Kadun avaamismaksu nyt!

Yksi Helsin­gin tärkeim­mistä pyöräteistä kul­kee Sörnäis­ten rantatieltä Kulosaaren sil­lalle. Se pan­ti­in poik­ki pyöräi­lykau­den alka­es­sa, kos­ka pyöräti­etä olti­in lev­en­tämässä. Paik­ka oli hyvin vaar­alli­nen. Pyöräil­i­jöille tuli kier­totie, joka piden­si matkaa noin kahdel­la min­uu­til­la ja vaaran­si renkaat. Tätä yrit­ti kestää, olti­in­han pyöräti­etä parantamassa.

Aika pian oli pyörätie leven­net­ty, mut­ta edelleen se pysyi aidat­tuna ja pyörät ohjat­ti­in kier­totielle. Kos­ka väylä oli kuitenkin kulkukelpoinen, moni kier­si aidat, minkä seu­rauk­se­na aidoista tehti­in vankem­mat. Tie aidat­ti­in, kos­ka tarkoituk­se­na oli purkaa vaar­alli­nen ylikulkusil­ta, aivan aiheel­lis­es­ti. Tuo purku­työ ei ollut mikään syy katkaista koko pyöräti­etä, kos­ka työ­maan pystyi fil­lar­il­la hyvin kiertämään. Ehkä sil­loin men­ti­in kat­u­alueelta ton­tin puolelle, mut­ta tont­ti lie­nee kaupun­gin omis­ta­ma. Jat­ka lukemista “Kadun avaamis­mak­su nyt!”

Ilmastonmuutosta ei voi pysäyttää?

(Kir­joi­tus on julka­istu 11.8.2012 Suomen Kuvale­hdessä Näkökul­ma-pal­stal­la. Jouduin lehteen lyhen­tämään artikke­li aika paljon. Tässä se on vähän pidempänä. )

 

Ilmas­ton läm­pen­e­m­i­nen pitäisi pysäyt­tää kah­teen asteeseen tai peli on menetet­ty. Kak­si astet­takin merk­it­see suurten riskien hyväksymistä, mut­ta tiukem­paa tavoitet­ta pide­tään epärealistisena.

Maail­man eturiv­in ympäristöjour­nal­is­tei­hin kuu­lu­va Bill McK­ibben osoit­taa artikke­lis­saan Glob­al Warm­ing’s Ter­ri­fy­ing New Math, että kah­den asteen raja ylitetään läh­es var­masti. Kir­joit­ta­ja halu­aa ilmeis­es­ti puhutel­la nuorisoa, kos­ka julka­isi artikke­lin­sa yhdys­val­ta­laises­sa pop­u­laarikult­tuuri­in keskit­tyvässä Rolling Stone ‑lehdessä. Jat­ka lukemista “Ilmas­ton­muu­tos­ta ei voi pysäyttää?”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.8.2012

Lau­takun­ta oli vähän kesäterässä ja sik­si paljon asioi­ta jäi pöy­dälle. Eri­tyis­es­ti minä olin kesäterässä, kos­ka net­tiy­hteyteni ei ollut toimin­ut enkä ollut voin­ut kun­nol­la valmistautua.

Telakkaran­nan asemakaava

Pan­ti­in pöy­dälle peräti parik­si viikok­si Vasem­mis­toli­iton pyyn­nöstä. Tähän liit­tyy myös kult­tuuripoli­ti­ikkaa, sil­lä Elmun tilat ovat alueel­la ja ne pitäisi taas siirtää uuteen raken­nuk­seen.  Aika paljon on rahaa palanut van­han, nyt puret­tavak­si kaavail­lun kun­nos­tamiseen. Helsin­gin päätök­sen­teon siilou­tu­mi­nen näkyy tässä hyvin. Me emme voi kaaval­la taa­ta tilo­ja Elmulle, vaik­ka kuin­ka halu­aisimme, kos­ka joku toinen päät­tää tilo­jen käytöstä. Asi­at oli­si­vat parem­min, jos siir­ty­isimme kaupung­in­hal­li­tuk­ses­sa min­is­ter­i­malli­in. Kaupung­in­hal­li­tus koos­t­u­isi tärkeimpi­en lau­takun­tien puheen­jo­hta­jista. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 14.8.2012”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 14.8.2012

Nyt se taas alkaa. Syksy on tullut.

Telakkaran­nan kaava

Tämä oli meil­lä vajaa vuosi sit­ten luon­nok­se­na, jol­loin vedet­ti­in mah­dol­liset poli­it­tiset lin­jat. Nyt kaa­va on valmis­tunut teknis­es­ti mut­ta sisäl­löltään jok­seenkin saman­laise­na – näin ole­tan. Lau­takun­nan esit­telystä selvin­nee, onko tähän tehty muu­tok­sia, jot­ka antaisi­vat aihet­ta hark­in­taan. Alue siir­retään samal­la osak­si Punavuor­ta. Asun­to­ja tulee noin 18 000 ker­rosneliön ver­ran (400 asukas­ta) jas liiketi­laa, saman ver­ran. Sen voi toteut­taa hotel­li­na. Kun esi­tys­lis­tas­sa oikein san­o­taan, että pysäköin­tipaikoista tulee kalli­it­ta, niin var­maan ne sit­ten ovat kalli­ita. Tämä on van­ha riita: pitääkö kaaval­la pakot­taa rak­en­ta­maan pysäköin­tipaikko­ja, joista tulee niin kalli­ita, ettei kukaan juuri niitä ottaisi käyt­töön, jos jou­tu­isi itse mak­samaan. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 14.8.2012”

Kreikan tie olkoon meidänkin tiemme?

Timo Soi­ni on men­nyt sanomaan, ettei oman auton käyt­töko­r­vausten ylikom­pen­saa­tioon pidä puut­tua, kos­ka vero­jen mak­sami­nen on perin ikävää ja alen­taa halua tehdä työtä. On ihan kiva, jos ei itse tarvitse mak­saa vero­ja, mut­ta se tarkoit­taa valitet­tavasti, että ne verot jäävät jonkun muun mak­set­tavak­si. Kreikas­sa Soinin oppia on nou­datet­tu vuosia ja ne verot uhkaa­vat jäädä mei­dän maksettavaksemme.

Jos menee oma­l­la autol­laan ter­veyskeskuk­seen, kohtu­ullisi­na matkas­ta aiheutuvina kus­tan­nuksi­na kor­vataan 20 sent­tiä kilo­metriltä. Jos ajaa fir­man ajo­ja oma­l­la autol­laan, se mak­saakin yhtäkkiä 45 sent­tiä kilo­metriltä. Sel­l­aista laskel­maa ei löy­dy, että autol­la ajami­nen olisi oikeasti noin kallista, jos ajok­ilo­me­tre­jä tulee kym­meniä tuhan­sia kilo­me­tre­jä vuodessa. Nyt raja on pan­tu 15 000 kilo­metri­in. Kos­ka oma auto on myös omas­sa käytössä, on kohtu­ullista olet­taa, että noi­ta omia ajo­ja tulee vaikka­pa 10 000 kilo­metriä. Kuka tahansa voi käy­dä kat­so­mas­sa autoli­iton laskurista, paljonko autol­la ajami­nen mak­saa, jos kilo­me­tre­jä tulee yli 25 000 kilo­metriä vuodessa. Kyse on räikeästä ylikom­pen­saa­tios­ta. Autol­la aja­mal­la tien­aa vero­ton­ta palkkaa.

Henkilökuntamitoitus vanhuspalvelulakiin?

Sivistynyt maa kohtelee van­huk­si­aan sivistyneesti. Van­hus­ten­hoito on Suomes­sa keskimäärin vähin­tään tyy­dyt­täväl­lä tasol­la, mut­ta on valitet­tavia poikkeuk­sia. Van­hus­palvelu­lail­la halu­taan tur­va­ta yhtäläiset oikeudet van­huk­sille siitä riip­pumat­ta, mis­sä kun­nas­sa he asu­vat. Pitäisikö laki­in ottaa myös sito­va henkilöstömi­toi­tus? Henkilöstömi­toi­tus on tehokas, mut­ta varsin köm­pelö tapa toimia. Jat­ka lukemista “Henkilökun­tami­toi­tus vanhuspalvelulakiin?”

Se toimii taas!

Blogilla oli aika pitkä katkos.

Web­hotellin pitäjän palvelin meni oiko­su­lun seu­rauk­se­na ns. päreik­si viikko sit­ten sun­nun­taina. Uusi härväke saati­in oitis paikalle, mut­ta var­muusko­pi­on palaut­ta­mi­nen takkuili jostain syys­tä. Viikon hil­jaise­lo lähen­telee val­takun­nal­lista kärk­i­t­u­losta, mut­ta nyt se siis toimii.

 

Mukavat kaupungit menestyvät

(Kir­joi­tus on julka­istu kolumn­i­na Savon Sanomis­sa 28.7.2012)

Keskisu­uret kaupun­git tar­joa­vat asukkailleen sym­pa­at­tisen ja ekol­o­gis­es­ti ter­veen elinympäristön. Kolmekym­men­tä­tuhat­ta asukas­ta riit­tää taka­maan kau­pal­liset palve­lut ja tyy­dy­tys­tä kult­tuurin nälkään. Kaupun­ki mah­tuu pienelle alalle, joten kaik­ki on lähel­lä. Monille työ­paik­ka, kau­pat ja koulut ovat käve­ly­matkan sisäl­lä.   Ympäristö ja ilmake­hä kiit­tävät. Eikä mökille jär­ven­ran­nallekaan ole pitkä mat­ka. Jat­ka lukemista “Muka­vat kaupun­git menestyvät”

Halpa korko, kiinteistökupla, ja asunnon hinnan verotuki

Euroopan ongel­mat johtu­vat pitkälti kiin­teistöku­plas­ta, jon­ka aiheut­ti halpo­jen euroko­rko­jen työn­tymi­nen Etelä-Euroop­paan. Sitä ajatellen tun­tuu nurinkuriselta, että tau­tia paran­netaan pitämäl­lä korko­ja edelleen hyvin alhaal­la, itse asi­as­sa reaa­liko­rko on jo negati­ivi­nen. Voidaan tietysti tehdä hyvin harhaop­pinen kysymys, onko hal­pa keskus­pankki­ra­ha paras tapa toteut­taa rahapoli­it­tista elvy­tys­tä, mut­ta täl­lä kysymyk­sel­lä joutuu hel­posti harhaopin tielle. Jat­ka lukemista “Hal­pa korko, kiin­teistöku­pla, ja asun­non hin­nan verotuki”

Mitä euroalueella tulisi tehdä?

Seu­raa­va hah­motel­ma on kesämökin teras­sil­la kir­joitet­tu hyvin alus­ta­va hah­motel­ma, jota var­maankin joudun palaut­teen jäl­keen paljonkin muut­ta­maan. Julkaisen raak­ileen, kos­ka olen tuskas­tunut siitä, ettei euroalueen tule­vaisu­ud­es­ta käy­dä Suomes­sa mitään keskustelua, vaan kaik­ki keskustelu tyre­htyy omaan napaan tui­jot­tamiseen. Jonkun on se aloite­ta­va, vaik­ka raak­ileel­la. Jat­ka lukemista “Mitä euroalueel­la tulisi tehdä?”