Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 5.11. 2013

Rajat­tu raken­nuskiel­to kantakaupungissa

Kan­takaupungis­sa kiel­letään myymälä- liike ja toim­i­tilo­jen muut­ta­mi­nen asuinkäyt­töön yleiskaa­van laa­timista varten. Tämä siis tarkoit­taa, että tule­van yleiskaa­van tavoit­tei­ta ei saa suun­nit­telukaudel­la vaaran­taa. Kiel­to kos­kee kah­ta alin­ta ker­rosta sekä koko raken­nuk­sen käyt­tö­tarkoituk­sen muutosta.

Tämä on vähän monipi­ip­puinen jut­tu. Ymmär­rän hyvin tarkoituk­sen säi­lyt­tää katu­var­sikaup­po­ja, kahviloi­ta ja muu­ta kivaa kan­takaupungis­sa, mut­ta en täysin sitä, että pitäisi puo­lus­taa toimis­to­ja asum­ista vas­taan. Toimis­toti­las­ta on suuri pula, mut­ta niin on asun­nois­takin. Kan­takaupun­gin parhail­la toimis­toalueil­la toimi­s­toneliön hin­ta hakkaa asuin­neliön men­nen tullen, mut­ta vähän syr­jem­mäl­lä asia on toisin päin. Minus­ta poten­ti­aaliset yri­tyk­set ja asukkaat ovat parhai­ta määräämään, mikä sopii asumiseen ja mikä toimis­toik­si. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 5.11. 2013”

Mitä Suomen pitäisi tavoitella suhteissaan Venäjään?

Vas­tauk­sen HS-raadin kysymykseen.

Kan­natan viisum­i­va­paut­ta, mut­ta en suur­in­vestoin­tien houkut­telemista Venäjältä Suomeen.

Viisum­i­va­paus merk­it­sisi val­taisaa nousua tur­is­mille molem­pi­in suun­ti­in. Pelko, että sen mukana maa­han tulisi pahik­sia on aika turha, kos­ka pahik­sil­la on jo kanavien­sa kaut­ta han­ki­tut viisum­it. Jat­ka lukemista “Mitä Suomen pitäisi tavoitel­la suhteis­saan Venäjään?”

Tulonjaon polarisoituminen

(Kir­joi­tus on julka­istu Suomen Kuvale­hden net­tiver­sios­sa Ykkös­ketju ‑kolumn­i­na)

Suo­mi nousi paris­sa sukupolves­sa luokkav­i­han vaivaa­mas­ta ja laa­jan köy­hyy­den riivaa­mas­ta yhteiskun­nas­ta sopuisak­si kansankodik­si. Voidaan kiis­tel­lä, joh­tuiko tämä poli­it­ti­sista päätök­sistä, ammat­tili­it­to­jen joukkovoimas­ta vai markki­namekanis­min imus­ta. Uskoisin, että tarvit­ti­in niitä kaikkia.

Demokraat­tisin päätöksin on raken­net­tu voimakas­ta sosi­aalipoli­ti­ikkaa. Oikeu­den­mukaisu­udel­la oli kansan selvän enem­mistön tuki. Sitä joudut­ti vielä kom­mu­nis­min pelko, joka sai myös henkises­ti toista mieltä ole­vat myöntymään.

Voidaan keskustel­la siitä, onko ammat­ti­jär­jestö­jen palkkakartel­li hyvä vai huono asia nyky­olois­sa, mut­ta teol­lisu­u­den nousun aikana se näyt­tää olleen vält­tämätön. Ilman ay-liiket­tä olisi juu­tut­tu ei ostovoimaa – ei kasvua ‑ansaan, joka pitää monia mai­ta köy­hyy­dessä Jat­ka lukemista “Tulon­jaon polarisoituminen”

Miten palkoista pitäisi yleensä sopia

Vas­tauk­seni HS-raadin kysymykseen.

Keskusjär­jestö­jen välil­lä (tupo)

Euroalueen jäse­nenä Suomen on alis­tut­ta­va euro­maid­en väliseen Sak­san johta­maan kil­pailu­un työvoimakus­tan­nusten pitämis­es­tä mata­lana. Sik­si on voita­va sopia hyvin pienistä palkanko­ro­tuk­sista, ja se on mah­dol­lista vain tuposopimuksissa.

Kas­va­va osa työvoimas­ta tekee sel­l­aista työtä, ettei se ole stan­dar­d­oitavis­sa TES:in mukaisi­in kat­e­go­ri­oi­hin. Kas­va­va osa, lähin­nä samo­ja ihmisiä, on myös työ­markki­na-ase­mal­taan niin vahvo­ja, etteivät he tarvitse sopimus­suo­jaa, vaan pär­jäävät hyvin henkilöko­htai­sis­sa neu­vot­teluis­sa työ­nan­ta­jan kanssa. Hei­hin ei pitäisi soveltaa koko jär­jestelmää. Jat­ka lukemista “Miten palkoista pitäisi yleen­sä sopia”

Mitä tehdä Vallisaarelle ja Kuninkaansaarelle?

vallisaari

Puo­lus­tusvoimat luovut­taa parin vuo­den päästä Val­lisaaren ja Kuninkaansaaren sivi­ilikäyt­töön. Ne menevät aluk­si met­sähal­li­tuk­selle, mut­ta kaavoitus­val­ta on Helsingillä. Mitä tehdä Helsin­gin edustal­la saar­ille, joiden koko on yhteen­sä noin 120 hehtaaria? Jat­ka lukemista “Mitä tehdä Val­lisaarelle ja Kuninkaansaarelle?”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 22.10.2013

Kok­ouk­sen aluk­si lau­takun­ta sai infor­maa­tio­ta Pis­araradan suun­nit­te­lu­ti­lanteesta. Ei puu­tu enää kuin rahat.

Yleiskaa­van visio

Saati­in vielä ker­ran selkeä esit­te­ly, mut­ta aineis­toon oli kyl­lä jo tutus­tut­tu. Kokoomus pyysi pöy­dälle jouluku­un alku­un voidak­seen käsitel­lä sitä ryh­mässä. Se on tietysti kovin demokraat­tista, mut­ta vähän pelkään kovin tas­apak­sua tulosta, kun ihmisille lyödään kylmiltään eteen kohta­laisen val­lanku­mouk­selli­nen suunnitelma.

Kalasa­ta­man keskuk­sen pysäköintiluola

1100 pysäköin­tipaikkaa noin 55 miljoon­al­la eurol­la. Han­ket­ta toteut­tanut SRV on suun­nitel­lut tämän ihan itse, joten jos halu­a­vat mak­saa, mak­sa­vat. Kalasa­ta­man kaavas­sa on tulos­sa run­saasti pieniä viilauk­sia suun­nitel­man edis­tyessä. Min­ua huolestut­ti tieto, että maise­maa hal­lit­se­vien tornien julk­i­sivu­ma­te­ri­aa­lik­si on tulos­sa lasi. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 22.10.2013”

Helsingin yleiskaava: keskustan rooli

Raport­ti­in pääsee tästä

Raport­ti on melkoista hypetys­tä keskus­tas­ta val­takun­nan tärkeim­pänä työ­paikkakeskit­tymänä. Helsin­gin seu­tu on val­takun­nan tuot­tavin­ta aluet­ta ja Helsin­gin keskus­tas­sa ovat sen tuot­tavim­mat työ­paikat. Keskit­tymisen edut (agglom­er­aa­tioe­tu) ovat syynä tähän. Sik­si on koko maan etu lisätä työ­paikkatar­jon­taa keskus­tas­sa. Syr­jäisem­mät alueet vaikka­pa Pasi­las­sa tai Kalasa­ta­mas­sa eivät ole yhtä tuot­tavia pitkin muu­ta pääkaupunkiseu­tua sirotel­luista puhu­mat­takaan. Jat­ka lukemista “Helsin­gin yleiskaa­va: keskus­tan rooli”

Päivähoidon jatkuva budjettikorjailu

Päivähoidon bud­je­toin­ti tuot­taa jatku­vaa pään­vaivaa kaupungille, kos­ka lap­sia tun­tuu ole­van aina liikaa. Vielä suurem­paa pään­vaivaa se tuot­taa per­heille, kos­ka on suur­ta epäti­etoisu­ut­ta siitä, saadaanko lap­si päivähoitoon, kun van­hempainva­paat päät­tyvät. Tai siis teo­ri­as­sa saadaan, mut­ta minne.

Tuot­taa suur­ta harmia ja suo­ranaista rahan­menoa per­heille, että päivähoitopaik­ka voi löy­tyä kovin kaukaa ja han­kalan matkan päässä kotoa vieläpä niin, että kah­den lapsen päivähoitopaikat ovat aivan eri suun­nil­la. Kaupun­ki pyrkii viral­lis­es­ti vähen­tämään autori­ip­pu­vu­ut­ta, mut­ta las­ten vien­ti päiväkoti­in käytän­nössä pakot­taa mon­et autoil­i­joik­si. Jat­ka lukemista “Päivähoidon jatku­va budjettikorjailu”

Yleiskaava 2016: Moottoritiet bulevardeiksi

Kom­men­toin tässä raport­tia  ”Helsin­gin kan­takaupun­gin laa­jen­t­a­mi­nen — Moot­tori­tiemäis­ten ympäristö­jen maankäytön tehost­a­mi­nen ja muut­ta­mi­nen urbaaniksi kaupunki­ti­lak­si.” Kan­nat­taa lukea.

Yleiskaavav­i­sios­sa pyritään laa­jen­ta­maan kan­takaupunkia merkit­tävästi niin, että oikea kaupun­ki ulot­tuu kehä I:lle saak­ka. Tämän blo­gin kom­men­toi­jat ovat esit­täneet saman ajatuk­sen varsin mon­ta kertaa.

Moottoriteiden vaatima tila

Kaavoit­ta­jan silmä on iskenyt liiken­teen viemään merkit­tävään maankäyt­töön. Oheis­es­ta kuvas­ta puut­tuvat kehätei­den tilava­rauk­set, kos­ka niihin ei ole tarkoi­tus puut­tua. Rauhaan jäi­sivät myös sisään­tuloväylät Kehä I:n ulkop­uolel­la. Jat­ka lukemista “Yleiskaa­va 2016: Moot­tori­ti­et bulevardeiksi”

Yleiskaava: Kohti urbaanimpaa Helsinki

(Käyn läpi yleiskaa­va-aineis­ton liit­er­a­port­te­ja. Niihin kan­nat­taa todel­la tutustua!)

Tämä liit­er­a­port­ti ker­too paljon koko suun­nit­telun suun­nan­muu­tok­ses­ta. Helsingis­sä siir­ry­tään funk­tion­aalis­es­ta, toim­into­ja eriyt­tävästä ja oma­l­la taval­laan ratio­naalis­es­ta kaupunkisu­un­nit­telus­ta sekoitet­tuun kaupunki­rak­en­teeseen, jos­sa suosi­taan kan­takaupunki­maista asum­ista. Koko raport­ti kan­nat­taa lukea ja kat­soa myös paljon puhu­via kuvia.

Joitain pikahuomioi­ta.

Liiken­teen vaa­ti­ma tila on muu­tok­ses­sa avainase­mas­sa. Kun moot­tori­tie muute­taan bule­vardik­si, siitä tulee kaupunkia yhdis­tävä tek­i­jä (Man­ner­heim­intie nyt esimerkik­si) sen sijaan, että se olisi aluei­ta tosis­taan erot­ta­va (Kehä I). Tule­vaisu­u­den auto ei saas­tu­ta niin paljon kuin nykyiset eivätkä nykyiset saas­tu­ta yhtään niin paljon kuin entiset. Nastarenkaat ovat ongel­ma, mut­ta niistä var­maankin päästään asteit­tain eroon. Jat­ka lukemista “Yleiskaa­va: Kohti urbaan­im­paa Helsinki”