa olisi kannattavampaa olla aiheuttamatta ongelmaa kuin korjailla sen jälkiä.
Nyt kun otit esille vaihtoehdon, ettei veroja nostettaisi lainkaan, niin toinen vertailutapa, jota on käsittääkseni tuonut esille vain Vasemmistoliitto, on se että verrattaisiin alv:n korotuksesta saatavia tuloja niihin tuloihin, mitä saataisiin keräämällä tämänkinhetkiset verot — eli puututtaisiin kunnolla harmaaseen talouteen, jossa menetetään tällä hetkellä virallisen arvion mukaan 4–5 miljardia euroa vuodessa. Mitään veroja ei tarvitsisi nostaa, kunhan järjestettäisiin toimiva valvonta nykyisten verojen maksamiselle ja tarpeeksi kovat sanktiot niiden kiertämisestä.
Paul, juttusi on ihmeellistä sekamelskaa välillä heiluen sen puolella, että koneistus olisi pahasta ja sen, että pienyritykset eivät kykene kilpailemaan hinnalla suuryritysten kanssa. Jälkimmäistä et perustele mitenkään. Jos se pätisi, niin aivan riippumatta siitä, mitä teemme verotuspuolella, ne häviäisivät pois.
Eivät suuryritykset ole mitään hyväntekijöitä, jotka kiltisti ottaisivat alv:n korotukset omasta voitostaan sen sijaan, että sysäisivät ne kuluttajalle yhtään sen enempää kuin pienyrityksetkään.
Lisäksi en ymmärrä, miksei suurituloisten progressiivinen verottaminen voisi rapata pienyrityksiä siinä, missä suurfirmojakin. Minusta tämä riippuu ihan siitä, minkälaisesta firmasta on kyse. Jollain pienellä asianajofirmalla on palkkalistoilla vain korkeapalkkaisia juristeja, kun taas jollain kauppa- tai hampurilaisketjulla on suuri määrä matalapalkkaisia myyjiä.
Toistan vielä ajatukseni, jota et mielestäni mitenkään torpannut. Ei-työvoimavaltaiset firmat joutuvat maksamaan tuottamastaan lisäarvosta alv:tä siinä, missä työvoimavaltaisetkin firmat. Sen sijaan tuloveroa työvoimavaltaiset firmat joutuvat maksamaan enemmän (tai sanotaan niin, että niihin kohdistuu verokorotusta seuraava bruttopalkkakorotusvaatimus).
Minusta sotket tähän progression ihan turhaan. Sitä voidaan käsitellä aivan irrallisena asiana tulovero vs. alv-kysymyksen ulkopuolella. Jos tuntuu siltä, että progressio on väärä, sitä voidaan korjata, mutta tämä ei muuta mihinkään sitä, että veropohjan siirtäminen tuloveron suuntaan rappaa työvoimavaltaisia firmoja pääomavaltaisten hyväksi.
Samuli Saarelma, vaikuttaa siltä, että luet tätä jostain oudosta vinkkelistä, joka saa sinut tekemään outoja moraalisia tulkintoja ja estää sinua ymmärtämästä asiaa.
Kenties määrittely aloihin, joilla “työvoimakustannukset muodostavat kustannusten suuriman osan”, hämää sinua. En missään vaiheessa sanonut sen koskevan juuri niitä, mutta selitin sinulle kuitenkin, miksi olen erityisen huolissani niiden tilanteesta. Jos et sitä ymmärrä, niin en minä sitä ala loputtomiin rautalangasta vääntämään, minulla on töitäkin tehtävänäni.
En jaksa alkaa erikseen määrittelemään tai luetteloimaan aloja, joita arvonlisävero uhkaa ja joita taas verotuksen progressio ei voisi vähempää hetkauttaa, mutta en usko, että Suomessa esim. lakimiehiä uhkaa juuri mikään (ei myöskään tuloveron korotus, koska ne lakimiehet on palkattava joka tapauksessa). Pitäisi kai sanoa, että monilla tällaisilla (työvoimakustannusvoittoisilla) aloilla, väheksymättä sinällään sitä vahinkoa, minkä arvonlisäveron korotus aiheuttaa muillekin pienyrittäjille. Mainitsin esimerkkeinä leipomot ja parturit, mutta niiden lisäksi tarkoitan esim. käsityöläisiä, ravintoloitsijoita jne. Pitkälti palvelualoja, mutta palvelualallahan se lakimieskin on, joten ei termi palveluala muuta määritelmää sen paremmaksi.
Näillä aloilla kuitenkin palkat ovat joka tapauksessa niin alhaalla, ennen kaikkea liikevaihdoltaan pienissä ja mikroyrityksissä, ettei progression kasvattaminen tunnu missään. Vaikka suuryrityksissä suurelle osalle työntekijöistä maksetaan joskus vielä huonompaa liksaa, niin niistä löytyy sitten niitä hyvin palkattujakin työntekijöitä. Ei välttämättä niin paljon että progressio niitäkään erityisesti haittaisi, mutta ainakaan se ei haittaa näillä aloilla toimivia pienyrityksiä mitenkään. Jos tuloveroja nostettaisiin myös matalimissa palkkaluokissa, mitä käsittääkseni kukaan ei ole ehdottanut (eli siitä ei keskusteltu), niin asia olisi toinen.
Mitään erillistä tulovero vs. alv. kysymystä, jonka jälkeen erikseen keskusteltaisiin siitä, lisätäänkö vielä progressiotakin, ei siis ole (Osmo Soininvaara, korjaa ihmeessä, jos olen väärässä, ja te todella keskustelette siellä vaihtoehdosta, että verotusta kiristetään progression pysyessä samana tai nykyistä keveämpänä). Vaihtoehdot ovat tuloveron rankempi progressio, pääomaveron korotus tai mahdollien progressio, sekä alv:n korotus. Ja sitten se mitä ei oteta keskusteluun lainkaan, eli että perittäisiin ne nykyiset verot ennen kuin korotetaan mitään veroja.
Sitä vastoin on älytöntä vertailla jonkin ratkaisun vaikutusta keskenään kilpailemattomien yritysten kilpailutilanteeseen kuten teet arvioidessasi että tuloveron korotus vahingoittaisi työvoimavaltaisia aloja suhteessa pääomavaltaisiin: ei se ehkä koske jälkimmäisiä samalla tavalla, mutta jos ei kilpailla keskenään lainkaan samalla alalla, niin ei keskinäistä kilpailutilannetta ole myöskään järkevä verrata. Lakimies ei kilpaile hampurilaisravintoloitsijan kanssa eikä kuluttaja tee valintaansa toimistopaperin ja ravintola-aterian välillä. Se, missä suhteessa paperitehtailijan menot kasvavat tai vähenevät suhteessa ravintoloitsijoiden vastaaviin, ei vaikuta ravintola-alan kilpailuun. Siksi se ei vaikuta yksittäisen toimijan kykyyn myydä tuotettaan, asiakas ei jätä hodaria ostamatta, koska nurkan takaa saa halpaa A4:sta, vaan koska viereisestä kaupasta saa pussiin pakatun hodarin neljänneksellä tuorehodarin hinnasta.
Mistä tulemmekin esimerkkiin sitä, kuinka nimenomaan mainitsemillasi pääomavaltaisilla firmoilla palkat voivat olla korkealla ja tuloverotuksen muutoksilla vaikutusta työntekijän palkkatoiveisiin, kun puolestaan suurella osalla työvoimavaltaissta aloista (juuri siksi, että ovat työvoimavaltaisia) palkat ovat umpisurkeita. Hyvä esimerkki edellisestä on siis paperiteollisuus, kun taas jälkimmäisistä aloista esimerkiksi käy ravintola-ala, jolla tuloverojen rankempi progressio ei vaikuta varsinkaan pienyrityksiin (jälleen suuremmissa on myös paremmin palkattua väkeä), mutta alv:n nosto hankaloittaa kaikkien, etenkin pien- ja mikroyritysten asemaa. Tämä ei ole sattumaa, sille on ihan hyvät syyt, jotka ehkä selviävät sinullekin, kun hetken pohdit tai asiaan tutustut.
Jos et ymmärrä, miksi suuremman firman on pientä helpompaa ottaa alv:n korotus takkiin (ei, hyvänen aika sentään, kyse ei ole hyväntekeväisyydestä, vaan kilpailusta!), niin käy juttelemasta asiasta vaikka jonkun pienleipomoyrittäjän kanssa. Hän kyllä selittää sinulle miksi se arvonlisäveron korotus on hänelle pahempi paikka kuin Fazerille. Käytännössähän hän joutuu kilpaillakseen maksamaan korotuksen omista tuloistaan kuitenkin (ei hyväntekeväisyyttään hänkään, vaikka niinkin ehkä kuluttajana voisit luulla), mutta se taas uhkaa tehdä koko toiminnasta kannattamotonta. Kysypä samalla siitä sivumennen huomauttamastani faktasta, että leipomoalalla koneistaminen vähentää alan työpaikkoja (josta väänsit kummallisen moralismin “koneistus on pahasta”). Voit toki sittenkin olla ymmärtämättä, mutta tosiasiat eivät siitä miksikään muutu.