Vuokratulot pois hoitomaksun laskelmasta

44 vastausta artikkeliin “Vuokratulot pois hoitomaksun laskelmasta”

1. Yhteiskun­nal­liset tap­pi­ot tyhjästä asun­nos­ta riip­punevat paikalli­sista asun­tomarkki­noista. Helsingis­sä asial­la on enem­män merk­i­tys­tä kuin Varkaudessa, joten ehkä asi­as­ta ei edes kan­na­ta yrit­tää säätää lail­la, vaan jät­tää päätök­set paikallis­es­ti tehtäviksi.

   Muuten on mie­lenki­in­toinen kysymys, ollaanko tuol­la 82 pros­entin “veroas­t­eel­la” Laf­ferin käyrän vääräl­lä puolel­la. Voitaisi­inko pienem­mäl­lä tulo­jen pidät­tämisel­lä lisätä sekä yksit­täisen mak­sa­jan että yhteiskun­nan tuloja?

   Vastaa

2. Entä mitä mieltä yleis­es­ti siitä, että hoit­o­mak­su vie 82% tuloista? Kan­nataako jo jär­jestää omat asi­at niin, että mah­dol­lisim­man pieni osu­us van­hu­u­den tuloista tulee oma­l­la nimel­lä (esim. vral­lise­na eläk­keenä), ja mah­dol­lisim­man suuri osu­us tuloina, jot­ka voi ohja­ta suo­raan perillisille?

   Vastaa

3. Yhden omaisu­us­la­jin kohtelu poikkeaa Suomes­sakin. Nimit­täin met­sää omis­ta­van van­huk­sen hoitopäivä­mak­sun perus­tak­si lisätään lasken­nalli­nen met­sä­tu­lo, vai­ka todel­lista tuloa ei olisikaan. Näin­hän yleen­sä aina asia on, sil­lä laitoshoi­dos­sa ole­val­la ei ole enää voimia akti­iviseen metsätalouteenkaan.

   Vastaa

4. Vas­taavaa asun­to­jen hukkakäyt­töä nähdään opin­totuen piiris­sä ole­vien keskuudessa.

   Esimerkik­si korkeak­oulu­opiske­li­jan tapauksessa
   18–19 vuo­tias opiske­li­ja saa van­hempi­en luona asues­saan opin­tora­haa 55€.
   Jos hän puolestaan ottaa vas­taan hal­van solu­a­sun­non (vuokra 250€) niin tukia jää käteen ~250€. Asun­to kan­nat­taa ottaa vaikkei siinä aikoisi asua. Asun­non ottamiseen kan­nus­taa myös käytän­tö jon­ka mukaan yksiötä ei saa hakea ennen kuin on “asunut” solu­a­sun­nos­sa. Täl­lainen käytän­tö löy­tyy ainakin AYY:ltä ja HOAS:lta.

   20-vuot­ta täyt­tänei­den kohdal­la ero on 122€ vs 250€.

   Voidaan tietysti ajatel­la, että omilleen muut­tamiseen kan­nat­taa kan­nus­taa. Asia on kuitenkin ikävä kos­ka asun­to saat­taa olla pois toiselta opiske­li­jal­ta. Näin ainakin pääkaupunkiseudulla.

   Anek­doot­ti­na ker­rot­takoon, että omas­sa soluhuoneis­tossani oli viiden vuo­den asmiseni aikana ainakin kak­si täl­laista tapaus­ta. En tiedä mis­sä huonei­den vuokraa­jat asui­v­at, mut­ta eivät ainakaan siinä solussa.

   Vastaa

5. Hölmöä pitää mum­mon kämp­pää tyhjil­lään. Yhtiö­vastike syö hel­posti 18% “kahvi­ra­hat” Nämä asun­not ovat usein aikalail­la peruskun­toisia, joten kan­nat­taa tehdä kun­non remp­pa ja vuokra­ta asun­to siis­tille vuokralaiselle kohtu­uhin­taan. Esim: yhtiö­vastike 240/kk, remont­ti 36.000,- kuluineen, jak­sotet­tuna 10 vuodelle 300,-/kk.
   Vuokra 550/kk. Kuka häviää??

   Vastaa

6. Mites jos kin tyhjät asun­not hyö­tykäyt­töön? Eli sijoitet­taisi­in niihin kaupun­gin vuokralaisia. Kru­unuha­ka, Kata­janok­ka ja Töölö saisi­vat näin lisää pien­i­t­u­loisia asukkai­ta. Ghet­tou­tu­mista vas­taan voisi tais­tel­la esim. sijoit­ta­mal­la isoi­hin Eiran asun­toi­hin somaliperheitä.

   Vastaa

7. Mainit­se­masi euroop­palainen peri­aate olisi selkein ja oikeudenmukaisin.

   Vastaa

8. Eikö opiske­li­joiden pakko­lainan­ot­to-pykälä voitaisi pois­taa? Minkään muun ryh­män sos­su ei ole­ta nos­ta­van lainaa elääkseen.

   Vastaa

9. Tämä päät­te­ly on täysin tot­ta, kos­ka oma äiti­ni ei juuri tuos­ta syys­tä viit­si nähdä vaivaa isoäi­ti­ni asun­non vuokraamiseen. Isoäi­ti on maan­nut hoitokodis­sa 6 vuot­ta, jos­ta yhden vuo­den ajan asun­to oli vuokral­la tut­taval­la, joka mak­soi vastik­keen ver­ran vuokraa, jol­loin vuokrat­u­loa ei syntynyt.

   Asun­to on pieni kak­sio keskus­tas­sa, jol­la olisi kysyn­tää vuokra­markki­noil­la. Nyt se makaa tyhjil­lään ja toden­näköis­es­ti menee isoäidin kuoltua myyntiin.

   Voidaan myös jos­sitel­la, että jäisikö asun­to vuokra­markki­noille, jos äiti­ni olisi 6 vuo­den aikana har­jaan­tunut vuokranan­ta­jak­si vuokrates­saan asuntoa..

   Vastaa

10. Käsit­tämätön­tä, että näin selkeä ja räikeä epäko­h­ta tulee tääl­lä Osmon Blogilla ilmi. Eikä tai­da olla ain­oa asia. 

    Eikö viran­halti­joiden päässä rak­su­ta vai onko koulu­tus pielessä? vai mis­sä on vika — viran­halti­joiden työkulttuurissa?

    Vastaa

11. Voisiko myös päät­tää että omaisu­udeton van­hus ei saisi hoitoa? Tai ainakin tutkia mik­si omaisu­ut­ta ei mon­en poten­ti­aalisen työvuo­den aikana ole kertynyt..

    Omaisu­u­teen liit­tyvät sään­nök­set aiheut­taisi­vat tarpee­ton­ta kikkailua keskimääräisen var­al­lisu­us­ta­son omaav­il­la per­heil­lä. Varakkaam­mil­la ongel­maa ei olisi jos he ker­ran mak­saisi­vat yksi­tyis­es­tä hoivas­ta sen markki­na-arvoa vas­taa­van summan.

    Voisiko leikil­lis­es­ti päät­tää että ote­taan tulot pois tulope­rusteis­ten pro­gres­si­ivis­ten mak­su­jen määräytymisperusteista? 🙂

    Vastaa

12. Usein vuokralaiset hyö­tyvät siitä, että sijoi­tusasun­non omis­ta­van van­huk­sen lapset tai muut asian­hoita­jat eivät samas­ta syytä viit­si tehdä sopimuk­sen mukaisia vuokranko­ro­tuk­sia, kun ain­oa hyö­tyjä vaivan­näöstä olisi kun­ta. Jos pitkäaikaishoi­dos­sa ole­vien vuokrat­u­lot eivät vaikut­taisi hoit­o­mak­su­un, vuokrat toden­näköis­es­ti korotet­taisi­in herkemmin.

    Toisaal­ta kyl­lä tässä asi­as­sa kep­pikin on taval­lis­es­ti käytössä. Hoito­laitok­ses­sa ole­van van­huk­sen entisen kodin kus­tan­nus ei useinkaan ole pelkkä 18 %:n vai­h­toe­htokus­tan­nus saa­mat­ta jäävästä vuokrat­u­losta (vähen­net­tynä pääomaverolla)vaan lisäk­si tulee yhtiö­vastik­keet tai muut vas­taa­vat menot. Olen aika var­ma, että van­huk­sen tulo­jen hoit­o­mak­su­jen jälkeinen osa (verol­la vähen­net­tynä) ei usein edes riitä yhtiö­vastik­keen tms. hoita­miseen. Van­hus ei asi­aa toden­näköis­es­ti edes huo­maa, mut­ta tuskin pitäisi olen­naise­na, vaik­ka huomaisikin. 

    Lap­sille taas var­maan aika har­voin ensim­mäi­nen näkökul­ma asi­aan olisi yhteiskun­nan kokon­aise­tu tai muu vas­taa­va abstrak­tio. Vai olisiko houkut­tel­e­vaa men­nä esit­tämään vaikka­pa äidilleen tämän kodik­seen tun­te­mansa paikan hävit­tämistä yhteiskun­nan asum­isolo­jen kehit­tämisen nimissä.

    Tilanne tietysti muut­tuu, jos van­hus on hol­houk­se­nali­nen tai jos lap­sil­la on val­takir­ja toimia ilman, että van­huk­sen kanssa tarvit­see asioista erik­seen neuvotella.

    Vastaa

13. Kun tämä epäko­h­ta kor­jataan saadaan jälleen yksi asun­to yksin­huolta­jan avom­iehelle joka ei tukien mene­tyk­sen vuok­si voi olla siel­lä kir­joil­la mis­sä asuu. Ja me mak­samme jälleen yhdelle asum­is­tukea, että tap­piok­si meni.

    Vastaa

14. Mitenköhän tämä vaikut­taa oman asun­ton­sa menet­tävään vanhukseen? 

    Pikkulin­nut ovat laula­neet ongelmista, joi­ta esi­in­tyy hol­houk­sen alaisek­si julis­tet­tavien van­huk­sien edun­valvo­jien pikai­sista asun­to­jen myyn­tipäätök­sistä tms.

    Vastaa

15. Nykyjään­hän sinkut asut­ta­vat 50 pros­ent­tia asun­tomarkki­noista. Että moniko­han näistä on sel­l­ainen, että kuolleessaan hänel­lä ei ole omaisia kelle jät­tää per­in­tön­sä ja asun­ton­sa. Vai onko hoitokoti put­san­nut hoidokkaan puh­taak­si jo ennen kuolemaansa?

    No kan­nat­taa ainakin ajatel­la kisso­jen tule­vaisu­ut­ta tes­ta­men­tis­saan kun kuolee ilman lähisukulaisiaan.

    Vastaa

16. Toise­na säästöe­hdo­tuk­se­na: Mitäpä jos tar­jot­taisi­in mah­dol­lisu­us etukä­teen kieltäy­tyä pitkäa­iakaislaitoshuol­losta aiv­o­toimin­nan rappeudut­tua tarpeek­si? Lähiomaista tuo on kohdan­nut, ja mielessä on käynyt kuin­ka yhteiskun­ta käyt­tää paljon enem­män varo­ja hänen hoitoon­sa nyt kun se enää tuot­taa vain lisää tuskaa, kuin sil­loin kun siitä olisi voin­ut olla hänelle oikeati hyö­tyä. Oma­lle kohdal­leni kuvitel­tuna minus­ta on selvää, että niin mor­fi­inipi­ik­ki, hypoter­mi­akuole­ma tai vaik­ka hirt­toköysi olisi mieluisampi vai­h­toe­hto kuin vuos­i­tolkul­la täl­läistä hoitoa. 

    (eipä ole myöskään eri­ty­istä hinkua mak­si­moi­da yhteiskun­nan saamia hoitoko­r­vauk­sia hoi­dos­ta jon­ka tiedän, että hoidet­ta­va ei olisi halunnut)

    Vastaa

17. Tuo var­al­lisu­u­den otta­mi­nen huomioon on monel­la tapaa ongel­malli­nen jut­tu. Käytän­nössähän se tarkoit­taa sitä, että työn­teko ja säästämi­nen muut­tuu taval­lisel­la ihmisel­lä hyödyt­tömäk­si, jos ajatel­laan ihmisen työsken­televän itsen­sä lisäk­si myös per­il­lis­ten­sä hyväk­si. Kun­ta ulos­mit­taa omaisu­u­den ennen kuole­maa niin, ettei per­il­lisille jää mitään. 

    Eri­tyisen ongel­mallisek­si tämä muo­dos­tuu sik­si, ettei ihmi­nen itse päätä hoidon­tarvet­taan. On ihan tuurista kiin­ni, joutuuko laitok­ses­sa kitu­maan kuukau­den vai vuosikymme­nen. Van­huk­sen houku­tus tehdä itse­murha tai omais­ten houku­tus “avit­taa” van­huk­sen kuole­maa kas­vaa kum­masti, jos laitoshoitoa pohdi­taan täl­lä tavoin.

    Mikäli halu­taan van­hus­ten osal­lis­tu­van tulo­jen­sa lisäk­si myös omaisu­udel­laan hoiton­sa rahoit­tamiseen, on oikeu­den­mukaisem­paa säätää esim. kaikille yli 55-vuo­ti­aana kuolleille kun­nalli­nen per­in­tövero. Täl­lä saadaan sama taloudelli­nen vaiku­tus, mut­ta väl­tetään se, että laitok­seen juut­tumisen sat­un­nais­tek­i­jä määrää jäl­keen­jäävän omaisu­u­den suuruuden.

    Vastaa

18. Bri­tan­ni­as­sa suun­nitel­laan sel­l­aista, että van­hus joutuu mak­samaan itse tiet­tyyn kat­toon asti (oliko­han se 35 000 pun­taa), mut­ta sen jäl­keen laitoshoidon kus­tan­nuk­set mak­saa val­tio. Ja kai täysin varat­tomil­ta val­tio mak­saa heti nol­las­ta läh­tien, en tiedä. 

    Tässä ajatuk­se­na on se, että ensin­näkään laitoshoitoon jou­tu­mi­nen ei yleen­sä tuol­loin vie koko omaisu­ut­ta (jos ajatel­laan, että van­huk­sel­la on täysin mak­set­tu omis­tusasun­to) ja ehkä vielä tärkeäm­pänä se, että täl­laises­sa sys­tee­mis­sä on mah­dol­lista saa­da yksi­tyiset vaku­u­tusy­htiöt tar­joa­maan tuotteita. 

    Nehän kammok­su­vat sitä, että kor­vaus­vas­tu­ut ovat rajat­to­mia, joten eivät tar­joa vaku­u­tuk­sia, jot­ka kor­vaisi­vat kaik­ki kus­tan­nuk­set laitoshoitoon joutuvil­ta van­huk­sil­ta. Sen sijaan, jos yksi­tyisessä vas­tu­u­ta­sos­sa on kat­to, ne pystyvät helpom­min laske­maan sitä, mitä riskit ovat ja mitä vaku­u­tus­mak­su­jen pitää olla. 

    Täl­löin markki­noille tulee vaku­u­tuk­sia, jot­ka kat­ta­vat ne kus­tan­nuk­set tuo­hon rajaan asti ja joi­ta van­huk­set voivat ottaa, jos pelkäävät sitä, että laitoshoitoon jou­tu­mi­nen vie heiltä koval­la työl­lä kerä­tyt säästöt. Tietenkin keskimäärin vaku­u­tusy­htiöt keräävät omansa pois, mut­ta taak­ka jakaan­tuu joka tapauk­ses­sa tasaisem­min eri van­hus­ten välillä.

    Vastaa

19. Onpa silti syytä pitää mielessä, että laitoshoidon mak­su kat­taa vain noin 20% ko. hoidon kuluista, joten en pidä perustel­tuna omaisut­ta omaa­van van­huk­sen sub­ven­toimista per­il­lis­ten hyväksi.
    Tässä mielessä on sivu­seik­ka, mitä omis­ta­ja asun­nol­laan tekee.

    Vastaa

20. Osmolle:

    Ainakin Helsin­gin kaupun­gin seniori-info sivu­jen mukaan hoit­o­mak­su on 85 % nettotuloista.
    http://www.hel.fi/wps/portal/Sosiaalivirasto/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/Sosv/fi/Neuvonta/Seniori-info/senioriinfo_toimeentulo

    Jus­sille:

    Olet laskenut tuos­sa laskel­mas­sani kuukausit­taisi­in kului­hin myös lainan lyhen­nyk­sen. Kuitenkaan vuokra-asun­non paran­tamiseen ote­tun lainan lyhen­nyk­siä ei saa vähen­tää vuokrat­u­losta, ain­oas­taan korot. Remon­tin pääo­ma lisätään han­k­in­ta­menoon ja vaikut­taa sit­ten aikanaan myyn­tivoit­toon. Nim­imerkil­lä koke­mus­ta on.

    Jos siis mum­mo toimisi ker­toma­l­lasi taval­la, hänelle olisi korko­ja n. 75 € ja lyhen­nys­tä. 225 €. Lop­putu­los olisi siis: 

    Vuokra (550) — vastike (240) — korot (75 €) =vuokrat­u­lo 235 €. Tästä verot­ta­ja ottaa uudel­la 30 % verokan­nal­la 70,50 €, jää 164,50 €.

    Tästä taas hoito­laitos ottaa 139,83 €, mum­molle jää 24,67 €. Ja täl­lä hänen pitäisi siis lyhen­tää lainaa 225 €. Kos­ka mum­mol­la ei saa olla lik­vidiä omaisu­ut­ta (pankki­tilit ja osak­keet on pitänyt käyt­tää hoit­o­mak­sui­hin kokon­aan), niin mil­lä mum­mo mak­saa tuon ylimääräiset 200 €? Käytän­nössä minkään­laisen velan otta­mi­nen vuokra-asun­non kun­nos­tamiseen on mahdotonta.

    Jos kyse on velat­tomas­ta asun­nos­ta, niin sil­loin mum­molle jäisi käteen 32,55 €. Siinä voi miet­tiä kan­nat­taako ottaa riskiä siitä vuokralainen vaik­ka rikkoo jotakin ja asun­non arvo voi muutenkin laskea jo ihan nor­maal­ista kulu­mis­es­ta. Ja moniko tuol­la kor­vauk­sel­la halu­aa nähdä vaivaa.

    Vastaa

21. Hyvä idea. Opiske­li­joiden suh­teen oli myös käytän­tö että puoli­son tulot vaikut­ti­vat tuki­in, mis­tä tietenkin seurasi vähem­män yhteisas­um­ista, mut­ta tämä muutet­ti­in. Muil­la pariskun­nil­la sinkkukan­nus­timet on täysil­lä voimas­sa, esim. työ­markki­nat­uen puoli­son tuloharkinta.

    Yleisem­min ottaen, minäkin rupean huoles­tu­maan van­henevan väestön pitkäaikaishoidon kus­tan­nuk­sista jos (asunto)varallisuutta ei voi käyt­tää sen rahoituk­seen. Tämä olisi yksinker­tais­in­ta hoitaa niin että osa hoit­o­mak­su­ista olisi lainaa jon­ka kuolin­pesä aikanaan maksaa.

    Vastaa

22. Evert: tuskin viran­halti­joiden pään­rak­su­tuk­ses­sa vikaa on. Kyse on siitä, miten koko julkisen sek­torin organ­isaa­tio on organ­isoitu. Jokainen virkamies ja viras­to huole­htii omas­ta ton­tis­taan, yhteis­vaiku­tuk­sista ei kukaan.

    Vastaa

23. Kos­ka mum­mol­la ei saa olla lik­vidiä omaisu­ut­ta (pankki­tilit ja osak­keet on pitänyt käyt­tää hoit­o­mak­sui­hin kokonaan),

    Näin se ei kyl­lä lain mukaan ole. Omaisu­us ei vaiku­ta hoit­o­mak­su­un mitään. Huhut tosin ker­to­vat, että jois­sakin kun­nis­sa menetel­lään esit­tämäl­läsi taval­la sen enem­pää laista piittaamatta.
    Jonkin­lainen por­saan­reikä on myös laitoshoitoa kevyem­mässä palvelu­a­sumises­sa, jon­ka mak­su­ista ei ole säädet­ty oikein mitään. Jotenkin tun­tu­isi kohtu­ulliselta, etteivät palvelu­a­sun­non mak­sut saisi olla ainakaan raskas­ta laitoshoitoa korkeampia. Tämä epäko­h­ta oli tarkoi­tus kor­ja­ta, mut­ta nyt en muista, eikä täl­lä mökin surkeal­la mobi­iliy­htey­del­lä asia myöskään selviä, hoitiko Risikko asian vai jäikö se aikeeksi.

    Vastaa

24. Maltil­la: “Ainakin Helsin­gin kaupun­gin seniori-info sivu­jen mukaan hoit­o­mak­su on 85 % nettotuloista.”

    Hoit­o­mak­su ei ole 85% mis­tään tuloista, vaan 85% on mak­si­mi — hoit­o­mak­su on mak­suase­tuk­sen mukainen ja jos tuloa on enem­män, siihen ei tietenkään kajo­ta. Jos tuloa on vähem­män, hoidet­tavalle jää aina tuo 15% suojaosuus.
    Ja laitoshoidon kuluista ase­tuk­sen mukainen hoit­o­mak­su kat­taa siis vain noin 20%.

    Vastaa

25. Mon­en mielestä tun­tuu ole­van niin, että yhteiskun­nan pitää kus­tan­taa mum­mun hoito, jot­ta omaisu­us jäisi (usein) hyvin toimeen­tuleville kes­ki-ikäisille per­il­lisille. Tietysti he osal­lis­tu­isi­vat veroil­laan hoidon maksuun.
    Nykyään laitoshoitoon joutu­vat van­huk­set ovat jo siinä kun­nos­sa, etteivät he omaa rahaa tarvitse, kos­ka yhteiskun­ta mak­saa hoidon ja ruuan, eikä koko ajan vuo­teessa ole­va muu­ta tarvitsekaan.
    Palvelu­a­sumiseen kun­nat ovat siir­tyneet sik­si, että sil­loin Kela osal­lis­tuu asum­is- ym tuil­laan kus­tan­nuk­si­in. Asukkaat ovat hyväkun­toisem­pia eikä heille jäävää rahaa taa­ta mitenkään.
    Olisi kyl­lä kun­non keskustelun aihe, miten omaisu­u­teen pitää suh­tau­tua, kun tarkastel­laan, paljonko yhteiskun­ta (me kaik­ki) mak­saa van­hus­ten hoi­dos­ta ja paljonko hänen pitää osal­lis­tua siihen itse myös omaisu­udel­laan. Minus­ta tyhjänkin asun­non vuokratuot­to pitäisi ottaa tulok­si huomioon.

    Vastaa

26. Mielestäni keskusteluis­sa on jäänyt pienelle huomi­ol­la se seik­ka, että Osmon esit­tämä muu­tos vapaut­taisi tyhjil­lään ole­via asun­to­ja vuokramarkkinoille.

    Esim. demen­ti­a­van­huk­set voivat elää hyvinkin pitkään hoito­laitok­ses­sa ja hei­dän osaltaan asioista päät­tävät lähiomaiset / edun­valvo­ja. Nykyisessä mallis­sa vuokranan­ta­jan velvol­lisuuk­sien (veroil­moituk­set, vuokra­sopimuk­set jne) hoit­a­mi­nen ei ole mil­lään taval­la kiin­nos­tavaa, kos­ka leikkuri vie kun­nal­la vuokrat­u­lon. Valitet­tavasti on helpom­paa maku­ut­taa asun­toa tyhjil­lään vuosikau­sia kuin käy­dä tuot­ta­maan rahaa kun­nalle. (jon­ka van­hus­ten­hoitopalvelui­hin lähiomaiset ovat melkein aina pettyneitä.)

    Vastaa

27. “…jois­sakin kun­nis­sa menetel­lään esitt hoitoonämäl­läsi taval­la sen enem­pää laista piittaamatta.”

    Tapasin keskisuomes­sa vahus joka oli sairas­tanut syopaan ja oli todel­la vihainen vira­nomaisille kos­ka pakot­ta­vat “tuh­laa­maan” omaisuuten­sa hoitoon ja sit­ten vas­ta saisi sita “ilmaista” hoitoa jos­ta han on mak­sanut vero­ja koko tyoe­la­man aikana.

    Han puhui rajayt­taa itsen­sa viras­tossa jos­sa naista asioista paate­taan kun syopa on terminaalifaasissa. 

    Ehka suomes­sa on lahi­t­ule­vaisu­udessa sairai­ta van­huk­sia jot­ka mak­set­tuan vero­ja koko ela­ma, rajayt­ta­vat itsen­sa tal­ibaanien tapaan kos­ka menet­tavar koko omaisuuten­sa val­ti­olle hoidon nimessa.

    Tai ehka ei. Suo­ma­laiseen luon­teeseen ei tai­da kuu­lua silmi­ton­ta vaki­val­taa. Mut­ta se ker­too asian vakavu­ud­es­ta ja virkail­i­joiden ja paat­ta­jien kyvyt­to­myy­des­ta ottaa asia vakavasti.

    Vastaa

28. Maltil­la,
    Laitoshoi­dos­sa mum­mol­la saa olla omaisu­ut­ta, kuten Osmo yllä tote­si. Palvelu- ja tehoste­tun palvelu­a­sumisen käytän­nöt ovat pakana­maan kart­ta, joka tulisi per­a­ta ja yhden­mukaistaa val­takun­nalis­es­ti. Kyl­lä minä sain jak­sot­taa mum­mon vuokra-asun­non remont­tiku­lut 10v. tulon­hankkimisku­luina. Lainaa tosin ei tarv­in­ut ottaa,mummolla on hilloa, joiden korot ain­oas­taan vaikut­ta­vat hoit­o­mak­sui­hin. Hoit­o­mak­su halpeni.
    Kerettiläi­nen ajatuk­seni onkin, että kun­nat innokkaasti purka­vat laitoshoitoa palvelu­a­sumisen suun­taan “inhimil­lisyy­den ” vedoten. Laitos­mak­sus­sa on “all in” palvelu­a­sumises­sa käytän­tö voi olla: hoito+lääkkeet+asuminen(vuokra)+ateriat+vaatehuolto+ulkoiluttaminen, + , +… Tätä Risikon nyt tulisi perata!

    Vastaa

29. Taitaakin olla uuden perus­palve­lu­min­is­terin Guzen­i­na-Richard­sonin tontilla

    Vastaa

30. Eras­totenes, tuo omis­tamisongel­ma piene­nee minus­ta sil­lä, että laitoshoidon mak­sulle pan­naan jokin kat­to, jon­ka yli meneviä meno­ja ei joudu mak­samaan omis­tuk­sis­taan (joku tulokon­tribuu­tio on siltikin paikallaan). 

    Täl­löin ei toisaal­ta tarvitse pelätä sitä, että laitoshoitoon lähtem­i­nen vie kaiken omaisu­u­den, mut­ta toisaal­ta suures­sa osas­sa tapauk­sia veron­mak­sa­jat eivät joudu kan­ta­maan koko taakkaa laitoshoidosta. 

    Peri­aat­teessa kyse on vähän samas­ta kuin ter­vey­den­hoidon omavas­tu­u­o­suuk­sis­sa. Niil­lä pienistä hoidoista saadaan kerät­tyä rahaa hoidon saa­jal­ta, mut­ta toisaal­ta kellekään ei ole taloudelli­nen katas­trofi sairas­tua niin vakavasti, että tarvit­see hyvin kallista hoitoa. 

    Ja kuten sanoin, oletet­tavasti hoit­o­mak­sukat­to tarkoit­taisi sitä, että markki­noille tulisi vaku­u­tuk­sia, joil­la sen omavas­tu­u­osankin saa katet­tua, kos­ka vaku­u­tusy­htiöi­denkään ei tarvit­sisi pelätä sitä, että joutu­vat joidenkin kohdal­la mak­samaan jopa vuosikymme­nen korkei­ta laitoshoitomaksuja.

    Vastaa

31. Hyvä keskustelu. Kysymys on etti­nen ja vaikea.

    Tyyp­pi­ta­paus lie­nee leski(rouva) joka on asunut aikanaan per­heelle (4 henk.) oste­tus­sa asun­nos­sa. Kolme vuot­ta sit­ten yksin pär­jäämi­nen ei enää onnis­tunut ja les­ki siir­ret­ti­in huonon­tuneen muistin­sa vuok­si laitok­seen. Ensin jollekin tilapäisosas­tolle, ehkä hän vielä kotiu­tu­isi. Sit­ten kuitenkin jos­sain vai­heessa vakipaik­ka ja les­ki sai oman huoneen­sa. Van­ha koti, 107 m² odot­taa tyhjänä kaikkine tavaroi­neen. Mitä pitäisi tehdä?

    Jos oltaisi vain ratio­naal­isia, mum­mon olisi kan­nat­tanut myy­dä asun­to ja pienen­tää irtaimis­ton­sa ehkä jo kun lapsen läh­tivät kotoa, tai kun jäi eläk­keelle. Viimestään kun jäi leskek­si. Mut­ta kuka­pa sitä kotoaan muut­taisi. Eläke riit­tää hyvin isonkin asun­non maltil­liseen vastikkeeseen.

    Tässä maas­sa jos­sa kaik­ki pitää ansai­ta, istu­vat van­hem­mat myös omaisuuten­sa pääl­lä. Van­hem­mista on haus­ka kat­soa, kun ruuhkavu­osia viet­tävä lapsen­sa tekee lap­sia, töitä, kor­jaa asun­toa ja sietämät­tömis­sä velois­sa. Kun­pa olisi voin­ut saha­ta opiskele­maan lähtiessä sen oman huoneen­sa edes irti.

    Vastaa

32. Suosit­te­len erit­täin lämpimästi Niku Määt­täsen kir­joi­tus­ta (http://staff.etla.fi/maattanen/leskirouva.pdf), jos­sa käsitel­lään tätä ja mui­ta tähän läheis­es­ti liit­tyviä asioi­ta ana­lyyt­tis­es­ti. Toiv­ot­tavasti Suomes­ta löy­tyy riit­tävästi poli­itikko­ja, jot­ka uskalta­vat lähteä kor­jaa­maan näitä ongelmia järkipe­rusteil­la sekä kansalaisia, jot­ka palk­it­se­vat täl­laisia poli­itikko­ja kannatuksellaan.

    Vastaa

33. Mika, eri­no­mainen artikke­li Määt­täseltä. Hänen tek­stistään saa sen kuvan, että kiin­teistöveron nos­t­a­mi­nen (ja asun­non vai­h­tamiseen liit­tyvän varain­si­ir­toveron pois­t­a­mi­nen) aut­taisi tähänkin ongel­maan, kuten niin mon­een muuhunkin asumisen ongelmakohtaan.

    Vastaa

34. Tilanne tietysti muut­tuu, jos van­hus on holhouksenalinen

    Helsingis­sä mais­traat­ti vaatii ennen pitkää edun­valvo­jaa joko myymään asun­non tai vuokraa­maan sen markki­nahin­taan. Jos omis­ta­ja on laitoshoi­dos­sa, asun­non myymi­nen luon­nol­lis­es­ti kan­nat­taa, kos­ka kaup­pahin­ta voidaan sijoit­taa sel­l­aisi­in osakkeisi­in tai rahas­toi­hin, joista ei tule pääo­mat­u­lo­ja. Toisaal­ta edun­valvon­nan alaisen henkilön asun­non myyn­ti vaatii sen ver­ran paperiso­taa, että himp­pasen syr­jem­mässä asun­toa hel­posti pitää vuokral­la suku­laisille vaik­ka pelkkää vastiket­ta vastaan.

    Vastaa

35. hoit­o­mak­sukäytän­töön lisää läpinäkyvyyttä

    täl­läkin foo­ru­mil­la epäil­lään että 85% tuloista menee van­hus­ten hoitoon. 

    Valitet­tavsti koke­muk­seni mukaan kun­tien hin­tal­is­tois­sa on tarkkaan esitet­ty miten hoit­o­mak­su las­ke­taan, mut­ta niistä tun­tuu usein puut­tuvan lause : HOITOMAKSU EI KUITENKAAN SAA LITTÄÄ HOIDOSTA SYNTYVIÄ KUSTANNUKSIA.

    Usein kun­nat eivät itsekään tiedä mitkä ovat hoi­dos­ta syn­tyvät kus­tan­nuk­set saatik­ka että voisi­vat yksi­tyisek­storin tapaan antaa ´hin­tal­is­tan´ van­hus­tnhoidon taksoista.

    Oma­l­la kohdal­lani jouduin selvit­tämään ko. asi­aa jopa suo­raan kaupun­gin korkeim­man johdon kaut­ta kun asumas­sani kun­nas­sa koko van­hus­ten­hoidon sek­tori ei tien­nyt mikä on mak­sim­i­hoitokus­tan­nus eikä virkamiehiä ollut myöskään ohjeis­tet­tu lain mukaiseen mak­simikus­tan­nuk­ses­ta. Van­huk­sia oli kuu­lop­uhei­den mukaan ´ryöstet­ty´. Asun­not pakkomyyn­ti­in jne… Totu­ud­es­ta en tiedä, mut­ta “niin asi­at ovat kuin ne näyt­tävät ole­van”.( UKK, mukaeltuna)

    Kun asia näyt­tää tältä onko ihme jos kun­nal­lisen puolen sinän­sä hyviä palvelui­ta kohtaan val­lit­see pelko ja laa­jem­min val­i­taan yksityistämistä. 

    Yksi­ty­istämisen jäl­keen jostain syys­tä tak­sat löy­tyvät ja pelko poistuu.

    Vastaa

36. Onko lap­sil­la siis oikeus van­hempi­en­sa keräämään omaisu­u­teen. Eikö olisi parem­pi käyt­tää omaisu­us siihen, että van­hem­mat sai­sis­vat hyvän hoidon kuole­maansa asti. Kun vero­ja ei saa nos­taa, yhteiskun­ta ei siihen kykene.
    Itse olen jo sopin­ut las­teni kanssa, että he ovat saa­neet osansa ja itse voin käytää omaisuuteni, miten parhaak­si kat­son. Halu­an elää van­hanakin mah­dol­lisim­man mukavasti oma­l­la kus­tan­nuk­sel­lani, niin että voin myös itse hal­li­ta tilan­net­tani ja hoitajiani.

    Vastaa

37. Hel­posti tulee kyynisek­si ja miet­tii, josko myis omaisuuten­sa kokon­aan ja lähtis pitkälle Karib­ian ris­teilylle. Van­hempi sukupolvi vierasti kaiken­laista verokikkailua ja yksinker­tais­es­ti luot­ti vira­nomaisi­in. Sääs­tivät kyl­läkin pankki­in rahat omien hau­ta­jais­ten­sa jär­jestämisek­si. Verot­ta­jal­ta­han ei saa ohjei­ta jos kysyy että miten noi­ta vero­ja voi näp­pärim­min kiertää. Kukaan ei tule van­huk­selle neu­vo­ja anta­maan. Tuo pykälävi­idakko eri­tyis­es­ti tuki­a­siois­sa on yksi suuri kaaos. Kun kysy­imme juris­til­ta neu­vo­ja (1000 €)saimme selville mm. sen että riip­puu sit­ten verot­ta­jakun­nan käytän­nöistä. Kyl­lä sil­loin ollaan jo lähel­lä mieli­v­al­taisu­ut­ta, jos ei ole ase­tuk­sia mihin nojata.

    Vastaa

38. Mai:

    Itse olen jo sopin­ut las­teni kanssa, että he ovat saa­neet osansa ja itse voin käytää omaisuuteni, miten parhaak­si katson. 

    Sin­un oikeut­tasi tuo­hon tuskin kukaan edes yrit­tää kiistää. Mon­et toiset van­hem­mat taas ovat tehneet töitä ja säästäneet tarkoituk­se­naan jät­tää jotain lap­silleen; pitäisikö heil­läkin olla oikeus siihen? 

    (olin aikanaan samoil­la lin­joil­la kanssasi; mm asun­to­jen hin­nat ovat saa­neet ajat­tele­maan asi­aa uud­estaan, vaik­ka itse nyt net­tove­lat­tomana kämp­päni omis­tan ennen ensim­mäisenkään per­in­töeu­ron vastaanottamista)

    Voisi­pa kai lisätä, että jos raken­netaan yhteiskun­taa, jos­sa olet itse vas­tu­us­sa itses­täsi kun voimat ja ter­veys lop­pu­vat — niin täl­läisen voisi kai toteut­taa myös alhaisem­mil­la vero­pros­en­teil­la. Mitä tässä on keskil­i­uokalle? Ensin korkeat verot, ja sit­ten mak­sat kaiken kuitenkin uud­estaan jos/kun apua tarvitsisit?

    Vastaa

39. Jos van­hus on oikeustoimikelpoinen ja täysjärki­nen niin huole­htikoon asi­as­ta järkeväk­si kat­so­ma­l­laan tavalla.

    Jos taas kyse on henkilöstä, jon­ka asioista muutenkin päät­tävät toiset olkoon hei­dän tehtävän­sä tehdä asian­mukaiset ja järkevät päätök­set. Ei kai nyt ole järkevää mak­saa esimerkik­si yhtiö­vastiket­ta kovin pitkään asun­nos­ta jota pide­tään tyhjil­lään. Toisaal­ta asun­toir­taimis­ton siirtämi­nen vuokrauk­sen tieltä johonkin varas­toon mak­saa hel­posti yhtiö­vastik­keet verran.

    En ymmär­rä mik­si asun­topoli­ti­ikkaa pitäisi tuol­laisil­la poikkeuss­määräyk­sil­lä ohjata.

    Oikeustoimikelpoisen ihmisen ollessa kyseessä kan­nat­taa muis­taa että kyse on hänen kodis­taan ja hänen itsemääräämisoikeud­estaan. Ei mis­tään bisnes-objektista.

    Lisäk­si Suomes­sa muutenkin pitäisi min­un ja mon­en muun mielestä yrit­tää pitää ihmiset omis­sa kodeis­saan mah­dol­lisim­man kauan. Sil­loin tämän 85% sään­nönkin merk­i­tys vähenee.

    Vastaa

40. Eikö Osmo ollut jos­sain määrin asun­to­tu­lon kan­nat­ta­ja. Tyhjästä asun­nos­ta syn­tyy asun­to­tu­loa, joka tulee ottaa huomioon mum­mon hoit­o­mak­sus­sa -> mum­mon asun­to on myytävä, ongel­ma ratkaistu.

    Ei minus­ta van­hus­ten omaisu­us kuu­lu perikun­nalle ennen kuole­maa vaan se pitää käyt­tää van­huk­sen hoitoon.

    Vastaa

41. Raha ei ehkä tässä ole se ratkai­se­va asia, kos­ka jopa use­am­man satasen yhtiö­vastike mak­se­taan mielu­um­min kuin että kate­taan se vuokraamisella.

    Ongel­mana tun­tuu enem­mänkin ole­van se, mitä van­huk­sen tavaroille pitäisi tehdä. Helpoin ratkaisu on siis olla tekemät­tä yhtään mitään. Eipä tule san­omista eikä moiti­ta ahneeksi. 

    Tästä aiheesta on muuten ollut keskustelua Kaup­pale­hden keskustelu­pal­stal­la vuosi-pari sitten.

    Vastaa

42. Asian voi myös ratkaista niin, että van­hus myy asun­non vaikka­pa yhdelle per­il­li­sistään, laina-ajak­si pankin vas­taavaan kaup­paan myön­tämä, esimerkik­si 15 vuot­ta ja koroksi 0%.

    Per­illi­nen voi sit­ten itse vuokra­ta asun­toa ja lyhen­tää vuokratuo­tol­la van­huk­selta otet­tua lainaa.

    Täysin lailli­nen ja mon­esti myös vero­tuk­sel­lis­es­ti erit­täin tehokas vai­h­toe­hto. Helpot­taa myös perin­nön­jakoa, kun asi­aa mietitään etukäteen.

    Vastaa

43. Korkein Hallinto-oikeus on aset­tanut 2001 päätök­sel­lään vuokranan­ta­jat eri­ar­voiseen asemaan.

    Jos huoneis­ton perit­tyään remon­toi sen heti, ennen
    vuokraus­ta ei remon­toin­tiku­lu­ja voi vähen­tää vuoratuloista.

    Vuokra­suh­teen on jatkut­ta­va yli 6kk jon­ka jälkeen
    remon­toin­tiku­lut voi vähen­tää vuoratuloista.

    Onko syynä se, että näin saadaan asun­not mah­doil­isim­man pian vuokralais­ten käyttöön,
    eikä myöskään tarvitse pitää asun­toa tyhjillään
    mah­dol­lisen remon­tin takia.

    Vähin­tä mitä IÄNNÖITSIJÄLTÄ olisi odot­tanut, kun
    käy ilmoita­mas­sa remon­tista, että hän muis­tut­taa tästä SUDENKUOPASTA ja hilit­see näin remon­toin­ti intoa.

    Vastaa

44. Mon­esti per­il­liset halu­a­vat vuokra­ta asun­non, jot­ta se säi­ly­isi suvus­sa myöhempää tarvet­ta varten. Hoit­o­mak­sun lasken­tatavas­sa on valitet­tavasti yksi perus­ta­van­laa­tu­inen ongel­ma. Van­huk­sen hoitokodin hoit­o­mak­su­un vaikut­taa korot­tavasti asun­nos­ta saadut vuokrat­u­lot, mut­ta asun­non vastiket­ta ei vähen­netä tästä vuokrat­u­losta. Tämän takia asun­toaan vuokraa­va van­hus häviää joka kuukausi asun­non vastik­keen ver­ran rahaa.

    Vero­tuk­ses­sa vastike hyväksytään vähen­nyk­sek­si. Esimerkik­si asun­toaan vuokraa­vat opiske­li­jat ovat parem­mas­sa ase­mas­sa, kun ver­rataan hoitokodis­sa asu­vaan van­huk­seen. Kela saa opiske­li­jan pääo­mat­u­lotiedot suo­raan verot­ta­jal­ta ja näin ollen vuokrat­u­losta vähen­netään siihen kohdis­tu­vat asun­non hoitoku­lut. Eli opiske­li­jalle todel­lisu­udessa käteen jäävä tulo vaikut­taa opin­to­tu­keen alentavasti.

    Vastaa