Arvonlisävero ja köyhä eläkeläinen

Moni on kysel­lyt, miten arvon­lisäveron koro­tus hyvitetään köy­hille eläkeläisille/työttömille/toimeentulotuen asi­akkaille. Tässä ei peri­aat­teessa ole mitään muu­ta ongel­maa kuin ajoi­tus. Arvon­lisäveron koro­tus pros­ent­tiyk­siköl­lä nos­taisi hin­to­ja noin 0,9 pros­ent­tiyk­sikköä. Hin­tain­deksin kaut­ta se nos­taisi myös toimeen­tu­lo­tukea, kansaneläket­tä ja työt­tömyysko­r­vauk­sia 0,9 prosenttia.

Hyvi­tys olisi sat­apros­ent­ti­nen, mut­ta se tulisi jälkikä­teen ehkä vas­ta vuo­den kulut­tua. Tämä voidaan kor­ja­ta eril­lis­lail­la aikaista­mal­la tämä osa indek­siko­ro­tuk­ses­ta.  Kun ruuan arvon­lisävero­tus­ta alen­net­ti­in, sen vaiku­tus vas­taavasti otet­ti­in pois eläkeläisiltä ja työt­tömiltä. Tältä osin vaiku­tus­ta myöhen­net­ti­in, kos­ka muuten eläkkeitä olisi joudut­tu jopa alen­ta­maan. Viimeinen indek­siko­ro­tus oli niin pieni (0,4 %), kos­ka ruuan arvon­lisäveron alen­nus vaikut­ti siihen viivästettynä.

Blo­gin kom­men­toi­jat ovat protestoi­neet tätä indeksin kaut­ta kor­jaamista vas­taan. Ei kuulem­ma toi­mi. Jol­lakin esimerkik­si oli vuokra nous­sut paljon enem­män kuin eläke. Vuokran nousu on pieneläkeläiselle han­kala asia, mut­ta täl­lä ei ole mitään tekemistä arvon­lisäveron kanssa. Se on yhtä iso ongel­ma ihan siitä riip­pumat­ta nos­te­taanko arvon­lisäveroa vai ei. Se hin­nan­nousu, jon­ka arvon­lisävero aiheut­taa, kom­pen­soidaan hin­tain­deksin kaut­ta joka tapauksessa.

Arvon­lisäveron ongel­mat liit­tyvät työ­val­taisi­in palvelui­hin, joiden kil­pail­i­jana on vero­ton itsepa­lvelu. Tässä mielessä tyh­min teko oli aikanaan ruuan arvon­lisäveron alen­t­a­mi­nen. Tulopo­h­jaa menetet­ti­in paljon, mut­ta mitään ei saatu.

52 vastausta artikkeliin “Arvonlisävero ja köyhä eläkeläinen”

  1. Arvon­lisäverokikkailu on tasaveroin­toil­i­joiden törkeää sumu­tus­ta, jol­la pyritään perustele­maan sitä, ettei köy­hä hyödy halvem­mas­ta ruuas­ta ja peruskulutushyödykkeistä!

  2. Asiantun­ti­joi­hin ei vält­tämät­tä ole luot­tamista, mut­ta selkeä enem­mistö tutk­i­joista on sitä mieltä, että ruoan hin­ta tulee globaal­isti nouse­maan jyrkästi tulev­ina vuosikym­meninä, mm. väestön kasvun, yleisen vauras­tu­misen ja lihan kysyn­nän myötä.
    Jos näin on, niin on vaikea nähdä, että indek­siko­ro­tuk­set tuli­si­vat täysin pysymään tämän kehi­tyk­sen tasal­la, etenkin kun huolto­suh­teen heikken­e­m­i­nen samaan aikaan aset­taa oman haas­teen­sa. Sil­loin jopa ruoan ALV:n pois­t­a­mi­nen voi nous­ta yhdek­si vaihtoehdoksi.
    Kil­pailun pitäisi pois­taa kartel­li-ilmiötä, ja ruoan ALV:n laskun näkyä niiden tuot­tei­den hin­to­jen alen­e­mise­na, johon kaikkein köy­himpi­en kulu­tus melkein yksi­no­maan kohdistuu.

  3. Alen­net­tu­jen alvien käytössä pitäisi mielestäni käyt­tää kri­teere­inä alan työvoimakus­tan­nusten osu­ut­ta liike­vai­h­dos­ta ja kysyn­nän jous­tavu­ut­ta. Tässä mielessä ruoan alv-ale ei ehkä ollut tehokkain, mut­ta rav­in­toloiden kylläkin.

    Ihan liikaa on keski­tyt­ty seu­raa­maan, siir­tyikö ale hin­toi­hin, kun oleel­lisem­paa olisi kat­soa työl­lisyys­vaiku­tuk­sia. Toisaal­ta alv kohdis­tuu aina läh­es yksi­no­maan työhön, ei lainkaan luon­non­va­ro­jen kulu­tuk­seen suo­raan ja vain hyvin pieneltä osin voit­toi­hin (joiden vero­tus­ta ollaan muutenkin alen­ta­mas­sa). Sikäli työl­lisyys­näkökul­mas­ta alvien alen­t­a­mi­nen on aina perusteltua.

    Ker­tokaa joku vielä, miten alvko­ro­tus kom­pen­soidaan (esim. palvelu­alan) yrit­täjälle, joka ei jous­ta­van kysyn­nän vuok­si pysty sitä siirtämään hin­toi­hin? Miten yri­tyk­sille kom­pen­soidaan alvko­ro­tuk­sen tuo­ma vuokranko­ro­tus elinkus­tan­nusin­dek­si­in sidot­tuun liike­huoneis­ton vuokraan?

    Työl­lisyy­den hoi­dos­sa tun­tuu taas ole­van huomio ihan vääris­sä asiois­sa. Pitäisi huole­htia yri­tys­ten työl­listämisen edel­ly­tyk­sistä, joi­ta mm. alv heiken­tää ratkaisevasti.

  4. Niin ja siitä vielä, ettei ruoan alv-alel­la saatu mitään: var­masti jotain saati­in ‑pakosta­han tuo on men­nyt joko kau­pan kat­teisi­in (ihan ok, voi antaa varaa paran­taa työl­lisyyt­tä alal­la, päivit­täis­tavarakau­pas­sa­han ei kovin iso pros­ent­ti ole viivan alle jäänyt) tai kulut­ta­jahin­toi­hin, tuskin kuitenkaan parem­pi­in tuot­ta­jahin­toi­hin. Ei se raha kuitenkaan kansan­taloud­es­ta kadonnut.

  5. Tasaveroin­toilu on tasaveroin­toil­i­joiden sumu­tus­ta; totu­ut­ta luo­daan toistamalla. 

    Tasavero on mielekäs käsite vain tuloveroista puhut­taes­sa. Ja niis­sä kun­nal­lisverokin on nykyään käytän­nössä progressiivinen.

  6. az, olen samaa mieltä, että ruuan arvon­lisäveron alen­nuk­sen epäon­nis­tu­mi­nen on kau­pan alan kil­pailun puutet­ta eikä mitään muuta.

    Pekka Taipale, se että todel­la pien­i­t­u­loinen ei mak­sa kun­nal­lisveroa ollenkaan ei ker­ro sen pro­gres­si­ivi­su­ud­es­ta mitään.

  7. Ruot­ti­nen, samaa mieltä. Minus­ta se ongel­ma on siinä että vsrsinkin työ­val­taisil­la aloil­la voi seu­ra­ta yhdis­telmästä palkkaverot, sosi­aal­i­tur­va­mak­sut ja ALVi kohtu­ut­to­mia kokon­aisveroast­ei­ta. Ja tätä sit­ten on kevenet­ty parhaan suo­ma­laiseen joka ongel­maan eri­ty­is­la­ki ja jopa oma ammat­tikun­ta ‑per­in­teen mukaises­ti eri ALVikan­noil­la, koti­talousvähen­nyk­sel­lä, jne.

    Minus­ta tuo pitäisi siiv­ota niin että siir­ry­tään net­topalkka­jär­jestelmään. Eli työ­nan­ta­ja mak­saa palkkaverot ja palkko­ja las­ke­taan vas­taavasti eli muu­tos on kaikkien osa­puolien kannalt­ta net­tona neu­traali. Ja tämän jäl­keen ote­taan käyt­töön veroleikkuri, eli jos jonkun yri­tyk­sen palkkaverot, sosi­ial­i­tur­va­mak­sut ja ALV ylit­tää vaikka­pa 50% niin sitä ylit­tävä sum­ma hoide­taan veron­palau­tuk­se­na. Ja samal­la siiv­otaan mui­ta vähen­nyk­siä pois.

    Hait­tavero­ja ei tuo­hon voi ottaa mukaan kos­ka muuten kaik­ki yri­tyk­set haa­rau­tu­isi­vat kal­ja- ja ben­sakaup­paan, ja pro­gres­si­ivi­su­u­den vuok­si tuos­sa net­topalka­ss­sa pitäisi olla joku ylära­ja jon­ka jäl­keen mak­se­taan henkilöko­htaista veroa. 

    Vasem­mis­to ja oikeis­to voisi sit­ten tapel­la siitä mis­sä nuo rajat kulkee.

  8. Pros­ent­tien sijaan voisi välil­lä puhua euroista. Eli kuin­ka paljon kallis­tuu työn­tek­i­jän ruokako­ri viikos­sa? Jos hin­nan­nousun saa mak­set­tua jät­tämäl­lä yhden karkki­pussin osta­mat­ta, niin täl­läi­nen pros­ent­ti­nousu ei pitäisi olla ylipääsemätön asia.

  9. ” Vuokran nousu on pieneläkeläiselle han­kala asia, mut­ta täl­lä ei ole mitään tekemistä arvon­lisäveron kanssa. Se on yhtä iso ongel­ma ihan siitä riip­pumat­ta nos­te­taanko arvon­lisäveroa vai ei. Se hin­nan­nousu, jon­ka arvon­lisävero aiheut­taa, kom­pen­soidaan hin­tain­deksin kaut­ta joka tapauksessa.”

    Indek­sikom­pen­saa­tio on täy­delli­nen vain keskimääräisel­lä kulutuksella .
    Kun pien­i­t­u­loisen kulut­suprofi­ili on aivan eri­lainen kuin keskimäärin niin kom­pen­saa­tio ei ole täydellinen .

    Asumisen hin­ta on taas hyvin eri­lainen eri puo­lil­la Suomea , mut­ta komepen­saa­tio tulee keskiar­von mukaan, ei asuin­paikan kus­tan­nus­ta­son mukaan.
    Kun meil­lä on jo poh­jal­la nykyisen alv regres­sio niin tuo uuden pienen nos­ton kom­pen­soin­ti on lähin­nä kosmeettista 

    VATT teki laskel­mat Het­emäen työryh­mälle , kan­nat­taisi tutus­tua niihin

  10. tpyy­lu­o­ma: “Minus­ta tuo pitäisi siiv­ota niin että siir­ry­tään net­topalkka­jär­jestelmään. Eli työ­nan­ta­ja mak­saa palkkaverot ja palkko­ja las­ke­taan vas­taavasti eli muu­tos on kaikkien osa­puolien kannalt­ta net­tona neutraali.”

    Näin­hän verot nykyään palka­s­ta pidätetään, ehdo­tus on siis hyvä ja toteuttamiskelpoinen.

  11. Pekka Taipale: “Ja niis­sä kun­nal­lisverokin on nykyään käytän­nössä progressiivinen.”

    Ei kai pro­gres­si­ivi­su­us ihan tätä tarkoita?
    Kun­tavero on tiet­ty pros­ent­ti ja kaikille ko. kun­ta­laisille sama — se, että pieniä tulo­ja ei verote­ta, ei tee veroa pro­gres­si­ivisek­si. Veron­mak­sa­jain Keskus­li­iton käyrän mukaan pro­gres­sio­ta voidaan sanoa ole­van 4000–30000 euron vuosi­t­u­lo­jen välillä.
    Se, että eri­laiset vähen­nyk­set laske­vat todel­lista vero­pros­ent­tia — esim. meikäläisen kotikun­nas­sa pros­ent­ti on 19 ja efek­ti­ivi­nen vero­pros­ent­ti 14 — ei mielestäni vaiku­ta progressiivisuuteen.

  12. Tasavero ja kansalais­palk­ka. Hyvin toteutet­tuina niil­lä saataisi­in työl­listämi­nen ja aidosti hyv­in­voin­tia tuot­ta­van työn tekem­i­nen kaikille kannattavaksi.

    Hait­ta­puoli­han tässä olisi että muu­ta­ma satatuhat­ta sosiaali‑, työvoima‑, mielenterveys‑, kasvatus‑, hallinto‑, vero‑, yms. vira­nomaista jou­tu­isi vai­h­ta­maan alaa. Mut­ta eiköhän heillekin jotain apuri­hom­mia löy­ty­isi, vaik­ka entis­ten asi­akkait­ten­sa firmoista.

  13. Her­mi­it­ti: minus­ta se, että todel­la pien­i­t­u­loinen ei mak­sa veroa ollenkaan ja suu­rit­u­loisem­pi mak­saa, mar­gin­aalipros­ent­ti­na kun­nan vero­pros­ent­ti, on määritelmäl­lis­es­ti pro­gres­si­ivista verotusta.

    Ilmeis­es­ti “tasavero­tus” ja “pro­gres­si­ivi­nen vero­tus” ovat jotain orwellilaista uuskieltä.

  14. Ruuan alv:n alen­t­a­mi­nen meni kokon­aan hin­toi­hin, rav­in­to­laru­uan vain pieneltä osin ja kam­paamoalan ei ollenkaan, vaan se jäi kokon­aan yrittäjille.
    Kysyn­nän hin­ta­jous­toil­la ei tai­da sit­tenkään olla käytän­nössä kovin suur­ta merk­i­tys­tä siinä, miten alv-muu­tok­set menevät hin­toi­hin. Taitaa olla enem­män henki­maail­man asioita.
    Indek­si­in sido­tu­il­la tuil­la eläville alv kom­pen­soidaan aina, joten heil­lä ei ole hätäpäivää. Ongel­ma se on muille pien­i­t­u­loisille, jot­ka yrit­tävät han­kkia toimeen­tu­lon­sa markki­noil­ta. Heille tämä pitäisi kom­pen­soi­da jol­lain muul­la taval­la, edes vero­tus ei auta, jos tulota­so on hyvin alhainen.

  15. Oden logi­ikalla ALV kan­nat­taisi nos­taa 99,9 pros­ent­ti­in. Lounais-Suomen kan­nat­taisi liit­tyä Ruot­si­in. Suosit­te­len Turun ja Tukhol­man kun­tali­itos­ta. (Tornio ja Haa­paran­ta ovat puuhan­neet samaa mon­ta vuotta)…

  16. ALV:n nos­ton yhtey­dessä on kiin­nitet­ty huomio­ta nos­ton työl­lisyys­vaiku­tuk­si­in, mikä on tietysti aiheel­lista. Mut­ta inflaa­tios­ta ei ole nyt puhut­tu mitään. Miksi?

  17. Kun ker­ran lähtöko­htana on vero­ker­tymän lisäämi­nen alvia nos­ta­mal­la, niin tot­ta­han tätä vas­tus­ta­vat ne jot­ka suh­tau­tu­vat tor­ju­vasti tasaverot­tamiseen. Kyse on PERIAATTEESTA.
    En tiedä mikä Vihrei­den kan­ta on, mut­ta tämän sivus­ton pitäjälle siir­tymi­nen kohti tasavero­ma­llia ei näyt­täisi ole­van mikään peri­aat­teelli­nen ongelma.

    Olen viime aikoina miet­tinyt, mitä peri­aat­tei­ta vihreil­lä ylipäätän­sä on. Voidaanko kaikesta käy­dä kaup­paa, onko kaik­ki kom­pen­soitavis­sa? Vihreät näyt­tävät ole­van yhä vahvem­min hyvin toimeen tule­vista kaupunki­lai­sista, tai sel­l­aisik­si tulos­sa ole­vista kehkey­tynyt lib­er­aali­por­var­illi­nen ryh­mit­tymä, jon­ka piiris­sä “hen­gaile­mal­la” ko. väki yrit­tää lep­ytel­lä oman­tun­non­va­ivo­jaan, joi­ta kap­i­tal­is­min rumat jäl­jet pyrkivät aiheuttamaan.

    Alku­jaan melko radikaali­akin vihreyt­tä on alet­tu nopeas­sa tahdis­sa lai­men­taa ilmeis­es­ti ryh­män sisäis­ten painei­den ja strate­gial­in­jausten aja­mana. Ja nyt kun lai­men­tamises­sa on päästy riit­tävän pitkälle, alkaa läpi näkyä ryh­mit­tymän todel­li­nen taus­taväri eli sini­nen. Epäilem­pä, että koh­ta ei enää muu­ta väriä näykkään, kun väki alkaa liikkua Luukkaisen ja For­siuk­sen viitoit­ta­mal­la tiel­lä. Viimeinen lähti­jä sam­mut­ta­nee sit­ten val­ot- jo peri­aat­teel­li­sista syistä — toivon.

    1. Ilök­ka,
      Voisiko mitenkään ajatel­la, että lyödään kiin­ni varo­jär­jestelmän tasaa­va vaiku­tus giniker­toimeen ja tehdään tästä peri­aatekysymys eikä yksi­tyisko­hdista. Demar­it ovat mielestäni oppi­neet väärin perus­suo­mailaisil­ta, että jos totu­us on liian mon­imutkaista, val­i­taan yksinker­taisu­us ja hylätään totu­us. Eteen­päin pop­ulistien viitoit­ta­maa tietä kohti tuhoa.

  18. Samaa mieltä Ruot­tisen kanssa. Soin­in­vaara ei nyt näe tässä sitä todel­lista ongel­maa: arvon­lisäveron koro­tuk­sen vaiku­tus­ta niihin yri­tyk­si­in, joiden kus­tan­nuk­sista val­taosan muo­dosta­vat työvoimakus­tan­nuk­set. Mikään tässä kom­pen­soin­ti­mallis­sa ei ratkaise tätä ongel­maa, joka voi johtaa monien pienyri­tys­ten sulkemiseen ja ainakin työvoiman vähentämiseen.

  19. Eipäs nyt hötkyillä..
    Toimeen­tu­lotuen nos­to 0,9% olisi kyl­lä varsin radikaali toi­mi näin mon­en vuo­den jäl­keen, joka saat­taisi lisätä esim. alko­holin suurku­lu­tus­ta. Asi­aa voisi tasoit­taa sil­lä, että las­ke­taan hyväksy­tyn asumisku­lun mak­simia edelleen, joka aut­taisi samal­la yleistä asun­toti­lan­net­ta, kun lähiöistä vapau­tu­isi vuokra-asuntoja.

  20. San­ot vaan mitä niin teo­ri­asi tökkii.

    Jos koro­tat ALVia niin tur­is­tit ei osta ja jos koro­tat tuloveroa niin äänestäjiä potut­taa sekin enemmän.

    Mik­sei voi vaan sanoa suo­raan että mei­dän palve­lut nyt vaan mak­saan tän ver­ran ja sik­si mei­dän vero­ja pitää korot­taa 10 prossaa kokonaisuutena.

    Ale­taan jaka­maan sit­ten tuo­ta pot­tia tai sit­ten voisi ehkä tul­la mukaan myös ääniä jois­sa san­ot­taisi­in että me ei muuten halu­ta mak­saa tätä ja tätä palvelua, ostakaa ne itse jos haluatte.

    Mik­si val­tio esimerkik­si mak­saa ansiosi­don­naisia työt­tömyysko­r­vauk­sia? Ei ole men­nyt vielä jakelu­un tuokaan asia, vaik­ka AY-liik­keelle se on päivän­selvä juttu.

    Entäs Ay-liik­keen mak­su­jen vähen­nyk­set veroista??

    Mihin ne varat käytetään ylipäätään?

    Saisiko muutkin jär­jestöt verovapauden?

    Mä voisin perus­taa AY-liik­keen vas­taisen jär­jestön, irtoisko verovapautta??

  21. Ruoan alv:n laskus­sa näen (eris­tet­tynä ainakin) seu­raa­vat hyödyt perus­tur­van nos­toon nähden:

    1. Työn vas­taan­ot­tamisen kan­nat­tavu­us ei laske

    2. Mata­la­palkkaiselle jää vält­tämät­tömien elinkus­tan­nusten jäl­keen enem­män käteen muuhun kulutukseen

    Jos päädytään siihen, että nousseen ruoan hin­nan joh­dos­ta mata­la­palkkaisil­la ei jää juuri mitään käteen vuokran ja ruoan jäl­keen, niin paljon­pa on kan­nus­tavu­ut­ta siir­tyä ruoka­jonoista siivoa­maan tai busse­ja ajamaan.

    jos totu­us on liian mon­imutkaista, val­i­taan yksinker­taisu­us ja hylätään totuus.

    =vihreät. Apua, apua säteilee maaperässä ainakin 100,000 vuot­ta jne.

    Eteen­päin pop­ulistien viitoit­ta­maa tietä kohti tuhoa.

    Eiköhän tuo tie teiltä pop­ulis­teil­ta nyt katkea, kun­han Keskus­ta sanoo Kataiselle ‘ei’.

  22. Pekka Taipale,

    Pro­gres­sio on kun­nal­lisvero­tuk­ses­sa kyl­lä ole­mas­sa, mut­ta se on niin lievää, ettei sitä voi­da pitää mitenkään val­tion vero­tuk­sen kaltaise­na. Ja toiv­ot­tavasti val­tion vero­tuk­ses­sa pro­gres­sio säi­lyy samanaikaises­ti, kun pääo­mat­ulovir­rat laite­taan pro­gres­si­ivisen vero­tuk­sen alle — toivottavasti!

    http://hermiitti.blogspot.com/2011/06/paaomavero-progressiiviseksi.html

    1. Kun­nal­lisvero­tus ja alv ovat läh­es yhtä pro­gres­si­ivisia. Alv ei koske vuokria, joten pien­i­t­u­loiset mak­sa­vat sitä vähem­män, kos­ka he mak­sa­vat vuokraa suurem­man osan tuloistaan.

  23. Työt­tömyysko­r­vauk­set eivät kai ole sidot­tu elinkus­tan­nusin­dek­si­in, eli miten työt­tömille kor­vat­taisi­in alv-nousu?
    Ja jos korote­taan perus ja palkkavähen­nyk­siä, se merk­it­see kun­nille vero­tu­lo­jen vähen­nys­tä. Kor­vaako val­tio sen, vain joudu­taanko se kor­vaa­maan kun­nal­lisveron nos­tol­la, eli taas lisää tasaveroa?
    Ja vielä ongel­ma johon joku viit­tasikin. Miten paljon pien­i­t­u­lois­t­en (eläkeläis­ten) kulu­tus­tot­tumuk­set vas­taa­va yleisiä kulu­tus­tot­tumuk­sia eli miten paljon elinkus­tan­nusin­deksin tuo­ma koro­tus oikeasti kor­vaa pien­i­t­u­loisille hin­to­jen nousua.

  24. Ihmiset todel­lakin mak­saa euroil­la, eikä prosenteilla:

    0,9% koro­tus alvil­lisi­in hin­toi­hin vaikut­taa köy­häl­lä eläkeläisel­lä pari euroa kuus­sa. Luulisi ole­van help­po kom­pen­soi­da tulosiirroilla.

    Parem­pit­u­loisel­la on kulutet­tavaa enem­män, yksikin osto, vaikka­pa hi-end digikam­era, voi mak­saa mon­ta ton­nia, siinä 0.9% koro­tus on jo mon­ta kymp­piä, mikä houkut­telee ulko­maisi­in web­bikaup­po­hin, tai Tallinnan tuliasiin.

  25. her­mi­it­ti:

    Pro­gres­sio on kun­nal­lisvero­tuk­ses­sa kyl­lä ole­mas­sa, mut­ta se on niin lievää, ettei sitä voi­da pitää mitenkään val­tion vero­tuk­sen kaltaisena.

    Ansio­tu­lo­jen kun­nal­lisvero­tuk­sen pro­gres­sio on ihan selkeä. Efek­ti­ivi­nen kun­nal­lisvero nousee lin­eaaris­es­ti 0–16% tulo­jen noustes­sa n. 30000 euroon. Kun­nal­lisveron pro­gres­sio toimii siis alueel­la, jos­sa val­tion veroa ei mak­se­ta (tai sitä mak­se­taan hyvin vähän).

    Lähde:
    http://www.veronmaksajat.fi/File/d5e6da04-77ad-464f-9a9a-b202dec294a9/Kunnallisveron_osuus_palkkatulosta.pdf

  26. Paul:

    arvon­lisäveron koro­tuk­sen vaiku­tus­ta niihin yri­tyk­si­in, joiden kus­tan­nuk­sista val­taosan muo­dosta­vat työvoimakus­tan­nuk­set. Mikään tässä kom­pen­soin­ti­mallis­sa ei ratkaise tätä ongel­maa, joka voi johtaa monien pienyri­tys­ten sulkemiseen ja ainakin työvoiman vähentämiseen. 

    Voitko selit­tää tämän logi­ikan? Siis tässä nyt kai keskustel­laan alv vs. tulovero lähtöko­hdas­ta. Toki ver­rat­tuna siihen, että mitään vero­ja ei nos­te­ta, alv:n nos­t­a­mi­nen on huono jut­tu minkä tahansa tuot­ta­jan kannal­ta, mut­ta tämä ei kai tässä ole vaihtoehtona.

    Jos tulovero­ja nos­te­taan, palka­nsaa­jat pyrkivät kom­pen­soimaan tämän seu­raavis­sa palkka­neu­vot­teluis­sa, mikä tietenkin nos­taa juuri niiden yri­tys­ten kus­tan­nuk­sia, joil­la suuri osa kus­tan­nuk­sista tulee työvoimakus­tan­nuk­sista. Sen sijaan, jos nos­te­taan alv:tä, tämä nos­taa kus­tan­nuk­sia kaikil­la yri­tyk­siltä, myös niil­lä, joil­la työvoimakus­tan­nuk­set ovat pieni osa kustannuksista. 

    Talon­poikaisjär­jel­lä vaikut­taisi siis siltä, että palkkoi­hin kohdis­tu­va tulovero­tuk­sen kiristämi­nen rap­paisi enem­män nii­itä yri­tyk­siä, jot­ka ovat työvoimaval­taisia, kuin saman rahamäärän keräämi­nen alv:llä.

  27. Alv ei koske vuokria

    ALV:n koro­tuk­sen vaiku­tus vuokri­in on mie­lenki­in­toinen. Ensim­mäisen ker­talu­okan vaiku­tus on se, että ALV menee läpi vuokri­in, kos­ka kaik­ki vuokrien takana ole­va kus­tan­nus (rak­en­t­a­mi­nen, ylläpi­to, tuot­to­vaa­timus) nousee.

    Toisen ker­talu­okan vaiku­tus on se, että ALV:n nos­to vähen­tää ihmis­ten käteen­jäävää ostovoimaa. Tämä taas tarkoit­taa sitä, että asun­non ostamiseen on vähem­män rahaa. Se taas pudot­taa kaupunkialueel­la asun­to­jen hin­to­ja (tai hidas­taa niiden nousua).

    Kaupunkialueel­la­han asun­to­jen hin­ta riip­puu lähin­nä asumiseen käytet­tävis­sä olev­as­ta rahas­ta. Helsin­gin 10 000 paras­ta asun­toa menee 10 000 ostovoimaisim­malle, raken­nuskus­tan­nuk­sil­la ei ole niin suur­ta merk­i­tys­tä. Hin­ta­jous­to on tonttimaassa.

    Haja-asu­tusalueel­la taas asumisen hin­ta riip­puu oikeasti raken­nuskus­tan­nuk­sista, kos­ka vas­taavaa kil­pailua ton­teista ei ole.

    Tuos­ta voisi äkkiä päätel­lä, että ALV:n nos­to ei kaupungeis­sa menisi vuokri­in takaisinkytken­nän vuok­si. Äkkiä päät­telem­i­nen ei kuitenkaan tässä toi­mi, kos­ka takaisinkytken­nän ker­toimet ovat tun­tem­at­to­mia. ALV:n nos­to voi nos­taa tai laskea vuokria, ja tilanne voi riip­pua paikkakunnasta.

    Sel­l­aista mekanis­mia ei kuitenkaan näy, jos­sa vuokrat nousi­si­vat enem­män kuin ALV, joten sikäli Oden argu­men­tit pitävät.

  28. Ansio­tu­lo­jen kun­nal­lisvero­tuk­sen pro­gres­sio on ihan selkeä. Efek­ti­ivi­nen kun­nal­lisvero nousee lin­eaaris­es­ti 0–16% tulo­jen noustes­sa n. 30000 euroon. Kun­nal­lisveron pro­gres­sio toimii siis alueel­la, jos­sa val­tion veroa ei mak­se­ta (tai sitä mak­se­taan hyvin vähän).

    Minus­ta kun­nal­lisveron ja val­tion vero­tuk­sen tarkastelu eril­lis­inä asioina on talouden toimivu­u­den kannal­ta teen­näistä. Olen­naista on se, kuin­ka paljon työ­nan­ta­ja mak­saa, ja kuin­ka paljon siitä pää­tyy työn­tek­i­jän kukkaroon.

    Eläke- ja sotu­mak­su­jen kohdal­la tarkastelun voi perustel­lusti tehdä niiden kanssa tai ilman niitä. Mut­ta jako kun­nan ja val­tion veroi­hin on julkisen val­lan sisäi­nen päänsärky.

    tpyy­lu­o­ma kaipasi net­topalkka­jär­jestelmää. Minä taas kaipaisin puh­das­ta brut­topalkka­jär­jestelmää. Siinä työ­nan­ta­ja näyt­tää koko työl­listämiskus­tan­nuk­sen työn­tek­i­jälle. Sen jäl­keen siitä automaat­tis­es­ti pidätetään eläkeku­lut, vaku­u­tuk­set, sotut ja verot.

    Tilille tulisi tietysti saman ver­ran kuin nyt, mut­ta työl­listämisen todel­liset kus­tan­nuk­set tuli­si­vat näkyviin.

  29. 1. Työn vas­taan­ot­tamisen kan­nat­tavu­us ei laske

    Työn vas­taan­ot­tamisen kan­nus­tavu­us riip­puu siitä, miten tuet suh­teutetaan tuloi­hin matalapalkka-aloilla.

    ALV:n nos­to vähen­täisi työn­teon kan­nus­tavu­ut­ta, jos val­in­ta olisi puh­taasti tukien ja puh­taasti työn­teon välil­lä. Mata­la­palkkaisil­la val­in­ta on kuitenkin tukien ja työn­teon ja tukien yhdis­telmän välillä.

    Val­ti­ol­la on siis kon­stit ole­mas­sa sen estämiseen, että ALV:n nos­to heiken­täisi työn vas­taan­oton kannattavuutta.

  30. Ja tämän jäl­keen ote­taan käyt­töön veroleikkuri, eli jos jonkun yri­tyk­sen palkkaverot, sosi­ial­i­tur­va­mak­sut ja ALV ylit­tää vaikka­pa 50% niin sitä ylit­tävä sum­ma hoide­taan veron­palau­tuk­se­na. Ja samal­la siiv­otaan mui­ta vähen­nyk­siä pois.

    Mik­si sel­l­aisia yri­tyk­siä pitää tukea, jot­ka työl­listävät itse? Onko sel­l­ainen yri­tys parem­pi kuin sel­l­ainen, joka ostaa työtä muualta?

    Talouden tehokku­u­den kannal­ta olen­naista on erikois­tu­mi­nen ja vai­h­dan­ta. Tässä kuvios­sa verkos­toi­tu­mi­nen yri­tys­ten välil­lä on edel­ly­tys tehokkuuteen.

  31. Indek­sikom­pen­saa­tio on täy­delli­nen vain keskimääräisel­lä kulutuksella .
    Kun pien­i­t­u­loisen kulut­suprofi­ili on aivan eri­lainen kuin keskimäärin niin kom­pen­saa­tio ei ole täydellinen .

    Tuo­hon voisi vielä lisätä sen, ettei indek­sikom­pen­saa­tio olisi myöskään vero­tuk­sen vuok­si täy­del­listä. Vero­han menee myös kom­pen­saa­tio­sum­mas­ta. Perus­tur­vaa saavaa työtön­tä verote­taan rankasti, jär­jet­tömän paljon rankem­min kuin mitä vas­taavas­ta työ­tu­losta. Peruspäivärhasta/työmarkkinatuesta, siis n. 550 e/kk, menee veroa 20 %. Tuo pitäisi myös ottaa huomioon, jos väitetään kom­pen­saa­tion ole­van täydellinen.

    Vas­taa­va koro­tus pitäisi tehdä myös toimeen­tu­lo­tu­keen, kos­ka muuten toimeen­tu­lo­tu­keen tur­vau­tuvil­ta toimeen­tu­lo­tu­ki leikkaisi saadun hyö­dyn työt­tömyysko­r­vauk­sen osalta.

  32. Kymp­pi vetoa ker­toimel­la 2:

    per­sut on tulevas­sa hal­li­tuk­ses­sa, vihreät ei. (*)

    Siis, jos hal­li­tus­neu­vot­telu­jen lop­putu­los on (*)
    mak­sat 10e. Jos taas tulos on jotain muu­ta, saat 20e.

    Veto­ja ote­taan vas­taan tiis­tai­hin 07.06.11 klo 12.00 asti. Vedot voi ilmoit­taa osoit­teeseen tmimict@gmail.com. Tilinu­meroiden ilmoi­tus ja muut rahali­iken­teeseen liit­tyvät asi­at hoide­taan sit­ten kun tulos on selvinnyt. 

    Vedonlyöjämäärä, tili­tys­ten onnis­tu­vu­us jne. rapor­toidaan erik­seen osal­lis­tu­jille ja yleis­es­ti täl­lä blogilla ja/tai muual­la netissä.

  33. Peesaan “liian van­haa”. Pitäisi laskea eri tulolu­okki­in kuu­lu­vien kulu­tusko­rit ja kat­soa, miten alvin nos­to vaikut­taa elämään. Toinen jut­tu on sit­ten tuo ruoan alvialen­nus. Nyt on näköjään saatu aikaisek­si tutkimus, että alen­nus siir­tyi hin­toi­hin. Tutkimuk­ses­sa ei kuitenkaan ole taidet­tu huomioi­da tuot­ta­jahin­to­ja, vaan ver­rat­tu hin­take­hi­tys­tä ei-ruokahyödykkeisi­in. Kun tuot­ta­jahin­nat oli­vat olleet pitem­män aikaa alhaal­la ennen kuin kulut­ta­jahin­nat sit­ten tip­pui­v­at alvialen­nuk­sen myötä, tulee väk­isin mieleen, että vähit­täis­porras oli jo kauan aikaa “siirtänyt” veronalen­nuk­sen hintoihin.

  34. Her­mi­it­ti:

    Pro­gres­sio on kun­nal­lisvero­tuk­ses­sa kyl­lä ole­mas­sa, mut­ta se on niin lievää, ettei sitä voi­da pitää mitenkään val­tion vero­tuk­sen kaltaisena. 

    Minus­ta taas kun­nal­lisvero­tuk­sen pro­gres­sio ei ole lievää, vaan jyrkkää. Se siis nousee korkealle jo keski­t­u­loisil­la. Toki sitä on viime vuosi­na lieven­net­ty kas­vat­ta­mal­la kun­nal­lisvero­tuk­sen vähen­nyk­siä niin että se vaikut­taa pien­i­t­u­loisi­in. Mut­ta ihan hirveästi ei vero­tus­ta voi vähen­tää, kun kun­tien pitää kuitenkin saa­da rahansa jostain.

    Suu­rit­u­loisil­ta — oli kyse palkoista tai pääo­mat­u­loista — ei heru enem­pää, kos­ka veronkiristysyri­tyk­set johta­vat työn­teon ja yrit­tämisen vähen­e­miseen ja pääo­man maastapakoon. Keski­t­u­loisil­ta ote­taan jo niin paljon kuin kehdataan. Pien­i­t­u­loisil­ta ei voi ottaa enem­pää verot­ta­mal­la, kos­ka siitä ei jää val­ti­olle mitään, kun tulon­si­ir­rot kas­va­vat vas­taavasti ja tuloloukut syövät motivaation.

    Julki­nen sek­torimme on siis maalan­nut itsen­sä nurkkaan, kos­ka kaik­ki rahat on kulutet­tu jo ennen kuin niitä on kerät­ty. Tämä ei ole vero­ja mak­savien vika, vaan vero­tu­lo­ja kulut­tavien vika. En eri­tyisem­min pidä alv:stäkään, mut­ta sen hait­tavaiku­tuk­set taita­vat jakau­tua vähiten ikävästi. “Verot­takaa noi­ta mui­ta lisää” ei ole kestävä tapa läh­estyä asiaa.

  35. Mai: “Työt­tömyysko­r­vauk­set eivät kai ole sidot­tu elinkus­tan­nusin­dek­si­in, eli miten työt­tömille kor­vat­taisi­in alv-nousu?”

    Ansiosi­don­nainen työt­tömyysko­r­vaus on sidot­tu — yllä­tys, yllä­tys — kunkin työn­tek­i­jän ansioon.

  36. tpyy­lu­o­ma: “Raimo K, se link­ki on vaan rik­ki: http://bit.ly/lossyO
    Ja tuos­ta näyt­tää minus­ta puut­tuvaan tulo­vaiku­tuk­set indek­si­tark­istusten kautta.”

    Sieltähän ne Osmon numerot löy­tyivät — mut­ta ilman kommentteja.
    Tämä yleiskom­ment­ti löy­tyy kyl­lä: “Yhteen­las­ke­tut veroas­t­eet ovat neljässä alimmassa
    brut­to­tu­lo­jen desi­ilis­sä pysyneet melko samoina, mut­ta ylem­mis­sä desi­ileis­sä veroas­t­eet ovat laskeneet.”
    Niin että kyl­lä tämän vielä istu­van hal­li­tuk­sen veropoli­ti­ik­ka on ollut niin sosi­aal­ista ja pien­i­t­u­loisia suosivaa!

  37. RaimoK:

    “Yhteen­las­ke­tut veroas­t­eet ovat neljässä alimmassa
    brut­to­tu­lo­jen desi­ilis­sä pysyneet melko samoina, mut­ta ylem­mis­sä desi­ileis­sä veroas­t­eet ovat laskeneet.”
    Niin että kyl­lä tämän vielä istu­van hal­li­tuk­sen veropoli­ti­ik­ka on ollut niin sosi­aal­ista ja pien­i­t­u­loisia suosivaa!

    Tarkastelu­väli mihin tuo vii­it­taa on 1985 — 2006, eikä meil­lä vielä ole punamultahallitusta.

  38. Tot­ta — tuoreem­paa laskel­maa ei ole, pait­si CIA:lla. Pitäis vis­si­in peru­u­tus­peilin sijaan käyt­tää taikavarpua tms.

  39. Hyvä että tämä eläkeläisjut­tu selvisi. Toinen kysymys:

    Miten sit­ten on mah­dol­lista, että 7. desi­ili, joka ansait­see reip­paat kak­si ton­nia kuus­sa kär­sisi alv:n nousus­ta vain 0,3% verran?

    Kysymys kuu­luu siis näin: miten on mah­dol­lista, että alv:n nos­t­a­mi­nen ei näyt­täisi tuon taulukon mukaan juurikaan koske­van keskim­mäisiä desi­ileitä? Eiväthän he kaik­ki saa kom­pen­saa­tio­ta indeksin kautta.

    Vai onko niin, että keskidesi­ilei­hin sijoit­tuvan palka­nsaa­jan vero­tus nousee tun­tu­vasti, mut­ta se jää desi­ili­in piiloutu­vien eläkeläis­ten katveeseen?

    1. Miten sit­ten on mah­dol­lista, että 7. desi­ili, joka ansait­see reip­paat kak­si ton­nia kuus­sa kär­sisi alv:n nousus­ta vain 0,3% verran?

      Tuo taulukko kos­ki koko paket­tia, ei vain alv:tä. Alv osu­isi aika tasais­es­ti kaikkiin.

  40. Tois­taisek­si on kuitenkin ollut esil­lä vain se vähä­tu­loisimpi­en kom­pen­saa­tio, siis indek­si­tark­istuk­set. Kos­ka keski­t­u­loi­sista palka­nsaa­jista ei ole puhut­tu mitään, demarien on help­po sanoa että tuo desi­ileit­täin las­ket­tu vaiku­tus, jos­sa keskim­mäiset desi­ilit pää­sevät melko kuiv­in jaloin, on sumutusta.

    En tah­do halkoa hiuk­sia, mut­ta olisi ihan muka­va tietää, mitä paket­ti sisäl­si heille.

  41. “Voitko selit­tää tämän logi­ikan? Siis tässä nyt kai keskustel­laan alv vs. tulovero lähtöko­hdas­ta. Toki ver­rat­tuna siihen, että mitään vero­ja ei nos­te­ta, alv:n nos­t­a­mi­nen on huono jut­tu minkä tahansa tuot­ta­jan kannal­ta, mut­ta tämä ei kai tässä ole vaihtoehtona.

    Jos tulovero­ja nos­te­taan, palka­nsaa­jat pyrkivät kom­pen­soimaan tämän seu­raavis­sa palkka­neu­vot­teluis­sa, mikä tietenkin nos­taa juuri niiden yri­tys­ten kus­tan­nuk­sia, joil­la suuri osa kus­tan­nuk­sista tulee työvoimakus­tan­nuk­sista. Sen sijaan, jos nos­te­taan alv:tä, tämä nos­taa kus­tan­nuk­sia kaikil­la yri­tyk­siltä, myös niil­lä, joil­la työvoimakus­tan­nuk­set ovat pieni osa kustannuksista.

    Talon­poikaisjär­jel­lä vaikut­taisi siis siltä, että palkkoi­hin kohdis­tu­va tulovero­tuk­sen kiristämi­nen rap­paisi enem­män nii­itä yri­tyk­siä, jot­ka ovat työvoimaval­taisia, kuin saman rahamäärän keräämi­nen alv:llä.”

    Kiitos kysymyk­ses­tä, tot­ta kai selitän. Asi­as­ta pitäisi keskustel­la tuloveron suurem­pi pro­gres­sio vs. alv. näkökul­mas­ta, mis­tä näkökul­mas­ta vasem­mis­to on käsit­tääk­seni asi­aa lähestynytkin. 

    Suu­rit­u­lois­t­en kovem­pi verot­ta­mi­nen ei tun­nu pienyri­tyk­sil­lä, jois­sa yleen­sä sekä omis­ta­jat että palka­nsaa­jat jäävät tuloil­taan kuitenkin keski­ta­solle. Olkoonkin, että jonkun omis­ta­jata­hon vero­tuk­seen se voi vaikut­taa, niin juuri työn­tek­i­jän veroi­hin se ei vaiku­ta mitenkään. 

    Sinäl­lään on vali­di point­ti, etteivät tästä kär­si vain työvoimakus­tan­nus­val­taiset pienyri­tyk­set, vaan kaik­ki pienyri­tyk­set. Nos­tan tämän laa­tuiset yri­tyk­set (esim. leipo­mot, kam­paamot) esille kuitenkin kahdes­ta syystä: 

    1. työvoimakus­tan­nuk­set muo­dosta­vat suurem­man osan kus­tan­nuk­sista pie­nille kuin suurille yri­tyk­sille ja siten, niiden ollessa ratkai­se­via kus­tan­nusten kokon­aisu­u­den kannal­ta, vas­taa­van tuot­teen tuot­ta­mi­nen on kalli­im­paa pienelle kuin suurelle yri­tyk­selle; sik­si aloil­la, joil­la työvoimakus­tan­nuk­set muo­dosta­vat suurim­man osan yrit­täjän kus­tan­nuk­sista, pienyri­tyk­sil­lä on jo valmi­ik­si vaikein­ta, ne saa­vat jo valmi­ik­si vähem­män voit­toa, ja ne joutu­vat yksinker­tais­es­ti tuo­maan alv:n koro­tuk­sen hin­toi­hin eivätkä kykene kil­paile­maan, jos hin­to­ja pakote­taan jälleen nos­ta­maan varsinkin kun suurel­la osal­la kansas­ta reaa­li­nen ostovoima las­kee alv:n koro­tuk­sen takia. Arvon­lisäveron nos­to voi kaiken lisäk­si pain­os­taa myös palkko­jen nos­tamiseen ostovoiman takaamisek­si, toisin kuin tuloveron pro­gres­sion lisääminen.

    Ymmär­sitkö? Arvon­lisävero vaikut­taa kus­tan­nuk­si­in mon­es­sa kohtaa ja nimeno­mais­es­ti pie­nil­lä yri­tyk­sil­lä jokainen sen vaiku­tus on tuo­ta­va kulut­ta­jahin­toi­hin, mikä vaikeut­taa kil­pailua eri­tyis­es­ti niil­lä yri­tyk­sil­lä, joiden muutenkin on vaikea kil­pail­la hin­noil­la suurten yri­tys­ten kanssa.

    2. Täl­laiset yri­tyk­set ovat luon­nos­taan työl­lisyy­delle eri­tyisen tärkeitä. Työvoimakus­tan­nusvoit­toiset pienyri­tyk­set tuot­ta­vat Suomeen val­ta­van määrän tuot­tavia, tuet­to­mia työ­paikko­ja. Näi­den yri­tys­ten määrän ja työl­listämisen vähen­e­m­i­nen (esim. leipo­moalal­la jotkin keskisu­uret leipo­mot voisi­vat, jos pääo­maa riit­tää, lakkaut­tamisen sijas­ta teol­lis­taa tuotan­toaan ja vähen­tää käsi­työn määrää, mikä kas­vat­taisi tuotan­toa mut­ta vähen­täisi työn­tek­i­jöitä, jol­loin leivän hin­ta saataisi­in alem­mas) huonon­taa Suomen työl­lisyys­ti­lan­net­ta radikaal­isti. Tok­i­han tuho­ja voidaan paikkail­la nos­ta­mal­la työt­tömyys­tur­vaa, mut­ta tässäkin tapauk­ses­sa olisi kan­nat­tavam­paa olla aiheut­ta­mat­ta ongel­maa kuin kor­jail­la sen jälkiä.

    Nyt kun otit esille vai­h­toe­hdon, ettei vero­ja nos­tet­taisi lainkaan, niin toinen ver­tailu­ta­pa, jota on käsit­tääk­seni tuonut esille vain Vasem­mis­toli­it­to, on se että ver­rat­taisi­in alv:n koro­tuk­ses­ta saatavia tulo­ja niihin tuloi­hin, mitä saataisi­in keräämäl­lä tämänk­in­hetkiset verot — eli puu­tut­taisi­in kun­nol­la har­maaseen talouteen, jos­sa menetetään täl­lä het­kel­lä viral­lisen arvion mukaan 4–5 mil­jar­dia euroa vuodessa. Mitään vero­ja ei tarvit­sisi nos­taa, kun­han jär­jestet­täisi­in toimi­va valvon­ta nyky­is­ten vero­jen mak­samiselle ja tarpeek­si kovat sank­tiot niiden kiertämisestä.

  42. Paul, jut­tusi on ihmeel­listä sekamel­skaa välil­lä heilu­en sen puolel­la, että koneis­tus olisi pahas­ta ja sen, että pienyri­tyk­set eivät kykene kil­paile­maan hin­nal­la suuryri­tys­ten kanssa. Jälkim­mäistä et perustele mitenkään. Jos se pätisi, niin aivan riip­pumat­ta siitä, mitä teemme vero­tus­puolel­la, ne häviäi­sivät pois. 

    Eivät suuryri­tyk­set ole mitään hyvän­tek­i­jöitä, jot­ka kiltisti ottaisi­vat alv:n koro­tuk­set omas­ta voitostaan sen sijaan, että sysäi­sivät ne kulut­ta­jalle yhtään sen enem­pää kuin pienyrityksetkään. 

    Lisäk­si en ymmär­rä, mik­sei suu­rit­u­lois­t­en pro­gres­si­ivi­nen verot­ta­mi­nen voisi rap­a­ta pienyri­tyk­siä siinä, mis­sä suur­fir­mo­jakin. Minus­ta tämä riip­puu ihan siitä, minkälais­es­ta fir­mas­ta on kyse. Jol­lain pienel­lä asiana­jofir­mal­la on palkkalis­toil­la vain korkea­palkkaisia juris­te­ja, kun taas jol­lain kaup­pa- tai ham­puri­laisketjul­la on suuri määrä mata­la­palkkaisia myyjiä. 

    Tois­tan vielä ajatuk­seni, jota et mielestäni mitenkään tor­pan­nut. Ei-työvoimaval­taiset fir­mat joutu­vat mak­samaan tuot­ta­mas­taan lisäar­vos­ta alv:tä siinä, mis­sä työvoimaval­taisetkin fir­mat. Sen sijaan tuloveroa työvoimaval­taiset fir­mat joutu­vat mak­samaan enem­män (tai san­o­taan niin, että niihin kohdis­tuu veroko­ro­tus­ta seu­raa­va bruttopalkkakorotusvaatimus). 

    Minus­ta sotket tähän pro­gres­sion ihan turhaan. Sitä voidaan käsitel­lä aivan irral­lise­na asiana tulovero vs. alv-kysymyk­sen ulkop­uolel­la. Jos tun­tuu siltä, että pro­gres­sio on väärä, sitä voidaan kor­ja­ta, mut­ta tämä ei muu­ta mihinkään sitä, että veropo­h­jan siirtämi­nen tuloveron suun­taan rap­paa työvoimaval­taisia fir­mo­ja pääo­maval­tais­ten hyväksi.

  43. Samuli Saarel­ma, vaikut­taa siltä, että luet tätä jostain oudos­ta vinkke­listä, joka saa sin­ut tekemään out­o­ja moraal­isia tulk­in­to­ja ja estää sin­ua ymmärtämästä asiaa.

    Ken­ties määrit­te­ly aloi­hin, joil­la “työvoimakus­tan­nuk­set muo­dosta­vat kus­tan­nusten suu­ri­man osan”, hämää sin­ua. En mis­sään vai­heessa sanonut sen koske­van juuri niitä, mut­ta selitin sin­ulle kuitenkin, mik­si olen eri­tyisen huolis­sani niiden tilanteesta. Jos et sitä ymmär­rä, niin en minä sitä ala lop­ut­tomi­in rauta­lan­gas­ta vään­tämään, min­ul­la on töitäkin tehtävänäni.

    En jak­sa alkaa erik­seen määrit­telemään tai luet­teloimaan alo­ja, joi­ta arvon­lisävero uhkaa ja joi­ta taas vero­tuk­sen pro­gres­sio ei voisi vähempää het­kaut­taa, mut­ta en usko, että Suomes­sa esim. lakimiehiä uhkaa juuri mikään (ei myöskään tuloveron koro­tus, kos­ka ne lakimiehet on palkat­ta­va joka tapauk­ses­sa). Pitäisi kai sanoa, että monil­la täl­laisil­la (työvoimakus­tan­nusvoit­toisil­la) aloil­la, väheksymät­tä sinäl­lään sitä vahinkoa, minkä arvon­lisäveron koro­tus aiheut­taa muillekin pienyrit­täjille. Mainitsin esimerkkeinä leipo­mot ja par­tu­rit, mut­ta niiden lisäk­si tarkoi­tan esim. käsi­työläisiä, rav­in­toloit­si­joi­ta jne. Pitkälti palvelu­alo­ja, mut­ta palvelu­alal­la­han se lakimie­skin on, joten ei ter­mi palvelu­ala muu­ta määritelmää sen paremmaksi.

    Näil­lä aloil­la kuitenkin palkat ovat joka tapauk­ses­sa niin alhaal­la, ennen kaikkea liike­vai­h­doltaan pienis­sä ja mikroyri­tyk­sis­sä, ettei pro­gres­sion kas­vat­ta­mi­nen tun­nu mis­sään. Vaik­ka suuryri­tyk­sis­sä suurelle osalle työn­tek­i­jöistä mak­se­taan joskus vielä huonom­paa lik­saa, niin niistä löy­tyy sit­ten niitä hyvin palkat­tu­jakin työn­tek­i­jöitä. Ei vält­tämät­tä niin paljon että pro­gres­sio niitäkään eri­tyis­es­ti hait­taisi, mut­ta ainakaan se ei hait­taa näil­lä aloil­la toimivia pienyri­tyk­siä mitenkään. Jos tulovero­ja nos­tet­taisi­in myös matal­imis­sa palkkalu­okissa, mitä käsit­tääk­seni kukaan ei ole ehdot­tanut (eli siitä ei keskustel­tu), niin asia olisi toinen. 

    Mitään eril­listä tulovero vs. alv. kysymys­tä, jon­ka jäl­keen erik­seen keskusteltaisi­in siitä, lisätäänkö vielä pro­gres­sio­takin, ei siis ole (Osmo Soin­in­vaara, kor­jaa ihmeessä, jos olen väärässä, ja te todel­la keskustelette siel­lä vai­h­toe­hdos­ta, että vero­tus­ta kiris­tetään pro­gres­sion pysyessä samana tai nyky­istä keveäm­pänä). Vai­h­toe­hdot ovat tuloveron rankem­pi pro­gres­sio, pääo­maveron koro­tus tai mah­dol­lien pro­gres­sio, sekä alv:n koro­tus. Ja sit­ten se mitä ei ote­ta keskustelu­un lainkaan, eli että perit­täisi­in ne nykyiset verot ennen kuin korote­taan mitään veroja.

    Sitä vas­toin on älytön­tä ver­tail­la jonkin ratkaisun vaiku­tus­ta keskenään kil­pailemat­tomien yri­tys­ten kil­pailu­ti­lanteeseen kuten teet arvioidessasi että tuloveron koro­tus vahin­goit­taisi työvoimaval­taisia alo­ja suh­teessa pääo­maval­taisi­in: ei se ehkä koske jälkim­mäisiä samal­la taval­la, mut­ta jos ei kil­pail­la keskenään lainkaan samal­la alal­la, niin ei keskinäistä kil­pailu­ti­lan­net­ta ole myöskään järkevä ver­ra­ta. Lakimies ei kil­paile ham­puri­lais­rav­in­toloit­si­jan kanssa eikä kulut­ta­ja tee val­in­taansa toimistopa­perin ja rav­in­to­la-ater­ian välil­lä. Se, mis­sä suh­teessa paperite­htail­i­jan menot kas­va­vat tai vähenevät suh­teessa rav­in­toloit­si­joiden vas­taavi­in, ei vaiku­ta rav­in­to­la-alan kil­pailu­un. Sik­si se ei vaiku­ta yksit­täisen toim­i­jan kykyyn myy­dä tuotet­taan, asi­akas ei jätä hodaria osta­mat­ta, kos­ka nurkan takaa saa hal­paa A4:sta, vaan kos­ka viereis­es­tä kau­pas­ta saa pus­si­in pakatun hodarin neljän­nek­sel­lä tuore­ho­darin hinnasta.

    Mis­tä tulem­mekin esimerkki­in sitä, kuin­ka nimeno­maan mainit­semil­lasi pääo­maval­taisil­la fir­moil­la palkat voivat olla korkeal­la ja tulovero­tuk­sen muu­tok­sil­la vaiku­tus­ta työn­tek­i­jän palkka­toiveisi­in, kun puolestaan suurel­la osal­la työvoimaval­tais­s­ta aloista (juuri sik­si, että ovat työvoimaval­taisia) palkat ovat ump­isurkei­ta. Hyvä esimerk­ki edel­lis­es­tä on siis paperi­te­ol­lisu­us, kun taas jälkim­mäi­sistä aloista esimerkik­si käy rav­in­to­la-ala, jol­la tulovero­jen rankem­pi pro­gres­sio ei vaiku­ta varsinkaan pienyri­tyk­si­in (jälleen suurem­mis­sa on myös parem­min palkat­tua väkeä), mut­ta alv:n nos­to han­kaloit­taa kaikkien, etenkin pien- ja mikroyri­tys­ten ase­maa. Tämä ei ole sat­tumaa, sille on ihan hyvät syyt, jot­ka ehkä selviävät sin­ullekin, kun het­ken pohdit tai asi­aan tutustut.

    Jos et ymmär­rä, mik­si suurem­man fir­man on pien­tä helpom­paa ottaa alv:n koro­tus takki­in (ei, hyvä­nen aika sen­tään, kyse ei ole hyvän­tekeväisyy­destä, vaan kil­pailus­ta!), niin käy jut­tele­mas­ta asi­as­ta vaik­ka jonkun pien­leipo­moyrit­täjän kanssa. Hän kyl­lä selit­tää sin­ulle mik­si se arvon­lisäveron koro­tus on hänelle pahempi paik­ka kuin Faz­er­ille. Käytän­nössähän hän joutuu kil­pail­lak­seen mak­samaan koro­tuk­sen omista tulois­taan kuitenkin (ei hyvän­tekeväisyyt­tään hänkään, vaik­ka niinkin ehkä kulut­ta­jana voisit luul­la), mut­ta se taas uhkaa tehdä koko toimin­nas­ta kan­nat­ta­mo­ton­ta. Kysypä samal­la siitä sivu­men­nen huo­maut­ta­mas­tani fak­tas­ta, että leipo­moalal­la koneis­t­a­mi­nen vähen­tää alan työ­paikko­ja (jos­ta vään­sit kum­mallisen moral­is­min “koneis­tus on pahas­ta”). Voit toki sit­tenkin olla ymmärtämät­tä, mut­ta tosi­asi­at eivät siitä mik­sikään muutu.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.