Kannattaako euro pelastaa?

Maa­il­man valuut­ta­jär­jes­tel­mät ovat yli­pään­sä epä­on­nis­tu­neet. Alun perin koko tou­hun run­ko­na oli kul­ta­kan­taan sidot­tu Yhdys­val­tain dol­la­ri, jos­sa jokai­ses­sa sete­lis­sä luki, että ne saa vaih­taa kul­taan hin­taan 35 $ uns­sil­ta. Tosin tätä oikeut­ta ei ollut yksi­tyis­hen­ki­löil­lä, vaan pel­käs­tään muil­la val­tioil­la. Yhdys­val­lat ilmoit­ti vuon­na 1971 yksi­puo­li­ses­ti, ettei lupaus enää päde. Asi­aa ede­saut­toi Rans­ka, joka vaih­toi kul­taan jokai­sen dol­la­rin, jon­ka se käsiin­sä sai. Eili­nen kul­lan uns­si­hin­ta oli 1600 $.

Kiin­teit­ten valuut­ta­kurs­sien jär­jes­tel­mä sor­tui spe­ku­laa­tioon 1990-luvun alus­sa. Tämä seik­kai­lu tuli myös Suo­mel­le erit­täin kal­liik­si. Jär­jes­tel­mä ei vain voi­nut toi­mia, joten piti siir­tyä uuteen, kel­lu­vien valuut­ta­kurs­sien järjestelmään.

Yhteis­va­luut­ta Euro näyt­tää myös epä­on­nis­tu­neen, perus­tu­neen ker­ras­saan vää­rään teoriaan.

Jos maal­la on oma kes­kus­pank­ki ja oma valuut­ta, se voi peri­aat­tees­sa vel­kaan­tua kuin­ka pal­jon vain, kos­ka velan voi kui­ta­ta rahaa pai­na­mal­la. Val­tio voi vel­kaan­tua, mut­ta sen ei kan­na­ta. Suis­tu­mi­nen hype­rin­flaa­tioon on aina vaa­ra­na ja koh­tuul­li­sem­pi­kin inflaa­tio tuo talou­teen vää­rää allo­kaa­tio­ta ja siten tehot­to­muut­ta. Korot voi­vat omas­sa valuu­tas­sa nous­ta var­sin kor­keik­si, kun mark­ki­nat lisää­vät nii­hin inflaa­tio-odo­tuk­sen tai toi­sin päin tar­kas­tel­tu­na, valuut­ta­kurs­sin heik­ke­ne­mi­so­le­tuk­sen. Tämä toi­mii kui­ten­kin oikein päin. Jos maa­ta koh­taa talou­del­li­nen epä­on­ni, sen val­tio jou­tuu vel­kaan­tu­maan ja tämä pai­naa ennen pit­kää valuu­tan arvoa alas. Deval­voi­tu­mi­nen jakaa sääs­tä­mis­pai­neen tasai­ses­ti kai­kil­le, ei pako­ta sääs­tä­mään koti­mais­ten hyö­dyk­kei­den kulu­tus­ta ja paran­taa maan kil­pai­lu­ky­kyä. Kiin­teil­lä valuut­ta­kurs­seil­la ja yhteis­va­luu­tas­sa talou­del­li­nen epä­on­ni joh­taa vel­kaan­tu­mi­sen kaut­ta kor­ko­jen nousuun ja siten yhä pahem­paan talou­del­li­seen kurimukseen.

Yhteis­va­luu­tan osal­ta kan­sal­li­sil­la hal­li­tuk­sil­la ei ole mah­dol­li­suut­ta mak­sat­taa vel­ko­jaan kes­kus­pan­kil­laan. Sik­si sovit­tiin, ettei­vät euro­maat yksin­ker­tai­ses­ti vain saa vel­kaan­tua lii­ak­si; jul­ki­sen talou­den ali­jää­mä ei sai­si ylit­tää kol­mea pro­sent­tia vuo­des­sa eikä jul­ki­nen vel­ka 60 pro­sent­tia bruttokansantuotteesta.

Voi­daan kysyä – ja kysyt­tiin jo sil­loin – ovat­ko täl­lai­set sään­nöt lain­kaan jär­ke­viä. Jos­kus on jär­ke­vää har­joit­taa elvyt­tä­vää talous­po­li­tiik­kaa, vaik­ka nuo rajat riko­taan­kin. Sak­so­jen yhdis­tyes­sä euron mah­ti­maa Sak­sa rik­koi ali­jää­mä­ra­jan vedo­ten poik­keuk­sel­li­seen tilan­tee­seen. Se oli jär­ke­vää, kos­ka muu­ten Sak­sa ja Sak­san muka­na koko Euroop­pa oli­si ajau­tu­nut lamaan. Muil­la ei ollut tähän nokan koput­ta­mis­ta, mut­ta eipä ollut sen jäl­keen Sak­sal­la­kaan mui­den ali­jää­miin huo­maut­ta­mis­ta. Monis­sa mais­sa hal­li­tuk­sen heik­kous oli mer­kit­tä­vä kan­sal­li­nen syy rik­koa alijäämäkriteerit.

Talous­tie­tei­li­jät huo­maut­ti­vat, että vaik­ka Yhdys­val­lois­sa on kai­kil­la osa­val­tioil­la sama dol­la­ri, niil­lä ei ole vas­taa­via jul­ki­sen talou­den tasa­pai­no­vaa­ti­muk­sia. Toi­saal­ta vii­meis­tä sanaa Kali­for­nian vel­kaon­gel­mas­ta ei ole vie­lä sanottu.

Kri­tee­riin opti­maa­li­ses­ta valuut­ta-alu­ees­ta huo­mau­tin itse, että Euroo­pan mai­den välil­lä on ero­ja, mut­ta nämä erot ovat pal­jon pie­nem­piä kuin erot mai­den sisäl­lä. Artik­ke­lis­sa ”Kel­lu­va kor­pi­taa­le­ri” lei­kin aja­tuk­sel­la, että oli­si­ko Suo­men alu­eel­li­nen kehi­tys tasa­pai­noi­sem­paa, jos vaik­ka­pa Kai­nuul­la oli­si oma valuut­ta tai muu­ten sal­lit­tai­siin alu­eel­li­set hin­ta- ja palk­kae­rot. Tosi­koil­le huo­mau­tuk­se­na: tämä kor­pi­taa­le­ri oli­si siis teo­reet­ti­nen aja­tus­koe, jol­la ei edes tavoi­tel­tu rea­lis­tis­ta ehdotusta.

Mai­den sisäl­lä Yhdys­val­tain osa­val­tioi­den välil­lä on huo­mat­ta­vas­ti suu­rem­paa muut­to­lii­ket­tä kuin EU-mai­den välil­lä. Mikään EU-maa ei ole menet­tä­mäs­sä yhdes­sä suku­pol­ves­sa puol­ta väki­lu­vus­taan, kuten monet alu­eet Suo­men sisäl­lä. Oma valuut­ta ja sen arvon­muu­tok­set takaa­vat takaa sen, että jokai­sel­la maal­la on suh­teel­li­nen etu johon­kin. Maan sisäl­lä yhtei­nen valuut­ta ja val­ta­kun­nal­li­set palk­ka­rat­kai­sut saa­vat aikaan sen, että alu­eet kil­pai­le­vat kes­ke­nään abso­luut­ti­sil­la eduil­la eivät­kä suh­teel­li­sil­la. Mikään ei takaa, että kai­kil­la alueil­la oli­si etua yhtään mis­sään. Sik­si koko­nai­set alu­eet voi­vat tyh­jen­tyä niin Suo­men kuin USA:n sisällä.

Onnek­si EU:ssa ei ole yhte­näi­siä palk­ka­so­pi­muk­sia vaan mai­den palk­ka­ta­sot saa­vat hei­jas­taa tuot­ta­vuuse­ro­ja. Jos näin ei oli­si, yhtei­nen valuut­ta mer­kit­si­si vää­jää­mät­tä sitä, että jot­kut maat tuo­mit­tai­siin pysy­väs­ti taan­tu­vik­si kuten monet alu­eet Suo­men sisäl­lä. Yhtei­nen valuut­ta mer­kit­see kui­ten­kin askel­ta tähän suun­taan. Yhdys­val­lois­sa on vaka­vas­ti taan­tu­via osavaltioita.

Se tuki, jota rik­kaat maat EU:n sisäl­lä anta­vat köy­hil­le mail­le, on mitä­tön­tä sii­hen ver­rat­tu­na, mitä mai­den sisäl­lä rik­kaat alu­eet anta­vat köy­hil­le alueil­le. Sil­ti alu­eel­li­nen kehi­tys on mai­den sisäl­lä epä­ta­sa­pai­noi­sem­paa kuin mai­den välillä.

Kan­sal­li­set val­tiot ovat suu­ria sosi­aa­li­tur­vayk­si­köi­tä. Jul­ki­nen sek­to­ri ja tulon­siir­rot ovat liki puo­let BKT:sta. Ehkä­pä yhtei­nen sosi­aa­li­tur­va-alue on parem­pi valuut­ta-alue kuin mikään muu. Niin­pä talou­des­sa val­tioi­den rajoil­la on väliä. Kun MTK vaa­tii suo­si­maan lähi­ruo­kaa, se ei tar­koi­ta sil­lä sitä, että Hel­sin­kiin pitäi­si tuo­da mai­to Kai­nuun sijaan Viros­ta. Kai­nuus­ta tuo­dul­la mai­dol­la rahoi­te­taan pait­si kai­nuu­lai­sia tuot­ta­jia, koko Suo­men hyvin­voin­tiyh­teis­kun­taa perus­kou­lui­neen ja sairaaloineen.

Suo­mi mak­soi kal­liis­ti omas­ta valuu­tas­taan 1990-luvul­la. Sik­si oli syy­tä pääs­tä sii­tä eroon. Me kär­sim­me ennen kaik­kea yri­tyk­sis­tä yllä­pi­tää kiin­te­ää valuut­ta­kurs­sia. Kel­lu­val­la kurs­sil­la hin­ta omas­ta valuu­tas­ta oli­si ollut pienempi.

Yhteis­va­luu­tan suu­ria etu­ja on, ettei mat­kai­li­jan tar­vit­se vaih­taa rahaa raja-ase­mil­la. Tai tämä oli mer­kit­tä­vä näkö­koh­ta sil­loin, kun vie­lä käy­tet­tiin käteis­tä rahaa. Muo­vi­kort­tien aika­kau­del­la asial­la ei ole samaa merkitystä.

Mie­len­kiin­toi­sem­pi kysy­mys kuin onko Euro pelas­tet­ta­vis­sa on se, kan­nat­taa­ko Euroa pelas­taa. Talou­den ter­veh­dyt­tä­mis­toi­met saat­ta­vat ehkä paran­taa jul­ki­sen talou­den epä­ta­sa­pai­noa, mut­ta eivät ter­veh­dy­tä kan­san­ta­louk­sia. Kreik­ka nyt esi­mer­kik­si aje­taan pit­kä­ai­kai­seen köy­hyy­teen ja jät­ti­mäi­seen työt­tö­myy­teen. Haas­kaus­ta se on sekin.

122 vastausta artikkeliin “Kannattaako euro pelastaa?”

  1. Sel­keä yhteen­ve­to, kom­ment­ti­ni liit­tyy sivu­juon­tee­seen, kor­pi­taa­le­riin. Monin pai­koin syr­jä­seu­duil­la on edel­leen voi­mas­sa erään­lai­nen rin­nak­kai­nen talous­jär­jes­tel­mä eten­kin pal­ve­lui­den osal­ta: “kaup­paa” käy­dään tut­ta­vien ja naa­pu­rei­den kes­ken joko huo­keal­la, verot­to­mal­la raha­kor­vauk­sel­la tai suur­piir­tei­sel­lä vas­ta­vuo­roi­suu­del­la. En tie­dä onko aihet­ta tut­kit­tu, tai täl­lai­sen puo­li­har­maan talou­den mää­rää pyrit­ty mit­taa­maan. Kui­ten­kin näyt­täi­si, että esim. kuljetus‑, maansiirto‑, kor­jaus­aloil­la tai ehkä­pä myös osit­tain kala‑, mar­ja- ja käsi­työ­tuot­tei­den vaih­dan­nas­sa on ole­mas­sa seu­dul­li­sia sisä­mark­ki­noi­ta, jot­ka suu­rel­ta osal­ta syn­nyt­tä­vät saman­ta­pai­sia alu­eel­li­ses­ti posi­tii­vi­sia vai­ku­tuk­sia, kuin alu­eel­li­nen valuut­ta voi­si tuoda.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  2. Aivan ongel­ma­ton tämä­kään tie ei ole. 

    Suo­mes­sa­han 90-luvun alus­sa yksi isois­ta ongel­mis­ta oli nime­no­maan valuut­ta­vel­ka, niin jul­ki­sel­la sek­to­ril­la kuin yksi­tyi­sel­lä­kin. Yksi­tyi­set ajau­tui­vat tie­tys­ti ongel­miin otta­mien­sa valuut­ta­luot­to­jen takia mut­ta niin mei­na­si käy­dä val­tiol­le­kin, sil­lä val­tion tulot oli­vat mar­kois­sa ja velat sak­san markoissa.

    Jos pala­taan sosi­aa­li­tur­vayk­si­löi­den rahoi­hin eli kan­sal­li­siin valuut­toi­hin, ongel­ma­na köyh­ty­väl­le maal­le on se, että se ottaa ensin vel­kaa kun yrit­tää pelas­taa talou­ten­sa, sen jäl­keen valuut­ta romah­taa ja velat pomp­sah­ta­vat kun kukaan ulko­mail­ta ei lai­naa täl­lai­sel­le alu­eel­le rahaa sen omas­sa valuutassa. 

    Lop­pu­tu­lok­se­na on hel­pos­ti saman­ta­pai­nen jul­ki­sen velan krii­si, joka meil­lä nyt on Euroo­pas­sa. Se vain syn­tyy eri taval­la, mut­ta lop­pu­tu­lok­sen kan­nal­ta ei ole suur­ta eroa sii­nä, onko maa yli­vel­kai­nen deval­voi­tu­mi­sen vai lii­an suu­ren abso­luut­ti­sen lai­nan­o­ton takia. 

    Minä näen asian niin, että riip­pu­mat­ta sii­tä, mitä valuut­ta-alueil­le teh­dään, on pak­ko trim­ma­ta jul­ki­sia sek­to­rei­ta niin, että ne eivät enää äys­kä­röi rahaa sin­ne tän­ne vaan kes­kit­ty­vät kovaan yti­meen ja teke­vät noin kym­me­nen vuo­den syklis­sä nol­la­tu­los­ta (=nyt voi lai­na­ta kun on lama mut­ta velat mak­se­taan lähi­vuo­si­na pois).

    Tämä ei vain aja­tuk­se­na polii­tik­ko­ja miel­ly­tä. Ei Suo­mes­sa eikä oikeas­taan mis­sään muu­al­la­kaan Län­si-Euroo­pas­sa pait­si ehkä Sveit­sis­sä, jos­sa jul­kis­ta­lous on mel­ko hyvis­sä kan­ti­mis­sa kun jul­ki­nen sek­to­ri ei pahem­min törsää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  3. Hie­man asi­aa lii­pa­ten: Onko yhteis­va­luut­ta-alu­eel­la val­tioi­den kaup­pa- ja mak­su­ta­seel­la enää väliä? Oli­si­ko teo­rias­sa sama vaik­ka vien­tiä ei juu­ri oli­si­kaan? Sen toki ymmär­rän että vien­ti­teol­li­suu­den mak­sa­mil­la pal­koil­la on mer­ki­tys­tä mut­ta onko itse vien­ti­tu­loil­la, jois­ta ei edes ALVia kilah­da val­tion kas­saan. Eikö koti­mark­ki­nat ole val­tion­kan­nal­ta tär­keäm­mät kuin vienti?

    Nyt koko Euro-alue toi­mi kuten ennen mark­ka-alu­eem­me, eli euron kurs­si hei­lah­te­lee ja dele­val­voi­tuu ja revalvoituu.


    Mik­si Ruot­si pär­jää kruu­nul­laan noin­kin hyvin?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  4. Krei­kan ajaa köy­hyy­teen vasem­mis­to. Joka polt­to­pul­loin ja ket­tin­gein estää nimel­li­sen sopeu­tu­mi­sen. Syys­tä, jota en ymmär­rä, se kui­ten­kin ilmei­ses­ti hyväk­syi­si reaa­li­sen sopeu­tu­mi­sen vie­mäl­lä ihmis­ten sääs­töt. Go figure.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  5. Talou­del­li­sel­la toi­min­nal­la on tai­pu­mus kes­kit­tyä sin­ne, mis­sä sil­le on par­haat edel­ly­tyk­set. Tämä ei rii­pu sii­tä, onko käy­tös­sä heik­ko vai vah­va valuut­ta. Alue­po­liit­ti­sil­la toi­mil­la voi­daan jos­sa­kin mää­rin hidas­taa keskittymistä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  6. Nykyi­set talous­ar­viot ovat aivan lii­an pes­si­mis­ti­siä sil­lä vuo­den sisäl­lä USA:n talous läh­tee todel­la kovaan nousuun. Syy­nä on asun­to­ra­ken­ta­mi­sen kiih­ty­mi­nen, ja sen voi todis­taa seu­raa­vil­la numeroilla.

    USA:ssa on rei­lu 2,5miljoonaa myy­tä­vää taloa, nii­tä oste­taan rei­lu mil­joo­na vuo­des­sa, mut­ta täl­lä het­kel­lä raken­ne­taan vain vähän yli puo­li mil­joo­naa. Tämä tar­koit­taa sitä, että monil­la alueil­la myy­tä­viä talo­ja on enää muu­ta­mak­si kuu­kau­dek­si, ja kun raken­ta­mi­nen läh­tee toden teol­la käyn­tiin, niin talous elpyy hyvin pikai­ses­ti. Ja USA:n muka­na myös Euroop­pa, ja sitä myö­tä korot­kin romahtavat.

    Jos ole­te­taan, että raken­ta­mis­ta pitää USA:ssa lisä­tä aina­kin nel­jän­nes­mil­joo­nal­la talol­la vuo­des­sa, niin kyl­lä se työl­lis­tää pari mil­joo­naa ihmis­tä hyvin­kin nopeas­ti (rakentajat+huonekalut+raaka-aineet+muut) . Ja tämä muun­taa maa­il­man­ta­lou­den ihan uuteen uskoon, ja ihmis­ten näke­myk­set pal­jon positiivisemmiksi.

    Eli mitään talou­del­lis­ta ongel­maa ei ole, Euroo­pan pää­kau­pun­kien talot ovat täyn­nä ihmi­siä, eikä juu­ri mis­tään ole yli­tar­jon­taa. Ainut mikä pitää rat­kais­ta on rahoi­tus­ky­sy­mys joka on hyvin pie­ni kysy­mys sii­hen ver­rat­tu­na mitä ihmi­set pelkäävät.

    Poliit­ti­ses­ti tämä tar­koit­taa sitä, että Oba­man uudel­leen­va­lin­ta on lähes var­maa, ja Perus­suo­ma­lais­ten lii­to kat­ke­aa kuin kanan­len­to ennen kunnallisvaaleja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  7. Heh, Krei­kan ei oli­si kan­nat­ta­nut vää­ren­tää nii­tä tilas­to­ja vaan jät­täy­tyä euron ulko­puo­lel­le suosiolla.

    Kysy­mys­hän nyt sit­ten kuu­luu, että miten Krei­kan talous voi­si nous­ta. Luin leh­des­tä, että Krei­kas­sa ei ole vien­ti­teol­li­suut­ta joten maa on talou­des­saan riip­pu­vai­nen turis­mis­ta ja palveluista.

    Turis­mia voi­si saa­da nousuun alen­ta­mal­la hin­to­ja, mut­ta tämä­hän ei ole hyvä bis­nes­idea. Parem­pi oli­si erot­tau­tua kil­pai­li­jois­ta ja tar­jo­ta huo­mat­ta­vas­ti kil­pai­li­joi­ta parem­paa turismia.

    Krei­kan siis näh­däk­se­ni pitää nyky­olois­sa paran­taa lii­ke­toi­min­tao­saa­mis­taan, kos­ka deval­vaa­tio­ta ei ole näky­vis­sä, ja “sisäi­nen deval­vaa­tio” eli palk­ko­jen ja hin­to­jen alen­ta­mi­nen on kur­juu­den tie. Ongel­ma on se, että lii­keo­ti­min­tao­saa­mis­ta ei voi paran­taa val­tion käskyillä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  8. Kai­kis­sa valuut­ta­jär­jes­tel­mis­sä, kul­ta­kan­nas­ta euroa­lu­ee­seen, on ongel­man­sa. Teks­tis­sä jäi hie­man epä­sel­väk­si mikä oli­si euron vaih­toeh­to, mut­ta kai aja­tus oli, että palat­tai­siin kan­sal­lis­val­tioi­den (tai sosi­aa­li­tur­vayk­si­köi­den) omiin valuuttoihin.

    On sel­vää, että yhte­näi­set alu­eet toi­mi­vat näis­sä asiois­sa kit­kat­to­mim­min. Myös Euroo­pan liit­to­val­tio / sosi­aa­li­tur­vayk­sik­kö oli­si yksi rat­kai­su (jota en kui­ten­kaan ehdo­ta rat­kai­suk­si). Euroa­lu­een perus­on­gel­ma on se, että osa talou­teen vai­kut­ta­vis­ta pää­tök­sis­tä teh­dään yksit­täis­ten mai­den tasol­la ja osa euroa­lu­een ja EU:n tasolla.

    Kai­kis­sa jär­jes­tel­mis­sä tiuk­ka talous­ku­ri on ehdo­ton edel­ly­tys valuu­tan pitä­mi­sek­si ter­vee­nä (ks. artik­ke­lin esi­mer­kit). Useam­pien itse­näis­ten val­tioi­den yhtei­nen valuut­ta on uusi kokei­lu. Sii­nä vaa­di­taan val­tio­koh­tai­sia­kin valuut­to­ja sel­keäm­mät sään­nöt ja kuri. Täs­sä euro­maat ovat epäonnistuneet.

    Voi olla, että vir­heis­tä opi­taan, ja jat­kos­sa talout­ta ja maa­koh­tai­sia vas­tui­ta hoi­de­taan parem­min. Tai sit­ten ei. Nyt kun perus­tet­tiin myös EVM, jos­sa jäsen­maat sitou­tu­vat pysy­väs­ti (aiem­mis­ta peri­aat­teis­ta poi­ke­ten) yhdes­sä takaa­maan tuh­la­rei­den lai­nat, kurin pitäi­si olla vie­lä aiem­paa­kin tiu­kem­pi, jot­ta yksit­täi­set itse­näi­set maat eivät käyt­täi­si tilan­net­ta vää­räl­lä taval­la hyväkseen.

    EVM siis sitoo euro­maat entis­tä tii­viim­min yhteen samaan aikaan kun puhu­taan myös mah­dol­li­ses­ta euroa­lu­een pur­ka­mi­ses­ta. EVM ei täs­sä mie­les­sä puol­la palu­ta takai­sin omiin valuut­toi­hin, vaan enem­män­kin ohjaa entis­tä tii­viim­pään inte­graa­tioon. Toi­saal­ta, jos EVM:ään ei luo­te­ta ja sen tuo­mia vas­tui­ta pelä­tään, voi se myös muren­taa euroa­luet­ta. EVM on vain yksi pala pelis­sä, mut­ta ehkä sen epä­mää­räi­syys kuvaa hyvin nyky­ti­lan­net­ta, jos­sa yhteis­va­luu­tan sän­til­li­sen hoi­don peri­aat­teis­ta on siir­ryt­ty enem­män ad hoc ‑mal­li­seen toimintaan.

    Mut­ta oli suun­ta mikä tahan­sa, euro­mai­den käy­tän­nös­sä jo lähes romut­ta­ma tiuk­ka talous­ku­ri voi­si olla hyvä lää­ke mil­le tahan­sa valuut­ta­jär­jes­tel­mäl­le (paik­kai­si EVM:nkin riskejä).

    Peri­aat­tees­sa valuut­ta­jär­jes­tel­mis­sä pätee sama kuin yhteis­kun­tien kehi­tyk­ses­sä yleen­sä­kin. Alu­eet jot­ka luot­ta­vat toi­siin­sa ja kyke­ne­vät voi­ta­maan sosi­aa­li­tur­van ja monet muut asiat yhdes­sä (Kai­nuu ja Hel­sin­ki jaka­vat vas­tuut myös kou­lu­tuk­ses­ta, vero­tuks­ta, luon­non­va­rois­ta), voi­vat myös yllä­pi­tää yhteis­tä valuut­taa. Euro on ollut yksi täl­lai­nen yhteis­työ­ko­kei­lu, jos­sa ei mie­les­tä­ni ole mitään peri­aat­teel­li­sia ongel­mia, mut­ta käy­tän­nön ongel­mia sel­väs­ti jon­kin verran.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  9. Mat­kai­li­joi­den rahan­vaih­to on näper­te­lyä ver­rat­tu­na yri­tys­ten rajat ylit­tä­vään kau­pan­käyn­tiin. Kun ollaan samas­sa valuu­tas­sa ei tar­vit­se lisä­tä kurs­si­muu­tos­ten ris­kiä kauppahintoihin.

    Euro on erin­omai­nen kek­sin­tö, mut­ta kri­tee­reis­tä oli­si pitä­nyt pitää kiin­ni. Enkä tar­koi­ta täl­lä sitä, saa­ko Sak­san vuo­tui­nen bud­jet­ti­va­je nous­ta kol­meen ja puo­leen pro­sent­tiin, vaan sitä ettei jotain Kreik­kaa jol­la on vel­kaa 120% BKT:stä oli­si pitä­nyt ottaa mukaan lainkaan.

    Talou­ten­sa hoi­ta­neet euro­maat ovat menes­ty­neet hyvin yhteis­va­luu­tan aika­na. En kai­paa takai­sin mark­kaa ja kym­me­nen pro­sen­tin korkoja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  10. Eikä sovi unoh­taa, että euros­sa on kysy­mys myös muus­ta kuin talou­des­ta. Euro on kes­kei­nen osa­te­ki­jä euroop­pa­lais­ta fede­ra­li­soi­tu­mis­ke­hi­tys­tä, jon­ka moot­to­ri­na on osal­taan talous, mut­ta vain osal­taan. Pel­käl­lä talou­del­li­sel­la argu­men­taa­tiol­la voi­tai­siin esit­tää, että Kai­nuu tulee erot­taa muus­ta Suomesta.

    Eräs oikeus­teo­ree­tik­ko on sano­nut, että EU on frag­men­toi­tu­nut post­mo­der­ni val­tio. Joku toi­nen on toden­nut sen ole­va maa­il­man pisim­mäl­le kehit­ty­nyt kan­sain­vä­li­nen orga­ni­saa­tio, jol­la on jopa oma raha ja oma tuo­miois­tuin­lai­tos! Oli se mitä tahan­sa, se on tois­tai­sek­si ainoa lajis­saan. Tien­rai­vaa­ja jou­tuu koh­taa­maan monia yllät­tä­viä estei­tä. En usko, että paluu kan­sal­lis­val­tio­den aikaan (sanan perin­tei­ses­sä mer­ki­tyk­ses­sä) on Euroo­pas­sa enää mahdollinen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  11. Heik­ki,

    tuo kom­ment­ti­si Yhdys­val­tain talou­den kehi­tyk­ses­tä sisäl­tää yhden poh­jao­le­tuk­sen: asun­to­jen kysyn­tä on USA:ssa vakio. Tar­vet­ta var­maan oli­si mil­joo­nal­le oma­ko­ti­ta­lol­le vuo­des­sa, mut­ta näi­tä ei vält­tä­mät­tä sil­ti raken­ne­ta. Ongel­ma­na on se, että maas­sa on suur­työt­tö­myys ja väes­tön reaa­lian­siot ovat olleet las­kus­sa parin­kym­me­nen vuo­den ajan. Raken­nuk­sia teh­dään vain, jos niil­le on näkö­pii­ris­sä osta­jia. Nykyi­sel­lään asun­to­lai­no­jen mak­sa­mat­ta jää­mi­sen vuok­si ulos­mi­tat­tu­jen raken­nus­ten myyn­ti voi olla ihan riit­tä­vä teki­jä täyt­tä­mään mak­su­ky­kyi­sen kysynnän.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  12. Lai­naan itseä­ni vuo­del­ta 2005, vapaa suomennos
    Ket­ju: Kos­ka euro hajoaa
    Baa­ri-illan jäl­keen ran­nal­la minul­ta kysyt­tiin, kos­ka uskon euron hajoa­va­ni ja vas­ta­sin 10 vuot­ta, mut­ta kän­nis­sä vii­si (yri­tin kom­pen­soi­da huma­la­ti­lan aiheut­ta­maa yli­luot­ta­mus­ta ana­lyy­siin). Vaka­vas­ti, euro ei ole opti­maa­li­nen valuut­ta-alue. Se vähä poliit­ti­nen hyvän­tah­toi­suus, mikä joh­ti euroon alun­pe­rin on pää­asias­sa kadon­nut, kii­tos taan­tu­man hil­jais­ten merk­kien. Jär­jes­tel­mää pide­tään pys­tys­sä kol­mes­ta syys­tä: polii­tik­ko­jen kyvyt­tö­myy­des­tä tun­nus­taa vir­het­tä vir­heek­si, pelos­ta tun­te­ma­ton­ta tule­vai­suut­ta koh­taan ja euros­ta eroa­mi­sen käy­tän­nön vai­keu­des­ta. Mitään Maa­strich­tin sopi­muk­ses­sa sovit­tua kri­tee­riä ei ole nou­da­tet­tu käy­tän­nös­sä mis­sään maas­sa tai mis­sään vai­hees­sa (Kreik­ka ja Ita­lia todel­la vää­ren­si­vät ja Suo­mi kau­nis­te­li luku­jaan). Euro on yksi tour de force mui­den jou­kos­sa sel­lai­sil­ta van­hoil­ta pie­ruil­ta kuten Kohl ja Mitterand.
    Mie­len­kiin­tois­ta on, miten euron hajoa­mi­nen läh­tee käyn­tiin. Paras arvauk­se­ni on, että men­nään samal­la taval­la kuin 1992 – kun mark­ki­nat lopul­ta her­mos­tu­vat ris­keis­tä ja alka­vat ran­gais­ta luot­to­jen hin­tae­ro­ja, ainoi­ta instru­ment­te­ja, mit­kä mark­ki­na­voi­mil­le on jätetty.
    En usko tämän tapah­tu­van enne­kuin työttömyys/globalisaatio/mikä vaan toi­mii lau­kai­se­va­na teki­jä­nä ja syn­nyt­tää poliit­tis­ta levot­to­muut­ta. Sii­nä on sig­naa­li, mitä mark­ki­nat odot­ta­vat. Tämän jäl­keen hei­kot osa­puo­let, esim. euro­kan­dit 2007 poi­mi­taan yksi­tel­len mark­ki­noi­den toi­mes­ta samal­la kun Club­Med eli Por­tu­ga­li, Ita­lia alka­vat puhua euros­ta eroa­mi­sen eduil­la. Sit­ten seu­raa saman­lai­nen kier­re kuin 1992.
    Vii­mei­set maat euros­sa ovat ne, jois­sa on itse­päi­sim­mät ja komit­toi­tu­neim­mat polii­ti­kot – ja tie­ten­kin pie­nim­mät finans­sius­kot­ta­vuuson­gel­mat – ehkä juu­ri Suomi.

    Täy­tyy sanoa, että olen aika ylpeä täs­tä kuusi vuot­ta sit­ten finans­siam­mat­ti­lais­ten net­ti­foo­ru­mil­la kir­joit­ta­mas­ta­ni ent­rys­tä. Lisää kär­ke­vää läp­pää ja päi­vän oleel­li­set ana­lyy­si­lin­kit löy­tyy usa­rin blogistani. 

    Osmo, jos pas­si­ni ei oli­si epä­huo­mios­sa van­hen­tu­nut, oli­sin äänes­tä­nyt sinua. Pysy­hän ehdolla!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  13. TM, reaa­li­nen hin­to­jen sopeu­tu­mi­nen on pal­jon kivut­to­mam­paa kuin nimel­li­nen. Näin esi­mer­kik­si sik­si että vakuusar­vot asun­to­lai­nois­sa on nimellisiä.

    Aihees­ta, sen kul­ta­kan­nan­kin taus­tal­la oli 30-luvun kil­pa­de­val­vaa­tiot. Key­ne­sin, joka yli pää­ark­ki­teh­deis­tä, aja­tus oli että oli­si sel­lai­nen kan­sain­vä­li­nen reser­vi­va­luut­ta kuin bancor, jos maal­la oli­si ali­jää­mä se voi­si nos­taa banco­rei­ta ja toi­sin­päin, mikä käy­tän­nös­sä kan­nus­tai­si maat pitä­mään vaih­to­ta­seen­sa tasa­pai­nos­sa. Tämä ei käy­nyt Yhdys­val­loil­le joil­la oli sil­loin mit­ta­va ylji­ää­mä, tilan­ne on ana­lo­gi­nen Sak­san ja euroa­lu­een suh­teen. Reaalipolitiikka.

    Sii­tä nyt ei vaan oikein pää­se mihin­kään että kan­sain­vä­li­nen talous impli­koi kan­sain­vä­lis­tä talous­po­li­tiik­kaa. Esi­mer­kik­si että nii­den kel­lu­vien valuut­to­jen antai­si vaik­ka­pa Kii­na­kin kel­lua. Jos se jär­jes­tel­mä mil­lä sitä toteu­tu­taan ei ole EU ja EMU niin se on jotain muu­ta, tai sit­ten men­nään pro­tek­tio­nis­miin. Euro ei ole vält­tä­mä­tön, mut­ta ei ne taus­ta­syyt sen muka­na mihin­kään häviä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  14. Jaa että nousu­kausi romah­dut­taa korot, heh. Ihan vaan tie­dok­si, jos inves­toin­ti­ky­syn­tä läh­tee nousuun, niin kor­ko nousee, ei suin­kaan las­ke, kos­ka lai­nan kysyn­tä nousee. USA:n asun­to­ra­ken­ta­mi­nen ei kau­heas­ti täkä­läis­tä kulu­tus­ky­syn­tää not­kau­ta, pie­ni vai­ku­tus voi tul­la kun työt­tö­mät ame­rik­ka­lai­set rak­sa­mie­het alka­vat ostel­la taas bema­rei­ta, joten sak­sa­lai­set osta­vat lisää suo­ma­lais­ta vessapaperia. 

    Jos Suo­mes­sa siir­ry­tään omaan rahaan, niin valuut­ta­luo­tot ovat liki vält­tä­mät­tö­miä. Suo­ma­lai­nen koti­mark­ki­na on raha­mark­ki­noi­den osal­ta niin pie­ni suh­tees­sa vien­ti­teol­li­suu­den pää­omain­ten­sii­vi­syy­teen, että suh­dan­teet pais­ko­vat mark­ka­kor­ko­ja miten sat­tuu, jos ei ole pää­oma­kont­rol­lia tai mah­dol­li­suut­ta lai­na­ta ulkomailta. 

    Toi­nen vaih­toeh­to on, että teol­li­suus läh­tee lopul­li­ses­ti. Toi­sin kuin “kan­sal­lis­mie­li­set” mark­ka­ro­man­ti­kot esit­tä­vät, ei oma valuut­ta mis­sään nimes­sä aina­kaan sai­si teol­li­suut­ta pysy­mään tääl­lä, aina­kaan ilman deval­vaa­tio-inflaa­tio­pum­pul­la alas pai­net­tu­ja reaa­li­palk­ko­ja 70-luvun tyyliin.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  15. Ole­tuk­sel­la että USA:ssa tar­vi­taan mil­joo­na uut­ta asun­toa vuo­des­sa on vuo­si­kym­men­ten tilas­tot tuke­naan. Eli esi­mer­kik­si täs­sä raken­ne­tuis­ta talois­ta näkee että pudo­tus­ta on kah­den mil­joo­nan tah­dis­ta noin puoleen.

    http://www.census.gov/const/startssa.pdf

    Kun USA:ssa täy­te­tään 21 tai men­nään nai­mi­siin niin tar­vi­taan talo­ja, joten kysyn­tä on yli 300-mil­joo­nan ihmi­sen val­tios­sa aina ole­mas­sa, eri­tyi­ses­ti kun väki­lu­ku on jat­ku­vas­ti kasvanut.

    Lop­puun vie­lä höl­mön­jär­ke­väs­ti, että talous ei ole eri­lai­sia valuut­to­ja vaan kysyn­nän ja tar­jon­nan lakia.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  16. Kii­tos Osmo ajan­koh­tai­ses­ta ana­lyy­sis­tä. Vii­meis­tään nyt on aika ava­ta krii­sin ongelmaa.

    Kaik­ki kir­joit­ta­jat ovat yhtä miel­tä, että nykyi­nen euron tilan­ne ei voi jat­kua. Perus­on­gel­ma on yksin­ker­tai­nen. Krii­si­maa kulut­taa elä­mi­seen­sä enem­män kuin tie­naa. Rat­kai­su on yhtä yksin­ker­tai­o­nen. Maan tulee pie­nen­tää kulu­tus­taan ja/tai lisä­tä vien­ti­ään, kun­nes tasa­pai­no saavutetaan. 

    Nykyi­sin mark­ki­nat hin­noit­te­le­vat maa ker­ral­laan kysei­sen krii­si­maan korot sel­lai­sek­si, ettei kysei­sel­lä maal­la ole kykyä mak­saa niin pal­jon vel­ka­ra­has­taan. Tätä tilan­net­ta pyri­tään sit­ten hel­pot­ta­maan eri­lai­sil­la avus­tus­toi­men­pi­teil­lä. Avus­ta­mi­nen ei mil­lään tavoil­la tasa­pai­no­ta maan talou­del­lis­ta tasa­pai­noa. Tar­vit­ta­va elin­ta­son alen­nus teh­dään muil­la kei­noil­la lai­nan anta­jien vaa­ti­mus­ten ja hal­li­tuk­sen pää­tös­ten mukai­ses­ti. Seu­rauk­se­na on poliit­ti­nen kär­hä­mä luo­tot­ta­ja­mais­sa ja kan­san mel­la­kat toi­men­pi­tei­tä koh­taan sekä luo­tot­ta­ja- että velallismaassa.

    Vaih­toeh­to­na Osmo­kin ehdot­taa kysee­na­lais­ta­maan maan pysy­mi­sen euro­kan­nas­sa. Ja samal­la siir­ty­mis­tä omaan valuut­taan. Tämän voi­si deval­voi­da sopi­vas­ti ja alen­taa siten maan kulu­tus­ky­syn­tää ulko­mai­sis­ta tar­vik­keis­ta. Samal­la para­ni­si maan vien­ti­ky­ky ja kotar­ve­tuo­tan­to muut­tui­sik­si kil­pai­lu­ky­kyi­sek­si. Deval­vaa­tion voi­si teh­dä tois­tu­vas­ti ja sen suu­ruus (elin­ta­son alentaminen)olisi riit­tä­vä, kun maan vien­ti ja tuon­ti alkai­si olla tasapainossa. 

    Oma valuut­ta oli­si kova lää­ke vel­kai­sel­le maal­le ja sen kan­sal­le. Elin­ta­son alen­ta­mis­ta ei kui­ten­kaan mää­räi­si maan hal­li­tus vaan se jakau­tui­si mark­ki­na­voi­mien mää­rää­mäl­lä tavoin. Yhteis­kun­nal­li­nen mel­la­koin­ti oli­si pie­nem­pää lai­naa vas­taa­not­ta­vas­sa maas­sa ja sitä tus­kin esiin­tyi­si ollen­kaan luo­tot­ta­vas­sa maassa.

    Lie­nee sel­vää, että avus­tus­me­ne­tel­mäs­sä pitäi­si mää­ri­tel­lä uusia sään­tö­jä sekä avus­tet­ta­vil­le, että muil­le jäse­nil­le. Kuten kes­kus­te­lus­sa on esi­tet­ty, pitäi­si kaik­kien mai­den talous­po­li­tiik­kaa yhte­näis­tää, jot­ta väl­tyt­täi­siin tilan­teen uusiu­tu­mi­sel­ta. Pitäi­si antaa talou­den mää­räys­val­ta yli­kan­sal­li­sil­le eli­mil­le ja luot­taa tämän yli­kan­sal­li­sen eli­men kykyyn huo­mioi­da kaik­kien mai­den talous. 

    Mah­dol­li­suuk­sia on siis kaksi.
    — Luo­pua euros­ta ja pala­ta enti­seen koe­tel­tuun eril­lis­ten valuut­to­jen järjestelmään.
    — Luo­pua itse­näi­sis­tä val­tiois­ta (ml Suo­mi) ja siir­tyä uuteen kokei­le­mat­to­maan Euroo­pan liit­to­val­tioon, sekä toi­voa, että myös suo­ma­lais­ten edut­tu­li­si­vat huomioiduiksi.

    Vas­tak­kain oli­si­vat siis Suo­mi vai euro?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  17. Osmo: “Kreik­ka nyt esi­mer­kik­si aje­taan pit­kä­ai­kai­seen köy­hyy­teen ja jät­ti­mäi­seen työt­tö­myy­teen. Haas­kaus­ta se on sekin.”

    Aje­taan? Kuka­han ne velat on otta­nut Krei­kal­le? Joku muu?
    Ja TV:ssä suht.koht. muka­van näköi­nen ja kou­lu­tet­tu nai­sih­mi­nen huu­taa suo­raa huu­toa, että “me ei makseta!”
    Vai­kea kuvi­tel­la, että vel­kaan­tu­mi­nen joh­tui­si euros­ta ja että jos­sa­kin muus­sa valuu­tas­sa velat häi­pyi­si­vät. Ja velat on jol­la­kin tavoin mak­set­ta­va, ilmei­ses­ti täs­sä tapauk­ses­sa vel­ka­sa­nee­rauk­sen avulla.
    Ja saas kat­too, miten USAn käy — ja ehdo­te­taan­ko luo­pu­mis­ta dollarista?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  18. Euroa on ver­rat­tu dol­la­riin. Tämä osoit­taa, miten his­to­ria­ton­ta talous­tie­de on puhut­taes­sa valuutoista.

    Dol­la­ri syn­tyi Yhdys­val­toi­hin ja kor­va­si sitä edel­tä­vän pat­ruu­nan, jon­ka mit­tayk­sik­kö oli kaliiberi.

    Euroo­pas­sa oli ennen euroa yhtä mon­ta valuut­taa kuin on euro-mai­ta­kin ja täs­tä his­to­rias­ta ei pää­se eroon ei sit­ten mil­lään – ei edes patruunoilla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  19. Pet­ri Sir­viö, kuvaa­ma­si käy­tän­tö lähen­te­lee veron­kier­toa. Se ei luo mitään alu­eel­li­sia posi­tii­vi­sia vai­ku­tuk­sia, pait­si jos se las­ke­taan, että se lisää maa­kun­tiin syy­det­tä­viä tulon­siir­to­ja, kun maa­kun­nan talous on las­ken­nal­li­ses­ti pie­nem­män näköi­nen, ja tukieu­rot kas­va­vat. Eikä veron­kier­ron kan­nal­ta ole mitään väliä, mil­lä valuu­tal­la sitä teh­dään. Ihan sama jäte­tään­kö verot­ta­jal­le ilmoit­ta­mat­ta euro­ja, drak­mo­ja vai ora­van­nah­ko­ja. Jos seu­dul­li­set sisä­mark­ki­nat tar­vit­se­vat hen­gis­sä pysyäk­seen hal­vem­pia vero­ja, en sanoi­si vai­ku­tus­ta yksi­no­maan posi­tii­vi­sek­si. Jos­ta­kin ne valuut­ta x:llä kerät­tä­vät verot on kui­ten­kin tultava.

    Tie­tys­ti jos kor­pi­taa­le­rin myö­tä luo­vu­taan alu­eel­li­sis­ta tulon­siir­rois­ta, se luo posi­tii­vi­sia vai­ku­tuk­sia, kun hyvin menes­ty­vien aluei­den ei tar­vit­se enää teko­hen­git­tää kuo­le­via, ja näl­kä­maan asuk­kaat vie­vät veron­kier­rol­laan­kin vain omia raho­jaan (en toki väi­tä, ettei­kö Ete­län Median vai­ku­tus­pii­ris­sä­kin vero­ja kierrettäisi). 

    Mut­ta on vähin­tään­kin has­sua sanoa har­maan talou­den vai­ku­tuk­sia samal­la tavoin posi­tii­vi­sek­si kuin hal­vem­man valuu­tan. Ei niil­lä ole mitään teke­mis­tä keskenään.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  20. A_I “Kun ollaan samas­sa valuu­tas­sa ei tar­vit­se lisä­tä kurs­si­muu­tos­ten ris­kiä kauppahintoihin”.

    Euroa ei sii­hen tar­vi­ta. Kaup­pa­hin­to­jen kurs­si­ris­kit suo­ja­taan pan­kis­sa eikä mak­sa pal­jon. Ja jos tulee kurs­si­hyö­tyä niin sitä parempi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  21. Euro kan­nat­taa pelas­taa. Mut­ta Krei­kan voi­si ulos­li­put­taa poru­kas­ta. Siel­lä on poliit­ti­nen krii­si. Onko EU:n teh­tä­vä­nä tukea tuon maan poliit­tis­ta eliit­tiä? Hyvä pojat, jat­ka­kaa samaan mal­liin ‑tyy­liin.
    Jos­kus mui­noin hoet­tiin mant­raa “Mark­ki­nat ratkaisevat/hoitavat asian”. Eli talous kään­tyy ennen pit­kää koh­den tasa­pai­no­ti­laa, syök­syäk­seen taas vai­keuk­siin. Mark­ki­nat rat­kai­se­vat hyväs­sä ja pahas­sa. Meil­lä vaan tun­tuu ole­van käsi­tys, että tämän talous­krii­sin jäl­keen kaik­ki on taas ikui­ses­ti ja aina kun­nos­sa, on ikään­kuin opit­tu hoi­ta­maan asiat.
    Mitä vie­lä on edes­sä? Jokai­sel­la EU ‑maal­la on pian omai­suu­den­hoi­to­yh­tiö, joi­den osak­kei­ta vas­taan saa lainaa.

    Kor­pi­taa­le­reis­ta sen ver­ran, että mie hoi­dan naa­pu­ri­ni ter­vey­s­asioi­ta ja hän tie­to­ko­ne­fir­man vetä­jä­nä avus­taa tar­vit­taes­sa oman alan­sa tie­tä­myk­sel­lä. Voi­sim­me pai­naa leik­ki­se­te­lei­tä ja käyt­tää nii­tä, ostaa toi­sil­tam­me palveluita.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  22. Muis­tan kun kevääl­lä 1998 eräs polii­tik­ko pau­ha­si että hän on val­mis lyö­mään vetoa kenen kans­sa tahan­sa, mis­tä sum­mas­ta tahan­sa, että Ruot­si on muu­ta­man vuo­den kulut­tua kinua­mas­sa mukaan yhteisvaluuttaan. 

    No, tar­koi­tus ei ole ilk­kua. On ihan kun­nioi­tet­ta­vaa että joku uskal­taa lyö­dä vetoa näke­myk­sis­tään. Toi­vot­ta­vas­ti tak­kiin ei tul­lut kovin paljoa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  23. Toi­sin kuin moni luu­lee, täs­sä krii­sis­sä ei ole kyse euros­ta. Eurol­la ei ole mitään teke­mis­tä Irlan­nin ja Espan­jan asun­to­krii­sin tai Krei­kan yli­vel­kaan­tu­mi­sen kanssa.

    Vaik­ka euroa ei oli­si ole­mas­sa, oli­si­vat Sak­san ja mui­den mai­den pan­kit lai­nan­neet rahaa näi­hin mai­hin, sil­lä niis­tä odo­tet­tiin suu­ria voit­to­ja. His­to­rias­sa on näh­ty luke­mat­to­mia vas­taa­via talous­krii­se­jä, vaik­ka yhteis­tä valuut­taa ei ollut niis­sä vaikuttimena. 

    Toi­sek­si on huo­mat­ta­va, että EKP on toi­mi­nut mal­til­li­ses­ti eikä se ole syy­tä­nyt hal­paa rahaa mark­ki­noil­le kuten Yhdys­val­lois­sa Bush junio­rin aika­na tehtiin.

    Euron onnis­tu­mis­ta pitää­kin mita­ta toteu­tu­neen inflaa­tion kaut­ta. Se on pyö­ri­nyt 2 pro­sen­tin paik­keil­la, joten kat­soi­sin että yhteis­va­luut­ta on ollut menestys.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Vaik­ka euroa ei oli­si ole­mas­sa, oli­si­vat Sak­san ja mui­den mai­den pan­kit lai­nan­neet rahaa näi­hin mai­hin, sil­lä niis­tä odo­tet­tiin suu­ria voittoja.

      Oli­si­ko?
      Nyt saks­da­lai­set pan­kit ovat löai­nan­neen EK:ltä rahaa pro­sen­tiun korol­la ja kii­kut­ta­neet sen Kreik­kaan monin­ker­tai­sel­la korol­la ja anta­neet vakuu­dek­si nii­tä Krei­kan val­tion pape­rei­ta. Oli­si­vat­ko ne teh­neet niin, jos Krei­kan valuut­ta­na oli­si ollut kel­lui­va drak­ma, johon oli­si sisäl­ty­nyt ilmei­nen kurssiriski?
      EK:n roo­lia pidän täs­sä moi­tit­ta­va­na. Sen sään­nöt kiel­tä­vät lai­naa­mas­ta suo­raan val­tioil­le. Mitä tämä pank­kien käyt­tä­mi­nen sii­nä välis­sä muuttaa?

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  24. Raken­ta­mi­sen ja sen rahoit­ta­mi­sen sään­te­ly joka nos­taa asun­to­jen hin­nat pil­viin ja yli­vel­kaan­nut­taa kan­sa­lai­set on tämän­kin laman taus­tal­la aina­kin ame­ri­kas­sa, espan­jas­sa, irlan­nis­sa. Vih­reä kaa­va- ja nor­mi­po­li­tiik­ka joka tap­paa oma­toi­mi­sen raken­ta­mi­sen nur­mi­jär­vel­lä ja ker­ros­ta­lo­ra­ken­ta­mi­sen ydin­kes­kus­tas­sa raken­taa sel­lai­sen finans­si­kort­ti­ta­lon joka vää­jää­mät­tä kaa­tuu työ­tä­te­ke­vien pal­kan pie­nuu­teen suh­tees­sa asun­to­jen hin­toi­hin. Omal­la kor­ko­po­li­tii­kal­la voi­si tätä­kin kort­ti­ta­loa vakauttaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  25. Suo­mi mak­soi kal­liis­ti omas­ta valuu­tas­taan 1990-luvul­la. Sik­si oli syy­tä pääs­tä sii­tä eroon. Me kär­sim­me ennen kaik­kea yri­tyk­sis­tä yllä­pi­tää kiin­te­ää valuut­ta­kurs­sia. Kel­lu­val­la kurs­sil­la hin­ta omas­ta valuu­tas­ta oli­si ollut pienempi.”

    Mark­ka­han las­ket­tiin kel­lu­maan v 1992, jon­ka jäl­keen Suo­mi alkoi toi­pua lamas­ta. Kos­ka kiin­teä kurs­si oli noin­kin tuhoi­sa, niin sil­loin pitää pääs­tä eroon niis­tä kiin­teän kurs­sin polii­ti­kois­ta eikä itse valuutasta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  26. En tie­dä mitä olen aja­tuk­ses­ta sinän­sä miel­tä, mut­ta yksi mie­len­kiin­toi­nen idea on että ei mikään estä kah­den valuu­tan yhteis­käyt­töä. Käy­tän­nön koke­mus­ta on Ete­lä-Ame­ri­kas­ta ja Euroon siirtymisestä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  27. Euron pelas­ta­mi­ses­sa on kak­si muu­ta­kin avoin­ta kysy­mys­tä: Se, mil­lai­sek­si se pelas­te­taan ja se, mil­tä se pelastetaan. 

    Halu­taan­ko Euro pelas­taa ylei­seu­roop­pa­lai­sek­si valuu­tak­si vai vain Sak­san “laa­jen­ne­tun talous­a­lu­een” valuutaksi. 

    Siis, vede­tään­kö rajat niin, että romaa­ni­sia kie­liä puhu­vat maat (+ Irlan­ti, mah­dol­li­ses­ti pois­lu­kien Rans­ka) pot­ki­taan Euron ulko­puo­lel­le, vai yri­te­tään­kö euroa­luet­ta edel­leen pikem­min­kin laa­jen­taa kuin kar­sia? Näil­lä kah­del­la on hyvin eri­lai­set impli­kaa­tiot sen suh­teen, mihin toi­men­pi­tei­siin pitäi­si ryh­tyä. Ilmei­ses­ti kar­sit­tua ver­sio­ta ei ylei­ses­ti pide­tä “euron pelas­ta­mi­se­na”. Talous­po­liit­ti­ses­ti se oli­si kui­ten­kin jär­ke­väm­pää, kos­ka Alp­pien poh­jois­puo­lel­la on tyy­pil­li­sem­min pidet­ty bud­jet­ti­ku­ria ja mata­laa inflaa­tio­ta edes jos­sain mää­rin tär­keä­nä. Lisäk­si näi­den mai­den talou­det ovat kyt­key­ty­nei­tä pal­jon tehok­kaam­min kuin PIGSI:t.

    En usko, että Eurol­la koko­nai­suu­te­na on nykyi­sel­lään pit­kää tule­vai­suut­ta. Vakaus­me­ka­nis­min luo­mi­ses­sa pitäi­si luo­da samal­la jon­kin­lai­nen teho­kas ja tar­koi­tuk­sen­mu­kai­nen skee­ma, jol­la yksit­täi­siä mai­ta voi irrot­taa Eurosta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  28. Osmo: Yhdys­val­tain kes­kus­pank­ki ei ole ohjan­nut dol­la­rin ulkois­ta arvoa. Tämä joh­tuu osit­tain sii­tä, että kan­sain­vä­lis­tä kaup­paa (mm. raa­ka-ainei­den kuten öljyn osal­ta) käy­dään dol­la­reil­la. Lisäk­si Yhdys­val­tain ulko­maan velat on sidot­tu dollariin.

    Valuu­tan arvon vaih­te­lut eivät siten ole niin mer­kit­tä­viä Yhdys­val­tain talou­del­le kuin muil­le maille.

    Dol­la­rin heik­ke­ne­mi­nen on joh­tu­nut lähin­nä mata­lis­ta ohjaus­ko­rois­ta ja jat­ku­vas­ta ali­jää­mäi­ses­tä kauppataseesta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  29. Hei­kin kir­joi­tus läh­tee sii­tä, että USA tar­vit­see pari mil­joo­naa uut­ta asun­toa vuo­des­sa. perus­te­lu­na hän käyt­tää pit­kä­ai­kai­sia tilas­to­ja sekä ame­rik­ka­lais­ta elä­män tapaa.

    Heik­ki ei näy­tä sisäis­tä­neen tosia­si­aa, että USA on maa­il­man vel­kaan­tu­nein maa. Jopa USA:n kongres­si halu­aa velkaantum,isen kuriin. USA tar­vit­see täy­del­li­sen muu­tok­sen maan talou­teen sel­vi­täk­seen. Tämä muu­tos on kulu­tuk­sen ja tuo­ton tasa­pai­not­ta­mi­nen. Eli juu­ri USA:n pitää pudot­taa sel­keäs­ti väes­tön­sä elin­ta­soa. Täs­tä syys­tä ovat kaik­ki van­hat tilas­tot enti­ses­tä kulu­tuk­ses­ta merkityksettömiä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  30. Osmo: “USA on hoi­ta­nut asiat anta­mal­la dol­la­rin arvon vajo­ta. Kym­me­nen vuot­ta sit­ten eurol­la sai 0,8 dollaria.”

    Ja USAl­la­ko menee nyt hyvin? Ja USA­han yrit­tää nyt saa­da Kii­naa nos­ta­maan jua­nin arvoa.
    Tot­ta se toki on, että sil­loin kun euro otet­tiin käyt­töön tavoi­tel­tiin suh­det­ta 1:1 dol­la­riin — ja kun euro aluk­si las­ki, itket­tiin sen heik­kout­ta. Nyt itke­tään… siis mitä. Euro on lii­an vah­va, vaik­ka onkin heikko.
    Kos­ka­han nämä ns. mark­ki­nat oppi­vat, että euro on vain valuut­ta, ongel­mat joh­tu­vat ihan muusta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  31. Popu­lis­ti­ses­ti on help­po sot­kea eri­lai­sia asioi­ta, jot­ta saa halua­man­sa lopputuloksen.

    Suo­mes­sa muis­tam­me vie­lä sen kur­juu­den ja edul­li­sen 10%:n kor­ko­ta­son, jon­ka jat­ku­va deval­vaal­tio­kier­re syn­nyt­ti. Toki deval­vaa­tiol­la tuet­tiin met­sä­teol­li­suut­ta, mut­ta sil­loin Suo­mi oli­kin yhden teol­li­suu­de­na­lan raaka-aineviejä.

    Suo­mel­le euro on ollut lois­ta­va asia, se on mah­dol­lis­ta­nut pää­omien saa­mi­sen maa­han, jos­ta teol­li­suus on hyö­ty­nyt, ja koh­tuul­li­sen ja vakaan kor­ko­ta­son kaikile. 

    Vaka­vis­sa­kaan talous­vai­keuk­sis­sa Unka­ri ei ole deval­voi­nut, Ruot­si kkruu­nun las­kut ja nousut eivät ole siel­lä taas aiheut­ta­neet suur­ta­kaan riemua.

    Euroo­pan sisäl­lä eruo­a­lue on ollut vakaam­pi kuin maat erikseen. 

    EKP:n riip­pu­ma­ton toi­min­ta on ollut vain hin­ta­va­kau­den yllä­pi­tä­mi­seen, kun muu­ta­kin oli­si pitä­nyt tehdä.

    PIGS-mai­den talous­vai­keu­det taas ovat las­ke­neet euron arvoa, mikä oikeas­taan ei ole ollut kovin­kaan huo­no asia. Jos euro nousee sin­ne kah­teen dol­la­riin, jäl­jel­le Euroop­paan jää vain museo- ja matkailuala.

    USA.n valuut­ta­po­li­tiik­ka on mak­sat­taa käy­män­sä sodat muil­la las­ke­mal­la dol­la­rin arvoa. Näin toi­mit­tiin Viet­na­min sodan jäl­keen 70-luvul­la, Per­sian­lah­den sodan mak­soi­vat öljynviejät.

    Polii­ti­koil­le Krei­kas­ta on sel­keä vies­ti: vero­va­roil­la on pidet­tä­vä huol­ta kan­sal­li­ses­ta infra­struk­tuu­ris­ta, teis­tä, rau­ta­ties­tä, yli­opis­tois­ta ja muis­ta yri­tys­toi­min­nan edel­ly­tyk­sis­tä!! Suo­mes­sa tämä on hie­man huo­nos­ti ymmärretty.

    Suo­sio­ta voi ostaa yllä­pi­tä­mäl­lä vero­tu­loi­hin näh­den lii­an suur­ta sosi­aa­li­tur­vaa ja eläk­kei­tä. Sil­loin tulee vali­tuk­si uudel­leen, mutta…

    Suo­mes­sa edel­li­nen hal­li­tus teki vas­tuul­lis­ta sosi­aa­li­po­li­tiik­kaa vel­kaan­nut­ta­mal­la Suo­mea rajus­ti. Pit­kä­ai­kai­nen rat­kai­su se ei ole, valuu­tas­ta riip­pu­mat­ta. Pie­nel­lä omal­la valuu­tal­la sii­nä­kin rajat ovat vie­lä tiukemmat.

    Jos Krei­kan anne­taan irtau­tua euros­ta ja deval­voi­da valuut­tan­sa, turis­tit iloit­si­si­vat. Naa­pu­ria­lueil­le se joh­tai­si domi­ni­mai­seen deval­voin­tiin, kos­ka muu­ten liik­ku­vam­pi teol­li­suus hakeu­tui­si kei­no­te­koi­sen valuut­tae­dun peräs­sä Kreik­kaan. Sik­si­kin yhteis­va­luut­ta on tarpeen.

    Onnek­si vii­mein­kin on alet­tu Perus­jen pöl­hö­pro­gan­das­ta huo­li­mat­ta uskal­taa ker­toa, että Suo­mel­le seu­raa ikä­viä asioi­ta, jos pala­taan men­nee­seen suunnitelmatalouteen. 

    Krei­kal­la on mah­dol­li­suus saa­vut­taa vakaa talous muu­ta­mas­sa vuo­des­sa, jos vain halua­vat. Euro­mai­den lai­na­ta­kauk­sil­la Krei­kal­le on annet­tu mah­dol­li­suus jär­jes­tää asia­na­sa, mikä on oikein.

    Ai niin, mitä­hän se Urpi­lai­nen aikoo teh­dä vkuu­dek­si saa­ta­vil­la olii­vi­puil­la? Mitä Suo­mi antaa aika­naan vakuu­dek­si velkatakauksista?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  32. Halu­taan­ko Euro pelas­taa ylei­seu­roop­pa­lai­sek­si valuu­tak­si vai vain Sak­san “laa­jen­ne­tun talous­a­lu­een” valuutaksi.

    Niin, tämä on käy­nyt myös mie­les­sä. Vaih­toeh­dot tun­tu­vat ole­van joko euroa­lu­een täy­del­li­nen hajoa­mi­nen tai alu­een pysy­mi­nen sel­lai­se­naan. Entä tosi­aan jos euroa­lu­eek­si jäi­si sel­lai­nen tur­boah­det­tu Hansaliitto?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  33. Yksi hyvä asia euros­ta on syy­tä mainita:

    Se sai Suo­men deval­taa­tio-put­ken poik­ki. Ilman tätä oikai­sua, Suo­men mark­ka oli­si deval­voi­tu niin mon­ta ker­taa, jot­ta pape­ri­teol­li­suus oli­si pysy­tet­ty pystyssä.

    Kuvaa­va on, että Ruot­si ei ole omal­la valuu­tal­laan tuke­nut Vol­von ja Saa­bin tuo­tan­toa Ruot­sis­sa. Vuon­nan 2006 auto­teol­li­suus työl­lis­ti vie­lä perä­ti 140.000 ruot­sa­lais­ta. Suo­men pape­ri- ja mas­sa­teol­li­suus työl­lis­ti samaan aikaan vain 30.000 ihmis­tä. Ruot­sil­la menee lähes kai­kil­la mit­ta­reil­la parem­min kuin Suomella.

    Suo­mes­sa har­joi­tet­tiin siis vuo­si­kym­me­niä vahin­gol­lis­ta, deval­vaa­tio­po­li­tiik­kaa, mikä näkyy edel­leen suo­ma­lais­ten heik­ko­na osto­voi­ma­na ja sii­hen ei edes vah­va euro ole ollut lääke.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  34. tot­ta ihmees­sä euro kan­nat­tai­si pelas­taa mut­ta jos­tain syys­tä sii­hen ei ole halu­ja. Pank­kien vas­tui­den siir­tä­mi­nen veron­mak­sa­jil­le on nyt agen­dal­la ja sit­ten euro romah­taa kun siir­to on tehty.

    Yhtään askel­ta euron pelas­ta­mi­sek­si ei ole vie­lä otet­tu vaik­ka krei­kan kupla puh­kei jo rei­lu vuo­si sit­ten. Aikaa on ollut.

    Euro kan­nat­tai­si pelas­taa mut­ta ei ole tah­toa. Suo­ma­li­set höl­mö­läi­set mak­saa ja kan­taa vastuuta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  35. Euro on mut­ki­kas juttu!

    Osmo kir­joit­taa: “Kiin­teil­lä valuut­ta­kurs­seil­la ja yhteis­va­luu­tas­sa talou­del­li­nen epä­on­ni joh­taa vel­kaan­tu­mi­sen kaut­ta kor­ko­jen nousuun ja siten yhä pahem­paan talou­del­li­seen kurimukseen.”

    Haus­ka käsi­te “talou­del­li­nen epä­on­ni” en oikein ymmär­rä mitä se on?

    Euro on ollut pää­piir­tein hyvä , mut­ta se pitää ANSAITA, eli sel­lai­set maat kuin Kreik­ka Ita­lia Espan­ja yms.Ulos vaan Euros­ta, sil­lä kapi­ta­lis­mi on sellaista.

    Vapaa­mat­kus­ta­mi­nen Euro­ju­nas­sa on loput­ta­va ja kaik­kien on lunas­tet­ta­va lip­pun­sa, myös Kreikan.

    Mark­kaa ei todel­la­kaan ole ikä­vä niin mon­ta ker­taa sitä deval­voi­tiin ja korot oli par­haim­mil­laan 15 prosenttia

    Se että Euron arvo mal­til­li­ses­ti las­kee on Suo­mel­le hyvä juttu,
    eli vien­ti mah­dol­li­suu­det paranevat.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

    1. Talou­del­li­nen epä­on­ni koh­ta­si Suo­mea 1990-luvun alus­sa Neu­vos­to­vien­nin romah­det­tua. Sil­loin oli­si pitä­nyt vel­kaan­tua roh­keam­min, jol­loin lama oli­si ollut lyhem­pi ja oli­si vel­kaan­nut­tu vähem­män. Huo­nos­ti oli­si käy­nyt, jos tuol­loin ali­jää­mä oli­si pitä­nyt pitää kiin­ni kol­men pro­sen­tin ali­jää­mäs­tä. Samoin Jap­ni tänä vuon­na var­maan­kin ottaa perus­tel­lus­ti velkaa.

        (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  36. Onko EKP lai­nan­nut rahaa pan­keil­le ennen 2008–2010 pank­ki­krii­siä? Vai onko raha jäl­ki­kä­teen tul­lut EKP:lta likvi­di­tee­tin pelas­ta­mi­sek­si ja sen vakuu­dek­si on annet­tu ne kreik­ka­lai­set pape­rit? Kysyn tätä aidos­ti epä­tie­toi­se­na, kos­ka en löy­dä tie­toa mistään. 

    Tuol­la Osmon taval­la kuvail­tu­na nimit­täin näyt­täi­si joten­kin sil­tä, että EKP todel­la on mokan­nut isos­ti. Jos taas kyse on sii­tä, että QE-raha on löy­tä­nyt tien­sä pank­kien tasei­siin jäl­ki­kä­teen, niin mokaa voi pitää joten­kin pienempänä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  37. joten­kin muis­tuu mie­leen Suo­mi 90luvun alussa:
    vah­va markka(rahapolitiikka) jota ei devalvoida.

    eli nykypäivänä:vahva euro johon ei saa koskea.

    luo­jan kii­tos asun­to­vel­kaa on enää vähän,koska oikeas­ti ei tie­dä mitä täs­sä tapah­tuu lähitulevaisuudessa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  38. Sit­ten kun Kii­na antaa valuut­tan­sa reval­voi­tua, maa­il­mas­sa tapah­tuu aika jän­nit­tä­viä asioita. 

    Kun kii­na­lai­sen osto­voi­maa nykäis­tään länk­kä­riin ver­rat­tu­na ylös 20–30%, se näkyy mel­kein kai­ken hin­nas­sa Euroo­pas­sa­kin, sil­lä kii­na­lai­sia on niin hir­vit­tä­vän paljon. 

    Raa­ka-ainei­den hin­nat tie­tys­ti nouse­vat (kuten myös nousee saas­tei­den jne. mää­rä, sil­lä Kii­nas­sa pol­tet­tu tyn­ny­ri tai­taa tuprut­taa kai­ken­lais­ta tupla­ten ver­rat­tu­na sii­hen, mitä Euroo­pas­sa pol­tet­tu), mut­ta niin nousee tava­ran­kin hin­ta ja ehkä jopa palvelujen. 

    Rei­pas reval­vaa­tio nos­taa hel­pos­ti 42 mil­joo­naa uut­ta kii­na­lais­ta sii­hen tulo­luok­kaan, jol­la on varaa teh­dä loma­mat­ka vuo­des­sa ulko­mail­le. Tuo jouk­ko voi Parii­sis­ta innos­tues­saan buu­ka­ta vuo­dek­si jokai­sen hotel­li­huo­neen ja lentolipun.

    Täs­sä kehi­tyk­ses­sä ei tie­tys­ti ole mitään eri­tyi­sen vas­ten­mie­lis­tä vaan näin­hän maa­il­man kuu­lui­si toi­mia. Veik­kaan kui­ten­kin, että val­tao­sa Kii­nan valuu­tan reval­voi­mis­ta vaa­ti­vis­ta polii­ti­kois­ta ei ole juu­ri pysäh­ty­nyt miet­ti­mään kokonaiskuvaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  39. Eli Kii­na on rois­to, kun ei elä yli varo­jen­sa kuten kaik­ki muut, vaan on kil­tis­ti suos­tu­nut rahoit­ta­maan aina­kin USA:n ja kai jos­sain mää­rin Euroo­pan kulu­tus­juh­laa hal­voil­la tuotteillaan. 

    Kii­na­lai­set fir­mat ovat otta­neet vas­taan ame­rik­ka­lais­ten pai­na­maa ves­sa­pa­pe­ria käy­pä­nä valuut­ta­na ja vaih­ta­neet sen sit­ten omas­sa kes­kus­pan­kis­saan yua­neik­si, joi­ta kes­kus­pank­ki on pai­na­nut sitä tah­tia, kun vien­tiy­ri­tyk­set ovat lap­pa­neet sil­le dol­la­rei­ta. Kes­kus­pank­ki on sit­ten anta­nut ne ves­sa­pa­pe­rit takai­sin USA:n val­tiol­le sen vel­ka­kir­jo­ja vastaan. 

    Käy­tän­nös­sä siis ame­rik­ka­lai­set ovat saa­neet yllä­pi­tää kor­keam­paa kulu­tus­ta­soa rahoit­taen sen ensin pai­na­mal­la dol­la­rei­ta ja sit­ten otta­mal­la ne dol­la­rit takai­sin val­tion vel­ka­kir­jo­ja vastaan.

    Kii­na­lai­set ovat anta­neet ame­rik­ka­lai­sil­le ne kaik­ki tuot­ta­man­sa tuot­teet ja vas­ta­lah­jak­si hei­dän hol­vei­hin­sa on ker­ty­nyt USA:n val­tion vel­ka­kir­jo­ja. Hir­ve­ää roistomaisuutta. 

    Ai niin ja kai­ken lisäk­si yuan on reval­voi­tu­nut. Se oli 2005 n. 0.12 dol­la­ria. Nyt se on jotain 0.155. Muu­tos on ollut mel­ko tark­kaan sama kuin dol­la­rin muu­tos euroa vastaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  40. Pahat kii­na­lai­set riis­tä­vät jul­mas­ti Val­kois­ta Mies­tä teke­mäl­lä hin­nal­taan miel­lyt­tä­viä kulu­tus­tuot­tei­ta joi­ta on vain aivan pak­ko ostaa.

    Kos­ka kaik­ki rahat meni­vät Poké­mo­nei­hin, oli Val­koi­sen Mie­hen aivan ehdo­ton pak­ko äänes­tää itsel­leen tois­ten raho­ja, joi­ta jul­ki­nen sek­to­ri iloi­ses­ti siir­tää — pro­vik­kaa vas­taan. Pakon sane­le­ma­na Val­koi­nen Mies ei voi­nut muu­ta kuin äänes­tää itsel­leen enem­män tois­ten rahaa kuin sitä oli ole­mas­sa­kaan jol­loin jul­ki­nen sek­to­ri lai­na­si Poké­mo­neil­la rikas­tu­neil­ta kiinalaisilta.

    Huo­maam­me koko yhtä­lön jul­mim­man, häi­käi­le­mät­tö­mim­män rois­ton ole­van Kii­na. Vaih­toeh­toi­set ana­lyy­sit saat­tai­si­vat kri­ti­soi­da Sosi­aa­li­de­mo­kra­ti­aa eli totuut­ta ja ovat siten epävalideja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  41. ai että Kii­na on se roisto:)))

    voi elä­män kevät sen­tään. Sinä len­te­let kii­na­lais­ten piik­kiin vähän väliä lomil­le nizzaan ym ja se on joten­kin kii­na­lais­ten vika:)))

    eikö ole kos­kaan kukaan opet­ta­nut ymmär­tä­mään kausaalisuhteita?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  42. Huo­les­tut­ta­vaa on, että Katais­ta kuun­nel­les­sa ei tie­dä, mihin hänen euro­lausun­ton­sa perus­tu­vat; VM:ltä saa­tui­hin vai Kokoo­muk­sen mai­nos­toi­mis­tol­ta saatuihin. 

    Tänään­kin Katai­nen jäl­leen pelot­te­lee ja maa­laa piru­ja sei­nil­le vaik­ka nime­no­maan tänään krii­si­mai­den val­tion­vel­ko­jen korot ovat laskeneet.

    Euro kel­luu ja vel­loo ilman min­kää­lais­ta talous­o­pil­lis­ta otet­ta — onko­han euros­ta ole­mas­sa mitään oppi­jär­jes­tel­mää edes eli onko euro lähinn­sä uskon­to. Sil­tä vaikuttaa.

    Osmon aloi­tuk­ses­sa esit­tä­mät aja­tuk­set palaut­ta­vat valuu­tat his­to­ri­aan­sa ja sosio­eko­no­mi­siin alus­toi­hin­sa ja jopa val­tioi­den sisäl­lä ole­viin eroi­hin, mut­ta tajua­vat­ko kapean talous­tie­teel­li­sen kou­lu­tuk­sen saa­neet asian­tun­ti­jat ja polii­ti­kot asias­ta mitään. Tämä huo­let­taa aina­kin minua.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  43. [quote=“Osmo”]Olisiko?
    Nyt saks­da­lai­set pan­kit ovat löai­nan­neen EK:ltä rahaa pro­sen­tiun korol­la ja kii­kut­ta­neet sen Kreik­kaan monin­ker­tai­sel­la korol­la ja anta­neet vakuu­dek­si nii­tä Krei­kan val­tion pape­rei­ta. Oli­si­vat­ko ne teh­neet niin, jos Krei­kan valuut­ta­na oli­si ollut kel­lui­va drak­ma, johon oli­si sisäl­ty­nyt ilmei­nen kurssiriski?[/quote]

    Uskoi­sin, että kyl­lä oli­si­vat. Jos lai­nat oli­si sidot­tu drak­maan (inflaa­tio­suo­jauk­sel­la), nii­den kor­ko­ta­so oli­si ollut vie­lä kor­keam­pi. Pidän tosin toden­nä­köi­sem­pä­nä sitä, että Kreik­ka oli­si mata­lam­man kor­ko­ta­son peräs­sä sito­nut jouk­ko­vel­ka­kir­jan­sa euroon, jol­loin tilan­ne ei oli­si käy­tän­nös­sä lain­kaan muut­tu­nut nykyisestä. 

    Nykyi­nen krii­si ei ole valuut­ta­krii­si vaan pank­ki­krii­si. Syn­ti­puk­ki ei siten ole euro vaan ris­kiä kaih­ta­mat­to­mat pan­kit ja työs­sään epä­on­nis­tu­neet luot­to­luo­kit­ta­jat, jot­ka antoi­vat esi­mer­kik­si Krei­kal­le lii­an hyvät suositukset. 

    Euron todel­li­nen ongel­ma on lähin­nä se, että EKP:n sää­tä­mä kor­ko­ta­so voi olla joko lii­an alhai­nen tai lii­an kor­kea joil­le­kin euro­mail­le. Itse raha­po­li­tii­kas­saan EKP on onnis­tu­nut lois­ta­vas­ti, sil­lä se ei ole seu­ran­nut polii­tik­ko­jen toi­vei­ta vaan kes­kit­ty­nyt pitä­mään inflaa­tion kurissa. 

    Yhdys­val­tain nykyi­nen pank­ki­krii­si­hän joh­tui nime­no­maan lii­an alhai­sis­ta ohjaus­ko­rois­ta 2000-luvulla.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  44. tpyy­luo­ma:

    mikään estä kah­den valuu­tan yhteis­käyt­töä. Käy­tän­nön koke­mus­ta on Etelä-Amerikasta

    Täs­tä­pä tuli mieleen…

    90-luvul­la Bra­si­lian cruzei­roa rii­va­si ran­kas­ti lauk­kaa­va inflaa­tio. Joka päi­vä kaup­pa-apu­lai­set kier­si­vät lii­maa­mas­sa uusia hin­to­ja tuo­te­hyl­lyi­hin ja hei­dän edel­lään juok­si asiak­kai­ta jot­ka oli­vat juu­ri saa­neet palk­kan­sa tai rahaa jos­tain muu­al­ta, ostaak­seen tava­roi­ta ennen kuin hin­nat nousi­vat. Hal­li­tuk­set yrit­ti­vät vuo­des­ta toi­seen sitä sun tätä, mut­ta inflaa­tio sen kun eteni.

    Sit­ten Edmar Bac­han aloit­tees­ta tuot­tei­den hin­nat alet­tiin kir­ja­ta hyl­lyi­hin myös reaa­li­si­na yksi­köi­nä, joka pyr­ki mit­taa­maan tuot­teen ‘reaa­liar­voa’ s.o. kuin­ka pal­jon vai­vaa, raa­ka-ainei­ta j.n.e tuot­teen val­mis­ta­mi­nen vaa­tii. Hin­ta­la­puis­sa oli siis rin­nan hin­ta cruzei­roi­na ja reaa­li­hin­ta-arvioi­na. Mak­sa­mi­nen oli tie­ten­kin mah­dol­lis­ta vain cruzei­roil­la. Usei­ta kuu­kausia cruzei­ro­mää­räi­set hin­nat jat­koi­vat rak­sut­ta­mis­taan ylös­päin mut­ta reaa­li­hin­nat pysyi­vät suht’ vakiona.

    Sit­ten erää­nä päi­vä­nä Real’is­ta teh­tiin yht’äk­kiä Bra­si­lian viral­li­nen valuut­ta. Inflaa­tio lop­pui sil­lä erää siihen.

    No, oli asias­sa muka­na mui­ta­kin teki­jöi­tä, mut­ta mas­sap­sy­ko­lo­gian vai­ku­tus­ta talou­teen ei pidä aliarvioida.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  45. Kii­na pelaa omaa peli­ään var­sin jär­ke­väs­ti. USA:n ja EU:n sete­li­pai­not ovat lau­la­neet täyt­tä häkää, mut­ta suh­de yaniin ei muu­tu. Tämä on Kii­nan edun mukais­ta tois­tai­sek­si. Kii­na on maa­il­man ykkös­vie­jä ja se halu­aa pysyä sel­lai­se­na. Mer­kan­ti­lis­ti­ses­ta näkö­kul­mas­ta on myös hyvä, ettei tuon­ti kas­va pait­si tuot­ta­vien tuot­tei­den ja hyö­dyk­kei­den osalta.

    Hol­tit­to­mas­ta talous­po­li­tii­kas­ta ei tule syyt­tää ratio­naa­li­ses­ti toi­mi­via talouk­sia. USA saa maan­sa kun­toon nos­ta­mal­la rei­lus­ti vero­ja ja pitä­mäl­lä mon­ta lai­haa vuot­ta. Voi tie­ten­kin olla, että se jät­tää vel­kan­sa mak­sa­mat­ta Kii­nal­le vedo­ten tule­vai­suu­des­sa jär­jes­tä­mään­sä Taiwa­nin krii­siin tai naii­vis­ti ihmi­soi­keuk­siin. Hei­kin USA pro­fe­ti­aan en usko, ellei­vät sit­ten raken­na tal­koo­työ­nä. Vapaas­sa mark­ki­na­ta­lou­des­sa ei raken­ne­ta, jos pää­omaa ei ole ja valuut­ta­kurs­si ei las­ke. Velak­si tiet­ty, mut­ta sii­nä­kin on jo kat­to vastassa.

    Euron hoi­ta­mi­nen on ollut jo vit­si sinän­sä. Kan­na­tin tosi­aan sii­hen liit­ty­mis­tä, mut­ta sää­te­lyä ja valu­vi­kaa ei kos­kaan kor­jat­tu, vain pahen­net­tiin. Sii­tä teh­tiin vir­he. Nyky­muo­dos­saan se kaa­tuu var­mas­ti ajan­pe­luus­ta huo­li­mat­ta aika pian.

    Yanin kurs­si kyl­lä rea­li­soi­tuu lähi­vuo­si­na käy­tän­nös­sä. Reval­voi­mat­to­muus ei muu­ta totuut­ta, kuten ei deval­voi­mat­to­muus­kaan. Valuu­tan todel­li­nen arvo tulee vää­jää­mät­tä näky­mään jos­sain muo­dos­sa ennem­min tai myö­hem­min. Valuut­ta­rin­ta­mal­la sijoit­tai­sin yaniin ja Nor­jan kruunuun.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  46. Mer­kel, Sar­kozy ja Tric­het istui­vat pitkään
    eilisiltana,kuusi tun­tia. Kai val­tion­ve­lan koroista
    vas­taaa­vat äänes­tä­jät ja vero­vel­vol­li­set kuten tähän­kin asti ? Ja eikö Suo­men kan­sa­lai­suus kata
    Euroo­pan­kin ? Eli että kai me olem­me vakuutena
    sil­le, että Kreik­ka toi­mit­taa kor­ko­ra­haa lainottajilleen?

    Tähän asti­nen euron pelas­ta­mi­nen on ollut rahat­to­mien suo­ri­tus­vas­tuun siir­tä­mis­tä syvem­pi­tas­kuis­ten euro­mai­den (ja Ruot­sin ja Englan­nin ja IMF:än) huo­lek­si. Eikö­hän valitulla
    polul­la pysyt­tä­ne, sehän vie US mal­li­seen Liit­to­val­tioon ja yli­kongres­siin alieduskuntineen,mitä
    Suo­mi jo edel­lä kul­ki­ja­na marssii-tanssahteleekin.

    Vaih­toeh­to­na oli­si bonus­ten ja osin­ko­jen pääl­le käy­vät tap­pio­kir­jauk­set pan­keis­sa. Brys­sel näet
    teet­ti rahaa kuin (nyky­gy­ne­go­lo­git pesueita)
    sotao­peil­la. Ns.Basel II pankkilainsäädäntö (!) ,
    sal­li pank­kien kir­joit­taa uut­ta rahaa mata­lal­la korolla
    euro­val­tioil­le kus­tan­nuk­sit­ta ko.pankeille. Kor­ko jäi
    pieneksi,mutta koko mää­rä vas­ta­lah­jak­si oli­kin sit­ten osin­ko- ja bonus­kel­pois­ta. Alkoi tapahtua,liike-toimintaa kir­sik­ka­puu­tarh ‑eikun oliivilehdoissa.

    Nyky­ka­ta­stro­fi on sitä että täl­lai­nen taseen pidennys
    kyl­lä käy, mut­ta jos se Kreik­ka ei mak­sa tätä vähäis­tä­kään korkoa,vaan tote­aa rahan huvenneen
    lois­to­pur­siin ja luxusa­sun­toi­hin niin alkaa taseen
    lyhen­nys. Sil­loin tase­tai­kuus sanoo, että ilmasta
    loih­dit­tu raha onkin, ähä­kut­ti ehtaa, nyt vähen­net­tä­vä voit­to­pu­ros­ta ‑vuo­sia solis­sees­ta. Ja kun pank­ki sijait­see Rans­kas­sa ja Saksassa,alkaa eurosolidaarisuus.

    Eikö­hän se jat­ku. Tric­het veti var­mas­ti­kin eilen
    pisim­män kor­ren eikä tyh­jää lainanneita
    finans­si­pii­re­jä pan­na koh­taa­maan asian “mut­taa”.
    Mikä oli­si tosi­ra­ha ‑täs­sä miinusmerkkinen
    pank­kii­rin vahin­ko sii­tä että vel­ka­dy­na­miik­ka sittenkin
    pää­si pet­tä­mään. Toki asia kiep­sau­te­taan rikkaiden
    luku­mää­rää kas­vat­ta­vak­si uudek­si finanssikojeeksi
    ja enem­mik­si mana­ge­reik­si ‑mei­dän mui­den kau­nii­ta katsoa.
    Juk­ka Sjöstedt

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  47. Juha­ni Huo­pai­nen kir­joit­ti 19.7.2011 kel­lo 17:35:

    a_l, ja Ruot­sis­sa ja Englan­nis­sa­ko on sit­ten näh­ty kym­me­nen pro­sen­tin kor­ko­ja? Puu­rot ja vel­lit sekaisin? 

    Puu­rot ja vel­lit? Et sit­ten Islan­tia otta­nut esimerkiksi? 

    Fak­ta­han on, että euroai­ka­na olem­me saa­neet naut­tia ennä­tyk­sel­li­sen alhai­ses­ta inflaa­tios­ta ja mata­las­ta kor­ko­ta­sos­ta ja kai­kes­ta sii­tä hyväs­tä mitä nämä muka­naan tuo­vat. Voit toki väit­tää itsel­le­si, että tämä on vain sat­tu­maa eikä valuu­tal­la ole ollut mitään merkitystä.

    Mark­ka toi­si takai­sin valuut­tas­pe­ku­laa­tioi­den uhat, kor­keam­mat korot ja kan­sa­lais­ten osto­voi­man tuhoa­vat deval­vaa­tiot. Mark­ka-aikaa hai­kai­le­vat talous­pat­rioo­tit jos­tain syys­tä aina unoh­ta­vat nämä pik­ku­va­luu­tan haittapuolet.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  48. Kii­nas­ta ja yli­pään­sä vaih­to­ta­seis­ta: Jos maal­la on vaih­to­ta­seen ali­jää­mä sii­tä seu­raa kir­jan­pi­dol­li­se­na väis­tä­mät­tö­myy­te­nä joko jul­kis­ta tai yksi­tyis­tä vel­kaan­tu­mis­ta, ja yli­jää­män kans­sa toi­sin­päin. Jos ali­jää­mä­maas­sa vel­kaan­tu­mi­nen ei voi jat­kua niin kulu­tus ale­nee, eli sen yli­jää­mä­maan vien­ti las­kee. Yli­jää­mä­maa voi rim­puil­la sitä vas­taan deval­voi­mal­la taval­la tai toi­sel­la (palk­ka­malt­ti, valuut­tain­ter­ven­tiot, tul­lit…) mut­ta se vaan joh­taa sen vel­kaan­tu­mi­seen jatkumiseen.

    Se että täs­tä teh­dään joku ros­vot ja polii­sit leik­ki jos­sa ahke­rat ger­maa­nit ja kii­na­lai­set väker­tää Oikeis­sa Töis­sä teh­taas­sa Teol­li­suus­tuot­tei­ta ja lais­kat ame­rik­ka­lai­set ja ete­län­maa­lai­set vaan myy pal­ve­lui­ta toi­sil­leen on koh­te­li­aas­ti sanot­tu­na nau­ret­ta­vaa mora­li­soin­tia. Vai­kea sii­nä on vaik­ka­pa ita­lia­lai­sen teh­taan kil­pail­la kun vie­ras­val­mis­ta­ja toi­mii de fac­to valtiontuella.

    Vaih­to­ta­seen epä­ta­sa­pai­no on huo­nok­si kai­kil­le. Yli­jää­mä­maa köy­häi­lee tur­haan, ali­jää­mä­maas­sa taas ajau­du­taan hel­pos­ti vel­kaon­gel­miin. Se että jol­lain nopeas­ti kas­va­val­la kehi­tys­maal­la on ali­jää­mä on vie­lä ymmär­ret­tä­vää, se tar­vit­see sijoi­tuk­sia ja rahaa vir­taa rik­kaam­mis­ta mais­ta nii­den rahoit­ta­mi­seen. Kii­na sijoit­taa pari ton­nia per nup­pi ame­rik­ka­lai­siin (ja euroop­pa­lai­siin) jouk­ko­vel­ka­kir­joi­hin joi­den­ka ole­tet­tu reaa­li­tuot­to (iro­nis­ta kyl­lä sen valuut­ta­ma­ni­pu­laa­tion vuok­si mitä niil­lä toteu­te­taan) on reip­paas­ti nega­ti­vii­nen, maas­sa joka on edel­leen­kin käy­tän­nös­sä kehi­tys­maa luu­li­si ole­van jär­ke­väm­piä­kin investointikohteita.

    Sii­nä on vaan sel­lai­nen poliit­ti­nen ongel­ma että Saa­rel­man kuvai­le­ma kas­va­va kes­ki­luok­ka saat­tai­si ruve­ta vaa­ti­maan esi­mer­kik­si demo­kra­ti­aa. Yli­pään­sä kel­lu­vat valuu­tat ja vapaat maa­il­man­mark­ki­nat kyl­lä toi­mi­si parem­minn, mut­ta kun ei nii­tä poliit­ti­ses­ti juu­ri kukaan halua, niin sit­ten on pak­ko kehit­tää jotain jär­jes­tel­miä jol­la sitä maa­il­man­ta­lout­ta hal­li­taan. Tai sit­ten men­nään takai­sin valuut­ta­so­tiin, pro­tek­tio­nis­miin, jne.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  49. Dol­la­rin pyör­teis­sä USA:ssa jo 16 osa­val­tio­ta har­kit­see oman valuu­tan painamista.

    Mut­ta vie­lä­kin pidem­mäl­le men­nään. Yhdys­val­lois­sa pai­ne­taan pai­kal­lis­ta, täy­sin lail­lis­ta valuut­taa (local cur­rency). Tämä tosi­vih­reä valuut­ta on ruo­hon­juu­ri­ta­son rahaa ja se pyö­rit­tää mai­nios­ti pai­kal­lis­ta taloutta. 

    Talu­denl­li epä­var­muus syn­nyt­tää yhä uusia pai­kal­li­sia valuut­to­ja. Ithaca Hours rin­nak­kais­va­luu­tan perus­ta­ja Paul Glo­ve­rin puhe­lin soi jat­ku­vas­ti. Avun­pyyn­tö­jä pai­kal­lis­va­luu­tan tekoon sate­lee ympä­ri maata.
    http://www.ithacahours.com/finnish.html

    Artik­ke­lin mukaan saman­lais­ta rin­nak­kais­va­luut­taa käy­tet­tiin Yhdys­val­lois­sa 1930-luvun suu­ren laman aika­na. Euroo­pan raha­jär­jes­tel­män suun­nit­te­li­ja Ber­nard Lie­taer sanoo, että maa­il­mas­sa on aina­kin 2500 täy­den­tä­vää valuuttajärjestelmää.

    CNN:n artik­ke­li tässä:

    http://www-cgi.cnn.com/2009/LIVING/wayoflife/04/22/printing.own.currency/index.html#cnnSTCVideo

    P.s. On se vaan kum­ma kun ruo­hon­juu­ri­ta­sol­la pät­käis­tään tuos­ta vain mak­su­vä­li­nei­tä samaan aikaan kun euron kans­sa ollaan sor­mi suus­sa ja mark­kaa pide­tään mah­dot­to­ma­na. Mark­ka Suo­mes­sa ja drak­ma Krei­kas­sa ja muut ”kor­pi­taa­le­rit” voi­si­vat hyvin olla rin­nak­kais­va­luut­to­ja ja rat­kai­su euron krii­siin. Ties vaik­ka seu­raa­va ”Nokia” oli­si tas­kus­sa kul­ke­va multivaluuttakortti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  50. Täs­sä on taus­tal­la laa­ja­kan­toi­nen kysy­mys sii­tä, pitäi­si­kö euroa­lu­een olla myös sosi­aa­li­tur­vayk­sik­kö, jos­sa kat­so­taan hyväk­si ja oikeak­si, että Sak­sa ja muut vau­raam­mat alu­eet rahoit­ta­vat vähä­va­rai­sem­pien elä­mää. “Trans­fe­ru­nion” ei tar­koi­ta Sak­sas­sa pel­käs­tään sitä, että euroa­lue käsit­te­lee jäsen­mai­den vel­ko­ja taval­la tai toi­sel­la yhtei­si­nä esim. kes­ki­näis­ten takaus­ten kaut­ta, vaan myös tulon­siir­toa­luet­ta. Pan­kit — eri­tyi­ses­ti Euroo­pan kes­kus­pank­ki — aloit­ti­vat kehi­tyk­sen lai­naa­mal­la peri­fe­rioi­hin suu­ria sum­mia, ja nyt tämä vel­ka on poi­ki­nut aiem­min hyl­jek­si­tyn poliit­ti­sen ajatuksen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  51. Osmo: “Rai­mo K
    Häh? Sitä­hän valuu­tan aliar­vos­tus on, että maas­sa pal­kat ovat luonn­ot­to­man mata­lia suh­tees­sa tuottavuuteen.”

    Ja mikä­hän se “luon­nol­li­nen” palk­ka­ta­so oli­si? Ja mikä luon­non­tie­teis­tä sen määrittelisi?
    Käsi­tyk­se­ni mukaan valuut­to­jen arvo mää­räy­tyy vii­me kädes­sä mark­ki­noil­la ja yri­tyk­set vai­kut­taa sii­hen ovat lopul­ta tuhoon tuomittuja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  52. Osmo: “Kii­na ei ehkä kos­kaan reval­voi vaan anta­vat sisäi­sen reval­vaa­tion – palk­kain­flaa­tion – jatkua.”

    Kus­tan­nus­ta­so Kii­nas­sa (pal­kat mukaan lukien) nousee koko ajan, mut­ta se tus­kin on viral­lis­ta politiikkaa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  53. Kii­na on “rois­to” sanan sii­nä mer­ki­tyk­ses­sä, että se ei anna valuut­tan­sa kel­lua, vaan pol­ku­myy kii­na­lais­ta työ­voi­maa. Se, mitä Kii­nan kes­kus­pank­ki RMB:n arvoa pai­na­mal­la tekee on, että Kii­nas­ta rajan yli Eurois­sa ja dol­la­reis­sa myy­tä­vät tava­rat ovat hal­po­ja, ja toi­seen suun­taan yua­neis­sa kal­lii­ta. So, Kii­nan poli­tiik­ka on merkantilistista.

    Kii­na ei tee täl­lä hal­laa olen­nai­sil­ta osin suo­raan län­si­mail­le, vaan omil­le työ­läi­sil­leen, jot­ka myy­vät työn­sä hal­val­la. Point­ti­na täs­sä on tie­tys­ti se, että ihmi­set sijoit­tai­si­vat reaa­lis­ta pää­omaa (teh­tai­ta jne) Kii­naan pikem­min kuin muu­al­le, kos­ka siel­lä työ­voi­ma on suh­tees­sa hal­paa. Samal­la se tiet­ty hait­taa myös työn kysyn­tää länsimaissa. 

    Kii­na­lai­set teke­vät enem­män työ­tä län­si­mai­den asuk­kai­den elin­ta­son nos­ta­mi­sek­si kuin toi­sin­päin. Sii­nä mie­les­sä Kii­na on hyvän­te­ki­jä. Näin teke­mäl­lä se kui­ten­kin imu­roi dol­la­rei­ta ja euro­ja kes­kus­pan­kin varan­toi­hin. Maa­lis­kuus­sa 2011 Kii­nan valuut­ta­va­ran­to oli 3.2 bil­joo­naa dollaria.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  54. OS kir­joit­ti “Oli­si hyvä, että valuut­ta­kurs­sit sai­si­vat aset­tua tasol­le, joka suu­rin piir­tein tasaa maailmankaupan”.

    Mah­taa­ko tuos­sa­kin olet­ta­mas­sa olla “valu­vi­ka” tai voi­sit­ko ker­toa miten nykysysteemistä/ tilan­tees­ta, jos­sa USA “pai­naa ja levit­tää” käsit­tä­mät­tö­mäs­ti taa­lo­ja. Koko Finans­si-jär­jes­tel­mä perus­tuu sekin vah­vim­man oikeuteen.
    Maa­il­mas­sa on run­saas­ti mui­ta­kin “sul­jet­tu­ja talouk­sia ja valuut­ta-aluei­ta” kuin Kii­na, EU ja Venä­jä ym.. jois­sa talous­e­lä­mä “mani­pu­loi ja jal­lit­taa poli­tik­ko­ja”, joi­den talous­osaa­mi­nen on ohut­ta ja joh­don­mu­kai­suus riip­puu sii­tä ollaanko
    hal­li­tuk­ses­sa vai oppositiossa.
    Raa­ka-aine­va­rat­kin jakau­tu­vat kovin epä­ta­sai­ses­ti aiheut­taen osal­taan öljy- tai ruokakriisejä.
    Ps. Mar­kan ongel­mat­kin 1985 — 1995 joh­tui­vat pää­osin tyh­mäs­tä Koi­vis­to­lai­ses­ta “vah­van mar­kan poli­tii­kas­ta” ja muu­ten­kin tai­ta­mat­to­mis­ta talous­po­li­tii­kan valin­nois­ta ja ajoi­tuk­sis­ta — toki Venä­jän kau­pan ongel­mat tus­kaa lisäsivät.

    Kiis­ta­ton osoi­tus Poh­jo­lan oloi­hin sopi­vas­ta oman valuu­tan polit­tii­kas­ta löy­tyy Ruot­sis­ta v. 1995 -> 2010 ja entis­tä­kin sel­keäm­mäk­si ja ver­tai­lu tulee seu­raa­vien 4–5 vuo­den aikana.
    Sitä ei voi enää v. 2015 kiis­tää edes Sokea Reet­ta ystä­vän­sä Paa­von kanssa.

    Toi­vot­ta­vas­ti sii­hen men­nes­sä on jo saa­tu raken­net­tua toi­mi­va “Poh­joi­sen lii­ton valuuttaunioni”

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  55. TM,

    jos halu­aa tie­tää ket­kä omis­ta­vat kesäl­lä 2011 Krei­kan val­tion vel­kaa niin tie­toa löy­tyy ohei­ses­ta lin­kis­tä (blo­gin mukaan läh­de on Barclays Capital):

    Krei­kan velan omistajat

    Jou­kos­sa on erit­täin pal­jon kreik­ka­lai­sia pank­ke­ja ja kreik­ka­lai­sia elä­ke­ra­has­to­ja, mut­ta myös eri­lai­sia ins­ti­tuu­tioi­ta (IMF, EMU-val­tioi­den perus­ta­mat orga­ni­saa­tiot) sekä ulko­mai­sia pankkeja.

    Tus­kin­pa pank­kien vel­ka­kir­jo­jen ostot ovat tapah­tu­neet yhdes­sä yös­sä joil­tain aiem­min niil­tä osta­neil­ta, nyt exi­tin teh­neil­tä tahoilta.

    Kreik­kaa on luo­tet­tu kysee­na­lai­sil­la perus­teil­la jo vuo­sia. Hei­nä­luo­man­kin aikaan 2005 oli sel­vil­lä että näis­sä ete­läi­sis­sä mais­sa on iso­ja ongel­mia, mut­ta kos­ka nykyis­tä krii­siä ei ollut pakot­ta­mas­sa niin mitään ei tar­vin­nut teh­dä. Euroop­pa­lai­set poli­ti­kot vält­tyi­vät sil­loin nöyryytykseltä..

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  56. Osmo kir­joit­ti: “Talou­del­li­nen epä­on­ni koh­ta­si Suo­mea 1990-luvun alus­sa Neu­vos­to­vien­nin romah­det­tua. Sil­loin oli­si pitä­nyt vel­kaan­tua roh­keam­min, jol­loin lama oli­si ollut lyhem­pi ja oli­si vel­kaan­nut­tu vähem­män. Huo­nos­ti oli­si käy­nyt, jos tuol­loin ali­jää­mä oli­si pitä­nyt pitää kiin­ni kol­men pro­sen­tin ali­jää­mäs­tä. Samoin Jap­ni tänä vuon­na var­maan­kin ottaa perus­tel­lus­ti velkaa.”

    Tätä miel­tä minä­kin olen tuos­ta edel­li­ses­tä lamas­ta. Ihmet­te­lin pit­kään aika­naan, kun työt­tö­myy­den annet­tiin kas­vaa ja pank­kien kaa­taa ter­vei­tä yri­tyk­siä. Nyt tätä samaa vir­het­tä, eli lii­an heik­koa elvy­tys­tä, tai perä­ti täy­sin vää­rin ajoi­tet­tua vyön­ki­ris­tys­tä tois­te­taan sit­ten pal­jon suu­rem­mas­sa mit­ta­kaa­vas­sa, eri­tyi­ses­ti Yhdys­val­lois­sa, mut­ta myös Bri­tan­nias­sa, Irlan­nis­sa, Kreikassa…

    Sen kyl­lä ymmär­rän, että muut maat eivät ota opik­seen Suo­men vir­hees­tä (tai eivät kuun­te­le Nobel-tason talous­tie­tei­li­jöi­tä) mut­ta sitä minun on han­ka­la ymmär­tää, ettei Suo­mi opi omas­ta virheestään.

    Sen­kin joten­kin ymmär­rän (vaik­ka en moraa­li­ses­ti hyväk­sy­kään) että Kreik­kaa kyykytetään
    työt­tö­myy­del­lä, elin­ta­son las­kul­la ja suve­re­ni­tee­tin hei­ken­tä­mi­sel­lä, ikään­kuin varoit­ta­va­na esi­merk­ki­nä yli­vel­kaan­tu­mi­sen vaa­rois­ta, var­sin­kin kun se nyt kui­ten­kin on menos­sa kon­kurs­siin … ellei sit­ten koko­nai­sia saa­ria vuo­kra­ta kym­me­nik­si vuo­sik­si muil­le EU-mail­le mat­kai­lu­tu­loi­neen päi­vi­neen. (Ottai­sin mie­lel­lä­ni Pyt­ha­go­raan Samok­sen tai Johan­nek­sen Pat­mok­sen Suomelle)

    Laa­jem­mas­sa mit­ta­kaa­vas­sa tuo yllä­mai­nit­tu on kui­ten­kin huo­noa talous­po­li­tiik­kaa ja joh­taa vain
    kur­jis­tu­mis­kier­teen jatkumiseen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  57. Sen kyl­lä ymmär­rän, että muut maat eivät ota opik­seen Suo­men vir­hees­tä (tai eivät kuun­te­le Nobel-tason talous­tie­tei­li­jöi­tä) mut­ta sitä minun on han­ka­la ymmär­tää, ettei Suo­mi opi omas­ta virheestään.

    En ymmär­rä väi­tet­täi­si. Meni­hän tämän vii­mei­sim­män laman tor­ju­mi­nen pal­jon tyy­lik­kääm­min, ikä työt­tö­myys­kään nous­sut lähel­le­kään ennus­tet­tu­ja taso­ja tai lähel­lä­kään 1990-luvun laman tasoa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  58. Osmo: “En ymmär­rä väi­tet­täi­si. Meni­hän tämän vii­mei­sim­män laman tor­ju­mi­nen pal­jon tyy­lik­kääm­min, ikä työt­tö­myys­kään nous­sut lähel­le­kään ennus­tet­tu­ja taso­ja tai lähel­lä­kään 1990-luvun laman tasoa.”

    No, kiel­tä­mät­tä tämä meni jon­kin ver­ran parem­min täl­lä ker­ral­la, mut­ta toi­saal­ta edel­li­sen laman jäl­keen olem­me tot­tu­neet pitä­mään nykyis­tä työt­tö­myy­den tasoa hyväk­syt­tä­vä­nä, vaik­ka se ei sitä mie­les­tä­ni ole.

    Lähin­nä tar­koi­tan edel­li­ses­tä lamas­ta oppi­mat­to­muu­del­la sitä, että nyt on jo suu­ri poru ns. kes­tä­vyys­va­jees­ta, vaik­ka se on pitem­män täh­täi­men ongel­ma, kun taas edel­leen kärsimme
    vuo­den 2008 romah­duk­sen jäl­kei­sis­tä ongel­mis­ta, joi­den hoi­to edel­leen edel­lyt­täi­si roh­keam­paa lisä­ve­lan­ot­toa, ehkä vuo­teen 2012 tai 2013 asti, työs­ken­te­le­mäl­lä saman­ai­kai­ses­ti kuitenkin
    pit­kän täh­täi­men ongel­mien kanssa.

    Tätä samaa Krug­man ehdot­taa USA:ssa, jon­ka talous on nyt uudel­leen not­kah­ta­nut työt­tö­myy­den jat­kues­sa kor­kea­na, kun vyö­tä on kiris­tet­ty ennen­ai­kai­ses­ti (tai ei alun­pe­rin­kään elvy­tet­ty riit­tä­väs­ti). USAl­la tosin on täl­lä het­kel­lä suu­rem­mat maa­il­man­ku­val­li­set haas­teet jär­ke­vään toi­min­taan kuin suo­mel­la. Toi­saal­ta USA voi kei­kut­taa mei­tä, mut­ta me emme juu­ri­kaan USA­ta, joten ikä­vää, että asia on juu­ri näin päin, että me tääl­lä Suo­mes­sa olem­me him­pun ver­ran järkevämpiä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  59. STT uuti­soi, että Suo­mi sai vaa­ti­muk­sen­sa vakuuk­sis­ta läpi. Olen­ko tyh­mä vai sokea, mut­ta en löy­dä kuin seu­raa­van vii­tauk­sen sopi­muk­ses­sa vakuuksiin:

    ” 9. Whe­re appropria­te, a col­la­te­ral arran­ge­ment will be put in place so as to cover the risk ari­sing to euro area Mem­ber Sta­tes from their gua­ran­tees to the EFSF.”

    Mitä tar­koit­taa käy­tän­nös­sä “Whe­re appropria­te” eli “Mil­loin sopi­vaa”. Tar­koit­taa­ko se, että vakuu­det ovat ole­mas­sa oikeas­ti vai tar­koit­taa­ko se, että vakuu­det ovat ole­maas sanallisesti?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  60. Kii­nas­ta puheen ollen…

    Ei kan­na­ta aliar­vioi­da sitä, että val­tiol­la on käy­tös­sään val­ta­vat käteis­va­rat inves­toin­te­ja var­ten. Nyky­ään näi­tä val­tioi­ta ovat esim. Kii­na ja Sau­di-Ara­bia. Ei esim. usa ja län­si-euroop­pa, jot­ka rahoit­ta­vat toi­min­taan­sa velaksi…

    Täl­lä asial­la voi vie­lä olla seu­rauk­sia. Kii­na­han voi­si rahoit­taa pien­tä Kreik­kaa hel­pos­ti samal­la taval­la kuin se on rahoit­ta­nut Usa:ta. Jonain päi­vä­nä, var­sin­kin jos euro romah­taa, iso jouk­ko euroop­pa­lai­sia polii­tik­ko­ja saat­taa pyy­tää tapaa­mis­ta kii­nan joh­ta­jien kanssa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  61. Rai­mo K:

    Käsi­tyk­se­ni mukaan valuut­to­jen arvo mää­räy­tyy vii­me kädes­sä markkinoilla

    Sil­tä­osin kun käsi­tyk­se­si kos­kee Kii­nan valuu­tan arvoa, se nyt on var­sin yksi­kä­sit­tei­ses­ti väärä.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  62. Kat­soin noi­ta luku­ja ja nyt ihme­tyk­se­ni kas­voi enti­ses­tään. Suu­rim­piin kuu­lu­va vel­ko­ja on krei­kan omat jul­ki­sen sek­to­rin rahas­tot, 30 mil­jar­dia euroa. Eli kyse on polt­to­pul­lon­heit­te­li­jöi­den omis­ta eläkerahoista.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  63. Austrian: “Kreik­kaa on luo­tet­tu kysee­na­lai­sil­la perus­teil­la jo vuo­sia. Hei­nä­luo­man­kin aikaan 2005 oli sel­vil­lä että näis­sä ete­läi­sis­sä mais­sa on iso­ja ongel­mia, mut­ta kos­ka nykyis­tä krii­siä ei ollut pakot­ta­mas­sa niin mitään ei tar­vin­nut tehdä.”

    Ei tie­ten­kään tar­vin­nut teh­dä, kun luot­to­luo­ki­tuk­set oli­vat kor­keal­la. Luot­to­luo­ki­tus­lai­tok­set herä­si­vät vas­ta kun “shit hit the fan”. Ja hupai­saa on se, että nyt kun euro­maat ovat palas­ta­mas­sa Kreik­kaa, luo­ki­tus las­kee. Sii takuut las­ke­vat luokitusta!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  64. Rai­mo K: “Käsi­tyk­se­ni mukaan valuut­to­jen arvo mää­räy­tyy vii­me kädes­sä markkinoilla.”

    Ris­to: Sil­tä­osin kun käsi­tyk­se­si kos­kee Kii­nan valuu­tan arvoa, se nyt on var­sin yksi­kä­sit­tei­ses­ti väärä.

    Kaik­kea voi väit­tää — ja väi­te­tään­kin — mut­ta USAn kan­ta ei lie­ne ehdo­ton totuus.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  65. Kreik­kaa “pelas­te­taan” uusi­mal­la lai­no­ja pit­kä­ai­kai­sik­si. Ensim­mäi­nen luot­to­luo­kit­ta­ja ehti jo luo­ki­tel­la nämä “uudet” lai­nat kor­kean ris­kin luok­kaan. Eli ojas­ta allik­koon mennään. 

    Jos Suo­men val­tio sai­si Akro­po­lik­sen lai­no­jen vakuu­dek­si ja kävi­si köpe­lös­ti niin me panem­me sen? Arka­dian­mä­ki on sekin raken­net­tu täyteen.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  66. Juu Tie­de­mies, kreik­ka­lais­ten rapor­toi­duis­sa nega­tii­vi­sis­sa reak­tiois­sa on yli­pää­tään se omi­tui­nen piir­re, että ilman asial­lis­ta velan­mak­sua hei­kä­läis­ten tilan­ne saat­taa vai­keu­tua enti­ses­tään. Ei yksin­ker­tai­ses­ti ole rahaa mak­saa palk­ko­ja yms. Mut­ta toi­saal­ta kapi­na voi vauh­dit­taa lii­ket­tä koh­ti yhteis­tä velan­hoi­toa­luet­ta, siis esim. kes­ki­näi­siä takauk­sia tai yhtei­sön vel­ka­kir­jo­ja, EU:n viral­li­nen lin­ja on ollut tähän suun­taan kai­kis­ta pai­kal­li­sia äänes­tä­jiä rau­hoit­ta­vis­ta vakuut­te­luis­ta huolimatta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  67. Evert The Neve­Rest oli huo­lis­saan vakuuk­sis­ta, joi­ta tus­kin saa­daan lunas­tet­tua, jos nii­tä yli­pään­sä on.

    Itse olen vie­lä enem­män huo­lis­sa­ni täs­tä Katai­sen “hyväs­tä busi­nek­ses­ta”. Kan­nat­taa­ko Suo­men lai­na­ta yhteen­sä n. 4 mil­jar­dia Por­tu­ga­liin, Irlan­tiin ja Kreik­kaan 3,5 % korol­la. Käsit­tääk­se­ni Suo­mi on itse saa­nut hal­vim­mil­laan 4,14 % korol­la. Lai­naam­me lisäk­si vähin­tään 15 vuo­dek­si ris­ki­koh­tei­siin. Otam­me siis lai­naa kal­liil­la ja lai­naam­me eteen­päin hal­val­la. Aika vastuutonta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  68. Aivan oikein Tuo­mas, bis­nek­sen tekee hul­luk­si vie­lä tie­to, että Suo­mi vel­kaan­tuu täl­lä het­kel­lä mel­kein 10 mil­jar­dia vuo­des­sa. Vel­kaa on nyt 73 mil­jar­dia euroa eli n. 13.500 eruoa asu­kas­ta kohti. 

    Suo­mi on kim­pas­sa Sak­san kans­sa ja voi käy­dä has­sus­ti meil­le. Ruot­si ehkä tulee Suo­men avuk­si, jos oikein pahak­si menee. Vaik­ka vel­ko­jem­me takaa­jak­si, jol­lei suo­raan yli­jää­mis­tään lah­joi­ta. Aut­toi­han Ruot­si mei­tä kun vii­mek­si olim­me Sak­san rin­nal­la soti­mas­sa. Fin­lands sak är vår!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  69. Evert The NeveRest : 

    Dol­la­rin pyör­teis­sä USA:ssa jo 16 osa­val­tio­ta har­kit­see oman valuu­tan painamista.

    Haus­ko­ja ovat myös talous­a­nar­kis­tien suun­ni­tel­mat sem­moi­sek­si vaih­don väli­neek­si jot­ka eivät tar­vit­se kes­kus­pank­ke­ja liik­keel­le las­ki­joik­si tai arvon takaa­jik­si (s.o. sen takaa­jak­si että joku rois­to ei pai­na mak­su­vä­li­net­tä suu­ris­sa mää­rin oman tas­kun­sa tilk­keek­si). Kul­ta­han on tiet­ty sem­moi­nen luon­nos­taan, ja tie­tys­ti oli­si mikä hyvän­sä rajal­li­ses­ti löy­ty­vä hyö­dy­ke joka ihmis­ten luot­ta­muk­sen voittaa. 

    Esi­mer­kik­si Bitcoins on tie­to­ko­ne­poh­jai­seen sala­kir­joi­tuk­seen ja peer-to-peer verk­koi­hin perus­tu­va mak­su­jen väli­tys­jär­je­tel­mä joka perus­tuu jul­ki­seen läh­de­koo­diin ja jos­sa ei ole mitään kes­ki­tet­tyä ydinhallinta.

    Raha syö­te­tään sys­tee­miin rat­ko­mal­la vai­kei­ta kry­pro­gra­fi­sia ongel­mia. Onnis­tu­neen rat­kai­sun löy­tä­jä saa gene­roi­duk­si itsel­leen bit­ti­ko­li­kon. Ei ole siis mitään nope­aa ja vai­va­ton­ta tapaa gene­roi­da itsel­leen rahaa (pait­si tie­tys­ti teke­mäl­lä muil­le bit­ti­ra­han omis­ta­jil­le pal­ve­luk­sia joi­den vuok­si he ovat haluk­kai­ta siir­tä­mään omia bit­ti­ra­ho­jaan sinul­le), eikä ole mitään kes­kus­ra­ha­pai­noa joka voi­si jael­la bit­ti­ra­ho­ja kave­reil­leen. Rahan gene­roi­mi­nen vaa­tii aina pal­jon (tie­to­ko­neel­la tapah­tu­vaa) vai­vaa, ja sitä ver­ra­taan­kin sys­tee­mis­sä kul­lan louhimiseen.

    Jär­jes­te­ly antaa vähän lisä­va­lais­tus­ta kysy­myk­seen mitä raha itse asias­sa on.

    Käy­tän­nös­sä sys­tee­min voi olla vai­kea saa­vut­taa ihmis­ten luot­ta­mus­ta, se kun vaa­ti­si sen (avoi­men) läh­de­koo­din luku- ja ymmär­tä­mis­tai­toa. Sys­tee­mi tar­vii myös ison infra­struk­tuu­rin inter­net­tei­neen kaik­ki­neen. Kul­ta­pa­las­ten siir­te­ly pus­sis­ta toi­seen on pal­jon kata­stro­fi­sie­toi­sem­paa ja hel­pom­min ymmärrettävää.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  70. Arto Tukiai­nen

    Juu Tie­de­mies, kreik­ka­lais­ten rapor­toi­duis­sa nega­tii­vi­sis­sa reak­tiois­sa on yli­pää­tään se omi­tui­nen piir­re, että ilman asial­lis­ta velan­mak­sua hei­kä­läis­ten tilan­ne saat­taa vai­keu­tua entisestään.

    Jos siel­lä vas­tuun­tunn­ot­to­muus on joh­ta­nut tilas­to­jen­kin vää­ren­te­lyyn euro­kel­poi­suu­den aikaa­naa­mi­sek­si, niin eikös seu­raa­va askel ole ryh­tyä pai­na­maan euro­se­te­lei­tä suu­ris­sa mää­rin vel­ko­jen mak­sa­mi­sek­si? Kai nyt viis­sa­tas­ten pai­no­laa­tat Krei­kan kes­kus­pan­kis­ta löytyvät? 

    Sit­ten kun nimit­täin kan­sa­lai­set alka­vat kun­nol­la kär­siä näläs­tä ja tau­deis­ta, hätä tup­paa kei­not keksimään.

    (En esi­tä vaka­vis­sa­ni että noin kävi­si, mut­ta aja­tus­leik­ki­nä sen ymmär­tä­mi­sek­si mitä kei­no­ja suve­ree­neil­la val­tioil­la on tois­ten­sa pai­nos­ta­mieen. Joko­han tuom­moi­ses­ta sota seuraisi?)

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  71. Mie­len­kiin­tois­ta huo­ma­ta, että hen­ki­löt, joi­den inden­ti­teet­ti perus­tuu oman ana­lyyt­ti­syy­den ima­gon ympä­ril­le, halua­vat kui­ten­kin ran­kais­ta taval­li­sia ihmi­siä kel­vot­to­mas­ta raha­jär­jes­tel­mäs­tä. Nousi­ko kaik­kein suo­ma­lais­ten elin­ta­so 80-luvun lopul­la, kun alet­tiin imeä rahaa ulko­mail­ta. Ilmei­ses­ti sit­ten mei­dän­kin työt­tö­mät sai­vat sen, mitä tila­si­vat. Ilmei­ses­ti meil­lä­kin sel­vit­tiin lamas­ta ihan vain san­ka­ril­li­sel­la palk­ko­jen nimel­lis­alen­nuk­sel­la sekä bru­taa­lil­la jul­ki­sen sek­to­rin alas ajamisella.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  72. Rai­mo K, se että Kii­na ei anna valut­taan­sa kel­lua on ihan yksin­ker­tai­ses­ti ylei­ses­ti tun­nus­tet­tu tosia­sia, ei kii­na­lai­set itse­kään tätä kiis­tä. Ei täm­möi­ses­tä ole mitään jär­keä väitellä.

    Ode, tul­kit­sen Kari­mäen tar­koit­ta­van että kun Suo­mes­sa oman talou­den hoi­dos­sa on, aivan oikein, omak­sut­tu elvyt­tä­vä lin­ja hen­gil­tä sääs­tä­mi­sen sijas­ta niin mik­si ihmees­sä me sit­ten kui­ten­kin ajam­me sitä Euroo­pan tasol­la? Var­tiai­nen pirui­li täs­tä vaa­li­väit­te­ly­jen aikaan pari­kin ker­taa, Suo­mes­sa elvy­te­tään, hae­taan kas­vua, ja sen takia lei­ka­taan ali­jää­miä mal­til­li­ses­ti mut­ta samo­jen ihmis­ten puheis­sa Por­tu­ga­liin tar­jo­taan sääs­tö­jä ja sopeutusta.

    Tukiai­nen, voi sitä kut­sua sosi­aa­li­tur­va-alu­eek­si­kin, mut­ta jos kysy­tään että pitäi­si­kö vaik­ka Ete­lä-Euroo­pan ongel­mien olla mei­dän­kin ongel­ma niin se impli­koi että on ole­mas­sa joku tapa eris­täy­tyä niis­tä. Empii­ri­nen kysy­mys joka tuos­ta peri­aat­teel­li­ses­ta kysy­myk­ses­tä seu­raa on että onko noin. Ja minun rajal­li­sen tie­tä­myk­se­ni mukaan tuo ei pidä paik­kaan­sa, kysei­set maat ovat osa samaa talou­del­lis­ta aluet­ta kuin Suo­mi­kin ja taval­la tai toi­sel­la ne talous­on­gel­mat hei­jas­tu­vat tän­ne­kin, esi­mer­kik­si vien­ti­ky­syn­nän tai kor­ko­jen kaut­ta. Ja tämä on se mikä minua talous­na­tio­na­lis­teis­sa tökkii.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  73. Parem­pi oli­si erot­tau­tua kil­pai­li­jois­ta ja tar­jo­ta huo­mat­ta­vas­ti kil­pai­li­joi­ta parem­paa turismia.’
    Omien ja kave­rien koke­muk­sen mukaan naa­pu­rit ja kil­pai­li­jat Turk­ki ja Bul­ga­ria ovat vie­lä kau­ka­na kreik­ka­lai­ses­ta turis­mio­saa­mi­ses­ta, vaik­ka ovat­kin hal­ve­pia maita.
    Kreek­ku­jen kult­tuu­ris­sa val­tiol­ta varas­ta­mi­nen (veron­kier­to) on OK, mut­ta mak­sa­via asiak­kai­ta koh­del­laan korrektisti.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  74. Euro toki kan­nat­tai­si raken­taa toi­mi­vak­si, mut­ta näil­lä vakaus­jär­jes­tel­mil­lä se ei sel­lai­sek­si muutu. 

    Euro pitäi­si hajot­taa aina­kin kah­dek­si alu­eek­si jot­ka voi­vat jos­sain vai­hees­sa yhdis­tyä. Nyt ei ole vie­lä aika kyp­sä eurolle.

    Kor­ko­ta­so on aina vää­rä jol­le­kin alu­eel­le, joka taa­sen aiheut­taa iso­ja ongel­mia, pit­kä­kes­toi­sia ongelmia.

    Euro-ongel­mien rat­kai­si­ja­na voi olla vain EKP, ei jäsen­maat. EKP:ltä puut­tuu kui­ten­kin mah­daat­ti rat­kais­ta euron ongel­mia. Sen ainoa teh­tä­vä on pitää inflaa­tio aisoissa!!!

    Media muu­ten ehti ker­to­maan että Suo­mi sai halua­man­sa vakuu­det. Ei muu­ten saa­nut. Luke­kaa se kokouk­sen päätöspöytäkirja. 

    Suo­mi ei saa­nut vakuuk­sia eikä tule nii­tä saa­maan. Kor­kein­taan tulee joku PIIG­Sin itsel­leen myön­tä­män 2000-vuo­ti­sen lai­nan pape­ri vakuu­dek­si tms höpö-höpö-juttu.

    Vakuus­ju­tut on pel­käs­tään Suo­men sisä­po­liit­tis­ta kes­kus­te­lua, jol­la ei ole mitään mer­ki­tys­tä itse asian kannalta.

    Vakaus­jär­jes­tel­mä on vain meka­nis­mi, jol­la siir­re­tään PIIG­Sien lai­no­ja mui­den mak­set­ta­vak­si. Kukaan ei var­maan enää väi­tä, että nuo jos­kus mak­set­tai­siin Suo­mel­le tai kenel­le­kään muul­le­kaan takai­sin. Jopa EKP puhuu jo vel­ka­sa­nee­rauk­ses­ta kau­nis­tel­lus­ti. Noi­den mai­den ei pitäi­si olla samas­sa valuu­tas­sa vas­tuul­lis­ten mai­den kans­sa. Jos PIIG­Sit hyväk­sy­vät yhteis­kun­nan jos­sa ei vero­ja mak­se­ta, ok, mut­ta sen ei pitäi­si olla SUo­men ongelma.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  75. Yhteis­va­luu­tan suu­ria etu­ja on, ettei mat­kai­li­jan tar­vit­se vaih­taa rahaa raja-ase­mil­la. Tai tämä oli mer­kit­tä­vä näkö­koh­ta sil­loin, kun vie­lä käy­tet­tiin käteis­tä rahaa. Muo­vi­kort­tien aika­kau­del­la asial­la ei ole samaa merkitystä.”

    On sii­tä vie­lä­kin iloa kun voi ver­tail­la hin­to­ja suo­raan. On se muka­vam­pi teras­sil­la istus­kel­les­sa kat­soa, että olut on 2 euroa kuin 280 pese­taa tai 5 DM tai mitä ikinä.

    Sama­ten verk­ko­kau­pois­ta tila­tes­sa pää­see huo­mat­ta­vas­ti hel­pom­mal­la kun hin­nat näkee suo­raan. Käy­tän­nös­sä ainoas­taan brit­tien kans­sa tar­vit­see mureh­tia valuut­ta­muun­nok­sis­ta “tur­haan”; jenk­ki­läs­tä tila­tes­sa taas tul­lit ja ALV ovat pal­jon suu­rem­pi murhe.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  76. tpyy­luo­ma
    “Var­tiai­nen pirui­li täs­tä vaa­li­väit­te­ly­jen aikaan pari­kin ker­taa, Suo­mes­sa elvy­te­tään, hae­taan kas­vua, ja sen takia lei­ka­taan ali­jää­miä mal­til­li­ses­ti mut­ta samo­jen ihmis­ten puheis­sa Por­tu­ga­liin tar­jo­taan sääs­tö­jä ja sopeutusta.”

    Val­tio, jon­ka reit­taus on AAA-luok­kaa, voi elvyt­tää vähän eri lop­pu­tu­lok­sel­la kuin val­tio, joka on kon­kurs­sis­sa. Sitä­pait­si jos vel­kaa on jo 100+ % brut­to­kan­san­tuot­tees­ta ja vel­kaan­tu­mis­vauh­ti 10%, niin mitä siel­lä huit­ha­pe­li­mais­sa on vii­me­ai­koi­na teh­ty, pait­si elvytetty?

    Kai­ken­li­säk­si elvytt­tä­mi­nen toi­mii vain lyhy­tai­kai­seen shok­kiin, jos sitä yri­te­tään käyt­tää yllä­pi­tä­mään van­hen­tu­nei­ta, kes­tä­mät­tö­miä raken­tei­ta, hom­ma menee per­seel­leen niin että täräh­tää. Se kun vaan ei toimi.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  77. nos:

    Ilmei­ses­ti meil­lä­kin sel­vit­tiin lamas­ta ihan vain san­ka­ril­li­sel­la palk­ko­jen nimel­lis­alen­nuk­sel­la sekä bru­taa­lil­la jul­ki­sen sek­to­rin alas ajamisella.

    No meil­lä sel­vit­tiin lamas­ta deval­vaa­tiol­la. Jos deval­vaa­tio ei oo mah­dol­li­nen, niin sit­ten on pak­ko bru­taa­lis­ti alen­taa nimel­lis­palk­ko­ja ja pie­nen­tää jul­kis­ta sek­to­ria samaa tah­tia kuin mui­ta­kin sektoreita.

    Tie­tys­ti olis huo­mat­ta­vas­ti parem­pi, jos EKP ei olis niin idioot­ti­mai­nen ja antas euroa­lu­een brut­to­kan­san­tuot­teen las­kee alle tren­din, mut­ta täs­sä tilan­tees­sa mikä nyt on niin mai­den on pak­ko sopeut­taa las­ke­mal­la palk­ko­jaan kaut­ta linjan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  78. Osmo,
    “Mihin väit­tee­si perus­tuu? Siis, että vih­reät ovat tuki­pa­ket­te­ja vastaan?”

    Mil­lä tavoin perus­te­let itsel­le­si tukien jär­ke­vyy­den: toden­nä­köi­syyk­siä, nume­roi­ta, fak­to­ja, tilas­to­ja, his­to­ri­aa, ske­naa­rioi­ta tule­vat suku­pol­vet huo­mioi­den (vai onko jos­sain jul­kais­tu hal­li­tuk­sen viral­li­sia perus­te­lui­ta toiminnalle)?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  79. Kan­nat­taa­ko euro pelas­taa? Kysy­mys kul­mi­noi­tuu sii­hen halu­taan­ko luo­da Euroo­pan liit­to­val­tio. Jos kyl­lä, niin se vaa­tii yhtei­sen valuu­tan lisäk­si aina­kin yhtei­sen vero- ja finans­si­po­li­tii­kan. Ymmär­tääk­se­ni olem­me menos­sa koh­den liit­to­val­tio­ta, vaik­ka suu­rin osa kan­sa­lai­sis­ta on sitä vas­taan. Jos taas Euroop­pa halu­taan pitää löy­hä­nä kan­sal­lis­val­tioi­den liit­to­na, niin yhtei­sen rahan hai­tat tai­ta­vat olla hyö­ty­jä mit­ta­vam­mat. Oli­si­ko liit­to­val­tio sit­ten hyvä raken­ne Euroo­pal­le, onkin jo aika haas­ta­va kysymys.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  80. Rai­mo K:

    Rai­mo K: “Käsi­tyk­se­ni mukaan valuut­to­jen arvo mää­räy­tyy vii­me kädes­sä markkinoilla.”

    Ris­to: Sil­tä­osin kun käsi­tyk­se­si kos­kee Kii­nan valuu­tan arvoa, se nyt on var­sin yksi­kä­sit­tei­ses­ti väärä.

    Kaik­kea voi väit­tää – ja väi­te­tään­kin – mut­ta USAn kan­ta ei lie­ne ehdo­ton totuus.

    Etkö usko edes kii­na­lais­ten omaa kan­taa asi­aan: http://www.pbc.gov.cn:8080/publish/english/955/2020/20204/20204_.html

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  81. Heip­pa Osmo !

    Luot­to­luo­kit­ta­jat ovat Sijoit­ta­jan asial­la ja sik­si EU — raha­liit­to kaa­tuu sitä var­mem­min mitä
    enem­män Suo­mi ja muut Val­tiot ovat vaa­ti­mas­sa “takui­ta”. Kos­ka niil­lä on Kor­ko­ja nos­ta­va vai­ku­tus ovat lisää Lai­naa ns. mak­su­ky­vyt­tö­mal­le ja Lisä­ja­ka­jia mah­dol­li­sel­le Konkurssipesälle.
    Apu on Apua ja suo­ta­vaa EU:n Vel­kaan­tu­neil­le Valtioille.
    Sijoit­ta­jien Glo­baa­li­na Vas­ta­voi­ma­na on YK:n Agen­da 21 ja eten­kin sen ohjel­man Non Govermental
    Orga­ni­sa­tions osuus on tutus­tu­mi­sen arvoinen.
    Sil­lä YK kehoit­taa sii­hen suun­taan Hallituksia.
    Hun­ting­to­nin Teos Kult­tuu­rien Kamp­pai­lus­ta taas (jos olen oikein ymmärtänyt)päätyy huo­mioon jos­sa Krii­si­ti­lan­teis­sa Val­tioi­den perus­tus­ten poh­ja­vir­tauk­set voi­mis­tu­vat ja muo­dos­tu­vat hal­lit­se­vam­mik­si ver­rat­tu­na vakai­siin oloihin.
    Kul­ta on Kul­taa vaik­ka sen arvo tie­ten­kin muut­tuu sitä mak­su­vä­li­nee­nä käy­tet­täes­sä. Niin kai se on kai­ken “kan­nan” kans­sa ; Arvot vaih­te­le­vat mut­ta Myyn­ti on paras­ta teh­dä par­haa­seen Hintaan.Hiukan häm­men­tä­vää on aja­tel­la “Vel­ka­ve­tois­ta Glo­baa­lia Talout­ta ” , jos­sa yksit­täi­sil­lä Ihmi­sil­lä ei ole oikeas­taan mah­dol­lis­ta enää pala­ta Sääs­tä­mään tai
    Vau­ras­tua sil­lä Sosi­aa­li­tur­va ja Yhteis­hy­vä tuo­te­taan yhä enem­män Hal­li­tus­ten päät­tä­mil­lä Verotusohjelmilla
    muu­ten­kin Vel­kais­ten Ansait­si­joi­den voi­mat­ta käyt­tää Sääs­tö-optio­ta jol­lai­nen oli­si mah­dol­lis­ta jos Kulu­tus­ta Vero­tet­tai­siin. ( Kun oli­si mah­dol­li­suus olla Osta­mat­ta) Tar­koi­tuk­se­ni ei tie­ten­kään ole lou­ka­ta Tun­tei­ta­si tai muu­ten­kaan ärsyt­tää. Kii­tos blo­gis­ta­si (Perus­kou­lu­tuk­sel­le­ni se on oiva lisä) Ter­vei­sin juha

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  82. Euron arvo jos puto­aa niin se on lorun loppu. 

    Sii­nä menee Krei­kan, Por­tu­ga­lin, Espan­jan, Ita­lian, Kree­tan, Irlan­nin ym. talou­det ker­ral­la sel­vi­tys­ti­laan, kun dol­la­ri­poh­jai­set velat nouset uusil­le lukemille. 

    Euroo­pan kes­kus­pan­kin kor­ko­pää­tök­sil­lä tus­kin voi­daan euron arvoa mer­kit­tä­väs­ti enää ohjail­la, jos yleen­sä on voi­tu­kaan ohjailla.

    Mis­sä muu­ten on Erk­ki ja Six­ten viisauksineen?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  83. Kat­so­kaa­pas Katai­sen kom­ment­te­ja täl­tä päi­väl­tä. Eivät­kö tosi­aan kuu­los­ta sil­tä kuin yllä uumoi­lin: yhtei­nen velan­hoi­toa­lue. “Suo­men pitää varau­tua myös epä­mie­lui­siin ehdo­tuk­siin esi­mer­kik­si euroa­lu­een yhtei­sis­tä val­tion­lai­nois­ta.” Täs­sä on nyt per­su­jen tur­ha vali­tel­la paris­ta euros­ta Kreik­ka-lai­noi­hin. Kyse on suuremmasta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  84. Liit­to­val­tios­sa oli­si ope­tel­ta­va suh­tau­tu­maan koko Euroop­paan kuten Suo­men val­tios­sa Suo­men sisäi­siin aluei­siin: on köy­hiä maa­kun­tia, joi­ta rik­kaat avus­ta­vat. Liit­to­val­tios­sa on val­tioi­ta, joi­ta muut avustavat.

    Suo­men sisäi­set köy­hät alu­eet ovat köy­hiä resurs­sien puut­teen ja sii­tä seu­raa­vien työ­paik­ko­jen ja ihmis­ten vähäi­syy­den takia. Uut­ta liit­to­val­tio­asen­net­ta ope­tel­taes­sa vai­keu­te­na on se, että Euroo­pan avun­tar­vit­si­jao­sa­val­tiois­ta ei oikein voi sanoa samaa. Suo­mi oli­si raha­nan­ta­ja, ei rahan­saa­ja — mitä resurs­se­ja Suo­mel­la on, mitä EU:n avun­pyy­tä­jil­lä ei ole?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  85. Koko euron käyt­töön­ot­to on perus­tu­nut poliit­ti­sis­sa pii­reis­sä joko tie­tä­mät­tö­myy­teen tai suun­ni­tel­maan, että liit­to­val­tio aje­taan myö­hem­min läpi halusi­vat ihmi­set sitä tai ei. Polii­ti­kot ja niin sano­tut asian­tun­ti­jat ovat jäl­leen ker­ran ikä­vän valin­nan edes­sä: olla­ko idioot­ti vai epärehellinen?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  86. Ihan yksin­ker­tai­nen kysy­mys. Yli­vel­kaan­tu­mis­ta on Irlan­nis­sa, Por­tu­ga­lis­sa, Krei­kas­sa, Espan­jas­sa, Ita­lias­sa, Kyprok­sel­la, Unka­ris­sa, Yhdys­val­lois­sa ja Japa­nis­sa, Rans­kan val­tion mak­su­ky­kyä epäil­lään, Bel­gia on jonos­sa, Bri­teis­sä kas­vu on anee­mis­ta… Suo­mel­la tai Sak­sal­la menee ver­rat­taen oikein hyvin, ja tääl­lä­kin lue­taan madon­lu­ku­ja. Miten tähän aut­taa se että luo­vu­taan eurosta?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  87. Pörs­si­kurs­sien las­kun sano­taan ole­van paniik­ki­reak­tio­ta. Sitä se ei vält­tä­mät­tä ole. Sijoit­ta­jat siir­tä­vät rahaa kor­ko­mark­ki­noil­le, mis­tä saa var­man ja kor­kean (ja nouse­van) tuoton.

    Surul­lis­ta euro­krii­sis­sä on se, että Suo­men pitäi­si tukea inves­toin­te­ja ja talou­den kas­vua Suo­mes­sa. Nyt jul­kis­ta rahaa menee suh­teet­to­mia sum­mia kon­kurs­si­mai­den jul­ki­sen talou­den tuke­mi­seen ja sitä kaut­ta koron kiskojille. 

    Nyt ollaan euroa­lu­eel­la yhä lähem­pä­nä sosia­lis­tis­ta yhteis­kun­ta­jär­jes­tys­tä. Minä en käsi­tä, miten tämä pelas­tai­si Suo­men talou­den, kuten kan­sal­le uskotellaan.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  88. Euros­ta luo­pu­mi­nen antaa mail­le oman kor­ko­po­li­tii­kan ja oman valuut­ta­po­li­tii­kan, joi­ta voi käyt­tää omas­sa talous­po­li­tii­kas­saan (hyvin tai huo­nos­ti luon­nol­li­ses­ti). Euro otti mai­ni­tut väli­neet pois jät­täen finans­si­po­li­tii­kan ja nimel­lis­palk­ko­jen alen­ta­mi­sen mail­le väli­neik­si shok­kien hoi­toon. Euron ongel­mat eivät oli­si ehkä­pä niin suu­ria, jos meil­lä oli­si kes­kus­pank­ki, joka oli­si kiin­nos­tu­nut jos­tain muus­ta­kin kuin pank­kien ja varak­kai­den hyvin­voin­nis­ta. Toi­saal­ta epä­de­mo­kraat­tis­ten ins­ti­tuu­tioi­den ongel­ma yleen­sä on, että ne saat­ta­vat ajaa vai­ku­tus­val­tais­ten vähem­mis­tö­jen etuja.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  89. tpyy­luo­ma:

    Miten tähän aut­taa se että luo­vu­taan eurosta?

    Voi­tas teh­dä yhtä hyvää (tai jopa parem­paa!) raha­po­li­tiik­kaa kuin Ruot­sin keskuspankki.

    Niin kau­an ku ollaan euros­sa, niin jou­du­taan tyy­ty­mään vaan ihan him­pun ver­ran parem­paan raha­po­li­tiik­kaan kuin Japanissa.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  90. Art­tu­ri, nos, tar­koi­tan sitä että var­maan joo raha­po­liit­tik­ka voi aut­taa yksit­täis­tä maa­ta. Mut­ta kun täs­sä on kysy­mys käy­tän­nös­sä OECD-maat ja osit­tain kehit­ty­vät­kin talou­det kat­ta­vas­ta vel­kaan­tu­mi­ses­ta ja hitaas­ta talous­kas­vus­ta; kär­jis­täen, deval­voi­tuu­ko kaik­ki valuu­tat 20%? 🙂

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  91. Niin ja en mä nyt tie­dä onko raha­po­liit­ti­nen tuna­roin­ti valuut­ta-alu­een koos­ta kiin­ni. Eco­no­mist kirjoittaa:

    Euro­pean mar­kets con­ti­nue to drop, and bond yields con­ti­nue to edge upward. It will take mas­si­ve govern­ment inter­ven­tion to stem the cri­sis, and even if euro-zone govern­ments succeed the­re is a risk the euro-zone eco­no­my will fol­low its perip­he­ral mem­bers into reces­sion. If the euro zone does fall apart, a fit­ting epi­taph might read, “The ECB fea­red 3% inflation”. 

    http://www.economist.com/blogs/freeexchange/2011/08/european-crisis

    Auts. 🙂

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  92. 1) Kai­ken jär­jen mukaan saa­mi­sia maa­il­mas­sa on saman ver­ran kuin vel­ko­ja. 2)Osin vel­ka­problee­mi on nume­ro­lo­gi­aan perus­tu­vaa: on mää­ri­tel­ty jokin krii­si­ra­ja, jota tui­jot­taen aiheu­te­taan krii­si. 3) Velal­lis­maat eivät pys­ty mak­sa­maan vel­ko­jaan, jos nii­den vaih­to­ta­se on kroo­ni­sen ali­jää­mäi­nen. Valuu­tan arvon las­ku on teho­kas kei­no saa­da kil­pai­lu­ky­kyä takai­sin aina­kin pahem­man vai­heen yli. 4) Kyse on myös kor­ko­po­li­tii­kas­ta: eri mais­sa on eri­lai­nen inflaa­tio­vauh­ti joh­tuen jo eri­lai­sis­ta talouk­sis­ta. EKP:n poli­tiik­ka saat­taa pal­vel­la Sak­saa, mut­ta on tus­kin aina­kaan krii­si­mai­den kan­nal­ta jär­ke­vää. 5) EKP:n kal­tai­nen orga­ni­saa­tio on erin­omai­nen raken­teel­taan ilmei­ses­ti aja­maan tuloe­ro­jen kas­vat­ta­mis­po­li­tiik­kaa (inflaa­tion kuris­sa pitä­mi­nen työl­li­syy­den edis­tä­mi­sen sijas­ta), jol­la saat­taa olla osuu­ten­sa näi­den vel­kae­pä­ta­sa­pai­no­jen ja varal­li­suus­kuplien syntyyn.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  93. Evert the Neverest:

    Pörs­si­kurs­sien las­kun sano­taan ole­van paniik­ki­reak­tio­ta. Sitä se ei vält­tä­mät­tä ole. Sijoit­ta­jat siir­tä­vät rahaa kor­ko­mark­ki­noil­le, mis­tä saa var­man ja kor­kean (ja nouse­van) tuoton.

    Ei sijoit­ta­mi­nen ole ihan noin yksin­ker­tais­ta. Jos sijoit­taa nyt kor­ko­mark­ki­noil­le ja jos tule­vai­suu­des­sa kor­ko­ta­so nousee, sijoi­tuk­sen arvo las­kee (nouse­va kor­ko­ta­so tar­koit­taa aina van­ho­jen kor­ko­si­joi­tus­ten arvon laskua).

    Täl­lä het­kel­lä ei ole mitään sijoi­tus­koh­det­ta, jos­ta sinua lai­na­ten “saa var­man ja kor­kean (ja nouse­van) tuoton”.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  94. tpyy­luo­ma:

    Art­tu­ri, nos, tar­koi­tan sitä että var­maan joo raha­po­liit­tik­ka voi aut­taa yksit­täis­tä maata.

    Ja se voi aut­taa koko maa­il­man talout­ta. Talous ei oo nol­la­sum­ma­pe­liä. Jos maa­il­mas­sa on lii­an vähän nomi­naa­lis­ta bkt:n kas­vua, niin sitä saa­daan enem­män kun rahan arvo las­kee kaut­ta lin­jan. Ei tää oo mikään mer­kan­ti­lis­ti­nen politiikkasuositus.

    Niin ja en mä nyt tie­dä onko raha­po­liit­ti­nen tuna­roin­ti valuut­ta-alu­een koos­ta kiinni.

    No ei tie­ten­kään oo, mut­ta se nyt on ihan sel­vää, että EKP on heti Japa­nin kes­kus­pan­kin jäl­keen näis­tä tuna­reis­ta pahim­pia. Ei se oo mikään ison valuut­ta-alu­een omi­nai­suus, kos­ka esim. Jen­keis­sä on teh­ty huo­mat­ta­vas­ti parem­paa raha­po­li­tiik­kaa. Tosin sil­ti mer­kit­tä­väs­ti huo­nom­paa kuin Ruot­sis­sa, Bri­teis­sä ja Australiassa.

    Mut siis joo ehkä se nyt ei oo rea­lis­tis­ta odot­taa, että jos Suo­mi erois euros­ta, niin tän­ne saa­tas jotain fik­sui tyyp­pe­jä kes­kus­pank­kii­reiks tai että me ulkois­tet­tas raha­po­li­tiik­ka Ruot­sa­lai­sil­le. On ihan mah­dol­lis­ta, että me tuna­roi­tas vie­lä pahem­min ku EKP. Vah­van mar­kan poli­tiik­ka jne.

    Toi eco­no­mis­tin blo­gaa­ja R.A. (Ryan Avent) kir­jot­taa hyvin rahapolitiikasta.

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  95. Rans­ka puto­aa­ko pian AAA-ker­hos­ta? Talous on men­nyt jyr­kem­pää ala­mä­keä kuin Italian:

    Whi­le France’s debt of 84.7 percent of gross domes­tic pro­duct is less than Italy’s 120.3 percent, as a percen­ta­ge of eco­no­mic out­put it has risen twice as fast as Italy’s since 2007. French govern­ment debt tota­led 1.59 tril­lion euros ($2.3 tril­lion) at the end of 2010, accor­ding to the Euro­pean Union; Ita­ly’s was about 1.8 tril­lion euros. France has had a lar­ger bud­get deficit than Ita­ly eve­ry year since 2006. S&P rates Ita­ly A+, four levels below France. 

    Läh­de:
    http://www.bloomberg.com/news/2011–08-07/aaa-rated-france-may-be-vulnerable-to-downgrade-following-cut-to-the-u-s-.html

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  96. Voi­si­han niil­lä Suo­men pelas­tus­mil­jar­deil­la teh­dä jotain muu­ta­kin. Esi­mer­kik­si pelas­taa val­tausu­han alla ole­va Nokia, jon­ka mark­ki­na-arvo on vii­me­ai­kai­sil­la kurs­seil­la mita­ten noin 14 mil­jar­dia euroa. Se on alle Nokian tasearvon!

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  97. Mer­kel ja Sar­kozy aiko­vat ehdot­taa per­jan­tai­na EU:n pää­mies­ten kokouk­ses­ta, että yli kol­men pro­sen­tin val­tion ali­jää­mäs­tä seu­raa rangaistus.

    Onko täl­lä mitään mer­ki­tys­tä talou­den­pi­don kan­nal­ta, kun val­tiot jo nyt kier­tä­vät ja kei­not­te­le­vat bud­jet­te­jaan alue- ja kun­ta­ta­so­jen avulla.

    Suo­men val­tio on siir­tä­nyt kus­tan­nuk­sia kun­ta­ta­sol­le ja kun­nat vel­kaan­tu­vat mil­jar­di­luok­kaa per vuosi.

    Täs­sä on esi­merk­ki Espan­jas­ta vii­me kesäl­tä, jol­loin Espan­jan­lai­nen Ramon Tre­mo­sa teki kir­jal­li­sen kysy­myk­sen EU:n komis­siol­le. Toi­vot­ta­vas­ti jak­sat­te lukea:

    Suo­mes­sa val­tio on jat­ku­vas­ti siir­tä­nyt kus­tan­nuk­sia kun­nil­le, jot­ka vel­kaan­tu­vat vauh­dil­la. Val­tiot siir­tä­vät ali­jää­mät alem­man tason ongelmiksi. 

    Täs­sä esi­merk­ki Espan­jas­ta, jon­ka edus­ta­ja teki EU: par­la­men­tis­sa seu­raa­van välikysymyksen:

    Useis­sa leh­dis­sä kuten El País ‑leh­des­sä jul­kais­tiin uuti­nen, jon­ka mukaan Euroo­pan komis­sio vaa­tii Espan­jal­ta enem­män val­von­taa ali­jää­mään liit­ty­vien tavoit­tei­den saa­vut­ta­mi­sen var­mis­ta­mi­sek­si. Tavoit­tei­siin kuu­luu, että velan ja ali­jää­män val­von­ta­me­ka­nis­me­ja sovel­le­taan tiu­kas­ti itse­hal­lin­toa­lueil­la (http://politica.elpais.com/politica/2011/06/07/actualidad/1307454675_500741.html). Kata­lo­nian alue­hal­li­tus on kuvan­nut talous­mi­nis­te­ri Andreu Mas Colel­lin kaut­ta Espan­jan hal­li­tuk­sen itse­hal­lin­toa­luei­den ali­jää­mää kos­ke­via puhei­ta ”mani­pu­loi­vik­si”, sil­lä sen mukaan Espan­ja on mer­kin­nyt velan vähen­nyk­sen ”omak­si eduk­seen” voi­dak­seen tode­ta täyt­tä­vän­sä vaa­ti­muk­set tun­non­tar­kas­ti ja vie­rit­tää syyn itse­hal­lin­toa­luei­den nis­kaan. Kata­lo­nian alue­hal­lin­non minis­te­ri ilmoit­ti, että ali­jää­män pie­nen­tä­mi­sek­si on vaa­dit­ta­va koh­tuul­li­sia pon­nis­tuk­sia hal­lin­noil­ta ja että Kata­lo­nian tapauk­ses­sa alue­hal­li­tus ei pys­ty pie­nen­tä­mään kulu­ja toi­sin kuin Espan­jan hal­li­tus, jol­la ”on sii­hen mah­dol­li­suuk­sia ja jon­ka on se teh­tä­vä”. On muis­tu­tet­ta­va, että Espan­jan hal­li­tus on sopi­nut hil­jat­tain suu­ris­ta infra­struk­tuu­riin liit­ty­vis­tä töis­tä, joi­ta voi­tai­siin lykä­tä Espan­jan ali­jää­män vähen­tä­mi­sek­si (http://www.elperiodicoextremadura.com/noticias/noticia.asp?pkid=585829). Kata­lo­nian alue­hal­li­tus on esit­tä­nyt vuo­del­le 2011 talous­ar­vioi­ta, jois­sa on teh­ty 10 pro­sen­tin sääs­tö­jä edel­li­seen vuo­teen ver­rat­tu­na. Kata­lo­nian alue­hal­li­tuk­sen puheen­joh­ta­ja Artu Mas puo­lus­tau­tui hil­jat­tain Brys­se­lis­sä Van Rom­pu­yl­le, että jos Espan­ja mak­sai­si Kata­lo­nial­le vel­kan­sa, se täyt­täi­si vuo­den 2011 lopuk­si sovi­tun ali­jää­män eli 1,3 pro­sent­tia brut­to­kan­san­tuot­tees­ta. Hän kui­ten­kin varoit­ti, ettei alue­hal­li­tus voi­si ”jat­kaa pidem­mäl­le”, kos­ka se vai­kut­tai­si ”hyvin­voin­ti­val­tioon ja talou­den elvy­tyk­seen”. On muis­tet­ta­va, että mar­ras­kuus­sa vuon­na 2010 José Mon­til­lan toi­mies­sa puheen­joh­ta­ja­na Kata­lo­nian alue­hal­li­tus esit­ti itse­hal­lin­toa­lu­een ali­jää­män ole­van 2,4 pro­sent­tia brut­to­kan­san­tuot­tees­ta, ja Espan­jan minis­te­ri Ele­na Sal­ga­do piti lukua hyvä­nä Espan­jan par­la­men­tin ala­huo­nees­sa 24. mar­ras­kuu­ta 2010, nel­jä päi­vää ennen itse­hal­lin­toa­luei­den vaa­le­ja. Luku osoit­tau­tui vää­räk­si, sil­lä jou­lu­kuun lopus­sa vuon­na 2010 Kata­lo­nian ali­jää­mä oli 3,86 pro­sent­tia bruttokansatuotteesta.

    Edel­lä esi­te­tyn perus­teel­la kysyn seuraavaa: 

    1. Eikö komis­sio ole sitä miel­tä, että Espan­jan oli­si pitä­nyt val­voa tiu­kem­min itse­hal­lin­toa­luei­den ali­jää­mää jo vuo­sia aiemmin?

    2. Kat­soo­ko komis­sio, että on erit­täin suu­ri vir­he, että Espan­ja uskoi Kata­lo­nian ali­jää­män ole­van 2,4 pro­sent­tia, vaik­ka se todel­li­suu­des­sa oli 3,86 pro­sent­tia bruttokansantuotteesta?

    3. Eikö komis­sio kat­so, että Espan­jan on mah­dol­lis­ta täyt­tää vuo­dek­si 2011 sovit­tu ali­jää­mä ilman, että sen täy­tyy pai­nos­taa enem­män itsehallintoalueita?

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  98. Evert The NeveRest:

    Mer­kel ja Sar­kozy aiko­vat ehdot­taa per­jan­tai­na EU:n pää­mies­ten kokouk­ses­ta, että yli kol­men pro­sen­tin val­tion ali­jää­mäs­tä seu­raa rangaistus.

    Onko täl­lä mitään mer­ki­tys­tä talou­den­pi­don kan­nal­ta, kun val­tiot jo nyt kier­tä­vät ja kei­not­te­le­vat bud­jet­te­jaan alue- ja kun­ta­ta­so­jen avulla.

    Mis­tä olet kek­si­nyt, että he tuli­si­vat ehdot­ta­maan kri­tee­riä val­tion alijäämälle?

    Kyse­hän on koko jul­ki­sen talou­den ali­jää­mä­kri­tee­ri (joka on jo voi­mas­sa nykyi­ses­sä vakaus- ja kas­vuso­pi­muk­ses­sa) ja meno­jen siir­tä­mi­nen kun­nil­le tai alueil­le ei muu­ta ali­jää­mää suun­taan tai toiseen.
    Jul­ki­seen talou­teen las­ke­taan val­tion lisäk­si pai­kal­lis­hal­lin­to ja sosiaaliturvarahastot.
    Vakaus- ja kas­vuso­pi­muk­sen mukai­sen ali­jää­män las­ke­mi­sel­le on tar­kat EU-ohjeet. Lisää tie­toa löy­tyy tilas­to­kes­kuk­sen sivuilta:
    http://www.stat.fi/til/jali/2010/jali_2010_2011-09–30_tie_001_fi.html

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

  99. En mal­ta olla pos­taa­mat­ta tän­ne euroo­vii­suis­ta. Sak­sas­sa ollaan nimit­täin sitä miel­tä, että his­to­rial­li­sen vaa­ti­ma­ton sijoi­tus joh­tuu Sak­san euro­po­lii­ti­kas­ta ja sen tuo­mas­ta jopa sak­sa­vi­has­ta. Sak­sa sai vain 18 pistettä. 

    Onko­han sama kysees­sä myös Suo­men koh­dal­la. Suo­mi lois­ti vedo­lyön­neis­sä mut­ta romah­ti äänes­tyk­ses­sä 13 pis­tee­seen. Ensim­mäis­tä ker­taa jopa naa­pu­ri­maat jät­ti­vät äänen­sä anta­mat­ta Suomelle.

    Alla ole­va sijoi­tus­lis­ta ker­too pal­jon. Voit­ta­ja on Tans­ka. Kär­jes­sä on ei-euro­mai­ta ja lopus­sa on euro-pahiksia.

    1. Tans­ka: Emme­lie de Forest, Only Teardrops — 281 pistettä
    2. Azer­baidz­han: Farid Mam­ma­dov, Hold Me — 234
    3. Ukrai­na: Zla­ta Ogne­vich, Gra­vi­ty — 214
    4. Nor­ja: Mar­ga­ret Ber­ger, I Feed You My Love — 191
    5. Venä­jä: Dina Gari­po­va, What If — 174
    6. Kreik­ka: Koza Mostra feat. Agat­hon Iako­vi­dis, Alco­hol Is Free — 152
    7. Ita­lia: Marco Men­go­ni, L’Es­senzia­le — 126
    8. Mal­ta: Gian­luca, Tomor­row — 120
    9. Alan­ko­maat: Anouk, Birds — 114
    10. Unka­ri: ByeA­lex, Ked­ve­sem — 84
    11. Mol­do­va: Alio­na Moon, O mie — 71
    12. Bel­gia: Rober­to Bel­la­ro­sa, Love Kills — 71
    13. Roma­nia: Cezar, It’s My Life — 65
    14. Ruot­si: Robin Stjern­berg, You — 62
    15. Geor­gia: Nodi Tatish­vi­li ja Sop­hie Gelo­va­ni, Water­fall — 50
    16. Val­ko-Venä­jä: Aly­ona Lans­kaya, Solay­oh — 48
    17. Islan­ti: Eyt­hor Ingi, Eg a lif — 47
    18. Arme­nia: Dorians, Lone­ly Pla­net — 41
    19. Bri­tan­nia: Bon­nie Tyler, Belie­ve In Me — 23
    20. Viro: Bir­git, Et uus saaks alguse — 19
    21. Sak­sa: Casca­da, Glo­rious — 18
    22. Liet­tua: Andrius Poja­vis, Somet­hing — 17
    23. Rans­ka: Aman­di­ne Bour­geois, L’en­fer et moi — 14
    24. Suo­mi: Kris­ta Siegfrids, Mar­ry Me — 13
    25. Espan­ja: ESDM, Con­ti­go has­ta el final — 8
    26. Irlan­ti: Ryan Dolan, Only Love Sur­vi­ves — 5

      (lai­naa tätä vies­tiä vastaukseesi)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.