Valtuustoaloite Talin golf-kentän ottamisesta asuinkäyttöön ja yleiseksi virkistysalueeksi
Lausunto hyväksyttiin, mutta siihen liitettävistä lisäyksistä äänestettiin.
Oma lisäykseni, jossa kiirehdittiin rakentamista ja esitettiin, että tutkittaisiin myös lausunnossa esitettyä laajempaa rakentamista, kaatui äänin 4-4 puheenjohtajan äänen ratkaistessa. Esitykseni puolesta äänestivät vihreät, vasemmistoliitto ja toinen demareista, vastaan kaksi kokoomuslaista, perussuomalaisten Tom Packalen ja demarien Heta Välimäki. Kokoomuksen Hennariikka Andersson äänesti tyhjää. Risto Rautava ja Heta Välimäki halusivat muotoilla kommentteja siitä, millainen käyttäjäprofiili kentällä on. Nämä muutokset hyväksyttiin. Ne eivät oikeinkuuluneet lautakunnan toimialaan, mutta toisaalta aloitteessa asiaan viitattiin.
Golf-glubin jyrkkä profiloituminen sosiaalisin perustein ei minusta ole peruste sen häätämiselle, sillä onhan kaupunki vuokrannut kiinteistöjään eritavoin profiloituneille järjestöille. Ongelmana on arvokkaan tilan perin tehoton käyttö. Ymmärrän, että on surullista, kun mielenkiintoinen toiminta siirtyy kaupungista kauemmas, mutta sitä on kaupungin kasvu. Kovin tilaa vievät toiminnot nyt vaan eivät kuulu noin arvokkaalle alueelle. Vasemmiston aktiivisuus tässä asiassa saattaa liittyä kokoomuksen aktiivisuuteen Meri-Rastilan rantapuistossa.
Asia etenee kaupunginhallitukseen ja valtuustoon, jossa asiasta voidaan esittää ponsia. Etukäteisveikkaus on, että valtuustossa on Talin asuntorakentamiselle myönteinen enemmistö, onhan enemmistö valtuutetuista allekirjoittanut aloitteen.
Huomiolle pantavaa oli, että esittelijä poisti esittelystään lauseen, jonka mukaan vuokrasopimuksen voi perustellusta syystä irtisanoa jo ennen vuotta 2034. Jos golf-klubi omistaisi alueen, sen voitaisiin lunastaa asuntokäyttöön tai yleiseen virkistykseen. Minun on vaikea uskoa, että vuokrasopimus olisi suojatumpi kuin omistusoikeus, mutta juristien aivoitukset ovat yllättäneet minut ennenkin.
Esittelytekstissä sanottiin, että puolet vuokra-alueesta on tulva-altista. Tämä vähän ihmetytti, koska julkaisussa Helsingin kaupungin tulvastrategia vuodelta 2010 alueen tulvariskialue on oheisen kuvan mukainen. Aika vähän on tulvariskiä paitsi alueen ainoalla rakennetulla alueella Talinrannassa. Selityksenä oli, että tässä laskelmassa oli päätetty varautua kolmen metrin huippuihin. Tällaista päätöstä ei ole olemassa, mutta siihen on suhtauduttava vakavasti, koska ilmastonmuutos menee vain huonompaan suuntaan. Sen sijaan, että puramme Helsingin ja siirrämme sen pohjoisemmaksi, joudumme varmaankin tekemään tutustumismatkan Hollantiin. Onhan se Talinranta suojattava joka tapauksessa merten nousulta.
Olen itse aikanaan saanut kaupunginhallituksessa läpi päätöksen, että Helsinki varautuu merenpinnan nousuun metrillä. Tätä ei pidä verrata tuohon kolmeen metriin, koska siinä ovat mukana ilman paineen johdosta aiheutuva merenpinnan tilapäinen nouseminen ja aallot.
Esittelyssä meille valotettiin vähän yleisiä yleiskaavasuunnitelmia lähistöllä. Tuosta Talin alueesta on tarkoitus ottaa rakentamiseen jokseenkin kaikki muu kuin golfkentän alue, jalkapallokentät ja siirtolapuutarha. Kahden kilometrin säteelle suunnitellaan asuntoja 30 000 hengelle. Jos näin on, alueella tarvitaan kyllä yleisessä käytössä olevia virkistysalueita. Olennaisempaa kuin suunnata rakentamista golfkentän alueelle on avata alue yleiseen virkistykseen. Ei ole mahdollista, että on iso virkistysalue, joka on kuitenkin suurelta yleisöltä melkein kokonaan suljettu (golf, siirtolapuutarha ja jalkapallo). Golfkenttää ei tee vähemmän suljetuksi se, että sen läpi menevää tietä pitkin saa kävellä. Kaikilla asuinalueilla saa kävellä katuja pitkin.
Ratikoiden nopeutussuunnitelma
Tämä meni läpi muutoksitta. Ihmettelemäni kohta siitä, että kiskoille pysäköinnin aiheuttaman viivästyksen osalta laskettaisiin vain ratikalle itselleen koituva arvo osoittautui epätarkaksi kirjoittamiseksi. Otetaan huomioon myös matkustajien aikatappio. Ratikan aikakustannus vain otetaan siinä huomioon eri tavalla.
(Helsinki on muuten poistanut ilmaisen pysäköintipalvelun, joka on toiminut tähän asti niin, että jos ei viitsi etsiä pysäköintipaikkaa, voi jättää auton ratikkakiskoille. Liikennelaitoksen auto siirtää sen jälkeen auton ilmaiseksi jonnekin lähistölle lailliselle paikalle. Nyt tästä palvelusta peritään maksu. 🙂 )
Tämä meni läpi kiitoksin. Isommat ratkaisut ovat kuitenkin edessä: pysäkkivälien pidentäminen ja liikennevaloetuudet.
Ihmettelen tätä toistuvaa väitettä suljetuista siirtolapuutarhoista. Alueina ne rinnastetaan yleisiin puistoihin, joiden käytävillä voi vapaasti kuljeskella. Palstat sinänsä on vuokrattu vuokramiehille ja siksi yksityistä aluetta, mutta kaikissa siirtolapuutarhoissa on urheilukenttiä, leikkipuistoja ja muita yleisiä tiloja, joita kuka tahansa voi käyttää. Ja näin tuhannet ihmiset tekevätkin. Talin siirtolapuutarha sulkee porttinsa yöksi ilkivallan vuoksi, kuten jotkut muutkin (ei kaikki) tekevät, mutta päivällä sen yleisillä alueilla voi vapaasti tallustella.
jalankulkija
Tuolla peruwsteella siirtolapuutarhat rinnastuvat omakotialueisiin. Niilläkin saa katuja pitkin kävellä ja urheilukentät ja leikkipuistot ovat avoimia.
Eipä oikein voi verrata omakotialueita ja siirtolapuutarhoja. Enpä ole kuullut, että omakotialueilla asukkaat vastaisisivat ja maksaisivat yleisten alueiden hoidosta ja kunnospidosta, kuten siirtolapuutarhoissa tapahtuu. Mielenkiintoista on verrata myös siirtolapuutarhoista ja Talin golfkentästä syntyvää vuokratuloa. Siirtolapuutarhojen maavuokra vuonna 2013 oli 1,35 euroa neliöltä. Talin 47 hehtaarille laskettuna se tekisi 634 500 euroa vuodessa. On tainnut tulla jollekin desimaalipilkkuvirhe.
OS: ”Olen itse aikanaan saanut kaupunginhallituksessa läpi päätöksen, että Helsinki varautuu meren pinnan nousuun metrillä. Tätä ei pidä verrata tuohon kolmeen metriin, koska siinä ovat mukana ilman paineen johdosta aiheutuva merenpinnan tilapäinen nouseminen ja aallot.”
Miten niin ei pidä verrata? Eiköhän pidä aikahyvin paikkansa, että ”metrin pinnannousu” + ”max. ilmanpainenousu” + ”max. aallokko” + ”turvamarginaali” = 3m. Eli jos haluaa varautua metrin nousuun, niin ei pitäisi ihmetellä kolmen metrin tulvarajaa.
Vuonna 2010 se johti vain 2,6 metriin. Tuo aallokko on Tarvontien toisella puolella aika vähäistä.
Onko kukaan miettinyt sellaista vaihtoehtoa että siirretään nykyinen Turun moottoritie kulkemaan Talin poikki suoraan Haagan liikenneympyrään. Uuden tien voisi tehdä vaikka kaupunkibulevardina. Tien siirrolla Munkan puiston ja rantojen viihtyisyys paranisi oleellisesti ja samalla kaupunki saisi vanhan tien paikalta arvokasta tonttimaata jonka voisi kaavoittaa oikeaksi kaupungiksi.
Kyllä omakotitaloalueella asukkaat itse pitävät huolta pihoistaan ja istutuksistaan. Yleiset alueet siirtolapuutarha-alueilla ovat käyttännössä kapeita hiekkapolkuja mökkien välissä, joiden ylläpito ei kovin paljoa voi maksaa.
En tiedä Talin siirtolapuutarhasta, mutta ainakin Vallilassa tuo voi ehkä pitää paikkansa mutta käytäntö ei ole ihan niin ruusuinen kuin miltä se kuulostaa. Kun siirtolapuutarhassa on vain yksi avoin portti, se käytännössä muodostuu isoksi läpipääsemättömäksi muuriksi keskellä viheraluetta.
Siltähän tämä tosiaan näyttää, että ei-vihreät rakentavat Meri-Rastilaa, ei-kokoomuslaiset Talia jne. Jokaisella ryhmällä on jokin kohde, josta se mielellään hankkiutuu eroon. Ehkä ilmassa on jopa tuollaisia mainittuja koston elementtejä.
Mutta toisaalta tiivistämisen kannattajat voittavat joka tapauksessa, ja heitä lienee kaupungin päättäjissä aika runsaasti. Historian, luonnon ja virkistäytymisen kannattajat häviävät.
Taisit juuri todistaa, että rakentaminen tekee avoimista alueista suljettuja.
Kun kävin viime vuonna loppukesästä tutustumassa Talin siirtolapuutarhaan, ei sieltäkään löytynyt kuin yksi avoin portti (alueen pohjoisosassa). Pienempiä sivuportteja oli kyllä paljon, mutta ne olivat kaikki lukossa.
Nyt talvikaudella tuo pääporttikin on kiinni, eli jos joku haluaa käydä tutustumassa kyseiseen siirtolapuutarhaan, niin joutunee odottamaan huhtikuulle.
Itse siirtolapuutarha on sinänsä ihan viehättävä.
Totta kai omakotiasujat hoitavat itse omia pihojaan, niin tekevät siirtolapuutarhuritkin. Mutta useimmissa siirtolapuutarhoissa on laajoja yleisiä alueita: nurmikenttiä ja kukkaistutuksia, urheilu- ja petankkikenttiä, leikkipuistoja telineineen sekä julkisia, kaikille avoimia yhteistiloja, joissa järjestetään erilaisia yleisötilaisuuksia. Niiden kaikkien hoito ja kunnossapito on siirtolapuutarhurien vastuulla, jotka sekä maksavat niistä aiheutuvat kulut että osallistuvat talkoilla niiden hoitamiseen. Yleiset tilat eivät siis ole kapeita hiekkapolkuja, kuten nimimerkki KKK koetti väittää. Ei omakotialueilla ole mitään tällaisia velvoitteita; jokainen häärää vain omalla pihallaan.
Olen käynyt kaikilla Helsingin siirtolapuutarha-alueilla (9 kpl), eikä mieleen tule yhtäkään, johon pääsisi vain yhdestä portista. Yleensä sisäänkäyntejä on täsmälleen yhtä monta kuin alueen halkovia pääteitäkin, eikä kaikkien päässä ole edes (suljettavia) portteja. Kannattaisi käydä katsomassa ihan paikan päällä.
Siirtolapuutarha-alueet ovat joskus siinä mielessä jopa golfkenttiäkin suljetumpia, että ainakin Marjaniemen siirtolapuutarha on ollut suljettu muistaakseni 1.10.-30.4. joten 2/3 vuotta siitä ei läpi kävelty: estevaikutus on melkoinen (Roihuvuoresta Itäkeskukseen vain Itäväylän saasteista/meluista vartta tai Tulisuontien kautta).
Jos tilanne on muuttunut avoimempaan suuntaan, niin hyvä.
Ovatko muidenkin siirtolapuutarhojen portit suljettu suurimman osan vuodesta?
Ode hyvä, golfvihassasi tarkoituksella unohdat, että lähes kaikki stadin urheilupaikat ovat suurelta yleisöltä suljettuja, edellyttävät jonkin seuran jäsenyyttä! En pääse palloilu-/tennishalleihin, jäähalleihin, Stadikalle tai muille kentille, venelaitureille jne kuulumatta urheiluseuraan. Eliittimeininkiä? Voisimmeko siis keskustella Olympiastadionin saneeraamista asunnoiksi? Pirkkolaan, Oulunkylään ja Eläintarhaan saisi monta tuhatta asuntoa…
Ei minulla ole mitään golfia vastaan, mutta puoli neliökilometriä arvbokasta maata keskeltä kaupunkia on aivan kohtuuton uhraus.
Ei kannata liian matallae rakentaa senkään takia, että aivan rannassa on hyistä, tässä maassa jokseenkin kaikkina aikoina vuodesta.
Aika hyvä vertaus. Yleiskaava 2002:n viheralueverkostossakin (suttuinen kuva sivulla 29) on tajuttu, että jotkin tietyt vehreät omakotitaloalueet, kuten Käpylä ja Vartiokylä, toimivat osana muita virkistysalueita. Voihan rakennetuillakin alueilla käpsytellä ja virkistyä. Eikös?
Se tässä vain ihmetyttää, miksi tämä tuomio ei ylety Keskuspuiston niihin osiin, jotka ovat selvästi Talia vähemmällä käytöllä?
(Minä en vaadi kummankaan rakentamista, mutta minusta rakentamista puoltavien argumenttien pitäisi olla tolkullisia.)
Mitähän alueita ne olisivat?
Itselläni kokemuksia vain pakilan siirtolapuutarhasta, mutta ainakin siellä virkistyskäyttöä rajoittaa se, että yleiset alueet koostuvat hiekkateistä joiden sivuilla kasvaa kaksi metriset pensasaidat näkösuojana. Ei itselleni ole koskaan tullut mieleenkään mennä siirtolapuutarhan alueelle muuta kuin päästäkseni oikaisemaan alueen toisella puolella olevalle alueelle jossa ulkoilureittiä yms. Ja olen kuitenkin 20v asunut sellaisen vieressä.
Sinällään kyllä pidän siirtolapuutarhoja ihan symppiksinä ja onhan se ihan fiksu tapa mahdollistaa kaipunkilaisille mökkihenkinen kesänvietto ja pienviljely. Parempi noin kuin että kaikki palstan ja mökin omaavat ajaisivat aina viikonlopuksi 400 km päästäkseen mökkeilemään. Mutta en kyllä usko mitään väitettä siitä että näillä alueilla olisi virkistysarvoa muille kuin niille kenellä sattuu olemaan siellä palsta ja mökki.
Saman verran uhrataan siirtolapuutarhoille (Ruskeasuo, Tali, Vallila, Kumpula) Miksi ne eivät ole kohtuuton uhraus? Tähän täytyy saada myös vihdoin vastaus Osmolta.
PS. Itse kannatan Talin rakentamista, mutta sen täytyy tapahtua tasavertaisesti näiden siirtolapuutarhojen ja esim. Kivinokan kanssa
Jos siirtolapuutarhat olisivat oikeasti julkista aluetta niiden ympärillä ei olisi aitoja.
Ehdotan että kielletään aidat kaupungin mailla sijaitsevien siirtolapuutarhojen ympäriltä. Sittenpähän nähdään miten paljon siirtolapuutarhaasukkaat pitävät siirtolapuutarhoja aidosti osana julkista tilaa.
…mutta siirtolapuutarhat, kynnöspellot ja hoitamattomat ryteiköt ovat sitten aivan kohtuullisia tai jopa kannattavia uhrauksia?
Munkkivuoren autottomana ja golfaamattomana asukkaana olen nauttinut todella paljon Talin alueesta.
Olen hiihtänyt golfkentällä joka talvi ja nytkin siellä on jo latu. Se on todella suosittu latualue, ehkä siksikin että tasaisena alueena siellä on helpompi hiihtää myös meidän vanhempien ihmisten ja lasten.
Käyn golfkentän kahviossa ja kävelen mielelläni alueella ihaillen avaria nurmikenttiä.
En ole kokenut golfkenttää suljetuksi tai elitistiseksi. Toivottavasti meiltä ei viedä näitä golfkenttäalueen virkistysmahdollisuuksia!!
Huono vertaus. Nämä alueet todennäköisesti sijaitsevat metsän keskellä, jossa ei ole minkäänlaisia kulkuyhteyksiä ja palveluita. Talin golf -kenttä taas sijaitsee keskellä kaupunkia kuvitella, että kovin moni haluaisi asua keskellä kaupunkia.
Kun päätetään tehdä kaupunkia, on isoja haasteita paljon lähempänä Helsinkiä kuin Tali. Tehdään nyt vaikka Meilahteen ja Munkkivuoreen kaupunkimainen kaava, ennen kuin lähdetään hävittämään toimivaa liikuntapuistoa. Munkkiniemenkin kaavan voi toteuttaa, ennen puuhastelua Talissa.
Munkkivuoreen on tulossa kaupunkimainen kaava, mutta juuri siksi lähellä olevat virkistysalueet on avattava aluelle tulevan runsaanlisäväestön käyttöön.
Itse arvelisin kirjoittajan tarkoittaneen Haltialan peltoja, jossa käyttö rajoittuu talven hiihtolatuihin. Toki peltojen läpi kulkee myös kevyenliikenteen väyliä, mutta niitä ei Osmo laskenut mukaan golf-kentälläkään.
Otetaan esimerkikisi suunnilleen Talin etäisyydellä Helsingin keskustasta oleva alue, jota rajaavat Hämeenlinnantie, Metsäläntie, Postintaival ja Turun – Helsingin rautatie. En tunne aluetta tarkasti, mutta kartalla se näyttää aika vähäkäyttöiseltä.
O.S.:”…keskeltä kaupunkia…”
En tiennytkään että Helsingin reunalla ainakin aiemmin sijainnut Tali olisi siirretty Helsingin keskelle. Onko Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan muodostama suurkunta siis jo tosiasia?
… vai Keskuspuistoko on se ’kohtuuton uhraus’?
Kaupunki on paljon vanhempi sana kuin kunta. Kaupungilla on yleensä tarkoitettu aluetta, jossa asuu ihmisiä tiuhaan, eikä sillä ole mitään yhteyttä hallinnolliseen jaotukseen. On sekaannusta aiheuttavaa ja tekee kielestä epätä’smällistä, että samaa sanaa on alettu käyttää myös kunnallisesta yksiköstä.
Väärin. Lähes kaikki liikuntapaikat Helsingissä ovat avoimia kaikille. Palloilu-, tennis- ja jäähalleista voit ostaa vuoroja kuulumatta mihinkään seuraan. Liikuntaviraston jäähalleissa on myös maksuttomia yleisövuoroja.
Voiko tähän suunnnitelmaan tutustua jossain?
Eipä tuolla lemmikkieläinhautausmaan lisäksi kovin erityisiä nähtävyyksiä ole.
Omakohtaisesta kokemuksesta voin kuitenkin todeta, että kyllä tuolla alueella liikkuu ihan kohtuullisesti väkeä. Tästä tosin suuri osa keskittyy alueen keskellä pohjois-etelä -suunnassa kulkevalle hiekkatielle ja sen lähiympäristöön. Itäreunalla kulkee talvisin pohjois-etelä suuntainen hiihtolatu Laaksosta Paloheinään. Länsiosassa puolestaan Hämeenlinnanväylän läheisyys rajoittanee asuntorakentamista nykyolosuhteissa (mahdollinen bulevardisointi saattaisi muuttaa tilannetta).
[Tätä kommenttia ei pidä tulkita siten, että kategorisesti vastustaisin kaikkea rakentamista kyseiselle alueelle.]
Millä perusteella siirtolapuutarhojen on muuten sallittu aidata alueensa nykyisellä tavalla? Siinä missä Tukholmassa siirtolapuutarhat ovat aitaamattomia ja osa muuta kaupunkirakennetta, helsinkiläinen siirtolapuutarha on pikemminkin gated community, jossa vieraillessa tulee sellainen olo, että saakohan täällä olla.
Kun kaupunki tiivistyy jatkossa, pitäisi siirtolapuutarhat velvoittaa poistamaan aidat ja avaamaan alueensa oikeasti kaikille kaupunkilaisille yleisiksi virkistysalueiksi, joita ne eivät de facto nykyisin ole. Palstojen omistajat tuskin maksavat markkinavuokraa tonteistaan, joten kaupungilta saadun vuokratuen vastineeksi tämä ei liene suuri vaatimus.
Sinänsähän siirtolapuutarhat ovat kultturihistoriallisesti ja maisemallisesti säilyttämisen arvoisia paikkoja, joita ei kannata tuhota.
Kun Helsingistä nyt ollaan metropolia tekemässä, niin luulisi että tällaiseen kaupunkiin yksi golfkenttä, pienlentokenttä ja muutama puistokin mahtuisi.
Pyöräilen kesäisin työmatkaani Talin golfkentän ohi ja se pistää silmiin että se on niin valtavan laaja ja ihmisiä sillä liikkuu tosi vähän. Eikö pienemmällä kentällä pärjää? Muut urheilulajit eivät todellakaan vie noin paljon tilaa. Voisiko sen osittain siirtää Talin täyttömäen päälle jonne ei voi rakentaa asuntoja? Muussa tapauksessa Sipoo on oieka paikka tuonkokoiselle kentälle.
Osmo Soininvaaran mielestä golfkenttää ei tee vähemmän suljetuksi se, että sen läpi meneviä teitä pitkin saa kävellä. Kaikilla asuinalueilla saa kuulemma kävellä katuja pitkin.
Ero onkin siinä, että katujen varsilla on yleensä taloja, mutta golfkentän teiden varsilla on hienot vehreät maisemat ja puisto ympärillä.
Yksinkertaisia laskutoimituksia
* Golf: 47 hehtaaria, 26000 kierrosta golfia, 3 tuntia per kierros
Tulos: 0.2 henkilöä hehtaarille (vuoden läpi
laskettuna)
* Siirtolapuutarha: 25 palstaa per hehtaari, oletetaan että palstalla on keskimäärin 1 henkilö kuukauden vuodessa paikalla.
Tulos: keskimäärin 2 henkeä/hehtaari
* Asunnot: 1000 asuntoa * a 2 henkeä * puolet ajasta paikalla
Tulos: keskimäärin 20 henkeä/hehtaari (jos koko 47 hehtaaria käytettäisiin tähän)
* Keskuspuisto: vaikea arvioida tarkasti, mutta ainakin keskuspuiston eteläosassa on keskimäärin huomattavasti enemmän ihmisiä kuin Talin kentällä.
Jokainen voi tehdä luvuista omat johtopäätöksensä.
Pienlentokentän tulevaisuudesta en ole varma, mutta muiden osalta huoli pois. Vaikka golfinpeluu Talissa loppuisikin, metropoliin jää kyllä vielä kolme muuta kenttää.
Golf-puoli saa toki vaatia kenttänsä suojelua, mutta jonkinlaisen keskinäisen ymmärrettävyyden ja rehellisyyden nimissä olisi syytä ymmärtää, että jos tuo kyseinen kenttä olisi vaikkapa 4,7 eikä 47 hehtaaria, niin ei tätä keskustelua käytäisi. Vastaavasti 1 000 neliön tennishalli ei herätä intohimoja, mutta 10 hehtaarin tennishalli kyllä herättäisi.
Kysymys ei ole siis siitä että onko golf hieno, huono vai peräti välttämätön harrastus, vaan siitä että kuinka paljon ja missä siihen varataan tilaa.
Se on keskuspuistoa, ja jos ja kun Hämeenlinnanväylä alkupätkä muutetaan kaduksi, niin sen kadun ja puistoon väliin tulee taloja. Ja ihan kivasti Keskuspuistossa käy väkeä, jotkut jopa valittaa että ruuhkaksi saakka.
Sinänsä ihmettelen kyllä tämän keskustelun ajoitusta. Vasta muutama vuosi sitten kaupunki teki seuran kanssa vuokrasopimuksen neljännesvuosisadaksi, mistä herää kaksi kysymystä: käytiinkö tuota sopimusta ennen poliittista keskustelua jossain luottamuselimessä (siis muuallakin kuin vaikka tässä blogissa..)? Jos joo, kai ne päätökset ovat valideja edelleen vaikka yhdet kuntavaalit olivatkin välissä, ja jos ei, niin eikö olisi kannattanut?
Lisäksi, jos oli odotettavissa että olosuhteet, esimerkiksi kaupunkitilan tarve, muuttuvat olennaisesti tulevaisuudessa (jo parin vuoden päästä???), oliko ihan pakko kirjoittaa tuo sopimus vuoteen 2034 asti? Vai tuliko asia yllätyksenä? Virkamiesten pitäisi kuitenkin toimia luottamusmiesten mandaatilla, joten en purematta niele kaiken vastuun sysäämistä heidän kontolle.
Voi olla, että sopimuksen purku onnistuu kivutta tai voi olla ettei, mutta tästä jää kaltaiselleni riviäänestäjälle kovin poukkoileva kuva politiikanteosta. Henkilökohtainen mielipiteeni on että Tali olisi paremmassa käytössä jos siellä ei golffattaisi, tai jos golfataan, vähintään peritään pelaajilta isompi osuus koituvista vaihtoehtoiskustannuksista kuin nyt tehdään.
Heh. Vai on siirtolapuutarhoissa 1 henkilö kuukauden vuodessa paikalla. Suosittelen uudelleen paikan päällä käymistä kesällä, niin ei tarvitse kirjoittaa pelkkiä kuvitelmia. Samalla voi tarkkailla mm. erilaisia päiväkotiryhmiä ja urheiluporukoita, jotka käyvät alueilla puuhaamassa kuka mitäkin. Tervetuloa myös kaikille avoimiin juhannus- ja elojuhliin, karaokeiltoihin ja marjamarkkinoille. Ajat löytyvät lehdistä ja netistä.
Mitä tulee siirtolapuutarha-alueiden aitauksiin, niin ne ovat yleensä siellä siksi, että kaupunki on kirjannut ne asemakaavaan ja myös itse pystyttänyt ne. Silti kaikkia alueita ei ole aidattu joka puolelta eikä kaikissa ole suljettavia portteja.
Siirtolapuutarhoista maksettiin viime vuonna maanvuokraa 1,35 euroa neliöltä. Talin golfkenttään (47 ha) suhteutettuna se tarkoittaisi 634 500 euroa vuodessa, kuten olen täällä jo kertaalleen kertonut.
Siirtolapuutarhojen porteilla olevat päivämäärät, jotka ilmoittavat milloin alue on suljettu, ovat peräisin kaupungin kanssa aikoinaan tehdyistä vuokrasopimuksista, joissa kiellettiin mökeissä yöpyminen kesäsesongin ulkopuolella.
Porttien kiinnipitäminen talvisaikaan joillakin alueilla johtuu kuitenkin nykyään pääasiassa niistä tolkuttomista murtoaalloista, joiden kohteeksi alueet varsinkin talvella joutuvat. Kun portti on kiinni, ei sisälle voi ajaa pakulla ja tyhjentää koko irtaimistoa. Luvaton mökkiin majoittuminenkin on vaikeampaa.
Ehdotin tuossa edellä esimerkkialueeksi Metsäläntien eteläpuolista aluetta. Se jos mikä on hyvien kulkuyhteyksien varrella, ja alueen sisälle voi rakentaa alueen omat tiet täysin vapaasti. Etäisyys Helsingin keskustaan on sama kuin Talista. Eikö tuo olisi luonteva Talia ”vapaampi” alue uudelle hienolle kaupunginosalle?
(Huomautan taas, että minä en halua Helsinkiä tiivistää kummallakaan tavalla. Pohdin vain sitä, kuinka suuri syy hankkeelle on Talin läpi pyöräilevien vihreiden ja muiden e-katumaasturi-ihmisten korvista nouseva savu. OS:n ehdottama kosto Meri-Rastilasta voi myös olla yksi todellinen syy. Tällaisessa puistojen edelleen jatkuvasssa lohkomisessa (kymmeniä vuosia) voittajia ovat kaupungin tiivistäjät ja muskeleiden kasvattajat häviäjiä ne, jotka haluavat välttää historiallisten ja luontokohteiden tuhoamisen.)
Jep. Näinhän ne kaikki pahaisimmatkin ryteiköt muuttuvat aina silmänräpäyksessä arvokkaiksi ja ainutlaatuisiksi lähivirkistysalueiksi, kun joku vähänkin kyseenalaistaa, etteikö kaupungista löytyisi muuta rakentamatonta paikkaa kuin golf-kenttä.
Siirtolapuutarhat lunastavat siksi paikkansa kaupunkimiljöössä koska ne ovat osa ruokahuoltoa, tosin aika marginaalisesti nykyään, mutta jos tulisi jokin kriisi niin merkitys kasvaisi.
Kolme ongelmaa:
1. Keskuspuiston eteläosa on erittäin suosittu virkistyskäyttöön.
2. Tuonne rakentaminen katkaisisi Helsingin ainoan suuremman yhtenäisen ulkoilualueen.
3. Hämeenlinnantie ja teollisuusalue rajoittavat rakentamista.
Viimeisen kohdan ongelmat ratkennevat aikaa myöten, joten todennäköisesti esittämäsi alueen reunoille tullaan rakentamaan asuntoja tulevaisuudessa.
Jos katsot Keskuspuiston karttaa, niin ainoat pinta-alaansa nähden vähemmällä ulkoilukäytöllä olevat alueet ovat Haltialan pellot Torpparinmäen pohjoispuolella.
Keskuspuiston käyttömäärää alueittain voi arvioida ulkoilureittien määrällä ja tiheydellä, koska kaikki reitit ovat vilkkaassa käytössä. Reittien lisäksi metsässä menee paljon sekä kävelijöiden että pyöräilijöiden suosimia polkuja. Lisäksi tietyillä alueilla on oma erityistehtävänsä, Paloheinän metsässä esimerkiksi kulkevat Helsingin ainoat lumetetut hiihtoladut. (Jonkun tiedon mukaan Paloheinä on kävijämäärältään Suomen suurin hiihtokeskus.)
Paloheinän pohjoispuoleinen peltoalue olisi liikenteellisesti hyvässä paikassa läpi menevän Jokeri 2:n vuoksi, ja siitä saisi varmasti haluttua omakotimattoa. Alue on kuitenkin jo golfkenttänä…
Siitä olen kuitenkin samaa mieltä, että kannattaa etsiä vähiten haitallisia rakennuskohteita. Keskuspuiston resurssit ovat kuitenkin tässä aika vähissä. Tai ehkä asia pitäisi ilmaista niin, että Keskuspuiston resurssit on jo tähän mennessä pyritty hyödyntämään tehokkaasti.
Ja siirtolapuutarhoistakin maksettava vuokra on kymmenesosa rakennusmaan käyvästä vuokrasta.
Minulla on ehdotus, jolla tämä vääntäminen voidaan lopettaa: Luodaan alueella järkevä kaava (teknisesti, kaupunkirakenteellisesti). Sen jälkeen jokainen maksaa alueestaan vuokraa sen verran kuin se kaavan toteutuessa oletettavasti olisi.
Suuruusluokka asuntorakentamiseen kelpaavalle maalle lienee noin 100 000 €/ha/vuosi. Jos mukana on rakentamiseen kelpaamatonta maata, sen vuokra on pari nollaa pienempi.
Kiinteistövirasto perii tuosta Talin alueesta yhtä korkeaa vuokraa kuin siirtolapuutarhoistakin, mutta liikuntavirasto subvebtoi sitä noin puoella miljoonalla eurolla, mikä on siis pois muusta liikntatoimesta. Kun golfkierroksia on 26 000, liikuntaviraston tuki yhtä golf-kierrosta kohden on noin 20 euroa. Aika harvaa liikuntamuotoa tuetaan näin paljon.
Aivan. Kysymykseni oli, millä perusteilla Talin rakentamisen puoltajat katsovat, että Tali (lenkkipolut + gofkenttä) pitää rakentaa ensimmäisenä, eikä esimerkiksi tuota Keskuspuiston palaa (lenkkipolut + ”pöheikköä”)? Osaatko veikata?
(Ja tähänkin lisään, että en kannata kummankaan kohteen tuhoamista.)
Eero: Osmo kyllä kritisoi vuokrasopimuksen tekoa täällä blogissa ja käsittääkseni myös vastusti sitä osaltaan päätöksenteossa. Blogia tunnetusti lukevat myös valtamedioiden toimittajat. Ts. yllätyksenä tai huomaamatta asia ei mennyt, mutta ilmeisesti vuokrasopimuksella oli sen verran poliittista kannatusta, että se tehtiin.
Oletukseni on, että Talissakin on golfin lisäksi paljon lenkkeilijöitä ja muita kulkijoita. Molemmissa on siis mahdolisuus vapaaseen lenkkeilyyn. Myös rakennettuun Keskuspuistoon voisi jättää puistomaisia kevyen liikenteen väyliä.
Nykyisin ikkunoiden äänieristyksen voi rakentaa niin hyvin, että kaupungeissa vilkasliikenteiset kadut voisi rakentaa täyteen kerrostaloasuntoja, jotka myös estäisivät äänisaasteen kulkeutumisen kauemmas.
Minun kommenttini voi tulkita niin, että pääsääntöisesti puolustan kulttuuri-, luonto- ja virkistysalueiden säilyttämistä. En usko, että Helsingin loputon lihasten pullistelu ja tiivistyminen tuottaisi ihmsten kannalta hyvää lopputulosta. Ihminen kaipaa muutakin kuin suuria tilastonumeroita.
Miten tämä suhtautuu siihen, että on ehdotettu Talin virkistysalueen lakkauttamista ja kaavoittamista asunnoiksi? Talinkin uudet asunnot vaatisivat kai lisää virkistysaluetta eikä suinkaan sen vähentämistä.
Se suhtautuu niin kuin tekstissä sanottiin: ale on avattava koko kansalle.
Määräaikaisen sopimuksen purku on perustellusti tehty vaikeaksi.
Jos kaupunki edes yrittää purkaa Talin vuokrasopimuksen, niin samalla vaarannetaan kaupungin uskottavuus sopimuskumppanina. Olisiko jatkossa enää mikään investointi mahdollista sellaisissa hankkeissa, joissa pitäisi jotain rakentaa vuokramaalle?
Samalla logiikallahan (tuli tehtyä huono sopimus) voitaisiin esimerkiksi irtisanoa kaikki taloyhtiöiden vanhat vuokrasopimukset välittömästi. Kun nostetaan heti vuokratasot käyvälle tasolle saadaan mukavasti lisätuloja kaupungille…
On vaikea nähdä että yleinen etu Talin tapauksessa vaatii, että sen eteen kannattaisi uhrata kaupungin uskottavuus sopimuskumppanina.
Ai koska sinne ei pääse autolla?
Eli suuruusluokat golfin ja siirtolapuutarhan välillä menee samassa suhteessa kuin risteyksen välityskyky autoille ja polkypyörille.
Ihan pikaselvityksenä Töölön Kisahallin kuntosalimaksu on n. 4eur/kerta ja kaupalliset siinä lähellä n. 10eur/kerta. Golfkierros kestää n. 4 tuntia joten jos tunnin viihdyt Kisahallissa, on subventio siellä suurempi. Epäilemättä PALJON suurempia subventioita löytyy…
Muutoin olen sitä mieltä että huutokaupalla golfkenttä vuokralle ja pelimaksut sen mukaan. Olisi tilaa.
Kuumottava aihe talvipysäköinnistä ja raitoteistä käsiteltiinkin jo vuosi sitten:
– pitkäiaikaissäilytys kadun varressa on edlleen halvempaa kuin jollain varastoalueella, mielellään meluisalla ja siksi rakennusmaksi kelpaamattomalla
– pysäköinnin valvonnan yhdistäminen yksityisiin palveluihin: jos merkittävää viranomaisvaltaa edustava ratikkakuski havaitsee haittavan ajoneuvon, se hinataan heti jonnkin kaukaiseen paikkaan, siis autovankilaan. Autonsaa takaisin kunhan maksaa sakon ja hinaus- ja säilytyskulut. Kansainvälinen hintatso olisi luokaa n 300 euroa per siirto. Siihen hintaan löytynee jo vapaaehtosiia yrittäjiä hoitamaan siirrot ja rahastauksen ilman lisäkukuja kaupungille.
Sivustakatsojasta tuntuu, että rakennusmaan löytämisen sijasta tärkeintä on päästä nokittamaan poliittista vastustajaa. ”Jos ne vie meidän lentokentän niin mepä viedäänkin niiden Kivinokka”.
Joka puolueella on omat lempilapsensa joita pitää suojella kaikin voimin. Vihreätkään ei ole asiassa viaton, vaikkakin parhaasta päästä.
Tämän seurauksena viimeisetkin luonnontilaiset rannat rakennetaan lähiöiksi ja silti meillä on jatkuva tonttipula.
Keskittyisitte tiivistämään joutomaita joilla ei ole juuri mitään olemassa olevaa käyttöä, sillä näitä on Helsingissä vaikka miten paljon. Bulevardisoinnin voisi aloittaa rakentamalla Mäkelänkadun-Tuusulanväylän varret Mäkelänrinteestä Käpylän asemalle. Käpylän asemalla on suuri työpaikkakeskittymä, mutta Oulunkylän aseman vieressä on tyhjä parkkikenttä, käytöstä poistettu asemarakennus ja minigolf-rata.
Vastaavista kohteista saisi runoiltua sivukaupalla.
Tali on ehkä suositumpi kuin tuo Metsäläntien ja radan välinen osa Keskuspuistoa.
Ei tarvitsisi katkaista. Voi jätttää yhteyden. Ja Talissa tietenkin poistettaisiin virkistysalue ehkä lähes kokonaan.
Ei kai. Rakennusvalli molemmille laidoille vain, niin keskelle jää paljon rauhallista tilaa.
(Esitin aluetta esimerkkialueeksi, en tietenkään rakennettavaksi.)
Valitsin tuon alueen esimerkkialueeksi, koska se on samalla etäisyydellä Helsingin keskustasta kuin Tali.
Talissa on kai myös väyliä kevyelle liikenteelle / lenkkeilijöille.
Joo, tai ehkä vielä mileuummin voisi lopettaa rakennusalueiden etsimisen kokonaan. Keskuspuiston lohkojista vihreät ajattelijat ovat meitä varoitelleet jo vuosikymmeniä, mutta näköjään ovat nyt päässeet tuon houkutuksen makuun itsekin.
Oma kantani on siis se, että pääsääntöisesti säilyttäisin merkittävät luonto-, kulttuuri- ja virksityskohteet, ja Helsingin tunnetuimmat ja arvostetuimmat kohteet. Koko alueen katavaa tiivistämisen tarvetta en näe.
Kisahallin kertamaksu on muuten 3 euroa kerta. Hinta-ero selittyy osittain laatueroilla. Yksityisillä kuntosaleilla on uudemmat laitteet, enemmän tilaa, sauna ja muita ylellisyyksiä. Subventio on siis huomattavasti pienempi kuin väitit.
Joo, olen kyllä tietoinen, että Osmo on ilmaissut mielipiteensä asiaan jo vuosia sitten. Ei tämä kritiikkiä häntä kohtaan ole, enemmän minua naiivina ihmisenä ärsyttää kulttuuri jossa julkinen valta tekee poliittisen prosessin kautta hyäksyttyjä pitkähköjä sopimuksia yksityisten tahojen kanssa ja sitten neljän vuoden välein, mikäli poliittiset voimasuhteet sopivasti muuttuu, arvotaan että pitäisikö sopimukset sittenki pistää uusiks. Toki vanhoilla vallanpitäjillä on intressi sementoida valtaansa tuota kautta ja uusilla intressi murtaa tuo, mutta mietin vain eikö kansan tahdolla voisi olla edes jonkinlaista suoja-aikaa ennen kuin sillä pyyhitään kokonaan takalistoa sen vanhentuessa lokakuisena sunnuntai-iltana, etenkin kun samalla mahdollisesti rikotaan omille kuntalaisille tehtyjä sitoumuksia.
Tämä on tietysti yhtä golfkenttää laajempi ja yleisempi asia, ja ehkä parlamentarismiin ei yksinkertaisesti olekaan sovitettavissa minkäänlaista vaalikausien yli ulottuvaa vastuunkantoa tai sitoutumista yhtään mihinkään päätöksiin. Eli voitte unohtaa horinani.
Keskuspuistosta: se vie toki tilaa, mutta numeroita rakastaville yksi argumentti ei ehkä hallittua pienten alueiden sieltänapsimista vastaan, mutta noin yleisesti puiston puolesta, on seuraava. Metsäntutkimuslaitoksen taannoisen tutkimuksen mukaan puiston vaikutus (pohjoispäässään) asuntojen arvoihin oli +5-7% n. 1,5 km päähän puistosta.
Keskuspuiston pinta-ala on 10km^2 ja piiri hieman vajaa 30 km, joten pitkulainen muotonsa huomioiden 1,5 km säteelle jäänee vähintään 35 km^2 maata (oikeasti enemmän). Tyypillisellä helsinkiläisellä asukas/rakennustiheydellä ja neliöhinnalla (tai ainakin sinnepäin = 2800as/km^2, 34,2k-m^2/as, 3700e/k-m^2) puiston arvo sen lähellä asuvien lompakoissa on siis 620 miljoonaa euroa tai enemmän. Plus sitten sekalainen määrä virkistyshyötyjä esim. kauempana asuville.
Vrt: samoilla rakennustiheyksillä rakennusmaaksi myymällä (à 1000e/neliö) tuottoa tulisi vajaan miljardin verran, tai vähemmän mikäli kaupungin houkuttelevuus alkaisi kärsiä merkittävien virkistysalueiden vähentyessä.
Toki tämä on mutkat suoriksi(TM) -laskelma, ja nuo ovat yksityisiä hyötyjä, mutta ei se haittaa, yksi kaupungin tärkeimmistä tehtävistähän on maksimoida yksityisten kuntalaistensa kokemien hyötyjen summaa. Huom., summaa, ja siksi Talin ottaminen kolopalloa tehokkaampaan käyttöön saattaisi olla ihan hyvä idea.
Tuoreehkon hitastontin vuokrasta suhteutettuna 300 000 €/ha/vuosi, aavistuksen kauempana Rautatientorilta kuin Tali.
Tuo Metsäläntien eteläpuolinen alue näytti vähäkäyttöiseltä, koska kartan ja ilmakuvan perusteella siellä on lähinnä metsää ja ylläpidettyjä polkuja/reittejä. Nimesin sen vertailukohdaksi Talille, jossa on lähinnä golfkenttää ja ylläpidettyjä polkuja/reittejä.
No jos kaupunki on itse sinne laittanut, niin kaupunki voi ne itse sitten yksipuolisella päätöksellä hakea poiskin.
Pakettiautoilevia murtovarkaita voidaan torjua sellaisilla avaimen kanssa kaadettavilla pylväillä, jalankulkijat ja pyörailijät pääsevät kulkemaan, autoilijat vain avaimen kanssa.
Mitäs sanot Jalankulkija, rumat aidat iloisesti alas ja liitetään kulttuurimaisemaa rikastuttavat siirtolapuutarhat paremmin osaksi julkista tilaa jo ensi kesänä?
Siis onko se liikuntaviraston tukikin sovittu jatkumaan jonnekin 203x asti. Kai sen voi lopettaa nyt ensin? Siirtolapuutarhojen vuokra on sitten oikea kun mökin hinta on kunnosta riippuen noin 10keur.
Kukas kumma omistaa Talin alueen. Viimeksi kun olin jotenki mukana asiassa Talissa alkoi pyöriä Golf kenttä ja Retig taisi olla asiassa mukana. Milloin alue on myyty ja kuka on vetänyt välistä? Mitä tämä välistä saatu korvaus on ollut? Joko synnintekijät sieltä evakkoreestä on haudattu, kun ihan julkisesti puhutaan Golf-kentän kaavoituksesta asunnoiksi? Kuka vastaa?
Tuosta olen samaa mieltä. Helsingistä Taliin päin mentäessä kaupunki loppuu jo Taka-Töölössä, joten aika paljon on rakennettavaa ennen Talin golfkenttää.
Kaavoitus on tällä hetkellä puuhastelua ja ilman selkeää päämäärää. Minusta Helsingissä ainoa kestävä kaavoituksen päämäärä on kasvattaa kaupunkia. Se pitää tehdä pala palalta yhtenäisesti, joten ennen Talia on hyvin monen muun alueen vuoro.
Helsingin tulevissa ympäristökunnissa, kuten Lauttasaaressa tai Herttoniemessä, taas kaavoitus pitää olla pientalovaltaista. Niin kauas kaupungista ei kannata rakentaa kerrostaloja. Nykyiset, pääosin huonosti rakennetut, kerrostaloalueet kaupungin ulkopuolella ovat ongelma, joka joudutaan ratkaisemaan lähivuosina. Puskutraktori lienee usen ainoa taloudelisesti mahdollinen ratkaisu?
Onneksi meillä on varaa käyttää kaupunkitilaa teiden rakentamiseen.
http://yle.fi/uutiset/pasilan_liikenne_murroksessa_moottoritie_areenan_nurkille_ja_asemasilta_tuplasti_leveammaksi/7073718
Tuossa on yksi oleellinen juttu, mikä tuntuu joiltakin unohtuvan. Yksilötasolla kulkurajoitukset usein tarkoittavat turvallisuuden lisääntymistä. Kameravalvonta auttaa usein selvittämään juttuja jälkikäteen, mutta aita ja portti ennaltaehkäisevät!
Kannattaa käydä Porvoossa tai Tammisaaressa. Vanhat kaupungit ovat haluttuja asuinalueita ja kiinnostavia myös vierailijan kannalta. Kuitenkaan yhdellekään pihalle ei pääse, koska ympäristö on rakennettu fiksusti ja turvallisesti ilman typeriä määräyksiä.
En tiedä, mistä tuo pakkomielle vapaasta kulkemisesta kaupunkioloissa on syntynyt? Olisikohan niin, että Suomen kaupungistuessa nopeasti, yksinkertaisesti liian monta savolaista pääsi Pönttövuoren läpi liian nopeasti kykenemättä sopeutumaan. Huono juttu on, kun tuollainen Pönttövuoren läpi livahtanut päätyy joko kaavoittajaksi tai joku äänestää häntä vahingossa valtuustoon.
Noista vuokratonteista pitää jollakin aikavälillä päästä eroon. Kunnan tehtävänä ei ole toimia vuokranantajana, vaan hoitaa perusopetusta ja -terveydenhuoltoa sekä rakentaa kunnallistekniikka.
Tuon kun näkisi! 😀 😀 😀
Mä en ole kenenkään kuullut sanovan mitään näiden järjestyksestä, itse toki kannatan kumpaakin, kun eivät ole toisensa pois sulkevia. Erillaista ulkoilijaa tuollakin kohden Keskuspuistoa on runsaasti, ja heille jää reippaasti tilaa sekä viihtyisämpi metsä, kun talot suojaa sitä liikenteen melulta.
Mihin minä perään ihmettelen, että olisiko kenties mahdollista nähdä kokonaisten kaupunginosien rakentaminen luovana eikä tuhoavana?
Juuri näin. Käynti Olympiastadionin tornissa antaa oikein hyvän kuvan tästä huutavasta tonttipulasta. Noin 2 km säteellä on kaupunkia ja muuten horisonttiin asti on metsää. Enimmäkseen tämä metsä on kuitenkin ilman virkistysarvoa olevia muutaman aarin kokoisia ryteikköjä.
Laajemmat kokonaisuudet kannattaa rakentaa vasta sitten kun nyt ainakin 10 km säteellä olevien asuinalueiden asukastiheys on tarkistettu lukuun 15 000 as/km2 ja moottoritiet on bulevardisoitu. On jotenkin surkuhupaisaa että mentäessä poispäin keskustasta talot muuttuvat uudemmiksi ja uudemmiksi päättyen 1950-luvulla rakennettuihin taloihin, minkä jälkeen ratikkakiskot kaartavat pois tieltä ja ajetaan tuhatta ja sataa keskellä pusikkoa liittymien ollessa yhden Torkkelinmäen kokoisia, samalla kun mietitään Vartiosaaren ymv. rakentamista.
Pitäisikö kaupungin eri harrastuksille maksettavat tuet ottaa kokonaistarkasteluun Olen jostain lukenut, että Suomessa teatterilipun hinnassa on subventiota n. 100 euron verran. Pienemmät teatterit ovat näreissään Helsingin kaupungin Teatterin saamista suorista tuista.
Bonuksien lisäksi Helsingin kaupunginteatteri on tarjonnut parille sadalle henkilökunnan jäsenelle matkan Moskovaan ja on saanut kerättyä säästöön kolme miljoonaa euroa.
Samaan aikaan Helsingin kaupungin maksama tuki Helsingin kaupunginteatterille on pysynyt vajaassa kahdeksassa miljoonassa eurossa vuosittain.
Teatteria käyttää varsin harvalukuinen eliitti ja harvalla proletaarilla on varaa nauttia tästä korkeakulttuurista. Maankäyttö on todella tehotonta näin keskeisellä paikalla.
Soininvaaralaisten motiivit kummastuttavat, koska toisaalla he valittavat kaikkien ihmisten tunkua Helsinkiin, ja nyt niitä houkutellaan lisäasunnoilla.
Soininvaaran antipatian kohteet saavat tuta läpi valtakunnan. Tosin hän ei vastusta golfia, mutta Talin golfin taustalla olevasta omistajatason oikeuksista hän ei ole puhunut mitään.
Herää vahva epäilys hankkeen ideologisesta motiivista.
En pidä Suomen väkiluvun kasvattamista hyvänä asiana. Siksi voisimme pääsääntöisesti tulla toimeen jo nykyisellä asuntokannalla (tai hieman lisää asuinneliöitä vähenevälle väestölle rakentaen).
On luontevaa, että Suomessa on muutama suuri taajama, mutta ei kaikkea väestöä tarvitse keskittää näihin taajamiin. Parempi pyrkiä johonkin luontevaan tasapainotilaan.
Mutta unohdetaan nyt hetkeksi nuo Helsingin jatkuvan kasvutarpeen kiistävät argumentit, ja jatketaan tovi asukkaiden keskittämistä Helsingin seudulle.
Näen tuhoavana ainakin erilaisten Helsingin arvostusta rakentavien ja ihmisten viihtyvyyden kannalta tarpeellisen luonto-, kulttuuri- ja virkistäytymiskohteiden hävittämisen yhtenäisen asuntomassan tieltä. Tässä helposti tuhotaan sitä, minkä ihmiset kokevat Helsingissä hienoksi ja houkuttelevaksi, ja rakennetaan yhtä isoa lähiötä.
Myös jo rakennettujen kaupunginosien tiivistäminen on yleensä tuhoavaa. Viihtyvyys ei noin yleensä lisäänny, ja ekologisuudenkin kanssa (lyhenevät kulkuetäisyydet) on vähän niin ja näin. Nauhakaupunkimalli voisi olla ekologisesti terveempi ja joukkoliikenneystävällisempi kuin tuollainen sumppumalli.
Mutta sitten itse kysymykseen, eli uusiin kaupunginosiin. Suomessa on rakentamatonta pinta-alaa vielä varsin paljon, ja useimmilla Helsngin vielä rakentamattomilla neliöillä on arvokkaita kohteita. Siksi uusien kaupunginosien rakentaminen vaikkapa jonnekin pääradan seisakkeiden viereen (perusluontoa ja perusmaaseutua tuhoten), olisi vähemmän tuhoavaa kuin Helsingin vielä jäljellä olevien henkireikien korvaaminen asuntoalueilla.
Vielä parempi olisi, jos ympäristöstä löytyisi sopiva määrä vaikkapa käytöstä poistuneita teollisuustontteja rakennusmaaksi. Näin voisimme välttää ympäristön tuhoamisen lähes kokonaan. Tiivis rakentaminen rajaisi tuhot pienelle pinta-alalle.
Suurin este tuollaisen rakentamisen tiellä on kai jonkinmoinen suurhelsinkiläisyys, joka ohjaa Helsingin kilpailemaan väkimäärässä ja kaikessa muussakin naapureidensa kanssa. Myös valtio yllyttää kuntia tähän kipailuun valitsemallaan kuntapolitiikalla. Koko pääkaupunkiseudun kannalta olisi luontevampaa, jos uudet tiiviit kaupunginosat rakennettaisiin pääasiassa muihin pääkaupunkiseudun kuntiin kuin Helsinkiin, paikkoihin joissa ei tuhota mitään, tai tuhotaan ehkä vain perusluontoa / perusmaaseutua, mutta ei Helsingin virkistys- ja kulttuuriarvoja.
Uusien kaupunginosien rakentaminen on aina sekä luova että tuhoava prosessi (vastaus kysymykseen). Tuhon voi lähes maksimoida rakentamalla lisää Helsingin jäljellä oleville viheralueille ja kulttuurikohteisiin. Hyviä kohteita Helsingissä ovat olleet esimerkiksi käytöstä poistuneet satamat.
Vaikka muuten kyllä vastustan teattereiden tms. tukemista, niin kyllä kait Suomen pääkaupungissa sentäs pitäs joku teatterintapainen jutska olla?
No ehkä tuosta kahdeksasta voisi vaikka miljoonan riipaista.
Pienemmissä kaupungeissa laittaisin ne kyllä surutta leikkuriin.
Sinäkö sitten määrittelet virkistysarvon?
Se pieni vähemmistö, joka ei vihreätä ympärilleen kaipaa, muuttakoon Makkaratalon kellariin eikä viheralueen viereen.
Luonnon ja viheralueet voi sitten säilyttää normaali-ihmisille virkistystä varten. Se ”ryteikkökin” on virkistävä viheralue, jota joku anaali luontopelkoinen ihminen ei ole vielä ehtinyt käydä raivaamassa tarkkaan järjestetyksi kameravalvottavaksi ruohokentäksi tai ah niin tarpeelliseksi asfalttihelvetiksi.
Eipä tällä menolla tulla näkemään kymppitonnin siirtolapuutarhamökkejä kovin nopeasti. Kun uusia alueita ei ole rakennettu vuosikymmeniin ja vanhoja on koko ajan uhattu purkamisella, on saatu aikaan pula, joka on nostanut mökkien hintoja. Toki mökin osuus myyntihinnasta on vain osa, koska siihen vaikuttavat myös puusto, muu kasvillisuus, pihan yleiskunto, irtaimisto, työkalut jne.
Uudet, suunnitteilla olevat alueetkaan eivät tule merkittävästi laskemaan hintoja, koska niihin suunnitellaan kunnallistekniikkaa, joka valmiiksi nostaa hintaa. Näin uudelle mökille kertyy helposti saman verran hintaa kuin vanhoillekin.
Siirtolapuutarhojen avoimuus on noussut esiin tässä Talin tapauksessa ja hyvä niin. Olen itse entinen siirtolapuutarha-asukas ja luonnollisesti sitä myötä tunnen siirtolapuutarhoja kohtaan suurta sympatiaa. Mutta minusta niiden olemassaolon oikeutus edellyttäisi kyllä nykyistä suurempaa avoimuutta. Ei ole ihan oikein, että kiva ja kaikille sallittu alue on käytännössä joka puolelta aidattu ja sisään pääsevät eri puolilta vain ne, joilla on sivuportteihin avaimet. Poikkeuskin löytyy: Herttoniemen siirtolapuutarhaan pääsee kuka tahansa sisään joka puolelta. Siitä voisivat muut alueet ottaa mallia.
Näin maalais(ei juristi)järjellä ei sen sopimuksen purkamisen pitäisi olla kuitenkaan vaikeampaa kuin omistetun alueen pakkolunastaminen. Ennenaikaisesta purkamisesta toki pitäisi maksaa korvaus, joka tosin olisi pienempi kun haltuunotto koska se koskisi vain väliä tästä päivästä (esimerkiksi) vuoteen 2034 (sopimuksen purku) eikä tästä päivästä ikuisuuteen (pakkolunastus) ulottuvaa aikaväliä.
(Tapellaan siitä kuitenkin niin monta vuotta, joten tuskin asioita vielä monimutkaisemmaksi kannattaa tehdä – mutta on tämä aika omituista, että vuokrasopimusta jatkettiin vain viitsen vuotta sitten)
Kyselytutkimuksen mukaan teatterissa oli käynyt 15–74-vuotiaista viimeisen puolen vuoden aikana 32 prosenttia. http://www.hs.fi/kulttuuri/a1384760958442 32 prosenttiin mahtuu paljon muutakin kuin eliittiä, eikä 32 % nyt enää niin kovin harvalukuinen joukko ole.
Esimerkiksi Toveri K -näytelmään saa lipun 35 eurolla jos jaksaa odottaa 14.4. asti. Muut kuin opiskelijat ja karenssissa olevat ovat oikeutettuja vähintään noin 500 euroon kuussa vuokran jälkeen, joten lähes kaikilla on varaa on varaa käydä teatterissa ainakin kerran vuodessa.
Teatterissa käymättömyydessä ei olekaan melkein koskaan kyse taloudellisen pääoman puutteesta, vaan kulttuurisen pääoman puutteesta. Jos proletariaatti ei käy teatterissa, syynä ei ole lippujen hinnat vaan esimerkiksi teatterin vieraus instituutiona.
Taidenäyttelyissä käy varmaan pitkälti sama porukka kuin teatterissa. Tutkittaessa taidenäyttelyissä kävijöiden asuinpaikkoja eniten kävijöitä oli Munkkiniemi–Käpylä–Arabia-akselilta. Vähiten kävijöitä oli tuloluokassa 2500–3500 €/kk. Alle 2 500 €/kk ansaitsevat olivat siis ahkerampia kävijöitä kuin haarukkaan 2500–3500 € sijoittuvat. Tämäkin viittaa siihen, ettei kulttuurin kulutusasteessa ole kyse rahasta. http://www.fng.fi/arvoisayleiso/tutkittuatietoayleisoista/eikavijat
Minusta hieman turhaa väittelyä. HGK:n velvollisuuksiin kuuluu myös ylläpitää tätä Talin puistoaluetta, Se ei ole halpaa lystiä.
Alueen teillä saa vapaasti liikkua.
Kun olin snadi. kävimme usein viettämässä sunnuntaipäivää tätieni luona Tavaststjernankadulla Pohjois-Töölössä, Kelan pääkonttporin vieressä.
Ylhäältä avautui kaunis hyvin hoidettu puisto Lastenlinnan saakka. Itse nurmikot ja istutukset suojattu matalalla aidalla ja ystävällisellä tervehdyksellä ”Älä astu nurmikolle”.
Kävin tuossa päivänä muutaman Sinivuoren luonnonpuistossa Orivedellä. Taitaa olla maamme pienin luonnonpuisto, olikohan 62 hehtaaria eli runsaat ½ km2.
En tarkkaan muista pykäliä, mutta jotenkin minulle jäi mielikuva että puistossa oli yleisölle sallittu liikkuminen vain poluilla. Polkujen ulkopuolella sai liikua vain tutkimustarkoituksiin Metsäntutkimuslaitoksen luvalla.
Emme kuitenkaan pidä aluetta suurelta yleisöltä suljettuna, vai pidämmekö?
Luonnonpuistot ovat todellakin yleisöltä suljettuja, koska niissä suojellaan luontoa tavalla, joka ei kestä suuren yleisön liikkumista vapaasti. Mutta mitä tällä on tekemistä sen kanssa, miten Helsinkiä kaavoitetaan.
Eikö Munkkivuori ole jo kaupunkimainen? On hyvä, kun itse onkäynyt Saksan kaupungeissa, muuallakin kuin aivan keskustassa.
Itse lupaan lopettaa Golf kentästä mussuttamisen sillä sekunilla kun sillä vallitsee läpi vuoden samat käyttöoikeudet kun keskuspuistossa. Kuka vaan voi kävellä missä vaan koska vaan.
Yritän uudestaan, siltä varalta, etten onnistunut selittämään syytä tuolle 10k hinnalle aikaisemmin. Nyt myydään oikeutta vuokrata mökkitontti alihintaan, siitä isot hinnat. Jos se tontinvuokra on paljon nykyistä korkeampi, niin kellään ei ole enää haluja maksaa simppelistä mökistä enempää kuin sen arvo. Vuokraa korottamalla saadaan halutessamme aikaan vaikka tilanne, etteivät mökit kelpaa kenellekään. Tämä nyt on tietenkin itsestään selvää. Ne on siis vain väärin hinnoiteltu. Siis ne vuokrat. Toisaalta, Leppävaaran viereen pellolle nousi mökkejä ja menivät kai kaupaksikin. Hinta oli posketon. Tässä taisi fiksu yrittäjä hyödyntää tuon mielikuvan siitä mitä tuommoinen mökki ”nyt vaan maksaa”. En tosin ole perehtynyt tarkemmin. Mut kaupungin maalla ei ole järkevää sosialisoida harvoille tuota maan arvon nousua, vaan hinnoitella niin, että mökeistä maksetaan about niiden arvo ja vuokraoikeudesta ei saa rahaa, koska se on hinnoiteltu niin, ettei jonoa ole.
Samaa mieltä. Tosin ei nyt ihan miten vain saa kävellä, sillä pitää välttää pelin häiritsemistä.
OS on kai vähän päinvastaista mieltä, eli haluaa ensisijassa kentän rakennettavaksi, koska alueen käyttö on hänen mielestään tehotonta, mutta ei välitä niinkään siitä, kuka pääsee golfia pelaamaan.
Periaatteessa juuri noin, mutta ne ryteiköt eivät kuulu kaupunkiin. Viihtyisä kaupunki on rakennettua ympäristöä, ei joutomaata.
Espa ja Hesperiankatu ovat kaupunkiin kuuluvaa vihreää. Tutkimusten mukaan sitä tulee olla olikohan joka kuudes vai kahdeksas katu, jotta ympäristö toimii.
Paikkaa, johon ryteiköt kuuluvat, sanotaan maaseuduksi. Jos haluat asua ryteikköjen lähellä, muuta maalle, mutta älä yritä tuoda niitä kaupunkiin. 😉
Teatterin, klassisten konserttien ja oopperan lippujen hintoja voisi verrata vaikkapa jääkiekko-otteluiden ja stadionkonserttien lippuihin. Sen jälkeen voimme palata siihen elitismikeskusteluun.
Mainitsemasi Keskuspuiston palan pinta-ala on alle puolet Talin golfkentästä. Lisäksi alue on hyvin vilkkaassa virkistyskäytössä, vaikka siellä ei ole mitään muuta olennaista kuin ulkoilureittejä ja metsää. (Jostain syystä ihmiset virkistäytyvät kävelemällä, pyöräilemällä, hölkkäämällä tai hiihtämällä metsässä.) Ympärille on tulossa kokonaisen kaupunginosan verran lisää asutusta (Pohjois-Pasila), joten käyttö tulee entisestään kasvamaan.
Talissa kyse on siitä, että golfkenttä on vain yksi osa isompaa virkistysaluekokonaisuutta. Se virkistysalue sinne tarvitaan, koska väkimäärä tulee niilläkin nurkilla kasvamaan. Kyse ei ole siitä, että Talin virkistysaluetta oltaisiin hävittämässä.
En pidä Keskuspuistoa pyhänä, mutta sen eteläosat on kyllä aika tarkasti käyty rakentamismielessä läpi. Esittämäsi alueen pohjoispuolelta Maunulan nurkilta voisi löytyä enemmän mahdollisuuksia.
Jotkut ajattelevat niin, että sitä ryteikköä ja joutomaata pitäisi löytyä kaikkialta, että on biodiversiteettiä ja sadevesille imeytymisalueita. On mm. ehdotettu EU-direktiivejä, jotka vaativat jättämään joka tontille osan joutomaata sekä rakentamaan taloihin viherseiniä ja -kattoja.
Ongelma onkin siinä, että ”joutomaa” muodostaa tässä kaupungissa ainoat kunnolliset lähivihreän alueet. Meillä on parturoituja ja järjestettyjä viheralueita, yksi keskuspuisto, jossa sentään annetaan puiden kasvaa, rakennettuja alueita sekä joutomaata. Jos joutomaa rakennetaan täyteen, talojen väliin ei juuri elämää jää ja asuinalueesta on tehty slummia.
Tällä määritelmällä ”kaupunki” loppuu ennen Ruskeasuota, joten tässä on ihan joku muu kuin minä tekemässä vääriä asioita väärässä paikassa.
”Ryteiköthän” ovat luonnontila. Ei niitä kukaan ole minnekään tuomassa. Muuta itse Englantiin, jos kaikki vihreä pitää olla niin parturoitua ja järjestettyä.
Pitää.
Viherseinä tai katto ei ole joutomaata. Se on mitä suurimmassa määrin rakennettua aluetta. 🙂
Kaupunkiin kuuluu rakennetut viheralueet: viherseinät, viherkatot, siirtolapuutarhat, bulevardit ja puistot. Kaupunkiin ei kuulu hoitamaton joutomaa.
Rakentamisen vaikutus valuma- ja pohjavesiin on otettava huomioon, ihan niinkuin sanot. Se ei tarkoita pusikoiden ja ryteikköjen jättämistä rakennetun alueen keskelle.
Niinpä , 32 prosenttia 8000 vastaajasta. Onkohan otos tehty kulttuuriharrastajien jäsenrekisteristä, tuskin ainakaan koko Suomen kattavasta satunnaisotannasta. Tilastoilla saadaan asia näyttämään juuri halutunlaiseslta.
Saman linkin jatkona on seuraava:
”Tyypillinen suurkuluttaja on varttunut, koulutettu nainen, joka asuu pääkaupunkiseudulla. Passiivisimpia ovat vähän koulutetut, maaseudulla asuvat miehet.”
Nimimerkki tulee kuitenkin todistaneeksi sen, että runsaasti subventoitu lippu on kaikkien ulottuvilla, enkä vastusta sellaista mitenkään. On kuitenkin epärehellistä perustella Talin golfkenttäalueen pakkotoimia tehottomalla käytöllä .
Luonnonpuistoisa yleisö saa liikua merkityillä poluilla ja nauttia maisemasta ja luonnosta.
Talin Golfkentällä golfaikaan yleisö saa liikkua merkityillä reiteillä, istua penkeillä ja nauttia kauniista ja hoidetusta puistosta.
Ihminen tarvitsee myös visuaalista tilaa, eikä se edellytä liikkumista itse tilassa. Merta voi ihailla rannalal, vaikka ei omistaisi venettä. Monet saaretkin ovat pesimäaikaan rauhoitettuj ja niilel on maihinousu kielletty.
Itä-Helsingissä slummialueet ovat juuri niitä, joissa on jätetty vihreää väliin. 😀 Oman aikansa kaavoituksen virheitä. Sinänsä slummiutuminen ei periaatteessa ole kiinni viheralueista.
– Toimiva kaupunki on tiivistä ruutukaavaa.
– Toimiva esikaupunki on tiivistä pientaloaluetta.
– Toimiva maaseutu taas on väljää.
Kaikkia kolmea tarvitaan ja Uudellamaalla roolitus on hyvin selvä. Helsingin tehtävä on luoda kaupunkimaista asutusta. Helsingin ulkopuolella taas tarvitaan pientalovaltaisia esikaupunkeja ja maaseutua.
Sen pinta-ala on noin 50 hehtaaria. Nimimerkki Jalankulkija kertoi Talin (golfkentän) pinta-alan olevan 47 ha. Saman kokoisia siis, jos Taliin ei lasketa muita läheisiä alueita mukaan. Tosin pinta-alalla ei ole merkitystä, sillä puhumme kai käyttömääristä hehtaaria kohden, ja Keskuspuistosta löytyy tarvittaessa runsaasti lisähehtaareitakin.
Onko sinulla jotain tietoa, että Talin polut olisivat vähäisemmässä käytössä, tai olisivat vähemmässä käytössä kuin tuon Keskuspuiston osan polut? Tai olisivatko pinta-alaa kohden vähäisemmässä käytössä jos niitä avattaisiin yleiseen käyttöön lisää (jos niitä on nyt vähemmän suhteessa pinta-alaan)? Talin golfkäytönhän voi ajatella tulevan tuon lenkkeilykäytön päälle ylimääräisenä plussana. Keskuspuisossa tällaista käyttöä on ehkä vähemmän (ehkä suunnistusta). Talissa voi lisäksi avata nyt herrakerhon käytössä olevia alueita kaikille, ja myös vaikkapa piknik-käyttöön. Keskuspuiston ainoa etu voisi olla parempi kytkentä pitkiin lenkkipolkuihin.
Olen ymmärtänyt, että tässä ollaan nimenomaan hävittämässä tuota golf-kentän kokoista palaa Talista (rakentamisen alle). Jos Talia voi lohkoa noin, ja virkistysaluetta pienentää lähistön asukasmäärän kasvusta huolimatta, niin kai Keskuspuistoakin voi lohkoa yhtäläisin ehdoin, ja ehkä jo ennen virkistysalueeksi jo rakennettua Talia. Eikö niin?
Itse en ole noita alueita tuhoamassa, ehkä halua esittää edes tuota Keskuspuiston kolkkaa tuhottavaksi, vaikka näistä esimerkeistä keskustelenkin. Minusta Helsingissä ei ole liikaa virkistysalueita ja kulttuurikohteita, enkä näe tarvetta koko Hlesingin alueen jatkuvaan väestötiheyden kasvattamiseen. Nykyinen asuttujen ja virkistysalueiden vuorottelu on jo varsin luonteva.
Minä väitän, että myös joutomaat (vaikka eivät ehkä ihan kaikki) kuuluvat Helsinkiin omana osanaan ja ne voivat jopa olla hyvin merkittävä osa sen ainutlaatuista viehätysvoimaa.
Kivikaupungin kasvatti kirjoitti aiemmin, 27.1.2014 kello 0:09 (ks. ’http://www.soininvaara.fi/2014/01/20/kasvava-urbanismi-ja-kuopio/’, ): ”Tutustuminen minulle aiemmin tuntemattomaan Johan Gabriel Granön varsin mielenkiintoiseen elämänuraan ja työhön (ks. esim. lähde: “http://fi.wikipedia.org/wiki/J._G._Granö”) innoitti minut (maallikkona, en ole maisema-arkkitehti) pohtimaan hänen maisemamuotojen yhdistelmää myös onnistuneen kaupunkisuunnittelun kannalta. Mahtaisiko Granön maisemamuotojen yhdistelmä: maankamara, vesi, kasvillisuus ja tekoaines, olla sopivassa suhteessa toteutettuna viihtyisän ja maisema-asultaan onnistuneen asuinalueen ympäristön resepti tai perusta, ellei peräti edellytys?”
Wikipedian mukaan (ks. ’http://fi.wikipedia.org/wiki/Joutomaa’):
”Joutomaa on arvoton eli maatalouteen ja muuhun taloudelliseen hyötykäyttöön sopimaton maa-alue. Metsätaloudessa joutomaaksi määritellään alue, jolla puusto kasvaa vuoden aikana vähemmän kuin 0,1 m³/ha (kuori mukaan luettuna). Tämä tarkoittaa käytännössä ainoastaan yksittäisiä pensastavia ja kituliaita puita. Esimerkiksi lentohietikot, kalliot ja kelvottomat suot ovat joutomaita.”
Mitäpä olisivat esim. Helsingin rannat ilman kallioita, joita voi ihailla mm. Koivusaaresta Vuosaaren Uutelaan saakka (ja muuallakin, mm. Kaivopuiston rannassa (Ullanlinnan laiturin vieressä), Korkeasaaressa, Seurasaaressa ja Suomenlinnassa)? Esim. käkkäräoksaiset männyt, jotka kasvaa sinnittelevät karussa kasvualustassaan, tai rantalepät (monista muista kasvillisuuden osista puhumattakaan), saattavat olla monin paikoin jopa kaupunkimme upeimpien merinäkymien kruunaava piirre (vaikka em.määritelmän mukaan ’joutomaalla’ ovatkin.
Ei pitäisi suhtautua halveksuen asukkaiden arvostamiin lähiluontoalueisiin (sijaitsivat ne ’joutomaat’ sitten missä hyvänsä). Niiden (joutomaiden, lähiluontoalueiden) arvostus saattaa tosin joskus olla Helsingissä kääntäen verrannollista asumisetäisyyteen. Ehkäpä samoin pitäisi myös olla niitä koskevan päätäntävallan kaupungissa, jos em. rakentamattomia alueita (’joutomaata’) joku ahneuksissaan esittää parturoitavaksi/ louhittavaksi/betonoitavaksi muuhun käyttöön.
Näissä asioissa saatamme tarvita selvästi nykyistä enemmän (alueellisesti) painotettua asukasdemokratiaa nykyisen tutun prosessin: 1) kaupunki esittää suunnitelman, jossa lähialueen asukkaille tärkeä lähiluontoalue raiskataan luovuttamalla sen ’maankäytön tehostamispotentiaali’ gryndereille (huh!), 2) asukkaille annetaan toki nykyisin mahdollisuus ilmaista mielipiteensä, 3) kaupunki niputtaa mielipiteet vuorovaikutusraporttiin, jossa 4) kaupunki antaa vastineen, missä asukkaiden mielipiteitä saatetaan usien vähätellä/mitätöidä ja/tai ehdotetaan tehtäväksi jotain (lähinnä silmänlumeeksi), tämä taitaa olla kaupungin johdon kannalta kätevä ’halki-poikki-ja-pinoon’-periaate, minkä jälkeen 5) päättäjät tekevät päätöksen, jossa alkuperäinen suunnitelma liki sellaisenaan toteutetaan, tilalle. Asukasdemokratia ei silloin toimi, ellei alkuperäinen suunnitelma satu yllättäen paljastumaan taloudellisesti (tai muutoin) mahdottomaksi/sopimattomaksi, eli ’savijaloille’ rakennetuksi.
Pienen kaupunginosan, esim. 20.000 asukkaan alueelta kerätyt mielipiteet alueen viihtyisyyden säilyttämisen puolesta on aivan liian helppoa rytätä lyttyyn yli 600.000 asukkaan Helsingissä, yli miljoonan asukkaan Suur-Helsingistä puhumattakaan.
Helsingin lähiluontoalueet (siis monet ’joutomaat’) voivat olla jo piakkoin, lähitulevaisuudessa kaupunkiimme saapuvien turistien kiinnostuksen kohde nro. 1, varsinkin, jos sellaisia ei juuri muualta kohta enää löydy. Rakennettuja puistoja tasaisine nurmikkoineen ja pensasistutuksineen löytyy kyllä maailmalta paljon muualtakin (kuten myös esim. Guggenheim-museoita!). Lähiluonnossa meillä on liki ilmaisia luonnon taideteoksia, jotka päihittävät usein kauneudelllaan monen ’taiteilijaksi itseään kutsuvan’ jotkin teokset.
(Huom! Edellisillä en suinkaan viittaa nykytaiteen mestariteoksiin, joita on joskus ollut, ja olisi jatkossakin kiva saada aika ajoin Helsinkiin!)
Mikä tärkeää, lähiluontoalueet ovat kaupungin asukkaille piristyksen ja virkistyksen lähde. Erityisen arvokkaita ne ovat myös kaupungin asukkaiden lapsille, nuorille ja vanhuksille, joiden voi olla hankala retkeillä kovin pitkälle kodeistaan. Pitääkö esim. lapsille sallia vain kalliita, rakennettuja leikkipuistoja, kun ’joutomaat’ tarjoaisivat mitä parhaat mahdollisuudet huimille elämyksille ja seikkailuille.
Esim. Vallilan siirtolapuutarhasta voisi saada viehättävän, jalankulkijan mittakaavaan tehdyn tiivismatalan alueen nykyisellä tonttijaolla ja ”katu”verkostolla pistämällä aluetta ympäröivät aidat mataliksi, jatkamalla polut ympäröivään puistoon ja sallimalla pientalojen rakentamisen sekä ympärivuotisen asumisen nykyisillä mökkipalstoilla. Palstojen koot ovat luokkaa 300m2 – kaupunki vuokraa samankokoisia pientalotontteja esim. Mellunmäessä. Nykyisellään palstoilla on max. 26 m2 mökkejä – tulevaisuudessa rakennusoikeutta voisi hyvin antaa kaksikerroksiselle rakennukselle ainakin 300m2 (+mahd. kellari), jolloin puolet tontista voisi jäädä vielä korttelipihaksi. 300m2 voitaisiin hyvin jakaa tarpeiden ja kysynnän mukaan yhdestä jopa kymmenelle asunnolle. Osassa taloista, esim kulmatonteilla, voidaan katutasosta ainakin osa pitää liiketilana. Vallilan siirtolapuutarhassa on noin 170 palstaa, joten 300m2/palsta, joten yhteensä kerrosalaa voisi olla helposti jopa yli 50000 kem2, mikä vastaa Helsingin asuntojen keskikoolla (n. 60m2) yli 800 asuntoa – mikä on mielestäni paljon suhteutettuna nykyiseen n. 170 mökkiin.
Rakentamalla 2/3 tontista kolmikerroksisia rakennuksia voitaisiin joka palstalle rakentaa yli 600m2, jolloin tontti/korttelitehokkuus olisi luokkaa 2. Tällöin polkujakin olisi jo tosin ehkä syytä leventää hieman. Asuntoja tulisi jopa kymmenkertainen määrä nykyiseen mökkien määrään nähden. Nykyisillä määräyksillä tuskin onnistuu, mutta tämänkaltaista tiivistä kaupunkia kapeine katuineen on esim. Italia pullollaan ja lähempää löytyy esimerkiksi Tukholman vanha kaupunki, jossa rakennukset ovat tosin vielä korkeampia (4-5 kerrosta) ja pihat pienempiä. Siellä esim. 57 m2 kämpästä saa maksaa noin neljä miljoonaa kruunua (450000 euroa) eli 7500e/m2. (http://www.booli.se/bostad/lagenhet/gamla+stan/stora+nygatan+20/1550513/maklare)
Sitten kun vielä puretaan Hämeentien silta ja bulevardisoidaan kyseinen katu ainakin Koskelantielle saakka sekä saadaan Vallilanlaaksoon ratikkarata, tulee uusi alue kytkettyä ympäröivään kaupunkirakenteeseen sekä toisaalta erinomaisten julkisen liikenteen yhteyksien varrelle niin poikittais- kuin säteittäissuunnassakin.
Hieno uutinen: Tali on käsittämätön asia kerta kaikkiaan. Valtava alue pienen eliittiporukan käytössä käytännössä keskellä kaupunkia.
Ei muuta kuin kaupungin vuokrataloja täyteen vain, sinne mahtuu helposti noin 20.000 asukasta, kunhan ei sniiduilla kerrosten kanssa.
Samoin siirtolapuutarha-alueet. So last season. Eihän nyt OIKEESTI kukaan sellaista kaupungissa tarvitse!! Maalle pääsee bussilla tai junalla jos haluaa kuopia multaa. Eikä sitä paitsi ole mitenkään perusteltavissa että osalla on ja osalla ei.
Mitä näitä muita on, Suomenlinna ja armeijan saaret – mihin Suomi muka tarvitsee ”sota”väkeä??? – ja Keskuspuisto, Seurasaari, Lauttasaaren eteläkärki: haaskausta.
Ne voidaan hyvin rakentaa täyteen kerrostaloja. Pitäähän ihmisten voida asua.
Enkä olisi niin varma esimerkiksi Senaatintorin ympäristöstäkään: erittäin tehottomasti käytettyä tonttimaata, aivan keskellä kaupunkia. Mihin ihmeeseen tarvitaan koko toria??? Siihen saadaan ainakin 1000 ihmiselle koti.
Kävin viime vuonna vain yhdellä (Oulunkylä) ja siellä pääsi sisään vain yhdestä portista. Nettisivuilla lukee: ”Pääportti avoinna 1.5.-15.9. klo 7.00-21.00”
Hitusen kummallista, jos sivuportit ovat avoimia, muttei asiasta sen kummemmin kerrota. Mistään ei myöskään löytynyt karttaa, joka kertoisi missä nämä avoimet sivuportit ovat…
En kyllä keksi mitään perustelua Keskuspuiston rakentamiseen. Jos sen ympärillä tarvii rakentaa, niin ekaks vois heittää maaliikennekeskuksen ja VR:n varikot kehä1:n ulkopuolelle ja loppuvuosisadan voikin sitten rakentaa näitä hehtaareja.
Tali on niin viihtyisää seutua, että siitä kyllä soisi useammankin asukkaan nauttivan. (Noh, mun mielestä Pikku-Huopiskin on ihan jees…) Jotenkin ihmeellistä, jos vaihtoehdot ovat vain golf kokonaan pois tai kaikki viheralue golfille. Kerrankin olis kysyntää todelliselle juustohöyläpäätökselle, josta hyötyisi kaikki; nykyisestä golfkentästä puolet pois, josta puolet rakentamiseen ja toinen puolet yleiseen puistokäyttöön ja golfkentälle lisää tilaa täytemäen/rannan suunnasta, jolloin radasta saadaan entistä rikkaampi.
Aina kun bulevardisoinnista puhutaan, tulee myös mieleen, miksi kantakaupungin asukasparkkiongelmaa ei hoideta lähes ilmaisella kikalla; kaukoparkit ulosmenoväylien piennar/melualueelle kehä1:n ja 3:n väliin? Ainakin Hämeenlinnan- ja Tuusulantien varrelle homman vois jo alottaa Metsäläntien kohdalta…
Me käyttänemme eri karttoja?
Jos aluetta approksimoi nelikulmiolla, sillä on seuraavat sivut:
Kolmostie Rantaradalta Metsäläntielle: 360 m
Metsäläntie Kolmostieltä Postintaipaleelle: 490 m
Postintaival Metsäläntieltä Rantarataan: 700 m
Rantarata Postintaipaleelta Kolmostielle: 400 m
Kolmostie ja Postintaival ovat suunnilleen samansuuntaisia ja rata on suunnilleen 90 asteen kulmassa näihin. Tällöin alueen pinta-ala on ylläolevilla luvuilla noin 21 ha. Lisäksi alue rajautuu yhdeltä reunalta vilkkaaseen junarataan, toiselta kaupunkimoottoritiehen ja kolmannelta erittäin vilkasliikenteiseen katuun.
Nyt liikenne on pinta-alaan nähden vähäisempää Talin golfkentällä kuin Keskuspuistossa. Lähde: omat kokemukset, kumpikin on tuttu virkistäytymismielessä. Osittain tämä johtuu Keskuspuiston läpikulkuliikenteestä, joka on tyypiltään hyötyvirkistäytymistä. (Vaihtoehtoisia ja yleensä suorempia reittejä on.)
Mutta jos sitten ajat takaa golfkentän muuttamista aidoksi virkistysalueeksi, niin oletettavasti se toisi alueelle lisää virkistyskäyttäjiä. Se nyt ei tainnut kuitenkaan olla asialistalla.
En ihan ymmärrä sitä, mitä lisäkäyttöä Keskuspuistolla vielä pitäisi olla, jos siellä jo ihmiset kävelevät, juoksevat, hiihtävät, pyöräilevät, maastopyöräilevät, sauvakävelevät, marjastavat ja sienestävät. Metsälle on paljon virkistyskäyttöä. Jos golf on argumentti Talille, sitten Keskuspuiston argumentti on maastopyöräily.
Piknik-käyttö ei ole oikein suosittua ainakaan nykyään. Esimerkiksi Haltialan pelloilla näkee liikennettä eniten suksilla lumisina talvina. Kesällä paikalla on lähinnä muutama koiranulkoiluttaja, muut virkistäytyjät pysyvät metsässä. Piknik-kansaa näkee lähinnä merenrannalla kuumina kesäpäivinä.
Ainoa talouden kannalta siedettävä tapa alentaa pääkaupunkiseudun asumisen hintaa on rakentaa lisää. Jos rakentaminen halutaan tehdä järkevällä yhdyskuntarakenteella, se pitää pyrkiä tekemään tiiville alueille. Lopputuloksena on tasapainottelu asumisen ja virkistyskäytön välillä, ja virkistysalueiden rakentamisessa pitää valita pienimmän haitan tie.
Asiahan toimii vielä niinkin, että jos Talin golfkenttä rakennetaan asunnoiksi, Talin muun virkistysalueen arvo virkistysalueena kasvaa, jolloin se on suojassa lisärakentamiselta.
Onkohna tuo koko totuus. Kumpual on osakis vihreää oinkerrostaluaetta kuten Ruskeasuokin. Kontulasa asuu aljon tytyväisiä asukkaita, jotka eivät pidä melua itsestään.
Itse asun tällaisessa metsälähiössä Heikkiläsä ja olen tyytyväinen puistomaisemaani. Keväällä tosin edessä on taas risusavottaa.
Ja toisaalta vielä 70-luvulla Kallio ja Vallila olivat aika liakis ja pihoiltaan ankeita asuinalueita.
Ei ne kaupunkiin kuulu vaan kaupungin viereen: laitakaupungille ne on ennenkin perustettu.
Nyt vaan (kanta)kaupunkia alkaa hiljalleen olemaan sinne puutarhoille asti, joten niiden siirto jonnekin Kehä I:n pohjoispuolelle olisi ihan loogista. Sama tuomio golfkentälle. Jos on kriisi, niin kyllä ne perunat hakee vähän kauempaakin. (Samalla reissulla voinee sitten vähän golffata? :-))
Mutta lähempääkin löytyisi tyhjää maata, joten Tali ei ole ensisijainen rakennuskohde, joskin ennen pitkää kyllä välttämätön.
Vain jos koko Suomi on tarkoitus tyhjentää pääkaupunkiseudulle ja etenkin Helsinkiin.
Se tosin on hölmöä eikä paranna kenenkään elämisen laatua.
Ei tilanne ole mihinkään muuttunut. Aitaaminen huononsi siirtolapuutarhan arvoa virkistysalueena lähialueen asukkaille ratkaisevasti.
Ennen aitaamista siirtolapuutarhassa oli talvella latu, jota käytettiin ahkerasti. Ennen aitaa alueella oli helppo käydä lastenvaunujen kanssa pienellä pyörähdyksellä. Ennen aitaa Roihuvuoren puolella oli suosittu turvallinen pulkkamäki. Ja tietysti alueen läpi pääsi oikaisemaan Itäkeskuksesta Roihuvuoreen.
Aidan (ja porttien tulon jälkeen) tämä kaikki
muuttui. Latu katosi. Porteista osa on päivisinkin lukossa, joten rattaiden kanssa ei tehdä enää lyhyitä kierroksia. Pulkkamäki on tuhoutunut, koska ennen mäki päättyi aitaamattomalle ja auraamattomalle siirtolapuutarhan parkkipaikalle. Nyt välissä on aita, johon törmää, jos ei jarruta. Lisäksi siirtolapuutarhan kerhotalon luokse aurataan talvisinkin tie, jossa kulkee autoja (pulkkamäen poikki), joten mäkeä ei voi käyttää autoliikenteent akia.
Kaiken huippuna 2000-luvun alussa siirtolapuutarhayhdistyksen johto suhtautui hyvin ikävästi pyyntöihin pitää portteja paremmin auki. Itäreunassa keskellä oleva pikkuportti pidettiin pyynnöistä huolimatta aina lukossa, koska lähitaloista tultiin kuulemma varkaisiin sitä kautta. Varkaitahan aita ei pidätellyt, koska portin vierestä pääsi puron penkan kautta aidan ohi. Lastenrattaiden tai polkupyörän kanssa se ei onnistunut, joten lukittu portti piti poissa lähinnä äidit lapsineen.
Minun puolestani nämä siirtolapuutarhat ja muut mökkikylät voisi siirtää pois, jos niitä ei voida pitää avoimina ympäri vuoden. On aivan älytöntä, että lukitut portit estävät oikaisun alueen läpi suuren osan vuodesta jopa päivällä. Alueista onkin muodostunut pienen klikin yksityisalueita, eivätkä ne toimi kunnolla yleisinä virkistysalueina.
Jos porteilla olisi erikseen autoportti ja jalankulkuportti, tuota ongelmaa ei olisi. Jalankulkuportista ei varmasti mahdu pakettiauto sisään, vaikka ne pidettäisiin auki ympäri vuoden.
Ilmeisesti. Käytin sivua http://www.paikkatietoikkuna.fi, jolla on työkalut eteäisyyden ja pinta-alan mittaamista varten. Se antaa edelleen pinta-alaksi noin 50 ha (ja arvioi etäisyydet mittaamiasi pidemmiksi).
Läpikulkuliikenteelle riittää periaatteessa yksi puistomainen kevyen liikenteen väylä (muuten rakennetun) alueen läpi.
Minusta kaupungin alueen pitäminen pienen suljetun piirin käytössä ei ole asiallista. Herrakerhon perinnekin on ihan ok, mutta kaupungin noin suuri piilotuki tällaiselle asialle ei ole ok. Asia on asialistalla siksi, että alueen rakentamisen järkevyyttä pitää verrata tilanteeseen, jossa alue otetaan täysopainoisemmin kaikkien käyttöön (jos argumentti on virkistyskäytön määrä).
Molemmat ovat hyviä argumentteja.
Kaikki puistoalueen luonteva käyttö kelpaa. Joku kertoi edellä hiihtelevänsä Talissa joka vuosi. Sekin lasketaan.
Ei ole tainnut juuri halventaa tähän mennessä, eikä halventane jatkossakaan, paitsi jos tiivistetään slummiutumiseen asti. Yksittäisten kohteiden arvot voivat vähän pudota, kun ikkunan eteen rakennetaan lisää.
En pidä virkistysalueiden hävittämistä minään erityisen järkevän yhdyskuntarakenteen luomisena. Tiivistäminen tuottaa yhdyskuntarakenteelle ehkä enemmän haittoja kuin hyötyjä – vähän siitä riippuen, mitä laskemme mukaan ”järkevän yhdyskuntarakenteen” käsitteeseen.
Minun yhteiskunnalliset laskukaavani eivät toimi aivan noin. Keskuspuiston ja muiden puistojen lohkojat lohkovat puistoa joka vuosi uusin selityksin. Tuolla kaavalla helsinkiläisillä on lopulta käytössään yksi erittäin arvostettu korttelin mittainen pätkä Esplanadin puistoa.
Muistin tämän kun selasin sattumalta vanhaa Sörnäistenrannan ja Hermanninrannan osayleiskaavan selostus -pdf:ää, jossa mainitaan ”korkeustasolle +2,3 m. Lukemassa on varaus ilmastomuutoksen aiheuttamalle metrin keskiveden nousulle nykyisestä. Edellä olevaan lukuun lisätään rakennuspaikkakohtainen varaus aaltoilulle, mikä riippuu mm. rantatyypistä, rannan aukeamissuunnasta ja ulapan pituudesta.”
Kaipa myös tuulen aiheuttama veden pakkautuminen ja sen aiheuttama pinnan lisänousu voi vaihdella alueittain jopa Helsingin sisällä, riippuen esim. siitä, pääseekö vesi ”pois alta” syvemmälle lahtien pohjukoihin – tai niistä pois tyynempinä hetkinä. Tarvontien ali ei kai ole kuin ”kapea” silta-aukko, joten vaikka näkyvät aallot olisivat pienehköjä, pidempään jatkunut tuuli voinee painaa Laajalahden vesiä kapenevan salmen perällä olevasta aukosta muuta lahtea korkeammalle (hydrauliikan peruslait).
”Ennen aitaamista siirtolapuutarhassa oli talvella latu, jota käytettiin ahkerasti. Ennen aitaa alueella oli helppo käydä lastenvaunujen kanssa pienellä pyörähdyksellä. Ennen aitaa Roihuvuoren puolella oli suosittu turvallinen pulkkamäki. Ja tietysti alueen läpi pääsi oikaisemaan Itäkeskuksesta Roihuvuoreen.”
Ei siirtolapuutarhoissa ole talvikunnossapitoa, koska alueen ylläpidosta vastaavat vuokralaiset. Jos on ollut latu, niin joku yksittäinen hyväntahtoinen on sen sinne vääntänyt.
Aidat ja portit ovat murtojen ja muun rikollisuuden ehkäisemiseksi. Itäeurooppalaiset veljemme ovat ahkerasti majoittuneet mökkeihin, kun ne eivät ole talvella käytössä. Porukka on kuollakseen kyllästynyt maksamaan rikottuja ovia ja ikkunoita ja siivoamaan sotkettuja sisätiloja. Tai maksamaan niiden siivoamisesta pari tonnia, jotta saadaan kaikki sotku kunnolla pois.
Aukioloajat porteilla ovat kaupungin sinne alunperin määrittämiä, koska aikaisemmin vuokrasopimus kielsi alueiden käytön kokonaan talvella, siis VUOKRALAISILTA.