Vielä jäi korjattavaa

Hal­li­tuk­sen osinkover­ou­ud­is­tus las­kee yrit­täjinä työtä teke­vien ylin­tä mar­gin­aaliv­eroa kymmenel­lä pros­en­til­la. Asiana­ja­jat ja yksi­tyisen sek­torin lääkärit esimerkik­si hyö­tyvät tuhan­sia euro­ja vuodessa. Tämä ei voi olla tarkoitus.

Hal­li­tus onnek­si kor­jasi kovin epäon­nis­tunut­ta yri­tysveroe­si­tys­tään. Yksi kor­jat­ta­va asia vielä jäi kor­jat­tavak­si, vaik­ka min­ulle henkilöko­htais­es­ti tehty ratkaisu olisikin hyvin edullinen.
Min­ul­la on luen­noin­tia ja muu­ta keikkatyötä varten oma yri­tys, Tietokeino Oy siitä yksinker­tais­es­ta syys­tä, että keikkailus­ta verokir­jal­la ei tulisi mitään, kun työ­nan­ta­jia olisi kym­meniä ja tulon­hankkimis­meno­ja koi­tu­isi tolkut­toman paljon. Nyt kun olen eduskun­nas­sa, yri­tyk­seni on luon­nol­lis­es­ti vähän kesan­nol­la. Olet­taisin, että jokaisel­la asiana­ja­jal­la var­maanikin on samas­ta syys­tä yri­tys kuten myös useim­mil­la remont­tireiskoil­la. Jat­ka lukemista “Vielä jäi korjattavaa”

Oden yritysverouudistus

On myön­net­tävä, että hal­li­tuk­sen yri­tysveropäätös tuli ainakin min­ulle täysin puskas­ta. Vähän post fes­tum yritän hah­motel­la, mitä min­un mielestäni olisi pitänyt tehdä.

Miten yrittäjiä pitäisi verottaa?

  • Yhteiskun­ta men­estyy parem­min, jos se houkut­telee aloitekyky­isiä ihmisiä yrit­täjik­si. On järkevää ja kohtu­ullista verot­taa yri­tys­toimin­nas­saan onnis­tuneen yrit­täjän tulo­ja lievem­min kuin samoi­hin tuloi­hin yltävää palka­nsaa­jaa, kos­ka epäon­nistues­saan yrit­täjän osa on palka­nsaa­jaa huonom­pi. Jos onnis­tu­jan osa on sama kuin palka­nsaa­jan ja epäon­nis­tu­jan huonom­pi, kan­nat­taa ryhtyä palka­nsaa­jak­si. Tähän tarkoituk­seen riit­tää kan­nustin, jos­sa lievem­mäl­lä vero­tuk­sel­la on jokin nor­maalin per­heen vuosi­bud­jet­ti­in ver­rat­tavis­sa ole­va ylära­ja. Viimek­si se oli 60 000 euroa vuodessa, mut­ta voisi se olla vähän korkeampikin, sil­lä onhan yri­tyk­sen palkatun johdon ansio­ta­sokin korkeampi. Jat­ka lukemista “Oden yritysverouudistus”

Juhana ja Ode: Laajempia uudistussuuntia

Tämä viimeinen luku on pääasi­as­sa Juhana Var­ti­aisen kir­joit­ta­ma, mut­ta julkaisen sen silti oma­l­la blogillani, kos­ka onhan se osa yhteistä raport­ti­amme. Oma jän­nit­teen­sä sisäl­tyy tässä kan­natet­tavaan akti­iviseen työvoimapoli­ti­ikkaan ja peri­aat­teeseen, että työt­tömyys­tur­va on vastik­keel­lista – siihen siis kuu­luu velvol­lisu­us osal­lis­tua työvoimapoli­it­tiseen koulu­tuk­seen ja ottaa vas­taan työtä, jos sitä tar­jo­taan joko avoimil­la työ­markki­noil­la –sekä min­un muis­sa yhteyk­sis­sä aja­maani perus­tu­loa­jat­telu­un, jos­sa työn vas­taan­ot­ta­mi­nen on tehty niin kan­nat­tavak­si, ettei siihen tarvitse erik­seen pakot­taa.  Tästä tulee var­maankin uusi postaus. Itse halusin lisätä suosi­tuk­si­in selvi­tyk­sen toimen­pitei­den vaikut­tavu­ud­es­ta, kos­ka siitä on kovin vähän kun­nol­lista tutkimusti­etoa saatavis­sa, vaik­ka rahaa palaa paljon. 

Vaik­ka meitä on syytet­ty mata­la­palkkay­hteiskun­nan ajamis­es­ta, tässä luvus­sa sanoudu­taan selkeästi irti sak­salai­sista Harz-reformeista, jot­ka ovat kyl­lä siisti­neet työt­tömyys­luku­ja, mut­ta luoneet suuret työssä käyvien köy­hien pysyvän tun­tuisen alalu­okan. Tämä saat­taa ennen pitkää heiken­tää kansan­talout­ta, kos­ka kovin paljon ihmisiä jää loukku­un läh­es tuot­ta­mat­tomaan työhön. Pohjo­is­mainen –  tai pitäisikö sanoa skan­d­i­naavi­nen – malli on parem­pi, kos­ka siinä nos­te­taan ihmisiä suurem­mal­la toden­näköisyy­del­lä työt­tömyy­destä korkea­tuot­toiseen työhön, jos­ta saa kun­nol­lista palkkaa. 

Suo­raan raportista:

Laa­jem­pia uud­is­tus­su­un­tia Jat­ka lukemista “Juhana ja Ode: Laa­jem­pia uudistussuuntia”

Irtisanomissuoja pienyrityksissä

Sopi­va irti­sanomis­suo­ja on tas­apain­oilua kah­den tavoit­teen välil­lä. Työn­tek­i­jän kannal­ta irti­sanomis­suo­ja on ymmär­ret­tävästi hyvä asia, mut­ta työt­tömän kannal­ta huono asia, kos­ka se nos­taa kyn­nys­tä palkata työvoimaa. On ilmeistä, että päädyt­täisi­in eri tulok­seen, jos asi­aa kat­sot­taisi­in vain suurten tai vain pien­ten yri­tys­ten kannal­ta. Pienelle yri­tyk­selle irti­sanomisen vaikeus merk­it­see suh­teessa suurem­paa riskiä, kos­ka epäon­nis­tuneen rekry­toin­nin jäl­keen palkat­ulle henkilölle on pienen yri­tyk­sen sisältä vaikea löytää hänelle sopi­vaa tehtävää. Niin­pä irti­sanomis­suo­jan hai­tat työl­listymisen estäjänä ovat pienis­sä yri­tyk­sis­sä suurem­mat kuin pienis­sä. Tämä on monis­sa mais­sa johtanut siihen, että irti­sanomis­suo­ja on pienis­sä yri­tyk­sis­sä säädet­ty heikom­mak­si kuin suuris­sa.     

Suo­raan raportis­tamme: Jat­ka lukemista “Irti­sanomis­suo­ja pienyrityksissä”

Juhana ja Ode: Koulutustyösuhde

Oppisopimusk­oulu­tus­ta käytetään Suomes­sa aivan liian vähän. Se on hyvä tapa oppia sel­l­aisel­la, joka ei kir­jo­jen ja luokkaopetuk­sen paris­sa viihdy. Yri­tyk­set vieroksu­vat tätä, kos­ka pitävät mak­set­tavaa palkkaa kovin suure­na suh­teessa yri­tyk­selle koulutet­tavas­ta koitu­vaan net­to­hyö­tyyn, mut­ta vielä enem­män vieroksu­taan sitä, että oppisopimusk­oulutet­ta­van irti­sanomis­suo­ja on huo­mat­tavasti parem­pi kuin muiden työhön otet­tavien, jot­ka voidaan koe­jan puit­teis­sa irti­sanoa melkein syytä ilmoit­ta­mat­ta. Yri­tys­ten val­i­tuk­si­in palkan suu­ru­ud­es­ta on huo­mat­ta­va, että yleen­sä oppisopimus­suhdet­ta tue­taan palkkat­uel­la, joka on noin 700 euroa kuussa. 

On käynyt ilmi, että tämä kuu­luu kohtaan tehdään jo. TEM:ssä ruot­salaistyy­li­nen koulu­tustyö­suhde on jo valmis­telus­sa. Jat­ka lukemista “Juhana ja Ode: Koulutustyösuhde”

Helsinki, Olkiluoto 4 ja Fennovoima

Helsin­gin kaupung­in­val­tu­us­to myön­si eilen 30 miljoon­aa euroa lisää rahaa Olk­ilu­o­to 3:n rahoit­tamiseen. Rahaa tarvi­taan lisää, kos­ka pro­jek­ti venyy. Mie­lenki­in­toisem­paa kuin se, kan­nat­taako Helsin­gin roikkua mukana Olk­ilu­o­to 3:ssa, on kan­nat­taako kaupun­gin men­nä mukaan Olk­ilu­o­to 4:än.

Helsin­ki ei sinän­sä tarvitse ydin­voimaloiden tuot­ta­maa sähköä mihinkään. Kaupun­ki on voimalois­sa mukana sijoit­ta­jana. Nämä omis­tuk­set ovat peräisin ajal­ta ennen markki­na­t­alout­ta, jol­loin ener­giantuotan­nos­sa markki­nat eivät toim­i­neet. Kaupun­gin piti omis­taa saha Heino­las­sa, jot­ta olisi puu­tavaraa rak­en­tamiseen ja vesivoimaloi­ta pohjoises­sa, jot­ta kaupunki­in saati­in sähköä. Eril­lisiä sähköä tuot­tavia voimaloi­ta kaupun­gin on yhtä tarpeel­lista omis­taa kuin omis­taa saha Heino­las­sa. Kaukoläm­pöä tuot­ta­vat voimalat ovat asia erik­seen. Niis­sä on kyse luon­nol­lis­es­ta monop­o­lista, jol­laisen vain hölmö myy pois. Jat­ka lukemista “Helsin­ki, Olk­ilu­o­to 4 ja Fennovoima”

Asukaspysäköinnin hintaa pakoon Espooseen?

Net­tikeskusteluis­sa on väläytet­ty sitäkin, että asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen takia suuri määrä ihmisiä tulee muut­ta­maan Töölöstä Espooseen. Tätä on vaikea uskoa. Muut­to toisi jo nyt run­saat sata ton­nia rahaa asun­to­jen hin­to­jen erona. Tähän ver­rat­tuna se pelät­ty 560 euroa vuodessa on aika pikku­ra­haa. Jos se on rahas­ta kiin­ni, kan­nat­taisi muut­taa jo nyt. Jat­ka lukemista “Asukaspysäköin­nin hin­taa pakoon Espooseen?”

Asukaspysäköintitunnuksen hinta

Pysäköin­tipoli­ti­ikan uud­is­tuk­ses­sa pää­paino on pop­ulis­tis­es­ti kohdis­tunut asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen hin­taan. Jotenkin huomio kiin­nit­tyy aina lil­lukan­var­si­in, kun tehdään suur­ta uud­is­tus­ta. Helsingis­sä investoidaan uusi­in pysäköin­tipaikkoi­hin noin sata miljoon­aa euroa vuodessa, ja osa tuos­ta rahas­ta haaskau­tuu huono­jen määräys­ten takia. Jos asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen hin­taa nos­te­taan 500 eurol­la vuodessa, siitä ker­tyy rahaa vuosit­tain noin kymme­nen miljoon­aa euroa. Jat­ka lukemista “Asukaspysäköin­ti­tun­nuk­sen hinta”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 26.3.2013

Keskus­puis­ton ase­makaa­va Pirkkolassa

Hyväksyt­ti­in yksimielis­es­ti muu­tok­sit­ta. Vähän jäi ihmettelemään sitä, että kun aluet­ta ei ole kaavoitet­tu tähän asti lainkaan, miten ne suuret raken­nuk­set uima­hallei­neen on sinne oikein tulleet.

Pysäköin­tipoli­ti­ik­ka

Asi­as­ta keskustelti­in pitkään ja pääosin rak­en­tavas­sa hengessä. Pöy­dälle seu­raavaan kok­ouk­seen, joka on kah­den viikon päässä. Teen eril­lisen postauk­sen tuos­ta pysäköin­tipoli­ti­ikas­ta. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 26.3.2013”

Juhana ja Ode: ikääntyneet työntekijät

Nämä suosi­tuk­set nou­dat­ta­vat raport­timme lin­jaa: mis­sä työ­markki­nat ovat epä­tas­apain­os­sa, niitä on tuet­ta­va taval­la, joka lisää työllisyyttä.

Ikään­tyvä työntekijä

Työ­nan­ta­jat kart­ta­vat ikään­tyneitä työn­tek­i­jöitä. Yli 50-vuo­ti­aana työt­tömik­si joutunei­den on vaikea saa­da uut­ta työ­paikkaa, ja moni yri­tys ostaa ikään­tyneitä pois yri­tyk­ses­tä melko kalli­iden kul­tais­ten käden­puris­tusten avul­la. Yli 63-vuo­ti­aiden toiv­otaan sun­nun­taipuheis­sa yleis­es­ti jatka­van töis­sä edelleen, mut­ta käytän­nössä yri­tyk­set ovat kovin halut­to­mia mukaut­ta­maan työte­htäviä ikään­tyneille sopiviksi.[1] Tämä on erään­laista pas­si­ivista eläk­keelle savus­tamista. Jat­ka lukemista “Juhana ja Ode: ikään­tyneet työntekijät”