EVAn raportissa suositellaan, että kaavoitus olisi ylimalkaisempaa ja rakennussuunnittelu jätettäisiin kokonaan rakennusliikkeille. Laadunvarmistus tapahtuisi rakennuslupavaiheessa. Kaavoittaja on huono rakennussuunnittelija. Rakennusliikkeiden mielestä yhtä hyvää laatua saisi paljon halvemmalla, ellei tarvitsisi taipua kaavoittajan jäykkiin vaatimuksiin. Jos kaavoittajan ei tarvitsisi miettiä kovin yksityiskohtaisia kaavamääräyksiä, jäisi enemmän aikaa ja resursseja strategisiin valintoihin, jotka kaavoittajalle kuuluvat. Jatka lukemista “Kaavoihin kangistuneet (3): liian yksityiskohtainen kaavoitus”
Mikä olisi paras keino nuorisotyöttömyyden torjumisen tehostamiseksi?
(Vastaukseni HS-raadin kysymykseen)
Lisätään oppisopimusjärjestelyjen painoarvoa koulutuksessa
Oppisopimuskoulutus parantaisi tehokkaimmin juuri niiden nuorten töihin pääsyä, joille se nyt on vaikeinta. Sen ehtoja pitää muuttaa, koska nyt työnantajat eivät uskalla tätä mahdollisuutta käyttää.
= = = =
Joku voi pitää yllättävänä, etten pidä parhaana Juhana Vartiaisen ja minun nimiini pantua nuorisopalkkaa. Esitimme myös muutoksia oppisopimuskoulutukseen, ja tämä on esityksistämme tärkeämpi. Nyt oppisopimuskoulutuksen suurin este on se, ettei sopimusta voi purkaa, vaikka kaikki syyt työsuhteen purkamiseen olisivat olemassa. Työantajat pitävät riskiä liian suurena, kun on kyse huonoin arvosanoin peruskoulusta valmistuneesta, vailla työkokemusta olevasta nuoresta. Jatka lukemista “Mikä olisi paras keino nuorisotyöttömyyden torjumisen tehostamiseksi?”
Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 28.5.2013
Listan voi lukea tästä
Kaupunkisuunnitteluviraston alustava toimintasuunnitelma vuosille 2014 — 2016, vuoden 2014 talousarvioehdotus ja taloussuunnitelmaehdotus vuosille 2014 – 2016
(Pöydältä)
Viraston voimavarat koko ajan pienenevät. Voidaan tietysti kysyä, suunnitellaanko liian pikkutarkasti, mutta ei se nyt niinkään voi olla, että asuntojen rakentaminen (1,5 mrd €/vuosi) on kiinni siitä, onko varaa ostaa mustetta suunnittelijan kynään. Lähiöprojektin rahoittaminen on siirtynyt kiinteistövirastosta kaupunkisuunnitteluvirastoon, mutta rahat ovat unohtuneet kiinteistövirastoon. Jatka lukemista “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 28.5.2013”
Kaavoihin kangistuneet (2) Kaavojen hierarkia
Kaavoitus menee periaatteessa rataa
maakuntakaava -> yleiskaava -> asemakaava -> tontiluovutussopimus
Nämä kaavatasot eivät toimi rationaalisesti niin, että saisimme hyvää yhdyskuntaa. Jatka lukemista “Kaavoihin kangistuneet (2) Kaavojen hierarkia”
Kaavoihin kangistuneet (1) Kaavoituksen ongelmat ovat taloudellisen kasvun este
Aion käydä läpi EVAn raporttia Kaavoihin kangistuneet, jossa suomitaan kaavoituksen nykyisiä ongelmia. Palastelen tämän lukuisiin pieniin kirjoituksiin. Aikaa tähän menee, sillä seuraavat viikot ovat muutoinkin työntäyteisiä. Jatka lukemista “Kaavoihin kangistuneet (1) Kaavoituksen ongelmat ovat taloudellisen kasvun este”
Mieluummin asuntotuotanto seis kun köyhiä Espooseen
Keskiviikon Helsingin Sanomissa oli artikkeli kaavoituksen hitaudesta Espoossa. Siinä oli myös tällainen pätkä:
Espoon hitautta ihmettelee myös SRV:n rakennuttajajohtaja Paavo Hiltunen. Yhtiö on yrittänyt muuttaa kolmikerroksisten rivitalojen kaavaa pienkerrostalotontiksi Saunalahdessa neljä vuotta – tuloksetta.
“Ennakkomarkkinointi todisti, ettei kalliihkoille rivitaloasunnoille ole kysyntä”, Hiltunen perustelee.
Täysin samanlainen tilanne yhtiöllä oli parin kilometrin päässä Kirkkonummen puolella, mutta naapurikunnassa kaavoitus hoituu vikkelästi. “Kaavamuutos viedään läpi runsaassa vuodessa.” Jatka lukemista “Mieluummin asuntotuotanto seis kun köyhiä Espooseen”
Eurokriisin hinta ja perustuslaki
(Kommenttipuheenvuoroni eduskunnassa järjestetyssä seminaarissa Emu ja valtiosäännön rajat)
Eurokriisin hinta Suomelle koostuu pääasiassa, ellei yksinomaan, siitä menetetystä tuotannosta, jonka kriisin tuottama lama on Suomelle aiheuttanut. Oheisessa kuvassa yhtenäinen viiva kuvaa toteutunutta BKT:ta vuoden 2012 hintatasossa ja katkoviiva sitä, mitä se olisi voinut olla ilman kriisiä. Miedonsin kuvaa olettamalla normaalikasvuksi 2,5 %, vaikka kasvu edellisinä vuosina oli ollut keskimäärin 3,2 %.
Nopeusrajoitus kevyen liikenteen väylille?
Vancouverissa on yhdistetyillä pyörä- ja jalankulkuteillä – ainakin osalla niistä – nopeusrajoitus 15 km/h. Tämä sai viraston liikennesuunnittelijat vähän mietteliäiksi. Nizzassa lentokentälle menevällä tiellä oli nopeusrajoitus 20 km/h ja seuraavassa kaupungissa peräti 10 km/h. Tätä jälkimmäistä ei kukaan noudattanut, mikä osoittaa, ettei ihan mitä tahansa kannata yrittää. Jatka lukemista “Nopeusrajoitus kevyen liikenteen väylille?”
Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 21.5.2013
Esityslistaan pääsee tästä.
Erottajan aukio jalankulkijoiden oleskelutilaksi
Erottajan aukio, se missä on mm. bussi 20 päättäri, otetaan jalankulkualueeksi. Bussit siirtyvät muualle, ajoramppi pysäköintiluolasta poistuu, Mannerheimintien yli tulee suojatie, jolloin esimerkiksi Espan pyörätietä kulkeva pääsee yli suoraan, kun nyt pitää kiertää kolmien valojen kautta. Kerrassaan mainio asia.
Jatka lukemista “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 21.5.2013”
Digitaalinen palvelutalous
(Kirjoitus on julkaistu Savon Sanomissa 19.5.2013)
Kiinassa valmistetusta Nokian viidensadan euron älypuhelimesta jää Kiinaan kymmenen euroa eli siis kaksi prosenttia. Näillä puhelimilla Nokia ei ainakaan vielä tee voittoa, joten koko tuo 500 euroa on mennyt matkan varrella kustannuksina eri puolille. Arvolla mitattuna pääosa näistä muista työvaiheista on tehty työpöydän ääressä tietokoneella panemalla bittejä järjestykseen. Valmistusta Kiinassa suomalaisten ei kannata paljon surra kuin ehkä Salossa, sillä Suomeen puhelimen arvonlisäyksestä päätyy yhä kaksikymmentä kertaa enemmän kuin Kiinaan. Jatka lukemista “Digitaalinen palvelutalous”


