Puhe kaupunginvaltuustossa 12.2.2014

Näin puhuin vuo­den 2015 bud­jetin lähetekeskustelussa:

Keski­tyn bud­jet­ti­in ja kaupunkisuunnitteluun.

Mis­sä ikinä kul­jenkin, aina joku valit­taa Helsin­gin kaavoituk­sen hitaud­es­ta. Siitä on tul­lut kansan­taloudelli­nen ongel­ma. Koko lama tun­tuu ole­van peräisin siitä, että Helsin­gin asun­top­u­la estää muut­ta­mas­ta tuot­ta­van työn äärelle Helsinkiin.

Nos­timme vuosi sit­ten tavoit­teen 5 500 asun­nok­si. Se vas­taa keskisu­uren kun­nan asun­tokan­taa. Olisin ollut valmis olen­nais­es­ti suurem­paan tavoit­teeseen varsinkin nyt, kun yhä use­ampi halu­aisi asua nimeno­maan Helsingis­sä. Jat­ka lukemista “Puhe kaupung­in­val­tu­us­tossa 12.2.2014”

Heikinkadusta puolet jalankulkijoille

Han­nu Oskala ja 47 muu­ta val­tu­utet­tua tekivät Helsin­gin kaupung­in­val­tu­us­tossa aloit­teen Man­ner­heim­intien itäre­unan muut­tamisek­si koelu­on­tois­es­ti käve­lykaduk­si välil­lä Ruot­salainen teat­teri — Pos­ti­ta­lo. Autoli­ikenne siir­ret­täisi­in 1+1 kaistalle ratikkakisko­jen län­sipuolelle. Kun ensim­mäisen ker­ran kuulin ajatuk­ses­ta, pidin aja­tus­ta lähin­nä hai­hat­telu­na, mut­ta Han­nu kavere­i­neen on työstänyt esi­tyk­sen ammat­ti­taitois­es­ti pystyen osoit­ta­maan, että jär­jeste­ly voisi toimia. Jat­ka lukemista “Heikinkadus­ta puo­let jalankulkijoille”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 10.2.2014

(Lis­taan tästä)

Kuusikym­men­tä uut­ta käpyläläistä

Paik­ka Mäkelänkatu 95, Käärmet­aloa vastapäätä. Van­ha pankki­raken­nus pure­taan ja ton­tille raken­netaan yksi saman­lainen viis­tosti tiehen sijait­se­va ker­rosta­lo lisää. Van­hat ker­rostalot suo­jel­laan. Uut­ta asuin­raken­nu­soikeut­ta tulee 2400 ker­rosneliötä lisää. Har­mit­toman tun­tu­inen täy­den­nys­rak­en­tamiskaa­va. Tont­tite­hokku­us vähän alle yhden. Olisi var­maankin suurem­pi, jos olisi kyse uudisrakennuskohteesta.

Tuo suo­jelupäätös vähän mieti­tyt­tää. Aika paljon meil­lä suo­jel­laan kohta­laisen nuor­takin raken­nuskan­taa. Tässä tapauk­ses­sa siitä ei liene san­ot­tavaa hait­taa, mut­ta olisi, jos taloy­htiö pyytäisi lupaa purkaa van­hat raken­nuk­set ja kaavoit­taa tont­ti parem­min. Kurt Sim­bergille voidaan antaa anteek­si, että hän sijoit­ti raken­nuk­set taval­la, joka mak­si­moi Mäkelänkadun liiken­nemelun ton­til­la, kos­ka 40-luvun alus­sa liiken­net­tä oli paljon vähem­män. Jos tont­ti tehtäisi­in nyt, Mäkelänkadun var­teen raken­net­taisi­in yht­enäi­nen talo­muuri, jot­ta sen takana olisi vähän rauhal­lisem­paa. Näin tehdään, kun Mäkelänkat­ua aikanaan jatke­taan Käpylästä pohjoiseen kohti Kehä I:tä Tuusu­lantien tilalle. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 10.2.2014”

Kotiäidin eläketurva?

Eläkey­htiö Ilmarisel­la oli per­jan­taina vuo­tu­inen eläke­sem­i­naarin­sa, jos­sa julk­istet­ti­in tutkimus eläk­keen riit­tävyy­destä. Tutkimuk­sen näyte ei ollut aivan edus­ta­va otos, joten tulok­si­in on suh­taudut­ta­va pienel­lä varauk­sel­la. Keskeinen tulos oli, että näinä vuosi­na eläk­keelle siir­tyvien miesten eläk­keet ovat hyviä ja riit­tävät hyvään elämään, mut­ta nais­ten kesku­udessa on paljon pien­ten eläkkei­den saa­jia. Tämä johtuu katkon­ai­sista työurista ja ne taas johtu­vat lap­sista ja kotiäi­tiy­destä, joka oli vielä 1970-luvul­la paljon yleisem­pää kuin nyt.

Mitä tälle pitäisi tehdä?

Sinän­sä koko eläke­jär­jestelmä olisi iso tulon­si­ir­to miehiltä naisille, kos­ka naiset elävät seit­semän vuot­ta miehiä van­hem­mik­si ja molem­mil­la sukupuo­lil­la on kuitenkin sama eläkeikä ja samat mak­sut. Jos olisi erik­seen miesten ja nais­ten eläkey­htiöt, jot­ka eivät rahoit­taisi ris­ti­in toisi­aan, nais­ten eläke­mak­sut oli­si­vat joko paljon suurem­mat tai eläkkei­den ehdot huonom­mat. Jat­ka lukemista “Kotiäidin eläketurva?”

Kaupunkisuunnittelulautakunta 5.2.2014

Val­tu­us­toaloite Tal­in golf-ken­tän ottamis­es­ta asuinkäyt­töön ja yleisek­si virkistysalueeksi

Lausun­to hyväksyt­ti­in, mut­ta siihen liitet­tävistä lisäyk­sistä äänestettiin.

Oma lisäyk­seni, jos­sa kiire­hdit­ti­in rak­en­tamista ja esitet­ti­in, että tutkit­taisi­in myös lausun­nos­sa esitet­tyä laa­jem­paa rak­en­tamista, kaa­tui äänin 4–4 puheen­jo­hta­jan äänen ratkaistes­sa. Esi­tyk­seni puoles­ta äänes­tivät vihreät, vasem­mis­toli­it­to ja toinen demareista, vas­taan kak­si kokoomus­laista, perus­suo­ma­lais­ten Tom Packalen ja demarien Heta Välimä­ki. Kokoomuk­sen Hen­nari­ik­ka Ander­s­son äänesti tyhjää. Ris­to Rauta­va ja Heta Välimä­ki halu­si­vat muo­toil­la kom­ment­te­ja siitä, mil­lainen käyt­täjäprofi­ili ken­täl­lä on.  Nämä muu­tok­set hyväksyt­ti­in. Ne eivät oikeinku­u­luneet lau­takun­nan toimi­alaan, mut­ta toisaal­ta aloit­teessa asi­aan viitat­ti­in. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­ta 5.2.2014”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 4.2.2014

Tal­in golfken­tän alue hyötykäyttöön

Val­tu­us­toaloit­teessa, jos­sa viras­ton mielestä on 42 allekir­joi­tus­ta ja kerääjien mielestä val­tu­us­ton enem­mistö, esitetään Tal­in golfken­tän kaavoit­tamista asuinkäyt­töön. Tuo 47 hehtaaria on vuokrat­tu muodol­lista vuokraa vas­ten (vuokra taitaa olla luokkaa 0,008 euroa neliöltä kuukaudessa) pienelle sul­je­tulle golfk­lu­bille. Alue on lois­tavien joukkoli­iken­ney­hteyk­sien äärel­lä, jot­ka vain paranevat, kun raide­jok­eri valmis­tuu. Jat­ka lukemista “Kaupunkisu­un­nit­telu­lau­takun­nan lista 4.2.2014”

Talouspolitiikan kimurantti tilanne

Kun hal­li­tu­so­hjel­mas­ta sovit­ti­in, arvostelin voimakkaasti val­tion talouden ter­ve­hdyt­tämiseen liit­tyvää perälau­taa, joka meni suh­dan­nepoli­it­tis­es­ti ihan nurinkuris­es­ti. Jos talous alkaa nous­ta, ryhdytään har­joit­ta­maan aiem­paa elvyt­täväm­pää talous­poli­ti­ikkaa ja jos suh­dan­teet heikkenevät, heikken­e­mistä vauhdite­taan lisäsäästöin ja veronko­ro­tuksin. Tässä sitä nyt ollaan.

Kysyy keneltä talous­tutk­i­jal­ta hyvän­sä kol­men mil­jardin sopeu­tuk­sen ajoituk­ses­ta suh­dan­nepoli­ti­ikan kannal­ta, saa vas­tauk­sek­si, että se olisi suh­dan­nepoli­it­tis­es­ti perin onneton­ta. Se lisäisi työt­tömyyt­tä niin paljon, että tavoitel­lus­ta val­tion talouden paran­tu­mis­es­takin toteu­tu­isi vain osa, joidenkin mielestä ei juuri mitään. Tästä hyvänä esimerkkinä on Espan­ja, joka talouskri­isin alka­es­sa teki kuten kehotet­ti­in, leikkasi meno­ja ja korot­ti vero­ja saaden aikaan vain ennä­tyk­sel­lisen työt­tömyy­den, mut­ta ei onnis­tunut pysäyt­tämään velka­an­tu­mista. Jat­ka lukemista “Talous­poli­ti­ikan kimu­rant­ti tilanne”

Automaatio ja työn tulevaisuus

Suomes­ta pois­tui vuosien 1995 ja 2008 välil­lä noin 300 000 keskipalkkaista työtä. Nämä oli­vat suurelta osin hyviä duu­narim­i­esten ammat­te­ja. Vain kym­meniä­tuhan­sia näistä siir­tyi halvem­man työvoiman mai­hin. Pääosan kor­vasi automaa­tio ja esimerkik­si se, että auto­ja ja konei­ta ei enää per­in­teisessä mielessä kor­ja­ta, kos­ka mekaaniset osat ovat kor­vau­tuneet elek­tro­n­isil­la ja vikaan­tunut elek­tron­i­ik­ka vain vai­hde­taan. Jat­ka lukemista “Automaa­tio ja työn tulevaisuus”

Röntgenhoitajista vielä kerran

Kir­joituk­seni ter­vey­den­hoidon pätevyys­vaa­timuk­sista näyt­tää saa­neen laa­jem­paakin huomio­ta. Kun nyt vielä Suomen rönt­gen­hoita­jali­it­to esit­ti asi­as­ta oikein julk­i­lausuman, lie­nee syytä esit­tää tuo muu­ta­mal­la riv­ille esitet­ty aja­tus vähän perus­teel­lisem­min. Jat­ka lukemista “Rönt­gen­hoita­jista vielä kerran”

Eriytyvät peruskoulut

(Kir­joi­tus on julka­istu net­tikolumn­i­na Suomen Kuvale­hden sivuilla)

Sosi­aa­li­nen liikku­vu­us on pohjo­is­maid­en suuria valt­te­ja. Ei ole vain oikeu­den­mukaista, että köy­histäkin oloista voidaan nous­ta koulu­tuk­sen kaut­ta merkit­tävi­in asemi­in. Se on myös suuri kansalli­nen vahvu­us, kos­ka näin koko kansan lah­jakku­us­varat saadaan käyt­töön. Kapea olisi rekry­toin­tipo­h­ja, jos osaamisam­mat­tei­hin pitäisi vali­ta vain kapean eli­itin lap­sista. Näin on lai­ta monis­sa maissa.

Yhdys­val­lois­sa – maas­sa, jos­sa juok­supo­jan piti voi­da koho­ta pääjo­hta­jak­si – sosi­aa­li­nen liikku­vu­us on hidas­tunut merkit­tävästi ja pudon­nut jo Bri­tann­ian tasolle, ja Bri­tan­ni­aa on sen­tään pidet­ty vah­vana luokkay­hteiskun­tana. Täl­lainen on hirvit­tävää henkisten voimavaro­jen haaskaus­ta. Puutet­ta Yhdys­val­lat joutuu paikkaa­maan mit­taval­la aiv­o­tuon­nil­la. Maan korkeak­ouluis­sa opiskelee jo 760 000 ulko­mail­ta haalit­tua lah­jakas­ta opiske­li­jaa. Jat­ka lukemista “Eriy­tyvät peruskoulut”