Yleiskaava: Kohti urbaanimpaa Helsinki

(Käyn läpi yleis­kaa­va-aineis­ton lii­te­ra­port­te­ja. Nii­hin kan­nat­taa todel­la tutustua!)

Tämä lii­te­ra­port­ti ker­too pal­jon koko suun­nit­te­lun suun­nan­muu­tok­ses­ta. Hel­sin­gis­sä siir­ry­tään funk­tio­naa­li­ses­ta, toi­min­to­ja eriyt­tä­väs­tä ja omal­la taval­laan ratio­naa­li­ses­ta kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­ta sekoi­tet­tuun kau­pun­ki­ra­ken­tee­seen, jos­sa suo­si­taan kan­ta­kau­pun­ki­mais­ta asu­mis­ta. Koko raport­ti kan­nat­taa lukea ja kat­soa myös pal­jon puhu­via kuvia.

Joi­tain pikahuomioita.

Lii­ken­teen vaa­ti­ma tila on muu­tok­ses­sa avai­na­se­mas­sa. Kun moot­to­ri­tie muu­te­taan bule­var­dik­si, sii­tä tulee kau­pun­kia yhdis­tä­vä teki­jä (Man­ner­hei­min­tie nyt esi­mer­kik­si) sen sijaan, että se oli­si aluei­ta tosis­taan erot­ta­va (Kehä I). Tule­vai­suu­den auto ei saas­tu­ta niin pal­jon kuin nykyi­set eivät­kä nykyi­set saas­tu­ta yhtään niin pal­jon kuin enti­set. Nas­ta­ren­kaat ovat ongel­ma, mut­ta niis­tä var­maan­kin pääs­tään asteit­tain eroon.

Tii­viis­sä raken­tees­sa tilas­ta on pulaa. Sik­si liik­ku­mi­ses­sa on suo­sit­ta­va vähän tilaa vie­viä kul­ku­muo­to­ja eli käve­lyä, pyö­räi­lyä ja jouk­ko­lii­ken­net­tä ja vähen­net­tä­vä hen­ki­lö­au­to­jen vaa­ti­maa tilaa. Vancou­ve­ris­sa kes­kus­ta-alu­een auto­lii­ken­ne on vähen­ty­nyt mer­kit­tä­väs­ti samal­la, kun asu­kas­lu­ku on kas­va­nut 300 000 hen­gel­lä. Muu­tos on siis mahdollinen.

Auto­jen säi­lyt­tä­mi­seen ei tilaa rii­tä nykyis­tä mää­rää. Vähem­män pysä­köin­ti­paik­ko­ja ja pysä­köin­ti mie­lel­lään maan alle, vaik­ka se vähän mak­saa­kin. Jos hen­ki­lö­au­toa tar­vi­taan, tak­sit ja yhteis­käyt­tö­au­tot ovat tehok­kaam­paa tilan­käyt­töä, kos­ka ne ovat pää­asias­sa liik­kees­sä sen sijaan, että oli­si­vat pää­asias­sa sei­so­mas­sa. Mones­sa kau­pun­gis­sa on city-pyö­rien rin­nal­le tul­lut city-auto­ja, jot­ka jär­jes­tel­mään liit­ty­nyt saa käyt­töön­sä äly­pu­he­li­men avul­la ja käy­tön jäl­keen palaut­taa näil­le autoil­le vara­tuil­le pysäköintipaikoille.

Urbaa­nia raken­net­ta voi­si olla myös kan­ta­kau­pun­gin ulko­puo­lel­la. Rapor­tis­sa tode­taan, että Maa­rian­ha­mi­na on miel­lyt­tä­vä urbaa­ni pik­ku­kau­pun­ki. Mik­si lähiöt eivät voi­si olla kuin Maa­rian­ha­mi­na? (Hah! Juu­ri täs­tä kävin puhu­mas­sa tiis­tai­na Van­taal­la. Oli­si pitä­nyt lukea tämä raport­ti ensin.)

Pik­ku­kau­pun­gis­sa pää­ka­dun var­rel­la on kaik­ki. Nuk­ku­ma­lä­hiöis­sä var­jel­laan unen laa­tua niin mus­ta­suk­kai­ses­ti, että lähiö kään­tää sel­kän­sä sisään­tu­lo­ka­dul­le. Tämä tuot­taa val­tai­san eron.

Kannelmäen katunäkymä

Ei enää täl­lai­sia katunäkymiä.

Lähiön pääkatu ratikoineen

Lähiön voi­si raken­taa myös täl­lai­sen kadun ympärille.

Jäl­kim­mäi­ses­sä kuvas­sa talot ovat mata­lam­pia, mut­ta alue­te­hok­kuus on suu­rem­pi. Har­va mut­ta kor­kea on outo valinta.

52 vastausta artikkeliin “Yleiskaava: Kohti urbaanimpaa Helsinki”

  1. Mal­min­kar­ta­no tar­jo­aa mai­nion alus­tan “urbaa­nin pik­ku­kau­pun­gin” kehit­tä­mi­seen. Tule Ode käy­mään, teh­dään täs­tä kau­pun­gin­osas­ta mal­li muillekin.

  2. Kit­ka­ren­kai­den käy­tön lisää­mi­nen voi­tai­siin aloit­taa tak­seis­ta. Tak­sit eivät sai­si ajaa tak­si­kais­tal­la nas­ta­ren­kail­la. Tämä lait­tai­si tak­sit vaih­ta­maan kitkarenkaisiin.

  3. Ihmi­sen tar­ve liik­kua ja halu liik­kua oli­si ero­tet­ta­va toisistaan. 

    Nyky­ai­kai­ses­sa työ/koti raken­tees­sa, jos­sa työ­paik­ka sijait­see kodin ulko­puo­lel­la, ihmi­sel­lä on tar­ve liik­kua työ­poai­kan ja kodin välillä.

    Kun itse sei­son savua­vas­sa auto­jo­nos­sa joka nyt­käh­te­lee eteen­päin, totean ihmis­kun­nan tyh­myy­den. Ihmi­set tun­tu­vat teke­vän vir­heet aina uudel­leen ja uudel­leen. Joka aamu­ruuh­ka. JOka ilta­ruuh­ka. Sil­lä on käsit­tä­mä­tön vir­he men­nä työ­pai­kal­le juu­ri samaan jonoon kym­me­nien tuhan­sien mui­den meni­jöi­den joukkoon.

    Halu liik­kua onkin jo tiet­ty­jen ihmi­sen sisäl­le raken­net­tu omi­nai­suus. Se sama omi­nai­suus jon­ka vuok­si kukat lähet­tä­vät mehi­läis­ten mat­kas­sa kau­kai­siin niit­tyi­hin sen sijaan, että tyy­tyi­si­vät vie­rei­sen kukan tar­joa­miin pal­ve­lui­hin kopioi­da itsen­sä. Halu liik­kua on taan­nut ihmis­kun­nan sel­viä­mi­sen muut­tu­vis­sa luonnonolosuhteissa.

    Toi­set taas eivät suos­tu liik­ku­maan mihin­kään, eikä omaa mai­se­maa­kaan saa muut­taa, ei edes kadun paik­kaa siir­tää. Näi­tä ihmis­typ­pe­jä löy­tää mm. “kan­sain­vä­li­ses­tä” Parii­sis­ta, jos­sa tie­tyt suvut ovat nel­jä vii­si suku­pol­vea asut­ta­neet samaa kadun­pät­kää, vain har­va heis­tä on edes Parii­sin ulko­puo­lel­la käynyt.

    Suo­mes­ta var­mas­ti jot­kut vie­lä muis­ta­vat tyh­jen­ty­neet kylät, pai­su­vat kau­pun­git. Sii­nä toteu­tet­tin halua. Tar­vet­ta ei tain­nut olla, sil­lä peru­na­maas­ta var­mas­ti oli­si riit­tä­nyt ruo­kaa maal­la­kin. Mut­ta läh­det­tiin kui­ten­kin jonnekin.

    Nämä, ja muut his­to­rian pai­no­las­tit mää­rit­tä­vät raken­ta­mis­ta, asu­mis­ta, lii­ku­mis­ta. Kuten luo­la­maa­lauk­set, niin myös nykyi­sin vain tiet­ty ihmis­ryh­mä on hen­ki­ses­ti tar­peek­si voi­ma­kas saa­maan aikaan muu­tok­sia näis­sä ihmi­sen perus­ra­ken­teis­sa. Raken­nusin­si­nöö­ri ei sii­hen kyke­ne, mut­ta tai­tei­li­jat ovat aina haluk­kai­ta läis­käi­se­mään kal­lion kyl­keen kivo­ja väre­jä ja muotoja. 

    Pelk­kien sei­nien siir­te­ly ei rat­kai­se ihmis­ten tar­pei­ta ja halu­ja. Se vain aiheut­taa riitoja.

  4. Ei enää täl­lai­sia katunäkymiä.

    Juu­ri tämä vihas­tut­taa. Mik­si tuo on se “ainoa oikea tapa”, johon kaik­kien pitää mukautua?
    Sik­si­kö, kos­ka kaik­ki päät­tä­jät asu­vat kantakaupungissa?

    Mik­si lähiöt eivät voi­si olla kuin Maarianhamina?

    Mik­si nii­den kaik­kien pitäi­si olla? (Ja tuo muu­ten ei ole Maa­rian­ha­mi­naa nähnytkään.)

  5. Vancou­ve­ris­sa kes­kus­ta-alu­een auto­lii­ken­ne on vähen­ty­nyt mer­kit­tä­väs­ti samal­la kun asu­kas­lu­ku on kas­va­nut 300 000 hengellä.”

    Tein lyhyen mut­ta sitä­kin perus­teel­li­sem­man ana­lyy­sin Vancou­ve­ris­ta. Voi­si­ko ennak­ko­kä­si­tyk­se­ni pitää kutin­sa. Ja mik­si­pä ei.

    Eli lis­ta­sin kol­me tihein­tä Vancou­ve­rin osaa. Sit­ten kat­soin google-map­sis­ta mis­sä sen mukaan sijait­se­vat Vancou­ve­rin mer­kit­tä­vim­mät museot. Museot edus­ta­koon täs­sä laa­jem­paa, yhteis­tä hyvää. Ei päi­vit­täi­s­asioin­tia. Eikä työ­paik­ko­ja. Eikä eten­kään ostos­kes­kuk­sia. Kar­tal­la näyt­täi­si sil­tä, että kult­tuu­ri­kes­kuk­set YMPÄRÖIVÄT tihein­tä asu­tus­kes­kus­ta. Ei toi­sin­päin. Tämä ide­aa­li Hel­sin­kiin muu­tet­tu­na tar­koit­taa…? Ei tosi­aan­kaan ole jär­ke­vää rasi­taa turis­tien kau­pun­kia asuk­kai­den päi­vit­täi­s­asioin­nil­la eikä toi­sin­päin. Minun ehdo­tuk­se­ni on, että urbaa­ni, hype­rur­baa­ni, Hel­sin­ki raken­ne­taan meren­ran­nal­le, mut­ta joko itään tai län­teen Hel­sin­gin­nie­mes­tä. Hel­sin­gin­nie­mi tuli­si “rau­hoit­taa”. Kos­ka siel­lä on yhteis­tä hyvää.

  6. kau­pun­gis­sa on city-pyö­rien rin­nal­le tul­lut city-auto­ja, jot­ka jär­jes­tel­mään liit­ty­nyt saa ”

    Tiheän asu­mi­sen ehdot­to­mas­ti par­hai­ta mah­dol­li­suuk­sia. Tuol­lai­ses­ta olen suo­raan sanot­tu­na kateellinen.

    Mik­si lähiöt eivät voi­si olla kuin Maarianhamina?
    ..
    Tämä tuot­taa val­tai­san eron.”

    Paras tapaus on tie­tys­ti, että lähiöl­lä on jokin luon­tai­nen voi­ma­va­ra, resurs­si. Suo­mes­sa se tyy­pil­li­ses­ti tar­koit­taa nautinta(uima)kelpoista vesis­töä. Esi­mer­kin­omai­sis­sa kuvis­sa olen­nai­nen ero on myös, että alem­man kuvan vasem­mal­le etua­lal­la ole­va talo on aivan tör­keän tyy­li­käs minun makuu­ni. Epäi­len, että sel­lai­nen ei kui­ten­kaan ole kovin suo­sios­sa aina­kaan tuo ympä­ris­tö 2010-luvun Suo­meen tuo­tu­na. Har­mi. Se mil­lai­sek­si tuol­lai­nen ympä­ris­tö Suo­mes­sa 2010 raken­tuu ei vält­tä­mät­tä täy­tä omia esteet­ti­siä ihan­tei­ta. Lasia. Lasia. Teräs­tä. Lasia.

  7. Hie­noa!
    Olen­nais­ta on yksi­tyi­sau­toi­lul­ta vapau­tu­va tila joka voi­daan käyt­täää asuk­kai­den ja muu­den toi­mi­joi­den urbaa­niin liik­ku­mi­seen sekä raken­teen kehit­tä­mi­seen pal­vel­maan lähiym­pä­ris­tös­sään toi­mi­vaa ihmis­tä. Autoi­lul­ta vapau­tu­van tilan maa­po­liit­tis­ta arvoa ei kukaan ole vie­lä uskal­ta­nut las­kea, mut­ta aina­kin kes­kus­tois­sa hin­ta on kova. Elä­män­laa­dun lisäk­si kyse on inves­toin­neis­sa säästökierteestä.

  8. Hel­sin­gin­kin 60- luvul­ta läh­tien raken­ne­tut lähiöt ovat todel­la iso ongel­ma lähi­vuo­si­na. Raken­nuk­set tule­vat elin­kaa­ren­sa pää­hän ja kaa­voi­tus on niin ala-arvois­ta, ettei sii­tä hevin tii­vis­te­tä ala­ku­vas­sa esi­te­tyn kaltaiseksi. 

    Kun ajaa Ara­bian­ran­nan tai Vii­kin läpi, voi vain ihme­tel­lä. Eikö oikeas­ti ole ollut osaa­mis­ta teh­dä parempaa?

    Ikä­vin­tä tämä on nyt lähiö­asun­non omis­ta­vil­le. Heil­le on jää­mäs­sä mus­ta­pek­ka käteen. Pahim­mil­laan talo­yh­tiön arvo ei kata edes pur­ku­kus­tan­nuk­sia! Ruot­sa­lais­ten tapa rahoit­taa lähiö­ra­ken­ta­mi­nen sää­tiöi­dys­ti nousee nyt arvoon, kos­ka koko­nai­sia lähiöi­tä voi­daan pur­kaa nol­laa­mal­la vain säätiöt.

  9. Kak­si tule­vai­suu­den autoa saas­tut­ta­nee saman ver­ran kuin yksi nykyi­nen, joten kun auto­mää­rän aja­tel­laan kak­sin­ker­tais­tu­van glo­baa­lis­ti, niin ei ole pääs­ty mihin­kään. Sak­san auto­teol­li­suus antoi myös juu­ri näyt­teen, että ei kan­na­ta odot­taa radi­kaa­le­ja vähen­nyk­siä vähään aikaan. Autot myös sito­vat suu­ren mää­rän metal­le­ja sei­so­maan lähes tur­han­pant­tei­na park­ki­pai­koil­la — vaik­ka metal­lit kier­täi­si­vät autos­ta autoon, niin sil­ti ne ovat pois­sa fik­sum­mas­ta toi­min­nas­ta. Lisäk­si tar­vi­taan var­maan­kin sel­lai­sia metal­le­ja, jot­ka ovat vie­lä maan alla, joten uut­ta kai­vos­sot­kua on luvas­sa. Ja onhan auto nyt muu­ten­kin huo­noa omai­suut­ta, joka menet­tää arvo­aan sei­soes­saan, tuot­taa kulu­ja ja se joka ei kul­je­ta työ­paik­kaan­sa pakus­sa voi­si myös vuo­kra­ta tai lai­na­ta kysei­sen här­päk­keen sil­loin kun sitä aidos­ti tarvitsee. 

    Jokai­nen tule­vai­suu­den auto vie myös saman ver­ran tilaa kuin nykyi­set, joten luon­toa menee tur­haan asfal­tin alle kau­pun­gin levi­tes­sä tur­haan auto­jen vaa­ti­man tilan takia. Menee pait­si luon­toa, niin myös hiilivarastoja. 

    Jos vie­lä aja­tel­laan, kuten vih­rei­den ylä­pää näyt­tää ajat­te­le­van, että bio­polt­toai­neet kor­vaa ben­saa, niin ensin täy­tyy kes­tä­mät­tö­mäs­ti tuot­taa jota­kin aivan lii­kaa, jot­ta saa tar­peek­si jätet­tä jos­ta saa sitä polt­toai­net­ta, tai sit­ten pis­tää met­sää, ynnä muu­ta luon­nok­si tul­kit­ta­vaa, suo­raan tank­kiin. Ja kos­ka ilmas­ta on saa­ta­va hii­li­diok­si­dia ynnä muu­ta pois — ei siis rii­tä että pääs­töt vain vähe­ne­vät, joten ei ole varaa polt­taa, tai tuho­ta pel­loik­si, pit­kä­ai­kai­sia hii­li­va­ras­to­ja vain sen takia, että ihmi­nen ei kyke­ne liik­ku­maan omil­la jaloil­laan edes pie­niä mat­ko­ja jouk­ko­lii­ken­ne­py­sä­keil­le tai kaup­paan. Ei siis ole varaa myös­kään kaa­voit­taa kovin monel­le pitem­piä matkoja.

    Kun vie­lä aja­tel­laan, että ihmis­kun­ta syö käy­tän­nös­sä öljyä, niin eikö oli­si fik­sua edes ottaa se vii­mei­nen öljyn­ku­lu­tus, eli kaup­pa­mat­ka, pois sii­tä ruu­an polus­ta suo­lis­toon? Jäi­si sit­ten nii­tä bio­polt­toai­nei­ta itse ruu­an­tuo­tan­toon enem­män. Nyt sit­ten raken­nel­laan kai­kis­ta puheis­ta huo­li­mat­ta yhä auto­mar­ket­te­ja kes­kel­le kau­pun­ki­ra­ken­net­ta tai jopa ulko­puo­lel­le. Näin sit­ten teh­dään kau­pun­kia, jos­sa on kivaa var­maan liik­kua läm­mi­te­tys­sä autos­sa saas­tut­ta­mas­sa, mut­ta muil­le syn­tyy pelk­kiä ikä­vyyk­siä. Samal­la ne kuu­lui­sat mum­mot jää­vät ilman lähi­pal­ve­lui­ta, kun nuo­rem­pi pol­vi ajaa osto­voi­man­sa kes­kuk­siin ja näin aja­vat lähi­kau­pat sul­ke­maan oven­sa. Toki tämä on hesa­lais­ten vih­rei­den syy­tä, ei kepu­lais­ten, jot­ka kaa­voit­ta­vat abc-ase­mia ja mui­ta auto­kaup­po­ja kau­as mum­mois­taan kepulandiassa. 

    Toki voi olla, että tule­vai­suus on muil­la kau­em­pa­na kuin minul­la, mut­ta hip­pusen oli­si kii­rus nyt jo alkaa teh­dä­kin jotain, eikä yhä raken­taa tur­haa kulu­tus­ta kau­pun­ki­ra­ken­teel­la. Viher­pe­su ja ihmi­sil­le uskot­te­lu sai­si jo lop­pua, kun suu­ri kuva on ihan muu­ta kuin yksit­täi­set aidos­ti ekot pro­to­tyy­pit jon­kun visio­nää­rin pääs­sä. Kuten tun­net­tua, sil­lä ei ole mitään väliä mitä vir­ka­mie­het sano­vat, jos polii­ti­koil­la ei ole omaa vah­vaa mie­li­pi­det­tä ja suun­taa. Nyt näyt­tää yhä sil­tä, että talou­del­li­sin ja kaa­voi­tus­po­liit­ti­sin kan­nus­tein yri­te­tään saa­da aktii­vi­au­toi­li­jat muut­ta­maan kes­kus­toi­hin ja näin var­mis­te­taan, että tule­vai­suu­des­sa on pak­ko yhä vara­ta tila heil­le. Ehkä tämä on auto­puo­lu­een kik­ka tur­va­ta kan­na­tuk­sen­sa myös sii­nä tule­vai­suu­des­sa. Tar­koi­tan, että jos odo­tel­laan näi­den kuvien ja kau­no­pu­hei­den äärel­lä uusia vuo­si­kym­me­niä, niin sil­lä aikaa ja juu­ri­kin nyt kaa­voi­te­taan kau­pun­ki jo pilal­le, eikä nämä visiot kos­kaan toteudu.

    Jon­kun pitäi­si kui­ten­kin edes yrit­tää olla glo­baa­li esi­merk­ki jos­tain muus­ta­kin kuin viher­pe­sus­ta. Jos fos­sii­li­sil­la tai muil­la säi­lyy kysyn­tä, niin nii­tä­hän pol­te­taan lii­kaa ja han­ki­taan joka pai­kas­ta, vaik­ka kulu­tus­ta koi­tet­tai­siin pik­kui­sen vähen­tää. Kuten on näh­ty, niin täl­tä puo­len val­lan kam­ma­rei­den ovia tämä muu­tos ei tule kovin kivut­to­mas­ti tapah­tu­maan, joten onkin mie­len­kiin­tois­ta näh­dä mitä jat­kos­sa tar­vi­taan, jot­ta poliit­ti­set toi­mi­jat alka­vat otta­maan asian tosissaan.

  10. Vii­meis­tään sen jäl­keen kun jul­ki­sen velan kas­vu on pysäy­tet­ty, niin autoi­lu­ki­lo­met­rien mää­rä kään­ty­nee las­kuun. Luot­to­luo­ki­tuk­sem­me on jo vaa­ras­sa. Luot­to­luo­ki­tuk­sen säi­lyt­tä­mi­nen lie­nee tär­keim­piä poliit­ti­sia reu­naeh­to­ja. Yhdys­val­lois­sa, jos­sa väes­tö kas­vaa noin 1%:n vuo­des­sa, auto­ki­lo­met­rien vuo­tui­nen mää­rä on jo las­kus­sa. Syy­nä tähän on aina­kin lie­vä polt­toai­ne­ve­ro­tus, jon­ka takia raa­ka-öljyn hinn­an­nousu näkyy polt­toai­neen hin­nas­sa mel­kein samas­sa suh­tees­sa. Suo­mes­sa kor­kea polt­to­nes­tei­den vero­tus hiu­kan para­dok­saa­li­ses­ti vai­men­taa öljyn hinn­an­nousun vai­ku­tus­ta tank­kaa­mi­sen hinn­an­nousuun. Vii­meis­tään jos (kun?) öljyn­tuo­tan­non kas­vu pysäh­tyy ja Aasian auto­kan­ta jat­kaa voi­ma­kas­ta kas­vu­aan, niin meil­lä­kin autoi­lu vähe­nee rajus­ti. Kun talou­tem­me ei enää luul­ta­vas­ti juu­ri kas­va, niin säh­kö­au­to­jen yms. kal­lii­den, mut­ta polt­toai­ne­ta­lou­del­lis­ten auto­jen mää­rä jää­nee vähäi­sek­si. Kal­liit tiein­ves­toin­nit, kuten Hert­to­nie­men lii­ken­neym­py­rä ja Tam­pe­reen kes­kus­ta­tun­ne­li oli­si syy­tä har­ki­ta erit­täin tark­kaan. Olem­me suu­res­sa his­to­rial­li­ses­sa tai­te­koh­das­sa, min­kä soi­si näky­vän poli­tii­kas­sa sekä kun­nis­sa että val­ta­kun­nan tasol­la. Onko polii­ti­koil­la kykyä ja roh­keut­ta omak­sua uudet rea­li­tee­tit poli­tii­kan läh­tö­koh­dik­si? Kun täy­tyy prio­ri­soi­da, niin mie­luum­min soi­sin veroeu­ro­ja­ni koh­dis­tet­ta­van vaik­ka­pa uuteen las­ten­sai­raa­laan kuin autoi­lun jul­ki­seen subventoimiseen.

  11. WHO:n syö­pä­jär­jes­tön IARC:n aivan uuni­tuo­reen leh­dis­tö­tie­dot­teen mukaan ilman­saas­teet ovat joh­ta­va ympä­ris­tö­syy syö­pä­kuo­le­miin. Sen lisäk­si IARC on juu­ri luo­ki­tel­lut ilman pien­hiuk­ka­set luo­kan 1 kar­si­no­gee­nik­si ihmisille:
    http://www.iarc.fr/en/media-centre/iarcnews/pdf/pr221_E.pdf

    Sii­tä huo­li­mat­ta Osmo ja muut halua­vat raken­taa val­ta­väy­lien var­teen. En ymmärrä.

    Jos­kus jou­duin asu­maan pari vuot­ta Hämeen­tien var­rel­la. Oli ikä­vää herä­tä ennen­ai­kai­ses­ti rai­tio­vau­nu­kis­ko­jen kirs­kun­taan. Yhtä ikä­vää oli kuun­nel­la töis­tä tul­tua ruuh­ka­bus­sien jylinää.

    Kau­pun­ki­suun­nit­te­lun vaih­toeh­dot eivät ole vain Osmon kari­ka­tyy­rin­omai­ses­ti esit­tä­mät. On myös mah­dol­lis­ta raken­taa mata­las­ti ja tii­vis­ti ja jät­tää sil­ti pus­ku­ri­vyö­hyk­keet vil­kas­lii­ken­teis­ten pää­väy­lien var­teen. Se on myös ter­veel­lis­tä ja se suo­jaa mei­tä ennen­ai­kai­sil­ta keuhko‑, sydän- ja syöpäkuolemilta.

  12. Ihan oikein aja­tel­tu. Län­si­väy­läl­le heti vaan 50 rajoi­tus Koi­vusaa­ren kohdalta.

  13. Juha­na Har­ju:
    WHO:n syö­pä­jär­jes­tön IARC:n aivan uuni­tuo­reen leh­dis­tö­tie­dot­teen mukaan ilman­saas­teet ovat joh­ta­va ympä­ris­tö­syy syö­pä­kuo­le­miin. Sen lisäk­si IARC on juu­ri luo­ki­tel­lut ilman pien­hiuk­ka­set luo­kan 1 kar­si­no­gee­nik­si ihmisille:
    http://www.iarc.fr/en/media-centre/iarcnews/pdf/pr221_E.pdf

    Sii­tä huo­li­mat­ta Osmo ja muut halua­vat raken­taa val­ta­väy­lien var­teen. En ymmärrä.

    Jos­kus jou­duin asu­maan pari vuot­ta Hämeen­tien var­rel­la. Oli ikä­vää herä­tä ennen­ai­kai­ses­ti rai­tio­vau­nu­kis­ko­jen kirs­kun­taan. Yhtä ikä­vää oli kuun­nel­la töis­tä tul­tua ruuh­ka­bus­sien jylinää.

    Ihan­ko väki­pa­kol­la sinut sin­ne asu­tet­tiin? Jos halu­aa vaih­taa asun­non Hämeen­tien var­res­sa asun­toon hil­jai­ses­sa lähiös­sä niin se var­mas­ti onnistuu.

    Kau­pun­ki­suun­nit­te­lun vaih­toeh­dot eivät ole vain Osmon kari­ka­tyy­rin­omai­ses­ti esit­tä­mät. On myös mah­dol­lis­ta raken­taa mata­las­ti ja tii­vis­ti ja jät­tää sil­ti pus­ku­ri­vyö­hyk­keet vil­kas­lii­ken­teis­ten pää­väy­lien var­teen. Se on myös ter­veel­lis­tä ja se suo­jaa mei­tä ennen­ai­kai­sil­ta keuhko‑, sydän- ja syöpäkuolemilta. 

    Voi joo, olet­taen että raken­ne­taan jon­ne­kin Kehä­tei­den tuol­le puo­len, että ihmi­set halua­vat tii­vis­ti muus­ta kau­pun­gis­sa ole­vis­ta läm­pä­reis­sä, ja että sil­lä että liik­ku­mi­nen perus­tuu hen­ki­lö­au­toon ei ole mitään väliä. Ilman­laa­tu tosin huo­no­nee täs­tä­kin joh­tuen, mut­ta olen­nai­sem­min 75% päi­vit­täi­ses­tä ihmis­ten saa­mas­ta hiuk­kas­kuor­mas­ta tulee lii­ken­tees­sä vie­te­tys­tä ajas­ta, eli ter­veys­poh­jai­ses­ti kan­nat­tai­si var­maan mini­moi­da tuo.

  14. Juha­na Har­ju:
    Jos­kus jou­duin asu­maan pari vuot­ta Hämeen­tien var­rel­la. Oli ikä­vää herä­tä ennen­ai­kai­ses­ti rai­tio­vau­nu­kis­ko­jen kirs­kun­taan.…. .…On myös mah­dol­lis­ta raken­taa mata­las­ti ja tii­vis­ti ja jät­tää sil­ti pus­ku­ri­vyö­hyk­keet vil­kas­lii­ken­teis­ten pää­väy­lien var­teen. Se on myös terveellistä.…

    Har­mi jos jou­duit asu­maan moi­ses­sa pai­kas­sa. Mik­set muut­ta­nut hal­vem­paan asun­toon jon­ne­kin met­sän vie­res­sä ole­vaan lähi­öön? Oli­si se kämp­pä­si jol­le­kin urbaa­nim­mal­le hem­mol­le kel­van­nut var­maan ihan hyvin.

    Eko­lo­gi­ses­ta ja toi­mi­vas­ta kau­pun­ki­ra­ken­ta­mi­ses­ta ei tule yhtään mitään niin kau­an kuin ympä­ris­tö­hy­giee­ni­kot vaa­ti­vat loput­to­mia pus­ku­ri­vyö­hyk­kei­tään asu­mi­sen ja katu­jen (elä­män) väliin ja luon­toak­ti­vis­tit vaa­ti­vat pus­ku­ri­vyö­hyk­kei­tä luon­to­koh­tei­den ja asumisen/kaupunkirakenteen väliin.
    Lie­nee niin, että on ääret­tö­mään iha­naa kuol­la vaik­ka ikä­vys­ty­mi­seen hil­jai­ses­sa, hajut­to­mas­sa ja loput­to­man tur­val­li­sel­la asu­muk­ses­sa. Ihmi­sen ja elä­män väliin pitäi­si jät­tää joku puskuri/suojavyöhyke.
    Tai kan­nat­taa­ko sitä yli­pää­tään ollen­kaan elää kun se on ris­ke­jä ja saa­ta­nal­lis­ta mete­liä pullollaan?

  15. Juha­ni Salo­vaa­ral­le haluan sanoa sen — vaih­toeh­to­na köy­hil­le ruo­kaa tai suur­val­to­jen asuk­kail­le autoi­hin polt­toai­net­ta mat­kal­le dri­ve in ham­pu­ri­lais­paik­kaan, niin köy­hät jää­vät toiseksi.

    Mik­si näin? Asias­ta voi käy­dä kysy­mäs­sä ame­ri­kan kan­sal­ta jol­la on ydin­a­sei­ta puheen­sa pai­nik­keek­si. Näil­le vain nyt yksin­ker­tai­ses­ti ei sovi se, että ruo­ka­öl­jy käy­te­tään nään­ty­vien ihmis­ten ravin­nok­si mikä­li auton polt­toai­ne­tank­ki uhkaa tyhjentyä.

    Elä uto­pian sijaan tosie­lä­mää, niin saa­tat saa­da jotain aikaan. Älä haa­vei­le parem­mas­ta maa­il­mas­ta, sil­lä aina voi­daan sanoa hyvien aiheit­te­si vas­ta­pai­no­na, että köy­hät kuo­lee joka tapauk­ses­sa (kuten kuo­le­vat rik­kaat­kin kun­nes rik­kaat saa­vut­ta­vat kuolemattomuuden).

    Juha­ni Salo­vaa­ra:

    Kun vie­lä aja­tel­laan, että ihmis­kun­ta syö käy­tän­nös­sä öljyä, niin eikö oli­si fik­sua edes ottaa se vii­mei­nen öljyn­ku­lu­tus, eli kaup­pa­mat­ka, pois sii­tä ruu­an polus­ta suolistoon? 

  16. Unen­laa­tu ei kär­si tii­viis­sä ja mata­las­sa vaih­toeh­dos­sa, jos raken­nus­mää­räyk­sis­sä edel­ly­te­tään kun­nol­lis­ta äänieristystä.

  17. ano­nyy­mi: Juu­ri tämä vihas­tut­taa. Mik­si tuo on se “ainoa oikea tapa”, johon kaik­kien pitää mukautua?
    Sik­si­kö, kos­ka kaik­ki päät­tä­jät asu­vat kantakaupungissa?

    Mik­si nii­den kaik­kien pitäi­si olla? (Ja tuo muu­ten ei ole Maa­rian­ha­mi­naa nähnytkään.)

    Meil­lä on jo aika pal­jon sel­lai­sia lähiöi­tä, jois­ta ei kos­kaan saa­da maa­rian­ha­mi­noi­ta, vaik­ka mitä teki­si, eivät­kä ne min­ne­kään katoa. Eikö voi­si siis aja­tel­la, että nyt on aika teh­dä jotain muu­ta­kin? Tule­vai­suu­den hel­sin­ki­läi­set voi­vat sit­ten vali­ta, asu­vat­ko van­has­sa, väl­jäs­sä lähiös­sä vai maarianhaminassa.

  18. max:
    “kau­pun­gis­sa on city-pyö­rien rin­nal­le tul­lut city-auto­ja, jot­ka jär­jes­tel­mään liit­ty­nyt saa ”

    Apropå, kau­pun­ki­pyö­rät. Äsket­täin uuti­soi­tiin, että rojek­ti on kes­key­tet­ty, kun neu­vot­te­lut kat­ke­si­vat ja toi­nen part­ti vetäy­tyi. Pal­jon­ko tuos­ta tuli tur­hia kus­tan­nuk­sia? Sau­ri maksaa?

    http://www.hs.fi/kaupunki/Helsinki+j%C3%A4%C3%A4+taas+ilman+kaupunkipy%C3%B6ri%C3%A4/a1381813261136

    Vero­va­ro­ja päät­tä­jät eivät ole vie­lä halun­neet pyö­rä­pro­jek­tiin sijoit­taa.” Pyhäl­lä hen­gel­lä­kö neu­vot­te­lut on maksettu?

  19. Ja vie­lä nois­ta pus­ku­ri­vyö­hyk­keis­tä eli eikö­hän näis­tä nyky­käy­tän­nöis­tä saa­da syn­ty­mään hyvä kaupunki:

    pus­ku­ri­vyö­hyk­keet kaduille
    pus­ku­ri­vyö­hyk­keet luonnolle
    pus­ku­ri­vyö­hyk­keet asumiselle
    pus­ku­ri­vyö­hyk­keet työpaikka-alueille
    pus­ku­ri­vyö­hyk­keet kult­tu­ri­his­to­rial­li­ses­ti tai mai­se­mal­li­ses­ti arvok­kai­le koh­teil­le (mai­se­mal­le, kan­sal­lis­mai­se­mal­le, har­vi­nai­sil­le koh­teil­le sekä tyy­pil­li­sil­le koh­teil­le, aika­kau­ten­sa tyy­pil­li­sil­le edus­ta­jil­le, aika­kau­des­ta poik­kea­vil­le his­to­rial­li­sil­le ker­ros­tu­mil­le. Ihmi­siä tulee suo­ja­ta myös kan­ta­kau­pun­gin ullak­ko­ra­ken­ta­mi­sen aiheut­ta­mal­ta ahdis­tuk­sel­ta (kat­to­pin­nas­sa ole­vat ikkunat). 

    Sit­ten mää­ri­tel­lään mikä on opti­maa­li­nen ihmi­si­kä (120v?) ja luo­daan tur­val­li­set puit­teet sil­le, miten tuo­ta tavoi­tet­ta ei mikään häi­rit­se (ennen­ai­kai­nen? kuo­le­ma). Epäi­le­mät­tä paheel­li­nen kau­pun­kie­lä­mä sel­lai­se­naan on val­ta­van suu­ri ris­ki tavoit­teen saa­vut­ta­mi­sek­si. Elä­mä itses­sään tai­taa olla kuolemanvaarallista?

    Huh…. tuon yleis­kaa­va­lii­te­ra­por­tin esi­pu­hees­sa tode­taan: “Alu­eet, kuten Kruu­nun­ha­ka, Töölö, Puna­vuo­ri ja Kal­lio jäisivät hyvin­kin toteu­tu­mat­ta niis­tä lähtökohdista käsin, jot­ka nykyi­sin ohjaa­vat kau­pun­ki­suun­nit­te­lua ja kaupunkirakentamista.”
    ..Näin on hyvä

  20. ano­nyy­mi: Ei enää täl­lai­sia katunäkymiä.
    Juu­ri tämä vihas­tut­taa. Mik­si tuo on se “ainoa oikea tapa”, johon kaik­kien pitää mukautua?
    Sik­si­kö, kos­ka kaik­ki päät­tä­jät asu­vat kantakaupungissa?

    Halu­aa­ko joku mie­lui­ten asua tuos­sa ylem­män kuvan mukai­ses­sa beto­ni­lä­hiös­sä? Luu­lin että se mitä ne ihmi­set halua­vat, jot­ka eivät halua asua urbaa­nis­ti, on pien­ta­loa­lue tai maa­seu­tu, mut­ta teho­kas beto­ni­lä­hiö, what!?

  21. tpyy­luo­ma: Ihan­ko väki­pa­kol­la sinut sin­ne asu­tet­tiin? Jos halu­aa vaih­taa asun­non Hämeen­tien var­res­sa asun­toon hil­jai­ses­sa lähiös­sä niin se var­mas­ti onnistuu.

    Hel­sin­gin tie­lii­ken­ne­me­lut­to­mim­mat kort­te­lit ovat Johan­nek­sen kir­kon ympä­ril­lä Kaar­tin­kau­pun­gis­sa, Puna­vuo­res­sa ja Ullan­lin­nas­sa. Joku yksit­täi­nen talo Rus­kea­suon kes­kus­puis­ton­puo­lei­sel­la reu­nal­la saat­taa pääs­tä samaan, mut­ta eivät edes pien­ta­loa­lu­eet kehä­tei­den var­sil­la, kos­ka joka paik­kaan kuu­luu joko kehä­tien tai sisään­tu­lo­väy­lien melu.

  22. Juha­na Har­ju:
    WHO:n syö­pä­jär­jes­tön IARC:n aivan uuni­tuo­reen leh­dis­tö­tie­dot­teen mukaan ilman­saas­teet ovat joh­ta­va ympä­ris­tö­syy syöpäkuolemiin…Siitä huo­li­mat­ta Osmo ja muut halua­vat raken­taa val­ta­väy­lien varteen… 

    Kas kun lii­ken­teen pääs­töil­lä ei käy­tän­nös­sä mitään mer­ki­tys­tä pien­hiuk­kas­pääs­tö­jen koko­nai­suu­des­sa. 😀 Ainoa, joka siel­tä voi­daan tilas­tol­li­ses­ti ehkä kai­vaa ulos, on bussiliikenne.

    Pien­hiuk­ka­set, sii­nä mie­les­sä kuin tuos­sa nii­tä käsi­tel­lään, tule­vat käy­tän­nös­sä hii­len polt­ta­mi­ses­ta. Sii­tä­kin vain pol­tet­taes­sa vahe­tu­neel­la tek­nii­kal­la, jos­ta puut­tuu suo­dat­ti­met. Tuo­ta van­hen­tu­nut­ta tek­niik­kaa riit­tää ympä­ri maailmaa.

  23. Mat­ti Koso­la:
    Ihan oikein aja­tel­tu. Län­si­väy­läl­le heti vaan 50 rajoi­tus Koi­vusaa­ren kohdalta. 

    Täy­sin pää­tön aja­tus. 😀 😀 😀 Bule­var­dia ei teh­dä hal­lin­nol­li­sel­la pää­tök­sel­lä. Ensin tar­vi­taan se kau­pun­ki, jota on vain Hel­sin­gin nie­men kär­jes­sä muu­ta­ma kortteli.

    Län­si­väy­län nopeu­det voi­daan koh­ta nos­taan moot­to­ri­tie­no­peuk­siin, kos­ka lii­ken­net­tä hait­taa­va bus­si­ral­li hävi­ää met­ron myö­tä. Eli aluk­si 120 km/h ja myö­hem­min var­maan 160 tai 200 km/h. 😉

  24. Roh­ke­nen väit­tää, että pyö­räi­ly EI OLE vähän tilaa vaa­ti­va liikennemuoto.
    Perus­te­lu: kevyen lii­ken­teen väy­lien lii­ken­ne­mää­rät ovat sula­na vuo­den­ai­ka­na mität­tö­mät ja tal­vel­la ole­mat­to­mat auto­tei­hin ver­rat­tu­na, ja kui­ten­kin niil­le on pai­koit­tain varat­tu saman ver­ran tilaa, kuin autoil­le. Nor­dens­kiöl­din­ka­dul­ta läh­ti kais­ta pois, kun tilal­le tuli pyö­rä­tie, mans­kun lop­pu­pääs­sä Rus­kea­suol­la on leveät täy­sin käyt­tä­mät­tö­mät kevyen lii­ken­teen väy­lät sama­ten kuin Kum­pu­lan­laak­son ylit­tä­väl­lä sillalla.

    Mikä­li näin mar­gi­naa­li­sel­le liik­ku­mis­muo­dol­le vara­taan näin koh­tuut­to­mas­ti tilaa, ei kysy­myk­ses­sä voi olla vähän tilaa vie­vä tapa liikkua.
    ps. kul­jen kaik­ki työ­mat­ka­ni fil­la­ril­la kesät talvet.

  25. Ymmär­rän hyvin, jos joku halu­aa asua Bule­var­din var­rel­la, mut­ta nyky­ark­ki­teh­tuu­ril­la ei saa­da aikai­sek­si mitään sel­lais­ta viih­tyi­syyt­tä ja kau­neut­ta, joka vetäi­si ver­to­ja 1800-luvun uusklas­sis­ten raken­nus­ten luo­mal­le kaupunkiympäristölle. 

    Kat­so­kaa met­ros­ta Kala­sa­ta­man suun­taan, niin näet­te teho­kas­ta pää­väy­län var­teen raken­ta­mis­ta – ankeam­paa ja rumem­paa näky­mää on vai­kea kuvitella.

  26. ano­nyy­mi: Juu­ri tämä vihas­tut­taa. Mik­si tuo on se “ainoa oikea tapa”, johon kaik­kien pitää mukautua?

    No niin. Vii­mei­set ties kuin­ka mon­ta vuo­si­kym­men­tä on raken­net­tu ainoas­taan väl­jää lähiö­tä. Ehkä nyt oli­si taas aika kokeil­la jotain muu­ta? Mut­ta älä huo­li kyl­lä pk-seu­dul­la tulee lähiöi­tä riit­tä­mään myös tulevaisuudessa.

  27. Kuva on kai­eks­ta pää­tel­len Frei­bur­gis­ta Lou­nais-Sak­sas­ta, n 220.00 asuk­kaan pik­ku­kau­pun­gis­ta. Kau­pun­gis­sa on pika­rai­to­ver­kos­to, mut­ta oli­si hyvä tie­tää kuin­ka laa­jal­le se levittäytyy.

    Kau­pun­gin asu­kas­ti­heys on 1500 as/km2

  28. Niin sii­nä on toki ongel­man­sa, että asu­taan lähel­lä lii­ken­ne­väy­liä (melu, pien­hiuk­ka­set). Mut­ta mik­si tähän rat­kai­su on asu­mi­sen kiel­tä­mi­nen, eikä lii­ken­teen rajoit­ta­mi­nen ja vähen­tä­mi­nen? Eikö edes ole­mas­sao­le­vil­la asui­na­lueil­la voi­si rajoit­taa auto­lii­ken­net­tä, tai edes yrit­tää pitää se ennal­laan kas­vat­ta­mi­sen sijaan? Onko se autoi­lu oikeas­ti ter­veel­lis­tä asu­mis­ta tärkeämpää?

  29. tpyy­luo­ma: 75% päi­vit­täi­ses­tä ihmis­ten saa­mas­ta hiuk­kas­kuor­mas­ta tulee lii­ken­tees­sä vie­te­tys­tä ajas­ta, eli ter­veys­poh­jai­ses­ti kan­nat­tai­si var­maan mini­moi­da tuo.

    Niin­pä.

    Mec­he­li­nin­ka­dun pyö­rä­kais­tat ovat taas ajan­koh­tai­sia, ja nii­tä on vas­tus­tet­tu mm. sil­lä perus­teel­la, että auto­jen seas­sa pyö­räi­ly on epä­ter­veel­lis­tä pien­hiuk­kas­ten takia. Mut­ta kun siel­lä autoi­lu on vie­lä epä­ter­veel­li­sem­pää. Auton ilman­vaih­to ottaa ilman juu­ri sii­tä edes­sä­ole­van auton pako­put­ken koh­dal­ta, kun taas pyö­räi­li­jä hen­git­tää vähän ylem­pä­nä vähän puh­taam­paa ilmaa.

  30. Urbaa­nim­pi Hel­sin­ki vaa­tii roh­keut­ta teh­dä uut­ta ja muut­taa van­haa. Todel­li­suu­des­sa, kun tavoit­tee­na on tii­vis­tää asui­na­luet­ta tai raken­taa jouk­ko­lii­ken­ne­ka­tu, herää kii­vas vas­ta­rin­ta. Usein vas­ta­rin­ta tun­tuu koh­dis­tu­van koh­tuut­to­man hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti kau­pun­ki­suun­nit­te­li­joi­hin, jot­ka teke­vät par­haan­sa eri­lais­ten int­res­sien ristipaineessa.

    Täs­sä asias­sa suu­rim­mat haas­teet ovat vih­reil­lä: kak­sil­la rat­tail­la ei voi mat­kus­taa. Vaik­ka kau­pun­ki­bu­le­var­dit kuu­los­ta­vat kau­niil­ta, mer­kit­see tii­vis­tä­mi­nen väis­tä­mät­tä vihe­ra­lui­den vähen­ty­mis­tä. Peik­ko­na on jopa muu­ta­ma uusi jouk­ko­lii­ken­ne­ka­tu, jota vihreät(kin) ovat vas­tus­ta­neet. Poli­tiik­ka on valin­to­jen teke­mis­tä, toi­vot­ta­vas­ti lin­jak­kai­den sellaisten.

  31. Olli Pot­to­nen: Niin­pä.

    Mec­he­li­nin­ka­dun pyö­rä­kais­tat ovat taas ajan­koh­tai­sia, ja nii­tä on vas­tus­tet­tu mm. sil­lä perus­teel­la, että auto­jen seas­sa pyö­räi­ly on epä­ter­veel­lis­tä pien­hiuk­kas­ten takia. Mut­ta kun siel­lä autoi­lu on vie­lä epä­ter­veel­li­sem­pää. Auton ilman­vaih­to ottaa ilman juu­ri sii­tä edes­sä­ole­van auton pako­put­ken koh­dal­ta, kun taas pyö­räi­li­jä hen­git­tää vähän ylem­pä­nä vähän puh­taam­paa ilmaa.

    Pal­jon­ko hap­pea tar­vit­see autoi­li­ja ja pal­jon­ko pyö­räi­li­jä ajaes­saan Mec­he­li­nin­ka­tua esim. sen koko pituu­den? Hen­gi­ty­sil­man muka­na tulee keuh­koi­hin sitä kaik­kea, mikä ei suo­dat­ti­miin (autos­sa ja/tai nenäs­sä) jää. Kos­ka pyö­räi­ly vaa­tii enem­män pyö­räi­li­jän ener­gi­aa (lue: fyy­sis­tä pon­nis­te­lua) kuin autoi­lu autoi­li­jan omaa ener­gi­aa (en puhu nyt auton moot­to­rin käyt­tä­mäs­tä ener­gias­ta), veik­kaan että pyö­räi­li­jä saa monin­ker­tai­sen ilman­saas­tean­nok­sen per kilo­met­ri. Autoil­ja­han voi lisäk­si kyt­keä tar­vit­taes­sa ilman­vaih­ton autos­saan pie­nem­mäl­le tai sul­kea sen (ja ikku­nat) kokonaan.

    Jos kat­se­li­sit kaduil­la vähän ylem­mäs, voi­sit ehkä havai­ta mil­le kor­keu­del­le asti ja mis­sä mää­rin talo­jen kadun puo­lel­le avau­tu­van jul­ki­si­vun sei­nät ja ikku­nat likaan­tu­vat. Pien­hiuk­kas­ten mää­rä tus­kin rajoit­tuu yksi­no­maan auto­jen kone­pel­lin kor­keu­den alapuolelle. 

    Edel­lä­mai­ni­tuis­ta syis­tä en käsi­tä lain­kaan, mik­si pyö­rä­tiet pitäi­si vie­dä Mec­he­li­nin­ka­dul­le, mis­sä on pal­jon auto- ja ajo­neu­vo­lii­ken­net­tä. Eikö esim. Hie­ta­kan­nak­sen­tien “rau­hoit­ta­mi­nen” pyö­räi­li­jöi­tä ja mui­ta ulkoi­li­joi­ta var­ten oli­si ollut parem­pi vaihtoehto?

    Olen itse työ- ja asuin­pai­kan valin­nois­sa suo­si­nut lyhyi­tä väli­mat­ko­ja, jot­ka voi kul­kea jul­ki­sil­la, pyö­räl­lä tai vaik­ka jalan. Täs­sä on tie­tys­ti sopi­van asun­non saa­ta­vuus ja hin­ta aina jos­sain mää­rin rajoit­ta­via tekijöitä.

    Har­ras­tuk­set kan­nat­taa samoin vali­ta sel­lai­sik­si että ne, tai nii­den saa­vut­ta­mi­nen, eivät edel­ly­tä lii­kaa fos­sii­lis­ten polt­toai­nei­den käyt­töä. On usko­ma­ton­ta miten pal­jon esim. las­ten har­ras­tuk­set edel­lyt­tä­vät nykyi­sin suk­ku­loin­tia, mil­loin min­ne­kin (lähin­nä autol­la ja yleen­sä aika kau­as). Pää­kau­pun­ki­seu­dun asuk­kai­den kan­nat­tai­si pur­jeh­tia tai vali­ta kesä­mök­ki­kun­tan­sa Uudel­ta­maal­ta. Ikä­vä vain, että esim. Hel­sin­gin kau­pun­gin vis­kaa­leis­ta osa ei tai­da näh­dä venei­ly­har­ras­tuk­ses­sa muu­ta kuin lai­tu­ris­sa kel­lu­via venei­tä (ymmär­tä­mät­tä koko­nai­suut­ta, jon­ka mui­ta tär­kei­tä osia ei pitäi­si kar­kot­taa kau­pun­gin ulko­puo­lel­le). Moi­nen poli­tiik­ka, esim. venei­den syys- ja kevät­kun­nos­tuk­sen (ja tal­vi­säi­ly­tyk­sen) siir­tä­mi­nen kau­as Kirk­ko­num­men tai Inkoon peru­koil­le, mitä on esi­tet­ty, on jär­je­tön aja­tus kau­pun­gis­sa, jon­ka vaa­ku­naa komis­taa vene.

  32. Jokai­sen kapun­ki­suun­nit­te­lus­ta kiin­nos­tu­neen kan­nat­tai­si lukea seu­raa­va kirja:

    Koti vai­ko kasar­mi lap­sil­lem­me : asun­non­tar­vit­si­joi­den näkö­koh­tia asun­to- ja ase­ma­kaa­va­ky­sy­myk­sis­sä / Heik­ki v. Hertzen. WSOY Väes­tö­lii­ton jul­kai­su­ja no. 15. 1945.

    Sai­si vähän pers­pek­tii­viä sii­hen, mik­si olem­me sii­nä mis­sä olem­me ja mik­si polii­ti­kot aina luu­le­vat tie­tä­vän­sä, miten ongel­mat ratkaistaan.

  33. Jan­ne: Vii­mei­set ties kuin­ka mon­ta vuo­si­kym­men­tä on raken­net­tu ainoas­taan väl­jää lähiö­tä. Ehkä nyt oli­si taas aika kokeil­la jotain muu­ta? Mut­ta älä huo­li kyl­lä pk-seu­dul­la tulee lähiöi­tä riit­tä­mään myös tulevaisuudessa.

    Onko tuo sito­va lupaus (myös Soi­nin­vaa­ran ja mui­den puolesta)?
    Kovas­ti näyt­tää nimit­täin ole­van tii­vis­tä­mi­nen ja vihe­ra­luei­den hävit­tä­mi­nen käyn­nis­sä. Se, mik­si tuo toi­mii, joh­tuu väl­jyy­des­tä. (Toki noi­ta mil­tei neu­vos­to­liit­to­lai­sen mah­ti­pon­ti­sia levei­tä katu­ja voi­si kaven­taa ja viher­kais­to­ja vas­taa­vas­ti leven­tää.) Talo­jen välien kaven­ta­mi­nen ja vihe­ra­luei­den pois­ta­mi­nen tap­pai­si alu­een, vaik­ka pihat ovat­kin kunnollisia.

    Toi­nen syy, mik­si tuo toi­mii joh­tuu sii­tä, että autoil­le löy­tyy vain pari pää­ka­tua, jois­ta läh­tee vain erit­täin vähä­lii­ken­tei­siä umpi­ku­jia. Niin­pä kevyt lii­ken­ne toi­mii todel­la hyvin, kos­ka katu­ja ei tar­vit­se juu­ri­kaan ylit­tää (vrt. alem­pi kuva). Tämä on kai sitä “auto­kau­pun­kia”.

  34. ano­nyy­mi: Onko tuo sito­va lupaus (myös Soi­nin­vaa­ran ja mui­den puolesta)? 

    Minus­ta han­ka­lis­sa pai­kois­sa kau­ka­na nykyi­sis­tä tai tule­vis­ta rai­deyh­teyk­sis­tä sijait­se­vat väl­jät nuk­ku­ma­lä­hiöt voi­si ihan hyvin museoi­da varoit­ta­vik­si esi­mer­keik­si jäl­ki­pol­vil­le. Nii­den tii­vis­tä­mi­ses­sä nyt ei aina­kaan ole mitään mieltä.

  35. Saas­tee­ton auto tuo uusia haas­tei­ta poli­tiik­kaan. Tähän on onnek­si herät­ty pal­jon ennen kuin Jor­ma Olli­lan työ­ryh­mä lan­see­ra­si GPS-seu­ran­nan ja kilometriveron.
    Osmo on ollut useam­man vuo­den jo ihan yti­mes­sä, kun auton vie­mää katu­ti­laa ollaan arvo­tet­tu tihe­ään asu­te­tus­sa maas­sa Eiran asuin­ne­liöi­den hin­nal­la. Tais­te­lu auto­saa­ta­naa vas­taan vaa­tii uudis­tu­mis­ky­kyä. Help­poa se ei ole, kuten Hel­sin­gin kau­pun­ki­pyö­rät ovat osoittaneet.

  36. Juha­na Har­ju:
    WHO:n syö­pä­jär­jes­tön IARC:n aivan uuni­tuo­reen leh­dis­tö­tie­dot­teen mukaan ilman­saas­teet ovat joh­ta­va ympä­ris­tö­syy syö­pä­kuo­le­miin. Sen lisäk­si IARC on juu­ri luo­ki­tel­lut ilman pien­hiuk­ka­set luo­kan 1 kar­si­no­gee­nik­si ihmisille:
    http://www.iarc.fr/en/media-centre/iarcnews/pdf/pr221_E.pdf

    Sii­tä huo­li­mat­ta Osmo ja muut halua­vat raken­taa val­ta­väy­lien var­teen. En ymmärrä.

    Kun olet noin kovas­ti huo­lis­sa­si ihmis­ten ter­vey­des­tä, niin eikö sinun pitäi­si kan­nat­taa pyö­räi­lyä kos­ka se on ter­veel­lis­tä ja vas­tus­taa ilmaa saas­tut­ta­via auto­ja. Sitä pait­si ihmi­set sai­ras­te­le­vat väl­jis­sä lähiöis­sä enemmän.

  37. Joa­kim: Juha­na

    Mik­si ajat­te­let, että en kan­nat­tai­si pyö­räi­lyä? Se on lem­pi­lii­kun­ta­muo­to­ja­ni, pyö­räi­len ison osan mat­kois­ta ja kan­na­tan läm­pi­mäs­ti pyöräilyä.

    Lähiöis­sä sai­ras­tu­vuus ei ole kor­keam­paa väl­jyy­den vuok­si vaan sen vuok­si, että ark­ki­teh­tuu­ril­taan ja pal­ve­luil­taan huo­nom­mis­sa lähiöis­sä asun­not ovat hal­vem­pia, ja nii­hin ovat muut­ta­neet sen vuok­si sosio­eko­no­mi­sel­ta tasol­taan hei­kom­mas­sa ase­mas­sa olevat. 

    Tie­de­tään hyvin, että kou­lu­tus ja tulo­ta­sot ovat voi­mak­kaan kään­tei­ses­sä kor­re­laa­tio­suh­tees­sa sai­ras­ta­vuu­teen ja kuol­lei­suu­teen. Syi­tä on monia, mm. se, että kai­kis­ta köy­him­mil­lä ei ole varaa ter­veeel­li­sim­pään ruokaan.

    Väl­jyys ja saman­ai­kai­ses­ti kor­kea tulo­ta­so ovat hyväk­si ter­vey­del­le. Se näkyy Kulos­aa­res­sa, Munk­ki­nie­mes­sä, Kau­niai­sis­sa ja monil­la muil­la vas­taa­vil­la alueilla.

  38. Olli Pot­to­nen: Auton ilman­vaih­to ottaa ilman

    Rai­ti­sil­ma­suo­dat­ti­meen jää suu­rin osa juu­ri niis­tä pien­hiuk­ka­sis­ta, kaa­su­ja ne ei suo­da­ta. Uusis­sa autois­sa lähes kai­kis­sa mal­leis­sa, ja yleis­ty­neet vii­meis­ten 10 vuo­den aika­na. Ihan sii­hen pyö­rä­kais­taan liittymättä.

  39. Lähiön voi­si raken­taa myös täl­lai­sen kadun ympärille.
    Jäl­kim­mäi­ses­sä kuvas­sa talot ovat mata­lam­pia, mut­ta alue­te­hok­kuus on suu­rem­pi. Har­va mut­ta kor­kea on outo valinta.”

    Tuos­ta jäl­kim­mäi­ses­tä kuvan fii­lik­ses­tä tuli Van­taan Kar­ta­non­kos­ki mie­leen, siel­lä­kin on jokin ratik­ka­va­raus kaavassa.
    Asuk­kaat tyk­kää, mut­ta useim­mat asian­tun­ti­jat eivät hyväk­sy kitschiä-kaupunkikuvaa. 

    Mate­ma­tii­kas­sa var­maan sama vika kuin Pik­ku­huo­pa­lah­des­sa eli alue­te­hok­kuus ei ole riit­tä­vä. Jos tehok­kuus oli­si kun­nos­sa meni­si­kö kuva­teks­tin viit­taa­ma tyy­li läpi kor­kea­ta­sois­ta kau­pun­ki­ku­vaa vaa­li­vas­ta prosessista ?

  40. AV: Roh­ke­nen väit­tää, että pyö­räi­ly EI OLE vähän tilaa vaa­ti­va liikennemuoto.

    Pyö­tä­tien teke­mi­nen maan­tien vie­reen vei maa­ta 18 m levey­del­tä, vaik­ka itse tie on vain 3–4 met­riä. Lisäk­si kaik­ki muut kulut kuten asfal­toin­ti. Onko­han mis­sään tark­ko­ja luku­ja pyö­rä­tei­den kus­tan­nuk­sis­ta ja hiilijalanjäljestä.

    Nimi­merk­ki koke­mus­ta omaava.

  41. Mec­he­li­nin­ka­dul­la siis kul­kee pal­jon auto­ja, ja niis­tä tulee pääs­tö­jä. Ja nii­tä asuk­kaat hen­git­tä­vät, mut­ta sil­le nyt ei vaan voi mitään, kun auto­lii­ken­teen suju­vuus on niin tär­ke­ää. Jopa niin tär­ke­ää, että pitää pois­taa park­ki­pai­kat, jot­ta saa­tai­siin pai­kal­laan sei­so­vien auto­jen tilal­le liikkuvia.

    Ja sekään ei ole ongel­ma että siel­lä autoi­li­jat hen­git­tä­vät tois­ten­sa pako­kaa­su­ja—tut­ki­mus­ten mukaan hyvin­kin pal­jon. Tähän on rat­kai­su se että pitä­vät ilmas­toin­nin kiin­ni tai hank­ki­vat uudet autot. Näin­hän kaik­ki käy­tän­nös­sä toi­mi­vat. Pait­si että kun ilmas­toin­ti sul­je­taan niin sit­ten siel­lä auton sisäl­lä kier­tää edel­li­sel­lä kadul­la sisään­ve­det­ty ilma, ja sehän on puh­taan rai­tis­ta. Tai jos ei ole niin mat­kaan läh­ties­sä täy­te­tään auto rait­tiil­la ilmal­la ja sul­je­taan her­meet­ti­ses­ti. Ja kyl­lä­hän sitä pitää olla mah­dol­li­suus uhra­ta omaa ter­veyt­tään jot­ta pää­see käte­väm­min liikkumaan.

    Pait­si että pyö­räi­li­jäl­lä tätä mah­dol­li­suut­ta ei pidä olla. Toi­sin kuin asuk­kaan keuh­kot ja autoi­li­jan keuh­kot, pyö­räi­li­jän keuh­kot on eri­tyi­sen tär­keä pitää puh­taa­na. Kier­tä­köön siel­tä jos­tain kier­to­tei­tä ran­to­ja pit­kin. Pait­si että kun aina pitää kier­rel­lä niin pyö­räi­li­jä ei enää ole­kaan pyö­räi­li­jä vaan jol­lain muul­la taval­la liik­ku­ja. Ja niin hän sit­ten­kin kul­kee siel­lä Mec­he­li­nin­ka­dul­la pien­hiuk­kas­pil­ves­sä ja menet­tää arki­lii­kun­nan mit­ta­van terveyshyödyt.

    Ja kun pyö­räi­li­jät voi­daan pan­na kier­tä­mään rin­nak­kais­ta tie­tä pit­kin, niin vas­taa­vas­ti voi­si ehdot­taa että pan­naan autoi­li­jat kier­tä­mään Man­ner­hei­min­tien kaut­ta. Mut­ta tämä­hän ei käy kos­ka se vaa­ran­tai­si auto­lii­ken­teen suju­vuu­den ja pitää­hän autol­la pääs­tä Mec­he­li­nin­ka­dun var­ren kiin­teis­töi­hin. Sitä voi­si luul­la että pyö­rä­lii­ken­teen suju­vuus ja pää­sy pyö­räl­lä noi­hin kiin­teis­töi­hin oli­si­vat myös tär­kei­ta, mut­ta kun ne eivät vaan ole.

  42. Mark­ku af Heur­lin:
    Kuva on kai­eks­ta pää­tel­len Frei­bur­gis­ta Lou­nais-Sak­sas­ta, n 220.00 asuk­kaan pik­ku­kau­pun­gis­ta. Kau­pun­gis­sa on pika­rai­to­ver­kos­to, mut­ta oli­si hyvä tie­tää kuin­ka laa­jal­le se levittäytyy.

    Kau­pun­gin asu­kas­ti­heys on 1500 as/km2

    Täs­tä kuvas­ta voi pää­tel­lä jotain sii­tä, mis­tä tuo kes­kiar­vo 1500 as/km2 koos­tuu. Eli jotain 10 000 itse kau­pun­ki ja sit­ten sii­hen kun­taan hal­li­nol­li­ses­ti ilmei­ses­ti kuu­luu jon­kin ver­ran Schwartzwal­dia, 0 as/km2.

    http://en.wikipedia.org/wiki/File:Freiburg_Schlossbergturm_Panorama_2010.jpg

  43. Ja mikä­hän se Maa­rian­ha­mi­nan väes­tö­ti­heys on?
    Ei saa raken­taa Kant­sua (väes­tö­ti­heys 6522), vaan pitää raken­taa kuten kes­kieu­roop­pa­lai­sen Espoon tai Van­taan kokoi­sen kau­pun­gin (väes­tö­ti­heys 1500) keskusta?
    Siis tehok­kaas­ti vai ei?

    Onhan Kant­su sub­jek­tii­vi­ses­ti rumia talo­ja täyn­nä, mut kaa­voi­tuk­sel­li­ses­ti en kyl­lä kek­si mitä vikaa täs­sä Luo­teis-Hel­sin­gin kes­kus­tas­sa on. Ehkä jotaan pal­ve­lui­ta puut­tuu ja vois olla “kes­kus­puis­to” reu­na­mil­la ole­vien sijaan, mut toi­sin kuin Lepus­kis­sa, uusi suu­ri kaup­pa­kes­kus lai­tet­tiin Kant­sun reu­nal­le, ei kes­kus­taan (=juna-ase­ma). Eli kaa­voi­tuk­sel­li­nen ongel­ma tulee kyl­lä jos­tain ihan muus­ta kuin asuntorakentamisesta.

    Vas­taa­va moga­han teh­tiin Espoon kes­kuk­ses­sa, kun riit­tä­vän isoa kau­pal­lis­ta kes­kus­ta ei halut­tu, niin nyt sitä pykä­tään asu­mat­to­mal­le alu­eel­le auto­mat­kan päähän.

  44. ..ja siis sil­lä, etten näe kaa­voi­tuk­sel­lis­ta ongel­maa, tar­koi­tan juu­ri­kin asu­mi­sen kaavoitusta…
    (ÄRH, miten tur­haut­ta­vaa on, kun ei voi kor­ja­ta teks­tiä, ehkä blo­gia­lus­toil­la menee viel pari­kyt­vuot­ta moi­seen toi­min­nal­li­suu­teen, heti sit sen jäl­keen ku e‑mail on täyt­tä­ny 50 vuot­ta ja saa päivityksen…)

  45. Mar­ko Hami­lo: Täs­tä kuvas­ta voi pää­tel­lä jotain sii­tä, mis­tä tuo kes­kiar­vo 1500 as/km2 koos­tuu. Eli jotain 10 000 itse kau­pun­ki ja sit­ten sii­hen kun­taan hal­li­nol­li­ses­ti ilmei­ses­ti kuu­luu jon­kin ver­ran Schwartzwal­dia, 0 as/km2.

    http://en.wikipedia.org/wiki/File:Freiburg_Schlossbergturm_Panorama_2010.jpg

    Kar­tas­ta ja ilma­ku­vas­ta pää­tel­len itse kau­pun­kia­lu­ee­muo­dos­taa noin kol­man­nek­sen maa­pin­ta-alas­ta. Lop­puo­sa näyt­tää ole­van met­sää ja pel­toa. (Näyt­tää ei oel varmaa.Ilmasta kat­soen ana­ko ei ole mutua kuin met­sää.) Kau­pun­gin pin­ta-ala on 160 km² eli osa­puil­leen 75 % Hgin pinta-alasta

  46. toke: Ei saa raken­taa Kant­sua (väes­tö­ti­heys 6522), vaan pitää raken­taa kuten kes­kieu­roop­pa­lai­sen Espoon tai Van­taan kokoi­sen kau­pun­gin (väes­tö­ti­heys 1500) keskusta?
    Siis tehok­kaas­ti vai ei?

    Ihmi­sil­tä tosi­aan tup­paa unoh­tu­maan, että kes­ki­mää­räi­nen raken­nus­kor­keus ylä­ku­vas­sa kom­pen­soi tehok­kaas­ti tuon “väl­jyy­den”, joka sit­ten vai­men­taa melua ja tuot­taa alu­eel­le muu­ta­kin hyvin­voin­tia. Kor­keus ei kui­ten­kaan ole niin suur­ta, että talois­ta tuli­si neuvostokasarmeja.

    Mark­ku af Heur­lin: Kau­pun­gin asu­kas­ti­heys on 1500 as/km2

    Mark­ku af Heur­lin: Kar­tas­ta ja ilma­ku­vas­ta pää­tel­len itse kau­pun­kia­lu­ee­muo­dos­taa noin kol­man­nek­sen maapinta-alasta.

    Eli “reaa­li­nen” väes­tön­ti­heys on vain 4500?
    Ilmei­ses­ti kyse ei siis ole väes­tön­ti­hey­des­tä vaan ihan sii­tä, että halu­taan teh­dä alem­man näköis­tä kivie­rä­maa­ta vaik­ka pakolla.

  47. Nyt vai­kut­taa kui­ten­kin sil­tä, että kun vih­reis­tä on tul­lut Hel­sin­gin toi­sek­si suu­rin val­tuus­to­ryh­mä, niin vihe­ra­luei­den alas­ajo on alka­nut. Sil­ta­mäen hie­no Sil­ta­puis­ton asu­ma-alue on vaa­ras­sa jou­tua tii­vis­tys­ra­ken­ne­tuk­si siten, että sen mer­ki­tys ark­ki­teh­too­ni­ses­ti, ympä­ris­töl­li­ses­ti ja kult­tuu­ri­ses­ti menet­tää mer­ki­tyk­sen­sä ja on vaa­ras­sa slum­miu­tua. Rat­kai­sut ovat mones­sa mie­les­sä kum­mal­li­sia, las­ten leik­ki­paik­ko­ja pien­ne­tään, pien­ta­loa­lu­eel­le raken­ne­taan sin­ne sopi­mat­to­man kor­kea­ta raken­nus­ta ja ulkoi­luun tar­koi­te­tut viher­väy­lät raken­ne­taan kiin­ni rakennuksiin.

  48. Eri­lai­sia näke­myk­siä tun­tuu ole­van tavoi­tel­ta­vas­ta asuinympäristöstä.

    Sik­si kaa­voi­tuk­sel­la tulee­kin tuot­taa ERILAISIA aluei­ta eri­lai­sil­le ihmisille.

    Nyt pin­nal­la on tii­vis­tä­mi­nen lii­ak­si­kin asti.

    Se mikä unoh­tuu kes­kus­te­luis­ta on, että mitä tii­viim­pään asu­te­taan ihmi­siä, sitä enem­män pitää kiin­nit­tää huo­mio­ta lähiympäristöön.

    Aukiot, istu­tuk­set, kiveyk­set, pen­kit jne. sääs­te­tään hal­vim­piin mahdollisiin.

    Kun kaa­voi­te­taan tii­viis­ti, tulee kau­pun­ki­ti­laan sat­sa­ta rahaa.

    Tämä onnis­tuu par­hai­ten kor­va­mer­ki­tyl­lä ympä­ris­tö­ra­ken­ta­mis­mak­sul­la tai parem­min niin, että kun­kin ton­tin raken­ta­ja on vel­voi­tet­tu kus­tan­ta­maan osan­sa lähiym­pä­ris­tös­tä. Näin ao. rahaa ei käy­te­tä muuhun.

  49. Pik­ku­kau­pun­gis­sa pää­ka­dun var­rel­la on kaik­ki. Nuk­ku­ma­lä­hiöis­sä var­jel­laan unen laa­tua niin mus­ta­suk­kai­ses­ti, että lähiö kään­tää sel­kän­sä sisään­tu­lo­ka­dul­le. Tämä tuot­taa val­tai­san eron.”

    Ote­taan esi­mer­kik­si Nie­men­mä­ki. Riit­tä­vän lähel­lä kau­pun­kia ja täy­den­nys­ra­ken­ta­mi­sel­le löy­tyi­si tont­te­ja naker­ta­mal­la siel­tä täältä.

    Var­maan on taas “aika­kau­del­le tyy­pil­lis­tä suo­jel­ta­vaa” ja met­sä­kais­ta­lei­siin­kaan ei saa puut­tua, mut­ta hypo­teet­ti­ses­ti oli­si hyvä paikka. 

    Kadut tän­nä asuk­kai­den jou­ta­via käyt­tä­mät­tö­miä auto­ja, venet­rai­le­rei­ta, perä­kär­ry­jä ja mat­kai­lua­jo­neu­vo­ja. Mikä­hän on talo­yh­tiöi­den auto­paik­ka­vel­voit­tei­den tilan­ne kun park­ki­paik­ko­ja ton­teil­la on var­sin niu­kas­ti ja kaik­ki epä­mää­räi­sen ja käy­tös­sä ole­vat ajo­neu­vot kaduil­la. Onko sitä tuo­tan­toa jos­sa raken­ta­mi­nen lykät­tiin 10 vuo­den pää­hän ja kukaan ei val­vo­nut että toteu­tuu­ko koskaan.

    Jos tuon­ne jos­kus sai­si kaa­voit­taa lisää voi­si autoi­li­joi­den sie­dä­tys­hoi­don aloit­taa siir­tä­mäl­la asu­kas­pai­koi­tuk­sen mak­sul­li­sek­si (riit­tä­vän kal­liik­si) katoai­si kesä­au­tot ja romut katukuvasta.
    Ja mik­si ei niil­le pihoil­lek­kin raken­taa mal­til­li­sia kan­sia kun tilaa on. Nyt autot on ilmai­sek­si lumi­töi­den ja muun kadun­hoi­don rie­sa­na kaduilla.

    Osmon kuva ker­toi enem­män kuin tuhat sanaa mut­ta ei tuol­lais­ta oikeas­ti halu­ta kun nuk­ku­ma­lä­hiöi­tä säi­lyy kos­ke­mat­to­mi­na täl­lai­sis­sa paikoissa.

  50. Tuo­reen tut­ki­muk­sen mukaan maa­lai­set ovat Suo­mes­sa onnel­li­sem­pia kuin kau­pun­ki­lai­set. Otos on toki rajat­tu, mut­ta sinän­sä samas­sa lin­jas­sa useam­man aiem­man tut­ki­muk­sen kans­sa. http://yle.fi/uutiset/tutkimus_maalaiset_ovat_onnellisempia_kuin_kaupunkilaiset/6899709

    Täl­lai­set tulok­set koros­tu­vat enti­ses­tään sii­tä, että kau­pun­geis­sa on sosio­eko­no­mi­sia ja työl­li­syy­teen liit­ty­viä veto­voi­ma­te­ki­jöi­tä, jot­ka suu­res­sa otan­nas­sa kor­re­loi­vat posi­tii­vi­ses­ti onnel­li­suu­den kans­sa. Sil­ti tulos toi­sin­päin tai suh­tees­sa tasai­nen useam­mas­sa sel­vi­tyk­ses­sä. Oman pereh­ty­mi­se­ni perus­teel­la tote­ai­sin, että har­vem­min kau­pun­ke­ja mai­rit­te­le­va. Jos näin on, niin eikö mie­ti­ty­tä, mik­si?

    Olen aiem­min­kin kehot­ta­nut, että luki­sit tämän teok­sen: http://www.amazon.com/Last-Child-Woods-Children-Nature-Deficit/dp/156512605X/ Sii­tä löy­tyy kuvat­tu­na voi­ma­kas selit­tä­vä tekijä.

    Kir­jan anta­mien aja­tus­ten ja tut­ki­mus­tu­los­ten myö­tä näki­sit nuo kak­si blo­gauk­se­si kuvaa­kin ehkä aina­kin hie­man uudes­sa valossa?

    Hel­met-link­ki: http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1844088?lang=fin

    Ehkä olet kir­jan luke­nut­kin, mut­ta jos et, niin haas­tai­sin sii­hen yhden päi­vän käyttämään.

  51. az:Täl­lai­set tulok­set koros­tu­vat enti­ses­tään sii­tä, että kau­pun­geis­sa on sosio­eko­no­mi­sia ja työl­li­syy­teen liit­ty­viä veto­voi­ma­te­ki­jöi­tä, jot­ka suu­res­sa otan­nas­sa kor­re­loi­vat posi­tii­vi­ses­ti onnel­li­suu­den kans­sa. Sil­ti tulos toi­sin­päin tai suh­tees­sa tasai­nen useam­mas­sa sel­vi­tyk­ses­sä. Oman pereh­ty­mi­se­ni perus­teel­la tote­ai­sin, että har­vem­min kau­pun­ke­ja mai­rit­te­le­va. Jos näin on, niin eikö mie­ti­ty­tä, mik­si?

    Minun seli­tys­voi­ma­ni. Ole­te­taan tut­ki­mus todek­si. Onnel­li­suu­den teki­jät vaih­te­le­vat. Yksin­ker­tai­ses­ti maa­seu­tu vas­taa vähem­mil­lä resurs­seil­la ja pro­ses­seil­la noi­hin teki­jöi­hin heil­le jot­ka sin­ne ovat aset­tu­neet. Kau­pun­ki­lai­nen maa­seu­dul­la ei oli­si onnel­li­nen eikä toi­sin­päin. Mut­ta kau­pun­ki­lai­sen onnel­li­suus on kiin­ni suu­rem­mas­ta mää­räs­tä resurs­se­ja ja pro­ses­se­ja. Vie­lä toi­sin sanot­tu­na se joka tyy­tyy maa­seu­tuun sen onnel­li­suu­den se samai­nen maa­seu­tu kyke­nee aika hyvin toteut­ta­maan. Se joka tyy­tyy kau­pun­kin sen onnel­li­suu­den se samai­nen kau­pun­ki vain vai­voin kyke­nee toteut­ta­maan. Tar­vit­tai­siin aina vie­lä jokin tai jotain. Joh­to­pää­tös, kan­nat­taa aina ensi­si­jai­ses­ti hakea elä­mä­ni­loa yksin­ker­tai­sis­ta asiois­ta jot­ka eivät vaa­di oikein mitään ulko­puo­lis­ta orga­ni­saa­tio­ta ja resurs­se­ja. Tämä­kin on mah­dol­lis­ta kau­pun­gis­sa mut­ta luon­te­vim­min maa­seu­dul­la. Maa­seu­tu on Se. Itse asun pikkukaupungissa.

  52. Urbaa­ni: Se mikä unoh­tuu kes­kus­te­luis­ta on, että mitä tii­viim­pään asu­te­taan ihmi­siä, sitä enem­män pitää kiin­nit­tää huo­mio­ta lähiympäristöön.
    Aukiot, istu­tuk­set, kiveyk­set, pen­kit jne. sääs­te­tään hal­vim­piin mahdollisiin.
    Kun kaa­voi­te­taan tii­viis­ti, tulee kau­pun­ki­ti­laan sat­sa­ta rahaa.

    Tot­ta. Mut­ta toi­nen puo­li asia on se, että tii­viis­sä kau­pun­gis­sa sitä hoi­det­ta­vaa pin­ta-alaa on monin­ker­tai­ses­ti vähem­män per asu­kas, mikä taas las­kee kus­tan­nuk­sia. Minä suo­si­sin täl­lai­siin asioi­hin jotain kau­pun­gin­osa­hal­lin­toa, tulo­läh­tein ä esi­mer­kik­si alu­een talo­jen kiin­teis­tö­ve­ro, pysä­köin­ti­mak­sut, tms. aluu­el­la mak­set­ta­vat maksut.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Notify me of followup comments via e-mail. You can also subscribe without commenting.