Kehysriihi ja painelaskelma

(Julka­istu kolumn­i­na Savon Sanomissa)

Suomen val­tio otti viime vuon­na lisää velkaa noin seit­semän mil­jar­dia euroa. Lukua kuvaa parhait­en, että se on noin 200 euroa palka­nsaa­jaa kohden kuukaudessa, sil­lä mak­sa­vathan palka­nsaa­jat Suomes­sa lop­ul­ta liki kaiken. Kehys­ri­ihessä sovit­ti­in säästöistä, jot­ka toteutues­saan nos­ta­vat vero­ja ja leikkaa­vat meno­ja sum­mal­la, joka on palka­nsaa­jaa kohden noin 80 euroa kuus­sa. Vähän jäi siis vielä kurot­tavaa. Minus­ta päätös oli jok­seenkin oikean kokoinen. Isom­mat veronko­ro­tuk­set tai meno­jen leikkauk­set oli­si­vat nos­ta­neet työt­tömyyt­tä, eivätkä ehkä olisi lop­ul­ta tuoneet kas­saan mitään. Jat­ka lukemista “Kehys­ri­ihi ja painelaskelma”

Mitä olen kirjoittanut ydinvoimasta

Tele­vi­siouutiset main­os­ti näyt­tävästi tule­vaa kir­jaani Vihreä poli­ti­ik­ka. Onnit­te­lut kus­tan­ta­jalle! Mon­ta väärinkäsi­tys­tä tuo haas­tat­telu on aiheuttanut.

Sanon kir­jas­sani, että kun kysymys ydin­voiman lisärak­en­tamis­es­ta ei ole ajanko­htainen vuosikym­meni­in, vihrei­den ei pitäisi jakaa ihmisiä hyvi­in ja pahoi­hin sil­lä perus­teel­la, mitä mieltä he ovat ydin­voimas­ta. Se on näis­sä olois­sa pelkkä uskon­tun­nus­tus. Jat­ka lukemista “Mitä olen kir­joit­tanut ydinvoimasta”

Metron lyhyet asemat hölmöä säästämistä

En tiedä, mis­sä olo­suhteis­sa päätös säästää Län­simetron kus­tan­nuk­sista 50 miljoon­aa euroa lyhen­tämäl­lä asemia on syn­tynyt, enkä siis tiedä, ketä nyt arvoste­len, mut­ta jäl­keen­päin ajatellen päätös on ollut aivan hölmö.

Koko metroon mak­sanut var­maankin kolme mil­jar­dia, ellei enem­mänkin. Tuo 50 miljoo­nan arvoinen säästöpäätös pudot­ti sen kap­a­siteet­tia kol­man­nek­sel­la. Päätös on hyvin harmilli­nen nyt, kun automaat­timetroa ei tule tai se ainakin myöhästyy pahasti. Mut­ta se olisi ollut väärä, vaik­ka vuoroväli saataisi­in sadak­si sekun­niksi. Jat­ka lukemista “Metron lyhyet ase­mat hölmöä säästämistä”

Miten järjestää sosiaali- ja terveydenhuolto

Julka­istu blogi­na kun­nal­lisalan kehit­tämis­säätiön sivuil­la (kaks.fi)

Jos maa­han peruste­taan 70 suurkun­taa, miten tulisi jär­jestää sosi­aali- ja ter­veyspalve­lut? Suurkun­nista vain noin 20 olisi riit­tävän suuria huole­hti­maan koko paketista itse, siis myös erikois­sairaan­hoi­dos­ta yliopis­to­sairaalata­soista hoitoa luku­un otta­mat­ta. Niis­sä kuitenkin asu­isi selvä enem­mistö suomalaisista.

On esitet­ty, että muo­dostet­taisi­in noin 20 sote-piir­iä. Minus­ta olisi parem­pi, että nuo 20 riit­tävän suur­ta kun­taa, jot­ka ovat läh­es kaik­ki maakun­tien­sa keskuskaupunke­ja, huole­hti­vat koko maakun­nan sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­losta vas­tuukun­ta­mallin mukaises­ti. Jat­ka lukemista “Miten jär­jestää sosi­aali- ja terveydenhuolto”

Ryhmäpuheenvuoro valtuustossa kuntauudistuksesta

Jotain on olta­va pahasti vial­la, kun hal­li­tus halu­aa ryhtyä vaikeak­si tiedet­tyyn kun­tau­ud­is­tuk­seen. Mikä on rik­ki, kun pitää korjata?

Kas­vav­il­la kaupunkiseuduil­la, ei vain Helsin­gin seudul­la, on menos­sa muut­toli­ike, jos­sa keskuskaupun­git menet­tävät hyvä­tu­loisia veron­mak­sajia kehyskun­nille ja kaik­ista köy­him­mät kerään­tyvät alueen ulko­re­unoille. Hyv­in­voin­tiy­hteiskun­tamme perus­tuu kun­ti­in. Se ei toi­mi, jos rikkaat kerään­tyvät omi­in kun­ti­in­sa ja köy­hät omiinsa.

Kun­tien väli­nen seg­re­gaa­tio on itsessään hyvin paha asia, mut­ta sitäkin pahempaa ovat toimet, joil­la toiset halu­a­vat kalastel­la hyviä veron­mak­sajia itselleen ja toiset puo­lus­tau­tua. Tästä johtu­vat virheet näkyvät kaupunki­rak­en­teessa kauan senkin jäl­keen, kun kehi­tys­tä vinout­ta­vat pelisään­nöt joskus ymmär­retään kumo­ta. Mekin teemme sitä. Teol­lisu­uskadun ruuhkissa kärvis­televän kan­nat­taa muis­taa, että Helsin­ki on sallinut sinne kaikkien normien ylit­tävän määrän pysäköin­tipaikko­ja houkutel­lak­seen muut­toaikeis­sa ole­via yri­tyk­siä jäämään.

Kuka siis toimii väärin? Ei kukaan. Kaik­ki tekevät oikei­ta ratkaisu­ja edus­ta­mansa tahon kannal­ta. Vika on pelisään­nöis­sä, jot­ka ohjaa­vat turmi­ol­liseen osaop­ti­moin­ti­in. Jat­ka lukemista “Ryh­mäpuheen­vuoro val­tu­us­tossa kuntauudistuksesta”

Yllättävän hyvä budjettiraami

Moti­vaa­tioni tukea hal­li­tus­ta eduskun­nas­sa parani olen­nais­es­ti hal­li­tuk­sen tehtyä varsin hyvän sopimuk­sen raamibudjetista.

Kokon­aiskiristys, 2,7 mil­jar­dia on suun­nilleen haarukas­sa. Enem­pää ei olisi voitu kiristää vaaran­ta­mat­ta työl­lisyyt­tä ja vähempää ei olisi voitu vaaran­ta­mat­ta val­tion­talouden kestävyyt­tä. Veroratkaisu oli kohtu­ulli­nen. Arvon­lisävero tulee nyt sille tasolle, jota vihreät esit­tivät hal­li­tus­neu­vot­teluis­sa. Jat­ka lukemista “Yllät­tävän hyvä budjettiraami”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.3.2012

Öster­sun­domin osayleiskaavaluonnos

Esi­tys läpäisi lau­takun­nan kol­man­nel­la yrit­tämäl­lä. Yksimielis­es­ti seu­raa­vat jatko-ohjeet, joi­ta oli vään­net­ty aika pitkään.

  • ”Jatko­su­un­nit­telus­sa keskim­mäistä Por­voon­väylän pohjois­puolista viherkäytävää leven­netään rajaa­mal­la käytävän itäpuolel­la sijait­se­vaa asuinalueen rajaa kohti itää 50–150 metriä.
  •  Jatko­su­un­nit­telus­sa Salmenkallion eteläkär­jessä sijait­se­van Kan­tanäsin niemen osalta varmis­te­taan, ettei ranto­ja raken­neta Helsin­gin nykykäytän­nön vas­tais­es­ti. Niemen Por­varin­lah­teen rajau­tu­van ran­nan puoleisen osan­rak­en­tamis­mah­dol­lisuuk­sia arvioidaan ylipäätään suh­teessa alueen luon­toar­voihin ja rak­en­tamista niemen täl­lä osal­la vähennetään.
  • Ase­makaavoituk­sen aikataulu­tuk­ses­sa varmis­te­taan, ettei Öster­sun­domin alueen rak­en­tamista aloite­ta Talosaaren tai Salmenkallion eteläkär­jen suunnal­ta.” Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 20.3.2012”

Espoo haluaa pääkaupunkiseudulla tasatariffin.

HSL:ssä käsitel­lään siir­tymistä etäisyy­teen perus­tu­vaan vyöhyke­tar­if­fi­in. Helsin­gin keskus­ta kuu­luu A‑vyöhykkeeseen, sen ympäril­lä on B‑vyöhyke, johon on esitet­ty Helsinkiä Öster­sun­do­mia luku­un otta­mat­ta ja esimerkik­si Espoos­ta Tapi­o­laa ja Lep­pä­vaaraa. Lop­pu­osa Espoos­ta kuu­luisi C‑vyöhykkeeseen. Halvin lip­pu on kah­den vyöhyk­keen lip­pu, joten Helsin­gin keskus­tas­ta pääsee B‑vyöhykkeelle samal­la hin­nal­la kuin yhden pysäkkivälin Alek­sil­la. Nyt Espoo halu­aa laa­jen­taa B‑vyöhykettä niin suurek­si, että se ulot­tuisi Espoon keskuk­seen saak­ka. Jat­ka lukemista “Espoo halu­aa pääkaupunkiseudul­la tasatariffin.”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 20.3.2012

Lista on hyvin kevyt, kos­ka kok­ous jatkuu yhteiskok­ouk­se­na Espoon ja Van­taan lau­takun­tien kanssa.

 Öster­sun­domin osayleiskaavaluonnos

Viimek­si pöy­dälle pan­tu esi­tys pan­naan nyt läpi var­maankin pien­ten rak­en­tamista vähäis­es­ti kar­sivien ohjei­den kanssa. Lop­ullisen kan­nan tässä vai­heessa sanoo kaupung­in­hal­li­tus. Val­tu­us­toon asia tulee, kun esi­tys on lop­ulli­nen. Tämä on siis vain luon­nos. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 20.3.2012”

Poistetaan terveyskeskusmaksu – vai järjestetäänkö säännölliset tarkastukset?

Pois­te­taan ter­veyskeskus­mak­su – vai jär­jestetäänkö sään­nöl­liset tarkastukset?

Helsin­gin ter­veyslau­takun­ta esit­tää äänin kokoomus vas­taan muu maail­ma ter­veyskeskus­mak­sun pois­tamista. Mak­su tuli aikanaan lääkärien pyyn­nöstä. He esit­tivät mak­sua tor­juak­seen turhia käyn­te­jä, ter­veyskeskusten virk­istyskäyt­töä. Joil­lakin oli tapana käy­dä lääkärin vas­taan­otol­la ali­no­maa. Yksinäisyys on ikävä asia, mut­ta ter­veyskeskus­lääkäri on väärä kohde tähän tarpeeseen. Jat­ka lukemista “Pois­te­taan ter­veyskeskus­mak­su – vai jär­jestetäänkö sään­nöl­liset tarkastukset?”