Miten järjestää sosiaali- ja terveydenhuolto

32 vastausta artikkeliin “Miten järjestää sosiaali- ja terveydenhuolto”

1. Entäs jos tehtäisi­in vielä parem­pi ratkaisu ja jät­tet­täisi­in kun­tau­ud­is­tus kokon­aan tekemät­tä ja nyppäistäisi­in vain sairaan­hoito pois kunnilta?

   Saataisi­in paljon parem­pi palvelu halvem­mal­la kuin nyt.

   Vastaa

2. Hyvä aja­tus!
   Entä rahoi­tus? Esim. meikäläisen kotikun­nas­sa sosi­aaal­toi­mi ja hoito- ja hoiva­palve­lut vievät 72% bud­jetista. Tosin nyt pon­nis­tel­laan kus­tan­nusten saamisek­si keski­ta­solle, mikä toisi riit­tävät säästöt.
   Ja kyl­lähän ehdot­ta­masi suuri alue tasaisi kustannuksia.

   Vastaa

3. Miten tuo vas­tuukun­ta­malli olisi tehokkaampi kuin nykyi­nen kun­tien omaan vas­tu­useen perus­tu­va malli? Ilmeis­es­ti keskeinen ero on keskite­tyssä hallinnos­sa. Vas­tuukun­ta­mallis­sa kai keskuskun­ta vas­taa jär­jeste­ly­istä. (vai perustet­taisi­inko demokraat­ti­nen aluehallinto?)

   Nykyi­nen malli on osoit­tanut tehokku­ut­ne­sa. Mon­et pienet kun­nat ovat viilan­neet kulun­sa hyvinkin alas. Suuril­la hallintoyk­siköil­lä on ainakin peruster­vey­den­hoi­dos­sa huonom­mat näytöt. Hajautet­tu rakenne kil­pailul­la voi siis olla tehokkaampi kuin keskitet­ty rakenne ilman kilpailua.

   Vastaa

4. Suomeen yhden kukkaron malli. 5 osakun­taa, joiden bud­jetista menee KELA-korvaukset,järjestävät sairaan- ja tar­vey­den­hoidon, julkisen kiin­teistökan­nan ylläpi­do ja investoin­nit sekä päivähoidon ja van­hus­ten ja vam­mais­ten sos. palvelut.
   Nousisi moti­ivi pitää kiin­teistöt kun­nos­sa (ei home­en aiheut­tamia ter­veysongelmia) ja pitää muutkin palve­lut kun­nos­sa, kun lasku ei kilah­taisi jollekin toiselle (KELAlle), vaan kilah­taisi oman bud­jetin menopuolelle.
   Nyt sairaan­hoitopi­ir­it mak­sa­vat KELAn lääkekus­tan­nusten säästöt (ihmiset on jät­täneet lääk­keet osta­mat­ta kun ei ole varaa, ja tule­vat sairaalaan aku­ut­ti­hoitoon veren­soker­it, pumput jne ) sekaikin. Ja KELA mak­saa erikois­sairaan­hoidon säästöt, kun ollaan hoito­jonos­sa sairaspäivärahalla.

   Vastaa

5. Ode:

   On esitet­ty, että muo­dostet­taisi­in noin 20 sote-piir­iä. Minus­ta olisi parem­pi, että nuo 20 riit­tävän suur­ta kun­taa, jot­ka ovat läh­es kaik­ki maakun­tien­sa keskuskaupunke­ja, huole­hti­vat koko maakun­nan sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­losta vas­tuukun­ta­mallin mukaisesti. 

   Kuu­lostaa kyl­lä eri­no­maisen huonol­ta mallil­ta. Esimerkik­si Pirkan­maal­la ja Varsi­nais-Suomes­sa Suur-Tam­pereeseen ja Suur-Turku­un kuu­lumat­tomat kun­nat siis mak­saisi­vat oman osuuten­sa, mut­ta kaik­ki päätök­sen­teko tapah­tu­isi keskuskun­nis­sa? Ei tule men­emään läpi. Mut­ta eipä sil­lä väliä, kos­ka ei tuo hal­li­tuk­sen kun­tau­ud­is­tus muutenkaan tule hyväksyttyä.

   Mallisi ei myöskään mitenkään kor­jaisi nyky­istä monikanavaista rahoi­tus­ta. Säi­ly­isi siis kus­tan­nusten pal­lot­telu kun­tien ja Kelan välil­lä ja lisä­maus­teena tuli­si­vat vielä päätös­val­lat­tomat ympäryskunnat.

   Paljon parem­pi olisi keskit­tää kaik­ki ter­vey­den­huol­lon rahoi­tus ja jär­jestämis­vas­tuu valtiolle/maakunnille (siis myös Kelan rahat).

   Sit­ten häviäisi tämä suuri hätä tehdä toim­i­mat­to­mia jät­tiläiskun­tia, jon­ka kaltaisia (kaikkine vas­tu­ineen) ei ole mis­sään päin maail­maa ikinä kokeiltu.

   Vastaa

   1. Vas­tuukun­ta­mallis­sa muutkin kun­nat saa­vat lähet­tää ter­veyslau­takun­taan luot­tamiemiehen­sä luottamaan.

      Vastaa

6. Minus­ta kumpikaan malli, sairaan­hoitopi­ir­it tai vas­tuukun­nat, ei kuu­losta opti­maaliselta. Onko kum­mas­sakaan mallis­sa niiden 20 keskuskun­nan ulkop­uolelle jäävien 50 pienem­män kun­nan asukkail­la suo­raa vaiku­tus­val­taa tai vaiku­tuskanavaa palvelu­iden­sa jär­jestämiseen? Kuin­ka nämä mallit edis­täi­sivät lähidemokra­ti­aa, tai demokra­ti­aa ylipään­sä? Onko Ruotsin mallin mukainen maakun­nalli­nen sosi­aali- ja ter­vey­den­huol­lon jär­jestämi­nen hylät­ty pois tarkastelus­ta? Mon­et asiantun­ti­jat ovat puhuneet maakun­nal­lisen mallin puoles­ta, ks. esim. seu­raa­vat kirjoitukset:

   - http://www.hs.fi/paakirjoitukset/Kuntien+teht%C3%A4vi%C3%A4+tulisi+siirt%C3%A4%C3%A4+maakunnille/a1305558041337

   - http://www.kaleva.fi/mielipide/vieras/sairaanhoito-kannattaa-koota-yhteen-maakunnallisesti/568243/

   Vastaa

7. Eikä uno­hde­ta sitä, että sairaus­päivära­hat pitäisi saa­da samaan paket­ti­in. Muuten kus­tan­nusten siirte­ly toiselle mak­sa­jalle jatkuu. Ter­vey­den­huol­lon jär­jestäjäor­gan­isaa­ti­ol­la ei ole edelleenkään moti­vaa­tio­ta hoitaa ihmisiä nopeasti kun­toon, jos sairaus­päivära­hat mak­saa edelleen Kela.
   20 mak­sa­jata­hoa on edelleenkin liian suuri määrä 5,5 miljoo­nan asukkaan maa­han. Hyvä alku se voi olla.

   Tavoite: Koko paketin rahoi­tus yhdelle organ­isaa­ti­olle peri­aat­teel­la raha seu­raa poti­las­ta. Hoito toteu­tuu annetul­la hin­nal­la joko yksi­tyisel­lä- tai julkisel­la sek­to­ril­la poti­laan valin­nan mukaan. Annet­tu hin­ta voi olla kap­i­taa­tio- tai toimen­pide­pe­rusteinen. Siinä sulle paket­ti, joka toimii.

   Vastaa

8. Eduskun­ta on säätänyt lait siitä, mitä palvelu­ja kansalaisille kuu­luu. Nyt toteu­tus­vas­tuu on sat­tumoisin osoitet­tu kun­nille. Eihän näin tarvitse olla.

   Vastaa

9. Kuntare­mon­tis­sa päädytään lop­ul­ta nyky­istä pienem­pi­in yksiköi­hin, joten on hedelmäl­lisem­pää miet­tiä sitä. Ensin­näkin kan­nat­taa miet­tiä, mitkä ovat oikeasti niitä vält­tämät­tömiä sosi­aali- ja terveyspalveluja? 

   Osmo, teepä pieni har­joi­tus aiheesta: mitä jätät jäl­jelle, kun käytössä on 70%/50%/30% nykyis­es­tä kohtu­ut­toman suures­ta rahamäärästä. Tuol­ta jostain löy­tyy vas­taus. 😉 Sen jäl­keen voi miet­tiä, mitkä toimin­not kuu­lu­vat kun­nalle ja mitkä valtiolle.

   Väitän, että yksi tässä aja­tustestis­sä pois­tet­tavista tarpeet­tomista toim­i­joista on DDR:stä kopi­oitu, tarpee­ton ter­veyskeskusjär­jestelmä. Peruster­vey­den­huolto on halvem­paa ja laadukkaam­paa hoitaa yksi­tyis­es­ti. Yliopis­to­sairaalat taas kan­nat­taa kulu­jen min­i­moimisek­si pitää val­ti­ol­lisi­na. Laatu paranisi var­masti yksi­ty­istämäl­lä, mut­ta USA:n esimerk­ki osoit­taa myös kus­tan­nusten räjähtävän pilviin.

   Vastaa

10. Toki tuo vas­tuukun­ta­malli sen­tään parem­mal­ta kuu­lostaa kuin nyky­menon mukainen sairaan­hoitopi­ir­i­malli, mut­ta mik­set ota Osmo kan­taa maakun­nal­liseen jär­jestämis­malli­in? Edel­lä kom­men­tis­sani linkit­tämis­säni kir­joituk­sis­sa on monia hyviä argu­ment­te­ja sen puoles­ta. Samoin muis­sa kom­menteis­sa edellä.

    Vastaa

    1. Jos maakun­nil­la ei ole muu­ta tekemistä kuin sairaan­hoito, se on sairaan­hoitopi­iri, vaik­ka sitä kut­sut­taisi­in maakunnaksi.

       Vastaa

11. Kysymys lähidemokra­ti­as­ta sairaan­hoi­dos­sa on kiin­toisa: mik­si jonkun kun­tapoli­itikoista koos­t­u­van lau­takun­nan (tai val­tu­us­ton) pitäisi saa­da päät­tää, minkä­ta­soista sairaan­hoitoa jos­sain pikkukun­nas­sa jär­jestetään — kun kansalais­ten tulisi olla tasa-arvoisia kaikissa kunnissa.

    Vastaa

12. Kan­natet­ta­va aja­tus. Veroa keräävän kun­tayk­sikön hoita­mana ter­vey­den­huolto ym. tule­vat taa­tusti halvem­mak­si ja tehokkaam­mak­si kuin “piirin” hoita­mana. Eikä se auta, että “piirin” hallinto koos­t­uu peruskun­tien edustajista.

    Kun HUS-piir­iä perustet­ti­in 90-luvun alkupuolel­la, niin muis­taak­seni Helsin­gin kaupung­in­hal­li­tuk­sen päätök­sen perus­teena oli­vat “selvi­tys­mi­esten” laskel­mat, että säästö Helsingille on noin 900 milj. mk vuodessa! Tämän voisi joku tark­istaa. Kuin­ka on käynyt. HUS:iin on helsinkiläis­ten pitänyt läh­es jatku­vasti lisätä rahaa.

    Vastaa

13. Entäs Ran­s­ka…?

    http://rivieran-suomi-seura.org/rss/terveys.html

    “Oma­lääkäri on vapaasti valit­tavis­sa – hin­tata­so Suomea edullisem­pi. Ran­skas­sa ei ole Suomen kaltaista ter­veyskeskusjär­jestelmää, vaan kukin voi vapaasti vali­ta paikkakunnal­taan oman hoita­van lääkärin­sä (le médecin trai­tant). Hänen kaut­taan järjestyvät suju­vasti tarvit­ta­vat pas­si­tuk­set erikois­lääkärille ja –tutkimuk­si­in.”

    http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_2000/23.kesakuu/who2500.htm

    “WHO: Ran­skan ter­vey­den­huolto maail­man paras, Suo­mi sijal­la 31. Maail­man ter­veysjär­jestö WHO arvioi tuoreessa rapor­tis­saan, että maail­man paras ter­vey­den­huolto­jär­jestelmä on Ran­skas­sa, toisek­si paras Italiassa.”

    Vastaa

14. Maakun­nan ja sairaan­hoitopi­irin ero on siinä, että maakun­tia eivät joh­da lääkärit. Maakun­nan luot­ta­muse­lim­iltä (val­tu­us­to ja hal­li­tus) voi myös edel­lyt­tää kykyä arvioi­da rahankäytön mielekkyyt­tä. Ja onhan maakun­nil­la jo nyt muitakin tehtäviä:
    http://www.uudenmaanliitto.fi/index.phtml?s=45

    Vastaa

15. Osmo, en ajatel­lut, että pelkästään sairaan­hoito tulisi maakun­tien vas­tu­ulle. Samal­la voisi­vat min­un mielestä saa­da oman vero­tu­soikeu­den ja vas­ta­ta muis­takin tehtävistä, jois­sa nykykun­tia isom­mas­ta väestöpo­h­jas­ta tai laa­jem­mas­ta näkökul­mas­ta on hyö­tyä (toisen asteen koulu­tus, maakun­takaavoitus, joukkoli­ikenne, sosi­aali­palve­lut). Hiukan siis jotain Ruotsin alue­hallintoma­llin kaltaista, mut­ta vielä parem­paa :). Luitko Osmo edel­lä linkit­tämäni pro­fes­sori Palo­hei­mon kir­joituk­sen Helsin­gin San­omista? Maakun­ta­malli tietysti edel­lyt­täisi varsin mit­tavaa remont­tia ja nykykun­tien toim­into­jen osit­taista purkamista ja täy­del­listä uudelleen jär­jestämistä. Ehkä näin isoon uud­is­tuk­seen ei vain löy­dy uskallus­ta käytän­nössä? Mut­ta kan­nat­taisi sitä edes keskustelun tasol­la pohtia huolellisesti.

    Vastaa

16. Kan­natan todel­l­la lämpimästi ter­veyskeskusjär­jestelmän purkamista. Noista suo­lakai­vok­sista lopen kyl­läk­si saa­neena toivon orjien pää­sevän vapauteen.

    Olen vain aidosti utelias: Mitä esim. Ran­skas­sa tai Ital­ias­sa tehdään yleis­ti­lan­lasku­mum­moille ilta­hetk­inä? Miten hoide­taan sel­l­aiset suh­teel­lisen akuu­tit _oikeat_ vaivat? 

    Nythän kaik­ki päivystysa­jat menevät kor­vakipuisille, juuri nyt tarvit­taville kor­ti­sonipi­ikeille, viikon kestäneille yskille ja poskion­teloille jne jne, ja oikeasti huonol­la hapel­la ole­vat vain ilmestyvät kaiken muun päälle yllät­täen röh­nöt­tämään jon­nekin punaisil­la päällekkäisajoilla.

    Vastaa

17. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja:
    …“WHO: Ran­skan ter­vey­den­huolto maail­man paras, Suo­mi sijal­la 31. Maail­man ter­veysjär­jestö WHO arvioi tuoreessa rapor­tis­saan, että maail­man paras ter­vey­den­huolto­jär­jestelmä on Ran­skas­sa, toisek­si paras Italiassa.” 

    Muitakin laadukkai­ta sekä tehokkai­ta mallies­imerkke­jä on Euroopas­sa. Yhteistä näille on, että peruster­vey­den­huolto on yksi­ty­istä, kevyt­tä ja ket­terää. Ei tehdä mitään kom­mu­nis­min mau­soleume­ja, kuten DDR:stä kopi­oitu terveyskeskusjärjestelmämme. 😀

    Epäon­nis­tu­mi­sis­takin kan­nat­taa ottaa opik­si. Esimerkik­si Iso-Bri­tan­nia on täy­delli­nen malli, miten asi­aa ei saa hoitaa. Nämä mm. Osmon esit­tämät mallit, jois­sa yhdis­tel­lään epäon­nis­tu­misia entistä suurem­mik­si epäon­nis­tu­misik­si, muis­tut­ta­vat minus­ta pahasti Iso-Bri­tann­ian mallia. 🙁

    Tuo­hon Ital­ian ter­vey­den­huoltoma­lli­in täy­tyy tutus­tua tarkem­min. Olen lukenut, ettei se olisi kovin hyvä, mut­ta kuul­lut siel­lä asuneil­ta ihan muuta.

    Vastaa

    1. Tuo WHOn tutkimus perus­tui pekästään eli­na­jan odot­teeseen ja sen suh­teeseden ter­vey­den­huol­lon kokon­ais­menoi­hin. On outo usko­mus, että eli­na­jan­odot­teeseen vaikut­taa vain sairaalalaitos, mut­ta eikä lainkaan ruokavalio, liikun­ta tai geeniperimä.

       Vastaa

18. Osmo Soin­in­vaara:
    Tuo WHOn tutkimus perus­tui pekästään … 

    Ok, se ei kuitenkaan kaa­da sitä tosi­asi­aa, että DDR:stä kopi­oitu ter­veyskeskusjär­jestelmä on sekä kallis että huono­laa­tu­inen. Vielä huonom­paan men­nään, jos pienistä katas­tro­feista tehdään brit­tiläiseen malli­in entistä suurempia.

    Vastaa

19. Kalle: Ok, se ei kuitenkaan kaa­da sitä tosi­asi­aa, että DDR:stä kopi­oitu ter­veyskeskusjär­jestelmä on sekä kallis että huono­laa­tu­inen. Vielä huonom­paan men­nään, jos pienistä katas­tro­feista tehdään brit­tiläiseen malli­in entistä suurempia.

    Toisen­lais­takin tietoa on, kuin nuo mielip­i­teesi, esim. British Med­ical Jour­nal: “State owned health cen­tres (poli­clin­ics) were one com­po­nent of pri­ma­ry health care in for­mer East Ger­many, hous­ing gen­er­al and spe­cial­ist doc­tors and den­tists. This inte­grat­ed mod­el was effi­cient and cost sav­ing: facil­i­ties and lab­o­ra­to­ries were shared, alter­na­tive treat­ment and pre­ven­tion strate­gies were coor­di­nat­ed, and refer­rals to spe­cial­ists were well mon­i­tored, as well as each patien­t’s case.” … “In 2000 inte­grat­ed health­care cen­tres were insti­gat­ed in Ger­many’s health­care reform to increase coop­er­a­tion between gen­er­al doc­tors, spe­cial­ists, and hos­pi­tals; to improve com­mu­ni­ca­tion between insti­tu­tions; and to reduce health­care costs.”

    Siis effi­cient and cost sav­ing — joten tätä pitää vas­tus­taa, ide­ol­o­gisin perustein, mut­ta käytän­nöl­lisessä Sak­sas­sa ote­taan uusiokäyttöön.

    Vastaa

20. Ter­veysase­ma, ter­veyskeskus, lääkärikeskus jne. on lop­pu­jen lopuk­si ain­oa toimi­va peruster­vey­den­huol­lon malli. Ter­veyskeskuk­sia on muren­net­tu työter­vey­den­huol­lol­la, yths:llä sun muil­la. Kun­nat ohjaa­vat resursse­ja liian usein potkuhallei­hin sen sijas­ta, että lait­taisi­vat peruster­vey­den­huol­lon kun­toon. Van­ha val­tiono­su­usjär­jestelmä 80-luvul­la saat­toi olla jonkun mielestä menoau­tomaat­ti, mut­ta siihen sen­tään sisäl­tyi val­tion kon­trol­li raho­jen käytöstä tarkoitet­tuun tarkoituk­seen. Ongel­ma näyt­tää vain pahenevan kun­nis­sa, kun toim­into­ja yhtiöitetään. Verora­haa käytetään, että joku pääsee leikkimään toimitusjohtajaa.

    Vastaa

21. “Kyl­lä vaan saa heti aamus­ta ruve­ta soit­ta­maan, jos halu­aa saman päivän aikana päästä…”

    Kään­tykää kaikin mokomin val­it­se­manne yksi­tyisen lääkäri­ase­man puoleen ja vaatikaa väl­itön­tä lääkäri­in pääsyä. Vaatikaa myös, että kaiken teitä koske­van tiedon “pitäisi näkyä siel­lä koneel­la”. Muis­takaa vaa­tia kaikkea mah­dol­lista, ihan vaan var­muu­den vuok­si, sil­lä nythän ollaan haaskalla, ja jo huomen­na voi olla niin, ettei mitään enää olekaan. Sil­loin muis­takaa kään­tyä niit­ten jakkupukuis­ten oikeusasi­ami­esten puoleen ja vaa­tia luon­toa ja maail­mankaikkeut­ta täyt­tämään tei­dän “oikeutenne”.

    Vastaa

22. Suomen malli on varsin keskinker­tainen ver­tailuis­sa muiden Euroopan maid­en kanssa.

    http://www.healthpowerhouse.com/files/Report%20EHCI%202009%20091005%20final%20with%20cover.pdf

    Parhaim­mille sijoille hin­ta/laatu-suh­teessa yltää näköjään otta­mal­la yksi­tyiset palvelun­tar­joa­jat mukaan tasaver­taisi­na palvelun­tuot­ta­ji­na (ilman palveluseteli yms. sään­nöste­lyjär­jestelmiä) ja lait­ta­mal­la peli­in riihikuiv­aa rahaa. Näin saadaan myös kaikille tulolu­okille tasa-arvoinen järjestelmä.

    Illu­u­sio Suomen “hyvästä ja hal­vas­ta” jär­jestelmästä voidaan uno­htaa. Se, mik­si Suomel­la ei rikkaana län­si­maana ole kykyä lait­taa panok­sia ter­vey­den­huoltoon parhaiden lail­la onkin jo toinen juttu. 

    Esimerkik­si Sak­sa taitaa verot­taa kansalaisi­aan pienistä tuloista alka­en huo­mat­tavasti Suomea ankaram­min, kun ote­taan huomioon veron päälle perit­tävä sairausvakuutusmaksu.

    http://www.parmentier.de/steuer/steuer.htm?wagetax.htm

    Vastaa

23. Ei kai ter­veyskeskuk­sis­sa noin jär­jestelmänä ole suur­takaan vikaa?
    Ter­veys- ja sairaan­hoitopalvelu­jen suurku­lut­ta­jana voin tode­ta, että asi­akkaalle koke­mus yksi­tyisel­lä lääkäri­ase­mal­la on jok­seenkin sama. Ei se voi lääkärillekään kovin eri­lainen olla — ja kuitenkin lääkärit inhoa­vat terveyskeskustyötä.
    Ehkä ensi­askeleena voisi romut­taa koko virkalääkäri­jär­jestelmän ja ottaa käyt­töön nor­maalin työ­suh­teen, samal­la taval­la kuin yksi­ty­isil­lä lääkäri­asemil­la tai keikkalääkäri­fir­moil­la — ja suoritepalkkaus. Kyl­lä tehoa löytyisi!
    Virkavas­tu­uhan on täyt­tä pup­pua, ei sitä ole niil­lä keikkalääkäreil­läkään, jot­ka hom­mat sit­ten hoita­vat terveyskeskuksissa.

    Vastaa

24. Raimo K:

    British Med­ical Jour­nal: “State owned health cen­tres (poli­clin­ics) were one com­po­nent of pri­ma­ry health care in for­mer East Ger­many, hous­ing gen­er­al and spe­cial­ist doc­tors and den­tists. This inte­grat­ed mod­el was effi­cient and cost sav­ing: facil­i­ties and lab­o­ra­to­ries were shared, alter­na­tive treat­ment and pre­ven­tion strate­gies were coor­di­nat­ed, and refer­rals to spe­cial­ists were well mon­i­tored, as well as each patient’s case.”

    Meille ilmeis­es­ti kopi­oiti­in Itä-Sak­san ter­veyskeskuk­set huonos­ti, kos­ka tuo kiitet­ty yleis- ja erikois­lääkärei­den inte­graa­tio puut­tuu, ja ter­veyskeskuk­sis­sa on vain yleislääkäreitä.

    Vastaa

25. Meil­lähän olisi jo toi­vi­va suoritepalkkuk­sen osa, nimit­täin toimen­pide­palkkiot. Lääkärit eivät vaan väl­itä merk­itä niitä, joten ne jot­ka merk­it­sevät, eivät yleen­sä saa niitä, kos­ka “ei tääl­lä ennenkään ole noin paljon maksettu”.
    Ne tarkoitet­ti­in aikoinaan merkit­täväk­si osak­si palkkaa, mut­ta ovat taan­tuneet nöyryyt­täviksi karkki­ra­hoik­si, kun niitä ei merk­itä. Lääkärit eivät tunne niitä, eivät viit­si käyt­tää niitä, ja yleen­sä eivät edes tiedä, mis­tä tmp-palkki­oluet­telon löytää. Asia kiin­nos­taa har­vo­ja, kos­ka vain suo­lakai­vok­sis­sa ja paljon päivys­tämäl­lä niiden määrä alkaa vas­ta kas­vaa jyrkästi, ja sel­l­aisia KVTESS:in alaisia lääkäre­itä tuol­lai­sis­sa pis­teis­sä ei enää paljon ole, vaan ne hoide­taan höynäyte­ty­il­lä keikkalääkäreil­lä, jot­ka tekevät urakkatyötä tun­tipal­ka­lla kuvitellen naivisti vielä voit­ta­vansakin siinä.

    Vastaa

26. Raimo K:

    Ehkä ensi­askeleena voisi romut­taa koko virkalääkäri­jär­jestelmän ja ottaa käyt­töön nor­maalin työ­suh­teen, samal­la taval­la kuin yksi­ty­isil­lä lääkäri­asemil­la tai keikkalääkäri­fir­moil­la – ja suoritepalkkaus. 

    Har­va lääkäri on yksi­tyisel­lä lääkäri­ase­mal­la työ­suh­teessa. Suurin osa ammat­in­har­joit­ta­jana eli yrit­täjänä vuokraa tilat lääkärikeskuk­selta. Eli lääkäri on itse lääkärikeskuk­sen asiakas.

    Vastaa

27. eggo: Har­va lääkäri on yksi­tyisel­lä lääkäri­ase­mal­la työ­suh­teessa. Suurin osa ammat­in­har­joit­ta­jana eli yrit­täjänä vuokraa tilat lääkärikeskuk­selta. Eli lääkäri on itse lääkärikeskuk­sen asiakas.

    Onhan niitä, mut­ta tuskin suurin osa — ei ainakaan tääl­läpäin. Ehkä pienem­mil­lä asemil­la, mut­ta nehän katoavat.

    Vastaa

28. Raimo K: Onhan niitä, mut­ta tuskin suurin osa – ei ainakaan tääl­läpäin. Ehkä pienem­mil­lä asemil­la, mut­ta nehän katoavat.

    Vain osa työter­veyslääkäreistä on työ­suh­teessa. Lop­ut ammat­in­har­joit­ta­ji­na. Ihan koko Suomessa.

    http://www.diacor.fi/toihin-diacoriin/diacor-ammatinharjoittajalle.html

    http://www.mehilainen.fi/l%C3%A4%C3%A4k%C3%A4reille/vastaanoton-pit%C3%A4minen/ammatinharjoittajaksi-mehil%C3%A4iseen?loc=40

    http://www.laakarikeskusaava.fi/meille-toihin/ammatinharjoittajaksi

    Vastaa

29. Luon­to ajaa lop­ul­ta toimi­vaan jär­jestelmään! Län­si­mais­sa (Sak­sa, Ran­s­ka…) yleis­es­ti on käytössä toim­inta­malli: Jos ihmi­nen halu­aa men­nä lääkäri­in, niin hän menee sinne — siis vähän samaan malli­in kuin esim. kam­paa­jalle! …kuvitelkaa jos meil­lä olisi kun­nit­tain “kam­paamokeskuk­set”, niin mitä siitä tulisi?

    Vastaa