Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 5.11. 2013

19 vastausta artikkeliin “Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 5.11. 2013”

1. “…han­ke pilaisi pro­fes­sori Olli Kivisen vision”

   Eikö tuo­ta läpinäkyvää tekosyytä voi käyt­tää täy­den­nys­rak­en­tamisen esteenä mihin tahansa betonilähiöön? 

   Sitä­pait­si alku­peräi­nen visio on jo läh­es pilat­tu kun talo­jen raakaa ja aut­ent­tista suo­ma­lais­es­ta sielun­maise­mas­ta ammen­tavaa betoni­bru­tal­is­mia on sievis­televästi ja pop­ulis­tis­es­ti men­ty kuorruttamaan…

   Vastaa

2. Minus­ta poten­ti­aaliset yri­tyk­set ja asukkaat ovat parhai­ta määräämään, mikä sopii asumiseen ja mikä toimistoiksi. 

   Yleen­sä markki­nat osaa­vat hin­noitel­la ja jakaa kohteet aika järkevästi. Toki kaupungillakin voi olla san­ot­tavaa vaikka­pa siihen, minne ja mil­laista toim­intaa halu­taan. Se pitää ottaa huomioon, että vapaan allokoin­nin tapauk­ses­sa ja anne­tu­il­la hin­tata­soil­la on toden­näköistä, että keskus­taan tulee (van­haa vinoumaa kororstaen) lisää työ­paikko­ja suh­teessa asun­to­jen määrään, ja tämä aiheut­taa tarvet­ta pen­delöin­ti­in ja uusi­in asuinalueisi­in Nur­mi­järvel­lä. Helsin­ki tehköön val­in­tansa pri­or­i­teet­tien­sa mukaan.

   Vastaa

3. “Meri-Rasti­lan osayleiskaava
   Nyt siitä sit­ten äänestetään. Ja äänestetään uud­estaan kaupung­in­hal­li­tuk­ses­sa ja sit­ten taas valtuustossa.”

   Harmil­lista, jos tältä vaikut­taa. Joku ehkä halu­aa nähdä vielä senkin spek­taakke­lin, joka syn­tyy, kun kaavas­ta valite­taan. Itse toivoin, että kaava­hanke olisi saatu pysäytet­tyä jo huomen­na ja olisimme voineet huila­ta hetken.

   Se, ettei kaava­hanket­ta ilmeis­es­ti vieläkään hau­da­ta, ker­too karua kieltään demokra­t­ian toimivu­ud­es­ta. Syksyn 2012 kun­nal­lis­vaalien alhaisek­si jäänyt äänestyspros­ent­ti (noin 44 %) oli merk­ki Meri-Rasti­lan asukkaiden pet­tymyk­ses­tä poli­ti­ikkaan ylipäätään ja epälu­ot­ta­muk­ses­ta demokra­t­ian toimintaan. 

   Olemme monin tavoin ilmais­seet halumme osal­lis­tua kotilähiötämme koske­vi­in asioi­hin, mut­ta emme ole tulleet kuulluiksi. 

   Haloo.

   Vastaa

4. “Ei täy­den­nys­rak­en­tamista Laut­tasaar­en­tie 20:een

   Maan­omis­ta­ja on halun­nut huo­mat­tavaa lisärak­en­tamista alueelle –”

   Maan­omis­ta­ja on hak­enut lupaa yhdelle lisäraken­nuk­selle ton­til­la, jol­la on ennestään kak­si raken­nus­ta väljästi sijoitel­tu­ina. Sijain­ti metroase­man kanssa samas­sa kort­telis­sa. Ain­ut­laa­tu­inen mah­dol­lisu­us kor­ja­ta Laut­tasaar­en­tien var­res­sa ole­va erikoinen raken­nuk­sen men­tävä aukko, paran­taisia kaupunkiku­vaa kum­masti kun kadun­var­si olisi yhtenäinen. 

   Miten tätä voidaan vas­tus­taa? Päin­vas­toin viereiselle ton­tille mah­tu­isi samaan tapaan yksi lisäraken­nus Kaup­pa­neu­vok­sen­tien puolelle.

   Tuo puhe “yleis­es­tä jalankulku­raitista” on ihan turhaa: 1) ei siihen ole tässä mitään muu­tok­sia esitet­ty ja 2) eipä sitä juuri kukaan käytä, kun kadun var­res­sa on miel­lyt­tävämpi reit­ti kuin tois­t­en pihan poikki.

   Vastaa

5. Pyöräil­i­jäau­toil­i­ja­jalankulk­i­ja:
   “…han­ke pilaisi pro­fes­sori Olli Kivisen vision”

   Eikö tuo­ta läpinäkyvää tekosyytä voi käyt­tää täy­den­nys­rak­en­tamisen esteenä mihin tahansa betonilähiöön? 

   Sitä­pait­si alku­peräi­nen visio on jo läh­es pilat­tu kun talo­jen raakaa ja aut­ent­tista suo­ma­lais­es­ta sielun­maise­mas­ta ammen­tavaa betoni­bru­tal­is­mia on sievis­televästi ja pop­ulis­tis­es­ti men­ty kuorruttamaan… 

   Sen vision nykyti­la (pait­si, että puis­sa on lehdet): Google maps
   Jois kään­tää vir­tu­aalipäätä vähän myötäpäivään näkee naa­puriy­htiön pohjim­mil­taan ident­tisessä talos­sa vielä ne alku­peräiset pin­nat ja elementtisaumat.

   Vastaa

6. Juho Laatu: Yleen­sä markki­nat osaa­vat hin­noitel­la ja jakaa kohteet aika järkevästi. Toki kaupungillakin voi olla san­ot­tavaa vaikka­pa siihen, minne ja mil­laista toim­intaa halu­taan. Se pitää ottaa huomioon, että vapaan allokoin­nin tapauk­ses­sa ja anne­tu­il­la hin­tata­soil­la on toden­näköistä, että keskus­taan tulee (van­haa vinoumaa kororstaen) lisää työ­paikko­ja suh­teessa asun­to­jen määrään, ja tämä aiheut­taa tarvet­ta pen­delöin­ti­in ja uusi­in asuinalueisi­in Nur­mi­järvel­lä. Helsin­ki tehköön val­in­tansa pri­or­i­teet­tien­sa mukaan.

   Perusteletko hie­man tuo­ta toden­näköisyyt­tä? Kaupungilla kulkies­sa olen pan­nut merkille kiin­teistöke­hit­täjiä muut­ta­mas­sa van­ho­ja toimis­to­talo­ja asuinkäyt­töön, mut­ta en koskaan tois­in­päin. Et ole näh­nyt näitä kohteita?

   Vastaa

7. a_l: Kan­takaupun­gin parhail­la toimis­toalueil­la toimi­s­toneliön hin­ta hakkaa asuin­neliön men­nen tullen, mut­ta vähän syr­jem­mäl­lä asia on toisin päin 

   En tunne Helsin­gin tilan­net­ta kort­telei­den tai talo­jen tarkku­udel­la. OS kuitenkin tote­si: “Kan­takaupun­gin parhail­la toimis­toalueil­la toimi­s­toneliön hin­ta hakkaa asuin­neliön men­nen tullen, mut­ta vähän syr­jem­mäl­lä asia on toisin päin”. Laidem­mal­la asun­not voivat voit­taa, mut­ta ehkä tuol­la perus­teel­la toimis­toille ja muille työ­paikko­ja sisältäville tiloille on keskus­tas­sa nykyäänkin kysyn­tää. Myös kiel­to muut­taa tilo­ja asun­noik­si toimii tähän suuntaan.

   Käsit­tääk­seni Helsingis­sä on myös huo­mat­ta­va määrä kiin­nos­tus­ta säi­lyt­tää van­han keskus­tan vetovoima kaup­pakeskuk­se­na ja toimis­tokeskuk­se­na kehätei­den hyper­mar­ket­tien ja toimis­toaluei­den puristuksessa.

   Point­ti­ni on vain se, että samaan aikaan ei voi min­i­moi­da pen­delöin­tiä ja pitää Helsin­gin keskus­ta pääkaupunkiseudun johta­vana ja eniten keskit­tyneenä toimis­to- ja kauppakeskittymänä.

   Vastaa

8. Toisaal­la suo­jel­laan ker­roksel­lisu­ut­ta, toisaal­la estetään akti­ivis­es­ti sen syn­tymistä. Täy­den­nys­rak­en­tamista esitetään sinne, minne sitä ei halu­ta ja estetään siel­lä, minne sitä halutaan.

   Mut­ta mik­sei kukaan väl­itä Smith-Polvi­nen-suun­nitel­man vision pilaamis­es­ta? Kai­vokadus­ta moottoritie!

   Vastaa

9. Laut­tasaar­en­tie 20

   “…han­ke pilaisi pro­fes­sori Olli Kivisen vision” 

   No ker­ras­saan kauhis­tut­ta­va han­ke jos se pilaisi pro­fes­sori Olli Kivisen “vision”.
   Niitä Kivisen ja hänen seu­raa­jien­sa visioi­ta on toteutet­tuna maakun­nat ja pikkukaupun­git pul­lol­laan. Kap­pale kaunein­ta Suomea…

   Vastaa

10. Eiköhän KSV:n toim­inta joh­da siihen, että sijaiskär­si­jöinä ole­vat poli­itikot saa­vat koko joukon tunkke­ja seu­raavien vaalien alla. Aika vähän nämä ryteiköt näyt­tävät tun­teen paloa herät­tävän enää poli­ti­ikas­sa, joten nukku­vien puolue saa uusia jäseniä, jos kukaan poli­itikko ei pro­filoidu näitä puo­lus­ta­maan sydän­verel­lään. Ehkä Helsin­gin vihrei­den joh­dos­sa, tai sit­ten joukos­sa, joku voisi sen raivo­hul­luuten­sa ohja­ta met­sien suo­jelu­un sen oikeis­to­laisu­u­den sijas­ta? Vihreiltä kun odot­taisi enem­mistön vielä ymmärtävän luon­toar­vo­jen päälle, vaik­ka joitakin innokkai­ta löy­ty­isi muis­takin puolueista vahvis­ta­maan sään­nön. Met­säak­tivistien kan­natuk­sen nousu kun ei auta vielä muut­ta­maan päätök­siä jatkos­sakaan, vaan jonkun poli­itikon pitäisi nyt tuo­da laarin­sa sateen alle julk­isu­u­teen. Ehkä muut sit­ten pelästy­i­sivät, että vihrei­den kan­na­tus lähtisi nousu­un ja jät­täi­sivät met­sät var­muu­den vuok­si rauhaan äänestyk­sis­sä. Jos mitään ei tapah­du, niin sit­ten­pähän saa­vat viras­tossa rauhas­sa kaavoit­taa lähimet­sät ja suo­jel­la bru­taalit pyhäkkön­sä, samal­la kun uskot­tel­e­vat uusin havain­neku­vin kaupun­gin palaa­van kaavoituk­ses­sa aikaan jol­loin kaik­ki oli paremmin. 

    Ei tässä mitään, jos ker­ta poli­it­ti­nen enem­mistö on Meri-Rasti­laakin rak­en­ta­mas­sa, eihän edes ympäristölau­takun­ta enää näe met­sää puil­ta, mut­ta KSV puhuu vain roskaa, kun väit­tävät säästävän­sä luon­toa ja tiivistävän­sä kaupunkia. Tekevät ensin kaavo­ja, jot­ka ovat sovit­tu­ja lin­jo­ja vas­taan, ja sit­ten itkevät, että mikään ei kel­paa ja saa­vat poli­itikot usko­maan, että jos nyt hyväksytte, niin sit­ten ensi ker­ral­la kat­sel­laan sitä met­sääkin puil­ta, mut­ta nyt on vain tämä hyväksyt­tävä, jot­ta pysytään tavoit­teessa. Pienet ihmiset sit­ten jätetään seu­raa­maan vier­essä ja lähet­telemään mie­le­nil­maisu­ja KSV:n silppuriin. 

    Tavalli­nen pul­li­ainen ei voi virkamiehille mitään, ja jos poli­itikko­ja ei saa kan­nus­tamisen ja pyyte­lyn epäon­nis­tut­tua uhkaile­mal­la, syyl­listämäl­lä ja moral­isoiden heräämään, niin ei se kaivinkoneen jor­pakkoon ajami­nenkaan mitään met­sää pelas­ta. Toiv­ot­to­muut­ta ilmen­tävät toteamiset jät­täisin mielu­usti suurelle yleisölle, ja odot­taisin poli­itikoil­ta vähän enem­män yri­tys­tä. Ei näitä met­siä saa uusi­na kau­pas­takaan ostaa, että nyt ne menee sit­ten lop­ullis­es­ti, eikä poli­itikon salarakas, eli talouskasvukaan, tuo niitä takaisin. Vihreiltäkin jää tiivistämisen ekol­o­giset hyödyt saavut­ta­mat­ta ja lähimet­sän­sä menet­täneet jät­tävät äänestämät­tä ja met­sis­sä asuneet elukat kulke­vat jatkos­sa kodit­tom­i­na. Ekol­o­gisu­us ainakin min­ulle tarkoit­taa enem­män luon­non tai luo­makun­nan, kumpaan suun­taan sitä kukin kein­uu, huomioon ottamista, eikä esimerkik­si vähem­män kulut­tavaa autoa, jon­ka kulun edestä on met­sä kaatunut ja elikot jääneet alle. Tai sit­ten turhaan met­sän päälle tup­sah­tanut­ta lähiötä, jota paikallisetkin enim­mäk­seen vas­tus­ti­vat ja tekivät vielä virkami­esten työtkin virkami­esten puoles­ta, jon­ka jäl­keen virkami­esten olisi ollut help­po vali­ta se help­po tie ulos. Rak­en­t­a­mi­nen kun tuhoaa ainakin sen paikan jos­ta raken­nu­saineet ote­taan, niin mik­si sitä pitää sit­ten vielä rak­en­taa pitkin met­siä, kun vai­h­toe­htoa tun­kee ovista ja ikkunoista. Sille, että sademet­sää kaatuu jos­sakin, ei voi helsinkiläi­nen kaupung­in­val­tu­utet­tu paljoa, mut­ta helsinkiläisen kaupung­in­val­tu­ute­tun luulisi huo­maa­van Helsin­gin luon­non rikkaudet, ja koit­ta­van etsiä keino­ja säästää ne. Varsinkin, jos halu­aa lisää maa­han- ja kaupunki­in­muut­toa talout­ta ylläpitämään. Joi­ta taitaa tapah­tua ihan kenenkään enem­pää halu­a­mat­takin enem­män, jos jatkamme talouden orju­ut­ta­m­i­na jatkossakin.

    Mikä tässä nyt muutenkin on kun isän­murha oli niin help­poa, kun puret­ti­in kau­ni­it talot, mut­ta nyt sit­ten nämä pitkin met­siä raken­netun autokaupun­gin isät ovat jotain pyhiä kaiken yläpuolel­la ole­via taivaan­lahjo­ja, että edes metron vier­essä ei saa rak­en­taa? Käs­in­te­hty his­to­ria häviää van­ho­jen talo­jen muo­dos­sa, mut­ta sit­ten nämä koneel­lis­es­ti tehdyt palikkat­alot säästetään, tai edes niiden eteen ei saa pistää mitään. Nau­ret­tavin­ta on, että ne pure­tut van­hat talot oli­vat muka van­han kopi­oi­ta — enem­män nämä ele­ment­tite­htaan kat­a­l­o­gista repäistyt juosten kusten raken­netut laatikot tois­t­en­sa kopi­oi­ta ovat, pois­lukien poikkeukset.

    Vastaa

11. Meri-Rasti­laa on kehitet­tävä hyvin toteutetul­la täy­den­nys­rak­en­tamisel­la eikä ulkoilupuis­toon rak­en­ta­mal­la, koska:

    1) Liikun­nan lisäämisek­si tarvi­taan poikki­hallinnol­lisia toimia.

    2) Ulkoilupuis­tossa laa­ja muinais­ran­ta kohtaa arvokkaan luonnon.

    3) Lähilu­on­to tukee asukkaiden ter­veyt­tä taval­la, joka tor­juu eri­ar­voisu­ut­ta. Samal­la kaupun­ki säästää terveydenhoitomenoissa.

    4) Metro­ju­naan mah­tuu junal­lisen ver­ran väkeä ker­ral­laan, mut­ta ei enem­pää. Asu­tuk­sen määrä radan var­res­sa kas­vaa tule­vaisu­udessa paljon.

    5) Jos Meri-Rasti­laa halu­taan kehit­tää, on resurssit suun­nat­ta­va kehitet­tävälle alueelle eikä sen viereen.

    6) Meri-Rasti­la on selvästi mainet­taan parem­pi paik­ka. Ulkoilupuis­to on alueen helmi.Meri-Rastilaa on uud­is­tet­ta­va vahvuuk­sien­sa varassa.

    Vastaa

12. Juhani Salo­vaara: Ei tässä mitään, jos ker­ta poli­it­ti­nen enem­mistö on Meri-Rasti­laakin rakentamassa, 

    Mun käsi­tys, ja pahoit­te­lut jo etukä­teen jos ja kun olen ymmärtänyt väärin, on että rak­en­tamisen puoles­ta on kokoomus (23 val­tu­utet­tua) ja demar­it (15). Vas­taan vihreät (19), vasem­mis­to (9) ja ilmeis­es­ti RKP (5), sekä kom­mu­nisti (1). Perus­suo­ma­lais­ten (8), keskus­tan (3) ja KD:n (2) kan­nas­ta en tiedä, mut­ta käsit­tääk­seni enem­män vas­taan. Tos­ta tulee siis 38 rak­en­tamisen puolel­lal­la, 34 met­sän / OurCi­tyn puolel­la, ja 13 epä­selvem­pää. Toki ryh­mis­sä voi olla myös sisäistä hajontaa.

    Jos pitäisi arva­ta, niin sanois­in että kaatuu val­tu­us­tossa. Jos noin käy, niin sit­ten ei valitet­tavasti var­maan tehdä sitä tiivistyskaavaakaan.

    Vastaa

13. Ham­purin Hafen Cityssä ase­makaavamääräys­ten mukaan kaik­ki, aivan kaik­ki poh­jak­er­rokset kadun var­res­sa tulee vara­ta sel­l­aisille toimin­noille, jot­ka ovat yleisölle avoimia, siis vaikka­pa juuri kivi­jalka­kau­pat. Ja poh­jak­er­roksen korkeu­den tulee sitä pait­si olla viisi metriä. Täl­lä halu­taan varmis­taa, että tar­jol­la on myös edullista liiketi­laa sel­l­aisille kaupoille tai ei-kau­pal­lisille toim­i­joille, jot­ka eivät voi mak­saa isoa vuokraa.

    Tavoite on täl­lä taval­la varmis­taa riit­tävä monipuolisu­us, jot­ta alue olisi ihmisille houkut­tel­e­va, mitä kaut­ta parem­mil­la paikoil­lakin ole­vat liik­keet saa­vat enem­män asi­akkai­ta ja itse asun­not ovat houkut­tel­e­vampia. Viime kädessä tämä palvelee myös kiinteistöjä.

    Hafen City on Ham­purin uusi keskus­tan laa­jen­nus sata­man van­him­man osan tilalle.

    Vastaa

14. Soin­in­vaara:
    Ei täy­den­nys­rak­en­tamista Laut­tasaar­en­tie 20:een
    Maan­omis­ta­ja on halun­nut huo­mat­tavaa lisärak­en­tamista alueelle, mut­ta KSV esit­tää lausun­nos­saan, että han­ke pilaisi pro­fes­sori Olli Kivisen vision, eikä kan­nat­ta esi­tyk­sen hyväksymistä.

    Voi her­ra­nen aika sen­tään. Suun­nitel­laanko kaupunkia taval­lisille ihmisille, vai kaupunki­tutk­i­joille ja men­neisyy­dessä eläville muumioille?

    Vastaa

15. Kivi­nen lie­nee yksi syypäitä huonoon suo­ma­laiseen kaavoituk­seen, joten argu­ment­ti on kehnohko.

    Vastaa

16. Hie­man oudok­sut­taa, että sama viras­to, joka kau­ni­il­la sanakään­teil­lä puhuu tiivi­in rak­en­tamisen ja viher­aluei­den tärkey­destä yleiskaavara­porteis­sa, tekee Meri-Rasti­laan kaavaan, joka sotii näitä samo­ja peri­aat­tei­ta vas­taan. Ovatko yleiskaa­van visiot vain sana­he­linää? Ale­taanko visioi­ta nou­dat­taa vas­ta kun ne ovat pyörähtäneet byrokra­t­ian rat­taiden läpi? 

    Mikäli tarkoituk­se­na on paran­taa alueen sta­tus­ta rak­en­ta­mal­la rantamet­sän tilalle “hienom­man väen” alue, niin perustelu ontuu pahan ker­ran. Rantamet­sän tilalle raken­netulle alueelle muut­ta­vat asukkaat oli­si­vat luul­tavasti varsin saman­laisia kuin vai­h­toe­htona ole­valle tiivis­tetylle alueelle uusi­in asun­toi­hin muut­ta­vat asukkaat. Virk­istysalueen tuhoami­nen tuskin olisi kovin onnis­tunut yri­tys nos­taa alueen statusta.

    Väit­täisin, että monille lähiöi­den asukkaille hyvät ulkoilu- ja virk­istysalueet ovat se tärkein lähiöi­den vetovoi­matek­i­jä — ehkä jopa tärkeämpi kuin keskus­taa edullisem­mat neliöhin­nat. Meri-Rasti­lan rantamet­sä palvelee virk­istysalueena Vuosaare­lais­ten lisäk­si myös Puoti­lan, Var­tiokylän, Mar­janiemen ja Itäkeskuk­sen asukkaita.

    Vastaa

17. Meri-Rasti­la, erään muis­tu­tuk­sen kohtalo:
    MUISTUTUS: suun­nitel­man laatu

    ” Rak­en­tamisalue sijoit­tuu pääosin rantamet­sän ylim­mälle har­jan­teelle erilleen Meri-Rasti­lan kaupunki­rak­en­teesta. Ole­mas­sa ole­van kaupunki­rak­en­teen täy­den­nys­mah­dol­lisuuk­sia ei ole tarkasteltu.

    Alueen keskelle on jätet­ty aukko pirun­pel­toa varten. Asukas­tavoit­teen saavut­tamisek­si rak­en­tamista on joudut­tu venyt­tämään etelään kauas yleiskaavara­jauk­sen ulkop­uolelle. Sinän­sä met­sän keskel­lä sijait­se­va asuin­rypäs ei sisäistä viher­aluet­ta kaipaa, pirun­pel­lon säi­lyt­tämi­nen on kuitenkin perustel­tua luon­non­his­to­ri­an näkökul­mas­ta. Sen sijaan pirun­pel­lon nos­t­a­mi­nen kaupunki­rak­en­teen johto­moti­iviksi on absur­dia. Vas­taavia kivika­so­ja – olkoonkin ain­oa Vuosaa­res­sa — löy­tyy sadoit­tain ympäri Suomenniemeä. 

    Muuten kaavas­sa ehdote­taan tavanomaista lähiörak­en­tamista, eri­ty­isiä kaupunki­raken­nus­taiteel­lisia kvali­teet­te­ja ei ole tavoitel­tu. Vas­tarannal­ta kort­telirakenne näyt­täy­tyy epämääräisenä mössönä. 

    Alueen han­kalimpaan kohtaan, Vuo­tien melu- ja pien­hiukkasalueelle on väk­isin vään­net­ty pyra­midin muo­toinen asuinko­rt­teli. Paik­ka on pie­nil­mas­toltaan Vuosaaren kehnoin. Maas­to viet­tää niin jyrkästi luo­teeseen, että pyra­mi­di on hal­jen­nut jo suun­nit­telu­vai­heessa. Korkeusero on 20 metriä, alim­mista asun­noista pääsee ostoskeskuk­seen vain hiih­to­hissil­lä. Tien kupeeseen sopii luon­te­vam­min toimis­to­lamel­li melu­muurik­si met­sän suuntaan.

    Pyra­mi­di on vieras muo­to suo­ma­laises­sa kaupunki­maise­mas­sa, yleen­sä niitä näkee Egyptin hiek­ka-aavikol­la tai Huopalahdessa. Arkkite­htu­uria ei tarvit­sekaan kek­siä joka maanan­tai uud­estaan. Ehdotet­tu pyra­mi­di on kuitenkin Rasti­laan aivan liian kolos­saa­li­nen, paikan hen­ki on ymmär­ret­ty väärin. Vas­taa­va kauhues­imerk­ki löy­tyy tois­es­ta van­has­ta suo­ma­lais­es­ta kaupungista, Viipurista ( hotel­li Drushba). 

    Metro­radan pohjois­puolel­la sijait­se­vaan kolmioon on viskaistu epämääräi­nen kieku­ra. Tarkem­pi käyt­tö­tarkoi­tus jää arvoituk­sek­si, ker­rosko­rkeut­takaan ei ole ker­rot­tu. Havain­neku­vis­sa kieku­raa ei ole tohdit­tu näyt­tää lainkaan. Paikalle pitäisi sijoit­taa ver­tikaali ele­ment­ti Rasti­lan maamerkiksi.

    Kaavoitus on pysähtynyt mas­si­iviseen luon­non­es­teeseen, leir­in­täalueen panssariaitaan.
    Kaavoit­ta­jan katse ei ole ulot­tunut asun­to­vaunualueelle, jos­sa olisi muu­ta­ma hehtaari valmista tasaista raken­nus­maa­ta, rasit­teena ei ole edes luon­toar­vo­ja. Alue on kaupunki­rak­en­teel­lis­es­ti ja toimin­nal­lis­es­ti joutomaa­ta, jos­ta ei ole minkään­laista hyö­tyä Vuosaaren nyky­isille tai tuleville asukkaille. Sinne mah­tu­isi 1000 uut­ta asukasta.

    Ja kaik­ki tämä metroase­man kyl­jessä. Har­voin tarjolla.

    Metroase­man ympäristön kaupunkiku­vaa ei ole tarkastel­tu kokon­aisuute­na, ilmaper­spek­ti­ivis­sä radan pohjois­puol­ta ei ole esitet­ty lainkaan. Kuitenkin alue on Vuosaaren port­ti, sil­lan kaut­ta saa­pu­valle se antaa ensi­vaikutel­man kaupungista. Nyt kom­po­si­tio on tois­puoleinen ja ehdotet­tu pyra­mi­di vaikut­taa ilman vastin­paria orvolta.

    Rasti­lan metroase­man ympäristön täy­den­nys­rak­en­t­a­mi­nen on haas­ta­va suun­nit­te­lute­htävä, se vaatii luo­vaa näke­myk­sel­lisyyt­tä. Vuosaaripro­jek­tin tähä­nas­tis­ten aikaansaan­nos­ten perus­teel­la kohteesta on syytä jär­jestää avoin arkkitehtikilpailu.”

    VASTINE, vuorovaiku­tus­ra­port­ti

    ”Osayleiskaa­va on luon­nos­su­un­nitel­ma. Raken­nusten mas­soit­telu tutk­i­taan tarkem­min ase­makaavas­sa. ” Tms.

    Ja tämän sanomiseen kului 10 kuukautta !

    Vastaa

18. “Ei täy­den­nys­rak­en­tamista Laut­tasaar­en­tie 20:een.
    Maan­omis­ta­ja on halun­nut huo­mat­tavaa lisärak­en­tamista alueelle, mut­ta KSV esit­tää lausun­nos­saan, että han­ke pilaisi pro­fes­sori Olli Kivisen vision, eikä kan­nat­ta esi­tyk­sen hyväksymistä.”

    Tuo­ta aluet­ta ei muuten ole yleiskaavas­sa 2002 merkit­ty kult­tuuri­his­to­ri­al­lis­es­ti, raken­nus­taiteel­lis­es­ti ja maise­makult­tuurin kannal­ta arvokkaak­si (toisin kuin läh­es kaik­ki raken­net­tu alue Helsingissä). 

    Sen puoles­ta ei ole mitään estet­tä aloit­taa Laut­tasaa­res­sa tiivistämistä metroase­man ympäristössä jo nyt. Ja kos­ka voimas­saol­evas­sa yleiskaavas­sa tosi­aan käytän­nössä kaik­ki alueet on merkit­ty tuol­laisel­la merkin­näl­lä, täy­tyy tiivistämistä nyt tehdä erit­täin akti­ivis­es­ti siel­lä, mis­sä merk­in­tää ei ole. 

    Kan­natan sitä, että suositel­laan ase­makaa­van hyväksymistä. Uudet asun­not tule­vat kiven­heiton päähän metroasemasta.

    Vastaa

19. tpyy­lu­o­ma: Mun käsi­tys, ja pahoit­te­lut jo etukä­teen jos ja kun olen ymmärtänyt väärin, on että rak­en­tamisen puoles­ta on kokoomus (23 val­tu­utet­tua) ja demar­it (15).

    Näin­hän se ainakin on tois­taisek­si ollut. Tämä pistää miet­timään, sil­lä on mah­do­ton­ta löytää ain­ut­takaan arvo­maail­mas­ta lähtevää syytä, mik­si demar­it kan­nat­taisi­vat osayleiskaavae­hdo­tus­ta, varsinkin kun vai­h­toe­hto­su­un­nitel­mal­la olisi mah­dol­lista saa­da sama määrä asuntoja.

    Pikem­minkin ihmis­ten oikeus vaikut­taa omaan lähiym­päristöön­sä maini­taan jopa sosialidemokra­t­ian periaatteissa.

    Vastaa