Demarien puolue­si­h­teeri, kansane­dus­ta­ja Mikael Jungn­er, on lehti­ti­eto­jen mukaan vaat­in­ut Jus­si Hal­la-ahon erot­tamista hallinto­valiokun­nan puheen­jo­hta­jan paikalta. 

Hei haloo! Jat­ka lukemista “Jäitä hat­tuun, Jungner”

Moni loukkaan­tui, kun kir­joitin, että Nor­jan ampu­ja oli perus­nor­jalainen, paikalli­nen ”hom­mafoo­ru­mi­lainen”. Moni luki sen syytök­senä hom­malaisia kohtaan, mut­ta ei sitä sel­l­aisek­si ollut tarkoitet­tu, kuten ei nor­jalaisia kohtaan sitäkään, että hän oli nor­jalainen tai ev.lut. kirkkoa kohtaan sitä, että hän sanoi puo­lus­ta­vansa kris­til­lisiä arvo­ja. Kos­ka min­ulle on selvää, ettei mikään poli­it­ti­nen aate­su­un­ta voi olla vas­tu­us­sa sen nimis­sä toimivista sekopäistä, en tul­lut edes ajatelleek­si, että asia voitaisi­in tulki­ta syytök­sek­si. Jat­ka lukemista “Poli­it­tis­es­ta ter­ror­is­mista ja aate­su­un­tien syyllisyydestä”

Min­un on myön­net­tävä, että kun eilen klo 17 pyöräil­lessäni Sipoos­ta kohti Helsinkiä kuulin, että Oslon keskus­tas­sa on räjähtänyt pom­mi, olin jok­seenkin var­ma, että kyse oli islami­lais­es­ta ter­ror­is­mista. En ollut ain­oa. Samaan hal­paan meni myös Ylen uutis­toim­i­tus. Hom­mafoo­ru­mil­la otet­ti­in tietysti tästä pelkki­in ennakkolu­u­loi­hin perus­tuneesta ole­tuk­ses­ta kaik­ki ilo irti, kunnes kävikin ilmi. että tek­i­jä ei ollutkaan islami­lainen ter­ror­isti vaan perus­nor­jalainen, paikalli­nen ”hom­mafoo­ru­mi­lainen”.
Jäl­keen­päin tilas­toti­eteil­i­jä minus­sa kysyi, miten voin veika­ta noin huonos­ti. Ja miten kaik­ki muutkin voivat. Jos ajat­telemme Euroopas­sa viimeisen 20 vuo­den aikana tehtyjä jär­jet­tömiä tuhoteko­ja, islamistien osu­us niis­sä on aivan mitätön. Jos vas­taav­ista teoista vähin­tään 95 pros­ent­tia on ”kris­tit­ty­jen” tekemiä ja korkein­taan viisi pros­ent­tia islamistien, olisi tietysti loogista veika­ta ”kris­tit­tyjä”, ainakin, jos vedonlyön­nis­sä pitää pan­na peli­in omaa rahaa. Myös uskon­tokun­tien välisessä lah­taamises­sa kris­ti­tyt johta­vat islami­laisia murskaluvuin.
Islami­lainen ter­ror­is­mi on onnis­tunut tavoit­teessa yli odotusten, jos se on saanut mei­dät noin irra­tionaal­is­ten pelko­jen valtaan. 

Ketjus­sa ”Köy­häi­ly on eri asia kuin köy­hyys” nim­imerk­ki Paju esit­ti merkit­tävän näköko­hdan siitä, mik­si asun­to­ja on tyhjil­lään. En ollut tul­lut ajatelleek­si asi­aa aiemmin.

Kun van­hus siir­tyy pitkäaikaiseen laitoshoitoon, häneltä jää usein asun­to tyhjäk­si, joskus jopa vuosik­si. Van­hus ei halua myön­tää itselleen, ettei van­haan koti­in enää pala­ta, eikä hänel­lä ole voimia myy­dä tai vuokra­ta asun­toa. Nim­imerk­ki Paju ker­toi syyn siihen, mik­seivät myöskään lapset ryhdy toimi­in tyhjän asun­non vuokraamiseksi.

Pitkäaikaishoi­dos­sa hoit­o­mak­su on 82 pros­ent­tia van­huk­sen tuloista, mukaan luet­tuna vuokrat­u­lot. Asun­toa ei kan­na­ta vuokra­ta, kun vuokrat­u­lo menee läh­es lyhen­tämät­tömänä kun­nalle. Jat­ka lukemista “Vuokrat­u­lot pois hoit­o­mak­sun laskelmasta”

Maail­man val­u­ut­ta­jär­jestelmät ovat ylipään­sä epäon­nis­tuneet. Alun perin koko touhun runk­ona oli kul­takan­taan sidot­tu Yhdys­val­tain dol­lari, jos­sa jokaises­sa setelis­sä luki, että ne saa vai­h­taa kul­taan hin­taan 35 $ unssil­ta. Tosin tätä oikeut­ta ei ollut yksi­ty­ishenkilöil­lä, vaan pelkästään muil­la val­tioil­la. Yhdys­val­lat ilmoit­ti vuon­na 1971 yksipuolis­es­ti, ettei lupaus enää päde. Asi­aa edesaut­toi Ran­s­ka, joka vai­h­toi kul­taan jokaisen dol­lar­in, jon­ka se käsi­in­sä sai. Eili­nen kul­lan unssi­hin­ta oli 1600 $.

Kiin­teit­ten val­u­ut­takurssien jär­jestelmä sor­tui speku­laa­tioon 1990-luvun alus­sa. Tämä seikkailu tuli myös Suomelle erit­täin kalli­ik­si. Jär­jestelmä ei vain voin­ut toimia, joten piti siir­tyä uuteen, kel­lu­vien val­u­ut­takurssien jär­jestelmään. Jat­ka lukemista “Kan­nat­taako euro pelastaa?”

Olen use­am­man ker­ran vedonnut täl­lä blogilla siihen, että Suomeenkin saataisi­in liiken­nemerk­ki, joka tarkoit­taisi vapaae­htoista pyöräti­etä. Sitä pitkin saa ajaa, jos ei uskalla ajaa auto­jen joukos­sa, mut­ta ei tarvitse, jos ei halua tai uskalla ajaa koiran­talut­ta­jien ja sat­un­nais­es­ti käyt­täy­tyvien pikku­las­ten keskel­lä. Samaa on esit­tänyt moni muukin, esimerkik­si Helsin­gin kaupun­ki lausun­nos­saan. Kaik­ki pyöräti­et eivät tietenkään olisi vapaae­htoisia, vaan pakol­lisen pyörä­tien merk­ki säi­ly­isi entisin määräyksin. Jat­ka lukemista “Vapaae­htoinen pyörätie – vielä kerran”

Suh­teelli­nen köy­hyys­ra­ja – kuusikym­men­tä pros­ent­tia medi­aan­i­t­u­loista – on nyt noin 1100 euroa yksi­na­su­val­la. 1960-luvul­la hin­tain­dek­sil­lä kor­jat­tuna raja kul­ki jos­sain 380 euron tietämil­lä. Tuol­loin köy­hät oli­vat todel­la köy­hiä. Osit­tain luku­ja sot­kee omavaraistalouden osu­us, joka ei koskaan näy täl­lai­sis­sa luvuis­sa eikä pien­ti­lan pirtistä las­ket­tu asun­tomeno­ja. Hin­tain­dek­sistäkin voi esit­tää mielip­iteitä, kos­ka sitä painaa alas eri­laisen turhan rihka­man hal­ven­tu­mi­nen hal­patuon­ti­maid­en ansios­ta. Vält­tämät­tömyyshyödykkei­den osalta hin­take­hi­tys voi olla kovin eri­lainen. Oli miten oli, 1960-luvun elämän­ta­paan riit­ti hyvin vähän rahaa. Jat­ka lukemista “Köy­häi­ly on eri asia kuin köyhyys”

Noin vuosi sit­ten aloin kuul­la yhä use­am­min verokon­sul­teista, jot­ka neu­vo­vat suo­ma­laisia per­heyri­tyk­siä vält­tämään veroa kan­sain­välis­ten yri­tysjär­jeste­ly­jen keinoin. Hold­ing-yhtiö Viroon (yri­tyk­sen tulok­ses­ta ei mak­se­ta veroa, ellei sitä jae­ta ulos), osin­got naamioidaan lainan­ly­hen­nyk­sik­si, jokin toinen yri­tys Hol­lan­ti­in ja sit­ten vielä jokin Ruotsin yri­tysvero­tuk­sen por­saan­reikä käyt­töön. En osaa asi­aa kun­nol­la, kos­ka ei näitä tieto­ja ilmaisek­si anneta. 

En tiedä, kuin­ka moni on näi­hin houku­tuk­seen tart­tunut, mut­ta vähän huolestut­taa on tieto, että suo­ma­laiset omis­ta­vat Virossa 16 000 yri­tys­tä. Moni on tar­jouk­sen kuitenkin hylän­nyt, kos­ka pitää täl­laista veronkier­toa eet­tis­es­ti vääränä. Jat­ka lukemista “Paljonko yri­tysvero vuo­taa ulkomaille?”

Edel­lisessä ketjus­sa tuli use­aan otteeseen esille väite, että jos joku on työtön vaik­ka vapaae­htois­es­ti, hänen ansiostaan joku toinen pääsee töi­hin. Väite esi­in­tyy julkises­sa keskustelus­sa taa­jaan. Mielestäni se on pääasi­as­sa virheelli­nen. Paljon totu­u­den­mukaisem­pi on väite, että työ­paikko­jen määrä sopeu­tuu (viipeel­lä) työvoiman tar­jon­taan. Niin­pä, jos sata työkyky­istä ja ammat­ti­taitoista henkilöä jät­täy­tyy työvoiman ulkop­uolelle,  työl­lisyys ale­nee pienen sopeu­tu­mis­vai­heen jäl­keen liki sadal­la. Jat­ka lukemista “Onko työ­paikko­jen määrä vakio?”